SAUMA TAKKin asiakaslehti 2017–2018

MILLÄ OPEILLA

YRITTÄJÄKSI?

PARASTA ON MAHDOLLISUUS KEHITTÄÄ ITSEÄÄN JA YRITYSTÄ S. 22

LIINIÄ JOHTAMISTA HATANPÄÄLLÄ S. 6 YT-NEUVOTTELUJEN JÄLKEEN UUSILLE URILLE S. 16 AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUU S. 14

9

Fingrid valitsi TAKKin koulutuskumppaniksi Paras oppimisympäristö ja mietitty valmis konsepti ratkaisivat.

12

ATTENDOLLA SITOUDUTAAN, VÄLITETÄÄN JA OSATAAN ENTISTÄ PAREMMIN TAKKin monipuolisuus ja kyky räätälöidä koulutuksia yllättivät.

20

Johtamisen ensiaskeleet kävellen Tutkimuksissa on todettu kävelemisen vaikutukset luovuuteen.

Pysy mukana! TILAA SEURAAVA SAUMA suoraan itsellesi painettuna tai digitaalisena. TEE TILAUS takk.fi/sauma

SISÄLTÖ Fingrid valitsi TAKKin koulutuskumppaniksi

4 5 6 9

Rautaisia osaajia

10

Pääkirjoitus Työkyky rakennetaan vapaa-ajalla Liiniä johtamista Hatanpäällä

Attendolla sitoudutaan, välitetään ja osataan entistä paremmin Ammatillinen koulutus uudistuu Yt-neuvottelujen jälkeen uusille urille Henkilöstövalmennus tuottaa arvoa asiakkaalle Suomen kieltä ja suomalaista ruokaa Johtamisen ensiaskeleet kävellen Millä opeilla yrittäjäksi? Uusia eväitä esimiestyöhön Sauman uutiset

12 14 16 18 19 20 22 24 26

KLIKKAA NETTIIN takk.fi

SEURAA MEITÄ SIELLÄ, MISSÄ MUUTENKIN LIIKUT. Tavataan Facebookissa facebook.com/tampereenaikuiskoulutuskeskus Seuraa Twitterissä twitter.com/takktampere Tilaa Youtubessa youtube.com/TAKKinVideot Lue Issuussa issuu.com/tampereenaikuiskoulutuskeskus Seuraa Instagramissa instagram.com/takktampere Seuraa LinkedInissä linkedin.com/company/takk

SAUMA TAKKIN ASIAKASLEHTI JULKAISIJA: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, PL 15, 33821 Tampere PÄÄTOIMITTAJA: Teppo Tapani / TAKK TOIMITUSNEUVOSTO: Maria-Liisa Korolainen, Jussi Mattila, Marjo Nieminen, Teppo Tapani / TAKK KUVAT: Pasi Tiitola, Ville Salminen, Jussi Mattila, Ahmed Yasir, Länsilinjat Oy, Marjo Nieminen. ULKOASU JA TAITTO: Tuomas Korolainen / Mene Creative Oy PAINO: Hämeen Kirjapaino Oy

441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

TYÖ

-

ELÄMÄN PALVELUKSESSA TEKSTI RISTO BJÖRN KUVA PASI TIITOLA

TYÖ TARVITSEE TEKIJÄNSÄ. Tällä hetkellä tekniikan aloilla on kova kysyntä osaajista. Joskus pistää ihmettelemään, mistä erilaiset megaluokan hankkeet saavat tekijänsä. Sellutehtaan putkihitsareista suuri osa on tullut rajan takaa. Samoin tapahtuu isolla telakalla. Suurten hankkeiden alihankintaa tekevä pk-yrittäjä puolestaan kertoo panostavansa palkkakilpailun sijasta työssä viihtymiseen, jotta saisi osaavan työvoiman pysymään. Pirkanmaalla, ja laajemminkin, vientiteollisuuden suuryritykset ja niiden alihankkijat ovat työvoimapulassa. TAKK puolestaan palvelee toiminta-ajatuksensa mukaisesti pirkanmaalaista elinkeinoelämää, mm. kouluttamalla sille osaavaa henkilöstöä. Missä siis vika, kun emme pysty vastaamaan itse asettamaamme tavoitteeseen? Onko koulutukseen pääseminen liian vaikeaa vai eivätkö haalarialat ole riittävän kiinnostavia? On selvää, että huippuosaajia ei synny hetkessä. Ammatillisen osaamisen perusteet opitaan oppilaitoksessa ja

4

SAUMA / 2017–2018

työssäoppimisen yhteydessä työpaikoilla. Työpaikalle ei ole asiaa, jos ei ole tarpeellisia perustaitoja. Huipulle kiivetään vähitellen työtä tehden ja uutta oppien. Työllistymisen kynnys ei kuitenkaan ole kovin korkea. Oikea asenne ja edellä mainitut perustaidot voivat riittää siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Loppu on paljolti itsestä kiinni. Joustavat kouluttautumismahdollisuudet työn ohessa mahdollistavat ammatillisen kehittymisen edelleen. TAKK on toteuttanut vuosien varrella monta koulutushanketta, joissa yrityksille on koulutettu henkilöstöä juuri heidän tarpeisiinsa. Samalla on katkaistu monen ihmisen työttömyysputki ja käännetty suunta ammatilliseen kasvuun. Kuluvan vuoden aikana yritysten kanssa järjestettävät Rekry- ja TäsmäKoulutukset ovat runsaasti lisääntyneet. Kaikessa joustavuudessaankin nämä instrumentit vaativat muutamien kuukausien ennakointia, mikä joskus on, suuren tilauksen tullessa, yritykselle liikaa. Silloin olisi mukava lä-

hettää viittä vaille valmiita harjoittelijoita yritykseen kasvamaan ammattilaisiksi. Sellaisia opiskelijoita ei nyt juurikaan ole. Moni nuori tekee yhteishakuvuotenaan valinnan, joka ei kanna korkeakoulupaikkaan tai kiinnostavaan ammattiin. Muutama vuosi lukiossa tai pakon edessä vastaanotetussa koulutuspaikassa, ehkä armeija lisäksi, kasvattaa kummasti. Aikuisempana ihmisenä nuorella voikin olla halu häntä oikeasti kiinnostavaan ammattiin. Ei estetä tätä tuijottamalla tiukasti nuoren koulutushistoriaan: huono ylioppilastodistus ei saa olla esteenä uralle metallialalla. Ensi vuoden alussa toteutuva ammatillisen koulutuksen reformi tuo koulutuksen järjestäjälle uutta joustavuutta myös työvoimakoulutuksen järjestämiseen. Tästä joustosta uskon TAKKin löytävän keinot työvoimapulan voittamiseen. Risto Björn Toimialajohtaja, tekniikka

TYÖKYKY RAKENNETAAN

VAPAA-AJALLA TEKSTI TERHI PENTTILÄ KUVA LÄNSILINJAT OY

”

Yhä tärkeämmäksi nousee myös pitkäaikainen itsestä huolehtiminen.

HYVISTÄ TYÖNTEKIJÖISTÄ on kilpailtu aina. Hyvät työntekijät onnistuvat löytämään parhaat työnantajat. Aina työnhakijan ja työnantajan kohtaaminen ei kuitenkaan ole matchmade-in-heaven. Mitä työnhakija sitten voi tehdä varmistuakseen, että löytäisi itselleen sopivan työpaikan? Työpaikat ovat erilaisia: on isoa, keskikokoista ja pientä, on julkista ja yksityistä, on asiakkaiden tai perheiden omistamaa ja on pörssissä noteerattuja, on suomalaista ja on monikansallista. Työpaikoilla on erilaiset osaamisvaatimukset, mutta myös erilaiset arvot ja toimintaperiaatteet. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. TAKK on loistoesimerkki oppilaitoksesta, joka antaa osaamisen puolesta hyvät valmiudet toimia työelämässä. Osaaminen on kuitenkin vain yksi osa työtä. Työssä menestyminen ja siinä viihtyminen edellyttävät sitä, että työn tuoma kuormitus on kohtuullinen ja hallittavissa oleva.

