Alkio 2022

Page 1

Alkio johdatus biologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

2022

1


Alkio

johdatus biologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

Sisältö Puheenjohtajien terveiset 3 Opintopisteitä ja outoja polkuja

4

Erittäin lyhyt johdatus yliopistoon

6

Opiskelijaelämän sanastoa 8 Kandiopinnot pähkinänkuoressa

12

Kandiohjelmana biologia 16 Ensimmäinen vuosi biologiaa

19

Kandihjelmana molekyylibiotieteet

24

Ensimmäinen vuosi molekyylibiotieteitä

30

Kursseja kandiopiskelijoille 32 Kaksikielinen tutkinto 38 ATK Yliopistolla 40 Kampussuunnistusta 42 Kun nälkä yllättää 49 Biologiset asemat ja erillislaitokset

50

Symbioosi ry 54 Helix ry 58 Biofilmi

62

Sekvenssi 64 Svenska Naturvetarklubben rf

Biosfääri 68 Symbioosin kuoro 70 SISU ry 71 Viikki-speksi ry 72 Loimu ry 73 Ongelmatilanteissa 74 75

Koulutusohjelmien tuutorit 81 Syksyn tapahtumia 94

2

Riku Kangasniemi Hennamari Kupari Minna Launiainen (vastaava toimittaja) Timo Pihlajamäki

66

MYY ry 67

Opintoneuvojat ja ohjaavat opettajat

Toimitus ja taitto

Etukansi Suvi Leskinen


Tervetuloa uudet fuksit! Suuret onnittelut opiskelupaikasta ja tervetuloa Viikin kampukselle! Yliopisto-opintojen aloittaminen saa kenen tahansa pään pyörälle ja uusia asioita tulee paljon. Ei kuitenkaan hätää, tietoa on koitettu kerätä yksiin kansiin ja helposti prosessoitavaan muotoon. Tässäpä sinulla onkin ehkäpä kattavin infopaketti, josta saat selville tärkeimmät jutut biologian tai molekyylibiotieteiden kandiohjelmissa opiskelusta! Me haluamme ainejärjestöjemme Symbioosin ja Helixin puolesta toivottaa teidät lämpimästi osaksi opiskelijayhteisöämme! Ensimmäinen opiskeluvuotesi tulee olemaan varmasti innostava ja tulet löytämään paljon uusia ystäviä. Opinnoille vastapainoksi sekä sosiaalisten verkostojen punomiseksi kannustamme tulemaan rohkeasti mukaan tapahtumiimme! Kaikesta innostuksesta huolimatta on normaalia tuntea myös ahdistusta. Opintojen aloittaminen ja mahdollisesti uuteen kaupunkiin muuttaminen on iso muutos elämässä. Muista, ettet ole kuitenkaan yksin tunteittesi kanssa. Jokainen on ollut joskus fuksi, ymmärrystä ja vertaistukea on siis varmasti löydettävissä. Parin hankalan vuoden jälkeen, olemme valmiita nauttimaan opiskelijaelämästä täysillä. Järjestämme monipuolisesti erilaisia aktiviteetteja - kannattaakin siis seurailla tiedotustamme somessa ja sähköpostilistoilla, jota kautta pääasiassa viestimme. Syksyn perinteisiin tapahtumiin, joita ei kannata missata kuuluvat ainakin fuksisitsit, BD-pelit, Haliaksen linturetki sekä useat muut juhlat, elokuvaillat ja excut. Tästä kattauksesta löytyy varmasti jokaiselle jotakin! Ei ole väliä mitä opiskelet, sillä kaikki ovat tervetulleita Helixin ja Symbioosin tapahtumiin. Teemme ainejärjestöinä paljon yhteistyötä ja tulette varmasti tapaamaan toisianne myös samoilla kursseilla. Meidät tavoittaa helpoiten kerhohuoneiltamme eli kertseiltä, jonne kannattaa tulla hengailemaan ja harrastamaan yleistä prokrastinointia. Helixin kertsi sijaitsee Biokeskus 1:ssä ja Symbioosin Biokeskus 3:ssa. Kertseillä tarjotaan ilmaista kahvia ja teetä, sekä myydään edullisia virvokkeita ja välipaloja. Kertsien ihanuudesta ei

voi liikaa puhua, ne ovat kampuksemme sydän, jonne kokoonnumme viettämään aikaa yhdessä. Kuka vain voi lähteä mukaan ainejärjestötoimintaan! Kannattaakin siis osallistua ainejärjestöjemme syys- ja vaalikokouksiin ja lähteä rohkeasti mukaan järjestöhommiin. Meillä varmasti löytyy jokaisen mielenkiinnon kohteisiin sopivaa toimintaa, kiinnostaisiko esimerkiksi juttujen kirjoittaminen ainejärjestölehtiimme Vapaaseen Radikaaliin ja Symbionttiin tai miltä kuulostaisi sitsikeittiöherkkujen loihtiminen? Me kyllä kerromme mielellämme toiminnastamme ja autamme muissakin kiperissä kyssäreissä. Tulkaa siis rohkeasti moikkaamaan meitä kertsille ja nähdään myös tapahtumissa! Superhauskaa opintojen alkua! <3 Timo Pihlajamäki, Helix ry:n puheenjohtaja Ella Lintunen, Symbioosi ry:n puheenjohtaja

3


Opintopisteitä ja outoja polkuja Kursseja, opintopisteitä, seminaareja... Siis mitä ihmettä? Vastuu opintojen suunnittelusta on nyt sinulla, mutta onneksi apua on saatavilla. Vanhemmat opiskelijat, tuutorit ja opinto-ohjaajat auttavat oman opintopolun löytämisessä ja HOPSin (henkilökohtainen opintosuunnitelma) tekemisessä. Omien opintojen suunnittelu kannattaa aloittaa opinto-oppaan selaamisesta, ja tietenkin tästä tietopaketista. Aloitetaan siis perusasioista. Akateeminen vuosi eli lukuvuosi alkaa useimmiten syyskuun alussa ja päättyy toukokuussa. Vuosi jakautuu neljään periodiin, joista periodit I ja II edustavat syyslukukautta ja periodit III ja IV kevätlukukautta. Jokaisen periodin välissä on niin kutsuttu tentti- ja lukuviikko, jolloin ei järjestetä juurikaan luento-opetusta. Tiedekunnassamme tosin periodien rajat saattavat olla toisinaan hieman häilyviä. Yliopiston perustutkinnoissa on käytössä kaksiportainen tutkintorakenne. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä ja tämän jälkeen 120 opintopisteen maisterin tutkinto. Usein sekä kandi että maisteri suoritetaan samassa yliopistossa ja tiedekunnassa, mutta kaksiportaisuus mahdollistaa maisterin suorittamisen myös muualla, vaikkapa ulkomailla. Opintojen edistymistä mitataan opintopisteillä, tuttavallisemmin nopilla.

4

Virallisen määritelmän mukaan yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia töitä. Suositeltu opintojen etenemistahti on 60 opintopistettä vuodessa, mikä vastaa melko tarkasti kokoaikaista vuosityöaikaa. Tulet kuitenkin huomaamaan, että opintopisteisiin vaadittavat työmäärä vaihtelee hyvinkin paljon eri kurssien välillä. Tutkintoon kuuluu pääaineesi perusja aineopinnot sekä pakolliset tukiaineet, kuten tilastotiede, ja kielten kursseja. Aiemmissa tutkintorakenteissa oli vaatimuksena sivuainekokonaisuus, mutta nykyään tätä vaatimusta ei enää ole. Tutkintoon sisältyy kuitenkin tietty määrä vapaavalintaisia opintoja, mutta voit valita ne nykyään vapaasti mistä tahansa oppiaineista, jotka sinua kiinnostavat. Maisterin tutkinnossa opinnot muodostuvat pääaineen syventävistä opinnoista (pakolliset ja vapaavalintaiset) sekä muista opinnoista. Maisteriopinnot päättää 30 opintopisteen pro gradu -tutkielma eli gradu. Termistön ja byrokratian keskellä pujottelu voi välillä vetää naaman tähän ilmeeseen. Älä kuitenkaan lannistu: et ole ongelmien kanssa yksin!


Kandi- tai maisterivaiheessa voit hakea vaihto-opintoihin ulkomaille tai JOO- eli joustavan opintooikeuden opintoihin toiseen suomalaiseen yliopistoon. Kumpaakin vaihtoehtoa kannattaa suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Opintojen suoritusaika on rajattu yliopistossa seitsemään vuoteen. Jos opintosi kestävät pidempään, joudut hakemaan lisäaikaa opintojen suorittamiseen. Välivuosia voi pitää yliopistossa vain harvoista syistä, joihin lukeutuvat esimerkiksi varusmies- ja siviilipalvelus. Hyvä! Nyt sinulla on hallussasi perusasiat! Seuraavaksi lyhyt syventyminen...

Byrokratian kiemuroihin Saadaksesi Kelalta opintotukea sinun on suoritettava lukuvuodessa 5 opintopistettä tukikuukautta kohden. Opintopisteet lasketaan koko lukuvuoden ajalta, eli saadaksesi kaiken opintotuen sinun on suoritettava vähintään 45 opintopistettä vuodessa. Jos suoritat vähemmän opintoja, Kela pyytää sinulta selvitystä opintojen viivästymisestä. Jos selvityksesi ei kelpaa, Kela lakkauttaa opintotukesi maksamisen tilapäisesti. Jos suoritat alle 20 opintopistettä lukuvuodessa tai sinulla on liikaa työtuloja, Kela perii tukea takaisin. Tukikuukausien määrä on rajattu 50:een, jotka jaetaan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kesken. Tarvittaessa voit anoa lisäkuukausia hyvin perustein. Jos suoritat opintoja myös kesällä, voit hakea opintotukea kesäkuukausillekin. Nämä kuukaudet vähennetän tukikuukausistasi.

Opintoraha on suuruudeltaan noin 250 euroa, minkä lisäksi voit nostaa valtion takaamaa opintolainaa noin 650 euroa kuukaudessa. Lainasopimus tehdään oman pankin kanssa. Jos suoritat alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon määräajassa (joka on 6 vuotta), Kela hyvittää opintolainasi 2500 euroa ylittävästä osuudesta 40%. Opintotuen lisäksi olet oikeutettu yleiseen asumistukeen, jota haetaan erillisellä hakemuksella. Lisätietoa ja ohjeita kaikista Kelan tuista opiskelijalle löytyy osoitteesta kela.fi/ opiskelijat:

Opiskelijan toimeentuloa helpottavat lukuisat opiskelija-alennukset, joita saa esimerkiksi opiskelijaravintoloista, monista kaupoista ja joukkoliikenteestä opiskelijakorttia näyttämällä. HSL (Helsingin seudun liikenne) antaa HSL-alueella vakituisesti asuville opiskelijoille 45% alennusta kausilipuista. Alennuksen saa kuitenkin vain HSL-sovelluksella. Lisää opiskelija-alennuksia löytyy opiskelijakortit tarjoavan Frank-palvelun verkkosivuilta:

Vaikka yliopisto-opintojen suunnittelu voi joskus tuntua vaivalloiselta, kannattaa omia opintoja suunnitella ja pohtia heti ensimmäisestä kurssista lähtien! Pidä korvat ja silmät auki, ihmettele, tutki ja muista, että yliopisto-opinnot ovat mahdollisuuksia täynnä. Sinä päätät tartutko niihin! 5


Erittäin lyhyt johdatus

yliopistoon

Helsingin yliopiston hallinto ja opetusjärjestelyt jakaantuvat tieteenalojen mukaan jaettuihin 11 suureen yksikköön, tiedekuntaan. Lisäksi yliopistolla on useita erillisyksiköitä, joista osa antaa opetusta. Yliopisto on keskittänyt toimintansa neljälle kampukselle. Tämä artikkeli antaa sinulle joitain perustietoja uudesta opinahjostasi. Tekstin tarkoitus on antaa sinulle käsitys siitä, mihin sijoitut yliopiston hallinnollisella kartalla ja ketkä tekevät sinua koskevia päätöksiä. Yliopisto ”Yliopiston tehtävät ovat tutkimus, opetus ja sitä tukeva yhteiskunnallinen vuorovaikutus.” Yliopisto on sivistyksen ja uuden tiedon kehto, jossa opetuskin perustuu tutkimukseen, ja uusin tieto ja tutkimusmenetelmät ovat esillä kauan, ennen kuin niistä kirjoitetaan Helsingin Sanomissa. Yliopistoa johtavat rehtori, vararehtorit ja yksiköiden johtajat. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Yliopiston rehtorina toimii Sari Lindblom. Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Kansleri myöntää professorin arvonimen ja dosentin arvon sekä luvan promootioiden järjestämiseen. Tällä hetkellä kanslerina toimii Kaarle Hämeri.

6

Helsingin yliopiston tiedekunnat Bio- ja ympäristötieteellinen Farmasian Eläinlääketieteellinen Humanistinen Kasvatustieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Oikeustieteellinen Teologinen Valtiotieteellinen

Yliopiston korkein päättävä elin on yliopiston hallitus, joka muodostuu eri tiedekuntien jäsenistä kandidaateista professoreihin.


Dekaani = tiedekunnan pomo

Tiedekunta Tiedekuntaa johtaa ja valvoo dekaani yhdessä varadekaanien kanssa. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani on kasvitieteiden professori Jaakko Kangasjärvi. Dekaani ja varadekaanit valvovat ja vastaavat tutkimuksesta ja opetuksesta. Tiedekunnan korkein päättävä elin on tiedekuntaneuvosto: 11 jäsenen hallinnollinen toimielin, joka kehittää tiedekunnan toimintaa­ dekaanin johdolla. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaanin lisäksi professoreita, opettajia, muuta opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Tiedekuntaneuvosto tekee kaikki tiedekunnan suuret päätökset, joista opiskelijajäsenillä on tapana tiedottaa Facebookin Bio- ja ympäristötieteellisen opintoasiat -ryhmässä. Tähän ryhmään siis kannattaa liittyä. Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat ovat myös luettavissa yliopiston tiedotusportaali Flammassa. Toimikunnat Tiedekunnan päätöksenteon valmistelua varten ovat tiedekunnassa dekaanin asettamat toimikunnat – koulutusohjelmatoimikunta, tutkimusohjelmatoimikunta ja yhteiskuntasuhteiden toimikunta – sekä tiedekuntaneuvoston asettama opetustaitotoimikunta. Koulutusohjelmatoimikunta vastaa opintoasioihin kuten tutkintorakenteisiin liittyvästä suunnittelusta ja valmistelusta. Koulutusohjelmatoimikuntaan kuuluu myös opiskelijajäseniä. Opiskelijajäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyiset opiskelijajäsenet jatkavat 31.12.2022 asti. Koulutusohjelmatoimikunnan lisäksi jokaista koulutusohjelmaa, mm. biologiaa ja molekyylibiotieteitä, valvoo oma johtoryhmä. Tutkimusohjelmatoimikunta vastaa tutkimukseen ja tohtorikoulutukseen liittyvästä valm-

istelusta ja valvomisesta. Tähän toimikuntaan ei kuulu perustutkinto-opiskelijoita, mutta tohtorikoulutettavia kylläkin. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan viralliset tutkimusohjelmat ovat Ekosysteemit ja ympäristö, Organismi- ja evoluutiobiologia sekä Molekulaariset ja integratiiviset biotieteet. Yhteiskuntasuhteiden toimikunnan tehtävä on tukea ja suunnitella tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorovaikutustoiminnan vaikuttavuutta esimerkiksi yritysyhteistyössä sekä varainhankinnassa. Opetustaitotoimikunnan tehtävänä on edistää tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstön opetustaidon kehittämistä. Toimikunnassa on professoreiden, muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden edustus. Nykyinen toimikunta on valittu kaudelle 2018–2021. Opiskelijat hallinnon jäseninä Kuten edellä esitellyssä tuli esille, opiskelijakin voi päästä mukaan yliopiston hallintoon. Hallinnon opiskelijajäseniä kutsutaan hallopedeiksi. Opiskelijajäsenen paikkaa kannattaa rohkeasti hakea, kunhan hakuaika jälleen tulee kohdalle. Jos haluat maksimoida mahdollisuutesi tulla haussa valituksi tai muuten vain et jaksa odotella uuden toimikauden alkua, pääset hankkimaan tietämystä tiedekunnan hallinnosta myös opiskelijajärjestön opintovastaavan roolissa. Opiskelijajärjestöjä ovat ainakin Biosfääri, MMYL, Symbioosi, SvNK, Helix ja Myy – näistä lisää tulevilla sivuilla!

Halloped(i) = hallinnon opiskelijaedustaja

7


Opiskelijaelämän sanastoa Opinnot alkamassa ja termit hukassa? Tärkeää on osata oman alansa keskeisimmät termit, mutta myös opiskelijaelämään liitännäiset sanat ja asiat. Ei huolta fuksi, tässä kompakti paketti ainakin osasta keskeisimmistä opiskelijäelämästä selviämiseen tarvittavasta termeistä avuksesi. Ja vaikka eivät kaikki jäisikään mieleen niin tekemällä oppiii ja kysyvä ei tieltä eksy, vai miten se meni…

Yliopistoa yleisesti Fuksi = 1. vuoden opiskelija Lipasto = Puhekielessä joskus esiintyvä lyhenne yliopistosta. Noppa = Opintopiste Akateeminen vartti = Kaikki luennot yleensä alkavat 15 yli eikä esim. tasalta ellei muuten mainita. Tätä kutsutaan akateemiseksi vartiksi.

Unari = Unicafe eli YLVA:n hallinnoima opiskelijaravintola, josta saa ostettua lounasta ja ruokaa hulppeaan opiskelijahintaan. YLVA = Entinen HYY-yhtymä. HYY:n omistama konserni, joka vastaa HYY:n liiketoiminnasta (mm. ravintoloita ja kiinteistöjä).

Akvaario = Examinarium-tenttitila, jossa voi käydä tekemässä tentin tietokoneella varattuun aikaan. Ei ole valvojaa läsnä, mutta tallentava videovalvonta.

Sisu = Opintojen seuraamista ja kursseille ilmottautumista varten tehty järjestelmä

Moodle = Oppimisympäristö, jonne tulevat kurssien tiedot ja materiaalit. Tehtävien teko, esseiden palautus ja tenttiminen on mahdollista Moodlessa. 8


Järjestöistä Ainejärjestö = Tietyn alan tai oppiaineen opiskelijoiden muodostama yhdistys, joka muun muassa valvoo ja edistää opiskelijoiden oikeuksia ja järjestää erinäisiä tapahtumia. Tiedekuntajärjestö = Opiskelijoiden muodostama koko tiedekuntaa edustava yhdistys. Ainejärjestöt ovat tiedekuntajärjestöjen jäseniä. Ainejärjestöihin verrattuna tiedekuntajärjestöjen rooli on yleensä laajaalaisempi.

Kattojärjestö = “Hierarkiassa” ylempänä toimiva järjestö, esim. tiedekuntajärjestö on ainejärjestön kattojärjestö HYY = Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta. Opiskelijayhteisön ylin elin,

joka omistaa mm. YLVA:n ja jonka piirissä melkein kaikki järjestöt toimivat. Opiskelijoiden aktiivinen edunvalvoja, jonka rakenne muistuttaa valtion hallintoa: HYY:lla on hallitus ja edustajisto, joista molemmat koostuvat opiskelijoista. HYY:lla on myös useita erilaisia valiokuntia (Ympäristövaliokunta, Kehitysyhteistyövaliokunta, Tapahtumavaliokunta…), joiden toimintaan voi hakeutua mukaan.

Edustajisto- eli edarivaalit: HYY:n edustajisto valitaan kahden vuoden

välein vaaleilla, joissa jokainen HYY:n jäsen on äänioikeutettu. Kuka tahansa voi asettua ehdolle vaalipiirien kautta. Eduskunnan tapaan edustajistolla on ylin päätösvalta.

Osakunta = Helsingin yliopiston piirissä toimivia opiskelijayhteisöjä, jotka keräävät yhteen opiskelijoita poikkitieteellisesti eri alueilta (esim. Pohjalaisosakunnat, Savolaisosakunta, Hämäläisosakunta…) Hallitus = Järjestöihin valitaan kalenterivuosittain hallitus, joka päättää ainejärjestön asioista. Hallitukseen voi liittyä kuka tahansa järjestön varsinainen jäsen. Aktiivisesta osallistumisesta voi myös hakea tiedekunnalta opintopisteitä. Virkailija = Järjestön toimihenkilö, joka ei kuulu hallitukseen. Järjestöistä

löytyy erilaisia virkoja aina tapahtumatiimistä liikunta- ja työelämävastaaviin. Lisätietoa viroista löytyy järjestöjen verkkosivuilta.

Eri tiedostuskanavat = Järjestöjen tiedotus tapahtuu sähköpostilistojen, somen ja keskusteluryhmien kautta. Jokaisella järjestöllä on oma sähköpostilistansa, johon liittymisestä löytyy lisätietoja järjestön verkkosivuilta. Facebookissa järjestöillä on oma sivunsa ja ryhmänsä. Aktiivinen tiedotus tapahtuu fb-ryhmässä. Järjestöjen instagram-tilit kannattaa myös ottaa aktiiviseen seurantaan, sitä kautta saa helposti tietoa tulevista tapahtumista ja yms. Keskustelukanavat, kuten viralliset Telegram-ryhmät ovat tiedotuksen lisäksi alustoja ihan vaan paskan puhumiselle ja erilaisten asioiden kyselemiselle. 9


Tapahtumasanastoa Sitsit = Akateeminen pöytäjuhla. Normaaleja bileitä hienostuneemmat juhlat, joissa lauletaan sitsilauluja laulunjohtajien johdolla, syödään ja juodaan. Kultainen sitsiohje löytyy laulukirjasta ja jaetaan osallistujille ennen tapahtumaa. Myös laulunjohtajat kertaavat sitsien sääntöjä ja sitsisanastoa. Vaikka sitsit kuulostavatkin virallisilta, ovat ne silti hyvin rento tapahtuma. Laulukirja = Järjestöillä on omat laulukirjansa, joista löytyy sitseillä

laulettavia lauluja. Osa lauluista on perinteisiä koko yliopistossa tunnettuja lauluja, osa taas on hyvin spesifejä järjestöille. Laulukirjan voi ostaa järjestöltä, ja niitä kierrätetään sitseillä pöydissä muille erinäisten terveisten kirjoittamista varten. Laulukirja on siis myös kiva muisto käydyistä sitseistä.

Läsy = Läsy eli laululäsy on paperinen tai sähköinen vihkonen, johon on

kerätty yleisimpiä lauluja. Läsy voidaan tehdä tapahtumakohtaisesti esim. järjestöjen yhteissitseille, joissa kaikki laulut eivät löydy kaikkien laulukirjoista.

Vujut eli vuosijuhlat = Opiskelijajärjestöjen ja osakuntien hienoimmat akateemiset juhlat. Vujut ovat perusrakenteeltaan samanlaiset kuin sitsit, mutta tapahtuma on juhlallisempi ja muodollisempi, ja sisältää paljon esim. puheita. BYTDK:n järjestöt järjestävät vuosijuhlat viiden vuoden välein. Konjakkikorvat = Vuosijuhlien loppupuolella lautasliinoista taiteltava päähine.

Approt = Opiskelijatapahtuma, joka koostuu yleensä erinäisten rastien

kiertelystä tai suunnistus tyyppisestä baarien kiertelystä, jossa saa opiskelijahintaan virvokkeita. Eri tasot ns.tutkintotasot, suorituksen mukaan, josta yleensä saa sitä vastaavan haalarimerkin.

BD-pelit = Biodiversiteetti-pelit eli Symbioosi ry:n järjestämät Bio- ja

ympäristötieteellisen tiedekunnan fuksiaiset: Fuksit kiertävät tuutoreidensa kanssa ryhmissä hauskasti pukeutuneena erinäisiä rasteja ja parhaiten suoriutunut tiimi palkitaan.

Excursio eli excu = Tapahtuma, joka on reissu johonkin kohteeseen. Excu voi kohdistua esim. kulttuuritapahtumiin, yrityksiin tai muihin mielenkiintoisiin paikkoihin.

Kide App = Sovellus, josta voi ostaa opiskelijatapahtumiin lippuja ja sieltä löytyy myös infoa tapahtumista ympäri maata.

