JOHDON SUORAHAKU • HENKILÖSTÖPALVELUT • MANAGEMENT AUDIT • HENKILÖARVIOINTI • ORGANISAATION KEHITTÄMINEN
TALENT CENTER TALENT CENTER OY:N ASIAKASLEHTI
NÄIN JOHDAT LUOVUUTTA MIIKA RANNE TOI JOHTAMISTEESINSÄ PORI JAZZIIN
Urbaserin Hanna Rissanen:
SATSAAMALLA SITOUTAT
KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI ON VASTAUS TYÖVOIMATARPEESEEN
• S I S Ä LT Ö
4 PLINSKA-NARLOCH: REKRYTOI ULKOMAILTA
6 RANNE: LUO OLOSUHTEET LUOVUUDELLE
10 RISSANEN: URBASER SATSAA HENKILÖSTÖÖN
EXECUTIVE SEARCH JA HEADHUNTING
ORGANISAATION KEHITTÄMINEN JA AUDITOINTI
EXECUTIVE COACHING
HENKILÖSTÖVUOKRAUS JA REKRYTOINTI
HENKILÖARVIOINNIT
KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI
Asiantuntijatalo palveluksessanne Perinteisten henkilöstöpalvelujen, kuten henkilöstövuokrauksen, rekrytointien ja henkilöarviointien rinnalla tarjoamme suorahaku- ja vuokrajohtajapalveluja, toteutamme johtoryhmien koulutuksia ja sparraamme kehittymis- ja kasvuhaluisia yrityksiä strategiatyössä. Miten voimme auttaa teitä?
TALENT CENTER OY:N ASIAKASLEHTI
Julkaisija: Talent Center Oy / Toimitus ja taitto: Luova toimisto Pilke Oy / Kannen kuva: Veera Korhonen / Paino: Printhaus Pori Oy
• PÄ Ä K I R J O I T U S
Tästäkin kriisistä noustaan! vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on meitä nyt koettelevan koronakriisin keskellä. Kriisiä edeltävään aikaan ei todennäköisesti ole paluuta, mutta mitä on edessä koronan jälkeen? Ja milloin?
JO ENNEN VIRUKSEN rantautumista Suomeen
maamme hallituksella oli haasteita työllisyystavoitteiden saavuttamisessa. Syksyksi 2020 piti syntyä 30 000 uutta päätösperusteista työpaikkaa. Mitä ikinä tuo päätösperusteisuus tarkoittaakin, on selvää, että työllistämistavoitteisiin ei koronakevään jälkeen päästä. Jo maaliskuussa työttömien työnhakijoiden määrä alkoi lisääntyä nopeasti eikä kevään eteneminen tilastoja ainakaan kaunistanut.
SUOMI TARVITSEE toimivia työllistämistoimia,
mutta myös työperäistä maahanmuuttoa. Väestömme ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee, joten kansainvälistä työvoimaa tarvitaan monella eri alalla. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Tämän saimme kokea käytännössä tänä keväänä maatilojen kausityöntekijöiden saatavuusongelmien muodossa. Talent Centerillä on valmis verkosto ulkomaalaisen työvoiman hankkimiseen. Lue kansainvälisestä rekrytoinnista lisää, s. 4.
KORONAKRIISISTÄ VOIMME kaikki oppia jotain.
Pitäisikö asioita tehdä toisella tapaa? Etätyön ja -palaverien määrä kasvaa varmasti merkittävästi. Kasvaako samalla kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten arvostus, merkitys ja laatu? Avaako kriisinjälkeinen elämä uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai -tapoja? Lue Pori Jazzin toimitusjohtaja Miika Ranteen mietteitä mm. kriiseihin kätkeytyvistä mahdollisuuksista, s. 6.
HENKILÖSTÖPALVELUALA oli ensimmäisten
joukossa ottamassa vastaan koronaiskua. Ensimmäisten joukossa olemme myös auttamassa suomalaisia yrityksiä uuteen nousuun. Ja tässä nousussa sitoutuneen henkilöstön rooli on keskeinen. Hyviä ajatuksia henkilöstön sitouttamisesta tarjoilee Urbaserin Hanna Rissanen, s. 10.
TALENT CENTERIN asiantuntijatiimi on valmiina auttamaan – olipa kyse kriisistä selviytymisestä tai vahvistumisesta ennen seuraavaa. Lue lisää palveluistamme: talentcenter.fi.
MUKAVIA LUKUHETKIÄ!