Vaikka tänä päivänä puhutaan paljon työn ja vapaa-ajan erillään pitämisestä, ei rajaus ole koskaan ollut yksiselitteinen. Tulevaan työpäivään täytyy aina valmistautua vapaaajalla; kuljetusalalla tämä tarkoittaa vaikkapa sitä, että pitää levätä hyvin ollakseen virkeänä ratin takana. Yhä tärkeämmäksi nousee myös pitkäaikainen itsestä huolehtiminen. Työ kuormittaa fyysisesti ja psyykkisesti ja lisäksi vuorovaikutukseen sekä työaikoihin liittyy kuormitustekijöitä. Meillä kuljetusalalla kohtaa taatusti näistä jokaista! Jokaisella meistä on elämän eri alueilla myös muita tekijöitä, jotka aiheuttavat kuormitusta ja säätelevät kuormittumistamme sekä sen seurauksia. Jokaisessa työssä on erilaiset kuormitustekijät ja myös ne pitää ymmärtää jo ammattiin ja työpaikkaan hakeuduttaessa. Jos työ aiheuttaa liikaa kuormitusta, voi mieli tai keho sairastua. Vapaa-ajan on tuotettava meille

mahdollisuus palautua työn rasituksista ja annettava valmiuksia kohdata kuormitustekijät jälleen seuraavana päivänä. Vapaa-ajalla rakennamme itsellemme mahdollisuuden menestyä työssä huomenna ja pysyä työkykyisenä koko pitkän työuran ajan. Terhi Penttilä Toimitusjohtaja, Länsilinjat Oy Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen varapuheenjohtaja

TAKKia ylläpitää Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr. Säätiön toiminnasta vastaa hallitus, joka koostuu Tampereen kauppakamarin, Tampereen kaupungin ja työmarkkinajärjestöjen nimeämistä edustajista.

SAUMA / 2017–2018

5

Esimiesvalmennus osui hyvää kohtaan, kiittelee henkilöstöpäällikkö Pirjo Virtanen kouluttaja Heli Sundellia.

”

Sote-uudistuksen myötä terveydenhuollon kentällä on meneillään historiallisen suuri muutos.

6

SAUMA / 2017–2018

LIINIÄ

JOHTAMISTA HATANPÄÄLLÄ TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVAT JUSSI MATTILA, AHMED YASIR

Hatanpään sairaalan kotisairaalan päivittäinen johtaminen perustuu Lean-ajattelulle. Johtotähtenä ovat työn sujuvoittaminen ja helpottaminen, taustalla TAKKin esimiesvalmennus.

H

atanpään sairaalassa on käytössä työpariajattelu, jossa työparin muodostavat osastonhoitaja ja osastonlääkäri. Hoitaja- ja lääkäriparit osallistuivat valmennukseen yhdessä ja toteuttivat myös yhteisen kehittämistehtävän. – Idea valmennukseen nousi henkilöstökyselyiden ja esimiehille teetetyn 360-arvion pohjalta. Kaikki mittarit viittasivat siihen, että työparityöskentelyä ja johtamista on tärkeä lähteä kehittämään, kertoo valmennuksen taustoista henkilöstöpäällikkö Pirjo Virtanen. – Aiempien hyvien kokemusten perusteella päädyimme koulutusyhteistyöhön TAKKin kanssa. – Valmennus osui hyvään kohtaan, kun sote-uudistuksen myötä terveydenhuollon kentällä on meneillään historiallisen suuri muutos. Muutoksen johtaminen haastaa esimiehiä ja valmennuksella halusimme tukea esimiehiä, kertoo Virtanen. Valmennuksen sisällöt on rakennettu sairaalan ja TAKKin yhteistyönä. – Suunnittelussa edetään aina asiakkaan tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Valmennuksia räätälöidään kokemusten ja yhteisen arvioinnin pohjalta myös matkan varrella, kouluttaja Heli Sundell kertoo prosessista.

HATANPÄÄN SAIRAALAN KOTISAIRAALA Kotisairaala mahdollistaa akuuttia erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden hoitamisen heidän kotonaan, silloin kun potilaat itse ja heidän omaisensa ovat siihen halukkaita. Kotisairaalan potilaaksi tullaan hoitavan lääkärin aloitteesta lähetteellä. Hoitoonottamispäätöksen tekevät aina kotisairaalan lääkärit. Potilaat tulevat yleisimmin kotisairaalaan terveysasemilta, vuodeosastoilta tai Acutasta. Kotisairaanhoito on ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon toimintaa. Lisätiedot: tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ terveyspalvelut/sairaalat-ja-poliklinikat/hatanpaan-sairaala/ kotisairaala

TYÖPÄIVÄN UUDET TUULET KOTISAIRAALASSA Kotisairaalan osastonhoitaja Päivi Räty oli aloittanut uutena Hatanpäällä, kun valmennukseen haettiin osallistujia. – Ajattelin, että valmennus on hyvä tilaisuus tutustua uuteen työyhteisöön ja verkostoitua, kertoo Pohjois-Savosta Tampereelle kotiutunut Räty. Rädyn työparia, osastonlääkäri Lea Aaltoa, ei tarvinnut kauaa houkutella mukaan.

SAUMA / 2017–2018

7

Kotisairaalan osastonlääkäri Lea Aalto ja osastonhoitaja Päivi Räty kehittivät kotisairaalan johtamista Lean-oppien pohjalta.

” – Valmennuksessa innostuimme Leanista, ja sen pohjalta lähdimme suunnittelemaan kehittämistehtävää ja kotisairaalan johtamista. Leanin periaatteiden mukaisesti organisoitiin uudelleen lääkehuone, selvitettiin hoitajien ajamiseen käytetty aika ja otettiin päivittäisen johtamisen työvälineeksi Lean-taulu. Lääkehuoneen uudelleenjärjestely vei aikaa päivän ja sujuvoitti heti arkityötä. Ajamiseen käytetyn ajan määrä hoitajien työpäivässä yllätti, ja sen seurauksena lähdettiin laskemaan resursointeja uudelleen. Lean-taulun etu on, että nyt kaikki ovat ajan tasalla siitä, mitä on meneillään. Taululle merkataan päivittäin mm. hoitosuunnitelmien ajantasaisuus ja potilasmäärät sekä uudet ja kotiutuvat potilaat. Se helpottaa työn suunnittelua.

Ei kannata tehdä kaikkea alusta, kun tiedossa on hyviä tapoja toteuttaa asioita.

– Jos näen, että taululla on vaikkapa kuusi kotiutettavaa, tiedän heti aamulla tullessani, että kovin moneen muuhun asiaan en sinä päivänä ehdi, Aalto konkretisoi. Työn sujuvoittaminen ja helpottaminen on ollut johtoajatuksena toiminnan kehittämisessä laajemminkin. Uudenlaisessa työnkirjausmenettelyssä kirjaukset tehdään mobiilisti Pegasos-järjestelmään heti potilaan luona. Silloin saadaan talteen ajantasaisin ja täsmällisin tieto, ja lääkäri saa sen reaaliajassa.

MITÄ JÄI KÄTEEN? Rädyn alkuperäinen ajatus verkostoitumisesta ja toisiin tutustumisesta toteutui. – Tulimme Lean kanssa tutuiksi ja valmennuksen menetelmät tukivat verkostoitumista myös yli yksikkörajojen. Oli hyvä, kun pääsi avoimesti keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia. Valmennus tarjoili myös vahvistusta omaa tekemiseen ja rohkeutta kohdata vaikeitakin asioita, joihin esimiehen on pystyttävä tarttumaan. – Valmennuksen ansiosta Hatanpään sairaalan toimintaa kehitettiin monesta eri näkökulmasta, kertoo Pirjo Virtanen. – Jokaisen kehittämisprojektin kohdalla heräsi ajatus siitä, missä muualla samat opit voidaan ottaa käyttöön. Tampereen kotisairaalan hyviä toimintamalleja on tavoitteena laajentaa sote-uudistuksen ja maakuntamallin myötä muualle Pirkanmaalle. – Ei kannata tehdä kaikkea alusta, kun tiedossa on hyviä tapoja toteuttaa asioita.

8

SAUMA / 2017–2018

Fingridin aluepäällikkö Kari Lindholm ja kunnonhallintapäällikkö Timo Heiskanen esittelivät yritystä ja alan työmahdollisuuksia sähköalan Loistoduuniintapahtumassa.