10


Paikkoja Uusi = Uusi ylioppilastalo, HYY:n omistama kiinteistö Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä. Vanha = Vanha ylioppilastalo, HYY:n omistama kiinteistö Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä. Klusteri = Klusteri eli klusse on HYY:n omistama järjestötila. Pupu = Pupu-klusteri eli Hedda Gabler on Etu-Töölössä osoitteessa Mechelininkatu 3D sijaitseva HYY:n tila, jonka jakaa useampi järjestö (mm. Helix, MYY, MMYL, Viikki-speksi…) Matlu-klusse = Viralliselta nimeltään Christina Regina. Matlu-klusteri

sijaitsee Etu-Töölössä HYY:n omistamassa Domus Gaudium -rakennuksessa osoitteessa Leppäsuonkatu 11. Matlu-klusterin jakaa useampi järjestö, mm. Symbioosi ja Symbioosin kuoro.

Pesä = Käärmeenpesä, YFK:n (Yliopiston farmasiakunta) omistama

vuokrattava juhlatila Sörnäisissä.

Eufa = Euphoria, LKS:n (Lääketieteen kandidaattiseura) omistama vuokrattava juhlatila Sörnäisissä.

Grundi = Sanalla viitataan yleensä C-grundiin, joka on Latokartanon

ylioppilaskylän omistama Viikissä sijaitseva vuokrattava juhlatila.

Alina-sali = HYY:n juhlatila Uudella ylioppilastalolla. Järjestöt saavat

varata Alina-salin käyttöönsä yleensä kaksi kertaa lukukaudessa. Alinassa järjestetään usein sitsejä.

Sivistys = Kattosauna Sivistys. HYY:n omistama saunatila Domus Gaudiumin ylimmässä kerroksessa, jota järjestöt voivat varata käyttöönsä. Niemi = Otaniemi

11


Kandiopinnot pähkinänkuoressa: kanditutkielma, kandiseminaari, harjoittelu sekä muut mysteerit

Kieliopinnot ja tilastotiede

Harjoittelu

Kanditutkin-toon kuuluu pakollisena toinen koti-mainen kieli sekä yksi vieras kieli. Vieraaksi kieleksi kannattaa valita englanti, mikäli mielii HY:n kansainväliseen maisteriohjelmaan tai haluaa suorittaa maisterin tutkintonsa kokonaan englanniksi. Suomen- tai ruotsinkieliseen maisteriohjelmaan ei ole englannin kielen vaatimusta, eli tällöin vieras kieli voi hyvin olla myös mikä tahansa muu yliopiston tarjoama kieli. Kieliopinnot voi hyväksilukea toisesta koulutusohjelmasta, mikäli olet vaihtanut alaa. Kieliopinnot voi tehdä myös tenttimällä, mikäli hyvät kielitaidot ovat jo olemassa.

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa kandiopintoihin kuuluu yksi pakollinen harjoittelu, joka on harjoittelun kestosta riippuen 5 tai 10 opintopistettä. Minimikesto harjoittelulle on yksi kuukausi kokopäiväisenä. Harjoittelun voi suorittaa yliopiston tai muun instituution tutkimusryhmässä, valtion laitoksessa, alan yrityksessä tai koulutusohjelman laboratorioassistenttina. Harjoittelu kannattaa suorittaa palkallisena, ja Helsingin yliopiston ulkopuolella suoritettavaan harjoitteluun voi hakea harjoittelutukea, joka kattaa osan palkasta. Mikäli suoritat harjoittelun koulutusohjelman labrakurssin avustajana, et saa harjoittelujaksostasi palkkaa. Usein myös yliopiston tutkimusryhmillä ei ole valmiuksia ottaa palkallista harjoittelijaa, mutta varsinkin pitkää palkatonta harjoittelua kannattaa välttää. Harjoittelu on arvokasta työkokemusta, ja avaa usein ovet seuraavaan työpaikkaan. Harjoittelupaikasta voi myös muodostua pidempikestoinen työsuhde opintojen oheen.

Tutkinnossa tulee suorittaa tilastotieteen opintoja, joita voi valita muutamista vaihtoehdoista. Kursseilla perehdytään taulukointiohjelmien ja ohjelmointiympäristöjen käyttöön, sekä tilastollisten laskentamenetelmien teoriaan.

12


Kanditutkielma Kandidaatintutkielma on bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa 20-sivuinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielma suoritetaan opintojen loppuvaiheessa, jolloin työkalut oman tietämyksensä soveltamiseen ovat olemassa. Työ arvioidaan asteikolla 1-5 ja siitä saa 6 opintopistettä. Opiskelija saa valita tutkielman aiheensa itse, mutta aiheen tulee luonnollisesti liittyä alan opintoihin. Lähteenä tulee käyttää alan vertaisarvioituja julkaisuja, joita ovat esimerkiksi tutkimusraportit ja katsausartikkelit. Tutkielman kirjoittaminen on usein muutaman kuukauden aikana etenevä prosessi, mutta työtunteihin katsoen sen voi tehdä jopa viikoissa. Tutkielmaan on hyvä panostaa, sillä tutkielman aihepiiristä voi työllistyä jo maisteriopintojen alussa tutkimusryhmään. Myös maisterin pro gradu tutkielman voi kirjoittaa samasta aihepiiristä, jolloin hyvä ennakkotietämys aiheesta on iso etu. Tutkielman aihevalinta ei kuitenkaan tarkoita, että siihen pitäisi keskittyä myös kandiopintojen jälkeen. Voit valita aiheesi sinua kiinnostavasta kohteesta tai pyytää aihetta suoraan opettajalta. Jos työskentelet tutkimusryhmässä avustajana, kandisi aihepiiri voi liittyä työhösi ja parhaimmillaan voit jopa saada kandin kirjoittamisesta palkkaa.

Kandiseminaari Kandiseminaari eli kandisemma on useista luennoista koostuva kokonaisuus, jonka tarkoitus on perehdyttää opiskelija kandidaatintutkielman

tekemiseen. Kandisemman yhteydessä suoritetaan myös puheviestinnän opintojakso, jossa opiskelija pitää esitelmän kandityönsä aihepiiristä. Tässä vaiheessa kanditutkielma saa olla vielä pahasti kesken tai jopa aloittamatta. Kandiseminaarissa esitelty aihe ei sido tekemään kandia kyseisestä tutkimuskohteesta.

Kandiohjaaja Kandidaatin tutkielman tekemistä varten tarvitset kandiohjaajan, jonka kanssa suunnittelet kanditutkielmasi tekoa. Kandiohjaaja myös arvioi kandityön. Kandiohjaajan kanssa sovitaan muutama palaveri, jossa ohjaaja antaa korjauksia tekstiisi. Ohjauksen avulla kandin kirjoittamisen aikataulu pysyy yllä. Kandiohjaaja pitää hankkia itse, ja parhaiten se onnistuu sähköpostitse kysymällä. Kandiohjaaja voi olla joku koulutusohjelman opettajista tai muu yliopistolla työskentelevä henkilö, esimerkiksi jos työskentelet tutkimusavustajana tutkimusryhmässä, tutkimusryhmän tutkija voi toimia kandiohjaajanasi.

Kypsyysnäyte Kypsyysnäytteen tarkoitus on todistaa, että kandin on kirjoittanut opiskelija itse, eikä joku muu. Kypsyysnäyte on kandiohjaajan laatima tentti kandin aihepiiristä. Tentti on läpäistävä, jotta tutkinnon saa suoritettua. Kypsyysnäytteestä ei saa opintopisteitä. Ainakin pandemia-aikana kypsyysnäytteeksi on hyväksytty myös tutkielman tiivistelmä.

13

Kuva: Timo Pihlajamäki


Kurssien suorittaminen Suurin osa opinnoista on perinteisiä luentokursseja. Luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoa ja luentojen materiaalit tulevat usein Moodleen nähtäville. Luentokurssin läpäisyyn riittää luentosarjan tentin (eli kokeen) suorittaminen hyväksytysti. Tentit arvostellaan asteikolla 0–5, joten jos tentistä napsahtaa nelonen, voit itkun sijasta tuulettaa villisti. Pieni osa kursseista arvostellaan asteikolla hylätty–hyväksytty, jolloin asia yleensä mainitaan kurssin kuvauksessa. Laboratorio-, kenttä- ja harjoitustyökursseilla taas pääset itse kokeilemaan kirjoista tuttuja asioita. Näillä kursseilla on luonnollisesti läsnäolopakko ja lisäksi kursseihin kuuluu erilaisten selostusten ja raporttien kirjoittamista. Kenttäkursseilla lähdetään maastoon, joskus useammaksi viikoksikin opiskelemaan ja ihmettelemään. Opintoihin saattaa myös sisältyä kirjatenttejä. Kirjatenttiä varten opiskellaan jokin etukäteen sovittu oppikirjan aihealue ja suoritetaan siihen liittyvä tentti. Kirjatentin suorittaminen sovitaan aina kirjan aihealueen mukaan määräytyvän vastuuopettajan kanssa. Tentti suoritetaan tyypillisesti yleisen tenttitilaisuuden yhteydessä tai joustavammin sähköisesti.

14


Maisteriohjelmaan siirtyminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa on valittavissa useita eri maisteriohjelmia. Opiskelupaikan varmistettuasi sait myös opintooikeuden ylempään korkeakoulututkintoon, mutta et pääse aloittamaan haluamassasi maisteriohjelmassa automaattisesti. Maisteriohjelmiin tulee ilmoittautua ilmoittautumislomakkeella kandiopintojen loppuvaiheessa. Ilmoittautumisten perusteella maisteriohjelmien johtoryhmät tekevät opiskelijavalinnat ja tarjoavat paikkaa maisteriohjelmiin. Opiskelijoita priorisoidaan ensisijaisesti opintomenestyksen perusteella, mikäli opiskelijoita ilmoittautuu maisteriohjelmaan kiintiötä suurempi määrä. Tarjottu opinto-oikeus maisteriohjelmaan on voimassa ilmoittautumisajankohdasta riippuen 6 tai 12 kuukautta, mikä tarkoittaa, että tämän ajan puitteissa tulee valmistua kandiksi ja aloittaa maisteriopinnot. Maisteriohjelmailmoittautuminen on auki kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Voit myös hakea muiden tiedekuntien ja yliopistojen maisteriohjelmiin yhteishaussa, jos täytät hakuvaatimukset.

Elektroniset oppimisympäristöt aukeavat kotisohvalta käsin Jo ennen pandemia-aikaa yliopistokursseilla on siirrytty pitkälti elektronisiin oppimisympäristöihin. Helsingin yliopistossa keskiössä on Moodle, joka tarjoaa jokaiselle kurssille oman sivustonsa. Usein Moodleen päätyvät myös tallenteet kaikista luennoista, ja siellä voi suorittaa kurssitehtäviä. Myös

oppikirjat ovat useimmiten luettavissa tietokoneella tai tabletilla yliopiston kirjaston nettisivujen kautta.

Yliopistossa opiskelu vaatii itseohjautuvuutta Yliopistossa opiskelutyyli on toisen asteen oppilaitokseen verrattuna vapaampi, mikä asettaa myös opiskelijalle vastuuta omasta etenemisestään. Niin sanottu akateeminen vapaus tarkoittaa, että esimerkiksi luennoille ei ole yleensä pakko mennä ja opintoja saa suorittaa omalla tyylillään. Opettajat eivät seuraa yksittäisen opiskelijan etenemistä, vaan opiskelijan on itse pysyttävä perillä omasta opiskelutahdistaan. Oman aikataulun ylläpitämistä auttaa esimerkiksi kalenteri tai muu muistio. Kursseilla on kuitenkin usein ajastettuja pakollisia tehtäviä, jotka rytmittävät opintoja. Kursseilla lisätehtävät ovat korostuneet erityisesti pandemia-aikaan, sillä etäopiskelussa tenttien järjestäminen monimutkaistuu ja lähiopetuksen puuttuessa tehtävät auttavat opiskelijaa pysymään aikataulussa. Yliopistossa tutkijanluonnettaan pääsee harjoittamaan jo peruskursseilla, sillä aivan kaikkea ei ole selitetty auki, vaan opiskelijan on omaaloitteisesti etsittävä tietoa ja löydettävä ratkaisuja. Itsenäinen tiedonhaku on keskiössä yliopistoopinnoissa, minkä viimeistään huomaa loppututkielmaa kirjoittaessa. Jos siis näet oudon käsitteen luentokalvolla, kysy rohkeasti opettajalta, etsi vastaus luotettavista lähteistä tai lue kurssin oppikirjaa. 15

Kuva: Timo Pihlajamäki


Kandiohjelmana

BIOLOGIA Lukiossa opiskellaan biologiaa ja yliopistoon otetaan opiskelijoita lukemaan biologiaa, mutta julma totuus on, ettei biologiaa sellaisenaan oikeastaan opeteta juurikaan – ainoastaan sen eri osa-alueita luonnonsuojelubiologiasta geneettiseen bioinformatiikkaan. Kandidaatin tutkinnossa pääaineena on biologia ja tutkintovaatimukset ovat kaikille samat aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoa lukuun ottamatta. Aineopintojen valinnaisissa opinnoissa voi kuitenkin keskittyä johonkin tiettyyn biologian tieteenalaan. Maisterin tutkinnossa tieteenala, mihin erikoistutaan, valitaan tarkemmin. Biologian opettaja Hei Sinä, joka haluat osallistua tulevien viherpeukaloiden istutustyöhön, rakastat ääntäsi tai muuten vain tykkäät tarinoida, olet cool: pukeudut lökäpöksyihin ja puhut slangia, kestät pitkät loma-ajat sekoamatta, et tunnista itseäsi edellisistä, mutta polte kasvatustyöhön kytee sisälläsi! Biologian aineenopettajan taival käy hakuhaastattelun, pääaineopintojen ja ikimuistoisten kenttäkurssien kautta toisen opetettavan aineen opintoihin ja edelleen opettajankoulutuslaitoksen (käyttäytymistieteellinen tiedekunta) suuntaan. Toisen opetettavan aineen opinnot sijoittuvat kandivaiheeseen ja pedagogiset opinnot vasta maisterivaiheessa. Opintoihin sisältyy siis paitsi luonnontieteitä myös ihmistieteiden näkökulmia. Älkää kuitenkaan peljätkö: humanismi on huumaavaa! Aineenopettajan suuntautumisvaihto tarjoaa

16

monipuolisen ja yleissivistävän keitoksen, jonka ainekset pääset itse valitsemaan. Perinteisesti bilsan maikka opettaa bilsan ohella mantsaa. Kukaan ei kuitenkaan estä sinua lukemasta 60 opintopisteen sivuainekokonaisuutta kemiasta, terveystiedosta tai vaikkapa köksästä! Aineenopettajan ABC: Häh?! Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto: ihmisläheisen ja ympäristötietoisen tulevaisuuden puolesta. Hmm...?! Päätöstä ei tarvitse stressata opintojen ensimetreillä. Hakeminen ei kahlitse mihinkään, joten rohkeasti mukaan kevään hakuhaastatteluihin! Huh?! Opettajien työllistyminen ei nykymaailmassa ole itsestäänselvyys. Suojatyöpaikan perässä ei siis kannata lähteä juoksemaan... Hih?! Opettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa kahdessa osassa tai yhteen pötköön. Vuosi opettajankoulutuslaitoksella haastaa ajattelemaan opettajuuden koukeroita oikein kunnolla. Pysähdyhän lopuksi muistelemaan omia kouluaikojasi. Minkälainen on hyvä opettaja? Voitko kuvitella itsesi kasvattajana: nuoren esikuvana ja tukipilarina? Ekologia ja evoluutiobiologia Mikä on johtanut tähän kaikkeen elämän monimuotoisuuteen? Miten ympäristö vaikuttaa eliöön ja päinvastoin? Mihin suuntaan luonnonvalinta ajaa kehitystä? Millaisia ovat eläinten sukulaisuussuhteet ja miten lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon? Ekologia ja evoluutiobiologia tarjoavat laajimman näkökulman biologiaan, mahdollistaen elämän tarkastelun aina genomitasolta yhteisötasolle. Opiskelemalla alaa opitkin ymmärtämään, miten ympäristö ja evoluutiohistoria vaikuttavat lajeihin. Ekoevon opiskelija kehittyy henkilöksi, joka kykenee ymmärtämään biologian kokonaisuutena. Tätä voi soveltaa eri aloilla, esim. luonnonsuojelussa tai vaikkapa laboratoriokokeiden suunnittelussa. Opiskeluun kuuluu sekä laboratorio- että kenttätyöskentelyä, PCR:stä sukelteluun. Kenttäkurssit ovat parhainta tarjontaa tältä osastolta. Kenttäkursseilla on


mahdollista tutustua luontoon ja sen tutkimukseen aina Kilpisjärveltä Madagaskarille mitä parhaimmassa ja asiantuntevimmassa seurassa! Luonnonvalinnan ja sattuman vaikutuksen ymmärtäminen on avain tietoon siitä, miksi elämän eri tasoilla on sekä monimuotoisuutta että toistuvuutta. Tähän ekoevo tarjoaa toimivat avaimet. Mikään biologiassa ei nimittäin käy järkeen muuten kuin evoluution valossa. Kasvitiede Oletko kiinnostunut molekyylibiologiasta? Vai evoluutiosta? Vai kasvinjalostuksesta? Vai oletko kiinnostunut niistä kaikista ja monesta muusta, etkä osaa päättää? Olipa asia miten tahansa, pääset toteuttamaan itseäsi kasvitieteilijänä. Tämän pääaineen alta löytyy opetusta molekyylitasolta aina systematiikkaan ja evoluutiobiologiaan asti. Koska kasvitiede on laaja ala, myös opetustarjonta on runsasta. Opintoihinsa voi sisällyttää tutkimuksen ja koejärjestelyjen suunnittelua, tutkimus- ja työharjoittelua, laboratoriokursseja, lajintuntemusta, systematiikan ja evoluutiobiologian tutkimusmenetelmiä tai kenttäkurssin Taita-vuorilla Keniassa tai Kilpisjärvellä. Itsenäinen opiskelu omaa kasviota (tai sieniötä) keräten voi myös tulla tutuksi. Maisterivaiheessa kasvibiologi voi valita opintoja seitsemästä opintokokonaisuudesta. Opintoihin voi sisällyttää myös Maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan järjestämiä kokonaisuuksia tai kursseja. Mikäli sinua kiinnostaa laboratoriotyöskentely, kasvifysiologia, kehitysbiologia, bioteknologia, molekyylibiologia ja kasvinjalostus voivat olla juuri sinua varten. Jos taas todella suuret linjat ovat sydäntäsi lähellä, kasvi- ja sienisystematiikka ja kasvien ekologia ja evoluutiotutkimus tarjoavat mahdollisuuden perehtyä miljoonien vuosien skaalalla tapahtuviin prosesseihin – ja niiden tuloksiin. Subarktisen kasviekologian ja kasvidiversiteetin

parissa voit rymytä tropiikissa, tuntureilla, metsissä ja kedoilla (auringon paistaessa ja linnunlaulun kaikuessa...). Rakensitpa opintosi kuinka tahansa, voit silti tehdä melkein mitä haluat: kasvifysiologin voi löytää metsästä sahailemasta puunäytteitä yhtä hyvin kuin systemaatikon ajamasta PCR:ää laboratorion uumenissa. Fysiologia & neurotiede Millaisia sopeumia eläimet ovat kehittäneet pystyäkseen elämään tietyssä ympäristössä? Mikä säätelee eläinten käyttäytymistä? Kuinka eläimet kehittyvät yksittäisistä soluista aikuisiksi? Fysiologia ja neurotiede etsii vastauksia näihin kysymyksiin yhtä aikaa molekyyli-, solu-, kudos-, elin- ja eliötasolta yhdistäen niistä saatavaa tietoa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi muuntogeeniset eläimet ovat tärkeitä malleja, jotka antavat korvaamatonta tietoa tietyn geenin tai geenien vaikutuksista organismissa. Paitsi perimän, myös ympäristön vaikutusta voidaan tutkia tällaisten elävien mallien avulla. Fysiologian ja neurotieteen opiskelija voi maisterivaiheessa valita kahdesta eri opintosuunnasta: neurobiologiasta tai fysiologiasta. Neurobiologin tutkimuskohteena on eläinten käyttäytymistä säätelevä hermojärjestelmä, ja tutkimuskohde voi olla mitä tahansa yksittäisestä hermosolun ionikanavaproteiinista aina kokonaisen hermoston toimintaan. Neurobiologia on hyvin poikkitieteellinen tieteenala, ja kiinnostus esimerkiksi fysiikkaan tai toisaalta psykologiaan on usein hyödyksi opiskelijalle. Yleisluontoisempi fysiologian opintosuuntaus antaa laajan osaamispohjan fysiologian ymmärtämiselle. Pääset perehtymään eläimen toimintaan lähes kaikilla osa-alueilla aina yksittäisen solun tasolta laajempiin kokonaisuuksiin, kuten liikkumiseen. Aistien toiminta, "omiikat" eli biomolekyylien kokonaisuuksin tutkiminen, yksilönkehitys ja siihen tiukasti linkittyvä regeneraatio sekä eläinten ympäristövasteet ovat opintokokonaisuuksia, joita voit suorittaa ja joista myös löytyy Helsingin yliopistossa korkean tason tutkimusryhmiä. Fysiologiaa ja neurotiedettä opiskelemaan aikovan kannattaa varautua siihen, että koe-eläimiä käytetään opetuksessa kaikissa erikoistumislinjoissa. Myös myöhempi tutkimus perustuu useimmiten koe-eläinten käyttäytymiseen.

17


Perinnöllisyystiede Perinnöllisyystiedettä eli genetiikkaa voi opiskella sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa. Perinnöllisyystiede on klassisen määritelmänsä mukaan eliöiden ominaisuuksien perinnöllisyyden lainalaisuuksia tutkiva tiede. Siitä asti, kun perinnöllistä informaatiota sisältäväksi aineeksi 1950-luvulla osoitettiin DNA, on tutkimus keskittynyt tämän kiehtovan molekyylin toimintaan. Vankka molekyyligenetiikan tuntemus onkin nykyään välttämätöntä kaikissa perinnöllisyystieteen osa-alueissa. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa perinnöllisyystieteen opetus ja tutkimus painottuvat juuri molekyylitasolle, mutta huomionarvoista on myös ekologian ja evoluutiobiologian tieteenalaan liittyvän populaatio- ja kvantitatiivisen genetiikan opetus ja tutkimus. Ihmisen ja lukuisten muiden eliöiden koko perimä on nyt kartoitettu emästasolla. Tämä on mahdollistanut aivan uudet lähtökohdat mm. genomien vertailuun ja niiden toiminnan tutkimiseen. Nykyään geneetikon työkaluihin kuuluu pipettin lisäksi olennaisesti myös tietokone. Geenejä etsitään edelleen elävistä soluista, mutta myös bioinformatiikkaa hyödyntäen lukuisista eri tietokannoista ja eri geenejä sekä niiden tuotteita, proteiineja, vertaillaan keskenään käyttäen tietokoneohjelmia. Bioinformatiikka onkin tieteenala, joka yhdistää molekyylibiologian ja tietotekniikan. Perinnöllisyystiede on nykyisen biologian sydämessä, ja genetiikan tuntemus on välttämätöntä myös aloilla kuten solu- ja kehitysbiologia, syöpätutkimus, virologia, biotekniikka, evoluutiobiologia, taksonomia ja luonnonsuojelubiologia. Lisäksi sellaiset laboratorioalat, jotka eivät geeniteknisiä menetelmiä hyödynnä, ovat todella harvassa.

