Page 1

Alkio

-johdatus biologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

Alkio 2016

1


Alkio

-johdatus biologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

sisältö

Päätoimittajat

Puheenjohtajien terveiset 3 Opintopisteitä ja outoja polkuja

4

Erittäin lyhyt johdatus yliopistoon

6

Koulutusohjelmana biologia 8 Ensimmäinen vuosi biologia

11

Biologian 1.vuoden mallilukujärjestys

14

Koulutusohjelmana molekyylibiotieteet

16

Ensimmäinen vuosi molekyylibiotieteitä

18

Molen 1. vuoden mallilukujärjestys

20

Joni Ollonen joni.ollonen@helsinki.fi Maija Suvanto maija.t.suvanto@helsinki.fi

Taitto Joni Ollonen Maija Suvanto

Etukansi Meri Lähteenaro

Kaksikielinen tutkinto. 22 ATK Yliopistolla 24 Kampussuunnistusta 26 Kun nälkä yllättää 33 Biologiset asemat 34 Symbioosi ry 40 Helix ry 42 Svenska Naturvetarklubben 44 Natura 45 MYY ry 45 Biosfääri 46 Symbioosin kuoro 47 Pääaineiden opintoneuvojat 48 Koulutusohjelmien tuutorit 51 Sanasto 63 Syksyn tapahtumia 70

2

Takakansi Piirros: Veera Partanen


Onneksi olkoon! Pitelet käsissäsi Alkiota, jokafuksin ensimmäistä ja tärkeintä infopakettia, varmaa merkkiä siitä, että ahkerointisi on palkittu ja aloitat opinnot Bioja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa! (Se hyväksymiskirje ei oo yhtään niin oleellinen ;) Yliopistoelämä on erilaista kuin koulu ja tiedossa on paljon uusia asioita. Kesää ei kannata käyttää uusista oudoista asioista stressaamiseen, mutta varovasti tulevaan voi jo tutustua lukaisemalla käsissäsi oleva Alkio läpi. Etukäteen tutustuminen auttaa myös kärryillä pysymisessä orientoivien opintojen aikana! Lukuvuoden alussa jokaista jännittää ja ehkä pelottaakin, mutta muista, että kaikki me täällä ollaan oltu joskus fukseja! Tuutorit, ainejärjestötyypit ja muut vanhat opiskelijat auttavat kyllä kysyvää, ja Alkiosta saatte jo etukäteen paljon vinkkejä ja käytännön neuvoja.

Alkio 2016

Fuksin tärkein tiedonlähde syksyn aikana tulee olemaan opiskelijoiden kerhohuoneet eli kertsit Biokeskus 1:ssä ja Biokeskus 3:ssa. Kertseillä hengaavat usein juuri ne tyypit, jotka osaavat neuvoa. Rohkeasti vaan, kyllä sohvilta fukseille aina tilaa löytyy! Syksyn aikana aloitatte opintojen lisäksi myös tutustumisen opiskelijajärjestöihin ja opiskelijaelämään. Meillä on ohjelmassa sitsejä, bileitä, olympialaisia ja illanistujaisia joka lähtöön. Niillekin, joille kostea bailaaminen ei maistu, löytyy varmasti mieluista ohjelmaa. Jokainen opiskelija on tervetullut mukaan antoisaan toimintaan, ja monelle ainejärjestömuistot ovatkin niitä rakkaimpia. Tervetuloa! Matti & Anu Symbioosi ja Helix ry:iden puheenjohtajat

3


Opintopisteitä

ja outoja polkuja

Tervetuloa yliopistoon! Kursseja, opintopisteitä, seminaareja...Siis mitä ihmettä? Vastuu opintojen suunnittelusta on nyt sinulla, mutta onneksi apua on saatavilla. Vanhemmat opiskelijat, tuutorit ja opinto-ohjaajat auttavat oman opintopolun löytämisessä, mutta omien opintojen suunnittelu kannattaa aloittaa opinto-oppaan pläräämisestä ja tietenkin tästä tietopaketista. Aloitetaan siis perusasioista. Akateeminen vuosi eli lukuvuosi alkaa useimmiten syyskuun alussa ja päättyy toukokuussa. Opintojesi alkamis- ja päättymisajat saattavat kuitenkin vaihdella hieman kurssien alkamis- ja päättymisajankohtien mukaan. Vuosi jakautuu neljään periodiin, joista periodit I ja II edustavat syyslukukautta ja periodit III ja IV kevätlukukautta. Jokaisen periodin välissä on niin kutsuttu tentti-ja lukuviikko, jolloin ei järjestetä juurikaan luento-opetusta. Tiedekunnassamme tosin periodien rajat saattavat hämärtyä, mutta se ei menoa haittaa! Yliopistoissa on käytössä kaksiportainen tutkintorakenne. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä ja tämän jälkeen maisterin tutkinto, 120 opintopistettä. Usein sekä kandi että maisteri suoritetaan samassa yliopistossa ja tiedekunnassa, mutta kaksiportaisuus mahdollistaa maisterin suorittamisen myös muualla, vaikkapa ulkomailla. Opintojen edistymistä mitataan opintopisteillä, tuttavallisemmin oppareilla tai nopilla. Kan-

4

nattaa muistaa, että yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia töitä. Kandidaatin tutkintoa suorittaessa biologian koulutusohjelmaan valituilla pääaineena on biologia eli bilsa, molekyylibiotieteiden koulutusohjelmaan luonnollisesti molekyylibiotieteet eli mole. Tutkintoon kuuluu oman pääaineen perus- ja aineopinnot, jotka sisältävät pakolliset peruskurssit sekä vapaavalintaiset kirjatentit sekä valinnaiset opinnot. Valinnaiset opinnot voit valita kiinnostusten kohteittesi mukaan. Kursseja kannattaa ottaa ennakkoluulottomasti ja tutustua kaikkeen mikä tuntuu mielenkiintoiselta, sillä vasta maisterivaiheessa valitset itsellesi varsinaisen pääaineen. Kanditutkintoon kuuluvat myös muut opinnot, joka sisältää mm. vieraan kielen opinnot ja tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Lisäksi suoritetaan sivuaine, joka voi olla melkein mitä vaan! Maisterin tutkinnossa opinnot muodostuvat pääaineen mukaan. Opintoihin kuuluvat syventävät opinnot (pakolliset ja valinnaiset


opinnot) sekä muita opintoja. Lisäksi myös maisterin tutkintoon voi kuulua sivuaine. Maisteriopinnot päättä pro gradu-tutkielma eli ytimekkäästi pelkkä gradu. Mistä yliopisto-opinnot sitten oikeasti koostuvat? Suurin osa opinnoista on perinteisiä luentokursseja. Luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoa ja luentojen materiaalit tulevat usein jollekin verkkoalustalle, kuten Moodleen nähtäville. Luentokurssin läpäisyyn riittää luentosarjan tentin suorittaminen hyväksytysti. Niin tosiaan, yliopistossa kutsumme kokeita tenteiksi! Tentit arvostellaan asteikolla 0-5, joten jos tentistä napsahtaa nelonen, voit itkun sijasta tuulettaa villisti. Laboratorio-, kenttä- ja harjoitustyökursseilla taas pääset itse kokeilemaan kirjoista tuttuja asioita. Näillä kursseilla on luonnollisesti läsnäolopakko ja lisäksi kursseihin kuuluu erilaisten selostusten ja raporttien kirjoittamista. Kenttäkursseilla lähdetään maastoon, joskus useammaksi viikoksikin opiskelemaan ja ihmettelemään. Opintoihin kuuluu myös kirjatenttejä. Voit valita opinto-oppaasta löytyvästä listasta itseäsi kiinnostavat opukset. Eri opintokokonaisuuksiin vaaditaan tietyt kirjatentit. Kirjatentin suorittaminen sovitaan aina kirjan aihealueen mukaan määräytyvän osaston tenttaatorin kanssa. Käytännöt kirjatenttien tekoon vaihtelevat osastoittain, lisätietoa löytyy Flammasta ja vanhemmilta opiskelijoilta! Kirjatentti suoritetaan yleisenä tenttipäivänä, jolloin voi suorittaa myös vaikkapa rästiin jääneitä luentokurssien tenttejä. Yleisten tenttien ajankohdat ja ohjeet löytyvät Flammasta.

Alkio 2016

Hyvä! Nyt sinulla on hallussasi perusasiat! Seuraavaksi lyhyt syventyminen byrokratian kiemuroihin: Saadaksesi opintotukea on sinun suoritettava vähintään 5 opintopistettä per tukikuukausi, opintopisteet lasketaan kuitenkin koko lukuvuoden ajalta. Saadaksesi tukea lukuvuoden ajaksi on siis suoritettava 45 opintopistettä lukuvuodessa. Suositeltava opintopistemäärä lukuvuodessa on 55-60 op. Opintotukikuukausien määrä on rajoitettu yhteensä 50:een, joista osa on käytettävissä kandidaatin tutkinnon suorittamiseen ja loput maisterin tutkinnon suorittamiseen. Tukien käyttöä kannattaa siis miettiä jo opintojen alkuvaiheessa. Kesäksi voi anoa kesäopintotukea, joka tulee anoa erikseen, ja joka lasketaan kokonaistukimäärään. Opiskelijana olet oikeutettu myös asumistukeen. Kaikki tuet on haettava Kelasta, joten hakemusten teko kannattaa aloittaa mahdollisimman pian opiskelupaikan varmistumisen jälkeen. Lisätietoa tuista ja hakemisesta http://www. kela.fi/opiskelijat. Myös opintoaikasi on rajattu. Kandidaatintutkinnon suorittamisen ohjeaika on 3 vuotta, maisterin 2, yhteensä siis 5 vuotta. Mikäli opinnot eivät kuitenkaan valmistu ohjeajassa, voit saada lisäaikaa 2 lukuvuotta anomalla sitä erikseen. Myös tämän jälkeen on mahdollista hakea harkinnanvaraista lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. Vaikka yliopisto-opintojen suunnittelu voi joskus tuntua vaivalloiselta, kannattaa omia opintoja suunnitella ja pohtia heti ensimmäisestä kurssista lähtien! Pidä korvat ja silmät auki, ihmettele, tutki ja muista, että yliopistoopinnot ovat mahdollisuuksia täynnä. Sinä päätät, tartutko niihin!

5


Erittäin lyhyt johdatus

yliopistoon

Helsingin yliopiston hallinto ja opetusjärjestelyt jakaantuvat tieteenalojen mukaan jaettuihin 11 suureen yksikköön, tiedekuntaan. Lisäksi yliopistolla on useita erillisyksiköitä, joista osa antaa opetusta. Yliopisto on keskittänyt toimintansa neljälle kampukselle. Tämä artikkeli antaa sinulle joitain perustietoja uudesta opinahjostasi. Tekstin tarkoitus on antaa sunulle käsitys siitä, mihin sijoitut yliopiston hallinnollisella kartalla, ja ketkä tekevät sinua koskevi a päätöksiä

Yliopisto ”Yliopiston tehtävät ovat tutkimus, opetus ja sitä tukeva yhteiskunnllinen vuorovaikutus.” Yliopisto on sivistyksen ja uuden tiedon kehto, jossa opetuskin perustuu tutkimukseen, ja uusin tieto ja tutkimusmenetelmät ovat heti esillä- kauan ennen kuin niistä kirjoitetaan Helsingin sanomissa. Yliopistoa johtavat rehtori, vararehtorit ja yksiköiden johtajat. ”Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Kansleri myöntää

6

Helsingin yliopisto Tiedekunta Perustutkinto opiskelijoita Bio- ja ympäristötieteellinen 1 400 Farmasia 800 Eläinlääketieteellinen 450 Humanistinen 5 800 Käyttäytymistieteellinen 3 500 Lääketieteellinen 1 100 Maatalous-metsätieteellinen 2 500 Matemaattis-luonnontieteellinen 5 500 Oikeustieteellinen 2 000 Teologinen 1 700 Valtiotieteellinen 3 650

professorin arvonimen ja dosentin arvon sekä luvan promootioiden järjestämiseen. ” Yliopiston korkein päättävä elin on yliopiston hallitus, joka muodostuu eri tiedekuntien jäsenistä kandidaateista professoreihin. Hallituksessa on mukana myös eri rahoittajatasojen edustajia. Bio-ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta hallituksessa on kauden loppuun (2017) asti tutkimuskoordinaattori Ragna Rönnholm

Tiedekunta

n päättävä Yliopiston korkei n hallitus elin on yliopisto


ndeku e i t ani = Deka an pomo Tiedekuntaa johtaa ja n

valvoo dekaani yhdessä varadekaanien kanssa. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani on Jari Niemelä. Dekaani ja varadekaait valvovat ja vastaavat tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat varadekaanit. Tiedekunnan korkein päättävä elin on tiedekuntaneuvosto: 11 jäsenen hallinnollinen toimielin, joka kehittää tiedekunnan toimintaa­dekaanin johdolla. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaanin lisäksi professoreita, opettajia, muuta opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Tiedekutaneuvosto tekee kaikki tiedekunnan suuret päätökset.

logian osasto, perinnöllisyystieteen osasto ja yleisen mikrobiologian osasto.

Toimikunnat

Tiedekunnan, laitosten ja osastojen hallintoelinten lisäksi tiedekunnalla on useita muita toimikuntia. Opintoasiaintoimikunta vastaa opintoasioihin liittyvästä suunnittelusta ja valmistelusta, esimerkiksi tutkintorakenteista. Opintoasiaintoimikuntaan kuuluu myös opiskelijajäseniä. Tutkimusasiaintoimikunta vastaa tutkimukseen ja tohtorikoulutukseen liittyvästä valmisteLaitos lusta ja valvomisesta. Tähän toimikuntaan Biot ei kuulu perustutkinto-opiskelijoita, mutta iet.l Ttiedekuntohtorikoulutettavia kylläkin. Yhteiskuna tiet .lait itos + y nan alaisutasuhteiden toimikuntan tehtävä on tukea m os = udessa toimivat bio.Y päristö ja suunnitella tiedekunnan yhteiskun- nallisen mp.T laitokset.Laitostason vuorova+ikutustoiminnan dk hallinnollisia toimijoita ovat vaikuttavuutta erityisesti sidosryhmä-, laitoksen johtaja, laitoksen varajohtaja alumni- ja yritysyhteistyössä sekä varainja laitosneuvosto. Bio- ja ympäristötieteel- hankinnassa. Valintalautakunta perustutlinen tiedekunta muodostuu biotieteiden- ja kinto-opiseklijoiden valintoihin liittyvistä ympäristötieteiden laitoksista. Biotieteiden asioista, kuten valintaperusteiden valmistelaitoksen johtaja on Kurt Fagerstedt. Laitok- lusta. Valintalautakuntaankin kuuluu pesen johtajan kanssa laitoksen toiminnasta rustutkintoa suorittavia opiskelijajäseniä. vastaa laitosneuvosto. Kuten tiedekuntaneuvostoon, myös laitosneuvostoon kuuluu jäseniä eri yliopistotasoilta, myös opiskelijoita.

Opiskelijat hallinnon jäseninä

Osasto Laitoksen alaisuudessa toimii joukko osastoja. Biotieteiden laitoksen alaisuudessa toimivat biokemian ja biotekniikan osasto, ekologian ja evoluutiobiologian osasto, fysiologian ja neurotieteen osasto, kasvibio-

Kuten edellä esitellyssä tuli esille, opiskelijakin voi päästä mukaan yliopiston halintoon. Opiseklijajäsenen paikkaa kannattaa rohekasti hakea, kunhan hakuaika jälleen tulee kohdalle. Hallinnon opiskelijajäseniä kutsutaan hallopedeiksi.

n linno a h = oped jajäsen l l a H eli opisk

Alkio 2016

7


Koulutusohjelmana

biologia!

Lukiossa opiskellaan biologiaa ja yliopistoon otetaan opiskelijoita lukemaan biologiaa, mutta julma totuus on, ettei biologiaa sellaisenaan oikeastaan opeteta juurikaan – ainoastaan sen eri osa-alueita luonnonsuojelubiologiasta geneettiseen bioinformatiikkaan. Kandidaatin tutkinnossa pääaineena on biologia ja tutkintovaatimukset ovat kaikille samat aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoa lukuun ottamatta. Aineopintojen valinnaisissa opinnoissa voi kuitenkin keskittyä johonkin tiettyyn pääaineeseen. Maisterin tutkinnossa pääaine valitaan tarkemmin. Biologian opettaja Hei Sinä, joka haluat osallistua tulevien viherpeukaloiden istutustyöhön, rakastat ääntäsi tai muuten vain tykkäät tarinoida, olet cool: pukeudut lökäpöksyihin ja puhut slangia, kestät pitkät loma-ajat sekoamatta, et tunnista itseäsi edellisistä, mutta polte kasvatustyöhön kytee sisälläsi! Biologian aineenopettajan taival käy hakuhaastattelun, pääaineopintojen ja ikimuistoisten kenttäkurssien kautta sivuaineopintoihin ja edelleen opettajankoulutuslaitoksen (käyttäytymistieteellinen tiedekunta) suuntaan. Opintoihin sisältyy siis paitsi luonnontieteitä myös ihmistieteiden näkökulmia. Älkää kuitenkaan peljätkö: humanismi on huumaavaa! Aineenopettajan suuntautumisvaihto tarjoaa monipuolisen ja yleissivistävän keitoksen, jonka ainekset pääset itse valitsemaan. Perinteisesti bilsan maikka opettaa bilsan ohella mantsaa. Kukaan ei kuitenkaan estä sinua lukemasta 60 opintopisteen sivuainekokonaisuutta kemiasta, terveystiedosta tai vaikkapa köksästä! Aineenopettajan ABC: Häh?! Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto: ihmisläheisen ja ympäristötietoisen tulevaisuuden puolesta. Hmm...?! Päätöstä ei tarvitse stressata opintojen ensimetreillä. Hakeminen ei kahlitse mihinkään, joten rohkeasti mukaan kevään hakuhaastatteluihin!

8

Huh?! Opettajien työllistyminen ei nykymaailmassa ole itsestäänselvyys. Suojatyöpaikan perässä ei siis kannata lähteä juoksemaan... Hih?! Opettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa kahdessa osassa tai yhteen pötköön. Vuosi opettajankoulutuslaitoksella haastaa ajattelemaan opettajuuden koukeroita oikein kunnolla. Pysähdyhän lopuksi muistelemaan omia kouluaikojasi. Minkälainen on hyvä opettaja? Voitko kuvitella itsesi kasvattajana: nuoren esikuvana ja tukipilarina? Ekologia ja evoluutiobiologia Mikä on johtanut tähän kaikkeen elämän monimuotoisuuteen? Miten ympäristö vaikuttaa eliöön ja päinvastoin? Mihin suuntaan luonnonvalinta ajaa kehitystä? Millaisia ovat eläinten sukulaisuussuhteet ja miten lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon? Ekologia ja evoluutiobiologia tarjoavat laajimman näkökulman biologiaan, mahdollistaen elämän tarkastelun aina genomitasolta yhteisötasolle. Opiskelemalla alaa opitkin ymmärtämään, miten ympäristö ja evoluutiohistoria vaikuttavat lajeihin. Ekoevon opiskelija kehittyy henkilöksi, joka kykenee ymmärtämään biologian kokonaisuutena. Tätä voi soveltaa eri aloilla, esim. luonnonsuojelussa tai vaikkapa laboratoriokokeiden suunnittelussa. Opiskeluun kuuluu sekä laboratorio- että kenttätyöskentelyä, PCR:stä sukelteluun. Kenttäkurssit ovat parhainta


tarjontaa tältä osastolta. Kenttäursseilla on mahdollista tutustua luontoon ja sen tutkimukseen aina Kilpisjärveltä Madagaskarille mitä parhaimmassa ja asiantuntevimmassa seurassa! Luonnonvalinnan ja sattuman vaikutuksen ymmärtäminen on avain tietoon siitä, miksi elämän eri tasoilla on sekä monimuotoisuutta että toistuvuutta. Tähän ekoevo tarjoaa toimivat avaimet. Mikään biologiassa ei nimittäin käy järkeen muuten kuin evoluution valossa. Kasvibiologia Oletko kiinnostunut molekyylibiologiasta? Vai evoluutiosta? Vai ekologiasta? Vai oletko kiinnostunut niistä kaikista, etkä osaa päättää? Olipa asia miten tahansa, pääset toteuttamaan itseäsi kasvibiologina. Tämän pääaineen alta löytyy opetusta molekyylitasolta aina systematiikkaan ja evoluutiobiologiaan asti. Koska kasvibiologia on laaja ala, myös opetustarjonta on runsasta. Opintoihinsa voi sisällyttää laboratoriokursseja, kenttäopetusta, lajintuntemusta tai vaikkapa Kanariansaarten opintoretkeilyn. Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet lienevät tuttuja kaikille kasvibiologeille, koska osa opetuksesta järjestetään siellä. Maisterivaiheessa kasvibiologi voi valita yhden neljästä erikoistumislinjasta. Mikäli sinua kiinnostaa laboratoriossa heiluminen, kasvifysiologia ja -kehitysbiologia voivat olla juuri sinua varten. Jos taas todella suuret linjat ovat sydäntäsi lähellä, kasvi- ja sienisystematiikka tarjoaa mahdollisuuden perehtyä miljoonien vuosien skaalalla tapahtuviin prosesseihin – ja niiden tuloksiin. Kasviekologit puolestaan rymyävät metsissä ja kedoilla (auringon paistaessa ja linnunlaulun kaikuessa...). Jos kaipaa hiukan vapaampaa ja monialaisempaa mahdollisuutta koostaa opintonsa, voi erikoistumislinjakseen napata myös yleisen kasvitieteen. Suuntauduitpa lopulta miten tahansa, voit silti tehdä melkein mitä haluat: kasvifysiologin voi löytää metsästä sahailemasta puunäytteitä, yhtä hyvin kuin systemaatikon ajamasta PCR:ää laboratorion uumenissa.

Alkio 2016

Fysiologia & neurotiede Millaisia sopeumia eläimet ovat kehittäneet pystyäkseen elämään tietyssä ympäristössä? Mikä säätelee eläinten käyttäytymistä? Kuinka eläimet kehittyvät yksittäisistä soluista aikuisiksi? Fysiologia ja neurotiede etsii vastauksia näihin kysymyksiin yhtä aikaa molekyyli-, solu-, kudos-, elin- ja eliötasolta yhdistäen niistä saatavaa tietoa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi muuntogeeniset eläimet ovat tärkeitä malleja, jotka antavat korvaamatonta tietoa tietyn geenin tai geenien vaikutuksista organismissa. Paitsi perimän, myös ympäristön vaikutusta voidaan tutkia tällaisten elävien mallien avulla. Fysiologian ja neurotieteen opiskelija voi valita kolmesta eri erikoistumislinjasta: neurobiologiasta, kehitys- ja lisääntymisbiologiasta sekä yleisestä ja ekologisesta fysiologiasta. Neurobiologin tutkimuskohteena on eläinten käyttäytymistä säätelevä hermojärjestelmä, ja tutkimuskohde voi olla mitä tahansa yksittäisestä hermosolun ionikanavaproteiinista aina kokonaisen hermoston toimintaan. Neurobiologia on hyvin poikkitieteellinen tieteenala, ja kiinnostus esimerkiksi fysiikkaan tai toisaalta psykologiaan on usein hyödyksi opiskelijalle. Kehitysbiologi tutkii prosesseja, jotka tuottavat yksittäisestä solusta tai soluista uuden aikuisen yksilön. Tutkimus yhdistää molekyylibiologiaa, genetiikkaa ja evoluutiobiologiaa. Aiheet voivat vaihdella aina yksilönkehityksessä tapahtuneista muutoksista aina kantasolubiologiaan. Ekofysiologina voit tutkia eläinten sopeutuvuutta ympäristöönsä ja määrittää, mitkä tekijät vaikuttavat sopeutuvuuteen ja asettavat sille rajat. Ekofysiologi täydentää tutkintoaan muiden pääaineiden tarjonnalla lukemalla ekologiaa tai vaikkapa akvaattisia tieteitä. Yleiseksi fysiologiaksi lasketaan vaikkapa munuaisen rakenteeseen ja toimintaan erikoistuminen. Fysiologiaa ja neurotiedettä opiskelemaan aikovan kannattaa varautua siihen, että koe-eläimiä käytetään opetuksessa kaikissa erikoistumislinjoissa. Myös myöhempi tutkimus perustuu useimmiten koe-eläinten käyttäytymiseen.

9


Perinnöllisyystiede Perinnöllisyystiedettä eli genetiikkaa voi opiskella sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa. Perinnöllisyystiede on klassisen määritelmänsä mukaan eliöiden ominaisuuksien perinnöllisyyden lainalaisuuksia tutkiva tiede. Siitä asti, kun perinnöllistä informaatiota sisältäväksi aineeksi 1950-luvulla osoitettiin DNA, on tutkimus keskittynyt tämän kieh-tovan molekyylin toimintaan. Vankka molekyyligenetiikan tuntemus onkin nykyään välttämätöntä kaikissa perinnöllisyystieteen osa-alueissa. Käytännössä perinnöllisyystieteen opetus ja tutkimus painottuvat juuri molekyylitasolle, populaatio- ja kvantitatiivinen genetiikka kuuluvat enemmän ekologian ja evoluutiobiologian alaisuuteen. Useiden eliöiden koko perimä on nyt kartoitettu emästasolla, ihminen mukaan lukien. Tämä on mahdollistanut aivan uudella tavalla genomien vertailua ja niiden toiminnan tutkimista. Nykyään geneetikon tärkein työkalu ei enää ole pipetti vaan tietokone. Geenejä etsitään tietokannoista internetistä ja eri geenejä sekä niiden tuotteita, proteiineja, vertaillaan keskenään. Bioinformatiikka onkin tieteenala, joka yhdistää molekyylibiologian ja tietotekniikan. Perinnöllisyystiede on nykyisen biologian sydämessä. Sellaiset alat, jotka eivät geeniteknisiä menetelmiä hyödynnä, ovat todella harvassa. Genetiikan tuntemus on välttämätöntä sellaisilla aloilla kuten solu- ja kehitysbiologia, syöpätutkimus, virologia, biotekniik-

10

ka, evoluutiobiologia, taksonomia ja luonnonsuojelubiologia. Yleinen mikrobiologia Yleisen mikrobiologian pääaineessa pääset tutustumaan bakteerien, virusten ja muiden mikrobien eeppiseen ja ihmeelliseen maailmaan. Ala sopii täydellisesti laboratoriossa viihtyvälle ihmiselle, mutta se ei ole este kentälle pääsemiselle. Voihan mikrobiologi vaikka kerätä hyttysistä viruksia Keniassa tai maaperäbakteereita Lammilla! Mitä ikinä haluaisitkaan tutkia, voit yhtä hyvin tutkia kohteeseesi liittyviä mikrobeita, sillä näitä pieniä ystäviämme löytyy käytännössä joka paikasta. Mikrobit ovat aina olleet tärkeässä asemassa ihmiselle. Suolistobakteerimme huolehtivat osasta ruuansulatuksestamme, kun taas patogeenit sairastuttavat meidät. Hiivan merkitystä ei voi kiistää kukaan oluesta nauttiva henkilö. Kasvien patogeenit ja maaperän bakteerit taas vaikuttavat esimerkiksi viljelykasviemme kuntoon. Mikrobien hyväksikäyttö biotekniikassa on jo nyt hyvin laajaa, mutta uusille keksinnöille ja käyttötarkoituksille löytyy aina tilaa! YMBO eli Yleisen mikrobiologian osasto vastaa mikrobiologian opetuksesta. Sekä molekyylibiotieteen että biologian opiskelijat voivat valita tämän pääaineen. Pääaineen sisällä on mahdollista erikoistua edelleen yleiseen mikrobiologiaan, lääketieteelliseen mikrobiologiaan ja virologiaan. Mikrobiologian alalla et suinkaan pelkästään mikroskopoi, vaan erikoistut myös käyttämään laajalti muun muassa biokemian ja genetiikan menetelmiä.


Ensimmäinen vuosi

biologiaa Seuraavaksi esittelemme kursseja, joihin tulet ensimmäisenä opiskeluvuotenasi törmäämään. Osa näistä on pakollisia kaikille biologeille, osa valinnaisia. Valtaosa biologian opiskelijoista pyrkii kuitenkin suorittamaan suurimman osan ensimmäisen vuoden kursseista laaja-alaisen biologisen tietämyksen turvaamiseksi.