FINGRID VALITSI TAKKIN KOULUTUSKUMPPANIKSI TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVA JUSSI MATTILA

P

aras oppimisympäristö ja mietitty valmis konsepti ratkaisivat, kun Fingrid Oyj haki sähköverkkoalan koulutuskumppania. Fingrid omistaa Suomessa sähkönsiirtoon käytettävän kantaverkon ja hallinnoi sitä. Maanlaajuisen kantaverkon kautta kulkee liki 80 prosenttia kaikesta Suomessa siirretystä sähköstä. Fingridillä on käytössä kelpuutusmenettely sähköasemien kunnossapitourakoitsijoiden asentajille. Kelpuutuksen omaava asentaja saa oikeuden sähköasemien paikalliskäyttö- ja kunnossapitotehtäviin. Fingrid on tähän asti järjestänyt kelpuutusmenettelyyn kuuluvat moduulikokeet itse, mutta palvelu päädyttiin ulkoistamaan. Tarjouskilpailun pohjalta kokeiden järjestäjäksi valittiin TAKK. – Valitsimme TAKKin koulutuskumppaniksi, koska TAKKilla on tarjota paras oppimisympäristö ja pitkälle mietitty valmis konsepti, kertoo Fingridin kunnonhallintapäällikkö Timo Heiskanen. Yhteistyössä on kyse laajemmasta ja pitkäkestoisesta koulutusyhteistyöstä: moduulikokeiden lisäksi TAKK käynnistää ennakkovalmennukset moduulikokeisiin valmistautumiseen. Selvittelyssä on moduulikokeiden laajentaminen myös voimajohtojen kunnossapitoon. Sähköasema-alasta on suunnitteilla syventävää täydennyskoulutusta sähköverkkoalan yrityksille ja urakoitsijoille. – Syvällisemmälle erikoisosaamiselle on jatkuvasti tarvetta eikä syventävää koulutusta Suomesta tällä hetkellä löydy, Heiskanen huomauttaa. Koulutus suunnitellaan Fingridin ja TAKKin yhteistyönä. – Koulutuksen myötä TAKKin sähkökentälle rakennetaan uusi oppimisympäristö sähköasemapuolen kunnossapitoon liittyen, TAKKin kouluttaja Jaana Harju valottaa tulevaa.

Koulutuksiin tavoitellaan verkonhaltijoita ja alan urakoitsijoita koko Suomessa. Koulutus soveltuu hyvin myös intensiivijaksoksi ammatillisissa oppilaitoksissa sähköalaa opiskeleville. Sisältöinä ovat mm. sähköasemien rakenne, kunnossapito ja paikalliskäyttö. Heiskanen kiittelee erityisesti TAKKin asennetta yhteistyöhön. – Asioihin on tartuttu ja niitä on lähdetty viemään innolla eteenpäin. Tarpeisiimme on heti löytynyt konkreettisia ratkaisuja.

FINGRID LYHYEST I Fingrid Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka omistaa Suomen päävoimansiirrossa käytettävän kantaverkon ja vastaa sen kehityksestä. Maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Fingrid vastaa myös rajasiirtoyhteyksien käytöstä Pohjoismaihin, Viroon ja Venäjälle. Lähde: www.fingrid.fi

SAUMA / 2017–2018

9

R AUTAISIA OSAAJIA TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVAT PASI TIITOLA

”

Aina lama-aikoihin, kun muut ovat laittaneet porukkaa ulos, me olemme keskittyneet kehittämään ja laajentamaan toimintaa.

10

SAUMA / 2017–2018

TÄSMÄKOULUTUSTA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN TäsmäKoulutus on nykyiselle henkilöstölle suunnattua räätälöityä koulutusta, kun yrityksen toiminta tai sen käyttämä teknologia muuttuu. Koulutuksessa päivitetään yrittäjän tai työntekijöiden osaaminen uusien vaatimusten tasalle. TäsmäKoulutuksen rahoittavat työnantaja sekä työja elinkeinohallinto yhdessä. Työnantajan maksuosuus on 30–50 prosenttia kokonaishinnasta. Lisätiedot www.te-palvelut.fi ja TAKKissa yrityspalvelujohtaja Olli-Pekka Tuomi, p. 044 7906 230, olli-pekka.tuomi@takk.fi

K

onepaja Enne Oy valmistaa vaativia konepajaosia suomalaisille vientiyrityksille. Vakiotuotteita ei ole, vaan työt ovat yksittäiskappaleita tilaajan tarpeeseen. Kyseessä on tamperelainen perheyritys, jonka ovat perustaneet nykyisen toimitusjohtajan, Pekka Enteen, isä, setä ja vaari vuonna 1954. Pispalan haulitornin juuresta alkujaan peltisepänliikkeenä aloittanut yritys on siirtynyt Kaukajärvelle, ja toiminta on vuosien varrella laajentunut ja henkilöstömäärä kasvanut. Vielä 15 vuotta sitten toiminta keskittyi levy- ja hitsaustöihin, mutta nyt noin puolet työntekijöistä on koneistajia. Tänä päivänä toiminnan ytimessä ovat vaativat hitsaus- ja levytyöt sekä koneistus. TAKKin kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä rekrytoinneissa. – TAKKin koneistusopiskelijoita on otettu konepajalle työssä oppimaan. Suurin osa on jäänyt sen jälkeen palkkatöihin, Pekka Enne kertoo. – Työtehtävät ovat haastavia ja perusosaamisen täytyy olla jo kunnossa. TAKKista näitä osaajia on löytynyt. Työssäoppimisen ja rekrytointiyhteistyön lisäksi yhdessä on toteutettu lisäkoulutusta olemassa olevalle henkilöstölle. Konekannan modernisointivaiheessa TAKKin kanssa koulutettiin henkilöstöä Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamalla TäsmäKoulutuksella. – Aina lama-aikoihin, kun muut ovat laittaneet porukkaa ulos, me olemme keskittyneet kehittämään ja laajentamaan toimintaa, Enne huomauttaa. Enne uskoo, että ne, jotka kehittävät toimintaansa myös laman aikana, nousevat siitä nopeimmin. – En ole koskaan joutunut irtisanomaan ketään. Pahimmistakin paikoista on selvitty lomautuksilla. Tulevaisuuteen Pekka Enne katsoo yrittäjän optimismilla. Parhaillaan on valmistumassa neljäs laajennus, jonka myötä tulee lisää tilaa, koneita ja todennäköisesti myös tarvetta uusista työntekijöistä. Tähän asti osaavia työntekijöitä on löytynyt, kun tarvetta on ollut. Tulevan suhteen on huoli. – Metallialan osaajapula on todellinen huoli Pirkanmaalla. Tampereella tilanne on sentään parempi kuin maakunnan reunaalueilla. Haasteena on TAKKin koulutuspäällikkö Timo Leinosen mukaan mm. se, että alanvaihtajien kouluttamiseen ei ole Pirkanmaalla viime vuosina satsattu. – Nuoria on haastava houkutella metalli- ja konetekniikan alalle, mutta alanvaihtajista on aiempina vuosina valmistunut hyviä ja motivoituneita tekijöitä. – Aikuisilla alanvaihtajilla on työelämän perusasiat jo hallussa. Kun saadaan koulutettua ammatillinen perusosaaminen TAKKissa, voimme ylpeinä tarjota yrityksiin hyviä työntekijöitä.

SAUMA / 2017–2018

11

ATTENDOLLA SITOUDUTAAN, VÄLITETÄÄN JA OSATAAN

ENTISTÄ PAREMMIN TEKSTI JUSSI MATTILA KUVA PASI TIITOLA

A

ttendon hoivakodeissa asuminen järjestetään yksilöllisesti asukkaan haluamalla ja tarvitsemalla tavalla. Tämän mahdollistavat työntekijät, joilla on Attendo-asenteen lisäksi sopiva koulutus. Pelkästään Pirkanmaan ja Pohjanmaan yli 30 hoivakodissa on satoja työntekijöitä, joiden koulutusten järjestely on ollut pitkälti hoivakotien johtajien vastuulla. Attendon koulutussuunnittelu sai lisää pontta, kun Pirkanmaan ja Pohjanmaan apulaisaluejohtaja Katri Vuorensyrjä kävi helmikuussa tutustumassa TAKKiin. – Tuttu toimija, mutta monipuolisuus ja kyky räätälöidä koulutuksia yrityksen tarpeisiin yllättivät, Vuorensyrjä muistelee ensivaikutelmiaan koulutuspäällikkö Kati Aimosen ja yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvösen järjestämästä esittelystä. Kevään aikana Vuorensyrjä ja hoivakotien johtajat kartoittivat attendolaisten koulutustarpeita. Selvisi, että sairaanhoitajat kaipasivat lisäoppia verenohennuslääke Marevanin annostelusta, suhteesta muihin lääkkeisiin, vuoto- ja tukosriskeistä sekä potilaiden ohjeistamisesta. Vuorensyrjä muisti TAKKilaisten puheet räätälöimisestä ja tilasi verenohennuslääkkeen täydennyskoulutuksen. Mitä nopeammin sen parempi, koska oppi sujuvoittaisi hoivakotien arkea useissa toimipisteissä. – Näitä erikoiskoulutuksia on harvoin tarjolla, eikä sisältö ole aina täydellinen. Kaikki hoitajamme eivät myöskään mahdu ikinä ryhmiin, Vuorensyrjä luettelee syitä yrityksen omalle koulutukselle. Sisältö säädettiin TAKKin sote-alan kanssa hoitajien tarpeeseen, ja tuloksena oli kolmen tunnin tehokoulutus. Paikat täyttyivät nopeasti, ja koulutus järjestettiin saman tien toisellekin ryhmälle. – Tavoitteet saavutettiin ja hoitajat kehuivat koulutusta, Vuorensyrjä tiivistää palautteen.