18

Mikrobiologia Mikrobiologiassa pääset tutustumaan bakteerien, virusten ja muiden mikrobien ihmeelliseen maailmaan. Ala sopii täydellisesti laboratoriossa viihtyvälle ihmiselle, mutta se ei ole este kentälle pääsemiselle. Voihan mikrobiologi vaikka kerätä hyttysistä viruksia Keniassa tai maaperäbakteereita Lammilla! Mitä ikinä haluaisitkaan tutkia, voit yhtä hyvin tutkia kohteeseesi liittyviä mikrobeita, sillä niitä löytyy käytännössä joka paikasta. Mikrobeilla on aina ollut tärkeä merkitys ihmiselle. Suolistomikrobistolla on useita tärkeitä tehtäviä elimistössä mm. ruuansulatuksessa, aineenvaihdunnassa, immuunijärjestelmän kehityksessä ja toiminnassa. Tasapainossa oleva mikrobisto limakalvoilla suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta. Suolistomikrobiston muutokset on yhdistetty useisiin sairauksiin, mm. erilaisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin, allergiaan, lihavuuteen jne. Viikissä virustutkimuksella on pitkät perinteet. Kurssitöissä voit päästä tarkastelemaan viruksia elektronimikroskoopissa. Hiivan merkitystä ei voi kiistää kukaan oluesta nauttiva henkilö. Kasvien patogeenit ja maaperän mikrobit taas vaikuttavat esimerkiksi viljelykasviemme kuntoon. Mikrobien hyväksikäyttö biotekniikassa on jo nyt hyvin laajaa, mutta uusille keksinnöille ja käyttötarkoituksille löytyy aina tilaa! Molekyylibiotieteiden ja biologian kandiopiskelijat voivat hakea Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelmaan (MMB). MMB-maisteriohjelmassa on mahdollista erikoistua elintarvikemikrobiologiaan, lääketieteelliseen mikrobiologiaan, mikrobibiotekniikkaan, sienitieteeseen, virologiaan tai ympäristömikrobiologiaan. Mikrobiologian alalla et suinkaan pelkästään mikroskopoi, vaan erikoistut myös käyttämään laajalti muun muassa molekyylibiologian, biokemian ja genetiikan tutkimusmenetelmiä.


Ensimmäinen vuosi

biologiaa Seuraavaksi esittelemme kursseja, joihin tulet ensimmäisenä opiskeluvuotenasi törmäämään. Osa näistä on pakollisia kaikille biologeille, osa valinnaisia. Valtaosa biologian opiskelijoista pyrkii kuitenkin suorittamaan suurimman osan ensimmäisen vuoden kursseista laaja-alaisen biologisen tietämyksen turvaamiseksi.

Biologian asiantuntija I (2 op) Tämä kurssi integroituu orientoivalla viikolla järjestettäviin infotilaisuuksiin ja jatkuu siitä fuksivuoden kevääseen asti. Tällä kurssilla saat asiantuntijoiden ja vanhempien opiskelijoiden johdattamana tärkeää infoa biologian kandiohjelman rakenteesta, koulutusohjelman tieteenaloista ja esimerkiksi biologisista asemista. (Kyllä, sinne pääsee jopa vierailemaan!) Lisäksi kurssin tarkoitus on tehdä pehmeä laskeutuminen yliopisto-opiskeluun perehdyttämällä fuksit yliopisto-opiskelun olennaisiin osiin, kuten tieteelliseen kirjoittamiseen, viittaamiseen ja opiskelutaitoihin ylipäänsä. Kurssilla jokainen osallistuja rakentaa myös oman HOPSin eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Opiskelijan digitaidot (3 op) Tällä kurssilla pyritään huolehtimaan siitä, että kaikki opiskelijat hallitsevat opiskeluissaan tarvitsemansa digitaidot, kuten tekstinkäsittelyn, taulukko-ohjelmat, tiedonhaun ja muut tietotekniikan perusteet. Kurssi on pakollinen kaikille alempaa korkeakoulututkintoa suorittaville.

Kemian perusteet (5 op) Biologian opinnot alkavat kemian laitoksen järjestämällä kemian perusteiden luentosarjalla. Lukion laajaa kemiaa opiskelleille luennot ovat lähinnä kertausta, vähiten kemiaa lukeneille kurssissa on sen sijaan riit­tävästi tekemistä. Oheis­ lukemistoksi suositellaan Changin Principles of Chemistryä, mut­­ta vaadittavat tiedot löyty­ne­vät pää­ piirteissään mistä tahansa lukion laajan kemian kirjoista, ja pelkillä luento­muistiin­panoillakin sel­viää. Kemian perustietoja tarvitaan heti tulevilla luentokursseilla ja siitä eteenpäin suurimmassa osassa biologian erikoistumisaloja, joten kannattaa tulla paikalle edes laskuharjoituksiin!

Eliökunnan evoluutio (5 op) Kiinnostavan luentosarjan tavoitteena on luonnonva­lin­ nan ja evoluution ym­mär­­tä­mi­nen. Pohditaan myös, miten ja miksi elämä maapallolla on aikojen ku­lu­essa kehittynyt. Sys­te­ma­tiikka-osio käsit­tää pe­r us­­tietoa siitä, miten eliöitä luo­ kitellaan ja miten fylogeneettista sukupuuta tulkitaan. Yleisesti ot­ta­en tärkeää tietoa kaikille biologian osa-alueille ja joh­dat­te­lua omaan ajatteluun. Kurssilla päästään vierailemaan myös Luonnontieteellisen museon "Elämän historia" -näyttelyssä. Kurssi suoritetaan verkkotehtävien avulla. Vaihtoehtoisesti voi tenttiä Campbellin Biology -opuksesta evoluutio-osuuden. Eläin- ja kasvikunnan rakenne (5 op) Kurssin tarkoituksena on luoda kattava kokonaiskuva eläin- ja kasvikunnan moni­muo­toi­suu­des­ta sekä niiden evolutiivi­ sesta taustasta. Kurssin eläimille ja kasveille omistetuissa osioissa opit selittämään, miten eläimet ja kasvit ovat rakenteeltaan sopeutuneita elinympäristöihinsä. Luennoilla opit paljon eläinten ja kasvien luokitteluun liittyvää termistöä, mikä taatusti osoittautuu hyödylliseksi myöhemmillä kursseilla. Luentojen lisäksi kurssityöskentelyyn kuuluu eläinosiossa eläinnäytteiden - sekä mikroskooppinäytteiden että kokonaisten kuolleiden eläinten - rakenteeseen tutustuminen työparin kanssa ja kurssiassistenttien eli assarien ohjaamana. Eläinkunta tulee silmiesi eteen systemaattisessa järjestyksessä pääryhmä pääryhmältä: pöydällä tar­ kas­­tel­laan niin rapua, torakkaa, meritähteä kuin nah­ki­­ aistakin.

19


Kasviosuudessa pääset liikkumaan maastoon kasvinäytteitä keräten sekä vierailemaan Helsingin yliopiston kasvitieteellisissä puutarhoissa että kasvimuseolla. Eläinosuuteen on perinteisesti kuulunut kirjallinen tentti - kasviosuus sen sijaan suoritetaan verkkotehtävinä ja pienryhmissä tehtävinä seminaariesityksinä. Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi (5 op) Tämä on biologian fuksien ensimmäinen varsinainen labo­ra­toriokurssi. Kurssilla on labraa edeltävä luentojakso, jonka jälkeen labratyöskentelyä kestää kaksi viikkoa. Tarkoituksena on uppoutua labratyöskentelyn ja työturvallisuuden perusteisiin aina fin­na­rin käsittelystä lähtien. Luvassa on mukavaa läträystä eri­ lais­ ten kemikaalien kanssa, kivojen här­ve­lei­den, kuten spek­­karin ja fuugin, kanssa leikkimistä sekä pipetointia, pun­­nitsemista – ja tiskaamista. Lisäksi opetellaan mikrobiologisessa laboratoriossa työskentelyn perusteet. Bakteerien kanssa päästään harjoittelemaan muun muassa siirrostamista, kasvukäyrien piirtelyä, laimennossarjoja ja yksinkertaisempia mikrobigenetiikan menetelmiä, kuten plasmidin eristystä ja transformaatiota. Kurssilla opetellaan myös jokaisen labrassa työskentelevän olennaisimman muistion, laboratoriopäiväkirjan, ylläpitoa. Huom: tar­vit­set labratakin, jolle on käyttöä jatkossakin. Helix hoitaa fuksien labratakkimyyntiä; takkeja on voinut myös lainata Symbioosilta. Genetiikan perusteet (5 op) Tällä luentokurssilla luot pohjan paitsi geneettiselle ymmärrykselle, myös muille biologian opinnoille. Luennoilla kuulet perinnöllisyyden lainalaisuuksista, geenien rakenteesta ja toiminnasta sekä geneettisestä muuntelusta ja sen evolutiivisesta merkityksestä. Luennoilla käydään läpi DNA:n, geenin, kromosomin ja genomin rakenteet. Lisäksi käsitellään ominaisuuksien periytymisen lainalaisuuksia, geenien ilmentymisen säätelyä, epigenetiikkaa, kehitysgenetiikkaa, bioinformatiikkaa ja geneettisen muuntelun merkitystä sekä yksilö- että populaatiotasolla. Luvassa on tentin lisäksi runsaasti itsenäistä opiskelua harjoitustehtäviä tehden. Molekyylit ja solut (5 op) Kurssilla on luvassa tiukka paketti solu- ja molekyylibiologiaa, joka jakaantuu solubiologiseen ja mikrobiologiseen osuuteen. Myös tämä luentokurssi on niitä, jotka luovat perustan monille tuleville syventäville kursseille. Kurssin ensimmäinen osa toisessa periodissa tarjoaa yleiskuvan eläin- ja kasvisolun kemiasta, biokemiasta, rakenteesta ja toiminnasta. Tutustut solussa tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin ja biomolekyylien rakenteeseen sekä merkitykseen elintoiminnoissa. Tämän lisäksi opit paljon solun rakenteesta, energiataloudesta ja viestinnästä.

20

Toisessa osassa uppoudutaan mikrobeihin - muuan muassa niiden genetiikka, rakenne, lisääntyminen ja laajempi merkitys ekosysteemeille ja ihmisille on syynissä. Kurssi tentitään osissa, ja luvassa on myös esseiden kirjoittamista. Ekologian perusteet (5 op) Ekologian perusteiden luennoilla tutustutaan ekologiaan niin eläin- ja kasvitieteen kuin yksilön, populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemin näkö­kulmasta. Eri luen­noit­si­jat tuovat ai­heisiin ja esitys­tapoihin vaihtelua. Kaavoja ja erityises­ti ”käp­pyröitä” on runsaasti, mutta al­ku­kauhistuksen jälkeen ne usein osoittautuvatkin varsin simppeleiksi. Myös ter­me­­jä on riittävästi. Luentosarja antaa mukavan yleiskuvan eko­logian maailmasta, mutta ei viidellä op:llä kuitenkaan gu­r uk­si kohota. Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (5 op) Tämän kurssin antimena on ne perustiedot kasvifysiologiasta ja eläinfysiologiasta, jotka jokaisen biologin olisi hallittava. Asioihin paneudutaan kuitenkin lukiotietojen pohjalta, joten älä stressaa turhaan. Tämäkin kurssi jakautuu kahteen eri osaan, joista on tentistä omat osuutensa. Kasvifysiologiassa käydään läpi perusteet kasvien elämänkierrosta ja siitä, kuinka kasvi ottaa vettä ja ravinteita, kuinka se viestii ja reagoi ympäristöönsä. Eläinfysiologiassa käydään läpi bioenergetiikkaa, homeostaasia ja monia eri elinjärjestelmiä aina aisteista verenkierron kautta lihaksiin. Tieteellisen laskennan perustaidot ja jatkoharjoitukset (5 op) Kurssi johdattelee fuksit kädestä pitäen käpistelyn eli tietojenkäsittelyn eli taulukoiden, graafien ja koodauksen maailmaan R-tilastolaskentaohjelman avulla. Jonkin verran perehdytään myös tiedonsiirtoon Unix-järjestelmän avulla. Joillekin koodinpätkien tuijottaminen saattaa kuulostaa kuivalta ja ehkä myös pelottavalta, mutta kurssilla ei tarvita minkäänlaisia esitietoja, ja harjoituksissa pidetään huolta, että kaikki pysyvät kärryillä. R-ohjelmaa voi sitä paitsi joutua hallitsemaan hyvin monella tutkimusalalla. Viiden nopan opintokokonaisuuden loppuosa on tarkoitettu suoritettavaksi toisena opiskeluvuonna. Geenitekniikka (5 op) Yleisimpiin geeniteknisiin menetelmiin perehdyttävä kurssi koostuu luentosarjasta ja laboratorio-osuudesta. Tutuksi tulevat niin geenien kloonaus, DNA:n sekvensointi kuin erilaiset vektorit. Labraosuudessa pääset harjoittelemaan geeteknisten entsyymien ja mikrobien käyttöä DNA:n eristämisessä, kloonaamisessa ja monistamisessa. PCR ja agaroosigeelit tulevat myös viimeistään täällä tutuksi.


ja val­ko­vuokkoineen. Pääset myös ehkä uimaan suohon, kokemaan perhosrysää ja tekemään pys­tylähdön aamuyöllä lintuja kuuntelemaan... Luvassa on lep­poisaa retkeilyä päi­visin ja iltaisin bilei­lyä, pelailua ja saunomista. Kurssin päätteeksi pidetään loppuseminaari ryhmittäin. Varo, ettet jäädy seminaariesityksessä kenttiksen loppubileiden jälkeisenä päivänä.

Eliöiden monimuotoisuus (5 op) Jälleen yksi eläin- ja kasviosuuden yhdistävä opintokokonaisuus. Eläinosuudessa käsityksesi eläinkunnasta laajenee huomattavasti; harmi vain että sekä linnuista että perhosista joka toinen tuntuu olevan se pieni ja ruskea. Tiedossa on paljon kiinnostavia hetkiä viinassa lilluvien ötököiden, frisbeetä muistuttavien myyrännahkojen ja siivettömien perhosten äärellä. Elintapaosuustentissä voit arvailla esimerkiksi, mikä kotilo kiipeää sateen jälkeen varvulle, mikä ruohonkorrelle. Arvaileminen ei tosin kannata, sillä vääristä vastauksista vähennetään pisteitä. Kasviosuudessa käydään läpi lista Suomen kasviston peruslajistoa. Demot ovat hyö­dyl­lisiä, mutta kasvit oppii vasta tutustumalla nii­hin herbaariossa itse. Monien huhutaan tosin läpäisseen kurssin toistelemalla läpi verkkotentin harjoitusosiota. Kurssilla saatat päästä myös maastoon katsomaan, miltä Pinkka-lajintuntemusympäristön valokuvat ja herbaarioiden kuivat kasvinäytteet näyttävät luonnossa. Tilastotiede I (2 op) Kurssi johdattaa sinut biologian tilastolliseen ajatteluun ja on pakollinen kaikille biologian pääaineopiskelijoille. Lukion matematiikan ja tilastotieteen perustiedot riittävät ja osa asioista saattaa ollakin vanhan kertausta. Kurssilla käsitellään mm. todennäköisyysjakaumia ja tilastollista testausta. Kurssin jälken tiedät miksi tilastotiede on tärkeää bioaloilla ja että sitä varmasti tullaan tarvitsemaan myöhemminkin.

Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssi (10 op) Myös tätä kenttistä edeltää Viikki-jakso jo kolmannessa periodissa, jolloin opiskelijat johdatetaan ekologisen tutkimuksen suunnitteluun. Ikioma, ryhmissä tehtävän tutkimus alkaa kenttäosuudessa. Työskentelet kolme viikkoa Lam­mil­la tutkien ryhmäsi kanssa tiettyä aihetta, vaikkapa kaupunkiekologiaa, myyriä tai maakiitäjäisten elä­ mää. Vapaa-ajan osalta bileily kohoaa ekspo­nen­ti­aalisiin sfääreihin legendaarisen Lammin appron aikana. Tutki­ mus­jakson viimei­sen viikon vietät keräämääsi aineistoa analysoiden. Tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, jo­ ka esitetään kurs­sin loppu­semi­naarissa. Tutkimusjaksolla opetellaan kokeel­lisen tieteel­lisen tutkimuksen suunnittelun ja raportin kirjoittamisen perusteet, joten kurssi on hyödyllinen, vaikkei aikoisikaan suunnata maastobiologin tai edes ekologin uralle (tätä ei voi painottaa liikaa!). Moni pitää tätä kurssia ylivertaisesti parhaana kaikista biologian koulutusohjelman kursseista. Saariston ekologia (3 op) Periodi kolmosessa on koesuunnitteluosuus Viikissä myös tätä saariston eliöstöön ja Itämeren tutkimukseen perehdyttävää kenttäkurssia varten. Joudut lisäksi tekemään lajintuntemustentin ennen kenttikselle pääsyä. Kenttäosuudessa Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hanko­nie­mel­lä vie­te­tään ihana viikko merieliöiden, auringonoton ja veneilyn parissa. Tavoitteena tällä kursilla on myös tehdä pienimuotoinen tutkimus ryhmittäin ja esittää tutkimuksen löydökset loppuseminaarissa kurssiviikon viimeisenä päivänä, lauantaina. Aamupalaru­tii­ nei­hin kuuluu meri­kotkien ja harmaahaikaroiden seuraaminen ruokalan ik­kunasta, ja viikon lopuksi sa­atetaan savustaa kaloja. Lisäksi voit päästä lillumaan meressä kellun­ta­puvussa, sau­no­maan ja per­kaamaan kampeloita.

Ekologian kenttäkurssit (kesä–elokuu)

Ekologian kenttäkurssi – elinympäristöt ja lajisto (5 op) Kenttäkurssia edeltää keväällä suoritettava luentojakso, joka perehdyttää itse kurssia varten. Kahden viikon biotooppijaksolla pääset tutustumaan eri ha­bi­taattityyppeihin kauniissa etelähämäläisessä maa­­­lais­­maisemassa, Lammin biologisella asemalla. Nyt kun­non kau­pun­ki­laisbiologi saa havaita, että metsästä löy­tyy muutakin kuin hyttysiä. Nyt voit unohtaa miltä värit­tömät ja lit­ta­nat herbaariokasvit näyttävät, sil­lä voit kat­sella niitä oikeasti luon­nos­sa – asemaa ym­päröi veh­reä lehtometsä pähkinäpensaineen

21


1. vuosi biologiaa Täältä löydät yhteenvedon suositeltavista 1. vuoden kursseista biologian opiskelijoille. Suurin osa 1. vuoden kursseista on pakollisia kaikille ja monet ovat edellytyksenä edistyneempien kurssien suoritukselle. Voit kuitenkin halutessasi suorittaa osan kursseista myöhemmin tai lisätä aikatauluusi sinua kiinnostavan alan erikoiskursseja. Tarkat kurssikuvaukset ja aikataulut löydät Sisusta (sisu.helsinki.fi/ student/search). Kursseja voi etsiä kurssinimellä kirjautumatta, mutta ilmoittautuminen kursseille Sisussa vaatii sisäänkirjautumisen lisäksi opintojakson löytymisen omasta opintosuunnitelmasta. Aikataulut voivat joskus muuttua, ja voit tarvittaessa varmistaa kurssitilanteen ohjaavilta opettajilta tai suoraan kurssien vetäjiltä. Suurta apua opintojen ja eri opintokokonaisuuksissa tarjolla olevien kurssien hahmottamiseen saat Biosfäärin Kurssiwikistä. Kurssiwikissä voit myös antaa palautetta sekä lukea muiden opiskelijoiden kommentteja ja vinkkejä kursseista. Löydät Kurssiwikin osoitteesta: https://www.kurssiwiki.com.

SYYSLUKUKAUSI 2022 I opetusperiodi 29.8.–4.9. Opintoihin orientoituminen Koko lukuvuoden kestävä Biologian asiantuntija I -kurssi alkaa 5.9.–23.10. Kemian perusteet Eläin- ja kasvikunnan rakenne Eliökunnan evoluutio Mikrobien monimuotoisuus Tentti- ja lukuviikko 24.10.–30.10.

II opetusperiodi 31.10.–18.12. Genetiikan perusteet Molekyylit ja solut Tieteellisen laskennan perustaidot ja jatkoharjoitukset Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi alkaa Tentti- ja lukuviikko 19.12.–23.12.

22


KEVÄTLUKUKAUSI 2023

III opetusperiodi 16.1.–5.3. Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet Ekologian perusteet Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi jatkuu

Tentti- ja lukuviikko 6.3.–12.3.

IV opetusperiodi 13.3.–7.5. Academic and Professional Communication in English Tilastotiede I Eliöiden monimuotoisuus Tentti- ja lukuviikko 8.5.–14.5. Huom. tenttejä myös myöhemmin toukokuussa

Kesä 2023 Ekologian kenttäkurssi: luonnonympäristöt ja lajisto Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssi (ei ole pakollinen kaikille, mutta erittäin suositeltava) Saariston ekologia (ei ole pakollinen, mutta loistava kurssi)

23


Kandiohjelmana

Molekyylibiotieteet

GFP:tä sisältäviä protoplasteja fluoresenssimikroskoopilla tarkasteltuna

24

Onneksi olkoon! Olet aloittamassa opintojasi molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa, josta valmistut luonnontieteiden kandidaatiksi. Molekyylibiotieteiden (tuttavallisemmin ”mole”) monipuoliset opinnot tarjoavat väylän erikoistua useille eri biotieteen aloille, ja pääset sukeltamaan molekyyli- ja solutason maailmaan. Opinnot suoritettuasi osaat kuvailla biokemiallisia reaktioita, solumekanismeja ja erilaisten organismien fysiologiaa. Hallitset biotieteellisen tutkimuksen perustyökalujen käytön ja osaat soveltaa tietotaitojasi käytännössä. Ajatusmaailmasi kypsyy tieteelliseen ja lähdekriittiseen ajatteluun sekä ongelmanratkaisukykyyn. Sinusta kehkeytyy kasvavan alan moniosaaja, joka voi tulevaisuudessa työllistyä esimerkiksi tutkimusryhmiin, valtion laitoksiin tai alan yrityksiin.

Molen perusopinnot kattavat laajasti biotieteiden alan aihepiirit, jotka antavat valmiudet syventyä lukuisiin eri maisteriohjelmiin, kiinnostivat sinua sitten mikro-organismit, kasvit, eläimet tai ihminen. Oman kiinnostuksesi mukaan voitkin valita hyvin vapaasti valinnaisia opintoja täydentämään tutkintoasi esimerkiksi kemiasta, farmasiasta, tietojenkäsittelytieteestä tai elintarviketieteistä. Koska opintojen suunnittelussa on vapautta, mahdollisuuksien lisäksi se asettaa myös vastuuta. Opintojen lopullisesta suunnittelusta vastaa opiskelija itse, sillä opintosuunnitelmaa ei ole määrätty tarkasti, mutta pakolliset kurssit on oltava suoritettuina. Myös kurssien suorittamisjärjestys voi vaihdella, ja valinnanvaraa on kohtalaisesti. Opinnot onkin hyvä suunnitella ajoissa itsenäisesti tai ohjaavan opettajan kanssa. Ensimmäinen vuosi on kuitenkin rakennettu suhteellisen valmiiksi peruskursseineen, jotka esitellään seuraavalla aukeamalla. Peruskurssit on hyvä suorittaa ensimmäiseksi, sillä ne ovat usein esitietovaatimuksina syventäville kursseille.

Jotkin mikrobit voivat olla hyvinkin yllättävän ja kauniin värisiä.


Kurssien suoritustavat vaihtelevat perinteisistä luentokursseista laboratorioharjoituksiin ja ohjelmointiin, eli pääset opintojen aikana kirjoittamaan muistiinpanoja ja lukuisia esseitä sekä työskentelemään käsilläsi ja laittamaan näppäimistön laulamaan. Osa kursseista tarjoaa vaihtoehtoisia suoritustapoja, mutta useimmiten suoritusmerkinnän saaminen edellyttää useita erilaisia osatehtäviä, kuten esseitä, minitenttejä, esitelmiä, ryhmätöitä tai simulaatioita. Onkin hyvä pysyä skarppina kurssin ensimmäisellä luentokerralla, ja kirjata kaikki deadlinet muistiin. On myös hyvä pitää mielessä, että vaikka kurssilla olisi osasuorituksia, on myös tenttiä varten tehtävä itsenäisesti töitä. Molekyylibiotieteet saattavat kuulostaa alasta ja koulutusohjelmasta tietämättömälle tieteisfiktiolta. Keskeisiä tieteenaloja molella ovat genetiikka, biokemia, mikrobiologia, biotekniikka ja bioinformatiikka. Molelta saat myös valmiudet erikoistua lääketieteellisille tai farmakologisille aloille (esim. lääkekehitykseen), ravitsemustieteisiin ja monille muille biotieteiden aloille, kuten neurotieteisiin. Molella ei valita tiettyä opintosuuntaa, vaan kaikki noudattavat samaa opinto-ohjelmaa. Perus- ja aineopinnoissa on melko vähän muunneltavuutta, mutta koulutusohjelmaan sisältyy 35 opintopistettä vapaavalintaisia opintoja, jotka voit valita täysin vapaasti sinua kiinnostavista aiheista. Myös tukiaineissa (kemia, matematiikka, tilastotiede...) On enemmän valinnanvaraa.