HOPS 1. vuoden opiskelijoille (2 op) Lyhennelmä koostuu sanoista henkilökohtainen opintosuunnitelma. HOPS:n tekemisen tarkoituksena on suunnitella opintoja sekä arvioida omaa oppimista ja osaamista, ja sitä tehdään koko opintojen ajan. Ensimmäisenä vuonna HOPS:n tavoitteita ovat mm. antaa valmiuksia pääaineen valintaan ja auttaa suunnittelemaan kyseisen lukuvuoden lukujärjestys. Ensimmäisenä vuonna HOPS koostuu orientoivista opinnoista, opettajatuutoroinnista, pääaineesittelyistä ja kirjoitettavasta HOPS:sta. Ensimmäisinä opiskelupäivinäsi järjestettävillä orientoivilla luennoilla saat tehoannoksen infoa yliopisto-opiskelusta ­ - tutkinnot, tiedekuntarakenne, terveydenhoito, liikunta... Tiedekunnan koulutusohjelmat ja niiden sisältämät pääaineet esitellään Viikissä perinteisesti hieman kuivakkaissa tilaisuuksissa. Myös biotieteiden alan ainejärjestöt esittäytyvät. Leppoisalla maastoretkellä käydään katsomassa biokeskusten läheisyydessä sijaitsevaa Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualuetta. TVT-ajokortti (3 op) Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) ajokortti pyrkii takaamaan kaikille riittävät tietotekniset valmiudet. Orientoivalla viikolla tehdään lähtötilakartoitus, jonka perusteella nähdään tarvitaanko opetusta joissain osa-alueissa vai riittävätkö pohjatiedot tentin suorittamiseen. Ensimmäisen vuoden perustietojen suorittamisen jälkeen sinusta on tullut etevä HY:n ATK-ympäristön käyttäjä. Lisäksi saat valmiuksia internetin käyttöön, tiedon muokkaamiseen ja esittämiseen, verkkoviestintään, tiedonhankintaan sekä tietoturvaan. Kemian perusteet (5 op) Biologian opinnot alkavat kemian laitoksen järjestämällä kemian perusteiden luentosarjalla. Lukion laajaa kemiaa opiskelleille luennot ovat lähinnä kertausta, vähiten kemiaa lukeneille kurssissa on sen sijaan riit­tävästi teke-

Alkio 2016

mistä. Oheis­lukemistoksi suositellaan Changin Principles of Chemistryä, mut­­ta vaadittavat tiedot löyty­ne­vät pää­ piirteissään mistä tahansa lukion laajan kemian kirjoista, ja pelkillä luento­muistiin­panoillakin sel­viää. Kemian perustietoja tarvitaan jatkossa, esimerkiksi Biotieteiden pe­ rusteet -luentosarjaa kuunnellessa, joten kannattaa pitää sil­mät ja korvat auki, vaikka se aamu­kah­dek­salta onkin vai­keaa. Evoluutio ja systematiikka (4 op) Kiinnostavan luentosarjan tavoitteena on luonnonva­lin­nan ja evoluution ym­mär­­tä­mi­nen, vaikka suuri osa ajasta kuluukin kynä sauhuten muistiinpanoja tehdessä. Pohditaan myös, miten ja miksi elämä maapallolla on aikojen ku­ lu­essa kehittynyt. Sys­te­ma­tiikka-osio käsit­tää pe­rus­­tietoa siitä, miten eliöitä luo­kitellaan. Yleisesti ot­ta­en tärkeää tietoa kaikille biologian osa-alueille ja joh­dat­te­lua omaan ajatteluun. Tentissä saa olla luento­mate­­ri­aali mukana. Johdatus kasvitieteeseen (3 op) Kasveilla on merkittävä ase­­­ ma eko­ systeemissä, mutta monelle ne eivät ole niin tuttuja kuin eläimet. Kurssin tavoitteena on luoda katsaus kasvien ulkoisiin rakennepiirteisiin ja selvittää ra­kenteellisten so­peu­tu­mien toiminnallisia merkityksiä kasvien ekologiassa, sekä selventää alan termistöä. Luentojen lisäksi pääset itsekin lähi­kon­tak­tiin kasvimaailman kans­­sa ja tekemään oppimispäiväkirjaa. Johdatus eläintieteeseen (3 op) Kurssin tarkoituksena on luoda kattava kokonaiskuva eläinkunnan moni­muo­toi­suu­des­ta sekä sen evolutiivi­sesta taustasta. Jokai­sella kurs­si­kerralla luennoidaan eläi­miin ja nii­den ke­hitys­historiaan merkittävästi kyt­key­ty­vistä ilmi­öistä. Ohessa tutustutaan eläin­kunnan pää­ryh­mien omi­nai­suuksiin de­monstra­atio-opetuksen ja oma­­toimisten har­joi­tustöiden avulla: pöydällä tar­kas­­tel­laan niin rapua, torakkaa, meritähteä kuin nah­ki­­aistakin. Kurs­sin tär­ke­änä tavoitteena on havain­nol­lis­taa ym­pä­ris­tö­te­ki­jöi­den suur-

11


ta merkitystä eläinten evoluu­tio­ke­hi­tykselle sekä sii­­hen sau­mat­to­masti ni­vou­tuvaa raken­tei­den (mor­fo­lo­gia) ja toimintojen (fy­sio­logia) välistä yh­teyttä. Biokemian harjoitustyöt (3 op) Tämä on biologian fuksien ensimmäinen varsinainen labo­ra­toriokurssi. Kurssi kestää kaksi viikkoa, ja siinä ajassa käy­dään läpi laboratoriotyöskentelyn perusteet aina fin­na­rin käsittelystä lähtien. Luvassa on mukavaa läträystä eri­lais­ten kemikaalien kanssa, kivojen här­ve­lei­den, kuten spek­­karin ja fuugin, kanssa leikkimistä sekä pipetointia, pun­­nitsemista – ja tiskaamista. Siinä si­vussa tulevat tutuksi keskeiset biokemialliset ja mo­le­kyylibiologiset menetelmät, joita tarvitaan muillakin labrakursseilla. Töistä keskeisimmät liittyvät veri­näyt­tee­seen, josta ana­lysoi­daan kaikki, mikä irti saadaan: proteiinit, lipidit ja DNA. Kurssiin sisältyy työturval­li­suus­tentti. Huom: tar­vit­set labratakin, jolle on käyttöä jatkossakin. Helix hoitaa fuksien labratakkimyyntiä; takkeja voi myös lainata Symbioosilta. Biotieteiden perusteet I ja II (6+4 op) Kahden luentosarjan tarkoituksena on luoda laaja kat­saus koko biotieteiden kenttään. Tosin poikkileik­kaus eri aloille jää monesti pintaraapaisuksi, koska ai­kaa on ra­joi­­tetusti. Luentosarja jaetaan kahteen pakettiin, joista ensimmäinen on syksyllä ja toinen ke­vääl­lä. Syksyllä lähdetään liikkeelle solujen bio­­ke­mi­al­­li­ses­ta koostumuksesta ja päädytään me­ta­bolian ja solu­­bio­lo­gi­an kautta mikrobiologiaan ja molekyyli­genetiikkaan. Kevään luentosarjassa tarkas­tel­laan solujen toi­mintaa laajemmissa yhteyksissä – kuvaan astuvat kas­ vi­ - ja eläinfysiologia, se­kä niiden yhteydessä kehi­tys­bio­lo­gia. Luentosarjan lo­puksi tutustutaan po­pu­­laatiogenetiikan perusteisiin. Kurssin oppikirjana toimii Campbellin

Biology, selkeä englanninkielinen perus­teos, jos­sa on perus-tiedot koko biologian laajalta alueelta. Mikrobiologian ja mikrobigenetiikan harjoitustyöt (3 op)

Kurssin aikana tutustutaan aro­­mikkaisiin bakteereihin use­ al­la eri tavalla. Kurssi jakautuu yhden viikon mik­ro­bio­lo­ gian ja yhden viikon mikro­bigenetiikan jaksoihin. Yleisen mikrobiologian puo­lella tutustutaan pe­rusmenetelmiin, eli bakteerien kä­sittelyyn ja kasvatukseen, aseptiseen työskentelyyn, puhdas­vil­jelmien tekoon ja gram-värjäyksiin. Mik­ro­bi­genetiikan jakson mielenkiintoisissa töissä tutustutaan geeninsiirtoon ja genotyyppien karakterisointiin mm. trans­duktiota apuna käyttäen. Solubiologia ja sytogenetiikka (2 op) Entisen labrakurssin tilalle on järjestetty pelkästään lu­ en­­to­demoja, taloudellisista syis­tä. Tutuksi tulevat joka ta­pauksessa eläin- ja kas­vi­solut ja -solukot, sekä kromosomit ja tumasukkulat. Luvassa on preparaat­tien piir­tä­

12

mistä, vaik­­ka itse et sellaisia pää­sekään tekemään. Geenitekniikka (3 op) Luentosarjalla tutustutaan yleisimpiin geeniteknisiin menetelmiin. Tutuksi tulevat niin geenien kloonaus, DNA:n sekvensointi kuin erilaiset vektorit. Saatatpa jopa päästä koskettelemaan geenipyssyä. Ihmien kytkennät luontoon, ekosysteemeihin ja biokemialliseen kiertoon (3 op) Kurssilla käydään läpi ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten taustatekijöitä sekä näiden muutosten vaikutuksia ekosysteemeihin ja niiden osatekijöihin. Kurssilla esitellään esimerkkitutkimuksia ja niissä sovellettuja tutkimusmenetelmiä ja näkökulmia sekä ympäristöongelmien ja niiden ratkaisujen yhteiskunnallisia kytkentöjä. Kurssiin kuuluu tentin lisäksi myös essee. Eläinfysiologian ja histologian harjoitustyöt (3 op) Kurssi koostuu kahdesta osas­ta: fysiologiasta ja histo­lo­gi­as­ta. Histo­lo­gi­as­sa tutustutaan leikattavien ja liimattavien värikuvien avulla siihen, miltä kudokset näyttäisivät mikroskoopissa. Fysiologian osuu­dessa tutustut alustavasti koe-eläinten käyttöön, joista yleisin olet sinä itse. Pääset määrittämään itseltäsi veren­so­keriarvoja, hemo­glo­bii­ nia, hema­tokriittia, EKG:tä... on siis parasta to­tut­tautua ajoissa ajatukseen itsensä piikittämi­ses­tä. Lisäk­si tutustutaan muun muassa nisäkkäiden ha­pen­kulu­tuk­seen ja torakoiden her­mo­­impulssien syntyyn. Kasvianatomian ja -fysiologian harjoitustyöt (3 op) Tämäkin kurssi jakautuu kahteen eri osaan, jot­ ka voi myös suorittaa erikseen. Anatomiassa pää­set piir­­tämään kasvi­so­lu­koita, joten värikynät tulevat tarpeeseen. Viikon mittaisella kurssilla tu­tuk­si tulevat juuren, var­ren, lehden ja kukan hieno­ra­ken­teet. Omiakin preparaatteja pääs­tään tekemään. Fy­sio­lo­gi­an puolella on luvassa labra­töitä. Kurs­­silla tar­kastellaan mm. ravin­to­ai­nei­den puutos­oireita, kasvien valovasteita ja kasvihormonien vaikutusta sekä foto­synteesin va­lo­reak­ti­oita ja erilaisia fotopig­ment­tejä. Välillä touhu tosin muistuttaa enemmän kok­kaus­kurssia nokkosia möyhentäessä... Geneettinen analyysi (3 op) Tällä mielenkiintoisella kurs­­silla opetellaan laskennallisen genetiikan ja sukupuu­analyy­sin perus­tei­ta. Työkalui­ na ei käy­tetä pi­pet­tiä vaan kynää, paperia ja laskinta. Kurs­siin liittyy tilas­to­­tieteiden pe­­rus­tei­den luennot niille, jotka ei­vät ole aihepiiriin lukiossa tu­tus­tuneet. Ekologian perusteet (4 op) Ekologian perusteiden pirteillä aamu­luennoilla tutustutaan ekologiaan niin eläin- ja kasvitieteen kuin hydro- ja mik­ro­biologiankin näkö­kulmasta. Eri luen­noit­si­jat tuovat


Lukion matematiikan ja tilastotieteen perustiedot riittävät ja osa asioista saattaa ollakin vanhan kertausta. Kurssilla käsitellään mm. todennäköisyysjakaumia ja tilastollista testausta. Kurssin jälken tiedät miksi tilastotiede on tärkeää biologiassa ja että sitä varmasti tullaan tarvitsemaan myöhemminkin. ai­heisiin ja esitys­tapoihin vaihtelua. Kaavoja ja erityises­ti ”käp­pyröitä” on runsaasti, mutta al­ku­kauhistuksen jälkeen ne usein osoittautuvatkin varsin simppeleiksi. Myös ter­ me­­jä on riittävästi. Luentosarja antaa mukavan yleiskuvan eko­logian maailmasta, mutta ei neljällä op:llä kuitenkaan gu­ruk­si kohota. Käyttäytymisekologia (2 op) Kiinnostava ja hyvin luennoitu vuoro­vai­kut­teinen luentosarja, jolla saat itsekin aja­tella. Opit opti­moi­maan tilanteessa kuin tilan­teessa, aina parinvalinnasta jonot­­ta­miseen kup­­pilassa. Seksuaalivalintaa, leij­onien perhe-elämää ja kir­josiepon henkistä tilaa esitellään pää­osin matemaattisten mal­lien avulla, siis käppyröiden kat­selua on jäl­leen tiedossa. Biotoopit, luennot(2 op) Lammin kurssille preppaavan luentosarjan aikana käy­­ dään pääpiirteittäin läpi kaikki Suomen biotoopit kulttuu­ ri­ym­pä­ristöistä Lapin tunturipaljakoihin. Mukavan yleis­ si­­vis­tävillä luennoilla liki päivittäin vaihtuvat luen­noit­sijat ker­to­vat kukin omasta erikois­alas­taan. Saat eko­logian kent­­täkurssista paljon enemmän irti, etenkin kasvi­osuu­ des­ta, jos perehdyt näi­hin aiheisiin huolella. Kasvituntemus I (3 op) Kurssilla opetellaan tuntemaan kolmisensataa kasvia, suo­­ mek­si ja latinaksi heimoineen. Demot ovat hyö­dyl­lisiä, mutta kasvit oppii vasta tutustumalla nii­hin herbaariossa itse. Paras­ta antia lienevät mitä mieli­ku­vituksellisimmat muisti­sään­nöt – tosin Poten­til­la erec­ta jää jostain syystä kaik­ki­en mieleen ilman niitäkin. Kurssiin kuuluu myös maas­toretki, jolloin näet mil­tä prässätyt her­baa­rio­näyt­teet (tai niiden sirkkalehdet, riippuen kevään edistymisestä!) näyttävät kolmi­ulottei­si­na. Eläintuntemus (3 op) Tällä kurssilla käsityksesi eläinkunnasta laajenee huomattavasti; harmi vain että sekä linnuista että perhosista joka toinen tuntuu olevan se pieni ja ruskea. Tiedossa on paljon kiinnostavia hetkiä viinassa lilluvien ötököiden, frisbeetä muistuttavien myyrännahkojen ja siivettömien perhosten äärellä. Elintapaosuustentissä voit arvailla esimerkiksi, mikä kotilo kiipeää sateen jälkeen varvulle, mikä ruohonkorrelle. Arvaileminen ei tosin kannata, sillä vääristä vastauksista vähennetään pisteitä.

Ekologian kenttäkurssit (kesä–elokuu) Biotooppijakso (4 op) Kahden viikon biotooppijaksolla pääset tutustumaan eri ha­bi­taattityyppeihin kauniissa etelähämäläisessä maa­­­ lais­­maisemassa, Lammin biologisella asemalla. Nyt kun­ non kau­pun­ki­laisbiologi saa havaita, että metsästä löy­tyy muutakin kuin hyttysiä. Nyt voit unohtaa miltä värit­tömät ja lit­ta­nat herbaariokasvit näyttävät, sil­lä voit kat­sella niitä oikeasti luon­nos­sa – asemaa ym­päröi veh­reä lehtometsä pähkinäpensaineen ja val­ ko­ vuokkoineen. Pääset myös ehkä kai­­raamaan suota, pi­telemään kiuk­kui­sia myy­riä käsis­säsi ja tekemään pys­tylähdön aamuöi­sille lintu­ret­ kil­le... Luvassa on lep­poisaa retkeilyä päi­visin ja iltaisin bilei­lyä, pelailua ja saunomista. Tutkimusjakso (7op) Tutkimusjaksolla työskentelet kolme viikkoa Lam­mil­la tutkien ryhmäsi kanssa tiettyä aihetta, vaikkapa kaupunkiekologiaa, myyriä tai maakiitäjäisten elä­mää. Saunominen ja bileily kohoavat ekspo­nen­ti­aalisiin sfääreihin Hyytiälän metsäylioppilaiden vierailu- ja vastavierailupäivinä. Tutki­mus­jakson viimei­sen viikon vietät keräämääsi aineistoa analysoiden. Tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, jo­ka esitetään kurs­sin loppu­semi­naarissa. Tutkimusjaksolla opetellaan kokeel­lisen tieteel­lisen tutkimuksen suunnittelun ja raportin kirjoittamisen perusteet, joten kurssi on hyödyllinen, vaikkei aikoisikaan suunnata maastobiologin tai edes ekologin uralle. Sienituntemus (2 op) Viikon tehopaketti sienistä. Opit tunnistamaan sata­kun­­ta sien­tä, villisti vaeltavasta sudenmaidosta parhaisiin ruo­ ka­­sie­niin. Luvassa mielenkiintoisia hetkiä sienten hais­ telun paris­ sa, ja muistisäännötkin alkavat ol­ la astetta ek­soot­ti­sempia kuin kasvitun­te­muk­sessa. Tun­nis­tet­tavat sienet kerä­tään maastoretkillä, joten sie­­nikori mukaan! Saariston ekologia (2 op) Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hanko­nie­mel­lä vie­te­tään ihana viikko merieliöiden, auringonoton ja veneilyn parissa. Aamupalaru­tii­nei­hin kuuluu meri­kotkien ja harmaahaikaroiden seuraaminen ruokalan ik­kunasta, ja viikon lopuksi sa­vus­te­taan kaloja. Lisäksi pää­set lillumaan meressä kellun­ ta­ puvussa, sau­ no­ maan ja per­ kaamaan kampeloita.

Tilastotiede I (2 op) Kurssi johdattaa sinut biologian tilastolliseen ajatteluun ja on pakollinen kaikille biologian pääaineopiskelijoille.

Alkio 2016

13


BIOLOGIAN KOULUTUSOHJELMAN 1. VUODEN YHTEINEN OPETUS Huom! Tämä lukujärjestys on tehty 1. vuoden opetustarjonnan hahmottamiseksi. Tarkkoihin kurssiaikoihin saattaa tulla muutoksia ja ne on hyvä tarkistaa Opintoni-sivuilta tai WebOodista.

SYYSLUKUKAUSI 2016 I opetusperiodi Viikko 35 29.8. – 2.9.

Viikot 36 – 42 5.9. – 21.10.

Opintoihin orientoituminen

Kemian perusteet ma, ke, pe klo 8 – 10, 5.9. – 21.10 Evoluutio ja systematiikka ma – pe klo 10 – 12, 5.9. – 9.9.; ti ja to klo 10 – 12, 12.9 – 24.11. Biotieteiden perusteet I ma, ke, pe klo 10 – 12, 12.9. – 7.12.

HOPS TVT -lähtötasotestit

Opintoihin orientoituminen HOPS TVT -lähtötasotestit

Johdatus kasvitieteeseen, ma ja ke tai ti ja to klo 13 – 17, 6.9. – 13.10. Johdatus eläintieteeseen, ma ja ke tai ti ja to klo 13 – 17, 6.9. – 13.10.

Tentti- ja lukuviikko 24.10.-30.10 II opetusperiodi Viikot 44 – 50 31.10. – 22.12. Evoluutio ja systematiikka, ti ja to klo 10 – 12, 12.9 – 24.11. Biotieteiden perusteet I, ma, ke, pe klo 10 – 12, 12.9. – 7.12. Solubiologia ja sytogenetiikka, ti ja to klo 10-12, 29.11. – 8.12.; ma-pe klo 10 – 12. 12.-16.12. Biokemian harjoitustyöt Biologian koulutusohjelman ryhmä 1: ma-pe klo 12-18, 14.10.- 27.10. Biologian koulutusohjelman ryhmä 2: ma-pe klo 12-18, 17.10.- 28.10.) Lisäksi omat ryhmänsä molekyylibiotieteitijöille ja ruotsinkielisille biologeille

Tentti- ja lukuviikko 19.12.-23.12

14

Mikrobiologian ja mikrobigenetiikan harjoitustyöt 14.11. – 16.12. Mikrobiologian jaksot klo 13 – 18 I ryhmä 14.11. – 18.11. II ryhmä 21.11. – 25.11. III ryhmä 28.11. – 2.12. Mikrobigenetiikan jaksot: klo 13-18 I ryhmä 21.11. – 25.11. II ryhmä 28.11. – 1.12. III ryhmä 12.12. – 16.12.

.


KEVÄTLUKUKAUSI 2017 III opetusperiodi Viikot 1 – 9 3.1. – 3.3. Biotieteiden perusteet II, ti, to ja pe klo 8-10, 3.1. – 2.3. Ekologian perusteet, ma-pe klo 13-15, 3.1.-13.1.; ma ja ke klo 10-12, pe klo 8-10, 16.1.-17.2. Geenitekniikka, ti, to ja pe klo 10-12, 10.1.- 3.2. Ihmisen kytkennät luontoon, ekosysteemeihin ja biogeokemiallisiin kiertoihin, ti 7.2., to 9.2., ti 14.2., to 16.2., pe 17.2 klo 10-12 ja ma-pe klo 10-12, 20.2.-3.3. Eläinfysiologian ja histologian harjoitustyöt, ma – pe klo 13 – 18, 16.1.-3.2. tai 6.2.- 24.2. Kasvianatomian ja -fysiologian harjoitustyöt, ma – pe klo 13 – 18, 16.1.- 3.2. tai 6.2.- 23.2.

Tentti- ja lukuviikko 6.3.-12.3. IV opetusperiodi Viikot 11 - 19 13.3. – 11.5. Käyttäytymisekologia, ma – pe klo 10 – 12, 13.3. – 30.3.

Tilastotiede I, luennot: ma, ke ja pe, klo 10-12, 3.4.-5.5., harjoitukset: ma, ke ja pe klo 8-10, 10.4., 21.4., 26.4. 3.5. ja 5.5. Biotoopit, ti ja to klo 9-12, 11.4.-9.5.

Eläintuntemus, ma ja ke tai ti ja to klo 13 – 17, 13.3. – 11.5. Kasvituntemus, ma ja ke tai ti ja to klo 13 – 17, 13.3. – 27.4.

Tentti- ja lukuviikko 8.5.-14.5. Huom! Tenttejä myös 15.5.-26.5. välillä

KESÄ 2017 Ekologian kenttäkurssin biotooppijakso, 5.-16.6. Ekologian kenttäkurssin tutkimusjakso 26.6.-14.7. Saariston ekologia, 6 vuorokautta heinä-elokuun vaihteessa Sienituntemus, kaksi viikkoa elokuun loppupuolella

Alkio 2016

15


Koulutusohjelmana

molekyylibiotieteet! Onneksi olkoon! Pääset aloittamaan uudessa koulutusohjelmassa ja sukeltamaan biotieteiden molekyyli- ja solutason maailmaan. Kandidaatin tutkinnossa pääaineesi on molekyylibiotieteet ja valmistut kandidaatiksi bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Maisterivaiheessa erikoistut johonkin neljästä pääainevaihtoehdosta. Nämä pääainevaihtoehdot ovat biokemia, biotekniikka, perinnöllisyystiede sekä yleinen mikrobiologia. MIkrobiologiaa voit opiskella myös maa- ja metsätaloustieteellisessä, jolloin valmistut kyseisestä tiedekunnasta. Biologian opettaja Molekyylibiotieteilijäkin voi hakea aineenopettajan koulutukseen ja valmistua biologian opettajaksi. Tällöin toiseksi opetettavaksi aineeksi suositellaan kemiaa. Huomaathan, että biotekniikka ei voi olla opettajan pääaineena. Tarkemmin opettajan pestistä kannattaa lukea biologian kohdalta sivulta 8. Biokemia Biokemia on elämän kemiaa. Kuinka yhdestä solusta voi kehittyä kokonainen monimutkainen eliö? Miten ja miksi syntyy syöpäkasvain? Milloin ja miksi solu tekee itsemurhan? Miksi kiiltomato loistaa pimeässä? Lapsi, jonka luontainen uteliaisuus on vielä tallella, purkaa käsiinsä saamansa koneen osiin ottaakseen selvää miten se toimii. Biokemistit ovat ihmisiä, jotka ovat unohtaneet kasvaa aikuisiksi. Elävien olentojen toimintamekanismit selviävät vain purkamalla olennot tarpeeksi pieniin osiin: molekyyleiksi. Aivan kuten tietokoneen toimintaperiaate ei selviä pelkästään avaamalla ruuvit, elämän salaisuuksien selvittämiseksi tarvitaan kehittyneempiä menetelmiä. Nimenomaan nykyaikaisten tutkimusmenetelmien kehitys on saattanut biokemian siihen räjähdysmäiseen kehitysvaiheeseen, jossa se tällä hetkellä on. Molekyylitasolle mentäessä luonto ei hätkähdytä enää

16


monimuotoisuudellaan vaan yhdenmukaisuudellaan. Perustavaa laatua olevat biokemialliset systeemit ovat säilyneet evoluution kuluessa samanlaisina bakteereista banaanikärpäsiin, puihin ja ihmisiin. Pohjimmiltaan elämä on proteiineja, hiilihydraatteja ja nukleiinihappoja. Biokemia yhdistää kaikkia biologian osa-alueita. Biotekniikka Voiko bakteerisolu olla arvokas? No tietenkin, jos bioteknikolta kysytään. Biotekniikan opiskelijoiden opinnot ovat sekoitus biotieteitä ja tekniikkaa, johon on lisätty roima annos kaupallista ajattelua. Bioteknikko soveltaa muihin tieteenaloihin biologiasta karttunutta tietoa ja pohtii, mitä hyötyä tutkimustuloksista voisi vielä koitua. Voisiko löydetty yhdiste olla syötynä terveellinen tai saisiko sitä tuotettua bakteerisoluilla? Parhaimmillaan bioteknikko on tulkki eri alojen osaajien välillä: tehtävänä voi olla saada tutkija ymmärtämään talousmaailman lainalaisuuksia tai ohjelmistokoodaaja bio­login tarpeita. Rohkeimmat bioteknikot uskaltavat haaveilla omasta firmasta, jonka uumenissa suuret inno­vaatiot muhivat. Bioteknisiksi tuotteiksi voidaan luokitella niin käymisellä tuotetut alkoholijuomat kuin lääkeproteiineja tuottavat bakteerisolutkin.

Pääaineenaan biotekniikkaa opiskelevalla on monta rautaa tulessa, sillä opintoihin on yhdistetty perusteet monelta luonnontieteen alalta. Pääainetta ei olla myöskään nitistetty yhden tiedekunnan saati yliopiston alle, vaan se rönsyää Helsingin yliopiston sisällä kahdessa tiedekunnassa (maatalous-metsätieteellinen ja bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta) sekä Aalto-yliopistossa (entinen TKK). Hauskana piristeenä opiskeluun ovat opintojak­sot Aalto-yliopistossa, mistä biotekniikan opis­kelijat saavat eväitä tuleviin työtehtäviinsä. Perinnöllisyystiede ja yleinen mikrobiologia Näiden pääaineiden kuvaukset löydät biologian alta sivulta 10. Molempia voi siis lukea pääaineena sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmissa. Miten sitten biologiasta ja molekyylibiotieteistä valmistuvat geneetikot tai mikrobiologit eroavat toisistaan? Ratkaisevin ero löytyy LuK–tutkinnon tutkintovaatimuksista, siinä missä biologilla on kattavampi kuva biologian eri osa-alueista, on molekyylibiotieteilijä perehtynyt paremmin menetelmätieteisiin ja solujakin pienempiin asioihin. Sen sijaan maisterivaiheessa opinnot muistuttavat hyvinkin paljon toisiaan koulutusohjelmien välillä.