LISÄÄ KOULUTUKSIA! Hoivakodeissa kohdataan aiempaa enemmän asukkaiden psyykkisistä sairauksista, aggressiivisuudesta ja muistin heikkenemisestä johtuvia haasteita. Toukokuussa Vuorensyrjä osallistui sote-alan yhteistyöfoorumin kokoukseen, johon TAKK kerää alan merkittäviä toimijoita keskustelemaan tulevista koulutustarpeista. Tilaisuudessa esitelty vanhustyön erikoisammattitutkinnon osa Muistioireisen ikääntyneen

12

SAUMA / 2017–2018

ATTENDO • • • •

perustettu 1985 toiminut Suomessa vuodesta 2000 Pohjoismaissa yhteensä 510 toimipistettä Attendo Suomen liikevaihto 441 milj. ja yhteisöverot 9,57 milj. euroa vuonna 2016 • Suomessa 7750 työntekijää.

ihmisen tukeminen vastasi hyvin muistityöosaamisen tarpeeseen. Syyskuussa 15 attendolaista aloitti opiskelun. Turvallisuutta lähdettiin kehittämään turvallisuusalan perustutkintoon kuuluvalla Uhkatilanteet ja niiden hallinta -tutkinnonosalla. Hoivakoteja varten sisältöä muokattiin: koulutuksessa käydään läpi yksiköissä ilmenneitä uhkatilanteita, pohditaan niiden tunnusmerkkejä, opetellaan tunnistamaan tilanteet nopeammin ja mietitään valmiiksi oikeita toimintatapoja. Oppisopimuskoulutukseen osallistuu 21 attendolaista eri puolilta Pirkanmaata ja Pohjanmaata. – Koulutusten myötä henkilöstö kiinnittää enemmän huomiota turvallisuusasioihin, hoivakoti Soppeenpuiston johtaja Sanna Lehtinen kiittelee.

VÄHEMMÄN TYÖTÄ JA PIENEMMÄT KUSTANNUKSET Koulutusten järjestäminen on työllistänyt hoivakotien johtajia ajoittain paljonkin. Lehtisen mukaan alueellisesti koordinoitu hankkiminen helpottaa tilannetta. TAKKin kouluttajat käyvät jatkossa hoivakodeissa pitämässä säännöllisesti järjestettäviä ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksia. – Niitä on tilattu pelastuslaitoksilta, mutta he eivät aina ehdi kouluttamaan. Vuorensyrjän mukaan kustannussäästöjäkin tulee. – Tähän mennessä TAKKista on järjestynyt kaikki, mitä on kysytty. Varmasti kysytään jatkossakin.

ATTENDO SOPPEENPUISTO • ulkoilu- ja puutarhateemainen hoivakoti ikäihmisille Ylöjärvellä • 62 huonetta, 30:ssa oma terassi, osassa oma keittiö • erilaisia huoneita erilaista tukea tarvitseville • isoja tiloja käyttävät myös päiväkoti ja musiikkiopisto.

TAKKin monipuolisuus ja kyky räätälöidä koulutuksia yllättivät Attendon Katri Vuorensyrjän ja Sanna Lehtisen. Keskellä TAKKin Kati Aimonen.

SAUMA / 2017–2018

13

AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUU TEKSTI SATU NEUVONEN KUVAT VILLE SALMINEN

A

mmatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Reformissa lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä. Ytimessä ovat asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tulee voimaan 1.1.2018. Uudistukseen ei lähdetä nollapisteestä, sillä osaamisperusteinen näyttötutkintojärjestelmä on ollut TAKKissa käytössä jo yli 20 vuotta. Henkilökohtaistamisen ja osaamisen tunnustamisen prosessit ovat käytössä ja TAKK sai niiden sujuvuudesta positiivista palautetta voittaessaan opetus- ja kulttuuriministeriön laatupalkintokilpailun vuonna 2016. Jatkossakin jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Siinä selvitetään ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten puuttuvaa osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä. Uudistuksessa on keskeistä tiivis yhteistyö työelämän kanssa. TAKKin työelämäyhteydet eri koulutusaloilla ovat vahvoja ja koko talon yrityspalvelu­ yksikkö on tiivistänyt suhteita entisestään. Yrityspalvelu kartoittaa yhteistyössä yrityksen tarpeet ja muotoilee sopivan palvelukokonaisuuden sekä auttaa sopivan rahoitusvaihtoehdon valitsemisessa. Kokonaisuutena reformissa korostuu toiminnan uudistaminen sekä toisaalta totutuista tavoista poisoppiminen. Tähän meillä TAKKissa löytyy henkilöstössä vahvaa osaamista ja valmiutta toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen.

14

SAUMA / 2017–2018

OPPIMINEN TYÖPAIKALLA Työpaikalla järjestettävän koulutuksen muotoja ovat oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus. Oppisopimuskoulutusta TAKKista 1.1.2018 alkaen • Oppisopimuskoulutus perustuu jatkossakin työsopimukseen ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen. • Osaamista hankitaan pääosin työpaikalla, työpaikalla opiskelua täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä. • Viikoittaisen työajan tulee olla keskimäärin vähintään 25 tuntia. • Yrittäjälle voidaan tehdä yrittäjän oppisopimus. • TAKKilla on laajennettu oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävä, mikä tarkoittaa että TAKK järjestää oppisopimuskoulutuksena kaikkia tutkintorakenteeseen kuuluvia tutkintoja. Koulutussopimus korvaa työssäoppimisen • Koulutussopimuksella sovitaan opiskelijan työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. • Koulutussopimuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta. • Koulutussopimus tehdään jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti ja annetaan opiskelijalle tiedoksi.

SAUMA / 2017–2018

15

Y T-NEUVOT TELUJEN JÄLKEEN

UUSILLE URILLE TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVAT JUSSI MATTILA

Uutiset yt-neuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista ovat viime vuosina olleet jokapäiväistä lukemistoa. Ensisokin jälkeen tilanne voi olla alku uuteen.

Rengastehtaan likasta lähihoitajaksi ARJA VIRTANEN EHTI TYÖSKENNELLÄ Nokian Renkailla 41 vuotta, kun yt-neuvottelut osuivat kohdalle. Samaan aikaan työt tehtaalla päättyivät 121 muullakin. – Osasin odottaa sitä, mutta oli se silti aikamoinen kolaus, Virtanen muistelee nyt kaksi vuotta myöhemmin. – En olisi enää mihinkään tässä iässä lähtenyt, 59-vuotias Virtanen toteaa. Virtanen aloitti 15-vuotiaana kesätöissä juoksulikkana ja jäi sille tielleen. Töitä riitti, eikä opiskelemaan tullut lähdettyä. Hän ehti tehdä monenlaisia hommia, viimeisenä renkaiden testausta. – Itkeä tirautin, tulevaisuus pelotti. Mies onneksi kannusti olemaan panikoimatta: edessä on 500 päivää ansiosidonnaisella ja aikaa selvittää, mitä seuraavaksi. Minulla kun ei ollut mitään suunnitelmia. Erilaisia koulutusvaihtoehtoja käytiin esittelemässä työpaikalla, ja sitä kautta Virtanen päätyi lähihoitajakoulutuksen pääsykokeisiin.

– Pääsykokeissa tuntui, että en ymmärrä mitään ja haastattelussa vielä pillahdin poruun, kun kysyttiin pahinta paikkaa, johon olen elämässä joutunut. Lähihoitajakoulutuksen aloitti samaan aikaan kokonainen ryhmällinen Nokian Renkaiden entisiä työntekijöitä.

TENTTIAIKAAN EI SYÖTY EIKÄ SIIVOTTU Opiskelu on ollut hieno matka, mutta haasteitakin on vastaan tullut. Opiskeluaikana oli päiviä, jolloin teki mieli jäädä kotiin. Eteenpäin kantoi halu viedä asiat loppuun. Opiskeluissa tuki eteenpäin myös porukan tuki. Välillä ihan konkreettisesti, kun kimppakyydistä ei annettu jäädä pois. Tentteihin piti opetella lukemaan ajatuksella niin, että asiat jäävät päähän. Kirjoittaminen ja tietotekniikka oli otettava haltuun. Kaikki oli uutta. – Mies joutui tenttiaikoihin koville. Silloin ei meillä syöty eikä siivottu, Virtanen hymyilee. Tenttituloksia odotellessa kutitteli joka kerta jännitys, miten käy. – Parasta opiskelussa on ollut huomata se, että olen oppinut ja osannut. Koulutuksen aikana Virtanen löysi oman alansa, vanhustyön. – Kouluttaja Petri Karoskoski vakuutti ennen ensimmäistä työssäoppimista, että hajuihin ja ulosteisiin tottuu. Nyt voin todeta, että näen ennen kaikkea ihmisen, persoonan. Ja puhun mieluummin tuoksuista. Lähihoitajakoulutuksessa painottuu käytännön tekeminen. Virtaselle teoria ja käytäntö yhdistyivät sopivalla tavalla. Perustieto tuli koulusta ja työssäoppimisjaksolla rakennettiin sen päälle käytännön osaaminen. TAKKin opettajilla on vahva käytännön ammattitaito ja osaamista aikuisopiskelijan ohjaamiseen. Nyt tavoitteena on löytää työpaikka vanhustyöstä, mieluiten kaupungilta. Sijaisuuksia on jo tiedossa. - Hienoa on, että tuli tämä mahdollisuus ja tajusin tarttua siihen.