Genetiikka - tutkii eliöiden perimää eli genomia, sen periytyvyyttä ja geenien muutoksia eli mutaatioita Biokemia - tutkii elävissä organismeissa esiintyviä kemiallisia ja fysikaalis-kemiallisia prosesseja sekä biomolekyylejä Mikrobiologia - tutkii mikroskooppisia eliöitä, kuten bakteereita, arkeoneja, viruksia, sieniä, leviä ja alkueliöitä, ja niiden ominaisuuksia Biotekniikka - biologisten prosessien hyödyntäminen teollisiin ja muihin tarkoituksiin, erityisesti mikro-organismien geenimanipulointi antibioottien, hormonien ja yms. tuotantoon Bioinformatiikka - kerää ja analysoi monimutkaista biologista dataa, kuten geenisekvenssejä, algoritmien ja ohjelmien avulla Ravitsemustiede - tutkii ruokavaliota ja sen vaikutuksia terveyteen sekä tieteellisen ymmärryksen soveltamista ravitsemuksen kehittämiseen Neurotiede - monitieteellinen ala (mm. neurologia, neurokemia ja neuropsykologia), joka tutkii aivojen ja hermoston rakennetta ja toimintaa Farmakologia - Lääketieteen haara, joka käsittelee lääkkeiden käyttöä, vaikutuksia ja toimintatapoja. Määritelmien tekemisen apuna käytettiin MOT Oxford Dictionary of English sanakirjaa.

Drosophila melanogaster tulee genetiikan kursseilla tutuksi!

25


Tällä aukeamalla on esitelty molekyylibiotieteiden kandiohjelman ensimmäiselle opiskeluvuodelle soveltuvia kursseja.

Biokemia, 5 op

Tällä alkusyksyn luentokurssilla perehdytään biokemian perusteisiin. Opit muun muassa perusasiat solun makromolekyyleistä, kuten nukleiinihapoista, hiilihydraateista ja proteiineista sekä solun biokemiasta. Myös biokemiaan liittyvät fysikaaliset ja kemialliset periaatteet samoin kuin aiheeseen liittyvä terminologia tulevat tutuksi.

Mikrobien monimuotoisuus, rakenne ja toiminta, 5 op

Näillä mikrobien jännittävään maailmaan keskittyvillä luennoilla opit mikroorganismien pääryhmät, mikrobien aineenvaihdunnan ja lisääntymisen perusteet sekä sen, kuinka mikrobit vaikuttavat aineiden kiertoon. Kurssilla tutustutaan myös mikrobien kasvatukseen, niiden solutason rakenteeseen, mikrobien biotekniseen hyödyntämiseen ja niiden tutkimiseen. Oppimista testataan viikoittaisten kirjoitustehtävien avulla.

Mikrobit ja ihminen, 5 op

Mikrobit ja ihminen -kurssi tutustuttaa niihin vuorovaikutuksiin, joita mikrobien ja meidän välillä on. Opiskelet mm. mikrobien vaikutuksia ihmisten terveyteen, normaalin mikrobifloran toimintaa, immunologian perusteita sekä mikrobien taudinaiheuttamismekanismeja ja niistä johtuvia tauteja. Perehdyt lisäksi myös mikrobeihin liittyviin kliinisiin diagnostiikka- ja tutkimusmenetelmiin.

Tieteellisen laskennan perustaidot, 5 op

Tieteellisen laskennan kurssilla opetellaan tieteellisen analyysin ja datankäsittelyn kannalta oleellisia ohjelmoinnin perusteita sekä Unix-ympäristön käyttöä. Lisäksi perehdytään R-kieleen sekä R-ohjelmistossa tapahtuvaan datan analyysiin ja visualisointiin. Tämän kurssin aikana pääset harjoittelemaan näitä asioita käytännössä tietokoneharjoituksia tekemällä sekä kurssin asioita testaavassa lopputyössä.

26

Molekyylibiotieteiden johdantokurssi, 2 op

Tällä johdantokurssilla kandiohjelman henkilökunta ja eri tutkimusalat käyvät esittäytymässä molen fukseille. Kurssin aikana opit tuntemaan, ketkä molekyylibiotieteiden alalla opettavat ja tutkivat ja millaisia urapolkuja tällä alalla on tarjolla. Lisäksi perehdyt opiskelutaitoihin ja tieteelliseen tiedonhakuun.

Opiskelijan digitaidot, 3 op

Tällä kurssilla pyritään huolehtimaan siitä, että kaikki opiskelijat hallitsevat opiskeluissaan tarvitsemansa digitaidot, kuten tekstinkäsittelyn, taulukko-ohjelmat, tiedonhaun ja muut tietotekniikan perusteet. Kurssi on pakollinen kaikille alempaa korkeakoulututkintoa suorittaville.

Solubiologia, 5 op

Solubiologian kurssilla käydään läpi eukaryoottisolujen rakennetta, soluelimiä, solun tukirankaa, kalvoliikennettä ja solujen välistä viestintää. Luennoilla perehdyt lisäksi erilaisiin solubiologisiin tekniikoihin ja niihin liittyvien laboratoriokokeiden teoriaan sekä kasvi- ja eläinsolujen energiaaineenvaihduntaan.

Genetiikan perusteet, 5 op

Genetiikan perusteissa nimensä mukaisesti tutustutaan perinnöllisyystieteen perusperiaatteisiin. Tällaisia ovat mm. DNA:n, kromosomien ja geenien rakenne ja toiminta, geneettinen muuntelu, periytyminen, epigenetiikka ja geenisäätely. Tämän kurssi antaa hyvän pohjan kaikille myöhemmille genetiikkaan liittyville kursseille.


Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi, 5 op

Biotieteilijöiden ensimmäisellä labora-toriokurssilla harjoitellaan laboratoriossa toimimista, turvallista työskentelyä ja tarpeellisia perustekniikoita sekä työvaiheiden ja tulosten dokumentointia. Syksyllä järjestettävässä ensimmäisessä osiossa opiskellaan biokemiaan ja yleiseen labratyöskentelyyn liittyviä asioita, kuten pipetin käyttöä, spektrofotometriaa, liuosten valmistusta ja geeliajoa. Talvella pidettävässä toisessa osassa puolestaan tutustutaan mikrobiologiseen työskentelyyn, kuten aseptisiin työtapoihin, mikrobien kasvatukseen, mikroskopointiin ja mikrobigenetiikkaan.

Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, 5 op

Tällä kurssilla opiskellaan kaikille biotieteilijöille oleellisia perusasioita sekä kasvi- että eläinfysiologiasta. Kasviosuudessa tutustutaan mm. kasvien anatomiaan, fotosynteesiin, kasvien vesi- ja ravinnetalouteen, kasvihormoneihin ja kasvien elinkiertoon. Eläinfysiologian osuudessa puolestaan perehdytään esim. eläinten rakenteen ja toiminnan perusteisiin, hermo-, aistinja lihasfysiologiaan sekä verenkiertoon ja hengitykseen.

Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset, 5 op ja Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino, 5 op

Näillä kahdella yliopistokemian peruskurssilla opit biotieteidenkin kannalta oleelliset perustiedot, kuten kemialliset sidokset, atomien ja molekyylien rakenteen, lämpö- ja sähkökemian ja olomuodot. Lisäksi perehdyt mm. reaktionopeuteen, kemialliseen tasapainoon, happoihin ja emäksiin sekä termodynamiikkaan. Kummallakin kurssilla on

luentojen lisäksi netissä tehtäviä laskuharjoituksia. Näiden kurssien jälkeen hallussasi ovat tarpeellisimmat kemialliset laskukaavat ja niillä laskeminen sekä ymmärrys kemiallisista lainalaisuuksista.

Geenitekniikka, 2+5 op

Geenitekniikan kurssi jakautuu kahteen osaan. Aluksi pidetään luennot, joilla käydään läpi erilaisia geeniteknisiä menetel-miä ja niiden teoriaa. Myöhemmin labraosuudessa pääsee sitten harjoittelemaan näitä tekniikoita, kuten geeninsiirtovektorien ja katkaisuentsyymien käyttöä, PCR:ää ja kloonausta, käytännössä.

Tilastotiede I & II: Tilastollisen ajattelun ja menetelmien perusteet, 2 + 3 op

Tilastotieteen peruskurssit antavat eväät tilastolliseen ajatteluun sekä tilastojen tulkintaan ja tilastollisten testien tekemiseen. Luennoilla käydään läpi eri-laisia tilastollisia testejä sekä sitä, kuinka tilastotiedettä voidaan hyödyntää biotieteellisessä tutkimuksessa ja datan analysoinnissa. Tietokoneharjoituksissa sovelletaan teoriaa käytäntöön ja harjoitellaan tilasto-ohjelman käyttöä.

Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa A, 5 op

Farmasian järjestämällä orgaanisen kemian peruskurssilla tutuksi tulevat orgaanisen kemian tavallisimmat reaktiot ja niiden perusperiaatteet. Läpikäytäviä reaktioita ja reagensseja on runsaasti, joten kurssin luennoilla kannattaa perehtyä teoriaan huolellisesti. Lisäksi on hyvin suositeltavaa osallistua laskuharjoituksiin, sillä niiden tehtävissä treenataan runsaasti reaktiomekanismien kirjoittamista ja päättelemistä. Kumpulan kampuksella järjestetään kemian kandiohjelmaan kuuluva orgaanisen kemian peruskurssi, joka voi soveltua joillekin paremmin kuin tämä farmasian kurssi. Kumpulan orgaaninen kemia on vapaammin suoritettavissa ja kandiohjelman opettajat ovat kemian alan kärkeä.

27


Maisterivaiheessa saat valita erikoistumisalasi useista biotieteisiin liittyvistä maisterivaihtoehdoista, joista yleisimmät olemme esitelleet tässä. Kannattaa olla kuulolla esimerkiksi johdantokurssilla! Voit jo kandivaiheessa lähteä suuntautumaan kohti kiinnostavaa aihetta, mutta älä huoli, vaikka et vielä osaa päättää kiinnostavaa alaa - kandin aikana tutustuu monipuolisesti erilaisiin suuntautumisvaihtoehtoihin.

Biologian opettaja

Molekyylibiotieteilijäkin voi hakea aineenopettajan koulutukseen ja valmistua biologian opettajaksi. Toiseksi opetettavaksi aineeksi suositellaan kemiaa tai maantietoa. Tarkemmin opettajan pestistä voit lukea biologian koulutusohjelman kohdalta! Mikäli opekoulutus on tavoitteenasi, saat noudattaa molekyylibiotieteiden opiskelijana hieman erilaista kandiohjelmaa, joten aikainen herääminen opettamisen jaloon taitoon on kieltämättä valttia (mutta ei välttämätöntä).

Genetiikka ja molekylaariset biotieteet (GMB)

Genetiikka ja molekylaariset biotieteet on maisteriohjelmista ensisil-mäyksellä kaikista eniten molekyylibiotieteiden kandiopinnoille räätälöity maisteriohjelma. GMB-maisteriohjelmassa on mahdollisuus erikoistua biokemiaan ja rakennebiologiaan, genetiikkaan ja genomiikkaan, solu- ja kehitysbiologiaan tai molekulaaristen ja analyyttisten terveyden biotieteisiin. Genetiikan opiskelijana saat tarkinta mahdollista tietoa siitä, kuinka geenit, solut ja kudokset muodostavat toimivia yksiköitä ja ylläpitävät elämää. Tärkeitä tutkimusaiheita ovat solun tukirangan dynamiikka, solujen viestintä, kantasolut sekä kehitysbiologia hermoston ja evoluution kannalta. Molekulaaristen ja analyyttisten terveyden biotieteiden suuntaus tarjoaa opintoja uusista aiheista, kuten biopankeista, yksilöllisestä lääketieteestä sekä uusimmista analyysimenetelmistä.

28

Mikrobiologia ja mikrobibiotekniikka (MMB)

Mikrobiologian tieteenala valottaa mikrobien merkitystä elämälle ja ympäristölle maailmanlaajuisesti. Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelmassa keskitytään mikrobien bioteknologisiin sovelluksiin sekä tutkimusmenetelmiin, joilla tutkitaan viruksia, bakteereita ja muita mikrobeja. Mikrobien tutkiminen ja sitä myötä soveltaminen tarjoaa uutta tietoa jo tunnetuista luonnonilmiöistä sekä monia sovellusmahdollisuuksia tulevaisuuden ongelmien ratkaisuihin. Voit olla mukana oppimassa ja myöhemmin kehittelemässä maailmaa mullistavia tekniikoita ja korjaamassa oikeita ongelmia käyttäen pienenpieniä mutta niin kovin monimuotoisia ja käyttökelpoisia eliöitä.

Agaroosigeelillä ajetun DNA:n tarkastelua UVpöydällä


myös biomatemaatiikkan, biostatiikkaan tai ekologian ja evoluutiobiologian informatiikkaan.

Muita maisteriohjelmia

Molekyylibiotieteistä voi suuntautua moniin biologian kandiohjelman osuudessa jo esiteltyihin maisteriohjelmiin, kuten neurotieteisiin, ekologiaan ja evoluutiobiologiaan sekä kasvitieteisiin. Näiden lisäksi valittavissa on myös ravitsemus-, ravinto- ja elintarviketieteet, maatalous- ja metsätieteet, sekä villinä korttina kulttuuriperinnön maisteriohjelman arkeologian opintosuunta!

Translationaalinen lääketiede (Transmed)

Meilahden kampuksella Lääketieteellisessä tiedekunnassa opetettavaan Transmedin maisteriohjelmaan voi hakea erillishaussa. Ihmisten sairauksien tutkimukseen ja tutkimustapoihin keskittyvässä koulutusohjelmassa voi valita viidestä eri opintosuunnnasta: syöpä, regeneratiivinen lääketiede, metaboliset sairaudet, neurotiede tai poikkitieteellinen translationaalinen lääketiede. Transmedistä saa kliinistä näkökulmaa opintoihinsa kansainvälisessä ympäristössä.

Maisteriohjelmilla saattaa olla joitain hakuvaatimuksia, mutta ne eivät ole mitenkään mahdottomia. Moni sisällyttää kiinnostavan alan kursseja helposti valinnaisiin opintoihin. Kanditutkintoon kuuluvien valinnaisten opintojen avulla on muutenkin hyvä selvittää kiinnostuksen kohteita ja sitä myöten kartoittaa mahdollisia maisteriohjelmia omaa tulevaisuutta ajatellen. Voit lukea vielä tarkemmin maisteriohjelmista myös Helix ry:n järjestölehti Vapaan Radikaalin numerosta 1/2021 Lilli Rasilan kirjoittamasta artikkelista, joka toimi apuna tämänkin tekstin kirjoittamisessa!

VR 1/2021

Life Science Informatics

Kumpulan kampuksen Matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan Life Science Informatics sopii bioinformatiikasta syvemmin kiinnostuneille. Kandivaiheessa on suoritettava matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden tai tilastotieteen opintokokonaisuus. Bioinformatiikassa keskitytään tilastolliseen ja matemaattiseen mallintamiseen sekä suurien biologisten aineistojen analysointiin algoritmien avulla. LSI-maisteriohjelmassa voi erikoistua bioinformatiikan ja systeemilääketieteen lisäksi Molekyylibiotieteilijät edustavat haalareiltaankin biologian pimeää puolta!

29


Ensimmäinen vuosi

Molekyylibiotieteitä

Syyslukukausi 2022 Orientaatioviikko eli intensiivijakso 29.8.-4.9. I opetusperiodi 5.9.-23.10. - Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset, KEK101, 5 op - Biokemia, MOLE-101, 5 op - Mikrobien monimuotoisuus, MOLE-103A, 2 op (kurssin toinen osa 3. periodissa) - Molekyylibiotieteiden johdantokurssi, MOLE-010, 2 op (jatkuu 2. periodissa) - Tilastotiede I, ME-004, 2 op (järjestetään myös 4. periodissa)

Tentti- ja lukuviikko 24.10.-30.10. II opetusperiodi 31.10.-18.12. - Genetiikan perusteet, MOLE-102, 5 op - Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino, KEK103, 5 op - Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa A, FARM-302, 5 op - Molekyylibioteiteiden johdantokurssi, MOLE-010, 2 op (jatkoa 1. periodista) - Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi, MOLE-212 (sis. A, B ja C osuudet), 5 op (jatkuu 3. periodissa) - Tilastotiede II, ME-005, 3 op (järjestetään myös 3. periodissa)

Tentti- ja lukuviikko 19.12.-23.12. 30


Kevätlukukausi 2023 Intensiivijakso 2.1.-15.1. (Ei välttämättä erityistä ohjelmaa) III opetusperiodi 16.1.-5.3. - Mikrobien rakenne ja toiminta, MOLE-103B, 3 op

(kurssin ensimmäinen osa 1. periodissa) - Geenitekniikka luennot, MOLE-213A, 2 op - Geenitekniikka harjoitustyöt, MOLE-213C, 5 op (myös 4. periodissa) - Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, BIO-202, 5 op - Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi, MOLE-212 (sis. A, B ja C osuudet), 5 op (jatkoa 2. periodista) - Tilastotiede II, ME-005, 3 op (järjestetään myös 2. periodissa)

Tentti- ja lukuviikko 6.3.-12.3. IV opetusperiodi 13.3.-7.5. - Solubiologia, MOLE-104, 5 op - Mikrobit ja ihminen, MOLE-203, 5 op - Tilastotiede I, ME-004, 2 op (järjestetään myös 1. periodissa)

Tentti- ja lukuviikko 8.5.-14.5. Intensiivijakso 8.5.-31.5. Tällä intensiivijaksolla voidaan järjestää esim. tenttejä.

Kurssin nimen perässä on esitetty kurssikoodi, jolla kurssin löytää helpommin. Nämä kurssit soveltuvat ensimmäiselle opiskeluvuodelle, mutta kaikkea ei kuitenkaan kannata haalia itselleen. Lukuvuosikohtainen opintopisteiden ohjemäärä on 60 op, mutta näistä kaikista kursseista tulee yhteensä noin 70 op. 31


Kursseja kandiopiskelijoille Tähän osioon on kerätty aihe- ja ainepiireittäin bio- ja muiden tieteiden substanssikursseja, joiden on arvioitu soveltuvan hyvin biotieteilijän opintosuunnitelmaan. Valtaosa listatuista kursseista on biotieteiden perus- ja aineopintoja, ja myös monet muiden tiedekuntien kurssit, jotka listauksessa esiintyvät, on kokeiltu käytännössä toimiviksi. Listaus sisältää voittopuolisesti kandikursseja, koska paraikaa lukemasi sätös on suunnattu ensisijaisesti aloittaville fukseille hahmottamaan, millaisia tutkinnon kannalta relevantteja opintoja biotieteilijöiden on mahdollista yliopistossa suorittaa. Kandiopiskelijastatus ei tästä huolimatta estä ilmoittautumasta maisteritason kursseille, jos kokee suoriutuvansa niistä. Kannattaakin jo kandiopintojen aikana tutustua eri maisteriohjelmien kurssitarjontaan. Helsingin yliopistossa likimain kaikkia oppiaineita saa opiskella vapaasti vähintään perusopintojen (25 op.) verran, monia aineita paljon tätä enemmänkin. Poikkeuksia sääntöön ovat muun muassa lääketieteelliset alat ja psykologia. Kursseille pystyy ilmoittautumaan melko vapaasti, ja opintojaksojen suorittamista rajoittaakin mielikuvitusta useammin vaatimustaso ja tiedekuntien omien opiskelijoiden priorisointi kursseille hyväksymisessä. Siispä jos jokin kurssi vaikuttaa kurssikuvauksen perusteella mielekkäältä ja uskot omaavasi riittävät pohjatiedot sen suorittamiseksi, kannattaa rohkeasti ilmoittautua kurssille mukaan. Listaus on varmasti kaikkea muuta kuin täydellinen, mutta se antanee kaikesta huolimatta hieman osviittaa mielenkiintoisten kurssien löytämiseen ja pelimerkkejä oman opintopolun rakentamiseen. Kandivaiheessa 2. ja etenkin 3. vuonna opiskelijat ovat paikoin kokeneet hankaluuksia löytää itselleen mieluisia kursseja. Tähän kysyntään listaus yrittää osaltaan vastata ja toisaalta selkiyttää erilaisten opintojaksokokonaisuuksien rakennetta. Lähes kaikista peruskursseista löytyy sekä Helsingin yliopiston että Avoimen yliopiston järjestämä kurssi. Jos jokin mielenkiintoinen kurssi ei mahdu lukujärjestykseesi, kannattaa tutkia, löytyykö sama kurssi Avoimen yliopiston kesäkurssitarjonnasta. Avoimen yliopiston kurssit erottaa päiväyliopiston kursseista AY-kurssikoodin osalta (esim. MOLE-211 ja AYMOLE-211). Avoimen yliopiston kesäopinnot ovat läsnä oleville HY:n opiskelijoille maksuttomia, joten heidän kurssitarjontaansa tutustumista voi lämpimästi suositella. Listauksessa saattaa esiintyä joitain virheitä, mistä syystä ajantasaiset tiedot kursseista kannattaa tarkistaa Sisusta ja/ tai opintoneuvojilta tai koulutusohjelmien koulutussuunnittelijoilta. Etenkin viimeisimpänä mainitut ovat hyvin perillä siitä, mitkä kurssit kunakin lukuvuonna järjestetään, ja he

32

myös usein neuvovat opiskelijoita näissä asioissa. Äskettäin käyttöön vihityssä Sisussa kummittelee jonkin verran jo lakkautettuja kursseja, eikä listauksen tekijä ole ollut joka käänteessä täysin perillä siitä, järjestetäänkö jotain tiettyä kurssia yhä vai ei. Lisäksi periodi, jossa jokin tietty kurssi järjestetään, vaihtuu silloin tällöin. Etenkin Sisuun liittyvät kommervenkit on hyvä pitää mielessä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa suunniteltaessa. Hyödyllisiä linkkejä Ohessa on koottu muutamia hyödylliseltä vaikuttavia linkkejä. Varsinkin ensimmäiseen näistä kannattaa tutustua jo hyvissä ajoin kandivaiheessa, koska BYTDK:ssa opiskelijoilla ei ole suoraa optiota maisteriohjelmiin, vaan näihin tulee aikanaan hakea ja täyttää määrätyt kriteerit. Haku- ja kelpoisuusehdoista ja eri maisteriohjelmaoptioista on hyvä olla perillä jo suhteellisen varhaisessa vaiheessa opintoja. https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/jatkaminen-maisteriohjelmaan https://studies.helsinki.fi/ohjeet/valinnaiset-opinnot https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/opintokokonaisuudet-ja-niiden-koostaminen Kirjatenteistä Loppuun muutama positiivinen sana kirjatenteistä. Näppituntuman perusteella useimmat opiskelijat eivät vaikuta järin innostuneilta tekemään kirjatenttejä, mikä on sinänsä ymmärrettävää, sillä tiiliskiven lukeminen vie usein kohtuullisesti aikaa. Kirjatentit ovat kuitenkin loistava tapa omaksua tieteenalan keskeinen oppisisältö ja ymmärtää syvällisemmällä tasolla biotieteiden tutkimia ilmiöitä kuin mihin keskiverroilla luentokursseilla pääsee kiinni. Kannattaakin rohkeasti kokeilla kirjatenttimistä, jotta tietää, onko se oma juttu vai ei. Esimerkiksi evoluutiobiologian kirjatenttiä voi epäilemättä suositella jokaiselle biotieteilijälle evoluutioteorian keskeisen aseman vuoksi. Useimmat kurssit on mahdollista kirjatenttiä yleisissä tenttitilaisuuksissa tai Examinariumissa, ja näin korona-aikana Moodle ja sähköposti ovat suosittuja kanavia. Kirjatenttimahdollisuutta kannattaa hyödyntää vastapainona luentokursseille ja kurssitehtäville. Jos tuhatsivuisen tiiliskiven kahlaaminen hirvittää, tentaattorin kanssa voi yrittää sopia, että kirjan tenttii osissa. Joissain kirjatenteissä tämä onnistuu.