Alkio 2016

17


Ensimmäinen vuosi

molekyylibiotieteitä Molekyylibiologia (5 op) Molekyylibiologia on yksi ensimmäisistä fuksivuoden pakollisista kursseista. Se on viiden nopan kurssi eli opittavaa riittää. Kurssi koostuu biokemiasta, proteiinien rakenteesta ja genetiikasta. Kurssilla eteen tulevia käsitteitä ovat mm. replikaatiohaarukka, TATA box, polyadenylaatio. Kurssilla syvennytään DNA:n transkriptioon ja translaatioon. Termejä ja erilaisia lyhenteitä tulee vastaan paljon, mutta niitä ei kannata säikähtää, kyllä kurssikirja Alberts auttaa ja tuutoreilta löytyy tukea. HOPS 1. vuoden opiskelijoille (1 op) HOPS eli Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran fuksivuoden syksyllä. Suoritus koostuu pääasiassa ekan opiskeluvuoden lukujärjestyksen laatimisesta eli mitä kursseja aikoo käydä ja milloin, tapahtuu siis käytännössä listaamalla pakolliset kurssit ja muutaman valinnaisen ja niiden ajat sekä hyväksyttämällä sen opintoneuvojalla. Lisäksi pitää osallistua opintojen suunnittelua koskeviin ryhmä- ja henkilökohtaisiin tapaamisiin ja mahdollisesti tehdä lisäksi muita tehtäviä. Molekyylibiotieteet tutuksi (1 op) Mole tutuksi–kurssi on pakollinen osa HOPSia ja jota on kerran viikossa koko syyslukukauden ajan. Sen aikana molekyylibiotieteellisiin aloihin ja eri pääaineiden tutkimukseen liittyvä henkilö tai useampi (yleensä proffa tai lehtori) tulee kertomaan omasta aiheestaan ja näin pyritään luomaan fukseille jonkinlaista kuvaa siitä, mitä kaikkea molen eri aihealueet pitävät sisällään ja millaista tutkimusta/millaisia työtehtäviä alalta löytyy. Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset (5 op) Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset eli tuttavallisemmin AMV on ensimmäinen kemian kurssi ja järjestetään Kumpulan kampuksella. Useat kurssilla käsiteltävät asiat, kuten kemialliset sidokset ja rakenteet ovat ennestään lukiosta tuttuja, mutta tietoa

18

syvennetään reippaasti. Kurssikirja on englanniksi, mutta on silti selkeä ja helppolukuinen. Sen avulla kannattaa kerrata vaikeita asioita. Kurssiin kuuluvilla Mastering Chemistry-tehtävillä (netissä) saa kätevästi kerrattua luentojen aiheita ja saa samalla lisäpisteitä tenttiin. Kurssin aikana tulevat tutuksi lämpökemian sekä olomuotojen perusteet, sekä atomien rakenteet ja niiden sitoutuminen. Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino (3 op) ERK on AMV:n jatkokurssi ja jatkaa heti perään siitä mihin jäätiin. Kurssin aiheita ovat mm. reaktionopeus, kemiallinen tasapaino, hapot ja emäkset, termodynamiikka ja sähkökemia. Luennoitsijat ovat samoja kuin AMV:ssä, samoin kurssikirja. Myös Mastering Chemistry-tehtävät jatkuvat tälläkin kurssilla. Näiden kahden kurssin jälkeen mole-opiskelijalle hyödylliset kemian perustiedot ja laskukaavat pitäisi olla hyvin hanskassa. Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa I (3 op) Farmasian puolen järjestämällä orgaanisen kemian kurssilla päästään perehtymään orgaanisten reaktioiden tyyppeihin, mekanismeihin ja niihin vaadittaviin reagensseihin. Perusreaktioiden hallitseminen on oleellista myöhemmin opinnoissa vastaantulevien monimutkaisempien biokemiallisten reaktioiden ymmärtämiseksi. Kurssilla tutustutaan nukleofiileihin ja elektrofiileihin, niiden ominaisuuksiin ja niiden välisiin reaktioihin, esim. additio-, substituutio- ja eliminaatioreaktioihin. Kaarinuolia ja reaktiomekanismeja pääsee luentojen ohella piirtelemään laskuharjoituksissa, joiden tekeminen on ainoa tapa oppia kunnolla kaikki erityyppiset reaktiot – onneksi niistä saa myös lisäpisteitä tenttiin. Lisää orgaanista kemiaa oppii jatkokursseilla Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa II ja III. Turvallinen työskentely laboratoriossa (1 op) Tällä lyhyellä kurssilla käydään läpi turvallisen


labratyöskentelyn periaatteet ja hyvät työtavat ennen labrakurssien alkua. Opittavia asioita ovat mm. paloturvallisuus labrassa, vaaralliset kemikaalit ja jätteiden käsittely sekä yleiset työtavat. Tärkeintä on muistaa labratakin ja tarvittaessa muiden suojavarusteiden käyttö sekä se, että labrassa ei juoda eikä syödä. Mikrobien monimuotoisuus (2 op) Tämä kurssi koostuu Biotieteiden perusteet I –kurssin yhteydessä järjestettävistä mikrobiologian luennoista. Niiden aikana opitaan yleiskuva ja perustiedot eri mikrobiryhmistä, mikrobien metaboliasta ja rakenteesta sekä niiden lisääntymisestä ja kasvatuksesta. Lisäksi käydään läpi mikrobien vuorovaikutusta ihmisen ja ympäristön kanssa sekä mikrobien hyötykäyttöä ja niiden aiheuttamia haittoja. Kurssi toimii hyvänä johdantona Mikrobien rakenne ja toiminta –kurssille. Mikrobien rakenne ja toiminta (3 op) Kurssin alussa käsitellään bakteerien ja arkeonien rakennetta ja niiden erilaisia metaboliareittejä. Kurssilla käsitellään myös mikrobigenetiikkaa, geenien säätelyä ja myös sitä miten mikrobeja hyödynnetään elintarvikkeissa ja vedenpuhdistuksessa. Kurssilla opitaan tauteja aiheuttavista mikrobeista ja siitä miten elintarvikkeita voi suojata pilaantumiselta. Kaikin puolin erittäin monimuotoinen kurssi.

Biotekniikka - molekyylibiotieteiden sovelluksia (3 op) Tämä kurssi johdattaa biotekniikan monipuolisiin mahdollisuuksiin ja eri sovelluskohteisiin. Kurssin aikana käsitellään mm. elintarvike-, mikrobi-, lääketiede- ja kotieläinbiotekniikkaa. Opit myös, miten ja millä mikrobeilla voidaan tuottaa teollisesti hyödyllisiä proteiineja ja kuinka kasveja ja eläimiä voidaan käyttää bioteknisesti hyödyksi. Kurssin voi suorittaa joko kirjoittamalla pientä kysymys-vastaus –tyylistä oppimispäiväkirjaa kaikista luennoista tai perinteisellä tentillä. Näiden kurssien kuvaukset löydät luvusta Ensimmäinen vuosi biologiaa: TVT-ajokortti (3 op) Biokemian harjoitustyöt (3 op) Biotieteiden perusteet II (4 op) Mikrobiologian ja mikrobigenetiikan harjoitustyöt (3 op) Solubiologia ja sytogenetiikka (2 op) Geenitekniikka (3 op) Tilastotiede I (2 op)

Geenitekniikan työt I (5 op) Geenitekniikan työt I on kahden viikon pituinen labra, joka on ehdottomasti yksi fuksivuoden parhaista ja innostavimmista kursseista. Geenitekniikan töissä opit muun muassa kattavat kloonauksen perusteet ja PCR:n käytön. Pääset myös ensimmäistä kertaa itsenäisesti tekemään geeliajoa ja käyttämään kaupallisia kittejä. Kurssi on äärettömän mielenkiintoinen ja hauska, varsinkin kun pistät musiikin taustalle soimaan ja tanssien liidät läpi labran! Solubiologia (5 op) Tällä luentokurssilla saadaan monipuolinen kuva solubiologiasta ja sen perusteista. Kurssilla opiskellaan solujen sisäisiä rakenteita, kuten solun tukirankaa ja soluelimiä, eri rakenteiden toimintaa, solujen välistä viestintää ja perinnöllisyyden kromosomaalista perustaa. Lisäksi käydään läpi mm. solun jakautuminen, meioosi, solun kalvoliikenne sekä solujen energiaaineenvaihdunta.

Alkio 2016

19


MOLEKYYLIBIOTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMAN 1. VUODEN OPETUS SYYSLUKUKAUSI 2016

Huom! Tämä lukujärjestys on tehty 1. vuoden opetustarjonnan hahmottamiseksi. Tarkkoihin kurssiaikoihin saattaa tulla muutoksia ja ne sekä opetuspaikat on hyvä tarkistaa Opintoni-sivuilta tai WebOodista.

Viikko 35 29.8. – 2.9. Opintoihin orientoituminen HOPS TVT-lähtötasotestit

Viikot 36 – 42, periodi I 5.9. – 21.10. 529381 Molekyylibiologia 5 op, ti ja to klo 10 – 12, 6.9. – 17.11. (jatkuu II periodissa), ei luentoja viikolla 43 52025 Biokemian harjoitustyöt, 3 529303 Turvallinen työskentely op, 12.9.-7.10.2016 (Mole 30+ 30), laboratoriossa, 1 op, 6.9.-.8.11. 14.10.-27.10. ja 17.10-28.10. Luennot 6.9.-9.9. ti-pe klo 14-16, (Biologia 30 + 30) sekä välitentti 12.9., tentti 14.10. 24.10.-11.11. (ruotsinkiel. 18) mikrobiol. osuus 8.11. 51079 Molekyylibiotieteet tutuksi, (1 op, pakollinen osa HOPSia) ti klo 8-10, 6.9.-13.12. INFO Sali 3, paitsi 13.9. ja 11.10. C-talo ls 1 55052 Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset, 5 op Periodi I ma, ke klo 9-11 tai ip ryhmä klo 15-17, Kumpula 529316 HOPS 1- vuodelle, 1 op (ryhmä- ja mentoritapaamiset) sovitaan myöhemmin Valinnaisia opintoja tai sivuaineopintoja

Viikot 44 – 48, periodi II 31.10. – 2.12.

Viikot 49 – 50, periodi II 5.12. – 16.12.

529384 Mikrobien monimuotoisuus, 2 op, ma, ke, pe klo 10 – 12, 16.11.-9.12. Luennot 16.11.-27.11. kertaus 7.12, tentti 9.12. ( Biotieteiden perusteet I aikataulu) 529004 Mikrobiologian ja mikrobigenetiikan harjoitustyöt, 3 op, 14.11.-.16.12.2016, 4 ryhmää, 2 x 1 viikko, mikrobiologian jakso ja mikrobigenetiikan jakso, päivittäin klo 13-18, Ryhmä 1) 14.11.-25.11., Ryhmä 2) 21.11.-2.12.,Ryhmä 3) 28.11.-16.12. ja Ryhmä 4) MIKRO221 21.11.-9.12. 590171 Molekyylibiotieteiden ja farmasian TVT-harjoitusryhmät orgaanista kemiaa I. 3 op 31.10.-.12.12. 2016 ma, ke 8-10 ja harjoitukset, 3 ryhmää 52078 Solubiologia ja sytogenetiikka, 2 op, perjantaisin 11.11. – 16.12. klo 13-15 29.11.-8.12., ti ja to klo 10-12 ja 11.-16.12. päivittäin klo 10 – 12, ja tentti ti 20.12. klo 10 – 12

51079 Molekyylibiotieteet tutuksi jatkuu I periodilta, 6.9.-13.12. ti klo 8-10 529054 Tieteellisen laskennan perusteet, 3 op. Ryhmä 1: 31.10.-9.11. ma ja ke klo 12-15 ja pe 4.11. sekä 17.11.-2.12. to ja pe klo 8-10. Ryhmä 2. 1.11.-10.11. ti ja to sekä 11.11. pe klo 12-15 ja 15.-30.11. ti ja ke klo 8-10. 55053 Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino (3 op) Periodi II. Luennot Ryhmä 1: ma 9-11, ke 9-12; Ryhmä 2: ma 15-17, ke 15-18, lisäksi pakollisia laskuharjoituksia. Kumpula

20


MOLEKYYLIBIOTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMAN 1. VUODEN OPETUS KEVÄTLUKUKAUSI 2017 (muutokset mahdollisia) Viikot 2 – 9, periodi III 9.1. – 3.3. 529002 Biotieteiden perusteet II, 4 op, 5.1. – 2.3. ma, ti ja to klo 8-10, Välikokeet ti 7.2. klo 8.00-10 ja ma 6.3. klo 10-12. 52736 Geenitekniikka, 3 op (på svenska Genteknik) 10.1.-3.2. ti, to, pe klo 10-12. Tentti 9.2.klo 10-12 sekä uusinnat 9.3. ja 7.4. 864093 Mikrobien rakenne ja toiminta, 3 op, 16.1.-28.2.2017 ma ja ti klo klo 12-14. 590172 Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa II, 3 op, (suositus 2. tai 3. vuosi) 17.1.-28.2.2017 ti ja ke 8-10 harj to klo 8-10 Kieliopintoja esim. 99501(Biot) englanti 4 op tai 99291(Biot) ruotsi 3 op Valinnaisia opintoja ja sivuaineopintoja 52073 Ekologian perusteet, 4 op

Viikot 11 – 21, periodi IV 13.3. – 26.5. 52729 Geenitekniikan työt I, 5 op, 529383 Biotekniikka – molekyylibiotieteiden R1 6.3.-17.3. 2017 tai R2 20.3.-31.3. 2017. sovelluksia, 3 op ti ja to klo 8-10, 14.3.11.5.2017, BIO2 1041 päivittäin klo 10-17. 529382 Solubiologia, 5 op, 13.3.-25.5., viikot 11-3 ma, ke, pe klo 8-10, ja viikot 14-21 ti, to klo 10-12. Menetelmätieteiden opintoja, 80144 Tilastotiede I. Tilastollisen ajattelun perusteet, 2 op Luennot 3.4.-5.5. ma, ke ja pe klo 10-12 + harjoitukset ma 10.4.- 5.5. ma, ke ja pe klo 8-10 Kieliopintoja jatkuu, esim 99501(Biot) englanti 4 op tai 99291(Biot) ruotsi 3 op

Alkio 2016

21


Kaksikielinen tutkinto Haluatko osata ruotsia paremmin kuin muutaman fraasin verran? Kaksikielinen tutkinto on loistava tilaisuus parantaa omaa ruotsinkielen taitoa! Kaksikielisessä tutkinnossa opiskelija suorittaa vähintään 60 opintopistettä ruotsiksi. Ruotsinkieliset opinnot voivat koostua biologian opintojen lisäksi esim. sivuaineopinnoista ja erilaisista kielikursseista. Q: Miksi kannattaisi valita kaksikielinen tutkinto? A: Kaksikielisellä tutkinnolla erottautuu hyvin työmarkkinoilla, ja esimerkiksi vaihtomahdollisuudet paranevat. Myös Pohjoismaissa! Kaksikielisyys avaa uusia toimintamahdollisuuksia esimerkiksi yliopistolla toimii monia ruotsinkielisiä osakuntia ja ainejärjestöjä (esim. Svenska Naturvetarklubben biotieteellisessä tiedekunnassa!) Q: Pitääkö ruotsia osata täydellisesti? A: Ei tarvitse, tutkinnon tavoitteena on vahvistaa oman ammattikielen hallintaa toisella kotimaisella Q: Onko ruotsiksi opiskelu vaikeaa? A: Vaikeus riippuu ihan omasta lähtötasosta, jos ruotsi ei ole hirveän tuoreessa muistissa alussa joutuu tekemään enemmän töitä, mutta mitä enemmän työskentelee loppua kohden opiskelu muuttuu helpommaksi ' Q: Paljonko opintopisteitä tarvitsee suorittaa?

Hejsan, Tässä esittäytyvät KaTu-tuutorit, eli kaksikielisen tutkinnon tuutorit. Aino ja Maria aloittivat KaTun viime vuonna ruotsiksi ja Jasonin (kuten muidenkin ruotsinkielisten biologien) suomenkieliset opinnot pääsevät vauhtiin kunnolla tänä syksynä. Haluamme tehdä toisella kotimaisella opiskelun sinulle mahdollisimman helpoksi ja jaamme mielellämme kokemuksia ja tukea vieraalla kielellä opiskeluun. Meiltä voi kysyä mitä vaan kaksikieliseen tutkintoon liittyvää, puhumme kaikki enemmän tai vähemmän hyvin molempia kieliä. :)

Aino Peltola

0403591994 aino.peltola@helsinki.fi

Maria Reiman

maria.reiman@helsinki.fi

Jason Rissanen

050-3200586 jason.rissanen@helsinki.fi

A: 60 opintopistettä Q: Minkälaisia ruotsinkielisiä kursseja on? A: Varsin monia! Esim. kenttäkursseja, laboratoriokursseja (varsinkin fuksivuoden labrat), luentokursseja, lintuekskursiota, kielikursseja... Kursseja on paljon luentokursseista niin käytännönkursseihin. Varsinkin fuksivuonna, melkein kaikki pakolliset fuksikurssit menevät myös ruotsinkielisenä! Q: Minkälaista tukea on tarjolla? A: Tutkinnon suorittajille on tarjolla kielitukea ja muilta KaTu/Tvex opiskelijoilta voi aina kysyä apua :) Q: Pelkään etten muista tentissä kaikkia sanoja, saako tentissä olla sanakirja? A: Tenteissä saa olla sanakirja, joka on hyväksyttyjen sanakirjojen listalta eikä sisällä mitään merkintöjä

22

Lisätietoa aiheesta: Kaksikielisen tutkinnon tuutoreilta https://issuu.com/mslindst/docs/ helsingin_yliopisto_asiantuntijaksi http://www.helsinki.fi/biotieteet/ biologia/kaksikielinenLuK.htm https://www.helsinki.fi/fi/erottaudu-kaksikielisella-tutkinnolla


Haastattelussa Aino Peltola, viime vuonna KaTu tutkinnon aloittanut biologian opiskelija 1. Mikä sai valitsemaan KaTu tutkinnon? 2. Minkälainen tausta Sinulla oli ruotsin suhteen? 3. Ovatko ruotsinkieliset kurssit olleet haastavia tai työläämpiä verrattuna suomenkielisiin? 4. Minkälaista tukea olet saanut koskien katu tutkintoa? 5. Vapaa sana! 1. Olen aina pitänyt ruotsia helppona ja läheisenä kielenä, vaikka kotitaustaa minulla ei ole siitä. Olin harkinnut myös Åbo Akademissa opiskelemista, mutta siellä ollut aivan minulle sopivaa alaa. Ajattelin myös, että haluaisin osata tieteenalani sanaston myös äidinkielelläni, joten en koskaan hakenut sinne. Se jäi kuitenkin vähän harmittamaan, joten ilahduin, kun sain tietää mahdollisuudesta suorittaa kaksikielinen tutkinto Helsingin yliopistossa. KaTu vaikutti oivalliselta tilaisuudelta sekä hankkia sujuva ruotsintaito että laajentaa mahdollisuuksia työelämässä. 2. Kielen opiskelun aloitin ihan tavalliseen tapaan seitsemännellä luokalla. Yhdeksännen luokan jälkeen pääsin kuukaudeksi Ahvenanmaalle hoitamaan lapsia ja lukiossa uskaltauduin vaihtamaan pitkään ruotsiin. Alku oli vaikeaa, mutta lopulta kirjoitin pitkän ruotsin ihan hyvin arvosanoin. Kaksikielinen opiskelu yliopistossa olikin minulle aika luonteva askel. Kuitenkin kaksikielisen tutkinnon voi aloittaa vähän huonommallakin kielitaidolla, kunhan varautuu tekemään hieman enemmän töitä kurssien eteen. Oikeastaan pohjataidot eivät ehkä ole se olennaisin juttu, vaan oma aktiivisuus, motivaatio ja rohkeus. Heti ei kannata lannistua, vaan luottaa siihen, että kielitaito karttuu pikkuhiljaa. 3. Näin jälkeenpäin katsottuna vieraalla kielellä opiskeleminen on ollut helpompaa kuin kuvittelin. Alussa oli hankalampaa, kun kaikki sanasto oli vierasta, mutta yllättävän nopeasti sain tarvittavat käsitteet haltuun. Luentopakkoahan ei suurimmaksi ole, mutta tehokkaan kielenoppimisen kannalta läsnäolo on erittäin suositeltavaa. Itse koen että olen kaksikielisen tutkinnon avulla saanut kaksi kärpästä ehkä noin puolellatoista iskulla. Takanani on noin kaksi kolmasosaa vaadituista

Alkio 2016

60 opintopisteestä, eikä ruotsinkielinen opiskelu enää tunnu juurikaan kuormittavalta vaan olen tyytyväinen siihen, että tartuin mahdollisuuteen. 4. KaTu-opiskelijoille on tarjolla kielitukea esimerkiksi esseiden kirjoittamiseen, mutta parhaiten tukea saa muilta KaTu-opiskelijoilta. Ensi vuonna kaksikielistä tutkintoa suorittaville on ensimmäistä kertaa ihan omat tuutorit, jotka järjestävät ohjelmaa pitkin vuotta. Uskonkin sen helpottavan huomattavasti opintojen alkua. KaTu-tuutorina toivon voivani auttaa kaikkia KaTua harkitsevia ja suorittavia niissä asioissa, joihin kielikeskuksen apu ei yllä. 5. Kaikki ensimmäiselle vuodelle tarkoitetut kurssit on mahdollista suorittaa joko suomeksi tai ruotsiksi. Periaatteessa kurssit vastaavat sisällöltään toisiaan, mutta käytännössä eroja on melko paljon. Yleisesti en osaa suositella mitään yksittäisiä kursseja, koska kaksikielinen lukujärjestys on aikamoista palapeliä, mutta voin auttaa kyllä lukujärjestyksen kanssa niitä, jotka harkitsevat tutkintoa. Yhteystietoni löytyvät tuutoriesittelyjen kohdalta. Pähkinänkuoressa: Käytännössä kaksikielinen tutkinto tarkoittaa suomenkielisille opiskelijoille ensimmäisen vuoden opintojen suorittamista suureksi osaksi ruotsiksi (tai osaa ensimmäisen vuoden opinnoista ja ruotsinkielistä sivuainetta). Tätä ei kuitenkaan kannata pelästyä, koska myös ruotsinkieliset ovat ihan mukavia ihmisiä! ;) Ruotsinkielisille opiskelijoille puolestaan KaTu tulee ajankohtaiseksi vasta toisena vuonna ja se merkitsee lähinnä toisen ja kolmannen vuoden aikana suomenkielisten kurssien tenttimistä suomeksi, koska biologian koulutusohjelmassa ruotsiksi tarjotaan lähinnä ensimmäisen vuoden kursseja.

23


ATK YLIOPISTOLLA Yliopistolle saapuva törmää lukuisiin atk-uutuuksiin. Tässä artikkelissa on lyhyesti kuvattu atk-asiaa, johon opiskelijana törmäät. AD-tunnukset Kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat saavat käyttöönsä oman sähköpostiosoitteen ja yliopiston koneiden käyttämiseen tarvittavan AD-tunnuksen. Tietokoneiden käyttöön kannattaa tutustua heti opiskelun alkuvaiheessa, sillä niistä tulee nopeasti oleellinen osa arkipäivää. Välillä sekavaa terminologiaakaan ei kannata turhaan säikähtää. Viimeistään TVT-ajokorttikurssilla käsitteet ja toimintatavat tulevat tutuiksi. Uudet opiskelijat voivat aktivoida käyttäjätunnuksensa opiskelupaikan saatuaan. Ohjeet tulevat hyväksymiskirjeen mukana. Sama tunnus ja salasana toimivat AD-verkossa, sähköpostissa, opintosuoritusrekisteri WebOodissa sekä oppimisympäristöissä. Käyttölupa on uusittava vuosittain, se hoituu helposti Helpdeskin sivuilla. Uusimisesta tulee aina sähköpostimuistutus. AD-verkko Yliopiston tietokoneille kirjaudutaan omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Jos työskentelet yleisellä koneella, muista kirjautua ulos aina lähtiessäsi koneelta. Voit myös asentaa yliopiston koneille niistä puuttuvia ohjelmia Helpdeskin avulla. Valikoima on laaja, mutta tiettyjä ohjelmia ei valittavasti löydy ohjelmistojakelusta. Asentaminen on helppoa; Klikkaa työkalurivissä (oikea alakulma) olevaa HY:n logoa ja valitse software portal. Tätä kautta pääset kirjautumaan ohjelmistojakelun sivuille ja valikoimaan listatsta pyydettäviä ohjelmia (asennus kestää ohjelman koosta riippuen 5-30 min). Kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi pääset myös käsiksi omaan verkossa olevaan levykiintiöösi (ns. Z-asema, jonka koko on 2 Gb), jolle talletetut tiedot ovat tavoitettavissasi kaikkien mikroverkon koneiden kautta ja kotona VPN-palvelun kautta. Mistä koneita löytyy? Viikissä varsinaisia ATK-asemia löytyy Infokeskuksesta ja Biokeskus 3:sta. Koneita on myös tiedekirjastossa. Symbioosin kertsillä on pari konetta, skanneri ja tulostin, kuten myös Helixin kertsillä. ATK-luokat saattavat olla joskus opetuskäytössä Infokeskuksessa ja Biokeskus 3:ssa. Keskustakampuksella merkittävin tietokoneesiintymä on Aleksandriassa (ks. sivu 32). Joihinkin paikkoihin, kuten Aleksandriaan ja Biokeskus 3:n pohjakerroksen luokkaan saa panttia vastaan avaimen, jonka avulla laitteita pääsee käyttämään aukioloaikojen ulkopuolella. Biokeskus 3:n kulkuavaimella pääsee myös Symbioosin kertsille (=kahvinkeitin!). Kulkuavaimia saa Kaisa-talon käyttölupapisteestä (Fabianinkatu 30, 3. kerros, kirjaston palvelutiskin vieressä ma-pe 9-16.

24

Tulostaminen Voit tulostaa yliopiston koneilta tarvittavia dokumentteja, kuten harjoitustöitä, luentodioja tai muuta opintoihin liittyvää. Ilmaiseksi tätä voi kuitenkin tehdä vain tietyiltä tulostimilta (Student Print Point), joita Viikistä löytyy Infokeskukselta ja Biokeskus 3:n ATK-tilasta. Voit myös ostaa tulostuskiintiötä itselle Unigrafialta. Itse tulostaminen tapahtuu kirjautumalla tulostimelle magneettikortin (kuten HSL:n bussikortilla tai opiskelijakortilla) avulla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla tulostin pyytää AD-tunnustasi ja salasanaasi, mutta sen jälkeen kirjautuminen tapahtuu automaattisesti. Kirjatumisen jälkeen voit valita tulostettavaksi lähettämäsi dokumentit tulostettavaksi. WPR-tulostamien Yliopistolla on mahdollista tulostaa myös niille tulostimille, joita varten koneelle ei ole asennettu ajureita tai ne eivät ole yhteydessä niihin. Tämä pätee myös omaan kotikoneeseesi tai mihin tahansa koneeseen, jossa on internetyhteys. Pääset tulostamaan tiedostoja mistä tahansa (miltei) millä tahansa yliopiston tulostimella kirjautumalla yliopiston WPR-palveluun. Ikävä kyllä palvelu on vielä kehittymässä, joten se hyväksyy vain PDF-tiedostojen tulostamisen eikä anna säätää tulostusasetuksia. VPN-verkko VPN-verkko on tavallaan yliopiston verkko, johon voi kirjautua kotoa. Kyseinen yhteys on salattu. Kirjautuminen tapahtuu joko asentamalla HY-VPN -ohjelma ohjelmistojakelusta tai kirjautumalla selaimellasi (omilla AD-tunnuksillasi) HY:n VPN-portaaliin. Kirjautumalla yliopiston verkkoon pääset muun muassa käsiksi maksullisiin artikkeleihin kotoasi ja samaten käsiksi yliopiston koneella oleviin tiedostoihisi. Yliopiston langaton verkko Yliopistolla ollessasi voit käyttää läppärilläsi joko HUPnet- tai Eduroam-palvelua. HUPnet vaatii jokaisella yhdistyskerralla kirjautumisen selaimesta. Eduroam on puolestaan osa kansainvälistä verkkoa, jonne voit kirjautua useassa korkeakoulussa ympäri Eurooppaa. Eduroam vaatii kuitenkin etukäteen asetusten asentamisen ja yhden kirjautumisen, minkä jälkeen koneen pitäisi kirjautua auomaattisesti Eduroam-verkkoihin. Ohjeet kummankin plavelun käyttöön löytyvät Helpdeskin sivuilta. Ohjelmistojakelu Tarvitsetko ohjelmia henkilökohtaiselle koneellesi? Yliopiston ohjelmistojakelusta saat tilastotiede- ja muiden apuohjelmien lisäksi ladattua F-securen anti-


Ongelmia atk-asoissa? HelpDesk auttaa: http://www.helsinki.fi/helpdesk/

viruksen (lisenssin saa nykyään ostettu á 5 € per vuosi). Ohjelmistojakelu löytyy Helpdeskin sivuilta. Samoin Microsoft Office on yliopistolaisille ilmaiseksi ladattavissa. Office365-sähköposti ja muut palvelut Postien lukeminen onnistuu helposti www-pohjaisella käyttöliittymällä, Office365 – postilaatikkoonsa pääsee siis kätevästi käsiksi miltä tahansa internet-yhteydellä varustetulta tietokoneelta. Selaimen sijasta postien voi käyttää niin kotona kuin yliopistollakin jotakin sähköpostiohjelmaa (monen mielestä tämä on mielenterveyttä säästävää). Ohjeet tällaisten ohjelmien (esim. Thunderbird) asetusten säätämiseen löytyvät atk-osaston nettisivuilta (esim. googlaamalla Helsinki Helpdesk + ohjelman nimi). Sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi, mutta yleisellä nimellä siunatut saattavat saada osoitteeseensa hassun välikirjaimen. Office365-käyttäjätunnuksella saat myös käyttöösi Helsingin yliopiston Office-pilvipalvelun, jolloin tekstiä voi käyttäjätunnuksilla muokata niin kotona kuin atk-luokassa. Samalla voit ladata itsellesi ilamiseksi Office-paketin (Word, Excel, Powerpoint jne.) kotikoneellesi käytettäväksi. Sähköpostilistat Sähköpostilistat ovat tärkein ainejärjestöjen ja lukuisten muiden järjestöjen tiedotuskanava, ja niiden käyttö kaikkinaiseen mm. opetukseen, työ- ja gradupaikkoihin sekä vapaa-aikaan liittyvään tiedotukseen kasvaa jatkuvasti. Kannattaa ehdottomasti liittyä sähköpostilistoille heti, kun saa tunnukset käyttöönsä – tai miksipä ei jo aiemmin! Ainejärjestöjen listojen nimet ja liittymisohjeet löytyvät yleensä ainejärjestön www-sivuilta. Kun lähetät viestin listalle, mieti ensin onko viesti listojen sääntöjen mukainen ja sen jälkeen koskeeko se suurta osaa listalla olijoista. Vältä liitetiedostojen, etenkin suurten sellaisten, lähettämistä; joillain listoilla se on tosin estetty kokonaan. Opintoni-sivut Tarvitsetko tietoa tarjolla olevista kursseista? Tai tietää Unicafeiden ruokatarjonnan tälle päivälle? student.helsinki.fi -osoitteessa voit tarkastella valitsemisi kursseja lukujärjestysmuodossa, katsella mitä kursseja olet valinnut ja mitä tenttejä on tulossa. Kyseinen sivusto on yksi tärkeimmistä opiskelijan työkaluista. Samalta sivustolta löydät myös suosituksia kursseista, jotka voivat kiinnostaa sinua, mutta joita et ole vielä suorittanut. Sivustolla on myös lista viimeaikaisita kurssisuorituksistasi arvosanoineen ja opintopisteineen sekä lista hyödyllisistä linkeistä. Etusivulle voi myös tehdä muistutuksia itselleen päivän ratoksi. Kevyempänä tarjontana on myös Unicafen ruokalista tälle päivälle ja Helsingin yliopiston Twitter-tilin kuulumiset. Samoin näet sieltä oleelliset uutiset sekä

Alkio 2016

yliopiston tapahtumakalenterin. Flamma Flamma on Helsingin yliopiston intranet (eräänlainen sähköinen työpyötä), johon on pääsy kaikilla HY:n opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Flammaan pääset kirjautumaan AD-tunnuksillasi, ja sieltä löydät esimerkiksi ajankohtaisia asioita yliopistosta ja linkkejä hyödyllisiin palveluihin kuten kirjastoon ja opintorekisteriisi. Samoin sieltä löytyy kurssi-ilmoittautumisistasi koostuva lukujärjestys (kohdasta Opintoni). Oppimisalustat (Moodle) Oppimisympäristöt ovat sivustoja, jonne kurssiin liittyvät asiakirjat (luentodiat, ohjeet, harjoitustyöiden palautus jne.) tulevat. Näitä ovat mm. Wiki, proffien kotivut ja Moodle. Kirjautuminen näihin tapahtuu ADtunnuksin. Yleensä oppimisympäristö mainitaan kurssin yhteydessä. Samoin mahdollinen kurssikohtainen salasana kurssisivuille esim. Moodlessa annetaan 1. kurssikerralla. WebOodi Opintorekisteri, jota kannattaa käydä vilkaisemassa silloin tällöin ja varmistaa, että suorittamasi kurssit on kirjattu sinne. WebOodissa on myös mahdollista ilmoittautua kursseille ja tentteihin sekä suunnitella opintokokonaisuuksia ja tulevaisuutta HOPS:n avulla. Saat sieltä myös epävirallisen opintosuorituksesei ja voit muuttaa henkilötietojasi. Yliopiston henkilöhakemisto Mainari Kaipaatko jonkun henkilökunnan edustajan tai kanssaopiskelijan sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa? Henkilöhakemisto Mainarin avulla voit etsiä nimellä ketä tahansa yliopistollamme olevaa henkilöä. Opiskelijoiden tapauksessa löytyy tietoa opiskelupaikasta laitostasolle asti sekä sähköpostiosoite. Henkilökunnan tapauksessa tiedoista voi löytyä myös puhelinnumero (mikäli ei, laitoksilla on myös erilliset puhelinluettelot, jotka löytyvät ko. yksiköiden sivuilta). Itse palvelu löytyy hakemalla HY Mainaria ja on toimintaperiaatteeltaan sama kuin Google. Artikkelitietokannat Kunnon tieteellinen teksti EI perustu Wikipediaan tai Hesarin uutisiin. Sen sijaan se pohjautuu luotettavaan ja vertaisarvioituun alan kirjallisuuteen. Vanhempaa tietoa löytyy toki kirjastoista, mitä kannattaa hyödyntää, mutta uudemman tiedon etsinnässä auvksi tulevat artikkelitietokannat, joita ovat mm. Google Scholar ja Web of Knowledge. Mukavaa on, että maksullisiin (mutta yliopiston lukuoikeudella varustettuihin) artikkeleihin pääse käsiksi myös kotoa yliopiston VPN:n tai libproxyn avulla. Yliopiston verkossa puolestaan on vapaa pääsy yliopiston ostamiin artikkelipalveluihin.