”

Hienoa, että tuli tämä mahdollisuus, ja tajusin tarttua siihen.

16

SAUMA / 2017–2018

”

Opiskelee mitä tahansa, niin aina on plussaa.

Opiskelu on aina plussaa SIRPA MIEKALLA JA JUHA VUORISELLA on takanaan pitkät työurat Nokian Renkailla. Yt-tilanteessa työnantaja tarjosi mahdollisuutta uudelleenkoulutukseen, johon molemmat halusta tarttuivat. Merkonomikoulutus TAKKissa käynnistyi helmikuussa 2016. – Jouduin jo vuonna 2010 miettimään uravaihtoehtoja, kun olkapäävamman takia en pystynyt jatkamaan silloisessa tehtävässäni. Toimistotehtävät olivat vaihtoehtojen listalla, mutta tuolloin ratkaisu löytyi talon sisältä, ja siirryin etp-koneen hoitajaksi, muistelee pukuompelijaksi ja myöhemmin kumialan ammattitutkinnosta valmistunut Miekka. – Kun irtisanominen sitten tuli eteen, oli selvää, että hakeudun toimistopuolelle. Metsuriksi sekä kone- ja automaatioteknikoksi aikanaan opiskellut Vuorinen ehti olla Nokian Renkaiden palveluksessa yli 23 vuotta, joista viimeiset 10 tuotannon ohjauksessa. – Tein työtä pääasiassa tietokoneella, ja koulutuksen kautta halusin kasvattaa tietokoneosaamistani entisestään. Harkitsin vartijakoulutustakin, mutta ainahan voi opiskella myöhemmin lisää.

”

Välillä kannattaa koeponnistaa itseään.

KOULUNKÄYNTI OLI KIVAA Tietokoneen käyttötaidoista oli etua opiskeluissa, ja Vuorinen sai toimia välillä myös opiskelukavereidensa tietokonetukena. – Tietotekniikan suhteen tuli paljon uutta, mutta onneksi Juha oli tukena, Miekka kiittelee. Alan vaihto kokonaan uuteen on haastavaa, ja ajankäyttö menee uusiksi, kun työssäoppimisen ja koulupäivien lisäksi opiskeluun sisältyy verkko-opiskelua ja kotitehtäviä. Oma vahva motivaatio, opiskelijaryhmän tuki ja huumori auttoivat luovimaan eteenpäin. – Koulunkäynti oli kivaa, vaikka nuorena ei niinkään. Oma asenne oli nyt ihan erilainen, Miekka miettii. – Se auttaa, kun osaa itselleen nauraa. Pilke silmäkulmassa jaksaa paremmin, muistuttaa Vuorinen.

TYÖ OPETTAA Koulutuksessa yhdistyivät teoria ja käytäntö, mutta pääpaino oli työssä oppimisessa. – Työelämässä yksikään päivä ei ole samanlainen, ja siihen ei pelkkä teoriakoulutus valmista. Työssäoppiminen olikin ihan parasta ja teoria tuki sitä, huomauttaa Miekka. Vuorisen löysi työssäoppimispaikkansa Lännen palveluyhtiöiltä laskutuksesta ja Miekka Asunto-Nokian isännöintipuolelta. Työhön pääsi nopeasti käsiksi, ja työpaikalla luotettiin ja tuettiin eteenpäin. – Porukkaan otettiin mukaan alusta asti ja olimme osa työyhteisöä siinä missä muutkin. Kaiken kaikkiaan uuden opiskelu osoittautui mukavaksi ja palkitsevaksi. – Opiskelee sitten mitä tahansa, niin aina on plussaa. Koskaan ei voi tietää, milloin jotakin osaamista tarvitsee. – Välillä kannattaa koeponnistaa itseään – opiskelusta tarttuu aina jotain huiviin. Jos tilaisuus opiskeluun tulee, niin siihen kannattaa ehdottomasti tarttua.

SAUMA / 2017–2018

17

HENKILÖSTÖVALMENNUS TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE TEKSTI ARMI HYVÖNEN, MARIA-LIISA KOROLAINEN

T

AKKin koko henkilöstö on osallistunut asiakaskokemusja myyntivalmennukseen vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on ollut hioa toimintaa niin, että asiakkaat saavat TAKKin koulutus- ja kehittämispalveluista parhaan mahdollisen hyödyn. Iso ja kokonaisvaltainen prosessi on toteutettu normaalien opetus- ja työpäivien jälkeen ns. kiky-työaikana. Valmennuksissa koko henkilöstö, eri yksiköistä ja eri tehtäväalueilta, on perehtynyt TAKKin asiakaspolkuihin. Käytännössä tämä on tarkoittanut ajattelun avartamista omasta totutusta työtehtäväalueesta siihen, miten asiakas kokee toimintamme asiakkuutensa eri vaiheissa. Noin 250 työntekijän valmennus on kannustanut vahvistamaan kokeilukulttuuria, rohkaissut testaamaan toisten hyviä käytäntöjä ja hiomaan omaa arkista työtä. Kokemuksen ja kokeilun pohjalta olemme hioneet asiakaspalvelu- ja myyntivalmennuksesta palvelutuotteen ja ylpeänä tarjoamme sitä yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Valmennuksessa tulevat todeksi välttämättömät tavoitteet, kuten henkilöstön osallistaminen, strategian vieminen käytännön tasolle ja työn imun vahvistaminen. Ehkä kaikkein arvokkain tulos on, että henkilöstö vahvistuu kuuntelemaan asiakasta ja etsimään ratkaisuja arjessa vastaan tuleviin kysymyksiin.

”

MIKSI VALMENNUSTA? Henkilöstön osaamisen merkitys yrityksen toiminnan vahvuutena ymmärretään tärkeäksi osaksi yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Valmennuksessa voidaan keskittyä kirkastamaan asiakaspolut yhdessä koko henkilöstön kanssa. Prosessin aikana peilataan omaa tehtäväkenttää ja omaa osaamista koko organisaation asiakaspolkuun. Yhteisen prosessin avulla voidaan löytää ns. harmaita alueita, jotka olisi hyvä laittaa kuntoon. Samalla opitaan tuntemaan sisäisen asiakaspolun merkitys suhteessa toiminnan menestykseen.

MITÄ TARVITAAN? Valmennuksen käynnistämiseen tarvitaan johdon hyväksyntä asialle, toteutukseen avoin mieli ja intohimoa. Kyse on muutaman kuukauden valmennusprosessista, joka sisältää ideoivaa työskentelyä ja ohjattua valmennusta työpajoissa sekä välitehtäviä. Työpajojen ihanteellinen pituus on kerrallaan 2–3 tuntia, ja tapaamisia on enintään kerran kuukaudessa. Lisätietoja valmennuksesta saa TAKKin yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvöseltä, puh. 044 7906 310 tai armi.hyvonen@takk.fi. TAKKin hallintojohtaja Maria-Liisa Korolainen suosittelee asiakas- ja myyntivalmennusta lämpimästi.

Kiky-työajalla hiotaan TAKKin asiakaspolut kuntoon.