Biotieteiden kirjatenttejä BIO-206 BIO-207 BIO-208 BIO-209 BIO-504 BIO-210 MOLE-702

Kirjallisuus, ekologia ja evoluutiobiologia Kirjallisuus, fysiologia ja neurotiede Kirjallisuus, perinnöllisyystiede Kirjallisuus, kasvibiologia Kirjatentti (kasvibiologia) Kirjallisuus, mikrobiologia Immunobiologian kirjatentti

5 5 5 5 5 5 3

I-IV Ekoevon opiskelijat tavanneet tenttiä ekologiaa. I-IV Sovittavissa (esim. Purves et al. neurotieteessä). I-IV Klug et al., Concepts of Genetics, n. 850 s. I-IV Kirjallisuus (fysiologia tai ekologia) ks. Sisu. I-IV Brock Biology of Microorganisms, n. 1100 s. I-IV Murphy et al., Janeway’s Immunobiology, 900 s.

5 5 5 10 5

I I III III I

Ekologia ja evoluutiobiologia BIO-101 BIO-102 BIO-104 BIO-302 BIO-304

Eliökunnan evoluutio Eläin- ja kasvikunnan rakenne Ekologian perusteet Evoluutiobiologian perusteet Yksilöistä ekosysteemeihin

Oheislukemistona Campbell Biology. Kurssilla tentitään Evolutionary Analysis, 850 s.

Kenttäkurssit Kenttikset best! Kenttäkurssit ovat sen verran antoisia ja opettavaisia, että niille osallistumista kannattaa harkita, vaikka ei saapasjalkabiologiksi aikoisikaan ryhtyä. Myös maisteritason kenttäkursseja kannattaa vilkuilla sillä silmällä. BIO-204 BIO-301 BIO-306

Ekologian kenttäkurssi – elinympäristöt ja lajisto 5 IV-V Kenttäjakso kesäkuun alussa 2 viikkoa. Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssi 10 IV-V Kenttäjakso juhannuksen jälkeen 3 viikkoa. Saariston ekologia 3 IV-V Kenttäjakso viikon elokuun jälkipuoliskolla.

Sekalaisia kursseja ekologeille MAA-102 MAAT-021 MAAT-205 ME-209

Luonnonjärjestelmät maantieteessä Maaperätieteen perusteet Ekosysteemipalvelut ruoantuotannossa Metsäekologia

5 5 5 5

I III II III

Luonnonmaantieteen kurssi. Sopinee ympäristöekologiasta kiinnostuneille. Järjestetty eri vuosina eri periodeissa.

Lajintuntemus Jos lajien määrittämiseen vihkiytyminen kiinnostaa vähäisimmässäkään määrin, näille kursseille osallistumista voi lämpimästi suositella. Esimerkiksi iNaturalist- ja PlantSnap-mobiilisovellukset auttavat pääsemään alkuun kurssien BIO-307 ja BIO-512 osalta. BIO-103 BIO-307 BIO-512 BIO-519 BIO-518 MAAT-202 BIO-513 BIO-514 BIO-515 BIO-516 ENV-413

Eliöiden monimuotoisuus Tieteellinen niveljalkaiskokoelma Tieteellinen kasvi- tai sienikokoelma Sienituntemus Ekologian opintoretkeilyt Kasvimorfologia ja lajintuntemus Suomen putkilokasvit Pohjoiskalotin kasvit Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen kasvit Suomen uhanalaiset putkilokasvit Akvaattinen eliötunnistus

5 3-5 3-5 2 5 5 5 5 5 5 5

IV

Valokuvaa niveljalkaisia. 30 lajia = 1 op. Kerää oma digikasvio. 30 lajia = 1 op. I Luentoja ja maastoretkiä. I-IV Muutamia maastoretkiä eri paikkoihin. III-IV Examinarium-tentti, n. 500 opeteltavaa kasvia. I-IV Lähinnä Pinkkakurssi. I-IV Lähinnä Pinkkakurssi. I-IV Lähinnä Pinkkakurssi. III

Ympäristötieteet Kurssien ENV-471 ja ME-010 yhteyteen on integroitu Kielikeskuksen ruotsin opintoja 3/2 op. (B2-taso). Tällaisen kurssin suorittamalla pystyy mahdollisesti korvaamaan pakollisen virkamiesruotsin opinnot (B1-taso, KK-RUBIYM, 3 op.), mutta tämä asia pitää selvittää esimerkiksi opintoneuvojalta. ENV-101 ENV-104 ENV-106

Maailman ympäristöongelmat ja niiden ratkais... Monitieteinen ympäristötutkimus - tieteenaloj... Ihmisen kytkennät luontoon ja biogeokemialli...

5 5 5

I II III

33


ENV-311 ENV-316 ENV-317 ENV-342 ENV-361 ENV-391 ENV-395

Akvaattisten tieteiden perusteet Kalabiologia Meribiologia Ympäristöekologia Suomen luonnonmaisemien kehitys ja suojelu Kaupunkiluonnon monimuotoisuus Ekologisten vaikutusten arviointi

5 3 3 5 5 5 2

I-II IV III III I IV I

ENV-471 ME-010

Globaali kehitys ja ympäristö Skogsbruk runt Östersjön

5 5

III-IV Ks. KK-RUO403. I Ks. KK-RUO402.

Järjestetään joka toinen vuosi.

Kasviekologia ja -systematiikka BIO-507 BIO-503 BIO-511 BIO-510 BIO-517

Kasvien neljä vuodenaikaa Suomen kasvisto ja kasvillisuus Lauhkean vyöhykkeen kasvisto ja kasvillisuus Tropiikin kasvisto ja kasvillisuus Omatoiminen kasvimaantieteellinen retkeily

5 5 5 5 5

I-V Mm. retket Lammille ja Ahvenanmaalle. IV Matalan kynnyksen luentokurssi. N/A N/A Joka toinen vuosi.

MMB-701 ENV-318 ME-207

Sienten biologia – luennot & seminaari Levien monimuotoisuus Maapallon metsät

5 5 3

IV IV I

5 5

III III-IV

III I II-III IV IV IV

Joka toinen vuosi. Voi suorittaa jo 1. vuonna.

Kasvifysiologia BIO-501 BIO-508

Kasvianatomian ja -fysiologian harjoitustyöt Kasvien morfologinen adaptaatio

Fysiologia ja neurotiede BIO-202 BIO-203 BIO-403 BIO-404 BIO-405 BIO-407

Eläin- ja kasvifysiologian perusteet Ihmisen fysiologia Yksilönkehitys (anatomia + genetiikka) Eläinten sopeutuminen (Adapted Animal) Eläinten altistuminen (Exposed Animal) Biosynteesi

5 5 5 5 5 2

BIO-409 BIO-410 BIO-402

Eläinfysiologia, seminaari (ns. Hill-seminaari) Eläinfysiologia, ryhmätyöt Eläinfysiologian harjoitustyöt

10 III-IV Lukemistona Hill et al., Animal Physiology. 5 III-IV 5 III-IV

HNFB-112 Ravitsemusfysiologia HNFB-121 Kansanravitsemus AYFARM-419 Ravitsemustiede terveyttä edistämässä

Toteutus riippuu vuodesta. Parillisina vuosina. Voi suorittaa kirjatenttinä. Parittomina vuosina. Voi suorittaa kirjatenttinä. Kurssia ei välttämättä järjestetä enää.

5 5 2

III-IV Kriteerikurssi HNFB-maisteriin haettaessa. I-II Kriteerikurssi HNFB-maisteriin haettaessa. V Esim. v. 2021: 1.-17.6.

2-3 3 5 5 5

III/IV I-IV Murphy et al., Janeway’s Immunobiology, 900 s. IV IV Vuorovuosin ruotsiksi ja englanniksi. I-II Mainittu MOLE-700:n kuvauksessa.

Immunobiologia MOLE-701 MOLE-702 MOLE-703 MOLE-704 PROV-407

Immunobiologia Immunobiologian kirjatentti Infektiotaudit ja infektioimmunologia Immunobiologia Advanced immunobiology

Mikrobiologia MOLE-103 MOLE-105 MOLE-205

34

Mikrobien monimuotoisuus, rakenne ja toiminta 5 Biotekniikka 3 Mikrobit ja ihminen 5

I-III Ajoitus on vaihdellut lukuvuosittain. IV MOLE-215:tä (5 op.) ei enää järjestetä. IV


MOLE-801 MMB-801 MMB-405 MED-828 ETK-221 MMB-701

Bakteriologian ja virologian harjoitustyöt 5 Viruses – lectures 3 Kliinisen mikrobiologian erikoiskurssi 5 Lääketieteellinen mikrobiologia ja mikrobilääkk... 5 Mikrobiologian laboratoriotyöt 3 Sienten biologia – luennot & seminaari 5

I III IV IV II-IV IV

Synonyymi lienee MOLE-802 (7 op.). Markkinoidaan jo kandiopiskelijoille. Suositellaan 3./4. vuodelle. Joka toinen vuosi. Lääkiskurssi, jonne otetaan max. 6 biotieteilijää. Useita opetusryhmiä pitkin lukuvuotta. Joka toinen vuosi. Voi suorittaa jo 1. vuonna.

Perinnöllisyystiede MOLE-102 MOLE-201 MOLE-202 MOLE-213 PSYM-542 GMB-208 MMB-504 MAAT-305 MAAT-306

Genetiikan perusteet Geenit ja yksilönkehitys Molekyyligenetiikka ja genomiikka Geenitekniikka Käyttäytymisgenetiikka Human and Cancer Genetics Microbial Genetics – lecture course Jalostuksen perusteet Jalostusohjelmat ja kotieläinbiotekniikka

5 5 5 5 5 5 5 5 5

II III II III-IV III Kurssia on markkinoitu myös biotieteilijöille. I Suositellaan 3./4. vuodelle. II II III Ensisijaisesti alalle suuntautuville biotieteilijöille

5 5 3 5 5 5 5

I IV II I-II II II-III I-III

Molekyyli- ja solubiologia ja biokemia MOLE-101 MOLE-104 BIO-201 MOLE-203 MOLE-204 MOLE-212 MOLE-214

Biokemia Solubiologia Molekyylit ja solut Metabolia Proteiinit ja entsyymit Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi Molekyylibiotieteiden syventävä harjoitustyöku...

Farmasia Ohessa muutamia erikseen nimettyjä valinnaisia kursseja 15–25 op.:n perusopintokokonaisuudesta (FARM-201 ja FARM-301) ja 25–35 op.:n aineopintokokonaisuudesta (FARM-202, FARM-203 ja FARM-206). Täydellinen listaus ja suoritusohjeista tarkemmin täällä: https://studies.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/farmasian-tiedekunnan-tarjoamat-valinnaiset-opinnot. FARM-301 FARM-201 FARM-202 FARM-203 FARM-206

Biotieteiden perusteet farmasiassa Tautioppi Systemaattinen farmakologia Toksikologia Farmaseuttinen mikrobiologia ja immunologia

5 5 12 3 5

I II III-IV III III

MAFYKE Vain hajanaisia esimerkkejä matemaattis-luonnontieteellisistä kursseista. Molekyylibiotieteilijät ja MAFYKE-orientoituneet opiskelijat pääsevät etsimään omatoimisesti matlu-kurssinsa. FYS4014 FYS4027 FYS4012 FYS1015

Johdatus astrobiologiaan Ilmasto.nyt Maailmankaikkeus nyt Fysiikkaa luonnontieteilijöille

3 2 3 5

I V I III

BIO-205 MAT11001 MAT12001 MAT12002

Biotieteiden matematiikka ja fysiikka Johdatus yliopistomatematiikkaan Tilastot ja R tutuksi I Tilastot ja R tutuksi II

5 5 5 5

II I I II

KEK110 KEK102 KEK205

Kemian perusteet Orgaaninen kemia 1 Biologinen kemia

5 5 5

I I IV

Suositellaan jo lukiolaisille (AYFYS4027). Tähtitiedettä yleistajuisesti. Esitietovaatimus: lukion pitkä matematiikka. Esitietovaatimuksena ”lukiomatematiikka”. Ks. myös MAT120-opintokokonaisuus. Esitietovaatimuksena KEK110/lukion kemia. Järjestetään ilmeisesti kahdesti vuodessa.

35


Bio- ja geoinformatiikka ja tietojenkäsittelytiede Varsinkin ekologian ja evoluutiobiologian EEB-maisteriohjelmaan jatkaville geoinformatiikan kurssien käymisestä ja osaamisesta voi olla iloa, sillä maisterivaiheessa vastaan saattaa tulla GIS-opintoja. MOLE-210 MOLE-211 FOR-271 GMB-216 MAA-104 ME-203 ME-230 ME-204 ENV-364

Tieteellisen laskennan perusteet Bioinformatiikka Practical course in bioinformatics Practical course in genome bioinformatics Johdatus geoinformatiikkaan maantieteessä Geoinformatiikka 1 Geoinformatiikka 2 Geoinformatics I Paikkatieto ja sen sovellukset ympäristökysym...

5 5 5 5 5 5 5 5 5

TKT10002 TKT10003 TKT10001 TKT100051

Ohjelmoinnin perusteet Ohjelmoinnin jatkokurssi Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen Tietokoneen toiminnan perusteet

5 5 5 2

II III IV 3. vuodelle suositeltu MMTDK:n kurssi. N/A Ei tiedossa, järjestetäänkö kurssia edelleen. I II III I-V Omatoimisesti suoritettavissa. I

I-II

Myös MOOC-kurssina. Myös MOOC-kurssina. Myös MOOC-kurssina. Ks. myös TKT100052.

Psykologia Helsingin yliopiston opiskelijana voit suorittaa psykologian opintoja tiettävästi näillä tavoilla: 1) Avoin yliopisto tarjoaa rajatun määrän maksuttomia kesäkursseja. 2) Suoritat JOO-opintoina muiden yliopistojen (esim. Tampere tai Turku) tarjoamia psykologian kursseja. 3) Teet Avoimen yliopiston puolella tavallisten periodien (I-IV) puitteissa psykologian opintoja, jotka kustantavat 15 €/op. 4) Haet aineenopettajaoikeutta ja saat sen, jolloin voit suorittaa 60 op. psykologian opintoja HY:ssä. 5) Teet tasokokeen eli käytännössä psykologian valintakokeen, jonka läpäistyäsi voit suorittaa HY:n psykologian kursseja. AYPSYK-111 AYPSYK-121 AYPSYK-131 AYPSYK-141 AYPSYK-181 AYPSYK-212 AYPSYK-241 AYPSYK-452

Johdatus neuropsykologiaan Johdatus kognitiiviseen psykologiaan Johdatus kehityspsykologiaan Johdatus persoonallisuuspsykologiaan Johdatus psykologian tutkimusmenetelmiin Kognitiivinen neurotiede Hyvinvoinnin ja terveyden psykologia Mielenterveyden psykologia

5 5 5 5 5 5 5 5

V V V V V V (I) V V

Luentokurssi (v. 2021: 22.5.-1.7.) Kirjatentti Luentokurssi (v. 2021: 3.5.-31.8.) tai kirjatentti. Luentokurssi tai kirjatentti. Luentokurssi (v. 2021: 11.8.-4.10.) tai kirjatentti. Luentokurssi. Sama kirjallisuus kuin LDA-C506. Kirjatentti (esim. v. 2021: 6.5., 12.8. ja 14.10.). Luentokurssi (v. 2021: 16.8.-30.9.)

Kognitiotiede Kognitiotieteen maisterikursseja (LDA-C) voi suorittaa vapaasti opintosuuntauksesta riippumatta. Alla listattuna muutamia kursseja, joilla vaikuttaa olevan mielenkiintoa neurotieteen ja evoluutiobiologian/-antropologian näkökulmasta. KIK-KK101 LDA-C506 LDA-C507 LDA-C311 LDA-C323 LDA-C5015

Johdatus kognitiotieteeseen Cognition and Brain Function Johdatus ihmisen kognition evoluutioon Evolution of Human Cognition Big Questions in Cognitive Science Kognitiotieteen erityiskysymyksiä

5 5 5 5 5 5

I I N/A N/A III-IV

Sekoitus mm. TKT:tä, filosofiaa ja psykologiaa. Luentokurssi tai kirjatentti. Vrt. AYPSYK-212. Esilukemistona mm. evoluutiobiologiaa. Evoluutiopsykologinen eetos edellisen tavoin. Voi suorittaa sovittaessa kirjatenttinä.

Tieteenhistoria ja -filosofia Tieteenfilosofian opiskelusta on hyötyä etenkin tutkijanuralle mielivälle, sillä aihepiiriä todennäköisesti sivutaan jatko-opinnoissa yhdessä tieteen etiikan kanssa. Tieteenhistorian ymmärrys on sekin eduksi tieteilijälle. NEU-415 FILK-111 FILK-227 BIO-406 KEK221 MFK-F302

36

Luova tieteellinen ajattelu Johdatus tieteenfilosofiaan Tieteenfilosofia Biologian historia Kemian historia Fysiikan historia

5 5 5 2 5 5

I-IV II III IV

Mainostetaan kandiopiskelijoillekin. Matalan kynnyksen kirjatentti tai luentokurssi. Examinarium-tentti tai luentokurssi. Parillisina vuosina. Ei kuulu OPS:iin, sopimuksen mukaan. II/IV Esitietovaatimuksena soveltuva kandin tutkinto.


37


Kaksikielinen tutkinto suomenkielisille Tvåspråkig examen för svensk-/tvåspråkiga – Kaksikielisen tutkinnon avulla parannat kielitaitoasi opintojen aikana Haluatko osata ruotsia paremmin kuin muutaman fraasin verran? Kaksikielinen tutkinto on loistava tilaisuus parantaa omaa ruotsin kielen taitoa! Kaksikielisessä tutkinnossa opiskelija suorittaa vähintään 60 opintopistettä ruotsiksi. Ruotsinkieliset opinnot voivat koostua biologian opintojen lisäksi esim. sivuaineopinnoista ja erilaisista kielikursseista. Kuka voi suorittaa tutkinnon? Kaksikielisen tutkinnon eli KaTun voivat suorittaa kaikki biologian, molekyylibiologian ja ympäristötieteiden tänä syksynä aloittavat fuksit äidinkielestä riippumatta. Mitä tutkintoon vaaditaan? Tutkinnon suorittamiseksi kolmasosa kandidaatintutkinnon opinnoista (60 op) tulee suorittaa ruotsiksi, kolmasosa suomeksi ja viimeinen kolmasosa millä tahansa kielellä. Jotta kurssi lasketaan toisella kotimaisella suoritetuksi, kurssin opetuskielen on oltava toinen kotimainen kieli. Myös tentti on kirjoitettava tällä kielellä. (Sitä ei kuitenkaan kannata pelätä, koska tenteissä saa käyttää sanakirjaa eikä kielioppivirheistä rokoteta.) Kielivaatimukset koskevat sekä suomen- että ruotsinkielisiä opiskelijoita. Mitä kursseja tarjotaan? Opintopistepotin voi koostaa oman alan kursseista, sivuaineopinnoista ja kielikursseista. Ruotsinkielisten kurssien valikoima on paljon kapeampi kuin suomenkielisten, mutta tarjontaa löytyy silti. Tavallisten luentokurssien lisäksi tarjolla on ekskursioita ja kenttäkursseja eikä muiden tiedekuntien tarjontaa kannata unohtaa. Suomenkielinen biologia Ruotsinkieliset opinnot painottuvat ensimmäiseen vuoteen, jolloin kursseja on parhaiten saatavilla.

38

Svenskspråkig biologi Första året studerar man på svenska och efter det har man största delen av studierna på finska. Molekyylibiotieteet ja ympäristötieteet Ruotsinkielisiä kursseja suoritetaan muiden opintojen lomassa yleensä koko kandidaatintutkinnon ajan. Miksi ihmeessä? KaTun kautta löytää uusia kavereita ja verkostoituu yli kielirajojen. Kielitaito kohenee opintojen ohessa, mikä on iso etu työelämässä. KaTu on mainio tapa oppia ammattisanasto kahdella kielellä. Monen mielestä parasta on kuitenkin itsensä voittaminen ja ryhmässä syntyvä yhteishenki. Pitääkö olla kaksikielinen? Ei suinkaan! KaTun tarkoitus on tarjota mahdollisuus oppia kieltä mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Tutkinnon aikana kielitaito vahvistuu huimasti. B-kieliopinnoilla pärjää kyllä ja kielitaito kehittyy yllättävän nopeasti. Lähtötasosta riippuen alussa vaaditaan enemmän töitä, mutta vieraalla kielellä opiskeluun tottuu aika äkkiä. Täydellistä kielitaitoa ei vaadita missään vaiheessa opintoja.


Millaista tukea saan? Tukea opintoihin saa kaksikielisen tutkinnon vastuuopettajilta, kielikeskuksen räätälöidyiltä kursseilta, KaTu-tuutoreilta sekä tietysti muilta KaTu-opiskelijoilta. Opettajat ovat yleensä varsin ymmärtäväisiä ja sanakirjaa saa aina käyttää tenteissä. Vuoden mittaan järjestetään useita KaTu-opiskelijoille suunnattuja tapahtumia, joissa on helppo tutustua muihin yli kielirajojen. Entä jos olen epävarma? Tutkintoon ilmoittautuminen ei sido mihinkään. KaTua voi tulla kokeilemaan ja sen saa halutessaan jättää kesken koska tahansa.

olla yhteydessä jo aiemmin, jos mielessä kutkuttaa kysymyksiä. Gäller det här mig om jag studerar biologi på svenska sidan? Absolut! Det är lika möjligt för dig också. Det är en enorm fördel att studera på både svenska och finska. Utöver att utveckla dina finska språkkunskaper så öppnar en tvåspråkig examen fler dörrar på jobbmarknaden. Första året får du i alla fall studera på svenska och du har tid att fundera på saken. Det lönar sig ändå att redan under första året delta i olika TvEx-evenemang som tutorerna ordnar för att lära känna finskspråkiga medstuderande.

Mistä saan lisää tietoa? KaTua esitellään orietoivalla viikolla infotilaisuudessa. Tuutoreihin (katso tuutoriesittelyt) saa

KaTu-tuutoriesittely Hejsan! Terveiset meiltä KaTu/TvEx-tuutoreilta elikkä kaksikielisen tutkinnon tuutoreilta. Me ollaan täällä auttamassa teitä kaksikielisten opintojen kanssa, så att studera på två språk ska bli så roligt som möjligt :) KaTu-opinnot ovat mainio keino paitsi tulla sen toisen kotimaisen kielen mestariksi, myös löytää uusia kavereita. Vi har många roliga evenemang under läsårets gång, hoppas vi ses där! Aiempi kielitaito ei ole niin tärkeää - med tillräcklig motivation kan vem som helst lära sig! Joten jos kiinnostus heräsi, tulkaa vain rohkeasti TvExiin mukaan! Meitä voi aina tulla nykäisemään hihasta jos on kysyttävää tai muuten vain tarvitsee kaksikielistä vertaistukea.