KUVA: VEERA KORHONEN
TULEVAISUUDEN ENNUSTAMINEN on tunnetusti
Jari Nokkonen toimitusjohtaja
Asiakastyytyväisyyskyselyn satoa
Kehitämme kuuntelemalla Toteutimme alkuvuodesta asiakastyytyväisyyskyselyn, jolla kartoitimme onnistumistamme mm. asiakaspalvelussa, tavoitettavuudessa ja asiakkuuksien kehittämisessä. Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille arvokkaasta palautteestanne. Tästä meidän on hyvä jatkaa ja kehittää toimintaamme edelleen.
96,9 %
96,9 prosenttia vastaajista koki asiakkuutensa Talent Centerillä onnistuneeksi tai erittäin onnistuneeksi.
96,8 %
96,8 prosenttia vastaajista suosittelisi Talent Centeriä yrityksenä todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti.
TALENT CENTER
3
Kansainvälinen rekrytointi – kanssamme onnistut Dominika Plinska-Narloch lähti synnyinmaastaan Puolasta miehensä kanssa etsiäkseen oman paikkansa maailmalta. He halusivat asettua maahan, jossa olisi enemmän metsää kuin ihmisiä. Vuonna 2006 he muuttivat Suomeen, ja nyt heidän kotinsa on metsän keskellä satakuntalaisessa Nakkilan pikkukunnassa. PlinskaNarloch työskentelee Talent Centerillä kansainvälisen rekrytoinnin parissa.
Teksti
PLINSKA-NARLOCHIN KIINNOSTUS henkilös-
töalaa kohtaan heräsi jo uran alkuaikoina Puolassa, kun hän työskenteli työ- ja elinkeinotoimistossa. Meni kuitenkin vuosia ennen kuin merkonomin koulutuksen saanut nainen sai Suomesta kokemustaan vastaavaa työtä. – Tein aluksi töitä vihannespakkaajana ja sitten ompelijana. Elettiin vuotta 2009. Tuli lama ja työt loppuivat.
4
TALENT CENTER
KREETTA HAASLAHTI
Kuva
VEERA KORHONEN
– Halusin oman alan töihin, toimistohommiin, mutta työvoimatoimiston virkailija sanoi, että se on ulkomaalaiselle melkein mahdotonta muun muassa kielitaidon puutteen vuoksi. Plinska-Narloch alkoi opiskella kieltä – ensin itsenäisesti, sitten kursseilla, joita järjestettiin Kankaanpäässä ja Porissa. Kielikoulutuksen myötä hän pääsi töihin melkein saman tien. – Toimin maahanmuuttajaryhmän avus-
tajana suomen kielen kurssilla. Sitten hain tamperelaisen henkilöstöpalveluja tarjoavan yrityksen avoinna ollutta hr-koordinaattorin tehtävää, ja sain paikan. Kipinä henkilöstövuokraukseen syttyi, mutta iso organisaatio ei tuntunut omalta. Plinska-Narloch vaihtoi pienempään yritykseen, jossa hän viihtyikin viisi vuotta hoitaen asiakkuuksia, taloushallintoa ja hrja palkka-asioita. – Se oli mielenkiintoista työtä, mutta
”En pidä kielitaidon puutetta ongelmana – me käännämme tarvittavat työohjeet, autamme perehdytyksessä ja tulkkaamme tarvittaessa.”
työmatka oli yli 100 kilometriä suuntaansa. Lisäksi ajoin ympäri Suomen perehdyttämässä työntekijöitä asiakkaiden luona. Lopulta jouduin auto-onnettomuuteen ja päätin, että ajaminen saa riittää. Hän löysi töitä Porista, ensin toisesta henkilöstöpalveluyrityksestä ja vuonna 2019 alkoivat työt Talent Centerin HR-spesialistina. – Talent Center on sopivan kokoinen yritys. Kun työntekijöitä on vähemmän, on vastuuta tarjolla enemmän. Myös ilmapiiri on hyvä – täällä ei tarvitse istua hiljaa omassa huoneessa koko päivää.