25


Kampussuunnistusta

-eli mitä löydät viikistä, kumpulasta ja keskustasta

Viikin Tärkeät rakennukset Infokeskus Korona Sinisessä, pyöreässä rakennuksessa sijaitsevat Viikin tiedekirjasto ja pieni Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste. Tiedekirjastossa on vuorokauden ympäri käytettävissä oleva lukusali, johon saa avaimen panttia vastaan (kysy vahtimestarilta tai kirjastotädiltä). Alakerroksesta löytyvät suuret infosalit 1 ja 2, joiss­a monet fuksivuoden massaluennot järjestetään. Lisäksi on uutamia pienempiä seminaarihuoneita ja tietokoneluokkia sekä Unigrafia, josta voit ostaa mm. luentoprujuja. uutarhaa, joissa voi rentoutua vaikkapa tenttikirjojen ääressä. Katutasossa, eli virallisesti toisessa kerroksessa on Unicafe Korona.

Latokartanonkaari 7 Tässä metsätieteiden talossa sijaitsee suuri luentosali, jossa saatat hyvinkin päästä piipahtamaan. Monien pienempien salien lisäksi rakennuksesta löytyy Sodexo ladonlukko. Jos kuulet yliopiston henkilökunnan puhuvan "vanhasta viikistä", viittaavat he tähän kyseiseen rakennukseen.

26


Biokeskus 1 Pohjakerroksen opetuslaboratorioissa pidetään fuksivuoden harjoitustyökursseja. Talossa sijaitsee myös Unicafe Biokeskus.

Biokeskus 2 Biokeskuskompleksin D- ja E-raput löytyvät kakkostalon puolelta. D-rapussa sijaitsevat biokemia ja perinnöllisyystiede ja E-rapussa farmasian tiedekunta. Toisessa kerroksessa, biokemian kurssisalien lähellä, on Helixin kerhohuone. Pohjakerroksessa on luentosali 1041 ja suoraan sen yläpuolella luentosali 2041 (Sipi Siintolan sali). Toisesta kerroksesta pääsee Biokeskus kolmoseen yhdyskäytävää pitkin.

Biokeksus 3 Biokeskus kolmosessa sijaitsevat fysiologia ja neurotiede (1.-3. krs), ekologia ja evoluutiobiologia (5. krs), akvaattiset tieteet (4. krs), kasvibiologia ja osa ympäristötieteistä (6. krs), ruotsinkielisen opetuksen osasto (5. krs) sekä laitoksen kanslia, jonka vieressä on tärkeitä ilmoitustauluja (4. krs). Rakennuksessa majailee myös Biotekniikan instituutin yksiköitä ja Jukka T. Lehtonen (2 krs. yhdyskäytävän vieressä, ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen kordinaattori). Ensimmäisessä kerroksessa on Symbioosin, SvNK:n ja MYY:n yhteinen kerhohuone. Kertsin vieressä on tietokoneluokka. Talon keskellä sijaitsee puinen luentosali, Telkänpönttö.

Alkio 2016

27


15

28


Viikin kampus: mitä, missä ja miten pääsen sinne ja pois? Paikat kartalla

Mitä Viikissä on?

Infokeskus Korona Biokeskus 1 Biokeskus 2 Biokeskus 3 B- ja C-talot: maat.-metsätieteellisen tdk:n laitoksia 5 A-talo: luentosalja, atk-asema ja Sodexoruokala 6 E-talo: mm. eläinlääketieteellinen tdk ja Unicafe Viikuna 7 Ravintola Viikin Kartano 8 Yrityshautomo Cultivator I: bioalan firmoja 9 Yrityshautomo Cultivator II: lisää firmoja 10 Yliopistollinen eläinsairaala 11 Amica Tähkä - ruokala 12 Viikin opetus- ja tutkimusmaatila 13 Helsinki Gardenia: kavihuone ja ravintola 14 Prisma Viikki 15 Ympäristötalo: ympäristötieteiden laitos, BY-tiedekunnan kanslia P Pysäköintipaikkoja

Edellisellä aukeamalla esitellyn lisäksi Viikistä löytyy vaikka mitä. Viikissä toimii neljä tidekuntaa, joilla on omat tilansa kampuksella. Lisäksi on runsaasti tutkimustoimintaa, kuten keskellä karttaa näkyvä kasvihuone, koe- ja opetusmaatila sekä eläinsairaala. Ympäristötalossa (kartalla no 15) sijaitsee Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kanslia.

i 1 2 3 4

Bussipysäkit kartalla

A Keskustasta 70, 70T, 71V, 73 ja 75 B Keskustasta 68, Westendistä Itäkeskukseen 550, Munkkivuoresta 57 C Keskusta 68, Munkkivuori 57, Itäkeskuksesta Westendiin 550, Pohjois-Tapiolaan 506 D Keskustasta 68 E Keskustaan 68, Munkkivuoreen 57, Pohjois-Tapiolaan 506 F Malmilta Herttoniemeen (M) 79, PohjoisTapiolasta 506 G Herttoniemestä (M) Malmille 79 H Keskustasta 74, Pohjois-Tapiolasta 506 J Keskustaan 71V, 74 K Keskustasta 77, 730-742, Sörnäisistä 518 L Keskustaan 77, 730-742, Sörnäisiin 518 M Itäkeskukseen 550, Herttoniemeen (M) 79 N Westendiin 550, keskustaan 68 P Keskustasta 71 R Keskustaan 70, 70T, 71, 71V, 73 (Hakaniemeen), 74, 75

Alkio 2016

Miten päästä Viikkiin ja sieltä pois? Jos levität eteesi Helsingin kartan ja laitat sormen sen keskikohtaan, sormesi osuu aika tarkasti Viikin kampukselle. Siitä huolimatta Viikki on monen mielestä ”siellä jossain kaukana, minne on vaikea päästä”. Tähän on listattu Viikin kautta kulkevia busseja. Bussit on listattu keskustasta päin, mutta totta kai monet kulkevat samoilla busseilla Viikistä kohti linjan toista päätepysäkkiä. Poikittaisliikenteen bussien linjat on kerrottu kokonaan. Keskustan suunnalta tulevista busseista nopeimpia ovat ne, jotka tulevat suoraan Kustaa Vaasan tietä pitkin eivätkä kierrä Arabianrannan kautta. Nämä bussit pysähtyvät kartan pysäkeillä K ja L. Poikittaisliikenteessä seutulinja 550 eli ns. jokeri­linja kulkee Otaniemen, Leppävaaran, Huopalahden aseman ja Oulunkylän kautta Viikkiin ja sieltä Itäkeskukseen. 57 kulkee Munkkivuoresta Käpylän kautta Viikkiin. Bussiaikatalujua ja reittejä on helpointa etsiä internetin reittioppaasta: www.reittiopas.fi, joka kertoo reitin haluastasi osoitteesta toiseen. Myös polkupyörä on mitä kätevin ja suositeltavin liikkumisväline. Varsinkaan ruuhka-aikoina pyöräilijät eivät häviä nopeudessa busseille yhtään. Helsingin pyöräilyreitit löytyvät muun muassa Pääkaupunkiseudun ulkoilukartasta, joka on saatavissa myös verkosta (http://ptp.hel.fi/ ulkoilukartta/). Myös reittioppaasta löytyy pyöräreittien hakukone.

29


Kumpulan kampus Kupulan kampuksella sijaitsee matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, jossa molekyylibiotieteilijät suorittavat tutkintoonsa kuuluvia sivuaineopintoja. Kumpulasta löytyy myös kasvitieteellinen puutarha, jossa pidetään kasvitieteen opetusta. Lisäksi puutarhassa järjestetään legendaarinen vappushokkelo!

5

4

3

1

2 6

B

A D

Tärkeitä paikkoja kartalla 1 Chemicum: Kemian laitos 2 Physicum: Fysiikan laitos, geotieteiden ja maantieteen laitos 3 Exactum: Matematiikan ja tilastotieteen laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos 4 Kumpulan tiedekirjasto 5 Yliopistoliikunnan liikuntakeskus 6 Upea Kumpulan kasvitieteellinen puutarha sekä Matemaattis-luonnontieteellisen tdk:n opintotoimisto/ yliopiston opintoneuvonta Kumpulan kartanolla noin 500 m Physicumilta lounaaseen

30

C

Bussipysäkit kartalla A Keskustasta Viikin suuntaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat B Viikin suunnasta keskustaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat C Keskustasta Viikin suuntaan esim. 68, 74, Pohjois-Tapiolasta Meilahden kautta Viikkiin 506 D Viikin suunnasta keskustaan esim. 68, 74, Viikistä Meilahden kautta Pohjois-Tapiolaan 506

N


M

17.

Helsingin keskusta

16.

2. 5.

1.

M

4.

18. 19.

7.

6.

M

20. 8. 9.

3. 10.

M

13.

14.

11. 12. 15.

1 Luonnontieteellinen eläinmuseo 2 Eduskuntatalo 3 Kampin kauppakeskus, Espoon ja kaukoliikenteen bussit 4 Lasipalatsi 5 Kiasma 6 Postitalo 7 Rautatieasema 8 Rautatientori (täältä lähtevät useimmat Viikin bussit)

9 Ateneum 10 Forum 11 Kaivopiha 12 Stockmann 13 Porthania 14 Tuomiokirkko 15 Kauppatori 16 Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha 17 Hakaniemen tori

Luonnontieteellinen museo (nk. Elukka)    Pohjoinen Rautatiekatu 13 Nykyisyyttä ei voi ymmärtää, jos ei tunne historiaa... Elukka on biologien entinen koti, joka elää puheissa edelleen. Biologian opiskelijoilla on museoon ilmainen sisäänpääsy, ja kokoelmiin kannattaakin käydä tutustumassa. Tsekkaa myös museon tornin tuuliviiri!

Alkio 2016

18 Domus Academica 19 Domus Gaudium 20 Helsingin yliopiston pääkirjasto, Kaisa-talo M Metroasemia vasemmalta oikealle: Kamppi, Rautatientori, Helsingin yliopisto (entinen Kaisaniemi), Hakaniemi

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha (nk Kasvis) Unioninkatu 44 Eläviin kasveihin tutustuminen Kaisaniemen idyllisessä puutarhassa ja kasvihuoneissa on edelleen arkipäivää kasvitieteen opiskelijoille. Puutarhan keskellä sijaitseva kasvimuseo majoittaa yliopiston tieteelliset kasvikokoelmat. 31


Keskustakampus Päärakennus  1 Uusi Ylioppilastalo, Manner­ heimintie 5 A: HYYn palvelutoimisto, Alina-sali ja ainejärjestöjen tiloja. 2 Unicafe Kaivopiha. Iso Unicafe, auki iltaan saakka. 3 Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3 B. 4 Kaisaniemenkatu 5, sisäänkäynti Kaisa-taloon ja Aleksandriaan. 5 Fabianinkatu 26, sisäänkäynti Aleksandriaan ja Kaisa-taloon. 6 Porthania, Yliopistonkatu 3. (ks. laatikko) 7 Yliopiston päärakennus. Käyntiosoitteet: Fabianinkatu 33 ja Unioninkatu 34. (ks. laatikko) 8 Opiskelijaneuvonta, Fabianinkatu 33, päärakennuksen pohjakerroksessa. 9 Hallintorakennus. Yliopiston keskushallintoa sekä liikuntatilat, joihin käynti Fabianinkadulta. M Helsingin yliopiston (entinen Kaisaniemen) metroasema

Unioninkatu 34 Päärakennuksesta löydät mm. yliopiston juhlasalit, Unicafe ja luentosaleja. Pohjakerroksessa sijaitsee opiskelijaneuvonta, johon kuljetaan Fabianinkadun puolelta.

Aleksandria ja Kaisa-talo  Fabianink. 26 / Kaisaniemenkatu 5 Oppimiskeskus Aleksandria pitää sisällään mm. 350 tietokonetta, ryhmätyötiloja sekä ATK-neuvonta- ja käyttölupapisteet. Välittömässä yhteydessä Aleksandriaan on myös Kaisa-talo, jossa sijaitsee keskustakampuksen uusi ja mahtava kirjasto. Tietokoneita pääsee käyttämään myös öisin hankkimalla käyttölupapisteestä magneettiavaimen. Sisäänkäynnit Fabianink. 26:n porttikäytävästä ja Vuorikatu 7:stä.

4

5 6

1 3

32

9

2 8

7


Muu

toks

et au

kiolo

ajois

sa o

vat m

ahdo

llisia

Kun NÄLKÄ yllättää VIIKKI UniCafe Biokeskus • Biokeskus 1, Viikinkaari 9 Avoinna ma–pe 8.00–15.00, lounas 10.30– 15.00. Suu­ rin Viikin ruokaloista, samalla myös ruuhkaisin. Suosittelemme pahimpien ruuhka-aikojen välttämistä, jos mahdollista. Verraten paljon ateriavaihtoehtoja; yleensä myös kasvisruoassa on valinnanvaraa.

ARABIA Kipsari • Hämeentie 135E Kasvisruokaa tarjoava lounasravintola, Avoinna ma–to 8.00–18:00 ja pe 8.00–19:00, KESKUSTA

UniCafe Infokeskus Korona • Viikinkaari 11 Avoinna ma–to 9.00–18.00, pe 9.00–16.00, lounas 11.00–14.00. Pieni Unicafe, jonka lounasvalikoimissa on vain kaksi vaihtoehtoa. Rauhallisempi ja vähemmän ruuhkainen kuin Biokeskuksen ruokala.

UniCafe Ylioppilasaukio • Kaivopiha Avoinna ma–pe 11.00–19.00, la 11.00– 18.00, lounasta koko aukioloajan. Suuri laitosruokala, jossa on hyvää ruokaa ja runsaasti vaihtoehtoja. Pitkät aukioloajat, iltaan saakka melko kansoitettu. Bonuksena iso valikoima täytettyjä patonkeja ja leivonnaisia.

Sodexo Ladonlukko • Latokartanonkaari 9 Avoinna ma–pe 9.00–16.00, lounas 10.30– 15.00. Ruokala, joka on kooltaan keskiluokkaa. Pahimpina ruuhka-aikoina jonot kiemurtelevat täälläkin.

UniCafe Päärakennus • Fabianinkatu 33 Avoinna ma–to 8.30–18.00 ja pe 8.30–17.00, lounas 10.30–16.30. Kohtalaisen suuri ruokala, jonka vieressä on viihtyisä kahvila. Kansainvälisin yliopiston ruokaloista.

Unicafe Viikuna • Agnes Sjöbergin katu 2 Avoinna ma-pe 8.00–15.00, lounas 10.30– 14.30. Viikin uusin UniCafe sijaitsee Ordoviikin takana EE-talossa. Tarjolla normaalin lounaan lisäksi yksi liha- ja kasvispizzavaihtoehto ma, ke ja pe. Huom! Pizzauuni on kuumana vain klo 10.30–14.00.

UniCafe Porthania • Yliopistonkatu 3 Avoinna ma-pe 8.00–16.30, lounas 10.30– 16.30. Suuri ruokala, joka on keskeisen sijaintinsa vuoksi melko suosittu. Jono ulottuukin melko usein portaisiin saakka.

Amica Tähkä • Koetilantie 7 Avoinna ma-to 8.00–14.30 ja pe 8.00–14.00, lounas 10.30–13.30. Aamupuuroa tarjolla 8.00–9.30. Hyvää ruokaa ja hyvät salaatit. kuten Unicafeissa, mutta opiskelija-alennusta saa ja maksaminen Visa Electronilla on mahdollista.

UniCafe Chemicum • A.I. Virtasen aukio 1 Avoinna ma–to 8.00–15.30 ja pe 8.00–15.00, lounas ma-to 10.30–15.30 ja pe 10.30–15.00.

Viikissä lounasta tarjoilevat lisäksi Gardenian lounasravintola, Ravintola Viikin Kartano, Kaski Bistro & Baari sekä Viikin Prismassa sijaitseva Chico's.

Alkio 2016

KUMPULA

Unicafe Exactum • Gustaf Hällströmin katu 2b Avoinna ma-pe 9.00–15.00, lounas 11.00– 14.30.

33

!


Biologiset asemat Biologiset asmeat tarjoavat opiskelijoille niin gradu- ja työpaikkoja kuin myös unohtumattomia kenttäkursseja, joista on kaikille aloille hyötyä! Helsingin yliopistolla onkin kolme kotimaista asemaa, jonka esittelyt ovat alla. Tämän lisäksi biologieille löytyy kenttätyömahdollisuuksia Taitavuorilta Keniasta ja suojelualueelta Madagaskarilta.

Lammin biologinen asema: Fuksien kesäkoti Pääjärven rannalla sijaitseva Lammin biologinen asema on fuksien kesäkoti. Vuodesta toiseen fuksit ovat saapuneet asemalle täynnä opiskeluintoa ja viihtyneet järvisuomen hulppeissa maisemissa, jossa tektoniset ja jääkauden prosessit ovat muodostaneet Suomen viidenneksi syvimmän järven ja kristallin kirkasta lähdevettä pulppuavia harjuja.

tutustuvat Etelä-Suomen maa- ja vesiekosysteemien tärkeimpiin elinympäristöihin ja niiden kasvi- ja eläinlajistoon. Tutkimusjaksossa on opiskelijoiden vuoro suunnitella ja toteuttaa omia tutkimuksia ja jopa julkaista niitä! Valmistuttuaan opiskelijat usein toteavat, että kaikista käymistään kursseista juuri näistä kahdesta he olivat oppineet kaikkein eniten.

Lammin kenttäkurssien aikana ei vain pääse tutustumaan asemaa ympäröivään monimuotoiseen luontoon mutta myös usein solmitaan kaverisuhteita, jotka monesti kestävät koko eliniän. Näin todistivat Lammin fuksit kesäkurssilta 1955, jotka juuri järjestivät kurssitapaamisen 60 vuotta myöhemmin asemalla!

Kesäkurssien aikana opiskelijat majoittuvat aseman juuri remontoituun opiskelija-asuntolaan. Aktiivisen opiskelun ohella asema tarjoaa erilaisia vapaaajan aktiviteettejä kuten lentopalloa, frisbeegolfia ja mölkkyä. Jos on hieno sää, kannattaa lainata aseman kanootteja tai soutuveneitä ja lähteä Pääjärvelle nauttimaan kesäillasta. Suosituin aktiviteetti on kuitenkin saunominen aseman hienossa rantasaunassa, mutta vuonna 2016 lähtien kova kilpailija saattaa olla aseman upouusi laavu ja grillipaikka Pääjärven rantamaisemissa.

Ensimmäisen opiskelukesän aikana fukseilla on mahdollisuus osallistua sekä biotooppi-, että tutkimusjaksoihin, jotka yhteensä kestävät 5 viikkoa kesäkuun alusta heinäkuuhun. Biotooppijaksossa pienryhmät

34


Tvärminnen eläintieteellinen asema: Saariston helmi Tvärminnen eläintieteellinen asema on Hankoniemen upeassa saaristomaisemassa sijaitseva kenttäasema. Tvärminne on tullut tutuksi lukuisille opiskelija- ja tutkijasukupolville, sillä asema perustettiin jo vuonna 1902. Tvärminnen toiminta suuntautuu rannikkoalueelle ja saariston eri vyöhykkeisiin – niin maan päällä kuin veden alla. Tvärminnessä järjestettäviin kenttäkursseihin lukeutuvat sekä yleisluonteiset, orientoivat kurssit, että erikoiskurssit, jotka keskittyvät eri eliöryhmiin tai elinympäristöihin. Asemalla järjestetään myös tutkimussukelluskursseja. Tvärminnen luonto tarjoaa opiskelijalle ainutlaatuisia kokemuksia. Maaperä on kalkkipitoista, ja ilmasto Suomen mittakaavassa leuto; aseman lähiympäristöstä löytyy pähkinä- ja muita lehtotyyppejä, sekä näille ominaisia kasvilajeja. Saariston eri vyöhykkeet ovat helposti saavutettavissa jopa soutuveneellä. Vedenalainen luonto on erittäin monimuotoinen, ja se on normaalin kurssiopetuksen ohella koettavissa snorklaamalla ja sukeltamalla. Tästä kiinnostuneiden on syytä olla yhteydessä kurssin vetäjään sekä aseman sukelluspäällikköön. Aseman ympäristö koostuu luonnonsuojelualueesta, johon kuuluu n 450 ha vesialueita ja 150 ha maata, ml. lukuisat saaret. Rauhoitusstatus on omiaan säilyttämään arvokkaita luontoarvoja opetuksen ja tut-

Alkio 2016

kimuksen käyttöön. Tvärminnen toiminta on vilkasta läpi vuoden, ja kenttäkausi on varsin pitkä – aina huhtikuusta loppusyksyyn. Vilkkaimpina kuukausina asemalla asuu satakunta henkilöä – niin opiskelijoita kuin tutkijoita. Runsaasta kävijämäärästä huolimatta yhteisöllisyys on Tvärminnessä valttia. Kurssien omien ohjelmien lisäksi aseman ruohokentällä voi pelata esim. jalkapalloa, asuntoloissa on yhteisiä seurustelutiloja jne. Oman mausteensa aseman toimintaan tuo kansainvälisyys – noin kolmannes käyttäjistä tulee ulkomailta. Omaa rauhaa kaipaaville on edullisella vuokralla tarjottavana kajakki sekä aseman luontopolku ja muut kulkureitit. Asemalla asutaan pääasiassa 2 hengen huoneissa, ja kenttäasemalla oltaessa suihku- ja wc-tilat ovat perheasuntoja lukuun ottamatta käytävillä. Tilava rantasauna meren äärellä lämpenee keskiviikkoisin ja lauantaisin (yleiset saunavuorot), sekä kurssien tai muiden ryhmien tilauksesta muulloinkin. Kurssien ohella Tvärminne tulee tutuksi monelle opiskelijalle graduaikana, kesätyöntekijänä, tai aseman harjoittelupaikkojen kautta. Tervetuloa siis Tvärminneen!

35


Kilpisjärven biologinen asema: Subarktista biologiaa Vuonna 1964 perustettu Kilpisjärven biologinen asema sijaitsee Suomen luoteisimmassa kolkassa lähellä kolmenvaltakunnan rajaa, vain 50 kilometriä Jäämerestä. Kilpisjärven erityislaatuinen ympäristö oli aseman perustamisen pääsyistä. Aluetta hallitsevat Skandien vuorijonoon kuuluvat suurtunturit kuten Saana (1029 m) ja Iso-Malla (942 m). Itse Kilpisjärvi sijaitsee 473 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorijono tarjoaa suotuisan kasvupaikan monille kalkkia tai erityisen karua kasvupaikkaa vaativille arktis-alpiinisille harvinaisille tunturikasveille kuten lapinalppiruusulle ja jääleinikille. Tunturikoivu on valtapuulaji, mutta suurin osa alueesta on puutonta paljakkaa. Kilpisjärvellä elää pohjoisimman Fennoskandian tyyppieläimiä: tunturisopuli, tunturihaukka, tunturikihu, tunturipöllö, sepelrastas, sinirinta jne. Pikkujyrsijöiden voimakkaat ja säännölliset 4 - 5 vuoden sykleissä tapahtuvat kannanvaihtelut vaikuttavat monien petolintujen pesintään sekä pikkupetojen, kuten kärpän ja lumikon, lisääntymiseen. Kilpisjärvellä esiintyy 16 perhoslajia, joiden levinneisyys rajoittuu Suomessa Luoteis-Lappiin. Suurharvinaisuuksiin kuuluu mm. pohjansiilikäs. Kirkasvetisissä järvissä, lammissa ja puroissa elävät siika, rautu, taimen ja harjus. Ilmasto on varsin arktinen: vuoden keskilämpötila on Man-

36

ner-Euroopan alhaisimpia, vain -2,3°C. Kasvukausi on vain noin 100 vuorokautta, puolet lyhyempi kuin Etelä-Suomessa. Lumipeite on maassa keskimäärin lokakuun puolivälistä kesäkuun alkuun, ja Kilpisjärvi on jäätyneenä marraskuun lopulta kesäkuun puoliväliin. Kaamosaika kestää 25.11. - 17.1. ja aurinko pysyy horisontin yläpuolella 22.5. - 25.7. Aseman tutkimustoiminnan selkärangan muodostavat arvostetut, yli 50 vuoden ajalta luonnosta kerätyt pitkäaikaiset seuranta-aineistot. Modernit tilat tarjoavat tutkijoille ja opiskelijoille mainiot työskentelyolosuhteet. Asemalla järjestetään vuosittain arktiseen luontoon liittyviä kursseja (mm. suba eli subarktinen ekologia) ja se on suosittu ja rauhallinen tukikohta opinnäytetöiden kirjoittajille. Kilpisjärvellä perustetun Suomen biotaiteen seuran kanssa asema edistää tieteen ja taiteen välistä yhteistyötä mm. Ars Bioarctica-laboratorionsa ja taiteilijaresidenssien avulla.


Erillislaitokset Erillislaitokset ovat yliopistomme hallinollisesti erillisiä yksiköitä, joiden pääpaino on tutkimuksen tekemisessä. Tämä hallinnollinen ero onkin ainoa muuhun laitokseen nähden, sillä erillislaitoksille ovat opiskelijat tervetulleita! Yksiköt tarjoavat hyvin paljon opetusta sekä myös mahdollisia gradu- ja kesätyöpaikkoja.