1. Etsintä

7. Jälkimarkkinointi 2. Seulonta

6. Opiskelu

TAKKin asiakaspolku 3. Valinta

5. Opiskelun aloitus

18

SAUMA / 2017–2018

4. Hakeutuminen

Kiito – työssä kotouttava koulutus

SUOMEN KIELTÄ JA SUOMALAISTA RUOKAA

KIITO-koulutuksen tavoitteena on edistää opiskelijan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kohti palkkatyötä. Opiskelija saa valmiuksia työelämässä toimimiseen ja arkielämässä selviytymiseen. Koulutus vahvistaa myös maahanmuuttajan suomen kielen suullista kielitaitoa ja kehittää alakohtaista sanastoa. Koulutus on suunnattu maahanmuuttajille, joilla on jo ammatillista osaamista tai työkokemusta. Koulutus toteutetaan kahdessa osassa: Kartoitusjaksolla selvitetään ammatillinen osaaminen ja suomen kielen taito. Toisessa vaiheessa lähdetään työhön ja kielen opiskeluun työpaikoille tai Silta-Valmennuksen työpajalle. Aloina ovat mm. keittiö- ja ravintola-ala, maalaus ja muuraus, puhdistuspalvelu, hoiva-ala, kuljetus- ja logistiikka, koneistus ja levy-hitsaus sekä kiinteistönhoito. KIITO-koulutukset ovat osa KIITO-hanketta, jota TAKK koordinoi. Hankekumppaneina ovat TAMK ja Silta-Valmennusyhdistys. Hanke saa ESR-rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta. Lisätiedot: kiitohanke.wordpress.com

TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVA JUSSI MATTILA

T

haimaalainen Singthong Virtanen, tutummin Sai, haki ravintola-alan ja ammattisuomen osaamista TAKKin KIITO-koulutuksesta. Nyt tavoitteena on työllistyä suomalaiseen ravintolaan. Virtanen muutti Suomeen viisi vuotta sitten. Thaimaassa hän työskenteli ravintola-alalla kokkina, mm. saksalaisessa, venäläisessä ja suomalaisessa ravintolassa. Suomessa hän on ehtinyt opiskella kotoutumiskoulutuksessa ja suomen kielen koulutuksissa. KIITO-koulutuksen aluksi hän osallistui ravintola-alan ammattitaidon kartoitukseen, jossa ammatillinen kouluttaja ja suomen kielen kouluttaja yhdessä arvioivat ammatti- ja kielitaidon. Kartoitusjakson jälkeen Virtanen löysi työharjoittelupaikan Lounasravintola Frans Emilistä Nokialta. Työpaikkaohjaaja Leena Viitasaaren kanssa löytyi heti yhteinen sävel. Ammattikieli kehittyi luontevasti yhteisen työskentelyn ohessa. – Ystävystyimme ja olemme käyneet yhdessä mm. marjassa ja sienessä, myös kalastusta ja puutarhanhoitoa harrastava Virtanen kertoo.

KIELITAITOA TYÖPAIKALLA Ammattialan kieltä lähdettiin treenaamaan jo kartoitusjaksolla, ja suomen kielen opettaja kävi myös työpaikalla. Hygieniapassin suorittamista varten opiskelijat saivat lisäksi täsmäkielenopetusta. – Oli tosi iso saavutus, että Sai teki hygieniapassin suomen kielellä, kertoo kouluttaja Susanna Ylihärsilä. – Siinä vaaditaan monipuolista sanastoa ja osaamista. Suomalainen keittiö oli Virtaselle tullut tutuksi jo Thaimaassa ja myöhemmin Suomessa työharjoittelun yhteydessä. Uuttakin tuli vielä vastaan, kuten kotikalja, joka Frans Emilissä valmistettiin itse. Työpaikalta Virtanen sai kiitosta aktiivisesta otteestaan ja toimeen tarttumisesta. Frans Emilissä käy paljon vakiasiakkailta lähialueelta, ja myös heiltä Virtanen sai hyvää palautetta. – Jatkossa haluan työskennellä suomalaisessa ravintolassa ja oppia puhumaan vieläkin parempaa suomea, Virtanen suuntaa katseen tulevaan.

SAUMA / 2017–2018

19

”

Päivä on rankka, mutta virkistävä.

Pispalan Pulteri

Pyykkipuisto

JOHTAMISEN ENSIASKELEET KÄVELLEN TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVAT PASI TIITOLA

20

SAUMA / 2017–2018

K

ouluttaja Jouni Hanhinen vetää esimies- ja johtamiskoulutuksissa kahden päivän koulutuskokonaisuudesta toisen päivän kävelyluennon muodossa. Johtamisen ensiaskeleet kuljetaan kävelyluennolla konkreettisesti. Kävelymatkaa päivään mahtuu noin 10 kilometriä ja aikaa kuluu kuutisen tuntia. Matkan varrella pysähdytään eri kohteisiin, ja jokaisessa Hanhinen alustaa opiskelijat uuteen aiheeseen. Kävelyrupeama keskustellaan pienryhmissä tai pareittain ja keskustelut kootaan seuraavan pysähdyksen alussa ennen uuteen aiheeseen siirtymistä. – Alkunsa kävelyluennot saivat, kun kollega Henna-Riikka Ahvenjärvi haastoi tekemään eri tavalla, kokeilemaan uutta, Hanhinen kertoo. Kävelyluento-osio sisältyy osaan esimieskoulutuksia, ja sitä voidaan tarjota yrityksille myös räätälöidysti. – Päivä on rankka, mutta virkistävä. Sitä vedetään vuodenajasta ja säästä riippumatta, myös vesisateessa, lumisateessa tai pikkupakkasella. Osallistujat saavat mukaan matkaan Johtajuuden ensiaskeleet -kirjan (Nonna Babitzin) pohjalta koostetun aineiston. – Opiskelijat ovat olleet päivän jälkeen tyytyväisiä päivän antiin. Päivä sisältää sopivassa suhteessa lyhyitä teoria-alustuksia ja paljon keskustelua. Myös tieteellisissä tutkimuksissa on todettu kävelemisen vaikutukset luovuuteen. Hanhisen luennoilla kävelyyn yhdistyy myös toinen hyväksi havaittu elementti: luontoympäristö. – Kyseessä on myös kulttuurimatka, jonka aikana avautuu uusia puolia Tampereesta – usein tamperelaisillekin opiskelijoille.

Pyynikin näkötorni

”

Kävelymatkaa päivään mahtuu 10 kilometriä ja aikaa kuluu 6 tuntia.

Minigolf

Pyynikin kesäteatteri Rosendahlin ranta

Pyynikin ranta

SAUMA / 2017–2018

21

MILLÄ OPEILLA YRITTÄJÄKSI? KOONNUT JUSSI MATTILA KUVAT PASI TIITOLA

TAKKin HiOMOssa opiskelee sekä aloittelevia että jo toimivia yrittäjiä. Liikeideoita hiotaan, firmoja perustetaan ja yhteistyökuvioita viritetään. Toimintaa on vaikka millä alalla – käsityöstä teknologiaan ja monenlaisiin palvelualoihin.

Maarit Isoviita Pitopalvelu Muru

Yrittäjän ammattitutkinto / Parempaa bisnestä 1.

2.

3.

4.

Ihmiset, joita kohtaa. Asiakkaat, joiden tarinoihin pääsee hetkeksi vierailemaan. Se, että saa valmistaa ja myydä omat laatustandardit täyttävää tuotetta. Rohkeutta omaan tekemiseen, varmuuden tunnetta siitä, että edistystä tapahtuu. Kiinnostavia yrittäjätarinoita ja erilaisia näkökulmia asioihin. Vastauksia niihin tyhmiinkin kysymyksiin eli yrittäjyyden perusasioihin. Aikatauluttaminen ja ajankäyttö, asioiden yhteensovittaminen ja yksinäisyys yksinyrittämisessä. Ratkaistavaa riittää varmasti yhä joka viikolle, mutta yritän olla hukkaamatta itseäni ja olla ylpeä saavutuksistani. Kuuntele, katsele, ota selvää, fiilistele. Jo ennen kuin olet yrittäjä.

”

Kuuntele, katsele, ota selvää, fiilistele. Jo ennen kuin olet yrittäjä.

22

SAUMA / 2017–2018

1. 2. 3. 4.

Mikä on parasta yrittäjyydessä? Mitä eväitä sait koulutuksesta? Mikä on haastavinta ja kuinka olet ratkaissut sen? Tärkein oppi yrittäjyyteen?

Olli Hietajärvi ja Jaakko Järvi Puulon Oy

Yrittäjän ammattitutkinto / Parempaa bisnestä 1.

2.

3.

4.

Parasta yrittäjyydessä on mahdollisuudet kehittää sekä itseään että yritystä. Vapaus tehdä asioita omalla tavalla on myös mielestäni tärkeää. Koulutus antoi hyvää pohjaa yrittämisen moniin eri osa-alueisiin. Tämä tukevoitti pohjaa ja tietotaitoa monista asioista, mitä yrittämiseen liittyy. Yksittäistä haastavinta asiaa on vaikea määritellä. Uusia haasteita tulee jatkuvasti vastaan ja jokaiseen on pystyttävä reagoimaan tapauskohtaisesti. Tärkeämpää on ottaa haasteet vastaan positiivisesti ja pyrkiä ratkaisemaan ne mahdollisimman jouhevasti eikä lamaantua niiden edessä. Usko omaan tekemiseen ja rohkeus puskea eteenpäin, vaikka kaikki asiat eivät aina mene, kuin oli suunniteltu.