ULKOMAISTA TYÖVOIMAA SUJUVASTI
Puolaa, suomea, englantia ja vähän italiaa puhuva Plinska-Narloch vastaa Talent Centerissä kansainvälisestä rekrytointitoiminnasta, jota hän on ollut mukana rakentamassa. – Meillä on kaksi yhteistyökumppania, joista toinen rekrytoi työntekijöitä koko Euroopasta ja toinen Baltian maista. Etsimme asiakkaillemme tekijöitä sekä yhteistyökumppaniemme että oman verkostoni kautta, ja huolehdimme syntyvästä työsuhteesta alusta loppuun. Kun sopiva tekijä on löydetty, haastateltu ja hyväksytty tehtävään, järjestämme hänelle matkat, asumisen, perehdytyksen, tarvittavat rekisteröinnit ja maksamme palkan. Jos
työsuhde päättyy, teemme työtodistuksen. Talent Center on rekrytoinut ulkomaalaisia osaajia erityisesti teknologiateollisuuden palvelukseen. – Se on minulle tuttu ala. Tiedän, mitä haastattelussa kannattaa kysyä, ja osaan jo pelkän cv:n perusteella kohdistaa aika hyvin oikean henkilön oikeaan yritykseen. Plinska-Narloch kannustaa yrityksiä hyödyntämään rohkeasti ulkomaista työvoimaa. Talent Centerin kautta se on tehty erityisen helpoksi. – Yritysten ei ole mitään järkeä seisottaa kalliita tuotantokoneita, kun osaavia tekijöitä on tarjolla ja rekrytointiprosessi on tehty sujuvaksi. Kielitaidon puutettakaan en pitäisi ongelmana – me käännämme tarvittavat työohjeet, autamme perehdytyksessä ja tulkkaamme tarvittaessa. Talent Center auttaa myös ulkomaalaisen työntekijän perhettä asettumaan uuteen kotimaahan. Tässä tehtävässä Plinska-Narlochin asioimistulkin ammattitutkinto on hyödyllinen. – Toivomme, että Suomeen tulevat työntekijät olisivat täällä mahdollisimman pitkään, sillä silloin myös raha, jonka he täällä ansaitsevat, jää Suomeen. Parasta on, jos koko perhe muuttaa mukana. Silloin autan esimerkiksi koulujen, terveydenhuollon ja muiden tahojen kanssa asioimisessa. Apua on saatavilla myös kielitaidon
kartuttamiseen. Talent Center on eurooppalaisen työnvälitysverkosto EURESin kumppani. – Olemme aloittamassa EURESin kanssa projektia, jossa tarjotaan kielen opetusta Suomeen tuleville työntekijöille. Opetus järjestetään niin, että työntekijät voivat opiskella kieltä työnteon rinnalla. Yleisen kielenopetuksen rinnalla koulutuksessa keskitytään erityisesti sanastoon, jota työntekijä tarvitsee tekemässään työssä.
SUOMESSA ELÄMÄ ON MALLILLAAN
Plinska-Narlochille kevät 2020 on ollut erilainen kuin aiemmat eikä syynä ole korona, vaan perheeseen syntynyt esikoinen. Pariskunnan moottoripyörät taitavatkin jäädä aiempaa useammin talliin, kun kesä kuluu pienokaista hoivatessa. Äitiysloman kynnyksellä tehdyssä haastattelussa nainen oli hiukan huolissaan, ei tulevasta äitiydestä, vaan siitä, ehtiikö aika käydä pitkäksi ennen synnytystä. – Tietysti voin vähän lukea. Opiskelen liiketalouden perustutkintoa SASKY koulutuskuntayhtymän Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistossa. Elokuussa minun on tarkoitus palata töihin, hymyilee työnarkomaaniksi tunnustautuva nainen. Hän on onnellinen Suomessa, sillä täällä luonto on lähellä ja sitä riittää. Hyvän elintason voi saavuttaa tekemällä töitä kahdeksan tuntia päivässä, mikä tarkoittaa, että työnteon ohella jää aikaa ja energiaa myös vapaa-ajanviettoon. – Samantasoisen elämän eteen pitää Puolassa tehdä niin paljon töitä, ettet ehdi tai ainakaan jaksa tehdä mitään muuta. Suomessa melkein jokaisessa pienessäkin kaupungissa on kirjasto ja uimahalli. Lisäksi iltaisin voi opiskella. Ja isoissakin kaupungeissa on paljon puita. Täällä me viihdymme!
Talent Center:
Vastuullista rekrytointia Talent Center huolehtii avaimet käteen -rekrytoinneista ja henkilöstövuokrauksesta vastuullisesti, olipa työntekijä Suomesta tai muualta Euroopasta. Vastuullisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että hoidamme työsuhdeasiat aina työlainsäädännön ja voimassaolevien
työehtosopimusten mukaisesti. Lisäksi huolehdimme siitä, että vuokratyöntekijä viihtyy työssään. Se on sekä työntekijän että asiakkaan etu. Tyytyväinen työntekijä on paras käyntikorttimme. Kun työnteon keskeiset ehdot
toteutuvat kuten niiden kuuluukin, voi työntekijä keskittyä tekemään parhaansa. Kun hän suoriutuu työstään hyvin, on asiakaskin tyytyväinen. Siksi vuokratyösuhteiden hoitaminen vastuullisesti on meille kunnia-asia, ja se on tärkeää myös asiakkaillemme.