Yhteystiedot: Alina-Sofia Heikkilä alina-sofia.heikkila@helsinki.fi

Eva Käki eva.kaki@helsinki.fi

Anniina Kaukoranta anniina.kaukoranta@helsinki.fi

Emilia Peltonen emilia.l.peltonen@helsinki.fi

39


ATK YLIOPISTOLLA Yliopistolle saapuva törmää lukuisiin atk-uutuuksiin. Tässä artikkelissa on lyhyesti kuvattu atk-asiaa, johon opiskelijana törmäät. AD-tunnukset Kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat saavat käyttöönsä oman sähköpostiosoitteen ja yliopiston koneiden käyttämiseen tarvittavan AD-tunnuksen. Tietokoneiden käyttöön kannattaa tutustua heti opiskelun alkuvaiheessa, sillä niistä tulee nopeasti oleellinen osa arkipäivää. Välillä sekavaa terminologiaakaan ei kannata turhaan säikähtää. Opiskelijan digitaidot -kurssilla käsitteet ja toimintatavat tulevat tutuiksi. Uudet opiskelijat voivat aktivoida käyttäjätunnuksensa opiskelupaikan saatuaan. Ohjeet tulevat hyväksymiskirjeen mukana. Sama tunnus ja salasana toimivat AD-verkossa, sähköpostissa, opintotietojärjestelmä Sisussa sekä oppimisympäristöissä. Käyttölupa on uusittava vuosittain, se hoituu helposti Helpdeskin sivuilla. Uusimisesta tulee aina sähköpostimuistutus. AD-verkko Yliopiston tietokoneille kirjaudutaan omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Jos työskentelet yleisellä koneella, muista kirjautua ulos aina lähtiessäsi koneelta. Voit myös asentaa yliopiston koneille niistä puuttuvia ohjelmia Helpdeskin avulla. Valikoima on laaja, mutta tiettyjä ohjelmia ei valittavasti löydy ohjelmistojakelusta. Asentaminen on helppoa; Klikkaa työkalurivissä (oikea alakulma) olevaa HY:n logoa ja valitse software portal. Tätä kautta pääset kirjautumaan ohjelmistojakelun sivuille ja valikoimaan listatsta pyydettäviä ohjelmia (asennus kestää ohjelman koosta riippuen 5-30 min). Kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi pääset myös käsiksi omaan verkossa olevaan levykiintiöösi (ns. Z-asema, jonka koko on 2 Gb), jolle talletetut tiedot ovat tavoitettavissasi kaikkien mikroverkon koneiden kautta ja kotona VPN-palvelun kautta. Mistä koneita löytyy? Viikissä varsinaisia ATK-asemia löytyy Infokeskuksesta ja Biokeskus 3:sta. Koneita on myös tiedekirjastossa. Symbioosin kertsillä on pari konetta, skanneri ja tulostin, kuten myös Helixin kertsillä. ATK-luokat saattavat olla joskus opetuskäytössä Infokeskuksessa ja Biokeskus 3:ssa. Keskustakampuksella merkittävin tietokone-esiintymä on Aleksandriassa (ks. sivu 32). Joihinkin paikkoihin, kuten Aleksandriaan ja Biokeskus 3:n pohjakerroksen luokkaan saa panttia vastaan yökäyttöavaimen, jonka avulla laitteita pääsee käyttämään aukioloaikojen ulkopuolella. Biokeskus 3:n yökäyttöavaimella pääsee myös Symbioosin kertsille (=kahvinkeitin!). Yökäyttöavaimia saa Kaisa-talon

40

Gaudeamus kirja & kahvi -kahvilasta (WELL Kaisa-talo) sen aukioloaikoina. Tulostaminen Voit tulostaa yliopiston koneilta tarvittavia dokumentteja, kuten harjoitustöitä, luentodioja tai muuta opintoihin liittyvää. Kaikki tulostaminen on maksullista. Tulostussaldoa voit ladata itsellesi Unigrafian saldokaupasta (unigrafia.fi). Itse tulostaminen tapahtuu kirjautumalla tulostimelle magneettikortin (kuten HSL:n bussikortilla tai opiskelijakortilla) avulla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla tulostin pyytää AD-tunnustasi ja salasanaasi, mutta sen jälkeen kirjautuminen tapahtuu automaattisesti. Kirjatumisen jälkeen voit valita tulostettavaksi lähettämäsi dokumentit tulostettavaksi. WPR-tulostamien Yliopistolla on mahdollista tulostaa myös niille tulostimille, joita varten koneelle ei ole asennettu ajureita tai ne eivät ole yhteydessä niihin. Tämä pätee myös omaan kotikoneeseesi tai mihin tahansa koneeseen, jossa on internetyhteys. Pääset tulostamaan tiedostoja mistä tahansa (miltei) millä tahansa yliopiston tulostimella kirjautumalla yliopiston WPR-palveluun. Ikävä kyllä palvelu on vielä kehittymässä, joten se hyväksyy vain PDF-tiedostojen tulostamisen eikä anna säätää tulostusasetuksia. VPN-verkko VPN-verkko on tavallaan yliopiston verkko, johon voi kirjautua kotoa. Kyseinen yhteys on salattu. Kirjautuminen tapahtuu joko asentamalla OpenVPN-ohjelma ohjelmistojakelusta tai kirjautumalla selaimellasi (omilla AD-tunnuksillasi) HY:n VPN-portaaliin. Kirjautumalla yliopiston verkkoon pääset muun muassa käsiksi maksullisiin artikkeleihin kotoasi ja samaten käsiksi yliopiston koneella oleviin tiedostoihisi. Yliopiston langaton verkko Yliopistolla ollessasi voit käyttää läppärilläsi Eduroam-palvelua. Eduroam on osa kansainvälistä verkkoa, jonne voit kirjautua useassa korkeakoulussa ympäri Eurooppaa. Eduroam vaatii kuitenkin etukäteen asetusten asentamisen ja yhden kirjautumisen, minkä jälkeen koneen pitäisi kirjautua automaattisesti Eduroam-verkkoihin. Ohjeet palvelun käyttöön löytyvät Helpdeskin sivuilta. Ohjelmistojakelu Tarvitsetko ohjelmia henkilökohtaiselle koneellesi?


Ongelmia atk-asioissa? HelpDesk auttaa: http://www.helsinki.fi/helpdesk/ Yliopiston ohjelmistojakelusta saat tilastotiede- ja muiden apuohjelmien lisäksi ladattua F-securen antiviruksen (lisenssin saa nykyään ostettua alennettuun hintaan). Ohjelmistojakelu löytyy Helpdeskin sivuilta. Samoin Microsoft Office on yliopistolaisille ilmaiseksi ladattavissa. Office365-sähköposti ja muut palvelut Postien lukeminen onnistuu helposti www-pohjaisella käyttöliittymällä, Office365:lla. Postilaatikkoonsa pääsee siis kätevästi käsiksi miltä tahansa internet-yhteydellä varustetulta tietokoneelta. Selaimen sijasta postien voi käyttää niin kotona kuin yliopistollakin jotakin sähköpostiohjelmaa (monen mielestä tämä on mielenterveyttä säästävää). Ohjeet tällaisten ohjelmien (esim. Thunderbird) asetusten säätämiseen löytyvät atk-osaston nettisivuilta (esim. googlaamalla Helsinki Helpdesk + ohjelman nimi). Sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi, mutta yleisellä nimellä siunatut saattavat saada osoitteeseensa hassun välikirjaimen. Office365-käyttäjätunnuksella saat myös käyttöösi Helsingin yliopiston Office-pilvipalvelun, jolloin tekstiä voi käyttäjätunnuksilla muokata niin kotona kuin atk-luokassa. Samalla voit ladata itsellesi ilamiseksi Office-paketin (Word, Excel, Powerpoint jne.) kotikoneellesi käytettäväksi. Sähköpostilistat Sähköpostilistat ovat tärkein ainejärjestöjen ja lukuisten muiden järjestöjen tiedotuskanava, ja niiden käyttö kaikkinaiseen mm. opetukseen, työja gradupaikkoihin sekä vapaa-aikaan liittyvään tiedotukseen kasvaa jatkuvasti. Kannattaa ehdottomasti liittyä sähköpostilistoille heti, kun saa tunnukset käyttöönsä – tai miksipä ei jo aiemmin! Ainejärjestöjen listojen nimet ja liittymisohjeet löytyvät yleensä ainejärjestön www-sivuilta. Kun lähetät viestin listalle, mieti ensin onko viesti listojen sääntöjen mukainen ja sen jälkeen koskeeko se suurta osaa listalla olijoista. Vältä liitetiedostojen, etenkin suurten sellaisten, lähettämistä; joillain listoilla se on tosin estetty kokonaan. Opintoni-sivut Tarvitsetko tietoa tarjolla olevista kursseista? Tai tietää Unicafeiden ruokatarjonnan tälle päivälle? studies.helsinki.fi -osoitteessa voit tarkastella valitsemisi kursseja lukujärjestysmuodossa, katsella mitä kursseja olet valinnut ja mitä tenttejä on tulossa. Kyseinen sivusto on yksi tärkeimmistä opiskelijan työkaluista. Samalta sivustolta löydät myös lista viimeaikaisita kurssisuorituksistasi arvosanoineen ja opintopisteineen sekä lista hyödyllisistä linkeistä. Etusivulle voi myös tehdä muistutuksia itselleen päivän ratoksi.

Kevyempänä tarjontana on myös Unicafen ruokalista tälle päivälle ja Helsingin yliopiston Twitter-tilin kuulumiset. Samoin näet sieltä oleelliset uutiset sekä yliopiston tapahtumakalenterin. Samoilta sivuilta löydät myös opintojasi ja koulutusohjelmaasi koskevat yleiset ohjeet ja tiedotteet opiskelijan ohjeet -kohdasta (tai studies.helsinki.fi). Flamma Flamma on Helsingin yliopiston intranet (eräänlainen sähköinen työpyötä), johon on pääsy kaikilla HY:n opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Flammaan pääset kirjautumaan AD-tunnuksillasi, ja sieltä löydät esimerkiksi ajankohtaisia asioita yliopistosta ja linkkejä hyödyllisiin palveluihin kuten kirjastoon ja opintorekisteriisi. Oppimisalustat (Moodle) Oppimisympäristöt ovat sivustoja, jonne kurssiin liittyvät asiakirjat (luentodiat, ohjeet, harjoitustyöiden palautus jne.) tulevat. Näitä ovat mm. Wiki, proffien kotisivut ja Moodle. Kirjautuminen näihin tapahtuu AD-tunnuksin. Yleensä oppimisympäristö mainitaan kurssin yhteydessä. Samoin mahdollinen kurssikohtainen salasana kurssisivuille esim. Moodlessa annetaan 1. kurssikerralla. Sisu Opintotietojärjestelmä, jota kannattaa käydä vilkaisemassa silloin tällöin ja varmistaa, että suorittamasi kurssit on kirjattu sinne. Sisussa ilmoittaudutaan kursseille ja tentteihin sekä suunnitellaam opintokokonaisuuksia ja tulevaisuutta HOPS:n avulla. Saat sieltä myös virallisen opintosuoritusotteesi ja voit muuttaa henkilötietojasi. Yliopiston henkilöhaku Kaipaatko jonkun yliopiston tutkijan, opettajan tai muun henkilöstön sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa? Henkilöhaun avulla voit etsiä nimellä ketä tahansa yliopistollamme työskentelevää henkilöä. Itse palvelu löytyy yliopiston nettisivuilta tai yksinkertaisesti googlaamalla HY henkilöhaku. Artikkelitietokannat Kunnon tieteellinen teksti EI perustu Wikipediaan tai Hesarin uutisiin. Sen sijaan se pohjautuu luotettavaan ja vertaisarvioituun alan kirjallisuuteen. Vanhempaa tietoa löytyy toki kirjastoista, mitä kannattaa hyödyntää, mutta uudemman tiedon etsinnässä avuksi tulevat artikkelitietokannat, joita ovat mm. Google Scholar ja Web of Knowledge. Mukavaa on, että maksullisiin (mutta yliopiston lukuoikeudella varustettuihin) artikkeleihin pääse käsiksi myös kotoa yliopiston VPN:n avulla. Yliopiston verkossa puolestaan on vapaa pääsy yliopiston ostamiin artikkelipalveluihin.

41


Kampussuunnistusta - eli mitä löydät Viikistä, Kumpulasta ja keskustasta

Viikin tärkeät rakennukset Infokeskus Korona

Kuva: Ida Pimenoff

Sinisessä, pyöreässä ja tällä hetkellä remontin alla olevassa rakennuksessa sijaitsevat Viikin tiedekirjasto ja Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste. Tiedekirjastossa on vuorokauden ympäri käytettävissä oleva lukusali, johon saa avaimen panttia vastaan (kysy vahtimestarilta tai kirjastotädiltä). Alakerroksesta löytyvät suuret infosalit 1 ja 2, joiss­a monet fuksivuoden massaluennot järjestetään. Lisäksi on muutamia pienempiä seminaarihuoneita ja tietokoneluokkia sekä Unigrafia, josta voit ostaa mm. luentoprujuja. Löytyy myös puutarha, jossa voi rentoutua vaikkapa tenttikirjojen ääressä. Katutasossa, eli virallisesti toisessa kerroksessa on Unicafe Korona.

Latokartanonkaari 7 Tässä Metsätieteiden talossa sijaitsee suuri luentosali, jossa hyvin todennäköisesti pääset piipahtamaan. Monien pienempien salien lisäksi rakennuksesta löytyy Sodexon ruokala Ladonlukko. Monet fuksikursseista luennoidaan täällä. Jos kuulet yliopiston henkilökunnan puhuvan "vanhasta Viikistä", viittaavat he tähän kyseiseen rakennukseen.

42


Biokeskus 1 Pohjakerroksen opetuslaboratorioissa pidetään fuksivuoden harjoitustyökursseja. Talossa sijaitsee myös Unicafe Biokeskus, minkä lisäksi Helixin ja Biosfäärin kerhohuone löytyy Bio ykkösen alakerrasta, heti portaiden juurelta.

Kuva: HY/Ari Aalto

Biokeskus 2 Biokeskuskompleksin D- ja E-raput löytyvät kakkostalon puolelta. D-rapussa sijaitsevat biokemia ja perinnöllisyystiede ja E-rapussa farmasian tiedekunta. Pohjakerroksessa on luentosali 1041 ja suoraan sen yläpuolella luentosali 2041 (Sipi Siintolan sali). Toisesta kerroksesta pääsee Biokeskus kolmoseen yhdyskäytävää pitkin, ja sekä toisesta että ensimmäisestä kerroksesta Biokeskus ykköseen.

Kuva: HY/Linda Tammisto

Biokeskus 3 Biokeskus kolmosessa sijaitsevat fysiologia ja neurotiede (1.-3. krs), ekologia ja evoluutiobiologia (5. krs), akvaattiset tieteet (4. krs), kasvibiologia ja osa ympäristötieteistä (6. krs), ruotsinkielisen opetuksen osasto (5. krs) sekä laitoksen kanslia, jonka vieressä on tärkeitä ilmoitustauluja (4. krs). Rakennuksessa majailee myös Biotekniikan instituutin yksiköitä ja Jukka T. Lehtonen (ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen koordinaattori, 2. krs. yhdyskäytävän vieressä). Ensimmäisessä kerroksessa on Symbioosin, SvNK:n ja MYY:n yhteinen kerhohuone. Kertsin vieressä on tietokoneluokka. Talon keskellä sijaitsee puinen luentosali, Telkänpönttö.

Kuva: HY/Linda Tammisto

43


15

44


Viikin kampus: mitä, missä ja miten pääsen sinne ja pois? Paikat kartalla i

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 14 15 P

Infokeskus Korona: Täältä löytyy muun muassa Liikkuvuus- ja Opiskelijapalvelut. Syyskuussa myös tarroja opiskelijakortteihin jaetaan täällä. Biokeskus 1 Biokeskus 2 Biokeskus 3 B- ja C-talot: maat.-metsätieteellisen tdk:n laitoksia A-talo: luentosaleja, atk-asema ja Sodexo-ruokala E-talo: mm. eläinlääketieteellinen tdk ja Unicafe Viikuna Ravintola Viikin Kartano Yrityshautomo Cultivator I: bioalan firmoja Yrityshautomo Cultivator II: lisää firmoja Yliopistollinen eläinsairaala Amica Tähkä -ruokala Viikin opetus- ja tutkimusmaatila Prisma Viikki Ympäristötalo: ympäristötieteiden laitos, BY-tiedekunnan kanslia Pysäköintipaikkoja

Bussipysäkit kartalla

A Keskustasta/Hakaniemestä 70, 73, 74 ja 77 B Keskustasta 78, Westendistä Itäkeskukseen 550, Munkkivuoresta 57 C Keskusta 78, Munkkivuori 57, Itäkeskuksesta Westendiin 550, Meilahteen 506 D Keskustasta 78, Kontulaan 57 E Keskustaan 78, Munkkivuoreen 57, Meilahteen 506 F Puistolasta Herttoniemeen (M) 79, Meilahdesta 506 G Herttoniemestä (M) Puistolaan 79 K Keskustasta 75, 730-742 L Keskustaan 75, 730-742 M Itäkeskukseen 550, Herttoniemeen (M) 79 N Westendiin 550, keskustaan 78 P Keskustasta 71 R Keskustaan 70, 71, 77, Hakaniemeen 73, 74

Mitä Viikissä on? Edellisellä aukeamalla esitellyn lisäksi Viikistä löytyy vaikka mitä. Viikissä toimii neljä tiedekuntaa, joilla on omat tilansa kampuksella. Lisäksi on runsaasti tutkimustoimintaa, kuten keskellä karttaa näkyvä kasvihuone, koe- ja opetusmaatila sekä eläinsairaala. Ympäristötalossa (kartalla no 15) sijaitsee Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kanslia.

Miten päästä Viikkiin ja sieltä pois? Jos levität eteesi Helsingin kartan ja laitat sormen sen keskikohtaan, sormesi osuu aika tarkasti Viikin kampukselle. Siitä huolimatta Viikki on monen mielestä ”siellä jossain kaukana, minne on vaikea päästä”. Tähän on listattu Viikin kautta kulkevia busseja. Bussit on listattu keskustasta päin, mutta totta kai monet kulkevat samoilla busseilla Viikistä kohti linjan toista päätepysäkkiä. Poikittaisliikenteen bussien linjat on kerrottu kokonaan. Keskustan suunnalta tulevista busseista nopeimpia ovat ne, jotka tulevat suoraan Kustaa Vaasan tietä pitkin eivätkä kierrä Arabianrannan kautta. Nämä bussit pysähtyvät kartan pysäkeillä K ja L. Poikittaisliikenteessä seutulinja 550 eli ns. jokeri­linja kulkee Otaniemen, Leppävaaran, Huopalahden aseman ja Oulunkylän kautta Viikkiin ja sieltä Itäkeskukseen. 57 kulkee Munkkivuoresta Käpylän kautta Viikkiin. Bussiaikatauluja ja reittejä on helpointa etsiä internetin reittioppaasta: www. reittiopas.fi, joka kertoo reitin haluastasi osoitteesta toiseen. Myös polkupyörä on mitä kätevin ja suositeltavin liikkumisväline. Varsinkaan ruuhka-aikoina pyöräilijät eivät häviä nopeudessa busseille yhtään. Viikissä on nyt myös kaupunkipyörien parkki Viikin Prisman edustalla. Kaupunkipyöräasemat ja Helsingin pyöräilyreitit löytyvät muun muassa HSL:n Reittioppaasta: reittiopas.fi

Huomio! Viikissä rakennetaan parhaillaan Raide-Jokeria (uutta raitiovaunulinjaa), joten Viikinkaaren liikenne on tällä hetkellä poikki. Bussit, jotka kulkivat ennen Viikinkaarta pitkin, kulkevat nykyään Viikintietä pitkin, Maaherranpuiston takaa. Kyseiset pysäkit kulkevat nimillä Pasteurinkatu. Muutos koskee linjoja 506, 57, 78 ja 550 eli kartan pysäkkejä B, C, D ja E.

45


Kumpulan kampus Kumpulan kampuksella sijaitsee matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, jossa molekyylibiotieteilijät suorittavat tutkintoonsa kuuluvia sivuaineopintoja(kemiaa). Kumpulasta löytyy myös kasvitieteellinen puutarha, jossa pidetään kasvitieteen opetusta. Lisäksi puutarhassa järjestetään legendaarinen vappushokkelo!

5

4

3

1

2

6

B

A D

Tärkeitä paikkoja kartalla 1 Chemicum: Kemian laitos 2 Physicum: Fysiikan laitos, geotieteiden ja maantieteen laitos 3 Exactum: Matematiikan ja tilastotieteen laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos 4 Kumpulan tiedekirjasto 5 Yliopistoliikunnan liikuntakeskus 6 Upea Kumpulan kasvitieteellinen puutarha sekä Matemaattis-luonnontieteellisen tdk:n opintotoimisto/yliopiston opintoneuvonta Kumpulan kartanolla noin 500 m Physicumilta lounaaseen

46

C

Bussipysäkit kartalla A Keskustasta Viikin suuntaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat B Viikin suunnasta keskustaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat C Keskustasta Viikin suuntaan esim. 78, 71, Meilahdesta Viikkiin 506 D Viikin suunnasta keskustaan esim. 78, 71, Viikistä Meilahteen 506

N


M

17.

Helsingin keskusta 16. 2. 1.

5.

7. 6.

8.

M

4.

19. 18. 3. M

20.

9.

10.

M

13.

14.

11. 12. 15.

1 Luonnontieteellinen museo, eläintieteen yksikkö 2 Eduskuntatalo 3 Kampin kauppakeskus, Espoon ja kaukoliikenteen bussit 4 Lasipalatsi 5 Kiasma 6 Postitalo 7 Rautatieasema 8 Rautatientori (täältä lähtevät useimmat Viikin bussit)

Kuva: Pinja Näkki

9 10 11 12 13 14 15 16

Ateneum 19 Domus Gaudium Forum 20 Helsingin yliopiston pääkirjasto, Kaivopiha Kaisa-talo Stockmann Porthania M Metroasemia vasemmalta oiTuomiokirkko kealle: Kamppi, Rautatientori, Kauppatori Helsingin yliopisto, Hakaniemi Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha 17 Hakaniemen tori 18 Domus Academica

Luonnontieteellinen museo (nk. Elukka) Pohjoinen Rautatiekatu 13 Nykyisyyttä ei voi ymmärtää, jos ei tunne historiaa... Elukka on biologien entinen koti, joka elää puheissa edelleen. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla on museoon ilmainen sisäänpääsy, ja kokoelmiin kannattaakin käydä tutustumassa. Tsekkaa myös museon tornin tuuliviiri!

Kuva: Salla Mehtälä

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha (nk. Kasvis) Unioninkatu 44 Eläviin kasveihin tutustuminen Kaisaniemen idyllisessä puutarhassa ja kasvihuoneissa on edelleen arkipäivää kasvitieteen opiskelijoille. Puutarhan keskellä sijaitseva kasvimuseo majoittaa yliopiston tieteelliset kasvikokoelmat. Myös kasvihuoneisiin pääsee ilmaiseksi kertomalla opiskelevansa Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.

47


Keskustakampus 1 Uusi Ylioppilastalo, Manner­heimintie 5 A: HYYn palvelutoimisto, Alina-sali ja ainejärjestöjen tiloja. 2 Unicafe Kaivopiha. Iso Unicafe, auki iltaan saakka. 3 Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3 B. 4 Kaisaniemenkatu 5, sisäänkäynti Kaisa-taloon ja Aleksandriaan. 5 Fabianinkatu 26, sisäänkäynti Aleksandriaan ja Kaisa-taloon. 6 Porthania, Yliopistonkatu 3. (ks. laatikko) 7 Yliopiston päärakennus. Käyntiosoitteet: Fabianinkatu 33 ja Unioninkatu 34. (ks. laatikko) 8 Opiskelijaneuvonta, Fabianinkatu 33, päärakennuksen pohjakerroksessa. 9 Hallintorakennus. Yliopiston keskushallintoa sekä liikuntatilat, joihin käynti Fabianinkadulta. M Helsingin yliopiston metroasema

Kuva: HY&Ari Aalto

Päärakennus Unioninkatu 34 Päärakennuksesta löydät mm. yliopiston juhlasalit, Unicafe ja luentosaleja. Pohjakerroksessa sijaitsee opiskelijaneuvonta, johon kuljetaan Fabianinkadun puolelta. Aleksandria ja Kaisa-talo Fabianink. 26 / Kaisaniemenkatu 5 Oppimiskeskus Aleksandria pitää sisällään mm. 350 tietokonetta, ryhmätyötiloja sekä ATK-neuvonta- ja käyttölupapisteet. Välittömässä yhteydessä Aleksandriaan on myös Kaisa-talo, jossa sijaitsee keskustakampuksen uusi ja mahtava kirjasto. Tietokoneita pääsee käyttämään myös öisin täyttämällä magneettiavaimen hakulomakkeen ja viemällä sen Kaisa-talon kirjastokahvilaan. Sisäänkäynnit Fabianinkatu 26:n porttikäytävästä ja Vuorikatu 7:stä.

