Tiimiakatemia Magazine 4/12 by Cromi

TIIMIAKATEMIA IV/12 JOULUKUU

MAGAZINE

Tiimiakatemia magazine

Osoite: Piippukatu 3, 40100 Jyväskylä, Suomi/Finland

SISÄLTÖ 4/12

3 Pääkirjoitus 4

Tiimiakatemian 20-vuotissynttärit osa 3/4

Tiimiakatemian pingviinit

Kumppanuuspäivä 6.11.2012

Puhelin: +358 45 892 2525 E-mail: magazine@tiimiakatemia.fi Päätoimittaja: Tomi Salmi

Kustantaja: Ideaosuuskunta Made

Toimittaja Suvi Marjanen

Painopaikka: Keuruun Laatupaino Oy

AD: Matias ”Uffe” Ulfves

Kiitos kaikille lehden tekemisessä avustaneille!

Myynti: Ibrahim ”Ibu” Sekeröz

Kannen kuva: Matias Ulfves (kuvassa Antti Sirviö ja Anniina Maukonen)

9 Taittovika 10

Ravintola Rentukka – Kortepohjan olohuone

Valkkuhaastattelu: Riikka Ahmaniemi

Leadership Revolution Program goes marketing,

brand & customers

Kuinka tulla osaksi Tiimiakatemian verkostoa

kolmessa päivässä

Pääkirjoitus Aluksi jalkojani paleli, vaikka astuinkin lämpimiin saappaisiin. Niissä vain tuntui olevan tilaa vaikka muille jakaa. Taannoisessa vahvuuslaskentatilaisuudessa nousin polvet tutisten lavalle yhdessä Heli Lepän ja Mika Höltän kanssa, aikeenamme tiedottaa talolle Tiimiakatemia Magazinen projektiryhmän vaihtumisesta. Mainitusta spektaakkelista on kulunut nyt aikaa noin kaksi kuukautta. Vuoden lähetessä loppuaan verenkierto on – nurinkurista kyllä – muuttunut hiljalleen kipristeleväksi ja jännittäväksi lämmöksi. Tiimiakatemia täyttää kunnioitettavat kaksikymmentä vuotta tammikuun 19. päivänä 2013. Merkkipaalu on tärkeä koko talolle, sillä tapaus on ennen kaikkea vision toteutumisen juhlaa. Viimeisen viiden vuoden aikana alati kasvava verkostomme on ottanut jättimäisiä kehitysaskeleita, jotka kulminoituvat Learning Networkin (entinen Partus Oy) huikeaan työhön: synttäriviikolla käynnissä ovat niin Team Mastery -koulutusohjelma, Leadership Revolution Program kuin Learning Expeditionkin. Tohinaa ei Tiimiakatemialta tuolloin tule uupumaan. Tämän lehden ilmestymisen aikaan meille tiimiakatemialaisille lienee selvinnyt tuleva liiketalouden ja yrittäjyyden huippuyksikön maantieteellinen sijainti. Piippukatu 3 jää

remontin vuoksi historiaan määrittelemättömän mittaiseksi ajaksi. Erityisesti monelle vanhemmalle tiimiyrittäjälle muutto tuntuu olevan vaikea paikka, sillä luovan ja kannustavan ilmapiirin pelätään haihtuvan osoitteenvaihdoksen takia. On kuitenkin syytä muistaa, ettei sitä kuuluisaa TA-spiritiä – yhteisöllistä, innovatiivista ja rennonletkeää meininkiä – luo kukaan muu kuin tiimiyrittäjä itse. Nyt jos koskaan lieneekin todellinen tilaisuus kysyä itseltään legendaariset sanat: mitä tulee paikalle, kun minä tulen paikalle? Offtopic-erikoismaininta viime marraskuun vahvuuslaskennasta, jonka ehdottomina tähtinä häärivät pian maailmanympärimatkalle lähtevien nelosten lisäksi tuoreet pinkkutiimit. Tiivistän tunnustuksen osuuskunta Ideaflyta edustavan Sakari Pöyhösen lainaukseen: ”Todella hyvää sekoilua!” Teksti: Tomi Salmi Kuva: Matias Ulfves

Tiimiakatemia magazine

TIIMIAKATEMIAN TIIMIAKATEMIAN 20-VUOTISSYNTYMÄPÄIVIÄ juhlitaan tammikuun 19. päivänä. Syntymäpäivät kokoavat kaupunkiin satoja osallistujia ympäri maailmaa. Juhlahumussa voi nähdä niin maailmalle kadonneita entisiä tiimiakatemialaisia, valmentajia sekä tietenkin nykyisiä tiimiyrittäjiä. Juhlaan osallistuu paljon Tiimiakatemian verkostoa niin ulkomailta kuin kotimaastakin.

Kaikkien aikojen synttärit Projektipäällikkö Emma Soikkeli ja markkinoinnista vastaava Tomi Salmi ovat innoissaan juhlista. — On nimittäin semmoiset elementit, että you don’t wanna miss, Soikkeli nostattaa odotusta. — Luvassa on kaikkien aikojen synttärit, Salmi säestää. Synttäriviikko kokoaa paljon ulkomaalaisia Tiimiakatemialle. Synttäriviikolla on koulutusohjelmia, kuten Team Master y, jotka tuovat kansainväliset vieraamme hyvissä ajoin Jyväskylään.

Varsinaiset syntymäpäivät alkavat lauantaina Behind the Scenes –visioseminaarilla. Aalto-salilla järjestettävässä tilaisuudessa juhlitaan vanhaa sekä tulevaa visiota. Tilaisuuteen mahtuu 300 osallistujaa. Visioseminaarissa neljä puhujaa keskustelee talk show –hengessä yrittäjyydestä, uusista trendeistä ja uusista oppimisympäristöistä yhteiskunnallisella tasolla. Tilaisuudessa nähdään Tiimiakatemian verkostosta terveisiä ympäri maailmaa videoiden välityksellä . Tilaisuus huipentuu hetkeen, jolloin päävalmentaja Ulla Luukas julkistaa Tiimiakatemian uuden vision vuodesta 2013 eteenpäin. Visioseminaarissa julkaistaan myös Innovate or Die –kirja, joka kertoo tiimiakatemialaisten yrittäjyystarinoita. Kirjan takana ovat Tomi Salmi, Heli Leppä ja Matias Ulfves.