TALENT CENTER
5
Pori Jazzin Miika Ranne:
”Luo olosuhteet, joissa tiimi voi olla luova!” Pori Jazzille musiikkifestivaali on väline, jolla tuotetaan maailmaan iloa ja onnellisuutta. “Siksi me ollaan olemassa, ja se kuulostaa hirveän hauskalta”, kuittaa toimitusjohtaja Miika Ranne. Samalla hän hyrähtää nauruun, joka toistuu haastattelun aikana usein. Festarimissio vaikuttaa toteutuvan ainakin pomon arjessa. Vaan riittääkö innostava, yhteinen missio vai tarvitaanko luovan työyhteisön menestyksekkääseen johtamiseen jotain muutakin?
Teksti
KREETTA HAASLAHTI
K
Kuvat
VEERA KORHONEN & PORI JAZZ
esän 2019 festarit olivat Ranteelle ensimmäiset toimitusjohtajan roolissa. Työt hän oli aloittanut edellisenä syksynä. – Moni asia loksahti paikoilleen. Tiedotus, markkinointi ja festivaalin valmistelut onnistuivat suunnitellusti. Jo ennen festivaalia syntyi positiivinen pöhinä ja kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Yhtenä painopisteenä tekemisessä oli Porin seutu. Sitoutimme vanhoja ja uusia kumppaneita festivaalin tekoon ja viestimme avoimesti siitä, että vain vahvalla paikallisella yhteistyöllä voimme onnistua, muistelee Ranne
6
TALENT CENTER
edellisen kesän onnistumista. Onnistumisesta voidaan todellakin puhua. Kokonaiskävijämäärällä mitattuna Pori Jazz oli Finland Festivalsin jäsenfestivaaleista suurin. Kävijäkunta koostui ilahduttavasti eri ikäluokista ja merkittävä osa kävijöistä saapui jazzaamaan Uudeltamaalta ja muualta Satakunnan ulkopuolelta. Myöhemmin festivaali pokkasi vielä Porilainen maineteko 2019 -palkinnon erityisesti yhteistyöavauksien ja vahvan paikallisyhteistyön vuoksi. Millaista työtä ja johtamista on kaiken tämän takana? – Asiantuntijaorganisaatiossa on tärkeää, että työntekijät pääsevät käyttämään omia vahvuuksiaan. Esimiehen tulee luoda olosuhteet, joissa näin voi tapahtua. Yhdessä laaditut tavoitteet sitouttavat ja samalla
Laatu syntyy ihmisen tahdosta tehdä. Kun ihminen haluaa tehdä sitä, mitä hän tekee, syntyy laatua. Tämä liittyy vahvasti yhteiseen tavoitteiden asettamiseen.
MIIKA RANNE Porissa syntynyt ja kasvanut Miika Ranne (s. 1977) aloitti Pori Jazzin toimitusjohtajana lokakuussa 2018. Ranne vakuutti rekrytoijat osaamisellaan suurten ohjelmatuotantojen parissa, verkostoitumiskyvyllään ja avoimeen tiimijohtamiseen liittyvillä näytöillään.
KUVA: PORI JAZZ 2019 JOHANNA JARVA
Uuteen rooliinsa hän siirtyi Ylen Luovien sisältöjen suunnittelupäällikön paikalta. Ranne on kerryttänyt kokemustaan media-alalla myös Yle Asian vastaavana tuottajana vastaten esimerkiksi Marja Hintikka Live ja Puoli seitsemän -ohjelmista. Ylellä hän toimi myös Juhannusjunan ja Nenäpäiväshow’n tuottajana.
Hyvin tehty työ rasittaa! Monet tuskailevat, että miksi olen taas näin väsynyt. Jos teet 8 tuntia töitä, ja vieläpä hyvin, niin kyllä se rasittaa.
TALENT CENTER
7
Jos haluat eteenpäin – tuplaa epäonnistumisten tahti. Laita pyörät pyörimään, tuota ideoita ja suunnitelmia, pilotoi asioita, ja valmistaudu siihen, että suurin osa niistä menee mönkään. Joukossa on kuitenkin aina muutama helmi. kannustavat ihmisiä tekemään parhaansa. Usein tiimin jäsenet keksivät parhaat ideat saadessaan vapaat kädet.
MIKSI, MINNE JA MITEN?