4 5

1 6

1

9 2 3

48

7 8


Kun NÄLKÄ yllättää Haluatko ottaa ruokasi ilmastovaikutukset huomioon? UniCafessa voit kompensoida lounasannoksesi hiilijalanjäljen helposti: 1. Kerro kassalla, että haluat maksaa kompensointimaksun 2. Maksu välitetään lyhentämättömänä metsityshankkeisiin Kompensointimaksut ateriatyypeittäin: Liha- & kanaruoat 0,15 € Kala- & kasvisateriat 0,10 € Vegaaniset ruoat 0,05 € Lue lisää: unicafe.fi/teot ja compensate.com

VIIKKI UniCafe Biokeskus • Biokeskus 1, Viikinkaari 9 Avoinna ma–pe 8.00–15.00, lounas 10.30– 15.00. Suu­ rin Viikin ruokaloista, samalla myös ruuhkaisin. Suosittelemme pahimpien ruuhka-aikojen välttämistä mahdollisuuksien mukaan. Verraten paljon ateriavaihtoehtoja; yleensä myös kasvisruoassa on valinnanvaraa. UniCafe Infokeskus Korona • Viikinkaari 11 Avoinna ma–to 9.00–18.00, pe 9.00–16.00, lounas 11.00–17.00. Pieni Unicafe, jonka lounasvalikoimissa on vain kaksi vaihtoehtoa. Rauhallisempi ja vähemmän ruuhkainen kuin Biokeskuksen ruokala. Kiireisinä päivinä voit napata mukaan täytetyn patongin tai paninin. Sodexo Ladonlukko • Latokartanonkaari 9 Avoinna ma–pe 9.00–16.00, lounas 10.30– 15.00. Ruokala, joka on kooltaan keskiluokkaa. Pahimpina ruuhka-aikoina jonot kiemurtelevat täälläkin. Unicafe Viikuna • Agnes Sjöbergin katu 2 Avoinna ma-pe 8.00–15.00, lounas 10.30– 14.30. Viikin uusin UniCafe sijaitsee Ordoviikin takana EE-talossa. Tarjolla normaalin lounaan lisäksi yksi liha- ja kasvispizzavaihtoehto ma, ke ja pe. Huom! Pizzauuni on kuumana vain klo 10.30–14.00.

Amica Tähkä • Koetilantie 7 Avoinna ma-to 8.00–14.30 ja pe 8.00–14.00, lounas 10.30–13.30. Aamupuuroa tarjolla 8.00–9.30. Hyvää ruokaa ja hyvät salaatit. Vegaaninen vaihtoehto löytyy tavallisesti pyytämällä tiskiltä. Viikissä lounasta tarjoilevat lisäksi Ravintola Viikin Kartano sekä Viikin Prismassa sijaitseva Chico's. ARABIA Kipsari • Hämeentie 135E Kasvisruokaa tarjoava lounasravintola, Avoinna ma–to 8.00–18:00 ja pe 8.00–19:00, KESKUSTA UniCafe Ylioppilasaukio • Kaivopiha Avoinna ma–pe 11.00–19.00, la 11.00–18.00. UniCafe Päärakennus • Fabianinkatu 33 Avoinna ma–to 8.30–18.00 ja pe 8.30–17.00, lounas 10.30–16.30. UniCafe Porthania • Yliopistonkatu 3 Avoinna ma-pe 8.00–16.30, lounas 10.30– 16.30. KUMPULA UniCafe Chemicum • A.I. Virtasen aukio 1 Avoinna ma–to 8.00–15.30 ja pe 8.00–15.00, lounas ma-to 10.30–15.30 ja pe 10.30–15.00. Unicafe Exactum • Gustaf Hällströmin katu 2b Avoinna ma-pe 9.00–15.00, lounas 11.00– 14.30. Huomio! Covid-19-epidemia voi yhä vaikuttaa aukioloihin.

49


Biologiset asemat Biologiset asemat tarjoavat opiskelijoille niin gradu- ja työpaikkoja kuin myös unohtumattomia kenttäkursseja, joista on kaikille aloille hyötyä! Helsingin yliopistolla onkin kolme kotimaista asemaa, jonka esittelyt ovat alla. Tämän lisäksi biologeille löytyy kenttätyömahdollisuuksia Taitavuorilta Keniasta ja suojelualueelta Madagaskarilta.

Lammin biologinen asema: Fuksien kesäkoti Pääjärven rannalla sijaitseva Lammin biologinen asema on fuksien kesäkoti. Vuodesta toiseen fuksit ovat saapuneet asemalle täynnä opiskeluintoa ja viihtyneet Järvi-Suomen hulppeissa maisemissa, jossa tektoniset ja jääkauden prosessit ovat muodostaneet Suomen viidenneksi syvimmän järven ja kristallin kirkasta lähdevettä pulppuavia harjuja. Lammin kenttäkurssien aikana ei vain pääse tutustumaan asemaa ympäröivään monimuotoiseen luontoon vaan myös usein solmitaan kaverisuhteita, jotka monesti kestävät koko eliniän. Näin todistivat Lammin fuksit kesäkurssilta 1955, jotka juuri järjestivät kurssitapaamisen 60 vuotta myöhemmin asemalla! Ensimmäisen opiskelukesän aikana fukseilla on mahdollisuus osallistua Ekologian kenttäkurssiiin ja Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssiin kesäkuun alusta heinäkuuhun. Ekologian kenttäkurssilla pienryhmät tutustuvat Etelä-Suomen maa- ja vesiekosysteemien tärkeimpiin elinympäristöihin ja niiden kasvi- ja eläinlajistoon. Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssilla on opiskelijoiden vuoro suunnitella ja toteuttaa omia tutkimuksia ja jopa julkaista niitä. Valmistuttuaan opiskelijat usein toteavat, että kaikista käymistään kursseista juuri ensimmäisen vuoden kenttäkursseista he olivat oppineet kaikkein eniten.

Kuva: Ville Rinne

50

Kuva: Minna Launiainen

Kesäkurssien aikana opiskelijat majoittuvat aseman opiskelija-asuntolaan. Aktiivisen opiskelun ohella asema tarjoaa erilaisia vapaa-ajan aktiviteettejä kuten lentopalloa, frisbeegolfia ja mölkkyä. Jos on hieno sää, kannattaa lainata aseman kanootteja tai soutuveneitä ja lähteä Pääjärvelle nauttimaan kesäillasta. Suosituin aktiviteetti on kuitenkin saunominen aseman hienossa rantasaunassa, vaikka vuodesta 2016 lähtien kova kilpailija on ollut myös aseman laavu ja grillipaikka Pääjärven rantamaisemissa.


Tvärminnen eläintieteellinen asema: Saariston helmi

Kuva: Ville Rinne

Tvärminnen eläintieteellinen asema on Hankoniemen upeassa saaristomaisemassa sijaitseva kenttäasema. Tvärminne on tullut tutuksi lukuisille opiskelija- ja tutkijasukupolville, sillä asema perustettiin jo vuonna 1902. Tvärminnen toiminta suuntautuu rannikkoalueelle ja saariston eri vyöhykkeisiin – niin maan päällä kuin veden alla. Tvärminnessä järjestettäviin kenttäkursseihin lukeutuvat sekä yleisluonteiset, orientoivat kurssit että erikoiskurssit, jotka keskittyvät eri eliöryhmiin tai elinympäristöihin. Asemalla järjestetään myös tutkimussukelluskursseja. Tvärminnen luonto tarjoaa opiskelijalle ainutlaatuisia kokemuksia. Maaperä on kalkkipitoista ja ilmasto Suomen mittakaavassa leuto; aseman lähiympäristöstä löytyy pähkinä- ja muita lehtotyyppejä, sekä näille ominaisia kasvilajeja. Saariston eri vyöhykkeet ovat helposti saavutettavissa jopa soutuveneellä. Vedenalainen luonto on erittäin monimuotoinen, ja se on normaalin kurssiopetuksen ohella koettavissa snorklaamalla ja sukeltamalla. Tästä kiinnostuneiden on syytä olla yhteydessä kurssin vetäjään sekä aseman sukelluspäällikköön. Aseman ympäristö koostuu luonnonsuojelualueesta, johon kuuluu n. 450 ha vesialueita ja 150 ha maata, ml. lukuisat saaret. Rauhoitusstatus on omiaan säilyttämään arvokkaita luontoarvoja opetuksen ja tutkimuksen käyttöön. Tvärminnen toiminta on vilkasta läpi vuoden, ja kenttäkausi on varsin pitkä – aina huhtikuusta loppusyksyyn. Vilkkaimpina kuukausina asemalla asuu satakunta henkilöä – niin opiskelijoita kuin tutkijoita. Runsaasta kävijämäärästä huolimatta yhteisöllisyys on Tvärminnessä valttia. Kurssien omien ohjelmien lisäksi aseman ruohokentällä voi pelata esim. jalkapalloa, asuntoloissa on yhteisiä seurustelutiloja jne. Oman mausteensa aseman toimintaan tuo kansainvälisyys – noin kolmannes

käyttäjistä tulee ulkomailta. Omaa rauhaa kaipaaville on edullisella vuokralla tarjottavana kajakki sekä aseman luontopolku ja muut kulkureitit. Asemalla asutaan pääasiassa 2 hengen huoneissa, ja kenttäasemalla oltaessa suihku- ja wc-tilat ovat perheasuntoja lukuun ottamatta käytävillä. Tilava rantasauna meren äärellä lämpenee keskiviikkoisin ja lauantaisin (yleiset saunavuorot), sekä kurssien tai muiden ryhmien tilauksesta muulloinkin. Kurssien ohella Tvärminne tulee tutuksi monelle opiskelijalle graduaikana, kesätyöntekijänä, tai aseman harjoittelupaikkojen kautta. Tervetuloa siis Tvärminneen!

Kuva: Minna Launiainen

51


Kilpisjärven biologinen asema: Subarktista biologiaa

Kuva: Ville Rinne

Vuonna 1964 perustettu Kilpisjärven biologinen asema sijaitsee Suomen luoteisimmassa kolkassa lähellä kolmenvaltakunnan rajaa, vain 50 kilometriä Jäämerestä. Kilpisjärven erityislaatuinen ympäristö oli aseman perustamisen pääsyistä. Aluetta hallitsevat Skandien vuorijonoon kuuluvat suurtunturit kuten Saana (1029 m) ja Iso-Malla (942 m). Itse Kilpisjärvi sijaitsee 473 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorijono tarjoaa suotuisan kasvupaikan monille kalkkia tai erityisen karua kasvupaikkaa vaativille arktis-alpiinisille harvinaisille tunturikasveille kuten lapinalppiruusulle ja jääleinikille. Tunturikoivu on valtapuulaji, mutta suurin osa alueesta on puutonta paljakkaa. Kilpisjärvellä elää pohjoisimman Fennoskandian tyyppieläimiä: tunturisopuli, tunturihaukka, tunturikihu,

tunturipöllö, sepelrastas, sinirinta jne. Pikkujyrsijöiden voimakkaat ja säännölliset 4–5 vuoden sykleissä tapahtuvat kannanvaihtelut vaikuttavat monien petolintujen pesintään sekä pikkupetojen, kuten kärpän ja lumikon, lisääntymiseen. Kilpisjärvellä esiintyy 16 perhoslajia, joiden levinneisyys rajoittuu Suomessa Luoteis-Lappiin. Suurharvinaisuuksiin kuuluu mm. pohjansiilikäs. Kirkasvetisissä järvissä, lammissa ja puroissa elävät siika, rautu, taimen ja harjus. Ilmasto on varsin arktinen: vuoden keskilämpötila on Manner-Euroopan alhaisimpia, vain -2,3°C. Kasvukausi on vain noin 100 vuorokautta, puolet lyhyempi kuin Etelä-Suomessa. Lumipeite on maassa keskimäärin lokakuun puolivälistä kesäkuun alkuun, ja Kilpisjärvi on jäätyneenä marraskuun lopulta kesäkuun puoliväliin. Kaamosaika kestää 25.11. - 17.1. ja aurinko pysyy horisontin yläpuolella 22.5. - 25.7. Aseman tutkimustoiminnan selkärangan muodostavat arvostetut, yli 50 vuoden ajalta luonnosta kerätyt pitkäaikaiset seuranta-aineistot. Modernit tilat tarjoavat tutkijoille ja opiskelijoille mainiot työskentelyolosuhteet. Asemalla järjestetään vuosittain arktiseen luontoon liittyviä kursseja (mm. suba eli subarktinen ekologia) ja se on suosittu ja rauhallinen tukikohta opinnäytetöiden kirjoittajille. Kilpisjärvellä perustetun Suomen biotaiteen seuran kanssa asema edistää tieteen ja taiteen välistä yhteistyötä mm. Ars Bioarctica -laboratorionsa ja taiteilijaresidenssien avulla.

Kuva: Minna Launiainen

52


Erillislaitokset Erillislaitokset ovat yliopistomme hallinollisesti erillisiä yksiköitä, joiden pääpaino on tutkimuksen tekemisessä. Tämä hallinnollinen ero onkin ainoa muuhun laitokseen nähden, sillä erillislaitoksille ovat opiskelijat tervetulleita! Yksiköt tarjoavat hyvin paljon opetusta sekä myös mahdollisia gradu- ja kesätyöpaikkoja.

Luonnontieteellinen keskusmuseo eli Luomus

Systematiikka on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden luokittelua eli eri lajien välisiä evolutiivisia sukulaisuussuhteita. Luokittele sininen kolmio, punainen kolmio ja sininen neliö, joista kahdella on tuntosarvet, kahdella siniset silmät ja kaikilla kolmella vihreät varpaat. Yksinkertaisimmillaan systematiikka on asioiden ryhmittelyä mielekkäisiin ryhmiin. Tärkeäksi ja mielekkääksi sen tekee isompi kuva: on keskeistä, että tiedämme, ketkä maapallon kanssamme jakavat ja miten toimintamme niihin vaikuttaa. Systematiikka on Luomuksen sarkaa yliopiston opetuksessa. Opetusuudistuksen myötä Luomuksen opetusresurssit vahvistuivat, kun molemmat systematiikan alan professorit siirtyivät keväällä 2016 osaksi Luomuksen henkilökuntaa. Valtaosa opetuksesta on uudistuksen vuoksi vielä suunnitelma-asteella. Luomuksen asiantuntijat ovat monien lajiryhmien Suomen parhaita määrittäjiä. Jatkossa tällainen asiantuntijaopettaja voi pitää esimerkiksi luennon sorsalintujen määrittämisestä, antaa innostavia esimerkkejä ajankohtaisesta tutkimuksesta ja ohjata opiskelijat laadukkaan verkkomateriaalin ja omatoimisten oppimistehtävien pariin. Lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkka ja Suomen Lajitietokeskus tulevat jatkossa tarjoamaan laajan ja monipuolisen oppimateriaalipankin. Luomuksen tutkimus perustuu kokoelmiin ja seuran-

ta-aineistoihin. Kokoelmat kattavat yhteensä noin 13,5 miljoonaa näytettä, esimerkiksi noin 9 miljoonaa hyönteistä. Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutus linnustoon, uhanalaisten kasvien etäsuojelumenetelmien kehitys ja hyönteisten mahdolliset uudet käyttömahdollisuudet sekä esimerkiksi maamme jäkälä- tai kultapistiäislajisto. Pääosassa ovat lajeihin liittyvät aiheet. Luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneelle Luomus on ehkä maailman paras paikka opiskella ja työskennellä! Luomus on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa. Luomus on luonnon muisti. Lue lisää Luomuksesta: www.luomus.fi

53


Biotekniikan instituutti Biotekniikan Instituutti (BI) on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka sijaitsee Helsingissä Viikin kampuksella. Biotekniikan instituutin tehtävä on edistää bioteknologian, molekyylibiologian sekä solubiologian tutkimusta ja opetusta yhteiskunnan eduksi. Instituutin toiminta on kansainvälistä ja työskentelykieli on englanti.

Genomiikka ja evolutionaarinen biologia Kokonaisten genomien sekvensointi ja siihen liittyvä teknologia kehittyy tällä hetkellä nopeasti. Tämä tutkimusohjelma painottuu ymmärtämään genomien toimintaa ja dynamiikkaa ja ohjelman sisällä pyritään yhdistämään eri tieteenalojen osaamista tämän genetiikan osa-alueen haasteiden ratkaisemiseksi.

BI:n tutkimusryhmät valitaan kansainvälisen arvioinnin kautta kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Tutkimusryhmät on jaoteltu tutkimusaiheidensa mukaisesti neljään tutkimusohjelmaan: • Solujen ja kudosten dynamiikka • Genomiikka ja evolutionaarinen biologia • Rakenteellinen ja kvantitatiivinen biologia

Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on yksitoista.

Tutkimusohjelmien lisäksi BI:ssä toimii johtajan laboratorio. BI:n johtaja on syksystä 2020 alkaen professori Juha Huiskonen. Vuoden 2017 alusta BI toimii laajemman Helsinki Life Science Center, HiLife-erillislaitoksen yksikkönä. Solujen ja kudosten dynamiikka Tutkimusohjelman tavoitteena on valaista solujen ja soluelinten dynamiikkaan liittyviä perusteita sekä organogeneesin molekulaarisia reittejä. Tutkimusohjelma keskittyy etenkin signaaliverkkoihin, jotka vaikuttavat solujen ja kudosten väliseen interaktioon ja sen seurauksena solujen erilaistumiseen. Tutkimus ulottuu aina hermosolujen regeneraatiosta solutukirangan ja solukalvon dynamiikkaan. Tutkimusohjelman sisällä toimii 20 eri tutkimusryhmää. Lue lisää: https://www.helsinki.fi/en/hilife-institute-of-biotechnology/research/cell-and-tissue-dynamics-research-program

54

Lue lisää: https://www.helsinki.fi/en/hilife-institute-of-biotechnology/research/genomics-and-evolutionary-biology-research-program Rakennebiologia ja biofysiikka Rakennebiologian ja biofysiikan tutkimusohjelma keskittyy makromolekyylien ja niiden muodostamien kompleksien kolmiulotteisen rakenteen ja kemiallisten vuorovaikutusmekanismien selvittämiseen. Erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat virusten, entsyymien, proteiinien ja solukalvoproteiinien rakenne ja toiminta. Tutkimusohjelmassa yhdistetään kemia proteiinikompleksien toimintaan ja tämän tukena toimivat ydintoiminnot niin NMR-laboratoriosta kuin muistakin palveluista. Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on kahdeksan. Lisäksi VTT tekee yhteistyötä NMR-laboratorion kanssa. Lue lisää: https://www.helsinki.fi/en/hilife-institute-of-biotechnology/research/structural-and-quantitative-biology-research-program


Neurotieteen tutkimuskeskus Neurotieteen tutkimuskeskuksen (NT) tehtävänä on hermoston kehityksen, normaalien funktioiden ja sairauksien perusmekanismien korkeatasoinen tutkimus ja tutkimukseen liittyvä opetus. Hermoston tutkimus molekyyli- ja solutasolta aina käyttäytymistasolle kuuluvat tutkimuskeskuksen toimintaprofiiliin. NT pyrkii myös kehittämään voimakkaasti alan infrastruktuuria, jossa olennaisena osana on eläinmallien käyttö ja hermosoluviljelmillä tehtävä työ.

rotieteen seminaarisarjaa, jossa luennoi kansainvälisiä huippututkijoita 2-3 kertaa kuukaudessa. Luento- ja laboratoriokursseja järjestetään erityisesti osana Neurotieteen kv. maisteriohjelman (MNEURO) ja Aivot ja Mieli –tohtoriohjelman (Brain & Mind) toimintaa. Lisätietoa Neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmistä, keskitetyistä tutkimuspalveluista ja NT:n järjestämästä koulutuksesta löytyy ao. verkkosivuilta.

Neurotieteen tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 120 henkilöä, joista tutkijoiden osuus on n. 75%. Tutkijoista noin 50-60% on ulkomaalaisia ja noin 50-60% tohtorikoulutettavia. NT sijaitsee Viikin kampuksella (Cultivator II), mutta osa tutkimusryhmistä toimii myös Biotieteiden laitoksella (Biokeskus 3) ja Medicumissa (Biomedicum). Vuoden 2017 alusta NT liittyy itsenäiseksi osaksi Helsinki Institute of Life Sciencea (HiLIFE), jolloin tutkimuskeskuksen toiminta jakautuu uudestaan Meilahden ja Viikin kampuksille.

Neurotieteen tutkimuskeskus: https://researchportal.helsinki.fi/fi/organisations/neuroscience-center MNEURO: http://www.helsinki.fi/neuro/ Aivot ja Mieli –tohtoriohjelma (B&M): www.brain-mind.fi Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE): http://www.helsinki.fi/hilife/

NT järjestää erityisesti maisterin- ja tohtorintutkintoon soveltuvaa koulutusta sekä ylläpitää neu-

55


Elämän- ja elimenläheistä toimintaa jo vuodesta 1950! Ei biologielämää ilman Symbioosia! Symbioosi ry on kaikkien biologisten alojen opiskelijoiden ainejärjestö, joten toimintaan ovat tervetulleita kaikki perinnöllisyystieteilijöistä ekologeihin. Ainejärjestön tehtävänä on ajaa juuri sinun etuasi, ja myös varmistaa, ettei opiskelu käy liian rankaksi. Bileet, piknikit, retket ja saunaillat sekä peli-illat ja kerhot takaavat sen, ettei elämä Viikissä ole koskaan tylsää. Muista sinäkin ajoittain sulkea tenttikirjasi ja tulla mukaan! Symbioosin jäseneksi voit liittyä nettisivuilta löytyvän linkin kautta. Syksyllä tästä seuraa varmasti infoa myös sähköpostitse. Biokeskus 3:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva kerhohuone, Kertsi, on biologin toinen koti, jonka istuimia tulee kulutettua sekä luentojen välissä että iltaisin. Luettavaksi voi tenttikirjan lisäksi valita vaikkapa Suomen Luonnon, vanhan Demin tai ainejärjestön oman lehden, Symbiontin. Sohvalta löytyy aina juuri sinun kokoisesi kolo! Älä turhaan pelkää kertsillä oleilevia fossiileja (n. vuoden opiskelijoita) – ne eivät pure vaan ovat ihan kivoja. Fuksin syksystä ei menoa puutu Ennen orientoivaa jaksoa tapaat tuutorisi ja muita fukseja Suomenlinnan preorientoivalla piknikillä. Syksyn mittaan tuttavuudet syvenevät lukuisissa tapahtumissa, (vilkaise tämän lehden lopusta löytyvää alustavaa kalenteria!), kuten kertsibileissä, fuksiolympialaisissa ja fuksisitseillä. Kaunis ja rohkea tuutorisi johdattaa sinut kaikkiin syksyn tapahtumiin! Tänä syksynä osa

56

tapahtumista voidaan joutua järjestämään mahdollisesti etänä, mutta yritämme järjestää mahdollisimman monta tapahtumaa suunnitellusti. Alkusyksy huipentuu fuksiaisiin eli Orientoivaan Biodiversiteettipeliin, jossa sinut vihitään biologian opiskelijaksi. BD-pelin keksi hamassa menneisyydessä eräs symbiontti, ja aluksi sitä pelattiin varsin kosteana lautapelinä. Nykyään pelilauta on muuttunut rastiradaksi, jota kierretään oman fuksijoukkueen kanssa ympäri kaupunkia jännittäviä tehtäviä suorittaen. Pelin jälkeen järjestetään tietysti mahtavat jatkot, joissa valitaan kunnioitetut vuoden gameetit. Monissa opiskelijatapahtumissa edustetaan oman ainejärjestön haalareissa, jotka Symbioosilla ovat luonnollisesti vihreät. Perinteisiä haalaritapahtumia ovat mm. Luonnontieteilijöiden jouluristeily, laskiainen, approt ja tietysti vappu. Ahviksesta Shokkeloon Biologeja kun ollaan, aika isoon osaan tapahtumista liittyy luonto tavalla tai toisella. Vuoden kohokohdaksi on muodostunut keväinen Ahvenanmaan linturalli, jossa on tarkoituksena tunnistaa yhden vuorokauden aikana mahdollisimman monta lintulajia. Kovimmat sissit lähtevät ralliin pyörällä, mukavuudenhaluiset köröttelevät ympäri Ahvista isukin autolla. Rallin päätteeksi on tietenkin isot bileet, joista puhutaan poikkeuksetta vielä seuraavana syksynäkin. Ralliin kannattaa osallistua vaikka et erottaisi varpusta variksesta, sillä hullumpaa ja hauskempaa tapahtumaa ei olekaan.