Mutta missä on Bond, James Bond? Illalla juhlitaan Paviljongissa Casino royale – teemalla. Iltagaalassa on luvassa tervehdyksiä,

puheita ja esiintyjiä. Tilasta luodaan hämyisä valoilla ja muilla elementeillä. Ilta juhlitaan casino-ympäristössä. Gaalassa pääsee kokemaan casino-tunnelmaa RAY:n tuomilla Casino- ja Black Jack –pöydillä. Se, nähdäänkö itse James Bond iltagaalassa, jää ar voitukseksi. Syntymäpäivien mainosvideoissakin nähty Antti Sirviö on kuitenkin Soikkelin mukaan toimittanut hyvin Bondin virkaa. — Onhan se Sir viö nyt komea James Bond, aivan loistava, Soikkeli kehuu. — Ja onhan tuo Anniina Maukonenkin hyvin kaunis Bond-tyttö, Salmi täydentää. S oikkeli ja Salmi toivovat, että osallistujat tulevat ajoissa paikalle ja ottavat mukaansa juhlamieltä. Tunnelma tulee varmasti muuttumaan illan mittaan aina vain positiivisemmaksi. Iltagaalaan osallistujia pyritään saa maan 800-1000. Soikkeli ja Salmi uskovat, että tavoitteisiin päästään. Muut tavoitteet kulminoituvat kävijätavoitteeseen. Kun kävijätavoite saavutetaan, projektiryhmä on onnistunut markkinoinnissa ja myynnissä. Yksi tavoite on, että osallistujat nähdään juhlassa hymyssä suin. Synttärit auttavat varsinkin pinkkuja

Alla kuvakaappauksia Cameleontin toteuttamasta mainosvideosta. Pokeria, tunteita ja ruudintuoksua. Videon ja lisätietoa löydät osoitteesta tiimiakatemia.fi/syntymapaivat

Tiimiakatemia 20-vuotissynttärit 19.1.2013 klo 10-14 ”behind the scenes” -seminaari Aaltosalilla klo 18 Casino Royale-juhla Paviljongilla

Tiimiakatemia magazine

20-VUOTISSYNTTÄRIT Os

hahmottamaan Tiimiakatemian kokonaiskuvaa, sillä päivän aikana käydään historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta läpi. Ilta tarjoaa loistavan mahdollisuuden päästä tutustumaan vanhoihin tiimiakatemialaisiin ja tiimeihin. Illan aikana moni varmasti tajuaa, kuinka paljon meitä tiimiakatemialaisia jo oikeasti on.

Tsemppaamalla hyvää fiilistä Projektiryhmän sisällä osataan iloita toisten onnistumista. Yhdessä tekemisen meininki on kohdillaan, ja toisia tsempataan. — Yhdessä tekemällä saadaan hyvä fiilis hommaan, Salmi kuvailee.

Projektin kovimmiksi jutuiksi Soikkeli ja Salmi listaavat mahtavan projektiryhmän ja avun tarjoamisen. — Apua tulee ihan yllättävistä suunnista. Vanhat akatemialaiset ovat soitelleet, ja kysyneet, voivatko olla jotenkin avuksi, Soikkeli hämmästelee. Soikkeli ja Salmi lähtisivät todennäköisesti uudestaankin mukaan tekemään synttäreitä. Oppeja on tullut matkan varrella niin valtavasti, että he tietävät nyt, mitä tekisivät toisin. Suurimpana haasteena projektir yhmä kokee sen, että jokaisen mielipidettä on lähes mahdotonta ottaa huomioon. Markkinoinnin osalta projektir yhmä hehkuttaa etenkin videoitaan. Videot on tehnyt yritysvideoita tuottava ideaosuus-

kunta Priiman Cameleontti. — C ameleontti on aivan uskomaton juttu . Vi d e ot mu o d o s t av at t äyd e l l i s e n kokonaisuuden. Cameleontti ei ole vielä näyttänyt kaikkia puoliaan, Soikkeli kehuu. — Tammikuussa Tiimiakatemialla tullaan näkemään ennennäkemätöntä spektaakkelimaista toimintaa, projektipäällikkö Emma Soikkeli lupailee. Teksti: Suvi Marjanen Kuvat: TA Synttärit Vimeo & Matias Ulfves

Kuvassa synttäreiden projektiryhmästä Anniina Maukonen, Tomi Salmi, Antti Sirviö ja Emma Soikkeli. Kuvasta puuttuvat Ville Häll ja Aleksi Pietikäinen. Kuten huomata saattaa, kaiken työnteon ei aina tarvitse olla niin vakavaa.

Tiimiakatemia 20-vuotissynttärit Infot ja ilmoittautuminen: www.tiimiakatemia.fi/20v

Tiimiakatemia magazine

TIIMIAKATEMIAN PINGVIINIT Dolio vicus pingvin Tiimiakatemian pingviinien sukuun kuuluu kolme pingviinilajia: Idealeka, Millio ja Mittava. Pingviinien odotettu elinikä on yksi vuosi. Vuoden ikäisinä pinkkujen on aika siirtyä syrjään uuden sukupolven vallatessa reviirin. Vuoden aikana pingviinit oppivat paljon niin Tiimiakatemiasta, tiimistään ja itsestään, uskomme että siinä sivussa muutama teoriakin tarttuu pääkoppaan. Elinkaarensa aikana pinkut muodostuvat tiiviiksi, lähtökohtaisesti parikymmenpäisiksi ryhmiksi. Parvi vaappuu yhdessä kohti uusia haasteita, yksilöiden turvautuessa tiimin tarjoamaan tukiverkkoon, ja lajitoverin siipien alta onkin pingviinien hyvä hakea turvaa. Höyhenet kuitenkin saattavat nousta pystyyn ja lajitoverien nokkiminen ei ole tässä ympäristössä ollenkaan tavatonta. Lähes poikkeuksetta pingiinit selviävät toistensa nokkimisista, jolloin yhteinen matka saa jatkua. Tekstit: Suvi Marjanen

Idealeka

Millio

Mittava

Idea tribula-malleus

Mlo

Metiriva

Levinneisyys

Idealeka-lajiin voi törmätä keltaisen akatemian tiloissa. Osa Idealekalaisista koetteli siipiensä voimia Unkarissa. Siivet antoivat hyvin vauhtia, ja takaisin koti-Suomeenkin päästiin palaamaan ehjin höyhenin.

Millio-pinkut ovat sopeutuneet hyvin korkean paikan ilmastoon. Millio pitää pesää yläkerran vihreässä akatemiassa. Myös milliolaiset kävivät vierailulla Unkarissa, jossa ehdittiin myös paiskoa ankarasti hommia ilonpidon ohella.