Alussa mainittu Pori Jazzin missio sekä visio ja arvot päivitettiin juuri valmistuneen strategiatyön aikana. Yhteisiin työpajoihin osallistuivat sekä henkilöstö että hallitus. – Yhteinen tekeminen oli antoisaa ja lähensi hallitusta ja operatiivista porukkaa toisiinsa. Lisäksi asioita tuli tarkasteltua useasta eri näkökulmasta. Pori Jazzin visiona on toimia kohtaamispaikkana ja sillanrakentajana erilaisten ihmisten ja kulttuurien välillä. Samalla toiminta on vastuullista kaikilla tasoilla. – Visio kertoo, minne olemme menossa,
ja itseasiassa myös siitä, mistä olemme tulossa. Pori Jazz on kautta aikojen yhdistänyt samaan juhlaan muusikot, bisneksen tekijät, perheet ja ystäväporukat. Arvot luovuus, yhteisöllisyys ja kaikkien kunnioittaminen eivät ole keksimällä keksittyä sanahelinää. Ne ovat kaikki toteutuneet Pori Jazzin toiminnassa jo pitkään, ja koskettavat sekä festivaalihenkilöstöä että kaikkia yhteistyökumppaneita. – Näistä yhteisöllisyys on itsestään selvä. Pori Jazziin ei tulla yksin eikä sieltä poistuta yksin. Toisena arvona pyörittelimme uudistumista ja elämyksellisyyttä, jotka muotoutuivat lopulta luovuudeksi. Kaikkien kunnioittaminen on hieno arvo, jolle ei löydetty yksittäistä toimivaa sanaa. Missio ja visio valottavat yhteistä pää-
määrää ja arvot kertovat, miten sinne päästään. Näillä työkaluilla ratkotaan festivaaliarjen haasteita – roolista riippumatta. – Ne antavat vapauden kenelle tahansa toimia tehtävässään ratkaisukeskeisesti, olitpa tekemässä festivaalia ympäri vuoden tai yhden päivän. Kaikki painottuu tietysti festivaaliaikaan, jolloin kuuden vakituisen työntekijän joukko kasvaa 600-henkiseksi. Tarvitaan paljon viestintää – infotilaisuuksia, opaskirjeitä, videoita – etukäteen ja festivaalin aikana, jotta saamme koko porukan sitoutettua samaan kokonaisuuteen.
ETULINJASSA JO VUODESTA 1966
Pori Jazz on Suomen ensimmäinen musiikkifestivaali. Vuoden 1966 ensisoinneista lähtien se on ollut myös suomalaisen festivaalikentän edelläkävijä. – Ensimmäinen kulttuuritapahtuma, joka on tehnyt yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa. Ensimmäinen kaupunkifestivaali jazzkatuineen ja ensimmäinen festivaali, joka otti käyttöön ns. loft-konsertit tyhjissä tehdashalleissa. Monien uudistusten takana on ollut Jyrki Kangas, yksi festivaalin perustajista. Visionäärinä Jyrkillä oli tuhansia ideoita, joista parhaat hän vei käytäntöön. Tänä päivänä Pori Jazz pyrkii olemaan hereillä sen suhteen, mitä yleisö vaatii. Myös muita tapahtumia seurataan. – Uudistuksia tehdään, jos niiden uskotaan johtavan parempaan festivaalikokemukseen.
MUUTOS ON AINA MAHDOLLISUUS
Kesän 2020 piti olla jo Pori Jazzin 55. Esiintyjäkattaus oli kova – tällä hetkellä keikkailevista jazztähdistä kirkkain, Herbie Hancock, oli tulossa. Samoin kovia kotimaisia nimiä Erja Lyytisestä Jukka Eskolaan. Niin ei kuitenkaan käynyt. Festivaalikansan pitää etsiä iloa, onnea ja kesän kohokohtia jostain muualta, sillä niin monen muun tapahtuman tavoin Pori Jazz 2020 jäi koronapandemian vuoksi järjestämättä. Johtamisen näkökulmasta kriiseihin sisältyy aina myös mahdollisuuksia. Kriisin kohdatessa valmius muutoksiin on olemassa, jos se osataan hyödyntää. – Hyvillä johtajilla on muutosten edessä kyky tehdä nopea tilannekatsaus ja rakentaa omat toiminnot muutoksen mukaisiksi. Jopa niin, että tilanne kääntyy voitoksi oman tekemisen suhteen. Uskon tietysti, että muutos on mahdollista myös niin sanotuissa tavallisissa olosuhteissa. Kieltämättä se on hitaampaa, mutta kyllä laivan kurssia voi muuttaa myös tyynellä säällä. Toivottavasti Pori Jazz pääsee toteuttamaan perustehtäväänsä taas heinäkuussa 2021. Sillä jos joku on varmaa, niin se, että iloa, onnea ja yhteisöllisyyttä tarvitaan myös koronan jälkeisessä maailmassa.