”

Parasta yrittäjyydessä on mahdollisuudet kehittää sekä itseään että yritystä.

”

Pitää uskoa omaan visioon, suunnitella parin vuoden päähän ja toteuttaa suunnitelma pala palalta.

Tommi Puuska ThinkFast Oy

Pirkanmaalaiset polut yrittäjyyteen 1.

2.

3.

4.

Parasta yrittäjyydessä on oman työn merkityksellisyys ja autonomia. Päätän itse, mitä teen, koska teen ja kenen kanssa teen. Saan jatkuvasti uutta tietoa ja oppia, enkä näivety työtehtävissä, joihin joku muu on yrityksen strategian takia määrännyt. Koulutus antoi itsevarmuutta itselleni ja poisti uuden tiedon kautta niitä epävarmuustekijöitä, jotka olivat mörköjä omassa päässäni ja yrittäjyyden esteenä. Samalla pääsin testaamaan hyvin yritysideaani koulutuksen aikana ja kehittämään sitä eteenpäin. Haastavinta on huominen; eli onko töitä riittävästi kuukauden tai kahden päästä. Nyt 9 kk yrittäjyyden jälkeen olen löytänyt ratkaisun tekemällä pitkäkestoista markkinointia, levittämällä ilosanomaa yritykseni osaamisesta jatkuvana prosessina. Tämä luo digitaalista jalanjälkeä verkkoon, jossa asiakkaani etsivät ratkaisuja ongelmiinsa ja löytävät minut ja yritykseni. Pitkäjänteisyys: pitää uskoa omaan visioon, suunnitella parin vuoden päähän ja toteuttaa suunnitelma pala palalta.

Lekitekin Heli Lindberg ja SOL Palveluiden Kirsi Lehtinen hakivat uutta osaamista esimiestyöhön Maarit Kivikarin vetämästä siivousteknikkokoulutuksesta.

UUSIA EVÄITÄ ESIMIESTYÖHÖN TEKSTI JA KUVAT MARJO NIEMINEN

Esimiehen täytyy osata katsoa laajempia kokonaisuuksia, ymmärtää erilaisia näkökulmia ja pystyä perustelemaan muutostilanteet alaisilleen. Muun muassa näitä taitoja Kirsi Lehtinen SOL Palvelut Oy:ltä ja Heli Lindberg Lekitek Oy:ltä hakivat TAKKin siivousteknikkokoulutuksesta.

24

SAUMA / 2017–2018

K

ohdevastaavana ja palveluohjaajana hotellisiivouspuolella työskentelevälle Lehtiselle koulutus oli looginen jatkumo työuralla. – Siirryin siivousalalle viisi vuotta sitten ja opiskelin kärkeen laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Heti perään suoritin siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon. Molemmat TAKKissa. Lehtinen olisi saman tien opiskellut teknikoksi, mutta koulutusta ei ollut siinä vaiheessa Pirkanmaalla tarjolla. Kouluttaja Maarit Kivikarin mukaan nyt valmistuneet siivousteknikot ovat ensimmäisiä Pirkanmaalla 20 vuoteen.

TYÖVÄLINEITÄ ESIMIESTYÖHÖN – Koulutus antoi uudenlaista näkemystä työhön. Se on kehittänyt kustannustehokkuutta, laajentanut ajattelua ja kasvattanut henkilöstöosaamista, Lehtinen miettii. – Työskentelin jo muutama vuosi sitten sijaisena esimiestehtävissä. Ei voi kuin toivoa, että olisipa silloin ollut käytössä nämä tiedot, jotka nyt ovat. Olisin osannut suhtautua asioihin ihan eri tavalla. Lekitekillä siivouspalvelun esimiehenä työskentelevä Lindberg on toiminut esimiestehtävissä vuodesta 2011 alkaen ja luuli, ettei voi oppia siihen liittyen enää mitään uutta. – Sain koulutuksesta varmuutta esimiestyöhön ja uusia näkökulmia, hän kertoo tyytyväisenä. Koulutus antoi myös käytännön työkaluja esimiestyöhön. Lindberg teki kehittämistehtävänään Lekitekille henkilöstöoppaan, jota voidaan hyödyntää mm. uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Lehtisenkin kehittämistehtävä liittyi henkilöstöasioihin. Hän laati osaamiskartoituksen, jolla voidaan selvittää uuden työntekijän osaaminen, ja sen pohjalta suunnitella perehdytys niin, että se vastaa työntekijän tarpeeseen. – Osaamiskartoitus on otettu käyttöön kaikissa oman esimiesalueeni hotelleissa.

”

Koulutus antoi uudenlaista näkemystä työhön. Se on kehittänyt kustannustehokkuutta.

TÄSMÄOSAAMISTA TUTKINNOLLA Koulutus toteutettiin oppisopimuksella, ja siinä oli kuukausittain keskimäärin yksi lähi-iltapäivä. Irrottautuminen työn äärestä on Kivikarin mukaan osoittautunut helpommaksi, kun ei tarvitse varautua koko päivän poissaoloihin työpaikalta. Opiskelu oli suurimmaksi osaksi helppo sovittaa työn oheen; aikataulut olivat tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Opetuspäivien lisäksi opiskelijoita työllistivät tehtävät ja kehittämistehtävä, joka on osa tutkinnon suorittamista. – Koulutuksen sisältö ja kaikki tehtävät on laadittu niin, että ne tukevat tutkinnon suorittamista. Mikään ei mene hukkaan, vaan kaiken voi hyödyntää tutkinnossa, Kivikari huomauttaa. Siivousteknikon erikoisammattitutkinnossa on kaksi pakollista tutkinnon osaa, ja niitä täydennetään yhdellä valinnaisella tutkinnon osalla. Sillä pääsee suuntaamaan tutkintoa oman työn vaatimuksiin. Lehtinen valitsi vieraskielisen työntekijän perehdyttämisen ja Lindberg toimitilapalvelujen suunnittelun ja mitoittamisen. – Hotellisiivouksessa on paljon vieraskielisiä työntekijöitä, ja englanti on päivittäisenä työkielenä, Lehtinen kertoo. Hän teki harjoitustehtävänään englanninkieliset työohjeet, ja tutkintotilaisuudessa hän opasti bulgarialaistaustaista työntekijää hotellisiivouksen tekemiseen – tietenkin englanniksi.

Siivousteknikon erikoisammattitutkinto TOP 3 -opit esimiestyöhön: Heli Lindberg ja Kirsi Lehtinen 1. Varmuutta esimiestyöhön 2. Aikaa kehittämiseen 3. Uusia näkökulmia Siivousteknikon erikoisammattitutkinto pyörii TAKKissa oppisopimuskoulutuksena ja se on suunnattu alan esimiestehtävissä toimiville. Koulutuksen voi aloittaa nonstoppina, mikä mahdollistaa opintojen joustavan ja yksilöllisen sovittamisen työn oheen.

Tilanne siivousalalla on Kivikarin mukaan muuttunut rajusti viimeisen vuosikymmenen aikana. – Vielä kymmenen vuotta sitten työntekijöiden oli opeteltava suomea, nyt ohjaajien ja esimiesten pitää hallita englannin kieli. Lindbergin työnkuvaan puolestaan työn suunnittelu ja mitoittaminen toi osuvan lisäpalikan. – Työn suunnittelu kuuluu olennaisesti työhöni esimiehenä. Oikeaoppisella mitoituksella tuetaan työn taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta.

LUPA KEHITTÄÄ Koulutuksen saldoon molemmat ovat tyytyväisiä. Se antoi varmuutta esimiestyöhön sekä uusia näkökulmia ja työkaluja arkeen ja henkilöstön kanssa toimimiseen. – Koulutuksesta sai paljon mielenkiintoisia asioita, joita ei ole aiemmin tullut edes miettineeksi, Lehtinen summaa. – Arkityössä jää hyvin vähän aikaa kehittämiselle, ja tässä koulutuksessa sai luvan kanssa kehittää asioita eteenpäin.

”

Oikeaoppisella mitoituksella tuetaan työn taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta.