Mittava asuu sinisen akatemian tiloissa. Samoissa vesissä uiskentele va Made on onnistunut toistaiseksi välttymään tämän pingviinilajin ammottavalta kidalta. Kun elinympäristö pitää sisällään sielun, elämä on suorastaan mainiota. Mittava ei kuitenkaan tyydy pelkästään Tiimiakatemian tiloihin. Parvi lentää joulukuussa Hollantiin tutustumaan toisiin pingviinilajeihin.

Ravinto Idealekalaisten ravinnontarve täyttyy pääasiassa meloneista. Mahtavia bileitä järjestävä Rento Meloni Entertainment pitää huolen, että ruokahalu kasvaa tanssijalan vipattaessa. Seuraavat bileitä odotellessa voikin marssia meloniostoksille. Erikoisominaisuus Lajin naamiointitaidot ovat aivan huippuluokkaa. Idealekan Ideal Kauneuspalvelut loihtii näyttävät meikit ja laittaa hiukset viimeisen päälle. Kyllä tyttöjen käsittelyn jälkeen kelpaa jokaisen pingviinin pyörähdellä ylpeänä!

Elämäntehtävä Million tuoterepertuaarista löytyy silkkiuikkumetsästysasuja. Lajilla on havaittavissa jonkinasteinen identiteettikriisi. Ollako pingviini vai silkkiuikku? Jääkäämme innolla odottamaan, kutsutaanko tulevaisuudessa Tiimiakatemian pinkkuja silkkiuikuiksi. Ravinto Million kaupittelemat pollet eivät löytäneet uutta rakastavaa kotia ja joutuivat makkaratehtaalle. Nälän yllättäessä milliolaiset voivat siis turvautua meetvurstipötkön mutustamiseen.

Idealeka 6

Ravinto Lajille tyypillistä ruokaa ovat kahvi ja leivonnaiset. Kofeiinivajauks esta kärsivät löytävät apua helpotukseen entisestä Hard Mym Cafésta, nykyisestä Mymmelistä, jota Mittava ansiokkaasti pyörittää. Muut aktiviteetit Tyypillisenä pingviinilajina myös Mittava viihtyy jään tuntumassa. Vaappuviin mittavalaisiin voi törmätä Synergia-areenalla JypAkatemian pelien aikana lipunmyynnissä ja kioskin luukun takana.

Tiimiakatemia magazine

Pinkun raivo = Lajille tyypillinen käytöstapa, jonka avulla projekti kuin projekti viedään loppuun asti. Pinkun raivo ei kuitenkaan ole varsinaista raivoa, vaan lähinnä innokuutta ja oppimisen iloa. Vaikka tietoa tai taitoja ei vielä olisikaan yllin kyllin, jotenkin pinkut aina selviävät kiperimmistäkin tilanteista. Tiimiakatemian vanhemmat nisäkkäät ja linnut voisivat ottaa enemmän oppia pinkkujen rohkeasta heittäytymisestä kohti tuntematonta.

Tiimiakatemia magazine

Kumppanuuspäivä 6.11.2012 Tiimiakatemialla vietettiin historian ensimmäinen kumppanuuspäivä 6.11.2012. Päivän aikana Tiimiakatemialla vieraili lähes 50 asiakasta. Asiakkaat osallistuivat päivän aikana erilaisiin workshopeihin. Kumppanuuspäivä tarjosi mahdollisuuden verkostoitua niin toisten yrittäjien kuin tiimiakatemialaistenkin kanssa. Tiimiakatemian Brand Manager Aaku Siekkinen on ylpeä koko talon saavutuksesta. — Yllätyin tosi positiivisesti”, Siekkinen hehkuttaa. —Kun me kaikki tehdään yhdessä hommia, se ei vaadi keneltäkään paljoa ja yhdessä saadaan tosi isoja juttuja aikaan. Päivän aikana asiakkaille oli tarjolla viisi erilaista workshopia, joita järjestivät aiheisiin erikoistuneet tiimiyrittäjät. Tarjolla oli workshopeja, joissa pääsi tutustumaan sosiaalisen median, asiakaspalvelun, graafisen fasilitoinnin, copywritingin ja tiimin rakentamisen saloihin. Ylivoimaisesti eniten osallistujia keräsi some-workshop. Asiakkaat innostuivat workshopeista ja saivat

uusia ideoita omaan arkityöhön vietäväksi. Tiimiyrittäjille Kumppanuuspäivä tarjosi huikean mahdollisuuden esitellä omia tuotteitaan suurelle määrälle asiakkaita yhdellä kertaa. Tiimiyrityksillä oli mahdollisuus tarjota päivän aikana asiakkaille positiivinen ja kuitenkin realistinen kuva omasta toiminnastaan, joten kumppanuuspäivään olikin hyvä hioa myyntispiikit viimeisen päälle ja laittaa markkinointimateriaalit kuntoon. Siekkinen uskoo, että Kumppanuuspäivä kasvattaa tietoisuutta Tiimiakatemian brändistä. — Kumppanuuspäivä oli valtava voitto koko Tiimiakatemian brändille, Siekkinen kertoo. — Kun asiakkaat saavat positiivisen kuvan Tiimiakatemiasta ja oppivat ymmärtämään tiimiyrittäjien toimitatapoja entistä paremmin, yhteistyö sujuu varmasti yhä mutkattomammin. Kumppanuuspäivä saattaa kantaa hedelmää suuremmin vasta vuosien päästä. Onnistuneiden Kumppanuuspäivän myötä asiakkaat oivaltavat, että Tiimiakatemia on oikeasti kova paikka, ja he ostavat lisää todennäköisemmin.

Pidemmällä aikavälillä päivä lisää yrittäjien luottamusta tiimiakatemialaisia kohtaan, jolloin ostaminen helpottuu. Kumppanuuspäivä kehitettiin keväällä Markkinoijan tie –koulutusohjelmassa yhden osallistumiskerran aikana. Siellä suunniteltiin ohjelmarunko ja jaettiin vastuualueet. Päivästä kiitos kuuluu osaltaan myös asiakas- ja viestintäpäälliköiden ylläpitämälle Business Forumille, joka seurasi myyntiä ja hioi päivän rakennetta. Siekkinen toivoo, että seuraavasta Kumppanuuspäivästä saadaan yhdessä luotua entistä suurempi. — Kutsumisprosessia parantamalla kävijämäärä saadaan nostettua jopa kahdeksaankymmeneen henkeen. Teksti: Suvi Marjanen Kuvat: Matias Ulfves

Tiimiakatemia magazine Tiimiakatemia magazine

TAITTOVIKA Matias Ulfves on Magazinen sivuilla vähä-ääninen taustavaikuttaja. Graafisella alalla itseoppinut Made-tiimiläinen on asetellut kirjaimia tämän lehden sivuille jo pian kaksi vuotta, ja mukaan on mahtunut niin muutamia ”ihan kivoja” aukeamia kuin taittovirheitäkin. Lehden sivuille eksyneet taittoviat ovat hauskoja ”Find Waldo” -tyylisiä keskustelunavaajia arjessa sekä positiivista painetta luovia piikkejä AD:n lihassa, joten päätimme nimetä tämän kolumnisivun kunnianosoituksena niiden mukaan. Ja sitä paitsi, onhan tällä AD:lla myös rillit.