Luonnontieteellinen keskusmuseo eli Luomus Systematiikka on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden luokittelua eli eri lajien välisiä evolutiivisia sukulaisuussuhteita. Luokittele sininen kolmio, punainen kolmio ja sininen neliö, joista kahdella on tuntosarvet, kahdella siniset silmät ja kaikilla kolmella vihreät varpaat. Yksinkertaisimmillaan systematiikka on asioiden ryhmittelyä mielekkäisiin ryhmiin. Tärkeäksi ja mielekkääksi sen tekee isompi kuva: on keskeistä, että tiedämme, ketkä maapallon kanssamme jakavat ja miten toimintamme niihin vaikuttaa. Systematiikka on Luomuksen sarkaa yliopiston opetuksessa. Meneillään olevan opetusuudistuksen myötä Luomuksen opetusresurssit vahvistuivat, kun molemmat systematiikan alan professorit siirtyivät keväällä 2016 osaksi Luomuksen henkilökuntaa. Valtaosa opetuksesta on uudistuksen vuoksi vielä suunnitelma-asteella.

noin 13,5 miljoonaa näytettä, esimerkiksi noin 9 miljoonaa hyönteistä. Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutus linnustoon, uhanalaisten kasvien etäsuojelumenetelmien kehitys ja hyönteisten mahdolliset uudet käyttömahdollisuudet sekä esimerkiksi maamme jäkälä- tai kultapistiäislajisto. Pääosassa ovat lajeihin liittyvät aiheet. Luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneelle Luomus on ehkä maailman paras paikka opiskella ja työskennellä! Luomus on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa. Luomus on luonnon muisti. Lue lisää Luomuksesta: www.luomus.fi

Luomuksen asiantuntijat ovat monien lajiryhmien Suomen parhaita määrittäjiä. Jatkossa tällainen asiantuntijaopettaja voi pitää esimerkiksi luennon sorsalintujen määrittämisestä, antaa innostavia esimerkkejä ajankohtaisesta tutkimuksesta ja ohjata opiskelijat laadukkaan verkkomateriaalin ja omatoimisten oppimistehtävien pariin. Lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkka ja Suomen Lajitietokeskus tulevat jatkossa tarjoamaan laajan ja monipuolisen oppimateriaalipankin. Luomuksen tutkimus perustuu kokoelmiin ja seuranta-aineistoihin. Kokoelmat kattavat yhteensä

Alkio 2016

37


Biotekniikan instituutti Biotekniikan Instituutti (BI) on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka sijaitsee Helsingissä Viikin kampuksella. Biotekniikan instituutin tehtävä on edistää bioteknologian, molekyylibiologian sekä solubiologian tutkimusta ja opetusta yhteiskunnan eduksi. Instituutin toiminta on kansainvälistä ja työskentelykieli on englanti. BI:n tutkimusryhmät valitaan kansainvälisen arvioinnin kautta kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Tutkimusryhmät on jaoteltu tutkimusaiheidensa mukaisesti neljään tutkimusohjelmaan: • Molekyyli- ja solubiologia • Kehitysbiologia • Genomibiologia • Rakennebiologia ja biofysiikka Tutkimusohjelmien lisäksi BI:ssä toimii johtajan laboratorio. BI:n johtaja on professori Howard Jacobs. Vuoden 2017 alusta BI toimii laajemman Helsinki Life Science Center, HiLife- erillislaitoksen yksikkönä. Molekyyli- ja solubiologia Molekyyli- ja solubiologian tutkimusohjelma pyrkii selvittämään solujen morfogeneesin syyt ja dynamiikan. Erityisesti mielenkiintoa herättää tarkoin määrätty prosessi, jossa hyvin monimutkaiset solut kuten neuronit erikoistuvat. Tutkimus ulottuu aina solun tukirangasta solukalvon dynamiikkaan ja neuronien säätelyyn. Tutkimusohjelman jäsenet tekevät läheistä yhteistyötä biologisen kuvantamisen yksikön kanssa. Molekyyli- ja solubiologian tutkimusohjelmaa johtaa Pekka Lappalainen. Tutkimusryhmiä tässä tutkimusohjelmassa on seitsemän. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Cell Kehitysbiologia Tutkimusohjelmassa tutkitaan elinten muodostumista sääteleviä mekanismeja selkärankaisissa ja selkärangattomissa eliöissä. Tutkimuksen painopiste on signalointiverkostossa, joka välittää viestejä solujen välillä morfogeneesin aikana ja aikaansaa solujen erikois-

38

tumisen. Erityisiä mielenkiinnon aiheita ovat: induktiivinen elinten muodostuminen, kantasolujen säätely ja evolutiivinen kehitysbiologia. Kehitysbiologian tutkimusohjemaa johtaa Jukka Jernvall. Tutkimusryhmiä tässä tutkimusohjelmassa on kuusi. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Devel Genomibiologia Kokonaisten yksilöiden geenikartat ovat saatavilla ja tämä tutkimusohjelma painottuu ymmärtämään genomien toimintaa ja dynamiikkaa. Ohjelman sisällä pyritään yhdistämään eri tieteenalojen osaamista tämän genetiikan osa-alueen haasteiden ratkaisemiseksi. Tutkimusohjelma tekee läheistä yhteistyötä genomianalyysiyksikön kanssa. Genomibiologian tutkimusohjelmaa johtaa Mikko Frilander. Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on seitsemän. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Genomics Rakennebiologia ja biofysiikka Rakennebiologian ja biofysiikan tutkimusohjelma keskittyy makromolekyylien ja niiden muodostamien kompleksien kolmiulotteisen rakenteen ja kemiallisten vuorovaikutusmekanismien selvittämiseen. Erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat virusten, entsyymien, proteiinien ja solukalvoproteiinien rakenne ja toiminta. Tutkimusohjelmassa yhdistetään kemia proteiinikompleksien toimintaan ja tämän tukena toimivat ydintoiminnot niin NMR-laboratoriosta kuin muistakin palveluista. Tutkimusohjelmaa johtaa Sarah Butcher. Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on yhdeksän Lisäksi VTT tekee yhteistyötä NMR-laboratorion kanssa. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Structural


Neurotieteen tutkimuskeskus Neurotieteen tutkimuskeskuksen (NT) tehtävänä on hermoston kehityksen, normaalien funktioiden ja sairauksien perusmekanismien korkeatasoinen tutkimus ja tutkimukseen liittyvä opetus. Hermoston tutkimus molekyyli- ja solutasolta aina käyttäytymistasolle kuuluvat tutkimuskeskuksen toimintaprofiiliin. NT pyrkii myös kehittämään voimakkaasti alan infrastruktuuria, jossa olennaisena osana on eläinmallien käyttö ja hermosoluviljelmillä tehtävä työ.

Lisätietoa Neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmistä, keskitetyistä tutkimuspalveluista ja NT:n järjestämästä koulutuksesta löytyy ao. verkkosivuilta.

Neurotieteen tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 120 henkilöä, joista tutkijoiden osuus on n. 75%. Tutkijoista noin 50-60% on ulkomaalaisia ja noin 50-60% tohtorikoulutettavia. NT sijaitsee Viikin kampuksella (Cultivator II), mutta osa tutkimusryhmistä toimii myös Biotieteiden laitoksella (Biokeskus 3) ja Medicumissa (Biomedicum). Vuoden 2017 alusta NT liittyy itsenäiseksi osaksi Helsinki Institute of Life Sciencea (HiLIFE), jolloin tutkimuskeskuksen toiminta jakautuu uudestaan Meilahden ja Viikin kampuksille.

MNEURO: http://www.helsinki.fi/neuro/

Neurotieteen tutkimuskeskus: www.helsinki.fi/neurosci/ Neurotieteen seminaarisarja: www.helsinki.fi/neurosci/education/seminars.htm

Aivot ja Mieli –tohtoriohjelma (B&M): www.brain-mind.fi Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE): http://www.helsinki.fi/hilife/

NT järjestää erityisesti maisterin- ja tohtorintutkintoon soveltuvaa koulutusta sekä ylläpitää neurotieteen seminaarisarjaa, jossa luennoi kansainvälisiä huippututkijoita 2-3 kertaa kuukaudessa. Luento- ja laboratoriokursseja järjestetään erityisesti osana Neurotieteen kv. maisteriohjelman (MNEURO) ja Aivot ja Mieli – tohtoriohjelman (Brain & Mind) toimintaa.

Alkio 2016

39


Elämän- ja elimenläheistä toimintaa jo vuodesta 1950! Ei biologielämää ilman Symbioosia! Symbioosi ry on kaikkien biologisten alojen opiskelijoiden ainejärjestö, joten toimintaan ovat tervetulleita kaikki perinnölisyystieteilijöistä ekologeihin. Ainejärjestön tehtävänä on ajaa juuri sinun etuasi, ja myös varmistaa, ettei opiskelu käy liian rankaksi. Bileet, piknikit, retket, palstaviljely ja saunaillat sekä peli-illat ja kerhot takaavat sen, ettei elämä Viikissä ole koskaan tylsää. Muista sinäkin ajoittain sulkea tenttikirjasi ja tulla mukaan! Symbioosin jäseneksi voit liittyä nettisivuilta löytyvän linkin kautta. Syksyllä tästä seuraa varmasti infoa myös sähköpostitse. Biokeskus 3:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva kerhohuone, Kertsi, on biologin toinen koti, jonka istuimia tulee kulutettua sekä luentojen välissä että iltaisin. Luettavaksi voi tenttikirjan lisäksi valita vaikkapa Suomen Luonnon, Demin tai ainejärjestön oman lehden, Symbiontin. Sohvalta löytyy aina juuri sinun kokoisesi kolo! Älä turhaan pelkää kertsillä oleilevia fossiileja (n. vuoden opiskelijoita) – ne eivät pure vaan ovat ihan kivoja. Fuksin syksystä ei menoa puutu Ennen orientoivaa jaksoa tapaat tuutorisi ja muita fukseja Suomenlinnan preorientoivalla piknikillä. Syksyn mittaan tuttavuudet syvenevät lukuisissa tapahtumissa ja bileissä (vilkaise tämän lehden lopusta löytyvää alustavaa kalenteria!), kuten kertsibileissä, fuksiolympialaisissa ja fuksisitseillä. Ensiluokkainen tilaisuus tutustua muihin fukseihin on fuksisauna. Saunalle saa ja kannattaa tulla hengaamaan, vaikkei itse saunaan asti haluaisikaan. Kaunis ja rohkea tuutorisi johdattaa sinut kaikkiin syksyn tapahtumiin! Alkusyksy huipentuu fuksiaisiin eli Orientoivaan Biodiversiteettipeliin, jossa sinut vihitään biologian

www.symbioosi.org 40 Facebook: Symbioosi ry.

opiskelijaksi. BD-pelin keksi hamassa menneisyydessä eräs symbiontti, ja aluksi sitä pelattiin varsin kosteana lautapelinä. Nykyään pelilauta on muuttunut rastiradaksi, jota kierretään oman fuksijoukkueen kanssa ympäri kaupunkia jännittäviä tehtäviä suorittaen. Pelin jälkeen järjestetään tietysti mahtavat jatkot, joissa valitaan kunnioitetut vuoden siittiö ja munasolu. Monissa opiskelijatapahtumissa edustetaan oman ainejärjestön haalareissa, jotka Symbioosilla ovat luonnollisesti vihreät. Perinteisiä haalaritapahtumia ovat mm. Luonnontieteilijöiden jouluristeily, laskiainen, approt ja tietysti vappu. Ahviksesta Shokkeloon Biologeja kun ollaan, aika isoon osaan tapahtumista liittyy luonto tavalla tai toisella. Vuoden kohokohdaksi on muodostunut keväinen Ahvenanmaan linturalli, jossa on tarkoituksena tunnistaa yhden vuorokauden aikana mahdollisimman monta lintulajia. Kovimmat sissit lähtevät ralliin pyörällä, mukavuudenhaluiset köröttelevät ympäri Ahvista isukin autolla. Rallin päätteeksi on tietenkin isot bileet, joista puhutaan poikkeuksetta vielä seuraavana syksynäkin. Ralliin kannattaa osallistua vaikka et erottaisi varpusta variksesta, sillä hullumpaa ja hauskempaa tapahtumaa ei olekaan. Tiedät vasta kun koet rallin hurmoksen! Rennot pöytäjuhlat eli sitsit ovat vahva osa biologien bileperinteitä. Sitseillä syödään herkullista ruokaa, lauletaan juomalauluja Symbioosin hienosta ja uudesta laulukirjasta ja juodaan enemmän tai vähemmän sivistyneesti ruokajuomia. Sitseille saa pukeutua parhaimpiinsa ja tutustua akateemisen maailman perinteisiin hyvässä seurassa! Syksyn ensimmäiset sitsit ovat fuksisitsit, joilla oppii helposti tavoille.


Yksi vuoden ikimuistoisimmista tapahtumista on ehdottomasti vapunpäivän Vappushokkelo. Shokkelon järjestämisestä ovat vastuussa ensimmäisen vuoden opiskelijat, eli myös sinä! Shokkelo on loistava keino oppia tuntemaan paremmin oman vuosikurssin opiskelijoita sekä viettää ikimuistoinen vappu vaikkapa seepraksi pukeutuneena. Shokkelonäytelmän valmistelevat kuitenkin vanhemmat opiskelijat ja loppusiivouksen jälkeen vanhat tarjoavat shokkeloporukalle näytelmästä illan kohokohdan, eli näytelmän hulvattoman K-18-version. Ja shokkelon jälkeen työntekijöille on tarjolla jatkobileet ja -(puu)sauna Kaisaniemen kasvitieteellisellä puutarhalla Miten pääsen alkuun? Mukaan toimintaan pääsee helpoiten ilmaantumalla kertsille. Kertsillä on aina ihmisiä, jotka haluavat tutustua sinuun. Myös kaikissa mahdollisissa tapahtumissa tutustuu mainiosti muihin symbiontteihin. Loka–marraskuussa järjestetään perinteinen syyskokous, jossa valitaan seuraavan vuoden hallitus ja virkailijat. Sinne kannattaa tulla maistamaan voileipäkakkua sekä viiniä, ja kenties voit napata itsellesi pienen virankin. Symbioosin oma lehti Symbiontti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimitukseen kuuluu iso joukko kirjoittajia, piirtäjiä, valokuvaajia, ja taittajia. Liity mukaan iloiseen joukkoomme, jos lehden tekeminen kiinnostaa! Nettisivumme löytyvät osoitteesta www.symbioosi.org ja sieltä löydät myös Symbiontin nettiversion. Symbioosin toimintaan (tai mihin tahansa) liittyviä kysymyksiä voi lähetellä hallitukselle myös kesällä osoitteeseen symbioosi-h@ helsinki.fi, tai kirjoittaa Facebookryhmäämme (Symbioosi ry). Löydymme myös instragramista (@ symbioosiry). Tervetuloa mukaan!

Alkio 2016

41


Helix ry Helix on Helsingin yliopiston biokemian sekä solu- ja molekyylibiologian opiskelijoiden ainejärjestö, joka valvoo opiskelijoiden etua sekä tarjoaa monenlaista toimintaa ja mahdollisuuden sosiaalisuuteen. Helixiin voi liittyä jokainen, joka on suorittanut tai jolla on vakaa aikomus suorittaa edes yksi biotieteiden kurssi.

42

Valvoo etuasi

Tarjoaa tekemistä

Ainejärjestömme tärkein tehtävä on valvoa biotieteiden opiskelijoiden etuja. Opintovastaavamme välittävät palautetta ja kehitysideoita yliopiston henkilökunnalle sekä pysyttelevät ajan tasalla ajankohtaisista muutoksista, esimerkiksi koulutusohjelmauudistuksista. Jos jokin mietityttää, otarohkeasti yhteyttä opintovastaaviimme!

Helix tarjoaa jäsenilleen monipuolista tekemistä. Kulttuurinnälkäisille on tarjolla excursioita teatteriin ja taidenäyttelyihin sekä mahdollisuus osallistua leffailtoihin. Pelimiehet- ja naiset lautapelaavat ja retropelaavat säännöllisesti peli-illoissa. Liikuntavastaavat järjestävät toimintaa yhteislenkeistä lajiintutustumisexcuihin. Viime vuonna Helix on kokeillut esimerkiksi bouldero-


intia ja osallistunut Extreme Runiin. Kesäperinteeksi on muodostunut osallistuminen suojalkapallon sm-kilpailuihin.

Järjestää bileitä Näkyvä osa Helixin toimintaa on rennoissa juhlatunnelmissa vietettävät iltatilaisuudet ja sitsit. Perinteisiä juhlatunnelmia tarjoavat rapujuhlat ja muut sitsit, saunaillat ja kevään päättäjäisiksi järjestettävät grillibileet. Helix järjestää myös kaudenavajaiset syksyllä itsekseen ja keväällä Otaniemen Inkubio ry:n kanssa. Jos kosteat bileet eivät ole sinun juttusi, älä huoli – jokainen saa tulla mukaan omilla ehdoillaan!

Kokoontuu kertsille Kertsi, eli kerhohuone, on opiskelijoiden oma kahvihuone kampuksella. Kertsi löytyy laskeutumalla raput Biokeskus 1:n Unicafén vierestä. Kertsillä on tietokoneita, mukavat sohvat, välipalamyyntiä, kahvia, oppikirjoja, lautapelejä ja ennen kaikkea: muita opiskelijoita.

Alkio 2016

Toimii yhdessä muiden kanssa Helixillä on useita ystäviä. Erityisesti yhteistä toimintaa ja tapahtumia on Symbioosi ry:n kanssa. Useimmat biologian opiskelijat kuuluvat näihin molempiin järjestöihin, ja Helixin suurimmat tapahtumat (fuksisitsit, ystissitsit) järjestetäänkin yhteistyössä Symbioosin kanssa. Lisäksi Helix viettää perinteistä saunailtaa Helsingin Kemistien HYK ry:n kanssa, kaudenavajaisia Otaniemeläisen Inkubio ry:n kanssa ja vappupäivän silliaamiaisen Limes ry:n kanssa.

Tule mukaan! Helixiin liittyminen ei maksa mitään. Arvostamme intoa, ideoita ja sinua juuri sellaisena kuin olet! Voit vain hengata kertsillä tai vaikka lähteä heti syyskokouksessa mukaan ensi vuoden hallitukseen. Helixillä on paljon erilaisia virkoja: Jokaiselle innokkaalle löytyy mukavaa tekemistä ja omia kiinnostuksenkohteita vastaavaa toimintaa - ja jos ei, voit kehittää sitä! www. helix-ry.fi/fi Facebook: Helix ry Instagram: helix_ry 43


SvNK Svenska Naturvetarklubben rf Svunken, svenskit, betarna, naturvetarna… kärt barn har många namn. Svenska Naturvetarklubben är ämnesföreningen för svenskspråkiga studerande på bio- och miljövetenskapliga fakulteten samt geografistuderande vid Helsingfors universitet. SvNK grundades 1920 och är en av de äldsta ämnesföreningarna vid HU.

Var du hittar oss Svunk har en klubblokal, "Klubben" som vi delar med Spektrum r.f. (kemister, matematiker, fysiker, astronomer och datavetare) på Kyrkogatan 10 i Kronohagen. På den legendariska Klubben ordnas största delen av SvNK:s fester och andra evenemang. Dessutom delar vi på "Kertsin" i första våningen i Biocenter 3 med Symbioosi och MYY. I detta rum har vi ett bibliotek, som främst innehåller tent- och artkännedomsböcker. I kertsin kan man vila sig, och kaffekokaren står nästan alltid varm. Kertsin är perfekt placerad med tanke på första årets föreläsningar. Välkommen och pigga upp dig mellan föreläsningarna samt bekanta dig med andra biologer än dina kurskompisar! Vad vi gör Svunken ordnar en hel del evenemang av olika karaktär för sina medlemmar. Årets tre fågelexkursioner (uggleexkursion, vårfågelexkursion och höstfågelexkursion) är en viktig del av SvNK:s program, för exkursionerna får man även studiepoäng. Förutom dessa traditionella exkursioner ordnas även andra mindre utflykter. En viktig del av Svunkens aktivitet är ordnandet av fester. För gulnäbbarnas del (dvs. första årets studerande) börjar året med gulnäbbsintagning på hösten varefter ni introduceras till den ädla konsten att sitsa. Sitser ordnas regelbundet under året, ofta med något tema. En annan av årets höjdpunkter är julfesten, där såväl yngre som äldre studerande festar till de sena morgontimmarna. Svunken ordnar en gång i månaden programkvällar såsom spelkvällar och filmkvällar. SvNK deltar också i evenemang ordnade av andra studentföreningar, bl.a. har vi med stor framgång deltagit i ölorienteringen YLONZ, och gulnäbbarna brukar vara välrepresenterade på Fest 1, ordnat av Teknologföreningen, för första årets studerande. Med våra klubbenkompisar, spektrumiterna, har vi en hel del samarbete. Gemensamt med Spektrum firas åtminstone kräftskiva, vändag och fastlagstisdag. Till Symbioosi och Helix har vi också goda och nära kontakter, vi bru-

44

kar bjuda in dessa föreningar till gemensamma sitser. På många fester används studentoveraller, halare. SvNK:s mörkblå halare får ni redan under hösten om ni är riktigt aktiva. Om ni får ihop tillräckligt med sponsorer för halarna, så kostar de inte er något. Hur du kommer med Svunken välkomnar dig varmt till alla tänkbara evenmang. Om du är ens ett dugg intresserad av föreningens verksamhet i allmänhet, kom då också med på något av våra månadsmöten. Efter mötena brukar folk bli kvar och umgås fritt på Klubben. Kom ihåg att följa med e-postlistan! Via den får du information förutom om SvNK:s program, också om ändringar i undervisningen, nya kurser och sommarjobb. Din tutor hjälper dig komma med på listan! Och glöm inte att regelbundet kolla hemsidan: www. helsinki.fi/jarj/svnk. Är det något du förundrar dig över med studierna? SvNK är också till för att hjälpa dig och bevaka svenskspråkiga studerandes intresse. Tveka inte att kontakta SvNK även gällande studieärenden. Styrelsen når du via svnk-s@helsinki.fi. Vill du träffa trevliga människor och få ut mer avdin studietid, är det en superb idé att bli medlem och aktiv (minst på sitser) i SvNK. Vi syns i höst! #svnk4life


Natura ry

Ympäristöekologian opiskelijat Natura ry on perinteisesti ollut Lahtelainen karismaattinen ympäristöekologien ainejärjestö. Opintouudistusten myötä olemme kuitenkin alkaneet vauhdilla levittäytymään yhä enemmän myös Viikin puolelle. Naturalle on aina ollut ominaista naturaalinen syvä rakkaus toisiamme kohtaan ja omanlainen outo ylpeys omasta Lahtilandelaisuudestamme. Naturalaisten rakas ja arvostama tukikohta on kertsi, joka sijaitsee osoitteessa Vapaudenkatu 28 B, Chicago. Siellä vietämme monia omia vuosittaisia perinnebailujamme, jaamme opintojen tuskaa saunanlauteiden lämmössä ja koitamme ainejärjestön kokouksissa toisinaan myös tehdä järkeviä päätöksiä. Kertsille

kannattaa ehdottomasti tulla vierailemaan! Perinteisiä vuosittaisia tapahtumiamme on ollut Zränni, jossa matkaamme junalla Helsinkiin pysähtyen jokaiselle pysäkille ihmettelemään paikallista baarikulttuuria tai sen olemattomuutta. Lisäksi rakastamiamme tapahtumia ovat Neliottelu ja vuorokauden pituinen lajinbongauskilpailu Naturalli. Uudet Lahden ympäristötieteiden fuksit ovat automaattisesti Naturan jäseniä ensimmäisen syksyn. Kaikki biotieteilijät ja biotieteilijänmieliset ovat myös aina tervetulleita jäseniksemme! Lisää tietoa meista saat Facebookista ja seuraamme soluttautumalla.

MYY ry

Ympäristötieteiden opiskelijat Myy on jo kypsään ikään (55 juhlavuosi!) päässyt, kahdessa tiedekunnassa toimiva ainejärjestö. Ympäristöasiat ovat yllättäen lähellä sydäntämme. Haluamme muuttaa maailmaa ja löytää ratkaisuja aikamme polttaviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin hupenemiseen. Toimimme ympäristöhengessä ja tämän takia esimerkiksi meidän vegaaninen safka on tosi hyvää :D Vaikka kaiken takana on vanha kunnon hippiaate ovat myyläiset ihan täysjärkistä ja mukavaa porukkaa. Fuksivuonna on mahdollisuus löytää se oma paikka yliopistossa. Siihen saattaa kuitenkin mennä tovi ja omaa juttuaan kannattaa hieman haeskella. Useaan ainejärjestöön kuuluminen on oikeasti fiksua. Itsekkin myyn puheenjohtajana kuulun myös Symbioosiin. Kermat päältä periaatteella pelaaminen on myös ihan sallittua. Mutta siis mitä Myy tekee? No, pitkälti ihan samoja juttuja kun muutkin järjestöt, mutta omalla twistillään. Vappuna järjestetään Myyn legendaarinen kotiviinikisa, jonne kuka vaan voi osallistua. Viinikisassa on kategorioita punaviinistä freestyleen ja niihin osallistutaan itsetehdyillä käymistuotteilla. Hauskaa kun mikä! Paikan päällä myös yleisö pääsee maistelemaan tuotoksia ja jos oikein janottaa niin tuomaristostakin löytyy paikka innokkaalle fuksille. Viinikisassa paistaa myyläisen perimätiedon mukaan aina aurinko ja se on meidän vuoden suurimpia tapahtumia. Syksyllä luvassa on viikon mittainen ulkomaaneksku, jolla kierretään ympäri Baltian bussilla ja pidetään hauskaa. Luvassa siis ikimuistoinen reissu, jota ei kannata jättää välistä. Jos kuitenkin kaipaa vähän pienimuotoisempaa myyläisseikkalua on meillä es-

Alkio 2016

imerkiksi heti lukukauden alussa Fuksiaiset (Rasteja!), peli-iltoja, kerhojen kokoontumisia sekä luontoretkiä. Myyssä pääsee myös aidosti vaikuttamaan siihen mitä me minäkin vuonna tehdään. Erilaisuus on meidän rikkaus ja tasa-arvo-kysymykset ovat meille erittäin tärkeitä. Myyllä onkin kolme yhdenvertaisuusvastaavaa, joiden puoleen voi kääntyä asiassa kun asiassakin. Suurten muutosten alla olevassa yliopistossa me pidetään myös huolta ympäristöalan opetuksesta. Myyläisiä toimii vaikuttamassa ja päättämässä asioista vaikka missä yliopiston toimikunnissa ja neuvostoissa. Myy seuraa myös aktiivisesti maailman menoa ja ottaa aisioihin kantaa ympäristötieteilijän asiantuntemuksella. Myyssä toimii myös useita aktiivisia kerhoja joissa pääsee toimimaan pienemmässä porukassa ja halutessaan järjestämään myös itse tapahtumia. Meillä on esimerkiksi kasvisruokakerhoa, liikuntakerhoa ja käsityökerhoa. Liikuntakerhosta mainittakoon ainakin tankotanssin, hotjoogan, kiipeilyn ja kuplafutiksen. Sisaremme Symbioosin lisäksi teemme yhteistyötä (esim järjestetään niitä bileitä) Viikin muiden ainejärjestöjen kanssa, mutta on meillä kavereina myös esimerkiksi mantsalaiset, geologit ja ympäristöteekkarit. Joten kyllä Myyssä tehdään paljon muutakin kuin vain niitä ympäristöjuttuja. Me tehdään myös niitä tavallisimpia ainejärjestön juttuja kuten pidetään bileitä ja huolehditaan siitä että opiskelijoilla on asiat mahdollisimman hyvin. Bio 3:n kertsi on myös myyläisten pesä. Ilmaiset kahvit jäsenillemme!

45


Biosfääri Opiskelijan tuki ja äänenkannattaja Tiedekuntajärjestö Biosfääri ry on bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoiden lämminhenkinen äänenkantaja, joka valvoo jokaisen jäsenensä etua niin juhlissa kuin jokapäiväisessä opiskelussakin. Biosfäärin jäseneksi et voi suoraa liittyä, koska Biosfäärillä ei ole henkilöjäseniä, kuten ainejärjestöillä. Biosfääriin kuuluvat tiedekunnan kaikki kuusi ainejärjestöä, joiden kautta sinäkin kuulut Biosfääriin!