8
TALENT CENTER
MIIKA RANNE:
13 TEESIÄ LUOVAN TYÖYHTEISÖN JOHTAMISEEN
2. Työtilojen tulee mahdollistaa luonnollisia kohtaamisia Työtilojen pitää mahdollistaa rauhallinen, keskittynyt työskentely, mutta myös vuorovaikutus ja nopea mielipiteiden vaihto. Moni asia voi edistyä niin sanotusti kahviautomaatilla pistäytymisen ohessa. 3. Kohtele kaikkia tasapuolisesti – pelisäännöt kaikkien tiedossa Selkeät, avoimesti viestityt pelisäännöt auttavat suuntaamaan energiaa oikeisiin asioihin. Jos säännöt eivät ole samat kaikille, pitää perusteiden olla avoimesti kaikkien saatavilla. 4. Tiedota olennaisista asioista heti ja poista esteitä – suojele ulkopuolisilta Esimiehen on arvioitava, mitkä asiat hän tuo päivittäiseen keskusteluun ja missä vaiheessa. Varsinkin, jos tieto lisää spekulointia ja vie siten keskittymisen pois nykyisestä työstä. Käytännön asiat, kuten puutteelliset työvälineet, eivät saa asettua esteeksi työn tekemiselle, ja tästä esimies on osaltaan vastuussa.
5. Kuuntele – älä anna vastausta, jos et tiedä Ota kysymykset vastaan ja kuuntele huolet, mutta vastaa vain, jos todella tiedät vastauksen. Jos et tiedä vastausta, lupaa selvittää se ja palaa sitten asiaan. Älä vastaa vain siksi, että kysyjä saisi vastauksen. 6. Anna valtaa ja vastuuta – pysy kuitenkin kärryillä ja tarjoa apua Usein työntekijät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita. Kun yhteinen päämäärä on tiedossa, he voivat edetä kohti päämäärää omia reittejään. Osoita kuitenkin kiinnostusta matkan sujumiseen ja ole avuksi tarvittaessa. 7. Juhli voittoja heti Pikkujoulut tai kuukausikokoukset eivät riitä. Myös välitavoitteita matkalla kohti isompaa päämäärää pitää juhlia. Näin johdetaan tekemisen ilmapiiriä ja merkitystä. 8. 1+1 on enemmän kuin kaksi – kannusta haasteiden ja ratkaisujen kertomiseen Luo keskustelukulttuuri, jossa työhön liittyviä haasteita voi jakaa avoimesti. Näin valjastat koko yhteisön voimavarat haasteiden ratkomiseen. Samoin jaetut onnistumiset voivat vahvistaa sekä yksilöä että yhteisöä.
9. Tarkastele tavoitteita ja tuloksia koko ajan – muuta toimintaa ja tavoitteita tarvittaessa Tarkista riittävän usein, että olette menossa tavoitteita kohti. Jos tilanne muuttuu, huolehdi myös tavoitteiden päivittämisestä. Kunnianhimoiset, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ovat palkitsevampia kuin saavuttamattomissa olevat. 10. Ilahduta ja yllätä – varsinkin silloin, kun ihmiset ovat väsyneitä Esimiehen tehtävä on helpottaa työssä jaksamista ja piristää tiimiä varsinkin silloin, kun on raskasta ja työ vie paljon voimavaroja. Tämä vaatii esimieheltä läsnäoloa ja halua tehdä myös näitä asioita. 11. Kehu selän takana tai joukossa – anna kritiikki kahden kesken Hyvä kannattaa aina laittaa kiertoon. Puhu ääneen onnistumisista, nosta esiin yhteisesti ja supise pienemmissä piireissä. Jos pitää puuttua yksittäisen ihmisen käytökseen, niin käy keskustelu kahden kesken. Jos kritisoit julkisesti, teet sen luottamuksen ja yhteishengen kustannuksella. 12. Suunnittele seuraavaa vuotta, kun muut paahtavat nykyistä – rakenna tiimisi tulevaisuutta Esimiehen tehtävä on olla läsnä nykyhetkessä, mutta samalla katsoa eteenpäin. Muun tiimin tehdessä töitä tässä hetkessä esimies miettii myös sitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. 13. Jos haluat oppia jotain, mene parhaan luokse Kysy niiltä, jotka jo tekevät menestyksekkäästi sitä, mitä haluat oppia. Jos haluat tietää, miten ammattimuusikko saa keikkoja Keski-Euroopasta, niin älä ilmoittaudu kansalaisopiston kurssille, vaan ota yhteys Iiro Rantalaan ja kysy, miten hän sen tekee.
KUVA: PORI JAZZ 2019 TANU KALLIO
1. Laadi tavoitteet yhdessä tiimin kanssa Ihmiset sitoutuvat paremmin tavoitteisiin, joita he ovat olleet itse määrittelemässä. Tarvittaessa tavoitteita voi muokata tai karsia.