YKSIN PÖNÖTTÄVÄ PIIPPU Kuulin tässä taannoin erään akatemialaisen puhuvan puhelimessa asiakkaalleen. Tämä akatemialaisyrittäjä joutui lähes inttäen kuvailemaan puhelimen toiseen päähän Tiimiakatemian ympäristöä ja sen tuntomerkkejä. ”Ison piipun juuressa! Tässä on tällainen pahuksen iso, punainen tiilestä kasattu savupiippu! Ei, ei katolla pönöttävä korsteeni vaan naurettavan suuri piippu!” Niin, kenties tämä asiakas oli aito jyväskyläläinen, kenties muualta Keski-Suomesta, mutta hän ei ainakaan ollut ennen käynyt talossamme eikä tiennyt mitään mistään piipusta. Emme ole yhtä tunnettuja kuin Harvia tai JYP, mutta kuitenkin jo sadat, tuhannet ihmiset ympäri Jykylää – ja maailmaa kaupungin rajojen takana – tuntevat käsitteen ”Piippukatu.” Mittariin tärähtää 20 vuotta, joista yli 15 on pönötetty piipun juurella. Vuodenvaihteen jälkeen suuri Piippu pönöttää ilman meitä. Kuumin puheenaihe talossa (heti nelosten maailmanympärimatkojen jälkeen, piru vieköön) on nurkan takana väijyvä muutto Piippukadulta Savelaan. Muutos tulee kylläkin ihan ajallaan, onhan tässä jo muutoksiin totuttu. Parissa vuodessa Piinapäivistä on tullut Ilonpäivät, Rakettipäivillä tehdään jotain muutakin kuin maksa-arvojen nostatusta, talon sisälle on muodostunut kolme väriakatemiaa, ja onhan valmennusosastokin ollut kevyen remontin alla. Niin, tilannehan suorastaan huutaa miljöön vaihtamista! Muutoksesta puhutaan moneen sävyyn. Yksi on innoissaan, kun pääsee asettamaan kortensa kekoon uuden ympäristön rakentamisessa; toinen kiroaa sitä kun vasta viime elokuussa muutti Lutakkoon avopuolisonsa kanssa lyhyen koulumatkan vuoksi; kolmannella nousee hymy

korviin kun ajattelee ilmaista parkkeerausta ilman parkkisakon uhkaa. Totuus on se että muutto lienee jokaiselle akateemikolle henkilökohtaisella tasolla erilainen kokemus. Mutta mitä kollektiivisen tietoisuuden omaavan tiimiyrityksen tulisi ajatella asiasta? ”Hitto, nyt Kauppakadun yrittäjät ovat niin ikävän kaukana.” Ei. Ei sitä. Itsehän uskon muuton kauemmas keskustasta olevan kuin pieni liekki jokaisen akatemialaisen perskarvoituksen alla – etenkin aloittaville opiskelijoille tiimiyrittäjille. Käydäänpä läpi se tilanne, joka velloo talossa joka syksy. Talossa aloittaneet uudet tiimiyrittäjät on jaettu tiimeihin, ja seuraavaksi tulisi miettiä, että mistä sitä rahaliikennettä saadaan ohjattua tänne meille päin. Joku viisaampi, kenties valmentaja, kehoittaa tuoreita osuuskuntia suuntaamaan asiakaskäynneille. No, mihin vielä enimmäkseen kokemattomat nuoret pinkut suuntaavat ensimmäisenä? Keskustaan, Kauppakadulle ja sen lähistöllä toimiviin yrityksiin. Olen monesti miettinyt sitä kauhua joka keskustassa puljuaan ylläpitävän yrittäjän päässä liikkuu, kun hän keksii että Tiimiakatemialle on saapunut juuri uusi erä innokkaita oppijia. Asiaa ei auta se, että vain harvalla tiimiosuuskunnalla on ensimmäisen kuukauden aikana luotuna jotain oikeasti uusia, oikeasti innovatiivisia ja oikeasti hyödyllisiä tuotteita tai palveluita. En siis väitä, että pinkkujen tulisi pysyä neljän seinän sisällä niin kauaksi kun ovat keksineet uuden klemmarin – päinvastoin, kokeiluilla oppii, ja noloilla kokeiluilla vielä paremmin. Olen minäkin ollut mukana sellaisissa ideoissa ettei niistä voi hyvän maun rajoja noudattaen edes puhua. Kuitenkin, kun toisena vaihtoehtona Savelan rinnalla oli Kolmikulman kiinteistössä sijaitsevia

KI KEUSOMI S

I SUOM

EUROOPPA

MAAILMA

liiketiloja, pudistelin kakkosvaihtoehdon kohdalla päätäni Kauppakadun yrittäjien kohtaloa ajatellen: miten monta kertaa he joutuvatkaan sanomaan ei keskeneräisille ideoille... Mutta ei hätää! Kuten sanoin, nyt on akatemialaisilla tuli perseen alla. Savelasta, joka on oikeastaan kaiken rajalla sijaintinsa suhteen, on paljon helpompi lähestyä asiakkaita jotka toimivat muualla kuin Jyväskylän ydinkeskustassa. Tiimiyrittäjät oppivat sen, että näkyviä brändejä seuraamalla ei löydä niitä parhaita potentiaalisia asiakkaita. Jos yritys on hyvin näkyvillä keskustassa tai erinäisissä mainosmedioissa, se ei välttämättä tarvitse markkinointiapua tai sisäänheittoa tapahtumatuotannolla, joten täytyy ajatella jotain kaukaisempaa. Miten monta ennenkuulumatonta yritystä majailee esimerkiksi Laukaassa? Säynätsalossa? Seppälänkankaalla? En alkuperäisrantaruotsalaisena ihmisenä osaa edes luetella niitä kaikkia mahdollisuuksia, joihin Savelan Tiimiakatemialta on helppoa ja kannattavaa puskea – sen tiedän että ensijärkytyksen jälkeen muutto vieraaseen ympäristöön tulee olemaan kova boosti. Saattaa toki olla että uuden kodin positiiviset puolet täytyy vääntää rautalangasta jokaiselle akatemialaiselle, ja suuremman arvon keskusteluagendoissa saavat pitkät kävelymatkat, liian kuumat pitkät kalsarit, naurettavat bensanhinnat tai jäätyneet pyöränlukot. Oikeana haasteena on tehdä ihmisille olemassaolomme selväksi, vaikkemme piipun juureen enää nojaisikaan. Eikä muutto Savelaan tule olemaan pysyvää – mikään ei loppujen lopuksi ole. Teksti: Uffe