Biosfääri on… Tiedekuntajärjestö Biosfääri ry perustettiin vuonna 2010. Tiedekuntamme oli tuolloin ainoa koko Helsingin yliopistossa, jolla ei ollut opiskelijoiden omaa tiedekuntajärjestöä. Jo perustettaessa Biosfäärin tärkeimmiksi tehtäviksi nähtiin tiedekunnan opiskelijoiden edunvalvonta sekä yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden lisääminen opiskelijoiden sekä jäsenjärjestöjen ja tiedekunnan välillä. Miten Biosfääri näkyy arjessasi? Biosfääri järjestää vuoden aikana useita tapahtumia, joista syksyn alussa sinulle näkyvimpiä ovat ainakin Preorientoivat Suomenlinnassa sekä vuoden ensimmäiset isommat bileet, Fuksibileet. Näiden lisäksi Biosfääri tulee tukemaan erilaisten urheilu- ja hengailutapahtumien järjestämistä, mitä kautta pääset helposti tutustumaan uusiin opiskelijatovereihisi. Biosfääri järjestää vuoden aikana myös useita tiedekuntarajat ylittäviä tapahtumia, kuten sitsit teologien kanssa, viikkiläiset yhteispikkujoulut sekä keväällä useita tiedekuntia kattavat Vappubileet! Ajankohtaisten asioiden osalta Biosfääri tiedottaa Facebook- ja nettisivuillaan niin tiedekuntamme kuin opiskelijoidemmekin ajankohtaisista asioista. Näitä sivuja kannattaakin seurata aktiivisesti, jos haluat pysyä ajan tasalla tiedekuntamme muutoksista, oli kyseessä sitten tulostusuudistus, opetuksen laatu tai tulevat yhteistapahtumat. Opetuksen kehittämisen osalta näkyvin tapahtuma on kevään Vuoden opettaja –gaala keväällä. Tilaisuudessa palkitaan vuosittain tiedekuntamme parasta opettajaa, opinto-ohjaajaa sekä opintoteko. Tällä näytämme arvostavamme hyvää opetusta nyt ja jatkossakin! Vuoden aikana saatetaan järjestää myös muita kyselyitä opiskelijoille, mitä kautta välitämme

palautetta suoraan tiedekuntamme opetuksesta ja toiminnasta vastaaville henkilöille. Miten sinä hyödyt Biosfääristä? Biosfäärin avulla pysyt ajan tasalla kaikista jäsenjärjestöjemme ja tiedekuntamme tapahtumista. Biosfäärin nettisivuilla on muun muassa kalenteri, johon päivitetään kuukausittain kaikkien tiedekuntamme järjestöjen tulevia tapahtumia. Tiedot tulevat usein jopa ennen kuin virallinen mainostus on alkanut, joten tätä kalenteria kannattaa pitää silmällä läpi vuoden. Tapahtumien lisäksi varmasti myös työelämä saattaa jo mietityttää. Työelämän osalta Biosfääri järjestää kahdesti vuodessa bio- ja ympäristötieteellisten alojen ammattiliittojen kanssa työelämäiltoja, joiden kautta Biosfääri pyrkii tarjoamaan tietoa alan työpaikoista, työnhausta sekä mistä tahansa sinulle mieleen tulevasta. Näihin iltoihin kannattaa osallistua, sillä suoraan työelämän osaajilta saatavat vinkit voivat jatkossa olla kultaakin kalliimpia. Tämän lisäksi Biosfääri ajaa sinun etuasi opiskelijana ja pyrkii jatkuvasti ideoimaan yhdessä jäsentensä kanssa yhä parempia käytänteitä jokaiselle opiskelijaa koskettavalle alueelle. Haluatko antaa palautetta tai vaikuttaa opintoasioihin - ota yhteyttä! Kaipaako kenties jokin kurssi parantamista, tarvitsetko vinkkiä tapahtuman järjestämiseen vai haluatko kenties tietää, missä kurssi X järjestetään? Olipa mielessäsi mitä tahansa, voit aina pistää viestiä Biosfäärin fuksija tuutorivastaavalle Anni Kankaalle (anni.b.kangas@ helsinki.fi, puh. 040-7713615) , joka pyrkii parhaansa mukaan auttamaan asiassa kuin asiassa. Kehitysideoita voit toki myös lähettää osoitteeseen biosfaari-hallitus@helsinki.fi. Muistathan tykätä Biosfäärin FB-sivuista osoitteessa www.facebook.com/biosfaari. Sivuille tulee ajantasaisesti tietoa tiedekuntamme uudistuksista ja tulevista tapahtumista - tästä sivusta kannattaa siis tykätä! Lisäksi nettisivuiltamme www.biosfaari.net/ kalenteri löytyy tiedekunnan järjestöjen yhteiskalenteri, jossa on ajantasaisesti kaikki tiedekunnan tapahtumat. Näitä kahta seuraamalla pysyt ajan tasalla kaikista tiedekunnan tapahtumista!

46


Symbioosin kuoro Onnittelut sinulle Suomen parhaimpaan yliopistoon pääsemisestä, olkoon fuksivuotesi ikimuistoinen! Tulet huomaamaan, että laulaminen värittää opiskelijaelämää – se kuuluu akateemisten pöytäjuhlien perinteeseen ja sitä harjoitetaan myös epävirallisemmissa yhteyksissä, kuten mielenosoituksissa ja saunan lauteilla. Kun sitseillä laulaminen ei enää riitä, löytävät opiskelijat itsensä myös akateemisista kuoroista. Mikäli sinua kiinnostaa kuorolaulaminen tai laulukärpänen puree ensimmäisillä fuksisitseillä, olet lämpimästi tervetullut liittymään Symbioosin kuoroon! Symbioosin kuoro on perustettu 1994. Alun perin kuoro toimi nimellä Symbioosin lauluyhtye ja ohjelmistoon kuului lähinnä juomalauluja. Myöhemmin nimi vakiintui Symbioosin kuoroksi ja nykyään ohjelmistoomme kuuluu laidasta laitaan niin kuoroklassikoita kuin kevyempää popmusiikkia. Laulukielinä ovat pääsääntöisesti suomi, englanti ja ruotsi, mutta toisinaan myös esimerkiksi saksa, tanska ja munkkilatina. Vaikka kyseessä on nimenomaan Symbioosin kuoro, löytyy joukoistamme saapasjalka- ja valkotak-

kibilsalaisten lisäksi myös muun muassa ympäristöekologeja, paleontologeja, sosiologeja ja psykologeja, ja edustus löytyy niin fukseista ännännen vuoden opiskelijoihin ja myös alumneihin saakka. Treenaamme noin 20 hengen voimin ammattitaitoisen kuoronjohtajan johdolla kerran viikossa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Tarjoamme ensimmäisen syksyn uusille laulajille ilmaiseksi, jonka jälkeen vuoden jäsenmaksu on vähäiset 20 euroa. Pidämme uusien laulajien illat kahtena maanantaina 5. ja 12. syyskuuta klo 18.30 Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla, tervetuloa tutustumaan! Lisää tietoa ajankohtaisista tapahtumista löydät meidän facebooksivultamme www.facebook. com/symbioosinkuoro ja mikäli sinulla on jotain kysyttävää, saat meihin yhteyden sähköpostilla osoitteesta symbioosinkuoro-info@helsinki.fi. — Symbioosin kuoro

Kuva1: Kuoromme esiintyi Symbioosi ry:n 65. vuosijuhlassa (© Valtteri Mäkelä)

Alkio 2016

47


Pääaineiden opintoneuvojat Mikael Segerstråle Moi! Olen Segge, kovasti luonnosta tykkäävä ja helposti lähestyttävä biologi. Lempiharrastuksiani ovat luonnossa liikkuminen ja kalastus, ja jokakesäistä lohireissua aletaan valmistella jo syksyllä. Pari vuotta sitten hurahdin bodypumppiin, eli älä pelästy jos naamani näkyy jumppasalissa. Toimin opintoneuvojana ja tutkijana ja minua saa ottaa hihasta kiinni ja kysyä mitä vain. Omana tutkimuskohteenani on hermoston varhaiskehitys, mutta olen perehtynyt biologiaan aika laajamittaisesti ja sainkin sen ansiosta lempinimen, psykoottinen tieteen musta enkeli. Kävi niin, että minua haastateltiin Hesariin eläinten saman sukupuolen välistä seksuaalista käyttäytymistä koskien, ja mielipidepalstoilla tämä tietysti herätti närää. Näistä ja muista asioista voimme keskustella kun tapaamme syksyllä! Osasto/neuvonnan vastuualue Fysiologia ja neurotiede. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Biokeskus 3, toinen kerros 2711 Puhelinnumero 0503440992 Sähköposti Mikael.segerstrale@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Puhelimitse, ellen vastaa niin tekstiviestillä tai sähköpostilla Milloin olet tavoitettavissa? 8-16 kun en ole luennoimassa tai kokouksissa Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Ei sitä muuta tarvitse osata.

48

Pekka Heino Osasto/neuvonnan vastuualue Perinnöllisyystieteen osasto, genetiikan yleinen opintoneuvonta kaikissa opintojen vaiheissa. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Huone 2403/2405, Biokeskus 1, 2 krs. Puhelinnumero 0294159072 Sähköposti pekka.heino@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Parhaiten yhteyden saa kävelemällä sisään työhuoneeseeni Sähköposti on minun kohdallani vähän epävarma tavoittelukeino ja puhelimeenkin vastaan vain silloin kun akussa sattuu olemaan virtaa, joten tulkaa ihmeessä käymään tai nykäiskää hihasta kun tapaatte minut jossakin. Milloin olet tavoitettavissa? Minua voi tulla tapaamaan milloin vain, kunhan olen vapaana muista hommista. Pitempiä palavereja varten on kuitenkin parasta varata aika. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Sehän on tiedettä elämästä ja elinympäristöistä. Eihän se voi olla muuta kuin ihanaa. Kun tähän vielä lisätään geneettinen näkökulma ja tutkitaan kaikelle elämälle olennaisia prosesseja, niin parempaa ei todellakaan ole.


Riitta Savolainen Akateeminen opintopolkuni alkoi 1979, kun pääsin Helsinkiin opiskelemaan biologiaa. Opintojen ensimmäinen vuosi oli kuitenkin niin tylsä – ekana syksynä ei muistaakseni ollut lainkaan biologiaa – että lähdin helmikuussa 1980 ystäväni kanssa koko kevääksi Norjaan kalatehtaalle töihin. Palasin Norjasta suoraan Lammin biotooppijaksolle. Sitten pääsin opiskelussa vauhtiin. Tein graduni 1984 muurahaisyhteisöistä Tvärminnessä. Sen jälkeen keräsin putkeen seuraavat viisi kesää aineistoa Tväminnen muurahaisista väitöskirjaani, joka valmistui 1989. Väittelyn jälkeen postdokkasin useita vuosia Kanadassa (U of Alberta), USA:ssa (Harvard), Japanissa (Tokyo Metropolitan U), USA:ssa (Smithsonian). Palasin kotiin, jossa työttömänä, mutta pian kuitenkin sain opetushommia, tein tutkimusta, johon sain jopa välillä tutkimusrahaakin. Nyt suunnittelen porukalla uutta biologian kandiohjelmaa eli biokandia, jonka rakenteessa näkyy vielä valitettavan paljon vanhoja laitosrakenteita, kun opiskelijan pitäisi olla keskiössä.

Ritva Virkola Osasto/neuvonnan vastuualue Yleisen mikrobiologian opintoneuvonta biologian ja molekyylibiotieteiden koulutusohjelman opiskelijoille. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Toimistoni on Biokeskus 1 C porras 3 krs. huone 3313. Puhelinnumero Puh. 02941 59235 tai 050 4150430 Sähköposti ritva.virkola@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Luen sähköpostia päivittäin, joten sillä tavoittaa hyvin.. Milloin olet tavoitettavissa? Nykyisin on usein käytännöksi muodostunut sopia tapaaminen sähköpostilla. Minulla on vastaanottoaika Ma klo 12-13, jolloin pyrin olemaan paikalla. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet antaa laajat ja monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua tulevaisuuden työelämään. Valitsemalla erilaisia sivuaineopintoja voi omaa osaamistaan laajentaa ja suunnata haluamaansa suuntaan.

Osasto/neuvonnan vastuualue Eko-evon osasto/yleisesti kanditutkinto, erityisesti eko-evon kandi- ja maisteriopinnot. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) BIO3, huone 5416, 5. kerros. Puhelinnumero 050-4155290 Sähköposti riitta.savolainen@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Ehdottomasti sähköpostitse. Milloin olet tavoitettavissa? Vastaan yleensä melko nopeasti sähköpostikyselyihin, kasvotusten tapaan mieluusti tiistaisin 10-12, mutta myös muina aikoina sopimuksen mukaan. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Tästä olen eri mieltä, sillä voisin tehdä monia muitakin asioita.

Alkio 2016

49


Johannes Enroth

Tuomas Haltia

Alan olla sangen kokenut biologi, opettaja ja opintoneuvoja. Aina kun ehdin, tutkin tropiikin lehtisammallajistoa, lajien fylogeniaa ja evoluutiota. Miellän itseni biodiversiteettitutkijaksi, en niinkään koeputken jatkeeksi.

Osasto/neuvonnan vastuualue Toimin väliaikaisesti biokemian opintoneuvojana.

Osasto/neuvonnan vastuualue Kasvibiologia (erityisesti systematiikka ja yleinen neuvonta)

Puhelinnumero 050 448 5687

Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Huone 6601A, Biokeskus 3, 6 krs., hisseistä oikealle ja rappusten jälkeen taas oikealle, ei kuitenkaan vessaan vaan vasta välioven jälkeen. Puhelinnumero 0504150424 Sähköposti johannes.enroth@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Ota yhteyttä mieluiten s-postitse, ainakin ensin. Milloin olet tavoitettavissa? Naamatapaamiset ma klo 12-13 lukukausien aikana. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet ovat parasta ikinä, koska ne tutkivat monimutkaisimpia tunnettuja ilmiöitä ja voisivat oikeasti pelastaa maailman. Siihen ei politiikka, talous tai kapakkajorinat pysty.

50

Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Huoneeni 6317a on Viikinkaari 9C biokemian ja biotekniikan osastossa.

Sähköposti tuomas.haltia@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Minuun saa yhteyden parhaiten s-postilla. Milloin olet tavoitettavissa? Tavattavissa sopimuksen mukaan. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Minusta (luonnon)tieteessä yleensä (eikä pelkästään biotieteissä) tärkeintä on sen antama kokeelliseen tutkimukseen perustuva maailmankuva. Tiede on myös menetelmä, jolla asioiden luonteesta voi ottaa selvää. (En silti ole varma että biotieteet ovat "parasta ikinä"!)


Koulutusohjelmien tuutorit Biologian koulutusohjelma Onnea sisäänpääsystä fuksit ja tervetuloa biologien joukkoon opiskelemaan! Fanni on toista vuottaan aloitteleva biologian opiskelija, joka on kotoisin Uudeltamaalta. Hän ei vielä ihan tiedä pääainettaan, mutta voisi kuvitella itsensä biologian opettajaksi. Vapaa-ajallaan hän kokkailee, ratsastaa ja viettää muutenkin aikaa oman hevosensa kanssa. Kotona hänellä on aina vastassa kissansa Hermes.

Fanni Mantela

040 5355597 fanni.mantela@helsinki.fi

Moi fuksit! Huimasti onnea opiskelupaikan johdosta, ja tervetuloa biologien avaraan maailmaan! Kata on kaikista biotieteiden osa-alueista kiinnostunut toisen vuoden oppimaan opettelija, joka ymmärtää fuksivuoden tietotulvaan uponneita. Helsinkiin muuttanut hyvinkääläistyttö kulkee Reittiopas taskussaan ja totuttelee parhaillaan suurkaupungin sykkeeseen. Vaikka kaikki elämässä onkin biologiaa, vapaaajalla on ihanaa välillä avata kauaslentoinen romaani tai ottaa äkkilähtö musiikin maailmaan. Elina on perinnöllisyystieteestä kiinnostunut toisen vuoden biologian opiskelija, joka matkustaa Viikkiin päivittäin Riihimäeltä. Hän on elävä todiste siitä, että pitkä koulumatka ei ole opintojen este. Ei siis syytä huoleen, jos asunto Helsingistä vielä uupuu! Vapaa-ajalla Elina nauttii musiikkiin ja kirjallisuuteen uppoamisesta ja yksi hänen lempiasioistaan on matkusteleminen, etenkin lempiartistiensa keikkojen perässä. Hauskaa loppukesää! Nähdään viimeistään orientoivalla viikolla =)

Elina Laiho

puh. 0407677791 elina.laiho@helsinki.fi

Kata Holopainen

puh. 0504664142 katariina.holopainen@helsinki.fi

Alkio 2016

51


Moikka! Me ollaan pari pirtsakkaa biologityttöä ja toivotamme lämpimästi tervetulleiksi teidät kaikki uudet fuksit! Emme malta odottaa, että pääsemme opettamaan teille kaikki yliopiston hyvät ja pahat tavat. Tuutoriparimme koostuu Klaukkalan ghetoissa varttuneesta Johannasta ja Empusta, joka on kotoisin Hausjärven perämetsistä. Olemme molemmat meneväisiä persoonia ja tylsyys on pahin vihollisemme. Biologian ja opiskelujen parissa meitä kiinnostaa välillä kaikki ja välillä ei mikään, Johannaa ehkä eniten labrassa puuhastelu ja Emiliaa geenien mysteerit. Meiltä ei kuitenkaan kannata kysyä mitään kemiaan liittyen! Vapaa-aikanaan Johanna pelaa kämppistensä kanssa Mah jongia ja luupittaa Imagine Dragonsin tuotantoa. Empun niin kutsuttu vapaa-aika menee lähinnä salilla käydessä, hevosjutuissa ja kaikenlaista ylimääräistä tehdessä, mihin hän lupautuu helposti yllytettäessä. Fuksivuotenaan Emppu toimi Shokkelomestarina (Shokkelo tulee teillekin vielä tutuksi fuksit) ja Johanna hommasi vuosikurssilleen haalarit. Nauttikaahan täysin siemauksin kesän rippeistä, pian jo tapaamme orientoivien merkeissä!

Emppu & Johanna

Moikka! Me ollaan Mikko ja Maria, toisen vuoden bilsan opiskelijoita ja tän vuoden viilein tuutorpari. Turuust kotoisin oleva Maria viihtyy kahviloissa tiskin molemmin puolin. Bilsalla Mariaa kiinnostaa esimerkiksi genetiikka, mutta kaikki tiet ovat vielä avoinna. Mikko on kotoisin Helsingistä ja hän viihtyy niin kaupungin sykkeessä kuin korpikuusen kannon alla. Mikon pääainevalinta kallistunee kasvibiologiaan. Haluamme toivottaa sinut tervetulleeksi Suomen parhaaseen yliopistoon! Meidän kanssamme pääset orientoivalla viikolla nauttimaan elokuisesta Helsingistä. Suunnitteilla on ainakin piknikkejä kauniisiin puistoihin ja Helsingin juhlaviikkojen kulttuurielämyksiä. Johdollamme pääset nauttimaan myös opiskelijaelämän parhaista puolista! Nähdään preorientoivassa päivänä Suomenlinnassa!

Mikko & Maria

52


Haluan esitellä teille maailman tunnollisimman ja sydämellisimmän tuutorinne, rakkaan tuutoriparini Laura Aholan! Laura on jo pienestä pitäen tiennyt, että hänestä tulee biologi ja biologiassa erityisesti häntä kiinnostaa fysiologian ihmeellinen maailma. Laura suunnittelee myös pedagogisten opintojen lukemista ja saammekin hänestä aivan varmasti uskomattoman hyvän opettajan tuleville sukupolville!! Hyvinkäältä kotoisin oleva Laura on oiva esimerkki, että Koskelahoodeilla solukämpässä voi selvitä hengissä ja ulkopaikkakuntalainenkin voi tottua Helsingin hälinään. Lauran positiivinen asenne kumpuaa jo kilometrien päähän, eikä tämä nainen jää sanattomaksi edes espanjan kielellä. Vapaa-ajalla Laura kukistaa opiskelustressin kuntonyrkeilyssä sekä bodypumpissa ja äärimmäisen melodisena ihmisenä viettää paljon aikaa musiikin parissa. Ja sitten asiaan! Lauran vessan kaapista löytyy vanhanaikainen vihreä hammasharja, jolla hän jynssää hampaansa aamuin illoin ja jalkaansa hän sovittaa aina kokoa 38 olevat kengät. Laura on hyvin sosiaalinen ja hänen suustaan onkin kuultu monia legendaariseksi muodostuneita letkautuksia, ”ihan rehellisesti sanottuna”. Ja mikä parasta, tämä nainen todellakin pitää sanansa eikä kaihda vastuuta! Historiallisin hetkeni Lauran kanssa on ollut luonnontieteilijöiden jouluristeilyllä, jolloin Laura kylmän viileästi totesi ”vain vetäneensä tarpeeksi!”. Huikea ja ihastuttava tuutoriparini Senni Luoto on toisen vuoden biologianopiskelija,, joka aikoo suun-

Alkio 2016

tautua neurobiologiaan ja fysiologiaan, sekä käydä pedagogiset opinnot (olis muuten mahtava ope<3). Saapuessaan Helsingin yliopistoon Senni nosti samalla kotipaikkakuntansa Someron muun maailman tietoisuuteen. Hän kertoo kotiutuneensa Viikkin hyvin, mutta myöntää asuvansa jo turhankin lähellä kampusta. Motivaatiota aamuluennoille täytyy kerätä välillä vartinkin verran, vaikka matkan taittaisi ryömienkin kahdessa minuutissa. Tältä rempseältä naiselta löytyy älykkyyden vastapainoksi sopivasti myös ”hällä väliä” – asennetta ja kun mennään, niin mennään eikä meinata! Suurisydäminen Senni on myös loistava lohduttaja ja tilanteiden ratkaisija. Jos elämä potkii Senniä päähän, hän potkii sitä takaisin riehumalla UniSpsortin bodycompatissa. Aikaisemmassa elämässä ovat hevosetkin tulleet tutuiksi. Historiallisia hetkiäkin saa Sennin kanssa kokea aina silloin tällöin; viimeisimpänä pääsin todistamaan ihmettä, missä viinipullon pohja irtosi itsekseen ja koko sisältö valui sujuvasti vaatekassiin. Oleellista on myös tietää, että Senni on tutustunut nykyteknologiaan sähköhammasharjan muodossa ja jalasta löytyvät kengät kokoa 37 – jalan koko tarkalleen olisi kuulemma 36,75. Lämpimät onnittelut meiltä molemmilta bilsalle pääsystä ja tervetuloa kanaemojen hellään huomaan!

Seku ja Laku 53


Moikka! Hauskaa, että tulet opiskelemaan bilsaa! Me olemme Aino ja Saara, molemmat toisen vuoden bilsanopiskelijoita. Aino on meistä kahdesta ehkä se käytännöllisempi ja hänen repustaan löytyy melkein mitä vain. Aino viihtyy sitä paremmin, mitä enemmän kukkia ympärillä kasvaa. Hän aikookin suunnata opiskelemaan kasvibiologiaa. Aino näpertelee mielellään kaikenlaista pientä nukkekodin sisustamisesta pitsinnypläykseen. Silloin tällöin Ainon löytää kertsiltä muka opiskelemasta jotakin, vaikka oikeasti kirja on vain yritys näyttää siltä, ettei salakuuntele muiden keskusteluja.

Aino Peltola

0403591994 aino.peltola@helsinki.fi

Saara Larmala

saara.larmala@helsinki.fi

Mahtavaa! Ootte niitä siistejä tyyppejä jotka valittiin pääsykokeista tänne Viikkiin pitämään hauskaa (ja ehkä vähän opiskelemaan). Me ollaan teidän awesome tutorpari, Liina ja Tapani, ja me esitellään teille syksyllä parasta biologielämää. Tapani on helsinkiläis-australialainen bilsafanaatikko jota kutsuu yhtä paljon neuron labrat kuin meren aallot. Yliopiston ulkopuolella nuoren luonnontieteilijän löytää helpoiten joko uimahallista hukkumasta tai leffateatterista (kulttuurivastaavana Tapanin kertsileffaillat tulevat varmasti fukseille tutuiksi). Osan ajastaan hän viettää Down Under, mutta tänä syksynä hän aikoo asuttaa kertsiä miltei 24/7. Liina edustaa entisenä nurmijärveläisenä Kehä III:n ulkopuolisia hämäriä populaatioita. Häntä kiinnostavat niin mikrobien häkellyttävä maailma kuin myös esimerkiksi aina niin kiehtovat kasvit. Vapaaajallaan Liina harrastaa muun muassa eksymistä, harhailua ja lukemista. Railakkaasta fuksivuodesta juuri selviytyneenä hänellä on hallussa monia akateemisen häröilyn taitoja, joita hän nyt palaa halusta välittää teille ihanille fukseille. Tuskin maltamme odottaa, että pääsemme ottamaan teistä kopin elokuun lopussa. Nauttikaa rauhallinen loppukesä, sillä elokuun lopussa alkaa hurja meno!

54


Terve fuksit, ja tervetuloa aloista parhaimmalle, eli bilsalle! Olen Joni, kuudennen vuoden biologian opiskelija ja tämän vuoden vastuutuutori. Olen tasa¬painoillut fysiologian ja ekoevon sekä perinnöllisyystieteen välillä, mistä amalgoituikin oma erikoistumisalani, evolutiivinen kehitysbiologia. (Selkokielellä: Jonista tulee tutkija. Hän pitää sekä eläinten, varsinkin alkioiden, dissektoimisesta että evoluutiobilsasta.) Toisaalta kiinnostukseeni kohteisiin kuuluu eläintiede yleensäkin. Ajankuluihini voidaan laskea myös toiminta biologien ainejärjestö Symbioosissa ja hallinnon opiskelijaedustajana toimiminen. Olen aina tavoitettavissa ja valmiina neuvomaan (vaikkakin saatan aluksi äristä kello neljältä aamuyöstä) eri kysymyksissä, joko suoralla vastauksella tai neuvomalla enemmän tietävän luo, joten olkaa yhteydessä valitsemanne median kautta tai käykää kertsillä, jolta olen melko varmasti löydettävissä. Tämä pätee myös orientoivan viikon jälkeen. Ensimmäinen vuosi on täynnä sekä työtä että tutustumista uuteen. Samalla se on myös täynnä hauskanpitoa, uusia kavereita ja mahtavuutta. Näin ollen suosittelenkin tasapainottamaan elämänne sopivasti opiskelun ja opiskelijaelämän väliltä. Kumpaakaan ei todellakaan kannata lyödä laimin. Samoin oman erikoistumisalan valinnasta ei pidä stressata, vaan on järkevämpää kokeilla kaikkea kuin ajautua vihaamaansa työhön kiireessä tehtyjen päätösten ja kapea-alaisen asiantuntemuksen hankkimisen jälkeen. Ja muistutan kaikille myös seuraavaa: Kenttäkurssit ovat parhainta, mitä koulutusohjelmamme voivat tarjota, ja voin sanoa, että niitä ei missään nimessä pidä jättää väliin, oli pääainevalinta mikä hyvänsä. Joka tapauksessa onnittelen mitä mainioimmasta valinnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua niin laboratoriotyöhön kuin kenttätutkimukseen. Aina geenitekniikan laboratorioista nisäkkäiden anatomiaan ja Kilpisjärven biologiselta asemalta Madagaskarin tropiikkiin! Joten vielä kerran: tervetuloa nauttimaan yhdestä maailman mielenkiintoisimmista ja tärkeim¬mistä aloista, biologiasta!

"There is grandeur in this view of life, with its several powers, having been originally breathed into a few forms or into one; and that, whilst this planet has gone cycling on according to the fixed law of gravity, from so simple a beginning endless forms most beautiful and most wonderful have been, and are being, evolved." – Charles Darwin.

Joni Ollonen (vastuutuutori) 0443060292 joni.ollonen@helsinki.fi

Ps. Muistakaa tulla pre-orientoiviin.

Alkio 2016

55


Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma Hei fuksit ja tervetuloa opiskelemaan molekyylibiotieteitä Viikkiin! Me olemme Riina ja Ilari ja toimimme yhdessä tuutoriparina. Tulevasta jännityksestä huolimatta, neuvomme teitä ottamaan kaiken uuden vastaan kevyin mielin, sillä me toimimme tukenanne ja turvananne. Vastaamme ensimmäisistä huikeista päivistä selviytymisestänne, yliopiston kampusaluetta ja opiskelijapiirejä esittelemällä. Tutustutamme teidät toisiin kurssitovereihinne rennon ajanvietteen ohella, niin että arjesta uudessa ympäristössä tulisi mielekkäämpää. Olemme myös mukana ohjaamassa ja sopeuttamassa teitä opiskelijan arkeen päivittäisellä kanssakäymisellä. Moikka! Olen Riina ja kolmannen vuoden mole. Kotoisin olen Nurmijärveltä (Kehä III:n ulkopuolelta siis), mutta tällä hetkellä asun Helsingissä. Opinnoissa eniten kiinnostaa genetiikka ja urahaaveena on sairaalageneetikon ammatti. Tanssiminen on aina ollut lähellä sydäntä ja vapaa-ajalla pelailen myös lentopalloa. Tykkään viettää paljon aikaa kavereitteni kanssa ja parasta on kun voi porukalla nauraa yhdessä hauskoille jutuille. Opiskeluelämässä ehdottomasti parasta on tapahtumiin ja bileisiin osallistuminen sekä uusiin ihmisiin tutustuminen, kertsihengailua unohtamatta! Minuun saa ottaa aina yhteyttä kun on mitä vain kysyttävää ja autan parhaani mukaan. Fuksivuosi on tosi jännittävää ja sekavaa aikaa, mutta ehdottomasti myös parasta aikaa yliopistossa, joten otetaan siitä yhdessä kaikki irti! Syksyllä nähdään orientoivalla viikolla! Hei, olen Ilari Heikkinen. Olen 21-vuotias ja aloitan syksyllä toisen yliopistovuoteni. Varhaisista opinnoistani huolimatta, olen huomannut mielenkiintoni painottuvan perinnöllisyystieteen saralle. Luentojen sekä muun yliopistotoiminnan lisäksi harrastan urheilua, pelailen mielelläni lauta- ja videopelejä sekä lueskelen kirjoja. Opiskelemisessa parasta on akateeminen vapaus. Akateemisen vapauden myötä voit valita eniten omaa mieltäsi vastaavan toimintatavan. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ohjaat itse opintojesi suuntaa sekä etenemistahtia. Akateeminen vapaus antaa turvallisen mahdollisuuden valtavirrasta poikkeamiselle, jolloin voit rakentaa itsevarmuutta juuri omalle tekemisellesi. Myös omasta puolestani haluan toivottaa mielekästä fuksivuotta yliopistolla ja

56

kehottaa etukäteen tarttumaan mahdollisimman moniin uusiin mahdollisuuksiin! Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Odotamme molemmat jo innolla teidän tapaamistanne.