HENKILÖSTÖ SITOUTUU, kun heihin satsataan Laajentuminen yhdeltä paikkakunnalta valtakunnalliseksi toimijaksi. Kasvu perheyrityksestä osaksi globaalia konsernia. Kamppailua työvoiman saatavuuden kanssa. Satsauksia henkilöstön hyvinvointiin. Ympäristöhuollon palvelutoimittaja Urbaser Oy:n henkilöstöpäällikkö Hanna Rissanen on nähnyt työssään paljon. Työelämän nälkää riittää yhä, ja sitä ruokkii kiinnostus ihmisiin ja työn muutokseen.
Teksti
10
KREETTA HAASLAHTI
TALENT CENTER
Kuva
JOONAS KOPONEN
R
issanen hyppäsi kuljetusalalla toimivan perheyrityksen kyytiin vuonna 2002. Vuosien mittaan hän on ollut mukana kaikissa kasvun vaiheissa; ensin elintarvikealan kuljetuksista laajennuttiin ympäristö huollon puolelle. Erinäisten yritysmuutosten ja kauppojen jälkeen, vuodesta 2018 alkaen yritys on ollut osa espanjalaista Urbaser S.A. yritysryhmää. – Matka on ollut mielenkiintoinen, ja haastaa edelleen kaikkia organisaatiossamme. Oma roolini on koko tämän 18 vuoden ajan liittynyt henkilöstöasioihin. Tässä työssä minua kiehtovat ihmiset, mutta myös se muutos, jonka uudet sukupolvet ovat tuoneet työelämään. He ajattelevat asioista eri tavalla kuin edellinen polvi, ja se on vaatinut itseltänikin oppimista, ymmärtämistä ja muuttumista heidän mukanaan, tiivistää henkilöstöpäällikkö Rissanen. Tällä hetkellä Urbaser tuottaa Suomessa ympäristöhuollon osa- ja kokonaispalveluita kaupan ja teollisuuden sekä julkisen sektorin asiakkaille. 29 maassa toimiva konserni on tuonut yrityksen toimintaan varmuutta ja laajentamismahdollisuuksia. Samaan aikaan reilun 320 hengen Urbaser Oy:ssä on haluttu vaalia pienen yrityksen henkeä ja henkilöstön pysyvyyttä. – Sillä on valtava merkitys, millaiset työkaverit ympärillä on. Hyvässä porukassa ryhmädynamiikka toimii, homma tuntuu mukavalta ja työnteko helpolta. Se on tärkeää sekä yksilön että koko yrityksen kannalta. Kun henkilöstön vaihtuvuus on pieni, bisnes voi luistaa ja tekeminen kehittyä.
SITOUTTAVIA SATSAUKSIA
Matalakatteinen ja kilpailtu ala kirittää tehokkaaseen toimintaan ja ajan hermolla pysymiseen. Paperilla menestyksen kaava on yksinkertainen – satsaa henkilöstöön, niin se vastaa sitoutumalla. – Sitoutuneen henkilöstön vuoksi meillä on hyvin matala organisaatio, mikä tekee toiminnastamme ketterää. Pystymme reagoimaan nopeasti paikallisiin tarpeisiin, kuten siihen, jos asiakas haluaa testata vaikka uutta keräilysysteemiä. Kun töitä tehdään pienemmällä porukalla, tarkoittaa se yksilötasolla laajempia osaamis- ja tehtäväkenttiä. Monen työntekijän kohdalla osaaminen kumpuaa omakohtaisista kokemuksista. – Logistiikkapäällikkö tuli meille ai-
kanaan kesätöihin, opiskeli työn ohessa logistiikkainsinööriksi ja eteni nykyiseen rooliinsa. Puolet nykyisistä kuljetusesimiehistä on tullut meille ensin kuljettajiksi. Nämä ovat hienoja tarinoita ja meille ihan kullanarvoisia ihmisiä. He ovat kulkeneet työntekijäpolun kokonaan ja tietävät, mitä kenenkin työtehtävissä tapahtuu. Työntekijöitä johdetaan avoimesti ja arvostaen. Säännöllisissä kuljettajapalavereissa tieto kulkee ja keskusteluyhteys pysyy vahvana. Työterveyshuollon kumppanin kanssa on sovittu laajoista työelämäpalveluista, jotka tähtäävät ennakoivaan terveydenhuoltoon ja työhyvinvointiin. – Ennen riitti se, että huolehdittiin lakisääteisistä palveluista, mutta nyt työntekijät kokevat tärkeäksi palvelujen laajuuden. Työntekijät arvostavat myös Urbaserin tarjoamaa liikuntaetua, ja säännöllisiä koulutuksia ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Rissanen toivoo, että hyvä kello kuuluu kauas. – Parhaat rekryt ovat niitä, joissa työntekijämme suosittelee meitä työnantajana omalle kaverilleen. Näin syntyy hyviä työporukoita.