ME SINÄ

TIIMIYRITTÄJYYS ON

KASVATTAVAA 99

Tule sinäkin 115 000 yrittäjän joukkoon - liity jäseneksi Suomen Yrittäjiin

yrittajat.fi/keskisuomi | facebook.com/keskisuomenyrittajat

Tiimiakatemia magazine

Ravintola Rentukka Kortepohjan olohuone — No morjesta! Mitenkäs meillä tänään luistaa? huutelee iloinen baarimikko kahdelle vakioasiakkaalle siltä tiskin työteliäämmältä puolelta. Kello lähestyy kahdeksaa marraskuisena perjantai-iltana, ja Jyväskylän Kortepohjassa valmistaudutaan parin tunnin kuluttua astetta raskaampiin desibelilukemiin: Loppu Tulee-festivaalin ennakkoklubi, pääesiintyjänään helsinkiläinen Rytmihäiriö, räjähtää piakkoin käyntiin. Mainittu baarityöntekijä ja ravintolan osaomistaja Jussi Galla odottaa iltaa lämmöllä, sillä ennakkotietojen mukaan paikalle on odotettavissa noin parisataa maksanutta asiakasta. Kyseessä on eräs Rentukan suurimmista tapahtumista viimeisen puolen vuoden aikana. Gallan palvelemilla vakkareilla tuntuu sujuvan tavalliseen tapaan: muutamat läpät tiskillä ennen hanaoluen tilaamista, jonka jälkeen sijoittuminen tutulle ja turvalliselle sohvapaikalle ikkunan edustalle. Myöhemmin kaksikko tilaa asiakaskunnan keskuudessa jo klassikoksi muodostuneen Reneburgerin, sillä parina viime kertana sisuksiin on uponnut nokkelasti nimetty Eyjafjallajökull-habaneroburger. Vaihtelu virkistää, vaikka illanviettopaikka itsessään onkin viikoittain sama. Ideaosuuskunta Mateen toukokuusta 2012 asti pyörittämä ravintola on eräs Tiimiakatemian historian suurimpia yksittäisiä projekteja. Tilaisuus baarin elvyttämiseen Kortepohjan ylioppilaskylässä aukesi, kun ravintolapäällikkö Emppu Paananen hoksasi edellisen yrittäjän lopettaneen pari kuukautta takaperin. JYY:n (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta) kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen yhteinen näkemys syntyi ja Rentukka sai yhä jatkaa jo neljäkymmentä vuotta kestänyttä taivaltaan. Ravintola oli luonnollisesti olennainen osa myös Mateen kesää, jolloin tiimiyritys pyöritti myös satamassa sijaitsevaa Lilliputti-minigolfia ja -jäätelökioskia.

Kesäravintolasta opiskelijaolohuoneeseen Galla on tiskillä yksin, sillä Eveliina Ropponen väsää keittiössä ruokaa takahuoneeseen pian pamahtaville bändin tyypeille. Soundcheckit on saatu lähestulkoon valmiiksi, joten shown alkamiseen on aikaa enää vajaa puolitoista tuntia. — Yleensäkin kovin tungos tulee vasta siinä yhdeksän jälkeen, sillä keittiö menee kiinni kymmeneltä. Burgereiden suosio on yllättänyt meidät, sillä niitä on mennyt tasaisesti illasta toiseen kesästä lähtien. Koska olemme orientoituneet opiskelijaystävälliseksi ravintolaksi, täytyy hintatason

olla myös kohdillaan, ja myös se houkuttelee asiakkaita. Tosin tapahtumailtoina, kuten tänään, asioiden organisointi ja agenda on tiukempi kuin normaalina iltana, jota voisi kuvata enemmänkin no agenda club-henkiseksi, Galla avaa. Pohjois-Suomesta Jyväskylään opiskelemaan muuttaneella Gallalla on kokemusta asiakaspalvelutyöstä niin kotipaikkakuntansa Vaalan ABC-liikennemyymälästä, kuin Jyväskylän Braravintolasta ja K-Citymarketista. Vaikka työnkuva muistuttaakin samaa kuin missä tahansa muussakin baarissa, on tilanne paljon moniulotteisempi. Yrittäjän ominaisuudessa Galla on kahdentoista muun hengen kanssa vastuussa myös ravintolan palvelujen kehittämisestä, työvuorojen organisoinnista, aktiivisesta seurannasta ynnä muusta elintärkeästä seikasta. Paras esimerkki puolivaloilla tehdystä kehitystyöstä löytyy vuoden takaa, jolloin Galla toimi yrittäjänä Sumiaisissa sijaitsevalla Matilan Ankkurilla yhdessä kollegoidensa Eveliina Ropposen ja Kari Saarenpään kanssa. — Kun ajat aamuyöstä 70 kilometriä kotiin, nukut pari-kolme tuntia, heräät aamulla käymään tukussa, ajat takaisin Sumiaisiin, tajuat paikan päällä että unohdit tuoda tukusta jotain olennaista, avaat ovet, paukutat seuraavan reilun kaksitoistatuntisen päivän läpi puolen tunnin päiväunilla ja toistat moista vajaan viikon putkeen, tiedät tekeväsi liikaa töitä. Kykenimme tuolloin keskittymään vain suorittavaan työhön näkemättä lainkaan uusia ideoita tai herättelemättä innovatiivisuutta. Rentukassa meillä on kaksitoista muuta ihmistä plus muutama ulkipuolinen työntekijä esittämässä kehitysehdotuksia. Meillä on kyky nähdä paikka sekä sisältä että ulkoa käsin.