SAUMA / 2017–2018

25

SAUMAN UUTISET TEKSTI JA KUVAT MARJO NIEMINEN

Koulutuskeskus Lumovasta osa TAKKia TAKK laajensi toimintaansa kauneuteen ja hyvinvointiin, kun Koulutuskeskus Lumova eli perinteikäs Hämeen kosmetologikoulu siirtyi Tampereen Aikuiskoulutussäätiön omistukseen 7.8.2017 alkaen. Koulutuskeskus Lumova jatkaa toimintaansa säätiön alla omana yksikkönään ja vanhalla nimellään. Lumovassa on koulutettu kauneudenhoitoalan ammattilaisia jo yli 50 vuoden ajan. Tutkintovalikoimassa ovat kauneudenhoitoalan perustutkinto ja jalkojenhoitajan ammattitutkinto. Lisäksi oppilaitos järjestää kauneudenhoitoalan lisä- ja täydennyskoulutusta. Koulutuskeskus Lumova on yrittäjä ja koulun johtaja Merja Purran pitkäaikaisen työn tulos. – Olen iloinen, että pääsimme yhteistyöhön TAKKin kanssa, ja 45 vuoden työ saa arvoisensa päätöksen, Purra kiittelee. – Yhteistyöllä ja yhdistymisellä taataan aikuisille kauneudenhoitoalan monipuolinen koulutus Tampereella jatkossakin. Purra siirtyi yrityskaupan myötä ansaitulle eläkkeelle, mutta tytär Mari Helenius vastaa jatkossa koulutuskeskuksen toiminnasta. – Kauneudenhoitoala täydentää hyvin TAKKin hyvinvointialan koulutustarjontaa, mm. lähihoitajatutkintoon voidaan jatkossa yhdistää jalkojenhoidon osaamista ja vastaavasti kytkeä TAKKin vahva yrittäjyyskoulutusosaaminen kauneudenhoitoalan opintoihin, kertoo TAKKin rehtori Teppo Tapani. – Myös liiketalouden koulutuksessa on molemmin puolin annettavaa. Lumova on tehnyt hyviä avauksia mm. verkkokaupan suhteen,

jota TAKK pystyy hyödyntämään arjen oppimisympäristönä. Yhdistyminen toteuttaa ammatillisen koulutuksen reformin ja uuden koulutuslainsäädännön henkeä: reformin tavoitteena on kouluttaa työelämän tarvitsemia osaajia aidoissa työympäristöissä, eri tutkintoja ja tutkinnon osia joustavasti yhdistellen.

Loistouralle TAKKista – tukea työllistymiseen Loistouralle on Pirkanmaan TE-toimiston asiakkaille tarkoitettu palvelu, jonka tavoitteena on uuden työpaikan löytäminen. Työpaikan etsimisessä on tukena henkilökohtainen valmentaja. – Palvelun aluksi kartoitetaan asiakkaan aiempi osaaminen sekä tavoitteet ja toiveet työllistymisen suhteen. Niiden pohjalta suunnitellaan seuraavat askeleet, kertoo valmentaja, psykologi Riikka Lamminen. Asiakas voi työllistymisen tueksi hyödyntää mm. TAKKin työnhakuvalmennuksia ja rekrytapahtumia, suorittaa työelämässä tarvittavia ammattikortteja ja -pätevyyksiä tai päivittää mm. digiosaamistaan.

26

SAUMA / 2017–2018

TAKKin ammattialojen kouluttajat ovat asiakkaan tukena, kun kartoitetaan oman ammattialan työpaikkoja ja tehdään suorahakuja yrityksiin. Palvelua TAKKissa koordinoi koulutuspäällikkö Rosa Hyvönen. Loistouralle-palvelu on määräaikaishaastatteluja tukeva palvelukokeilu. Kokeilun kohderyhmät vaihtelevat ELY-keskusalueittain. Pirkanmaalla kohderyhmänä ovat kolme kuukautta työttömänä työnhakija olleet TE-toimiston asiakkaat. Pirkanmaan ELY-keskus kilpailutti palveluntuottajat, ja TAKK valittiin Pirkanmaalla yhdeksi kolmesta palveluntuottajasta. Palveluun hakeudutaan TE-toimiston kautta.

Buustia yrittäjäuran alkuun Yrittäjyysbuusti-palvelua tarjotaan Pirkanmaan TE-toimiston yrittäjyydestä kiinnostuneille työnhakija-asiakkaille. Palvelussa pääsee selvittämään omat mahdollisuutensa yrittäjänä toimimiseen. Pirkanmaan ELY-keskus on kilpailuttanut palvelun. Asiakas voi valita itselleen sopivimman kaikkiaan 16 palveluntuottajasta, joista TAKK on yksi. Palvelu käynnistyi lokakuun 2017 alussa, ja se jatkuu vuoden 2018 loppuun asti. TAKKin Yrittäjyysbuusti-palvelu rakentuu henkilökohtaisesta koutsauksesta, verkkoHiOMOsta ja valmentajavetoisista ryhmätapaamisista. – Aluksi kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne, selvitetään tavoitteet yrittäjyyden suhteen ja pohditaan erilaisia vaihtoehtoja käynnistää yritystoiminta, kuvailee koulutuspäällikkö Tuija Pohjansaari-Kirmo. – Oman osaamisen sekä myytävän tuotteen tai palvelun tuotteistaminen on oleellinen osa tätä aloitusvaihetta. Jos asiakas päättää lähteä jatkamaan yrittäjäpolulla, hän voi syventää osaamistaan verkkoHiOMOn kursseilla sekä pienryhmätapaamisissa valmentajan kanssa. TAKKista löytyy valmennuksen jatkoksi myös yrittäjäkoulutuksia erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin.

TAKK palkittiin vuoden 2017 Puhtausalan yrityksenä Puhtaustieto Oy:n ja Siivoustaidon vuosittain myöntämä Vuoden Puhtausalan Yritys -palkinto myönnettiin tänä vuonna TAKKille. Tunnustus myönnettiin ensimmäistä kertaa koulutusyhteisölle. Perusteluna olivat mm. panostukset tärkeään, korkeatasoiseen ja ajassa nopeasti kehittyvään koulutukseen – laaja-alaisesti sekä asiakastarpeita huomioiden. Valintaan vaikutti aktiivinen ja pitkäjänteinen koulutusyhteisön ja -sisällön kehittäminen, joka tunnistaa oman alansa ohella ympäröivän yhteisön, yritysten ja yhteiskunnan tarpeet yhteistyömahdollisuuksineen. – Panostamme tiedon jatkuvaan jalostamiseen asiakaslähtöisesti. Korostamme toiminnassamme asiantuntemusta ja yhteistyötä. Kouluttajan perustehtävä on lopulta toimia ammatillisen osaamisen kehittäjänä ja huolehtia, että työ- ja elinkeinoelämällä on ammattitaitoista työvoimaa, muistuttaa yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen. – Hyvät yhteistyökumppanit ovat tärkein tekijä tässä kehityskokonaisuudessa. Yksin emme pysty tarjoamaan riittävän kattavaa ammatti- ja palveluosaamista. Tavoitteemme on räätälöidä entistä joustavampia toimintamalleja, joiden avulla yrityksillä on ammattitaitoisempi, osaava ja työssään hyvinvoiva henkilöstö. – Kiinteistöjen ja tilojen ylläpidon monialaiset haasteet ja toisaalta etenevä automaatiokehitys edellyttävät yhä ammattitaitoisempaa ja palvelualttiimpaa henkilökuntaa sekä jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Kiinteistö ja tilat sekä toimintaa pyörittävä henkilöstö vaativat ylläpitäjiltä entistä enemmän ja laaja-alaisempaa tietoa. TAKK on systemaattisesti kehittänyt yhteisöään ja koulutustensa sisältöä alan pal-

veluja käyttävien intressiryhmien näkökulmasta. Jo nyt voidaan myös nähdä, että tulevaisuudessa automaatio- ja järjestelmäosaaminen sekä robotiikka muodostavat yhä merkittävämmän osan, Puhtaustiedon toimitusjohtaja Marjatta Lausjärvi huomauttaa. Uutinen mukaillen Puhtaustiedon ja Siivoustaidon laatimaa mediatiedotetta 14.8.2017.

SAUMA / 2017–2018

27

Oppisopimuksella

ammattiin Oppisopimus TAKKissa Vuoden 2018 alusta alkaen.

Oppisopimuskoulutuksella voit opiskella kaikkiin TAKKissa järjestettäviin ammatillisiin tutkintoihin. Oppisopimus perustuu aina määräaikaiseen työsuhteeseen. Koulutuksesta noin 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla, työssä oppien. Työpaikalla opiskelijaa ohjaa työpaikkakouluttaja, tietopuoliset opinnot opiskellaan oppilaitoksessa. Myös yrittäjä voi kouluttautua oppisopimuksella omassa yrityksessään. Yrittäjänä saat ohjaajaksesi mentorin. Mentorina toimii toinen kokenut yrittäjä.

Tutustu TAKKin ammattialoihin, tutkintoihin ja koulutuksiin osoitteessa

www.takk.fi/oppisopimus

TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus PL 15 l 33821 Tampere l 03 2361 111 l www.takk.fi Toimipaikat Kurssikeskuksenkatu 11 Tampereen valtatie 15