KOHTI YHTENÄISTÄ KULTTUURIA
Urbaser Oy:llä on kaksi hallinnollista toimipaikkaa. Pääkonttorilla Helsingissä hoidetaan myyntiä, hallintoa ja asiakaspalvelua. Kuopiossa työskentelevät logistiikkapäällikkö, kalustosta vastaava henkilö ja HR-osasto. Toimintaa on yli 20 paikkakunnalla ympäri maan. – Kuljetusesimiehiä meillä on Helsingissä, Kuopiossa, Tampereella, Sodankylässä ja Seinäjoella. Muiden paikkakuntien osalta esimiestyö on pääosin etäjohtamista. Koen, että tämä toimii näin hyvin. Organisaatio voi olla maantieteellisesti hajanainen, kunhan kulttuuri yhdistää. Sen eteen tehdään parhaillaan töitä. – Haluamme, että ihminen kokee olevansa Urbaserilla, menipä hän sitten Helsingin tai Sodankylän yksikköön. Toimintatavat ovat samanlaiset paikkakunnasta riippumatta ja hyvät käytännöt siirtyvät toimipisteiden välillä. Esimiesvalmennukset yhteisen kulttuurin rakentamiseksi ovat käynnissä Talent Centerin Mika Niinisen johdolla. – Koronakevään aikana kouluttautuminen tapahtui pienryhmätöiden merkeissä. Toivottavasti voimme syksyllä jatkaa valmennusta kasvotusten. Myös esimiesvaihtoa on tarkoitus kokeilla
” Kun henkilöstön vaihtuvuus on pieni, bisnes voi luistaa ja tekeminen kehittyä.” loma-ajan jälkeen, jos koronarajoitukset sen sallivat. – Kuljetusesimiehet käyvät eri yksiköissä tapaamassa eri esimiesporukoita ja kuljettajia. Näin he näkevät käytännössä yrityksemme maantieteellisiä eroja, oppivat ymmärtämään toinen toistaan paremmin ja vahvistavat siten yhtenäistä kulttuuria.
IMAGON KOHOTUSTA YLI YRITYSRAJOJEN
Urbaser Oy rakentaa työnantajamielikuvaa paitsi satsaamalla henkilöstöönsä, myös viestimällä aktiivisesti. Henkilöstölehden sivuilta työntekijät voivat lukea tarinoita työkavereista ympäri Suomen, ja yhteistyökumppaneille tehdään asiakaslehteä heille suunnatuilla sisällöillä. Kesällä 2019 Urbaser ja koko kuljetusala kärsi ennennäkemättömästä työvoimapulasta. Sittemmin tilanne on onneksi helpottanut, mutta yritysrajat ylittävää yhteistyötä asian eteen on tehtävä koko ajan. – Teemme yhteistyötä muiden auto- ja kuljetusalan toimijoiden kanssa toimialamme imagon ja työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Kuljetus-Logistiikka 2019 -messujen yhteydessä järjestettiin ensimmäisen kerran Liikenneareena, jonka tavoitteena oli saada nuoret ja muissa ammateissa työskentelevät kiinnostumaan auto- ja kuljetusalasta, houkutella alalle uusia työntekijöitä ja kertoa koulutusmahdollisuuksista. Liikenneareena-yhteistyössä ovat mukana alan ammattiliitot, AKL, SKAL, Työtehoseura TTS, isot automerkit, monia valtakunnallisia kuljetus- ja joukkoliikennealan yrityksiä, puolustusvoimat ja Urbaser ympäristöhuollon edustajana. – Tällä yhteisellä ponnistuksella pyrimme kehittämään koko toimialan houkuttelevuutta. Verkostoituminen on tärkeää meille kaikille ja se luo avoimuutta ja hyvää henkeä koko alalle. Emme ole mustasukkaisia, vaan tavoitteena on saada uusia kuljettajia kaikille, päättää Rissanen. TALENT CENTER
11
K
Käy uimassa.
N TE I
L LE
Ä S E
TALE
I L PE Lämmitä sauna.
Nauti virvoittava juoma.
Syö mansikoita.
Pyöräile
Käy ostoksilla torilla.
– jäätelökioskille, kauppaan tai silkasta pyöräilyn ilosta.
Nuku yö ulkona.
Nuku päiväunet. Tee viisi punnerrusta.
Lähde eväsretkelle.
tai Käytä tikkatauluna en valitse sokkona suve sopivat aktiviteetit!
talentcenter.fi