Skebelinjauhamista tiskillä ja bäkkärillä Aurinkoisena persoonana tunnettu Galla on kuin luotu asiakaspalvelutyöhön. Positiivinen asenne ja taukoamaton höpöttelykulttuurin ylläpito kielivät sosiaalisuudesta ja vankkumattomasta taidosta laittaa asiakas etusijalle. Galla allekirjoittaa heittoni tärkeimmästä asiakaspalvelijan säännöstä. — Kuuntele asiakkaan toiveita ja höpöttele. Nyrpeää naamaa ei sovi näyttää, vaikka kuinka jokin asia ottaisi aivoon. Työvuorot alkavat parhaimmillaan jo aamutuimaan, jos ilta vaatii akuuttia tarvetta valmistella tavallista huolellisemmin, ja pois pääsee tyypillisesti noin kolmen aikaan aamuyöstä. Uupumus ei saa näkyä asiakkaalle, vaan hänen on tunnettava itsensä alati tervetulleeksi. Plusmerkkinen palaute ja asiakkaasta aistittava hyvä mieli ovat jokaisen illan ehdotto-

mia kivijalkoja, ja se tarkoittaa pieniä tekoja tiskin tältä puolelta. — Ja onhan se rankan yön jälkeen mukava jauhaa skebeliä työkavereiden kanssa ja naureskella väsyneessä mielentilassa illan tapahtumille, tiskin takana sekoilulle ja muille hauskoille hetkille. Vastaamme tasan tarkkaan itse siitä, mitä kulloinkin olemme saaneet aikaan, joten työn tuloksen näkeminen välittömästi auttaa jaksamaan seuraavaankin iltaan. Hyvä fiilis työporukan kesken on olennaista myös vallattomien ideoiden toteuttamisessa, joka näkyy vahvasti etenkin markkinointiviestinnässämme. Vaikka Ravintola Rentukassakin on järjestetty lukuisia kone- ja tanssimusiikkipitoisia biletysiltoja, on Kortepohjan oma olohuone ennen kaikkea opiskelijoiden viihtyisä istuskelupaikka. Jyväskylän ydinkeskustan anniskeluravintoloihin verrattuna Rentukka erottuu vahvalla yhteisöllisellä ilmapiirillä, mitä erilaisimmilla tapahtumilla sekä toverillisella asiakaspalvelulla. Puolessa vuodessa ravintolatoiminnan pyörittäminen on saanut ympärilleen toimivat raamit ja perusperiaatteet, joiden puitteissa koko kolmentoista hengen osuuskunta on valmiina tekemään vuoroja niin keittiössä kuin tiskilläkin. — Näinkin isoon haasteeseen tarttuminen olisi ollut paljon vaikeampaa, jos olisimme tehneet sen pienemmällä porukalla. Kliseisesti on todettava, että joka illan jälkeen oppii aina jotain uutta. Kokeilut ovat avainasemassa, sillä niistä saattaa jäädä elämään toimivia käytänteitä, jotka auttavat koko poppoota kehittämään toimintaansa aina vain ammattitaitoisempaan suuntaan. Esimerkiksi tapa pitää lyhyt briiffi yön tapahtumista sekä ennen että jälkeen työvuoron on lähtenyt yksittäisestä kokeilusta, mutta tätä nykyä se kuuluu viestinnällisenä automaationa lähes iltaan kuin iltaan. Tiedämme mitä, missä ja milloin tapahtuu. Kello lyö pian jo puoli yhtä, ja niin takahuoneessa kuin yleisössäkin tunnelma on ollut nousussa jo hyvän aikaa. Ihmisiä on ollut paikalla ilahduttavan paljon jo lämmittelijäbändin aloittaessa. Lähes jokaisessa pöydässä notkuu tyhjiä lautasia, joissa parista syömättä jääneestä ristikkoperunasta päätellen on sijainnut jokin Rentukan maineikkaista hampurilaisaterioista – kyllähän pittitoimintaa varten on syytä tankata. Kahta minuuttia yli sovitun aloittamisajan helsinkiläinen Rytmihäiriö talsii biljardipöydän, tiskin ja yleisön läpi lavalle ryhtyen veivaamaan perin aggressiivista settiään. Hetkessä koko Rentukka tuntuu olevan kuin yhtä suurta perhettä. Teksti: Tomi Salmi Kuvat: Matias Ulfves

Tiimiakatemia magazine

Loppu Tulee- ennakkoklubissa esiintyi Rytmihäiriön lisäksi myös Ramin Kuntopolku. Kahden hengen urban grind-poppoo soitti tanssilattian vieressä keskellä ravintolaa ja nosti muutaman sekunnin mittaisilla räjäytysbiiseillään läsnäolijoiden suunpielet kohti korvia.

Jussi Galla (keskellä) juomaa loihtiessa. Työporukalla on päällään valkoiset hihattomat paidat, joiden avulla ravintola otti pilke silmäkulmassa kantaa Varustelekan nostattamaan wifebeater-paitaskandaaliin. Taustalla Tomi Salmi ja Maria Häkkinen.

11 11

Tiimiakatemia magazine

Valkkuhaastattelu:

Riikka Ahmaniemi Riikka Ahmaniemi aloitti valmentamisen Tiimiakatemialla syksyllä 2012. Päävalmentaja Ul l a L u u k a s e h t i h o u k u t e l l a A h m a nie m e ä va l m e n ta j a k si Tii m i a k at e m i a l l e monen vuoden ajan ennen Riikan saapumista taloon. Riikka työskentelee myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun Generaattorissa, jossa tarjotaan yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan alustaa kaikille opiskelijoille. Koulutukseltaan Riikka on sosiologi. Opiskelujen aikana valmentaminen ei käynyt hänellä edes mielessä. Yrittäjyys on hänelle tuttua jo omilta opiskeluajoilta. Kun Riikka oli yliopistossa, hän oli mukana perustamassa yritystä, joka myi opiskelijahaalareita. Yritys kulki perheen mukana 10 vuotta, kunnes se myytiin työntekijälle.

Valmentajana Tiimiakatemialla Riikka valmentaa Idealekaa, keltaisen akatemian pinkkutiimiä yhdessä Essi Silvennoisen kanssa. Omasta mielestään Riikka on päässyt kelkkaan mukaan hyvin. — Meillä on Essin kanssa selkeä työnjako. Aluksi opettelen hommaa. Otan pikkuhiljaa enemmän roolia valmentajana, hän kertoo. Valmentajan työssä Riikka kokee haasteeksi sen, että myynti ja markkinointi on jäänyt viimeaikoina vähemmälle. — Osaamista pitää päivittää ja muistia pitää kaivella omilta yrittäjäajoilta. Myös muissa yrityksissä työskentelyn tuomia oppeja pitää muistella, hän toteaa. Tärkein tavoite valmentajana Riikalla on löytää oma luonteva roolinsa. Oma sopiva tapa valmentaa on vielä etsinnässä. — Joskus oppimisprosessien pitää vain antaa mennä omalla painollaan. Joka päivä tulen töihin tietämättä mitä tapahtuu. Riikka toivoo, että hänestä kehittyy Idealekalle hyvä haastaja. — Idealeka on ihan oikeasti huikea tiimi. Idealekassa on niin ikärakenteeltaan kuin kokemustensa suhteen hyvä jakauma. Idealekassa on älyttömät mahdollisuudet, valmentaja kehuu.