Riina Haajanen

040 4102991 riina.haajanen@helsinki.fi

Ilari Heikkinen

050 9114327 ilari.heikkinen@helsinki.fi


Hei fuksit! Valtavasti onnea opiskelupaikan saamisesta ja tervetuloa opiskelemaan kanssamme Helsingin yliopistoon! Viikin kampus tulee teille todella tutuksi tutorien opastuksella jo orientoivalla viikolla, jolloin myös opiskelijaelämän hauskuus käy ilmi. Me molemmat, Isse ja Nelli, aloitamme toisen vuoden opinnot molella. Nelli on alunperin kotoisin Tuusulasta, harrastaa tanssia ja pitää kissoista. Isse taas on ehta lohjalainen, joka tykkää liikkua luonnossa silloin, kun ei luukuta netfixiä. Kysymyksiä voi rohkeasti pistää, jos jokin asia kummastuttaa. Toivottavasti nähdään jo pre-orientoivissa, mutta viimeistään sitten orientoivalla viikolla!

Moi!

Moro! Onnittelut opiskelupaikasta ja tervetuloa Viikkiin! Olen 21 vuotias biotekniikan opiskelija ja aloitan nyt syksyllä toisen vuoteni täällä yliopistossa. Olen kotoisin Tampereelta ja se myös näkyy erityisesti puheessani ja intohimossani mustaamakkaraa ja tulisia siipiä kohtaan. Seuraan vapaa-ajallani kaikkea mahdollista urheilua niin paljon kuin vain aikaa riittää ja se syökin suurimman osan ajastani opiskelun ohella. Onnittelut vielä kerran opiskelupaikasta ja antoisaa opiskeluaikaa teille kaikille. Jos jo kesän aikana tai vaikkapa syksyllä ilmenee jotain kysyttävää, ottakaa rohkeasti yhteyttä. Parhaiten minut tavoittaa sähköpostiosoitteesta julius.ronkko@helsinki.fi Mukavaa kesää ja opintojen alkua!

Alkio 2016

Nimeni on Henrik ja Viikissä minut tunnetaan nimellä Iso H, mutta näin tuttavien kesken saa kutsua myös Henkaksi... ;) Olen biotieteilijä ja aloittamassa kolmatta vuotta molella. Genetiikka on ominta aluettani, mutta olen käväissyt lääkiksen puolella ja Viikissäkin olen etsinyt sitä omaa juttua - ja todennut, että ekologian kenttäkurssit eli kenttikset ovat mitä parhainta vastapainoa labrahommille ja molekyylilitanioille! (Sitä paitsi fuksikenttikset ovat upea kokemus, vaikkei ekologia niin kiinnostaisikaan!) Samaten olen löytänyt kodin niin Helixistä kuin Symbioosista, joiden kertseiltä ja kaikenkarvaisista tapahtumista minut löytää suurella todennäköisyydellä. Tai jos ei löydä, niin tuskin olen kaukana; asun nimittäin Viikissä. Pirauta siis tai viestittele vaikka WhatsAppissa, jos kaipaat lounasseuraa tai haluat keskustella opiskelusta, opiskelijaelämästä tai elämästä ylipäätänsä! Nähdään pian!

Henrik Talsi

henrik.talsi@helsinki.fi 0504050611

57


Tervehdys fuksi! Olemme Alli ja Aino, korsolainen powertuutorpari, joka on valmiina johdattelemaan sinut yliopiston ja biotieteiden maailmaan. Tahdomme onnitella sinua isosti opiskelupaikasta. Odotamme erittäin innolla tuutoroimistasi ja tulevaa syksyä, it’s gonna be awesome! Syksyllä Alli ponkaisee käyntiin toisen vuotensa molen koulutusohjelmassa. Allia opiskelussa kiinnostavat alan kliiniset ja psykologiset sovellutukset, ja hän miettiikin mahdollisesti pääaineekseen neurotieteitä bilsan puolelta. Mieli tosin tällä neidillä muuttuu yhtä nopeasti kuin säätila. Alli harrastaa milloin mitäkin mutta tällä hetkellä intressit suuntautuvat sisustussuunniteluun ja konsolipelien tykittämiseen. Parasta Allin mielestä on aikainen kesäaamu terdellä, kädessä lämmin kuppi hyvää kahvia. Aino on kolmatta vuotta aloittava mole, joka on toisinaan epäterveellisenkin kiinnostunut kaikenlaisista metaboliareiteistä ja lukee siis pääaineenaan biokemmaa. Harrastuksiin kuuluu jalkapallo ehdottomana ykkösenä ja sen lisäksi myös lukeminen ja GTAmaratonit pleikkarilla. Hyvät viinit ja oluet ovat myös Ainon suosikkeja. Yliopistolta Ainon löytää lähes poikkeuksetta joko kirjastosta, ruokalasta tai kertsiltä, ei tässä järjestyksessä tosin. Nähdään siis syksyllä orientoivalla viikolla, toivottavasti jo pre-orientoivissa! :D Jos on jotain kysyttävää tai mitä tahansa muuta asiaa, älä epäröi laittaa viestiä tai meilata meille, autetaan mielellämme. Terveisin, Alli ja Aino

Alli Hietikko

alli.hietikko@helsinki.fi puh. 040-8658077

Aino Heikkinen

aino.heikkinen@helsinki.fi puh. 044-5010415

58

Hei uusi fuksi! Olemme Micaela (aka. Micsu, Oulu-1) ja Oona (aka. Omppu, Oulu-2) ja toimimme tuutorparina. Syksyllä meillä pyörähtää käyntiin Molekyylibiotieteiden opintojen toinen vuosi, joten fuksina olo on meille melko tuoreessa muistissa. Micsun lempparihetket fuksina olivat orientoivan viikon etkoilut ja niissä uusiin ihmisiin tutustuminen. Oona puolestaan fiilasi yhteisiä urheiluja sekä kaikkia fuksiaisia! Tiedämme miltä tuntuu tulla uuteen paikkaan tuntematta ketään, olemmehan lempinimiemme mukaisesti Pohojosesta. Haluamme saada sinut osaksi molejoukkoamme ja opettaa sinut keittämään kahavia kertsillä (ja tiskaamaan ;D). Meidän kauttamme omaksut yliopistotavat, tutustut kääpiin ja voitat tottakai BD-pelit! Tulevat moletoverisi odottavat sinua jo innolla.


Hei kaikki uudet kandi- ja maisterifuksit ja onnittelut opiskelupaikasta! Olen Rasmus, kohta neljännen vuoden mole ja toivottavasti pian myös maisterivaiheen opiskelija mikrobiologia pääaineena. Toimin tulevana syksynä uusien molen maisterifuksien tuutorina. Lisäksi olen koko koulutusohjelman vastuutuutori eli minun missioni on pitää molen fuksi- ja tuutorihommat kasassa ja pyörät pyörimässä. Minulta voi aina kysyä mieltä askarruttavia asioita, sekä ennen syksyä että opintojen alkaessa ja niiden aikana. Johdatan mielelläni kaikki fuksit niin ainejärjestö- ja opiskelijaelämän kiemuroihin kuin myös kenttä- ja labrakurssien jännään maailmaan. Minut löytää yleensä joko kertsiltä tai käytäviltä seisoskelemasta muiden tientukkeena sekä tietysti kaikista mahdollisista bileistä. Nähdään syksyllä ja muistakaa tulla preorientoiviin!

Rasmus Huotari (maisterituutori & vastuutuutori) 050-3399901 rasmus.huotari@helsinki.fi

Moikka fuksipallerot! Onnea teille kaikille murusille opiskelupaikan johdosta (ei pistokkeesta, hehe). Me, Sanni&Willie Bitchez, ollaan joidenkin onnekkaiden uusien molejen tuutoreita! Woopwoop! Minä, Willie (oikeesti Wutthichai, mutta kukaan ei kutsu minua sillä nimellä), olen Vantaalta. Pidän koirista, latinomusasta/-tanssista ja lonkerosta. Vihaan kissoja ja darraa. Vapaa-aikani käytän kertsihengailuun (mitä tuutte todennäköisesti myös tekemään), tanssimiseen, laulamiseen (vaikken osaakaan, suihkuissa kuulostan hyvältä mikä riittää aivan mainiosti) ja tietenkin bilettämiseen. Oon aika rento, joten vetäse kuule hihasta vaikka orientoiva viikko ja tuutorivelvollisuus olisi ohi. En pure... Kovaa. Och det här är Sanni, det bästa slumpa i Vik! Kutsukaa minua Dominaksi. Olen från Kyrkslätt och minä är jätte kiva! Jag tykkään tanssia, laulaa ja ryyppää... Ja Juha88 sytyttää oikee kivasti! På fritiden vietän minä kertsillä hengailtessa och att sova. Olen intresserad av labra ja människor. Puren... Hiljaa.

Alkio 2016

Se, mitä yhdistää on, että aloitellaan molemmat syksyllä toista vuotta opintoja ja geenit ja mikrobit kiinnostaa. Se niistä opinnoista. Ja tärkeämpiin asioihin; BILEEEEET on parhaat meiän ryhmässä ja paardit kans. Eli sinä hilebile, välkommen, puhumme också kännisvenskaa. Ja kyllä osataan vakaviakin olla, varmasti (melkein) asiantuntevasti perehdytetään kurssien ja opiskelumaailman saloihin. Welcome to the Dark side of biology! We love you! Vi älskar dig! Puss och kramm<3 Ps. Pallopää watch out... Nähdään pian!

Wutthichai ”Willie” Runrasri Puh. / Whatsapp 24/7: +35840 7669896 Snapchat: willieoken | Instagram: itsrebelbitch_

Sanni Hannula

Puh. / Whatsapp: +35850 5574077 Snapchat: sanniinnas | Instagram: sunnysannnni (neljä N:älä sitten ;))

59


Tervetuloa molelle uusi ihana fuksi! Toivottavasti pääset juuri meidän tutoroitavaksemme. Meidän johdollamme pääset sekä parhaisiin bileisiin, että tutustut kertsihengaukseen. Olemme myös valmiita vastaamaan kiperimpiinkin kysymyksiinne kaikesta maan ja taivaan välillä. Roosa aloittaa toisen vuotensa mole-opiskelijana syksyllä. Mole oli hänen ykköshakukohteensa, ja Roosan intohimoihin kuuluvat biokemia, sekä kaikki ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Tämä 20-vuotias Kirkkonummen kasvatti on pirteä ja temperamenttinen ihminen, joka osaa pitää hauskaa ja jaksaa pysyä motivoituneena opinnoistaan. Vapaa-aikanaan Roosa urheilee paljon, joko ihan perus gymillä tai uuden harrastuksensa, crossfitin, parissa. Aikaisemmin Roosa harrasti pikajuoksua ja hän valmentaakin edelleen työkseen lasten yleisurheiluryhmää. Maija on 20-vuotias toisen mole-vuotensa aloittava opiskelija. Molessa Maijaa kiinnostaa erityisesti geenit ja perinnöllisyystiede, mutta myös lääkekehitys tuntuu kiinnostavan. Vapaa-ajalla Maija harrastaa kaikenlaista urheilua, mm salilla käymistä ja tankotanssia sekä hengailee kavereiden kanssa. Maijan kanssa ei ikinä käy aika pitkäksi vapaa-ajalla eikä myöskään luennoilla... Iloisesta helsinkiläistyneestä klaukkalalaisesta saa aina piristävää seuraa! Maijan luonteen pääpiirteitä ovat innostavuus ja mukaansatempaavuus - Maija on saanut useasti terveysintoilijankin ostamaan suklaata. Nähdään preorientoivilla Suomenlinnassa!

Heippa! Me ollaan Ella ja Matilda aka Matti. Alotetaan nyt meidän toinen vuosi molella tutoroinnin merkeissä eikä malteta odottaa että päästään tutustumaan teihin uusiin fukseihin. Matilda: Mä innostun helposti ihan kaikesta ja kokeilen mieluusti uusia juttuja, mitä hullumpi idea sitä todennäköisemmin oon meges. Hengailen paljon kertsillä, joskin nyt takana vuonna voisin alkaa niitä noppiakin keräilemään. Tykkään käydä kaikissa tapahtumissa ja ainejärjestön hallituksessa oon decovastaava, jota ilman hallitus ei varmaan olisi pystyssä. Oon ihan stadista kotoisin että jos on ongelmia ymmärtää vaikka Oulusta tulevien murretta niin multa saa kyllä vertaistukea. Ella: Mä oon pirteä ja positiivinen, joskin nälkiintyneenä hiukan ärtyisä...(Anna ruokaa!) Luentosalin lisäksi minut löytää välillä jopa liian usein kertsiltä kahvinkeittimen läheisyydestä. Tykkään osallistua kaikenlaisiin tapahtumiin eikä teidän fuksien siis tarvitse seikkailla siellä yksinään! Vapaa-ajallani tykkään halia koiraamme, hölkkäillä ja viettää laatuaikaa kavereitteni kanssa, Netflixiä toki unohtamatta! :D Oli ongelma mikä vaan, niin tulkaa rohkeasti juttelemaan! Nähdään pian orientoivalla viikolla! Valmistautukaa huikeaan fuksivuoteen!

Ella Piekkari

ella.piekkari@helsinki.fi 0400522278

Matilda Sinkko

matilda.sinkko@helsinki.fi 0449749193

60


Moikka! Onnea elämäsi yhdestä suurimmasta saavutuksesta! Teillä tulee olemaan huikea vuosi molella! Me ollaan Amanda ja Ronja ja ollaan molemmat syksyllä toisen vuoden molekyylibiotieteiden opiskelijoita. Meidän mukana pääsette tutustumaan kaikkiin yliopiston puoliin! Olen Ronja ja olen 20-vuotias aito suomenruotsalainen Porvoosta. Minun tunnistus on helppoa, kunhan selvität ensin arvoituksen: keneltä Astrid Lindgrenin hahmolta näytän? Minulta voi kaikki fuksit, jotka haluavat ottaa molen kursseja ruotsiksi tulla kysymään, miten se tapahtuu! Ama Ronjasta: "Ronja on lämmin ja iloinen ja hänestä tulee varmasti mahtava tuutori teille ja huikea tuutoripari mulle! Meillä tulee olemaan riemukas vuosi edessä yhdessä teidän fuksien kanssa!” Olen Ama ja olen 19-vuotias helsinkiläinen. Olen aktiivisesti mukana ainejärjestötoimintaa, joka on aivan mahtavaa, koska sitä kautta pääsee helposti tutustumaan uusiin ihmisiin ja osallistumaan tapahtumien järjestämiseen. Itse olen mukana kahden ainejärjestön toiminnassa; Helixillä ja Symbioosilla. Minut löytää yleensä hengailemassa kertseiltä.

Alkio 2016

Ronja Amasta: "Ama on huippu hauska tyyppi, ja meillä on samat läpät jolle nauretaan. Ama on tosi positiivinen ja sen kaa on vaan aina hauskaa, jonka te tuutte selvästi huomaamaan" Nähdään syksyllä Viikissä ja toivottavasti myös Suomenlinnassa pre-orientoivilla! Samma på svenska Terveisin,

Amanda Ranta

040 4137648 amanda.ranta@helsinki.fi

Ronja Hotakainen 045 1258183 ronja.hotakainen@helsinki.fi

61


Biologi Hej på dig och hjärtligt välkommen till Svenska Naturvetarklubben och till att studera biologi! Under hösten händer det en hel del och som era tutorer kommer vi att hjälpa till dig att sparka igång studierna och komma in i studielivet på bästa möjliga sätt. Vi är de som du kan kontakta när du inte vet hur man anmäler sig till en kurs eller hur många celler det finns i en pingvin. Vet vi inte svaret, vet ingen (nästan åtminstone). Det finns inga dumma frågor så tveka inte att ta kontakt med oss ifall du funderar på nåt! Årets svenskspråkiga tutorer är: Jason börjar nu med sitt andra år i biologin och är intresserad av gener, och kanske lite lavar också. Utanför skolan råder fotboll för det mesta och också andra sporter, men han hittar ändå tid för sina andra intressen, såsom fotografering och böcker. Jason tyckte att hans gulisår var härligt och gör sitt allt för att de nya gulisarna har ett lika bra eller bättre år! Emelie har nu studerat ett år biologi, ett ämne som i skolan hörde till hennes favoritämnen. Hon har ett stort intresse för djur, det har hon haft ända sedan liten. På fritiden så hänger hon gärna med vänner, jobbar, springer, simmar, är ute och har skoj! Enligt henne ska studietiden vara den bästa tiden, och hon är färdig att hjälpa er att göra den till det! Jon är fjärde årets studerande med växtbiologi som

62

huvudämne. Av någon anledning blev han tutor först i år - bättre sent än aldrig sägs det ju. Vid sidan av studierna sysslar Jon bland annat med scouting, fotografering och skidning. Dessutom har han en benägenhet att ständigt berätta väldigt dåliga skämt (med betoning på “väldigt” och “dåligt”). De visa tvistar om man ens kan kalla dem skämt eller bara, helt enkelt, slöseri av din tid när du lyssnar på dem. Jon har trivats jättebra på biologin och i Svunkken och han vill se till att du får ett minst lika fint gulisår som han själv hade. Ert gulisår kommer att bli ett av de bästa och oförglömligaste i era liv. Föreläsningar och labbkurserna ni kommer att gå är spännande och intressanta men det lönar sig absolut att också delta i aktiviteter utanför föreläsningssalarna. Vi ser alla fram emot det kommande läsåret och att få träffa er. Vi är helt säkra på att vi kommer att ha helt galet roligt tillsammans. Hoppas vi ses på Sveaborg på pre-orientoivat - annors ses vi senast under den orienterande veckan! Kram,

Emelie (040-7487624) Jason (050-3200586) Jon (045-6386296)


”Anteeks’ mitä?” eli käytännön sanasto Kuten kaikilla ihmisryhmillä, myös biologeilla ja molekyylibiotieteilijöillä on oma erikoissanastonsa. Se selviää Biologian sanakirjasta. Biotieteiden opiskelijoilla on kuitenkin myös arkipuheessa sellaisia sanoja, joita eivät humanistit ymmärrä. Fuksillakin voi olla vaikeaa kun Idalla keskustellaan spondeista haviksista tai eppareista. Jos ei tiedä mikä on Alina tai DC voi jäädä useammatkin bileet väliin. Kannattaakin käydä sanasto läpi ja suorittaa täten appro bio-speakista. Lavin verran voi väittää osaavansa vasta kun on n:nnen vuoden opiskelija.

Aa

Ainejärjestö: Alan X opiskelijoiden järjestö. Usein kiva porukka, joka järjestää kaikkea mukavaa jäsenilleen edun­ valvonnasta, kulttuurista ja peliilloista ryyp­pyjuhliin, joskus myös ”sisäpiiri pieni pyörii” -leikkejä. Paras puoli: mukavaa tekemistä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita samasta alasta kuin sinä. Lähde mukaan toimintaan! Ahvis: Symbioosin Ahvenanmaan linturalli alkukeväällä, yleensä huhtikuun ensimmäinen viikonloppu. Parikymmentä joukkuetta yrittää nähdä vuorokauden aikana mahdollisimman monta lintulajia. Illalla purku ja bileet. Voi tarkoittaa myös Ilkka Hanskin metapopulaatiobiologisiin tutkimuksiin liittyviä perhoskartoituksia keväisin ja syksyin. Etenkin alkusyksyllä Ahvenanmaalle matkaa suuri joukko biologeja kartoituksia tekemään ja kertsillä on hiljaisempaa orientoivalla viikolla. Akateeminen vapaus: Myytti siitä, että yliopistossa voi muka ottaa rennosti ja opiskella mitä haluaa. Pah! Nykyisenä tulosvas­tuul­lisuuden aikana opin­to­tukikuukaudet uhkaavat loppua ennen kuin kissaa ehtii sanoa. Tottahan si­tä jo toisena opiskeluvuonna täytyy gradua alkaa tehdä! Akateeminen vartti: Perinne siitä, että tapahtuma, joka alkaa ”viideltä” alkaakin 17:15. Jos tapahtuman sanotaan alkavan 17:00, se myös alkaa silloin. Tentit alkavat yleensä tasatunnein, luennot varttia yli. Alasauna: Järjestöjen joskus käyttämä saunatila uuden YO-talon kellarissa. Sisäänkäynti B-rapusta Mannerheimintien puolelta. Aleksandria: Oppimiskeskus yliopiston kirjaston yhteydessä Fabianinkadulla. Paljon tietokoneita käytettävissä. Alina: Ainejärjestöjen usein käyttämä biletila, joka sijaitsee Uuden YO-talon 3. kerroksessa. Alina on

Alkio 2016

Uuden yo-talon rakentamista ehdottaneen henkilön etunimi. Alkio: 1) Fuksin Paras Tawara. 60 sivua ym­pä­ris­tö­ ystä­vällistä paperia, jossa jotain järkevää luetta­ vaa­kin. 2) Eliön varhainen kehitysaste. Appro: Approbatur, perusopinnot. Pienin suoritettava opintokokonaisuus, 25 op. Voi tarkoittaa myös a) Järjestön järjestämää baarikierrosta, jonka lopussa osallistujillaon hyvä mieli ja haalarimerkki. b) Luonnoläheistä kierrosta paikan X lähialueessa.. Asematunneli: Rautatieaseman alla, metron yllä. Kaupat auki joka päivä iltakymmeneen. Assari: Assistentti. Opetustoimi, joskin käytetään usein nimityksenä kurssiopettajasta. Mukava ja pätevä henkilö, joka hoitaa suuren osan saamastasi opetuksesta. ATK-asemat: Paikkoja, joissa voit käyttää tietokoneita lisävempeleineen, mikäli satut pääsemään va­paalle koneelle. Asemille saa magneettiavaimia anomusta ja pientä panttia vastaan, jolloin mikrojen ääreen pääsee klo 07-01 välillä.

Bb

Biodiversiteetin muna: 1) Yhtä monimuotoinen kuin biodiversiteetti itse. Kat­so tark­kaan perunoita ja pallomeren palloja. 2) Sym­bi­oo­sin tun­ nuslaulu, jonka säveltä ei ku­kaan tunnu tarkkaan muistavan. ”Bio­di­ver­siteettiä ei saisi luoda, eikä sen mu­nia­kaan...” Biodiversiteettipeli: Symbioosin perinne, jota vie­tetään nykyään fuksiaisina. Hauska peli, jossa käydään läpi yhdessä päivässä koko monimuotoinen yliopistoura ja sen lieveilmiöt. Tuu­torin kunnia-asia on osallistua laumansa kanssa BD-peliin. Biokeskukset: Biologian alan 3-osainen rakennuskompleksi Viikissä. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tilojen lisäksi biokeskuksissa si-

63


jaitsevat mm. farma­sian tiedekunta ja Biotekniikan instituutti. Ks. s. 27. Biologian sanakirja: Hyö­dyllinen aputeos biologian opin­­­tojesi kaikkiin vaiheisiin. Biomedicum: Biolääketieteen tutkimuskeskus Mei­­ lahden kampusalueella. Tutkijat tosin ovat pääasiassa biotieteilijöitä. Työllistää monen mon­ ta opiskelijaa kesällä. Monet biologit jäävät tänne myös gradua ja väitöskirjaa pakertamaan. Biostatistiikka: 1) Fuksikurssi, jossa opitaan biologille relevanttia tilastotiedettä. 2) Biologiassa relevantti tialstotiede. Osa ihmisistä muuttuu opiskelunsa aikana biosadisteiksi (vrt. biokemisti). Biosukeltajat: HYYn piirissä toimiva su­kel­lus­jär­ jes­tö, jonka kursseille meribiologeilla on etusija. Kurssit alkavat syksyisin. Biotieteelliset liikkujat: katso liikuntatuutorien esittely BI: Biotekniikan instituutti. Biokeskuksissa sijaitseva yliopiston tutkimusorganisaatio, josta saa sekä gradupaikkoja että kesätöitä. BiTa: Biologitapaaminen. Tapahtuma, joka kokoaa vuo­sittain yhteen Suomen biologian opiskelijoita. Tarjolla sekä asiallista ohjelmaa että vähemmän asiallista vapaa-aikaa. Bongaus: a) Tapahtumaketju, jonka aluksi saat tietää jonkin eliön olevan tietyllä paikalla ja jota sitten var­ta vasten lähdet katsomaan. Älä käytä sanaa muus­sa merkityksessä! Vrt. ’sponde havis’. b) Lintuharrastuksen kaltainen sairaustila.

Cc

Campbell: Biotieteiden fuksin perustiiliskivi (Campbell ym.: Biology). Cossus cossus: Puun­tuhoojaperhosen tieteellinen nimi. Cumu: Cum laude; Perus-ja aineopinnot, n. 60 op.

Dd

Dekaani: 1) Tiedekuntansa esimies, tiedekuntaneu­vos­ton puheenjohtaja. Bio ja ympäristötieteellisen dekaani on kau­ pun­ ki­ ekologian professori Jari Niemelä. 2) Syven­ny lukion orgaanisen kemian kirjoihin. Domma: Domus Academica, käyn­ tiosoite Leppäsuonkatu 9. Kuuluisa ja perin­ teikäs opiskelijaasuntola keskustan tuntumassa. Domus Gaudium: Kolmas ylioppilastalo Leppäsuolla, suomeksi ilon talo. Sisältää Matlu-klusterin ja Sivistys-saunan. Dosentti: Yliopisto-opetukseen liittyvä akateeminen arvonimi.

Ee

Edari: Edustajisto. HYY:n 60-jäseninen korkein päät­ tävä elin. Valitaan vaalein joka toinen vuosi. Yli-

64

oppilaskunnan jäsenillä on läsnäolo-oikeus edarin kokouksissa. Elis: Elämänpinna. Saat eliksen, kun havaitset jonkin eliön elävänä luonnossa ensimmäistä kertaa elämä­ssäsi. Elukka: Eläinmuseo Pohjoisella Rautatiekadulla. Mo­­nien biolo­gi­en tyyssija kevääseen 2002 saakka, jolloin po­ pu­ laatiobiologia, hydrobiologia ja eläinfysiologia muuttivat Viikkiin. Biologian opiskelijoilla ilmainen sisäänpääsy. Vappushokkelo on järjetettiin ennen Elukalla, mutta viime vuosina shokkeloa on majoittanut Kumpulan kasvitieteellinen puutarha. Tarjoaa myös gradupaikkoja ja kesätöitä. Eppari: Eppendorf-putki. Pieni kor­killinen suippo­ poh­jai­nen muovi­­astia eli mikrosentrifuugiputki. Tyypillinen tilavuus 1,5 ml. Soveltuu esimerkiksi kofeiinitablettien säilyttämi­ seen, korvakoruiksi, kompaktiksi shotiksi ja jopa hyönteisnäytteiden keruuseen. Erasmus: Yksi monista kansainvälisistä opiskelijavaihtoprojekteista. Kysy lisää eri osastojen kv- tai opin­to­vastaavilta, ainejärjestöjen opinto­vastaa­ vilta tai tiedekunnan kv-asioiden suunnittelijalta. Useim­milla laitoksilla on myös omia opiskelijavaihtosopimuksia ainakin eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Espa: Pohjois- ja Eteläesplanadi vievät Stockan kulmalta Kauppatorille. Välissä puisto. Kalliita pu­ tiikkeja, kivoja kuppiloita. Jokaisen täytyy käydä Café Espla­na­dissa jättikorvapuustilla. Excu: Ekskursio. Retki jonnekin. Monet ainejärjestöt tekevät excuja alojensa yrityksiin tms. instituutioihin. Sekä erilaisiin mielenkiintoisiin kohteisiin.

Ff

Fil.yo: Filosofian ylioppilas. Humanistisen, mate­ maat­tis-luonnontieteellisen, käyttäytymistieteellisen tai bio- ja ympäristötieteellisen tiede­kunnan opiskelija. ”Arvonimi”, jota voit halutessasi käyttää vaikka puhelinluet­ te­ lossa ja mielipidekirjoituksissa, tai muulloinkin, kun haluat tehdä itsestäsi pellen. Joskus jopa korrekti – esim. työ­ hakemuksissa. Finnari: Automaattipipetti, väline pienten nestemää­ rien (mikrolitran osista kymmeneen milli­litraan) mittaamiseen. Käyttää kertakäyttöisiä kärkiä, joiden unohtaminen, samoin kuin mittojen ruu­vaa­mi­ nen asteikon yli, saa assistentin repimään hiuksiaan – tai hiuksiasi. FM, FL, FT: Filosofian maisteri, lisensiaatti, tohtori. Fossiili: 1) Kivettynyt eliö, tai muinaisen eliön kiveen jättämä jälki. 2) n:nnen vuoden opiskelija eli henkilö joka opiskelee vähintään 5. vuotta. Vrt. Kääpä


Fossiilibileet: Fossiilien bileet, jonne pääsääntöisesti pääsy vain n:nnen vuoden opiskelijoille. Ja nuoremmille nakkia vastaan. Frisbee: 1) Standardimuotoinen (pikku)nisäkäs­näy­ te, joihin tutustut eläintuntemuskurssilla. 2) Bio­ logien suosiman ultimate-pelin keskeinen väline. Fuksi: Katso itseäsi peliin. Ensimmäisen vuoden opiskelija. Fuksiaiset: Juhla, jossa fuksit ovat kunniavieraat – ja usein myös päätähdet. Pidetään yleensä alkusyksystä. Ohjelma vaihtelee rauhallisista illan­ istu­jai­sista S&M-henkisiin siirty­mä­riitteihin. Joka tapauksessa pai­kalle kannattaa saapua, ja mikäli kuu­­lut useampaan tällaisia tilaisuuksia järjes­tä­ vään tahoon, kannattaa men­­nä kaikkiin – pahim­ mas­sakin tapauksessa saat ainakin tietää, mistä porukasta sait kyllik­sesi. Symbioosi, SvNK ja Helix jär­jestävät biologian fuksi­aiset biodiversi­teet­tipelin muodossa. Fuugi: Sentrifugi. Pyörittää näytteitä huimilla gvoimilla ainesosien erotta­mi­­seksi. Käsisentrifuugi ei toimi simaan,

Gg

GIS: Paikkatietojärjestelmä – tehokas menetelmä, jon­ka avulla sijoitetaan kartoituksissa havaittua flooraa ja fau­naa karttapohjalle. Gissalan pojat ovat GIS:n eri­kois­asiantuntijoita. Gradu: Iso gee. Pro gradu -tutkielma, eli maisteriksi valmistuvien lopputyö. Yleensä ensimmäinen kosketuspinta tavallisen tutkijan arkeen.