Tulevaisuuden koulutusmuoto Tiimiakatemialla Riikka näkee tulevaisuuden koulutusmuodon. Kun opiskelija joutuu itse ottamaan vastuun opiskelusta ja hänelle tarjotaan turvallinen ympäristö opiskella, kehitys on huikeaa. Tiimiakatemialla valmentaminen eroaa

muusta valmennustyöstä kokonaisvaltaisen prosessin ansiosta. — Tällaista ei ole tarjolla muille opiskelijoille, Riikka pohtii. Riikka toivoo, että Tiimiakatemialla jaksettaisiin hypätä myös niiden kelkkaan, jotka eivät täysin ymmärrä Tiimiakatemian toimintaa. Toiveissa on, että Tiimiakatemian toimintaa ymmärtämättömät nähtäisiin kehityshaasteena eikä vihollisina. — Tiimiakatemia on pääosin avoin yhteisö, mutta toivon vielä lisää avoimuutta. Meidän pitäisi lähteä rohkeammin myös niiden luo, jotka eivät tykkää meistä. Pakkokäännyttää ei tietenkään tar vitse, hän pohtii. Riikka on ollut itsekin aina tekemällä oppija. Hän ei itse löytänyt koulusta paikkoja, joissa voisi oppia itse tekemällä. — Haluaisin, että t ä m ä m a h d o l l i s uu s tarjoutuisi tavalla tai toisella koko Suomen nuorisolle. Uudeksi Johannes Partaseksi Riikalla ei kuitenkaan ole aikeita r y h t y ä . Tu l e v a i s u dessa hän kuitenkin haluaa laajentaa oppimismalleja joko JAMKissa tai sen ulkopuolella. Riikan vapaa-aika menee lasten kanssa touhutessa. Lisää hulinaa tuo myös perheen ranskalainen vaihto-oppilas. Kokkaus ja urheilu ovat suu re ss a su o s i o ss a . My ö s k i r j a t v i e v ä t suuren os an vap aaajasta. Kaunokirjalli-

suus on saanut väistyä bisneskirjallisuuden myötä. Riikka ei vielä osaa sanoa, aikooko hän valmentaa eläkepäiviinsä saakka. — Loppuelämästä en tiedä, se on jo liian pitkä aika nykyelämässä, hän pohtii. Riikka on kuitenkin suhtautunut valmentamiseen pitkällä tähtäimellä. Hän haluaa oppia valmentamisen salat perinpohjin. Teksti ja kuva: Suvi Marjanen

Tiimiakatemia magazine

Leadership Revolution Program goes marketing, brand & customers

he second part of Leadership Revolution program in Debrecen, Hungary, was the first get-together abroad for me. Due to that it was also way more exciting than our previous session in Finland – to be in another country and to see our great bunch of teampreneurs again. Furthermore, our topics were a lot practical than on the first time. To quote Raine: marketing is everything and everything is marketing. Spending time at the horse farm (or whatever that place – I cannot recall the name) is quite a big change to Finland in September: over +25 degrees, plenty of besides horses, plus total privacy of civilization made the place feel like a real nursing home or rehab. Personally, I absolutely enjoyed the time in there – although the food design as “meat filled with meat” didn’t actually work for me. Also, I’m pretty sure that the indoor air of cellar floor contained some mold, which appeared as coughing effect to me. On the other hand I’m still coughing, so probably the flu won’t let me go during this decade. Our visit to Debrecen City opened my eyes in a fierce way: buildings all yellow, barren landscape of no plants and somehow lacking in atmosphere anywhere we went to. In turn, people were very kind and lively both in streets and in stores we had our customer visits. And again, when arriving to Budapest on Friday, Debrecen felt really, really backwarded. I won’t say that Jyväskylä is a big town compared to

our capital Helsinki, but at least we don’t have differences that big in here. This is what I call learning about cultures, right? Another flashback about cultures was definitely our wild night on Thursday, traditional Hungarian Night. I still have no idea what on earth that dancing thing was there, but I was asked to join the party anyway. And I didn’t resist. Perhaps I should’ve, thanks to our video masters who are probably going to put that spooky material on YouTube. Just kidding, it was one of the most thrilling experiences I’ve ever had in my life. It also must’ve been some kind of destiny speaking, but I succeed to get my credit card work after the party as well. Beer cost about 1,20 euros. From over ten pages of notes from the training sessions and other educational stuff, I picked three (3) that are holding the most significance to me personally. On marketing, you should find your secret, unique thing. Think about something that no one’s ever done before. It could be a unique sound, photo, message or person for example. Tisza shoes do have their own brand that is amazingly close to my favorite shoe brand, Converse. They’re both expensive, exclusive, original, well-known, old, rebuilt and doing their marketing very well. They’re both very famous in Hungary as well, so probably these criterions are the sign of a good brand. The power of Team Academy’s network. We

built this revolutional system together, where all units and teamsters are able to connect with each other somehow. In the centre we have our own community called ITAS (International Team Academy System), that works for keeping up the good work between academies. Around that, there’s going to be an event called ITAD (International Team Academy Days), which gathers all teamsters around Europe together via common training sessions, networking and having fun. Thirdly, there’s famous SOL-conference (Society of Organizational Learning). Finally, the fourth one happens to be exclusive communication route between all abovesaid – International Team Academy Magazine (ITAM). Looking forward to the next session in Basque Country. Leadership Revolution Program is an English equivalent to NJL (Nuoresta Johtajasta Liideriksi)-program, which is one of the internal education programs of Tiimiakatemia. There are teampreneurs from five countries, whose goal is to develop themselves in leadership and put all theories straight into practice in their own companies. The writer found himself later from Bilbao, Basque Country, trying to learn new ways to innovate and be creative. Furthermore he worked with the greatest teampreneurs you’re ever able to meet. Text: Tomi Salmi Photo: Tiia Lehtinen

Taloushallintoa selkokielellä.

Yrityshuoltamo Oy Väinönkatu 42 (2 krs) 40100 Jyväskylä

044 578 4428 info@yrityshuoltamo.ﬁ

Tiimiakatemia magazine

Kuinka tulla osaksi Tiimiakatemian verkostoa kolmessa päivässä

Päiväkirjamerkintöjä lokakuun Learning expeditionilta

earning Expedition (to Tiimiakatemia) on nimensä mukaisesti ulkomaalaisille suunniteltu kolmipäiväinen oppimismatka Jyväskylän Tiimiakatemialle. Seikkailun aikana kaikki rohkeimmat retkelle ilmoittautuneet etelän hetelmät tutustuvat sekä omatoimisesti että ohjatusti Tiimiakatemian ympäristöön, oppimismetodeihin ja etenkin tiimiakatemialaisiin. Uskot todennäköisesti, että nämä pelottomat seikkailijat etsivät Liiton Arkkua tai Afrikan Tähteä, mutta mistään näin tylsästä tavoitteesta ei kuitenkaan ole kyse: Learning Expedition tuo jokaisen oman kotimaansa pioneerin osaksi kasvavaa TAverkostoamme ja auttaa halukkaita ensimmäisen askeleen ottamisessa kohti oman Tiimiakatemian perustamista. Tämä kaikki on siis mahdollista vain kolmessa päivässä ja haluan kertoa sinulle miten. Seuraavat otteet perustuvat lokakuun 2012 tositapahtumiin.

24.lokakuuta:Höpötystä

Rakas päiväkirjani. Olemme kuulleet Nigerialaisten ministereiden siirtäneen seikkailuaan viisumiongelmien takia. Tiedämme kuitenkin kaikki, etteivät he halua tulla Suomeen, ennen kuin täällä on tarpeeksi kylmä. Ihailtavaa rohkeutta. Kokoonnumme kolmen brasilialaisen ja yhden slovenialaisen kanssa valmistautumaan ja paikalla ovat myös kätyrini Niko ja Nina. Rohkaisemme tulokkaita rentoutumaan. Lähetämme heidät kuitenkin lähes saman tien kommunikoimaan alkuasukkaiden kanssa tehtävänään selvittää mitä Tiimiakatemian sanasto oikein tarkoittaa. Ah tätä ironiaa. Seikkailijat näyttävät viihtyvän alkuperäisväestön seurassa, saamme tarvitsemamme tiedot ja käymme ne läpi. Tunnen oloni nälkäiseksi. Täytettyämme vatsamme siirrymme tutustumaan tarkemmin hieroglyfeihin, joita paikalliset kutsuvat Tiimiakatemialla käytettäviksi oppimisen teorioiksi. Niitä on monta ja seikkailijoiden esittämät lukuisat kysymykset kielivät heidän innostuksestaan.

Ulkona sataa lunta. Etelän hetelmät ovat ihmeissään. Nikon ja Ninan rauhallisuus hämmentää minua. Päättelen, että he ovat nähneet tuota valkoista ainetta ennenkin. Jännittävää. Pienen levon jälkeen siirrymme tutustumaan paikalliseen kulttuuriin vanhan kivitalon ravintolaan. Illallispöydän ääreen on kokoontunut seikkailijajoukkomme lisäksi paikallisia alkuasukkaita, jotka kutsuvat itseään valmentajiksi ja tiimiyrittäjiksi. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi - kuten seurakin. Menemme nukkumaan.

Illalla matkustamme takseilla kohti paikallisten noitatohtoreiden, Monkey Businessin, kiviseen majaan, jossa virkistäydymme ja verkostoidumme taas uusien tiimiakatemialaisten kanssa. He puhuvat jostain, mitä kutsuvat projekteiksi. Ymmärrämme ehkä mitä he tarkoittavat. Ehkä. Etelän hetelmät esittivät myös inspiroivan synnytyksensä aiheesta, kuinka soveltaa LE:n oppeja käytäntöön. Odotin huomista levollisin mielin.

25.lokakuuta: Kiteytystä

Rakas päiväkirjani. Käymme läpi menneitä päiviä tutustumalla vielä muutamaan paikallisten käyttämään oppimisen työkaluun. Ensin kirjoitamme oppimissopimuksia ja jaamme niitä. Kysymykset ja vastaukset osoittautuvat mielenkiintoisiksi. Seuraavaksi opettelemme tekemään niin sanotun Motorolan ja näin sekä me että seikkailijamme saavat arvokasta palautetta. Lopulta on aika sanoa hyvästit. Vieraamme kiittävät ja lähtevät kukin omille teilleen. Näemme taas varmasti pian. Oma työmme ei ole kuitenkaan vielä tehty. Laadimme viikon kuluttua kiitoskirjeen seikkailijoille. Tässä kerromme, että tärkein työ alkaa nyt kun he ovat kotona oman kansansa parissa. Tuemme heidän suunnitelmiaan kirjekuoreen piilotetulla muistitikulla, joka sisältää kaikkea mahdollista Tiimiakatemiaan liittyvää. Saammekin pian kuulla, että myöskin nämä brasilialaiset haluavat Tiimiakatemian tapoja omaan kouluunsa. Voimmekin todeta tämän seikkailun päättyneen ja onnistuneemme jälleen kerran. Seuraava seikkailu alkaa tammikuun 16. päivä. Oletko mukana? Matkaamme silloin taas jälleen kerran kohti asiakkaiden odotuksia ja niiden yli.

Rakas päiväkirjani. Toinen päivä. Etelän hetelmät luulevat vieläkin, että Nina on valmentaja. Kerromme heille totuuden. Suunnistamme heti aamulla noin sata metriä itään kohti paikallista linnaa - Partus-klaanin päämajaa. Meidät vastaanottaa Tiimiakatemia-heimon henkinen johtaja Partanen ja hänen oikea kätensä Hassinen. Tutustumme herkkujen ääressä Tiimiakatemian historiaan ja tulevaisuuteen. Seikkailijat ahmivat uusia vinkkejä matkalleen tästäkin tapaamisesta. Lähdemme pois entistä itsevarmempina. Kuitenkin tuntuu siltä, että meillä on nyt enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia. Minulla on taas nälkä. Lounastamme jälleen valmentajiksi itseään kutsuvien vandaalien kanssa. Hämmennymme, koska he kysyvät enemmän kysymyksiä, kuin antavat vastauksia. Pakenemme äkkiä vierailemaan Tiimiakatemian yhteisössä asuvan Made-Lauman kyläkokoukseen. Olemme onnekkaita sillä nämä alkuasukkaat kommunikoivat myös englanniksi. Loistavaa. Opimme koko ajan uutta. Emme ehdi estämään seikkailijoita, sillä seuraavaksi he jo valmistautuvat synnyttämään. Tällä alkuasukkaat tarkoittavat muun muassa uuden tiedon luomista. Tämän kuultuani suoristan stetsoniani. Tai siis en tietenkään suorista. Olemme loppusyksyn Suomessa emmekä missään hiivatin ylängöillä. Herran jestas. Eihän minulla ole edes myssyä päässä.

26.lokakuuta: Mallinnusta

Ensimmäisen vihjeen löydät osoitteesta www.tiimiakatemia.fi/en/le Teksti: Vili Nieminen Kuvat: Niko Kivikunnas