Hh

Haalarimerkki: Haalareihin ommeltava kangasmerkki, joita ainejärjestöt ym. myyvät. Ainoa oikea tapa hankkia haalariinsa merkkejä on vaihtaa oman järjestön merkkejä muiden kanssa. Biologialla perusmerkit ovat sitä paitsi huomattavasti keskivertomerkkiä halvempia ja hienompia. Haalarit: Yleinen ja suositeltava bileasuste (haa­ la­ri­bi­lei­siin). Monet poikkitieteelliset juhlapäivät ovat haalari­bileitä: mm. laskiainen ja vappu. Symbion­ teilla vihreä, Helixillä musta, SvNK:lla sininen haa­lari. Ti­laus­listat maisemassa alkusyksystä. Haalarit rahoitetaan yleensä pitkälti mainoksin, joita keräämään kannattaa tarjoutua – jokainen mainos alentaa haalarisi hintaa. Hallintorakennus: Portsua ja päärakennuksen uut­ta puol­ta vastapäätä. Joitain toimistoja ja ur­ hei­lutiloja. Hallitus: Ainejärjestön päättävä elin. Puuhastelee mukavia asioita kaikkien järjestön jäsenten hyväksi. Harrastejärjestö: Tietystä toiminnasta kiinnostuneiden ihmisten yhteenliittymä. HYY:n piirissä toimii lukemattomia eri har­rastejärjestöjä. Jos et löydä omaasi, perusta sellainen!

Alkio 2016

Helixin kerhohuone: C-talolla väliaikaisesti sijaitseva kerhohuone. He­­ lixin ikioma oleskelupaikka, jossa on mukavaa, sallittua ja suotavaa norkoilla. HeRaKe: Hengenravinnon Kerho, Symbioosin kulttuurikerho, joka tekee ekskursioita ja jakaa mielenkiintoisia linkkejä Facebook-ryhmässään. Hirven lakitus: Symbioosin jokavuotinen hanke vap­ puna: eläinmuseon hirvi saa ylioppilaslakin päähänsä. Lakituksen suorittaminen on shokkelomestarien kunniatehtävä. HOAS: Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö. ”Edullinen, mukava, hyvät liikenneyhteydet,” valitse näistä kaksi. Huom. Lämmin ei ole vaihtoehto. HOPS: Henkilökohtainen opintosuunitelma, jonka tarkoitus on tuoda opiskeluihin suunnitelmallisuutta ja ennen kaikkea antaa vauhtia. Ensimmäinen HOPS tehdään orientoivalla jaksolla. HY: Helsingin yliopisto HYAL: Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset. Kahdeksan tiedekunnan ainejärjestöläisten yhteenliittymä ja HYY-poliittinen voimatekijä (edustajiston suu­rin ryhmä). Haluaa äänesi edari­vaa­leissa, jotta ainejär­jestöt voisivat vas­tai­suudessakin sanoa pai­navan sanansa siihen, miten ylioppilaskuntaa hoidetaan. HYK: Helsingin yliopiston kemistit. Kemian ainejärjestö, josta Helix lohkesi n vuotta sitten. HYS: Helsingin yliopiston salamurhaajat. http:// www.salamurhaajat.net HYY: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Ks. esim ka­lenteristasi. Maailman toiseksi rikkain ylioppilaskunta (kaiketi).

Ii

Ilmoitustaulu: Kurssi-ilmoituksia, työ­ paikka­ ilmoi­­tuksia, tentti­tuloksia, muu­toksia opinto-oppaaseen jne. Ainejärjestöjen il­moi­­tus­tau­luil­ta selviävät bileet ja opis­ke­lijatapah­tu­mat, jotka kuitenkin kulkevat edellisiä paremmin säh­kö­postissakin. Ilotalo: ks. Domus Gaudium. Infokeskus: Info, Korona. Pyöreä rakennus, jossa mm. tiedekirjasto, kaupunginkirjasto, luentosaleja, pie­ni UniCafe. Isäntä: Ainejärjestön bile­mestari.

Jj

Joku muu: Ainejärjestö­toi­min­nan ym. tapahtumien org­a­ni­­soinnissa ylivoimaisesti aktiivisimmin puur­ tava henkilö. JOO: Joustava opinto-oikeus. Kaikkien Suomen korkeakoulujen välinen sopimus, jonka kautta voi opiskella sivuaineita tai muita opintoja muissa Suomen korkeakouluissa. Joutsenjallu: Symbioosin joutsenretken virallinen lämmike. Koostuu kuumasta kaakaosta ja kolmen

65


tähden jaloviinasta.

Kk

Kahvilat: Roiku niissä! Yliopistosta et löydä välitunteja, monia läsnäolopakkoja tai mitään muutakaan sosiaalisuuteen pakottavaa. On helppoa opiskella n vuotta oppi­matta tuntemaan ketään. Kaisa-talo: Hieno uusi kirjastotila Kaisaniemessä (HY:n metropysäkin kohdalla). Täältä saat myös magneettiavaimen. Kaivopiha: Suihkulähteellä varustettu aukio Uuden ja van­han YO-talon välissä, keskellä HYY:n kiinteistöä. Katso ympärillesi: omistat kai­ ken mitä näet! Kaivopihalla toimii Unicafe, josta saa ruokaa vähän myöhempään kuin muualta, myös lauan­taisin. Kalakerho: Ainakin sata vuotta vanha Symbioosin kerho jonka jäsenet ovat ainakin satavuotiaita. Heidät on bongattu vielä jokunen vuosi sitten Symbioosin bileissä. Kalenteri: Ylioppilas­kalen­teri. HYY:n painattama pah­vi­­kantinen päivyri ja palvelu­hakemisto. Saat omasi ilmoit­tautuessasi yli­opistolle. Sisältää paljon hyödyllistä tietoa. Kampus: Yliopistoalue. Esim. keskustakampus, Viik­ki, Kum­pula, Meilahti ja Otaniemi. Kasvis: Kaisaniemen Kasvi­tieteellinen puutarha ja kasvimuseo (Unionink. 44). Täällä on myös biologian opiskelijoiden kahdesti kuussa käytössä oleva puusauna. Keloma: Eukelomaatin ruumiinontelo. Tutustut siihen väistämättä heti opintojesi alussa. Kertsi: Kerhohuone. Kielikeskus: Aina täynnä ja ruuhkainen. Ilmoit­ tau­tu­miset hoituvat netissä. Seuraa tarkoin ilmoittautumisen alkamista! Kilppari: Helsingin yliopiston biologinen asema Kil­pisjärvellä Saanan juurella. Kilpparilla järjestetään muutamia kenttäkursseja. Sekä uudenvuoden ekskursioita Symbioosin toimesta. Kilta: Teekkarien ja useiden muiden yliopistojen ainejär­jestöjä kutsutaan killoiksi. Klubben: SvNK:n mystinen kerhohuone ja hämyisä biletila Kruununhakalaisessa Kotipizzan kellarissa. Kumpula: Kaupunginosa. Majoittaa mate­maattisluonnontieteellisen tiedekunnan, jonka kanslia on Kum­­pulan kartanossa. Vieressä on myös kasvitieteellinen puutarha, jonne biologian opiskelijoilla on vapaa pääsy. Käpistely: (TKT sl.) Tietojen­käsit­te­ly­tieteen opiskelu. Johdos: käpis­telijä. Omituisia, hulluja tai jopa kivoja. Kääpä: Vanhemman opiskelijan henkinen tila. Ei ole sidoksissa opiskeluvuosiin.

66

Ll

Labra: Laboratorio tai laboratoriokurssi. Taivas ja hel­vetti viidessä kirjaimessa. Labora et ora – tee työtä ja rakoile. Mahdollisesti yhdistettävissä raskasmetalliin. Laitosneuvosto: Laitoksen ylin päättävä elin. Lähimpänä opiskelijaa. Biotieteiden laitoksen laitosneuvosto koostuu neljästä opiskelijajäsenestä, neljästä professorista ja neljästä muun henkilökunnan edustajasta. Valitaan nelivuotiskaudeksi, joskin opiskelijat kahdeksi vuodeksi. Lammi: Entinen kunta eteläisessä Hämeessä (nykyään osa Hämeenlinnaa). Biologiselle ase­malle Pääjärven kupeeseen pääset tyypillisesti hyvin biletäyteiselle ekologian kenttäkurssilla. Käytetään myös synonyyminä ko. kurssista. LAO-Helsinki: Luonnontieteiden Akateemisten (= alan ammattiliitto) Opiskelijat Helsinki. Laskarit: Laskuharjoitukset. Näitä on joillakin kursseilla, joskus jopa pakollisia. Laskiainen: Poikkitieteellinen, kos­tea mäenlasku­ tap­ah­tuma. Helsingissä opis­­ke­lijat rikkovat lui­ taan Ullanlinnanmäellä. Usein fuksin ensimmäinen Haalarijuhla. Laulukirja: Tärkein kirja. Sisältää kaikki sitsimuistosi (oman muistisi sijaan) sekä kokoelman mitä parhaimpia lauluja. Lavi: Laudatur; syventävät opinnot. Suurin suoritettava opintokoko­naisuus, yhdessä perus ja aineopintojen kanssa 120 op. Pääainetta opiskellaan laudaturin verran. Sivuainnenkin voi suorittaa, mutta se vaatii 20 op:n syventävien opintojen tutkielman teon. Leppätalo: Ks. Domus Gaudium. Limes: Matematiikan, tietojenkäsittelyopin ja eksak­ tien luonnontieteiden opiskelijoiden ainejärjestö. Noin 2500 jäsentä. Luento: Suuri osa luen­noit­si­joista on ihan kuuntelemisen arvoisia, loppuja ei tarvitse seurata kuin silloin tällöin, kunhan kopioi luento­prujut. Erityisesti massaluennot voi usein korvata lukemalla kirjaa (jos on). Luennoilla tapaa myös kavereita. Lukki: 1)Luonnontieteiden kandidaatti, LuK. Alempi kor­kea­koulututkinto, tietty määrä opintoja ja lopputyönä helppo kirjallisuuskatsaus. 2) Hämähäkkieläin

Mm

Magneettiavain: Harmaa klöntti jonka saa panttia vastaan ja joka takaa pääsyn 24h atk-tiloihin ja lukusaleihin. Sekä Bio 3:n Kertsille! Maisteri: Ylempi korkeakoulututkinto. Tittelisi val­ mis­tut­tuasi. Mannerheim-sali: Iso kokoustila Uuden YOtalon A-rapussa, viidennessä kerroksessa. Monet


jär­jestöt järjestävät yleiskokouksensa ja yleisötilaisuutensa täällä. Mansku: Mannerheimintie. Manta: Havis Amanda. Alastoman naispatsaan ko­ ris­­­tama suihkulähde Kauppatorin rannassa. La­ ki­te­taan perinteisesti pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien toimesta vappuaattona klo 18. Be there. MaO: Maantieteilijöiden ainejärjestö. Erosi Symbioosista joskus muinoin. Mappi: Sähköpostilaatikko, jollainen kaikille opiskelijoille annetaan yliopistoon tullessa. Levytilaa 1 GB – siivoa välillä pois turhia viestejä, ettei kiintiö ylity. Matlu: Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opis­ke­­lijajärjestöjen yhteistyöjärjestö, johon Symbioosi kuuluu historiallisista syistä. Ihan kiva. Matlu-klusteri: Matlun (eli myös sinun!) bile- ja hengailutila kolmannella ylioppilastalolla eli Domus Gaudiumilla. Avaimia löytyy ainejärjestöaktiiveilta, lyöttäydy seuraan tai seuraa bileilmoittelua. Minski: Tvärminnen eläintieteellinen asema Hanko­ nie­ mellä. Minskissä järjestetään kenttäkursseja mm. fuksivuoden Saariston ekologia. Juhannuksena järjestetään ekskursio Symbioosin toimesta (huhujen mukaan vanhojen jumalien kunniaksi). My Frank: Opiskelijakortti jolla voit mm. maksaa Unicafessa ateriasi ja Vanhalla kaljasi ja saat muualla opiskelija-alennukset. MYY: Ympäristötieteiden opiskelijoiden ainejärjestö, jossa ymp yksi pääaine. Asustaa Symbioosin ja SvNK:n kanssa Biokeskus 3:n kertsillä.

Nn

Nakki: Erilaisia tapahtumia varten suoritettava tehtävä kuten virvokemyynti, siivous, narikka... Verbi nakittaa: isännän tehtävä – etsiä ihmisiä suorittamaan nakkeja. Nakkilista: Ennen tapahtumia internettiin ilmestyvä lista tarjolla olevista na­keista. Täyttyy yleensä silmänräpäystäkin nopeammin. Neurotieteiden tutkimuskeskus: Tutkimusyksikkö, joka kokoaa yhteen neu­ro­tutkimusta eri aloilta. Sijaitsee Cultivator II:ssa. N:nnen vuoden opiskelija: Vähintään 5. vuoden opiskelija (joka ei kehtaa myöntää kuinka monta vuotta on ollut yliopistolla).

Oo

Oljenkorsi: Viihtyisä kumpulalainen baari, joka on toiminut alun perin orientoivan viikon baarina fukseille ja vanhoille. Oodi: Yliopiston opintotietojärjestelmä. Nettikäyttö­ liittymä WebOodin (https://weboodi.helsinki.fi/hy/) kautta voit mm. tutustua opintosuorituksiisi. Opintokokoelma: Näytekoko­el­mat, joissa voit tutustua neulasettomiin kuusenoksiin ja siivettömiin kaksi­siipi­siin vuodelta -35. Lystikkäitä ja her­mo­ja­­ raastavia hetkiä tiedossa! Opintopiste: Op, ECTS-piste. Työmäärän yhteis­

Alkio 2016

eu­ roop­ pa­ lainen mittayksikkö. Yksi piste vastaa 27h työpanosta. Kurssien laajuus ilmaistaan opintopisteinä. Kandin tutkinnon laajuus on 180, maisterin tutkinnon laajuus 120 opintopistettä. Vrt opintoviikko. Opintoputki: Kävelytunneli, joka johtaa Porthanian vierestä Kaisaniemen metroasemalle. Opintorekisteriote: Tiedot opin­to­pistesal­dos­ ta­­si, suo­rit­ta­mis­ta­si kursseista ja niiden arvo­sa­ nois­­ta. Virallisen opinto­re­kis­­teriot­teen voit hakea tai tilata opiskelijaneuvonnasta maksutta kerran lukukaudessa. Epävirallisen otteen saa WebOodista (ks. Oodi). Opiskelijakortti: SYL-kort­­ ti, My Frank. Antaa joukon erilaisia alennuksia ja on se kortti, jolla todistat eläväsi alle perus­ turva­ minimin. My Frank toimii alennuskorttina HYY:n ruokaloissa ja toimipis­teis­sä. Korttiin saa maksuominaisuuden ELISA-lompakko maksutarralla. OPM: Oma Pullo Mukaan. Mainitaan usein bile­kut­ suissa. Ordoviikki: Viikin vanhat kampusrakennukset Bio­ kes­­kus­ten takana. Niissä majailee Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Osakunta: Järjestö, jonka jäsenet olivat joskus kotoisin samoilta seuduilta, mutta käytännössä jäsenistön mää­räy­tyminen kotiseudun mukaan on hämärtymässä. Aine­­järjestöihin verrattuna sika­ mai­sen varakkaita. Paras puoli: mukavaa tekemistä sel­laisten ihmisten kans­sa, jotka eivät todellakaan ole kiinnostuneita samasta alasta kuin sinä ja ne kaikki muut, joita näet päivittäin. Koosta ja varoista riippuen asuntoja, stipendejä, bileitä ja har­ras­tusmah­dol­lisuuksia. Voit kuulua vain yhteen osakuntaan kerrallaan. Otaniemi: Aalto-yliopiston kampusalue Es­poossa. Majoittaa myös VTT:n sekä parituhatpäisen teek­ karikylän. Synonyymejä: Otaliemi, Onaniemi, Ota­ onnela. VARO TÄTÄ PAIKKAA.

Pp

Perimä: Perinnöllisyys­tieteen pääaine. Piirustuskerho: Eräs Symbioosin kerhoista, jossa pääset toteuttamaan itseäsi. Portsu: Porthania, Yliopistonkatu 3. Luentosaleja (P-salit), Unicafe, ilmoitustauluja asunnoista ja avoi­mista työ­pai­koista. Postituslista: Sähköpostiosoite, johon lähetetty viesti menee kaikille listalla oleville. Ainejärjestöillä on omat listat, joihin liittymällä saat tietää järjestöjen tapah­tumista ynnä muista sys­teemeistä. Promootio: Silloin tällöin (= epämääräisesti joidenkin vuosien välein) järjestettävä yltiöjuhlallinen yliopisto-opintojen päätöstilaisuus, johon voivat osallistua edellisen promootion jälkeen valmistuneet. Vasta promootiossa maisterit saavat oikeuden käyttää maisterinsormusta ja-seppelettä ja torhtorit tohtorinhattua ja -miekkaa.

67


Pruju: Moniste, kopio. Yleisesti kurssimateriaali, jota luetaan tai ollaan lukevinaan. Pseudoväitös: Symbioosin perinne. Jatkot ja ka­ ronkka ovat ennen varsinaista väitöstä; vastaväittäjä väittää vas­taan ja kustos vain hörppää. Yleisön tulee olla hiljaa ja käyttäytyä arvokkaasti. Pystylähtö: Koko yön kestäneiden bileiden jälkeen ei suin­kaan mennä nukkumaan, vaan suoraan päivän aska­reisiin. Tullee tutuksi viimeistään Lammin kenttäkurssilla. Päärakennus: Fabianink. 33. Majoittaa yliopiston byrokratiaa ja opiskelijaneuvonnan. Unicafen keskitason alapuolelta, luentosaleja sekä yliopiston juhlasalin. Pöllöposti: Tästä vuosittain jul­kais­tavasta Symbi­ on­tin liit­teestä löydät useimpien biologian opiskelijoiden yhteys- ja muut tiedot. Päivitä tietosi pöl­ lö­postiin, kun niitä huhuillaan sähköpostilistoilla vuoden alussa. Pöllöretki: Symbioosin perinteinen linturetki. Pöllöjä kuullaan harvoin, kerran retkeiltyäsi tiedät kyllä miksi. Pöllö-öljy: Symbioosin pöllöretken virallinen juoma: 4/5 vahvaa kahvia ja loput viskiä.

Rr

Rekry: Yliopiston ura­pal­ve­lut. Välittää oman alan työpaikkoja ja järjestää tilaisuuksia, joissa kerrotaan monipuolista asiaa työ­elämä­kontak­teista, palkkauk­sesta, työsopimuksen teosta jne.

Ss

Safari: Lammin paikallinen baari, josta näin pari vuotta lopettamisen jälkeenkin tulet kuulemaan monenlaista legendaa Salametsästäjä: Vanhempi opiskelija tai maisteri, joka tuntee erityistä viehtymystä ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. Fuksit, varokaa! Saunailta: Vapaamuotoinen illanvietto, jossa halutessaan saa myös saunoa. Juotavaa löytynee. Kasviksella parhaat. Selkkari: Labrakursseilla töiden jälkeen väännettävä työselostus. Saattaa aiheuttaa suunnatontakin tuskaa. Seminaari: Tilaisuus, jossa joku puhuu aiheesta X, ja muut kuuntelevat. Eroaa luennosta siinä, että semi­naa­riesitelmä on yleensä lyhyempi ja jotenkin ajankohtainen. Opintoihin kuuluu useamman tällaisen pitäminen, ja ero lukion esitelmiin on loppujen lopuksi aika vähäinen, paitsi että aihe tulee tuntea paremmin ja arvostelu on asiallisempaa. Shokkelo: Symbioosin vappuperinne ja fuksien jokavuotinen Suuri Tehtävä. Vapunpäivän iloinen koko perheen tapahtuma Kumpulan kasvitieteellisellä puutarhalla. Tuotosta osa menee luonnonsuojeluun. Shokkelonäytelmä: Symbioosin vappu­shokkelon

68

ohjelmanumero. Shokkelon siivouksen yh­teydessä esitetään näytelmästä myös K-18-versio. Siilinpesä: Viikin ”lähi”baari Siilitien metroaseman tuntumassa. Jättimäiset pizzat jo miltei kultti­ maineessa. Sillis: Silliaamiainen. Tärkeämpien juh­lien jälkeisenä aamuna pidettävä pienimuotoinen aamu­syö­pöt­ tely, johon kestä­vimmät raahau­tuvat paikalle. Sitsit: Akateeminen pöytä­juhla: ruo­­kaa, juomaa ja lau­lua. Pukukoodi useim­mi­ten ”siisti”. Sivistys: 1) Ominaisuus, jota yliopistoväellä on rutkasti. 2) Domus Gaudiumilla sijaitseva ylellinen kattosauna, jota HYY vuokraa järjestökäyttöön Speksi: Opiskelijanäytelmä, jollaisia mm. teekkarit ja LKS väsäävät. Yleensä kiitettävän räävittömiä. Sponde havis: Spontaani havis: näet jonkin eliö­ lajin tietämättä pai­kalle tul­lessasi sen olevan siellä. Suokki: Suomenlinna. Linnakesaari Helsingin edustalla, kes­keinen näh­tä­vyys. Suokkiin pääsee pik­ ni­kil­le tai kas­viretkelle historian siipien havinaan HKL:n lipun hin­ nalla. Opiskelijajärjestöjen vakioretkipaikkoja. SYKE: Suomen ympäristökeskus. Täältäkin voit saada töitä. SYL: Suomen ylioppilaskuntien liitto. Iso järjestö, jonka jäsen esim. HYY on . Antaa lausuntoja meidän kaikkien puolesta milloin mistäkin aiheesta. Symbiontti: 1) Symbioosin julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 2) Sym­ bioosi-ak­ tii­ vi tai muuten itsensä voimakkaasti jäseneksi miel­tävä. Symbioosin kuoro: Neli- ja kau­nis­ääninen iloinen sekakuoro, joka on levyttänyt kaksi kertaa. Nykyis­tä kuoroa edeltänyt kokoonpano ei sen sijaan osan­nut laulaa, mutta teki myös yhden levyn. Symbioosin kerhohuone: Symbioosin oleskelu- ja kokoustila Biokes­kus 3:n poh­ja­kerroksessa. Luentojen jälkeen otollinen hengaus- ja kahvin­ keitto­paikka. Kertsillä majailevat myös SvNK ja MYY. Yöpyminen periaatteessa kielletty, yön läpi biletys sen sijaan ei. Symbioosin puutarha: Symbioosin palsta Herttoniemessä, viiden minuutin pyörämatkan päässä kampuksesta. Mukaan pääset helpoiten seuraamalla keskustelua puutarhan Facebook-ryhmässä. SyyHy: Symbioosin hyönteisjaosto.

Tt

Telkänpönttö: Bio­­kes­kus 3:n keskellä sijaitseva puurakenteinen seminaari­huo­ne.. Tiedekuntaneuvosto: Tiedekunnan korkein päättävä elin; puhetta johtaa dekaani. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on neljä professori­jäsentä, kolme muun henkilökunnan edustajaa ja kolme opiskelija­


edustajaa. Valitaan vaaleilla nelivuotiskaudeksi, opiskelijaedustajat kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Tuutori: Vanhempi opiskelija, jonka tehtävä on opettaa joukolle fukseja yliopistoelämän aakkoset kopio­koneista kaupunki­tunte­mukseen. Jos ei tiedä jotain ennestään, ottaa kyllä selville. Tuutorikalja: Yleisen käytännön mukaan tuu­to­riin­ sa tyytyväinen fuksi tarjoaa tälle jossain vaiheessa kaljan tms. juoman.

Uu

UniCafe: Ruokalaketju, josta saa ruokaa halvalla. Lyyralla maksamalla hinta on alempi HYY:n ateriatuen ansiosta. Hinta hyvä, taso vaihteleva. Sijainnit: ks. tämän lehden kartoista. HYY-yhtymän omistama. Uusi: Uusi ylioppilastalo Vanhan ylioppilastalon vie­ ressä, osoitteessa Mannerheimintie 5. Sisältää osa­kuntien tiloja, järjestöjen kerhohuoneita, HYY:n keskustoimiston ja yleis­käytöllistä juhla- ja ko­kous­tilaa. Monet bileistä järjestetään 3. kerroksen Alina-salissa. Uusien illat: HYY:n järjestämät vuotuiset bileet uusille opiskelijoille.

Vv

Vanha: Vanha ylioppilastalo, Kolmen sepän patsaan ja Uuden välissä. Sisältää kahvilan, baarin, ko­ kous­­tiloja ja juhlasalin. Usein isoja bileitä; ensimmäisen kerran tutustunet ’uusien illoissa’. Hyvä mut­ta hintava terassi keskellä keskeisintä keskustaa. Valtsika: Valtiotieteellinen tdk, Unioninkatu 37. ATK-asema ja ruokala. Vapaa radikaali: 1) Helixin julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa, myös netissä. Lyh. VR 2) Parit­to­man elektronin uloimmalla kehällä sisältävä atomi tai ato­miryhmä. Usein hyvin reaktiivinen ja lyhyt­ikäinen. Viikki-GP: Viikin ainejärjestöjen vuotuinen kevättapahtuma, jossa kierretään rastilta toiselle leikki­ mie­lisen kilpailun merkeissä. Viikin opintokokonaisuudet: Appro: Biokes­ kus 3:n ym­päri. Cumu: Biokeskuskompleksin ym­ päri. Lavi: Ko­ko Viikin ympäri (79:n reittiä). Kengät sallittu. Viikki-klusteri: Viikkiläisten kerhotila uuden ylioppilastalon huipulla, johon Helixillä, MYY:llä ja Biosfäärillä on käyttöioikeudet. Vuodari: Vuodenpinna. Saat sellaisen, kun näet jonkin eliölajin ensimmäistä kertaa kuluvan ka­len­te­ rivuoden aikana.

helsinki.fi/webmail/, ja sähköpostitunnukset saat automaattisesti, kun tulet kirjoille yliopistoon.

Xx

X: Kromosomi, joka esiintyy biologian opiskelijalla useimmiten tuplana.

Yy

YFK: Yliopiston Farmasiakunta, farmaseuttien ainejärjestö biokeskus 2:ssa. Ylkkäri: Ylioppilaslehti. Ylioppilaskunnan julkaisu. YMBO: Yleisen mikrobiologian pääaine. Yrityshautomo: ”Yrityshautaamo”. Biokeskusta vas­tapäätä sijaitsevat rakennukset, joiden suojiin voit perustaa ikioman bioalan yrityksen. YTHS: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Halpaa ter­­vey­denhoitoa, jos olet niin onnekas, että on­ nistut saamaan ajan. Viikissä tavattavissa terveydenhoitaja keskiviikkoisin Infokeskuksessa. Muutoin lähin toimipiste on Töölössä. Perehdy HYY:n kalenteriisi.

Zz Ää Öö

Ördäys: 1) Väärä tapa nauttia alkoholia. 2) Teekkari ja kaksi kaljaa.

Ww

Webmail: Yliopiston internet-pohjainen sähköpostiohjelma – voit lukea postejasi miltä tahansa net­ tiyhteydellä varustetulta koneelta. Osoite on www.

Alkio 2016

69


SYKSYN ALUSTAVA TAPAHTUMA-AIKATAULU Huom! Tarkista uusin tieto aikataulusta omalta tuutoriltasi!

27.8. Pre-orientoivat 31.8. Fuksikaski 2.9. BYTDK:n fuksibileet 10.9. Helixin ja Symbioosin fuksisitsit 16.9. Symbioosin kaudenavajaiset 23.9 Helixin kaudenavajaiset 30.9. BD-peli xx.09. Fuksiolympialaiset xx.10. Biotekniikan instituutin esittelypäivä 23.10 Helixin rapujuhlat 4.11 Helixin synttärisitsit 25.-26.11. Kenttäasemien esittely fukseille xx.11. Symbioosin joutsenretki xx.12. Symbioosin pikkujoulut xx.12. Beerpong xx.12. Pikkujoulusauna 28.12.-5.1. Symbioosin UV-excu Kilpisjärven biologiselle asemalle xx.xx. Naturan Z-ränni xx.xx. Viikin merkkimarkkinat

70


Alkio 2016

71


Pre-orientoiva päivä la 27.8 Suomenlinnassa! Yhteislähtö Kauppatorilta Tule sinäkin paikalle tutustumaan tuleviin opiskelukavereihisi ja tuutoreihisi jo ennen opiskelun alkamista! Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan uudet opiskelijat tapaavat toisensa Suomenlinnassa pre-orientoivana päivänä la 27.8. Yhteislähtö tapahtuu Kauppatorilta lautalla klo . Jos eksyt tai pääset saapumaan vasta myöhemmin paikalle, ota yhteys fuksi- ja tuutorivastaava Veronica Ahoseen (045 102 4111) tai vastuutuutori Joni Olloseen (044 306 0292).

Alkio 2016