Tiedät vasta kun koet rallin hurmoksen! Rennot pöytäjuhlat eli sitsit ovat vahva osa biologien bileperinteitä. Sitseillä syödään herkullista ruokaa, lauletaan juomalauluja Symbioosin hienosta ja uudesta laulukirjasta ja juodaan enemmän tai vähemmän sivistyneesti ruokajuomia. Sitseille saa pukeutua parhaimpiinsa ja tutustua akateemisen maailman perinteisiin hyvässä seurassa! Syksyn ensimmäiset sitsit ovat normaalisti fuksisitsit, jotka toivottavasti pystytään tänäkin vuonna järjestämään. Yksi vuoden ikimuistoisimmista tapahtumista on ehdottomasti vapunpäivän Vappushokkelo. Shokkelon järjestämisestä ovat vastuussa ensimmäisen vuoden opiskelijat, eli myös sinä! Shokkelo on loistava keino oppia tuntemaan paremmin oman vuosikurssin opiskelijoita sekä viettää ikimuistoinen vappu vaikkapa seepraksi pukeutuneena. Shokkelon jälkeen työntekijöille on tarjolla jatkobileet ja -(puu)sauna Kaisaniemen kasvitieteellisellä puutarhalla Symbioosin oma lehti Symbiontti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimitukseen kuuluu iso joukko kirjoittajia, piirtäjiä, valokuvaajia ja taittajia. Liity mukaan iloiseen joukkoomme, jos lehden tekeminen kiinnostaa! Nettisivumme löytyvät osoitteesta www.symbioosi.org ja sieltä löydät myös Symbiontin nettiversion. Symbioosin toimintaan (tai mihin tahansa) liittyviä kysymyksiä voi lähetellä hallitukselle myös kesällä osoitteeseen symbioosi-h@helsinki.fi, tai kirjoittaa Facebook-ryhmäämme (Symbioosi ry). Löydymme myös instragramista (@symbioosiry). Tervetuloa mukaan!

Miten pääsen alkuun? Mukaan toimintaan pääsee helpoiten ilmaantumalla kertsille pandemiatilanteen niin salliessa. Kertsillä on aina ihmisiä, jotka haluavat tutustua sinuun. Jos kertsille ei tänä syksynä päästä, kannattaa seurata Symbioosin Facebook-sivulta, miten pääset osallistumaan etäkertsille ja muihin mahdollisiin etätapahtumiin. Myös kaikissa mahdollisissa tapahtumissa tutustuu mainiosti muihin symbiontteihin. Loka–marraskuussa järjestetään perinteinen syyskokous, jossa valitaan seuraavan vuoden hallitus ja virkailijat. Sinne kannattaa tulla maistamaan voileipäkakkua sekä viiniä, ja kenties voit napata itsellesi pienen virankin.

57


Helix ry Helix ry on Helsingin yliopiston biokemian, mikrobiologian sekä solu- ja molekyylibiologian ainejärjestö, joka valvoo ja pyrkii edistämään opiskelijoidensa etua niin yliopistossa kuin yhteiskunnassakin. Helix luo molekyylibiotieteilijöiden keskuuteen yhteisöllisyyttä järjestämällä tapahtumia, excursioita ja muita tilaisuuksia, sekä tarjoamalla mahdollisuuden viettää aikaa yhdessä kanssaopiskelijoiden seurassa.

Edunvalvonta Helix ry perustettiin vuonna 1969 edistämään biokemistien asemaa ja oikeuksia, ja sama työ jatkuu edelleen yli 50 vuoden jälkeen. Opintovastaavamme toimivat linkkinä yliopiston opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden välillä taistellen opetuksen tason ylläpitämiseksi. Palautetta (niin risuja kuin ruusujakin) ja kehitysehdotuksia voi esittää opintovastaaville eteenpäin välitettäväksi joko henkilökohtaisesti tai nettisivuiltamme löytyvää palautelomaketta käyttäen. Monia helikaaneja (Helix ry:n jäseniä) löytyy myös tiedekuntaneuvostoista ja koulutusohjelmien johtoryhmistä sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajistosta. Molekyylibiotieteilijöiden ääni on siis hyvin edustettuna.

58


Tapahtumat Yksi ainejärjestön tärkeistä tehtävistä on luoda yhteisöllisyyttä ja tuoda opiskelijaelämään vastapainoa luennoilla istumiseen ja muistiinpanojen parissa puurtamiseen. Helix järjestääkin runsaasti tapahtumia jokaiseen makuun. Bilepuolelta löytyy kertsibileitä ja pöytäjuhlia eli sitsejä, kulttuurinnälkäisille on tarjolla excursioita teattereihin ja taidenäyttelyihin. Liikunnan osalta järjestetään tutustumisexcursioita uusien lajien pariin. Helix järjestää myös työelämätapahtumia yhteistyössä ammattiliitto Loimun kanssa. Ja ei pidä unohtaa valokuvauskerho Biofilmiä ja kiipeilykerho Sekvenssiä, joista kerrotaan enemmän Helixin osuuden jälkeen!

Helixin 50v vuosijuhlat 2019

Kertsi

Helix Pride-kulkueessa 2019

Helix ry jakaa Biosfääri ry:n kanssa kerhohuoneen, tutummin Kertsin, Biokeskus 1:n pohjakerroksessa huoneessa 1014. Kertsin löytää helposti kävelemällä alas ensimmäiset portaat pääsisäänkäynnistä sisään tultaessa. Kertsi on helikaanien olohuone, johon voi tulla viettämään aikaa luentojen välissä (ja aikana). Omia eväitään voi lämmittää mikrossa ja kertsillä on myös välipalamyyntiä. Kirjahyllystä löytyy paljon alan oppikirjoja. Aikaansa voi kuluttaa myös Playstationia tai lautapelejä pelaten, tai ihan vaan sohvalla istuskellen ilmapiiristä nauttien. 59


Kertsi Biokeskus 1:ssä

Vapaa Radikaali Vapaa Radikaali eli VR on Helix ry:n virallinen järjestölehti. Helikaaneista koostuva toimitus kirjoittaa, kuvittaa ja taittaa alusta loppuun lehden, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Artikkelit käsittelevät opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyviä asioita, biotieteiden eri aihepiirejä sekä ajankohtaisia aiheita ja elämää yleisesti. Jokainen opiskelija voi osallistua lehden tekemiseen itselleen sopivissa määrin joko kirjoittamisen, kuvittamisen tai ideoimisen merkeissä. Lehteä voi lukea Kertsillä ja kampuksella paperiversiona tai Issuu-nettipalvelussa sähköisessä muodossa. VR tarjoaa opiskelijoille matalan kynnyksen väylän toteuttaa itseään, vaikuttaa asioihin ja osallistua järjestötoimintaan vaikka omalta kotisohvalta.

60


Jarjestotoiminta Helixiin voi liittyä täysin ilmaiseksi verkkosivujemme kautta. Toiminta on kaikkien muidenkin ainejärjestöjen tapaan vapaaehtoisten opiskelijoiden pyörittämää. Tarjolla on monenlaisia virkoja, joihin voi asettua ehdolle yhdistyksen vaalikokouksessa loppusyksyllä. Järjestötoiminta on erinomainen tapa luoda uusia tuttavuuksia ja saada arvokasta kokemusta yhdistystoiminnasta (näyttää myös hyvältä CV:ssä!). Arvostamme sinua kuitenkin juuri sellaisena kuin olet: voit vain nauttia yhdistyksen tarjoamista palveluista ja aktiviteeteista tai voit antaa oman panoksesi järjestön toimintaan ja tulevaisuuteen!

Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulua suorittava opiskelija, jonka opintoihin kuuluu vaikka vain yksikin kurssi biotieteitä. Liittymislinkki löytyy nettisivuiltamme helix-ry.fi:

Seuraa Helix ry:tä myös somessa: Facebook: Helix ry Instagram: helix_ry Virallinen Telegram: Rotankolo

Helixin hallitus 2022* toivottaa fuksit tervetulleiksi Helsingin yliopistoon ja Helixiin! *Kaikki edustajat eivät ole kuvassa, mutta tulet todennäköisesti tapaamaan jokaisen tulevan lukukauden aikana!

61


Biofilmi on Viikin kampuksella toimiva Helix ry:n vuonna 2020 perustama valokuvauskerho, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen valokuvauksen (ja videokuvauksenkin) harrastajia Viikissä. Biofilmi järjestää valokuvaukseen liittyvää toimintaa, kuten kuvausretkiä, excursioita ja työpajoja.

Saat lisätietoa ja tuoreimmat uutiset liittymällä Biofilmin Facebookryhmään, joka löytyy nimellä “Valokuvausklubi Biofilmi | Photographing club Biofilm”. Kyseisestä ryhmästä löytyy myös liittymislinkki Whatsapp-ryhmään. Voit myös aina olla yhteydessä Helix ry:n Biofilmivastaaviin!

Biofilmin toiminta painottuu Viikin kampukselle, mutta se on avoin kaikille opiskelijoille kaikilta kampuksilta. Toimintaan mukaan lähteminen on täysin ilmaista ja soveltuu kaikentasoisille harrastajille vastaalkajista kokeneisiin konkareihin.

Biofilmillä on myös oma Instagramtili, joka löytyy nimellä biofilmi! Fb-ryhmä Instagram

Tervetuloa Biofilmiin, nähdään syksyllä!

Logo: Saku Mattila

62


Kuva: Saku Mattila

Kuva: Valtteri Leppilampi

Kuva: Timo Pihlajamäki

63


i s s n e Sekv Kiinnostaako kiipeily, mutta varmistuskaveri puuttuu? Haluaisitko lähteä ulkokiville, mutta et omista pädiä? Helixin uusi kiipeilykerho Sekvenssi auttaa molemmissa tilanteissa!

Sekvenssi perustettiin helmikuussa 2022 Helixin liikuntavastaavien aloitteesta, tavoitteena tuoda yhteen kaikki kiipeilevät ja kiipeilystä kiinnostuneet helikaanit, sillä porukalla kaikki on aina hauskempaa! Sekvenssissä boulderoidaan ja köysikiipeillään, joten kavereita seinälle löytyy varmasti aina. Boulderoinnissa kiivetään yleensä alle 5 metrisiä seiniä, kiviä tai kallioita ilman varmistusvälineitä, kun taas köysikiipeilyssä kiivetään korkeampia seiniä ja kallioita niin, että kiipeilijä on kiinni köydessä ja varmistaja varmistaa varmistuslaitteen avulla alhaalla. Yläköysikiipeilyssä köysi kulkee kiipeilijän valjaisiin yläkautta, ja mahdollinen putoaminen tapahtuu käytännössä melkein kireään köyteen. Alaköysikiipeilyssä köysi kulkee kiipeilijän mukana alakautta ja 64

kiipeilijä kiinnittää köyttä välivarmistuksiin (jatkoihin) reittiä edetessään, jolloin pudotusta usein tulee muutama metri edellisen jatkon sijainnista riippuen. Ylä- ja alaköysittelyyn sisätiloissa vaaditaan Suomessa varmistuskortti, jonka voi suorittaa kiipeilyhallilla. Köysikiipeilyä on kuitenkin myös mahdollista testata itsevarmistavien laitteiden avulla tai varmistukortin omistavan kaverin kanssa. Boulderoinnissa ei vaadita minkäänlaisia ennakkotietoja tai -taitoja, riittää että hallille ottaa mukaan joustavat vaatteet.


Tervetulleita mukaan Sekvenssiin ovat kaikki aiemmasta kokemuksesta riippumatta, ei siis huolta mikäli haluaisit tulla kokeilemaan lajia ihan ensimmäistä kertaa - kiipeilijät ovat hyviä tsemppaamaan oli greidi mikä hyvänsä. Sekvenssi toimii Facebookja WhatsApp-ryhmien kautta, joten toimintaan mukaan lähteminen ei vaadi paljoa. Skannaa siis oheinen QR-koodi tai etsi Facebookista ryhmä nimeltä “Helix ry:n kiipeilykerho Sekvenssi” ja liity mukaan!

65


SvNK Svenska Naturvetarklubben rf Svunken, svenskit, betarna, naturvetarna… kärt barn har många namn. Svenska Naturvetarklubben är ämnesföreningen för svenskspråkiga studerande på bio- och miljövetenskapliga fakulteten vid Helsingfors universitet. SvNK grundades 1920 och är en av de äldsta ämnesföreningarna vid HU. Var du hittar oss SvNK har en klubblokal, ”Klubben”, som vi delar med Spektrum r.f. (fysiker, kemister, matematiker och datavetare) på Kyrkogatan 10 i Kronohagen. På den legendariska Klubben ordnas största delen av SvNK:s fester och andra evenemang. Dessutom delar vi på ”Kertsin”, dvs. klubbrummet i första våningen i Biocenter 3, med Symbioosi och MYY. I detta rum har vi ett litet bibliotek, där man bl.a. kan hitta gamla men eventuellt användbara upplagor av vissa tentoch artkännedomsböcker. I Kertsin kan man vila sig, och kaffekokaren står nästan alltid varm. Kertsin är perfekt placerad med tanke på första årets föreläsningar. Välkommen att pigga upp dig mellan föreläsningarna och bekanta dig med andra biologer än dina kurskompisar! Vad vi gör Svunken ordnar en hel del evenemang av olika karaktär för sina medlemmar. Årets tre fågelexkursioner (uggle-, vårfågel- och höstfågelexkursion) är en viktig del av SvNK:s program, och för dem får man även studiepoäng. Förutom dessa traditionella exkursioner ordnas även andra mindre utflykter. En annan viktig del av Svunkens aktivitet är ordnandet av fester. För gulnäbbarnas del (dvs. första årets studerande) börjar året med gulnäbbsintagning på hösten, varefter de introduceras till den ädla konsten att sitsa. Sitser ordnas regelbundet under året, ofta med något tema. En av årets höjdpunkter är julfesten, där såväl yngre som äldre studerande festar till de tidiga morgontimmarna. En gång i månaden ordnar Svunken programkvällar såsom spelkvällar och filmkvällar. Dessutom ordnas sportevenemang med jämna mellanrum. SvNK deltar också i evenemang ordnade av andra studentföreningar, bl.a. har vi med stor framgång deltagit i ölorienteringen Ylonz, och gulnäbbarna brukar vara välrepresenterade på Fest 1, en fest som är avsedd för första årets studerande och ordnas av Teknologföre-

66

ningen. Med våra Klubbenkompisar, spektrumiterna, har vi en hel del samarbete. Tillsammans med Spektrum firas åtminstone kräftskiva, vändag och fastlagstisdag, ofta även julfest och valborg. Till Symbioosi och Helix har vi också nära och goda kontakter, vi brukar bjuda in dessa föreningar till gemensamma sitser och vi är också välkomna på deras evenemang. På många fester används studentoveraller, s.k. halare. SvNK:s mörkblå halare kan ni få redan under hösten om ni är riktigt aktiva. Om ni får ihop tillräckligt med sponsorer för halarna kostar de inte er något. Hur du kommer med Svunken välkomnar dig varmt till alla tänkbara evenemang. Om du ens är ett dugg intresserad av föreningens verksamhet i allmänhet, kom då också med på något av våra månadsmöten. Kom ihåg att följa med e-postlistan! Via den får du förutom information om SvNK:s program också information om ändringar i undervisningen, nya kurser och sommarjobb. Din tutor hjälper dig komma med på listan. Glöm inte heller att kolla hemsidan http:// blogs.helsinki.fi/ svenskanaturvetarklubben. Där hittar du bl.a. information om föreningen, evenemangskalendern och bloggen som skrivs av våra medlemmar om smått och gott som hör studie- och arbetslivet till. Är det något du undrar över med studierna? SvNK är också till för att hjälpa dig och för att bevaka svenskspråkiga studerandes intresse. Tveka inte att kontakta SvNK även gällande studieärenden. Styrelsen når du enklast per e-post till svnk-s@ helsinki.fi. Vill du träffa trevliga människor och få ut mer av din studietid är det en superb idé att bli medlem och aktiv (åtminstone på sitser) i SvNK. Vi ses i höst! #svnk4life


MYY ry

Ympäristötieteiden opiskelijat Mikä MYY? MYY on jo kypsään ikään päässyt ja 60-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävä, kahdessa tiedekunnassa toimiva ainejärjestö. Ympäristöasiat ovat lähellä sydäntämme. Haluamme muuttaa maailmaa ja löytää ratkaisuja aikamme polttaviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin hupenemiseen. Toimimme ympäristöhengessä, joten esimerkiksi sitseillämme tarjotaan vegaanista safkaa, joka on vertaansa vailla. Vaikka kaiken takana on vanha kunnon hippiaate, ovat myyläiset ihan täysjärkistä ja mukavaa porukkaa. Fuksivuonna on mahdollisuus löytää se oma paikka yliopistossa, ja vaikka siihen saattaa mennä tovi, omaa juttuaan kannattaa hieman haeskella. Toimintaamme kannattaakin tulla rohkeasti tutustumaan pääaineesta riippumatta! Mitä MYY tekee? Vastaus on, että pitkälti ihan samoja juttuja kun muutkin järjestöt, mutta omalla twistillään. Järjestämme bileitä,

ulkomaanexcuja ja meillä on useita kerhoja. Kasvisruokakerho, kalakerho Vimmat ja huispausjoukkue MyyRyhmyt tarjoavat monenlaista tekemistä. Vuoden kohokohtia ovat ehdottomasti pikkujouluviikonloppu Karkkilassa ja Vapun Kotiviinikilpailu. Perimätiedon mukaan kotiviinikisoissa paistaa aina aurinko, joten kotiviinikisoilla on hyvä aloittaa vappuaaton juhlinta! Pidämme jäsenistömme ääntä kuuluvissa myös yliopiston suuntaan ja teemme vahvaa työelämätoimintaa. Myyssä tehdään paljon muutakin kuin vain niitä ympäristöjuttuja, ja meidän lämminhenkisestä porukasta voi hyvinkin löytyä oma ekologinen lokero just sulle. Jos esimerkiksi toimihenkilönä toimiminen tai ainejärjestöhommat kiinnostavat lähde rohkeasti mukaan! Meidät löytää Biokeskus 3:n kertsiltä ja tunnistaa tummanvihreistä haalareista. Facebook: MYY ry Instagram: myy.ry

67


Biosfä äri Opiskelijan tuki ja äänenkannattaja

Tiedekuntajärjestö Biosfääri ry on vuonna 2010 perustettu bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoiden lämminhenkinen äänenkannattaja, joka valvoo jokaisen opiskelijansa etua niin juhlissa kuin jokapäiväisessä opiskelussakin. Biosfäärin jäseniä ovat kaikki tiedekunnan neljä ainejärjestöä, joiden kautta sinäkin kuulut Biosfääriin! Miten Biosfääri näkyy arjessasi?

Biosfääriin pääset tutustumaan heti opintojesi alussa. Syksyn alussa Biosfääri järjestää paljon erilaisia tapahtumia, joissa pääset tutustumaan uusiin opiskelijatovereihisi. Syksyn avaa Pre-orientoiva päivä Suomenlinnassa ennen orientoivaa viikkoa, jolloin järjestetään monenmoista hauskaa lautapeli-illasta Fuksibileisiin. Vuoden kuluessa Biosfääri järjestää paljon tiedekuntarajat ylittäviä tapahtumia, kuten yhteissitsejä ja suuria bileitä muiden tiedekuntajärjestöjen kanssa. Jotta pysyt perillä siitä, mitä Biosfäärissä tapahtuu, kannattaa käydä tykkäämässä meistä Facebookissa ja seurata Instagramissa! Tiedotuskanaviimme kuuluvat

näiden lisäksi nettisivut (www.biosfaari.org) ja ainejärjestöjen sähköpostilistat. Näiden kautta pysyt ajan tasalla muutoksista tiedekunnassamme, opiskelijaedustajien hausta sekä tulevista tapahtumista.

Miten sinä hyödyt Biosfääristä?

Biosfäärin avulla pysyt ajan tasalla siitä, mitä tiedekunnassamme tapahtuu. Nettisivuiltamme löydät tapahtumakalenterin, josta löydät Biosfäärin sekä jäsenjärjestöjemme tulevat tapahtumat. Nettisivuillamme on myös paljon tietoa muun muassa opiskelijoiden edunvalvonnasta. Nettisivuilta löydät myös palautelomakkeen, jolla voit antaa palautetta toiminnastamme. Biletapahtumien lisäksi järjestämme työelämään liittyviä tapahtumia, kuten CV-työpajoja yhdessä alamme ammattiliiton Loimun kanssa. Täältä saat suoria vinkkejä työnhakuun ja tulevaan uraan liittyen työelämän osaajilta! Tärkein osa Biosfäärin toimintaa on opiskelijoiden edunvalvonta. Puutumme opiskelijoiden kohtaamiin epäkohtiin tiedekuntamme toiminnassa, sekä keräämme palautetta kursseista. Viemme palautetta myös eteenpäin opettajille, joten kannattaa käydä arvioimassa käymiäsi kursseja! KurssiWikistä (https:// www.kurssiwiki.com/) löydät myös muiden

68


mielipiteitä ja arviointeja kursseista, joten kannattaa käydä vilkuilemassa valitessasi kursseja. Jos haluat antaa palautetta opintoihin liittyen, voit käyttää nettisivujen palautelomaketta tai olla suoraan yhteydessä hallitukseen tai opintovastaaviin.

Miten pääsen mukaan toimintaan?

Osallistumalla tapahtumiin! Jos haluat mukaan järjestämään tapahtumia, valvomaan opiskelijoiden etuja, järjestämään KV (kansainvälisiä)-tapahtumia, niin ole yhteydessä hallitukseen. Hallituksen jäsenten esittelyt löydät nettisivuilta, facebookista ja instagramista. Jos jokin tietty pesti kiinnostaa, käy nykäisemässä kyseisestä osa-alueesta vastaavaa hallituksen jäsentä hihasta ja kysy lisätietoja! Voit laittaa myös sähköpostia hallitukselle tai puheenjohtajalle. Hallitusvirat jaetaan syyskokouksessa marras-joulukuun vaihteessa. Jos toimintamme kiinnostaa, lähde rohkeasti mukaan!

Jos sinulla on kysyttävää Biosfäärin toimintaan, tapahtumiin tai ihan mihin tahansa liittyen, voit aina olla meihin yhteydessä! Fuksija tuutorivastaava auttaa mielellään kaikissa opintojen alkuun liittyvissä asioissa.

Yhteystiedot: Puheenjohtaja: Saku Mattila (saku.mattila@helsinki.fi) Fuksi- ja tuutorivastaavat: Jenni Klemola (jenni.klemola@helsinki.fi) Johanna Kupari (johanna.kupari@helsinki.fi) Hallitus: biosfaari-hallitus@helsinki.fi

MMYL ry Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelma toimii Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan (MMTDK) alaisuudessa, minkä takia Helix ry kuuluukin kahteen tiedekuntaan. Tämä tarkoittaa, että Helix ry:llä on kaksi tiedekuntajärjestöä kattojärjestöinään: BYTDK:n Biosfääri ry ja MMTDK:n MMYL ry (Maatalous-metsäylioppilaiden liitto). Voit lukea lisää MMYL ry:stä esimerkiksi heidän omasta fuksioppaastaan, joka löytyy yhdistyksen nettisivuilta: mmyl.fi

69


Symbioosin kuoro

Kuoromme esiintyi Symbioosi ry:n 65. vuosijuhlassa

Onnittelut sinulle Suomen parhaimpaan yliopistoon pääsemisestä. Olkoon fuksivuotesi ikimuistoinen!

ka- ja valkotakkibiologien lisäksi myös muun muassa ympäristöekologeja, sosiologeja, psykologeja ja humanisteja. Ääni- ja oppialojen rajat ylittävä kuoromme koostuu akateemisesti kaikenikäisistä laulajista fukseista ännännen vuoden opiskelijoihin ja alumneihin saakka. Treenaamme noin 20 hengen voimin kuoronjohtajan johdolla kerran viikossa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Järjestämme vuosittain joulu- ja kevätkonsertin, minkä lisäksi esiinnymme myös yksityistilaisuuksissa. Ajoittainen esiintyminen tuo pientä jännitystä elämään ja on vieläpä hurjan hauskaa! Pidämme uusien laulajien illat uuden lukuvuoden alussa syyskuussa kahtena maanantaina Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Tervetuloa tutustumaan! Tiedotamme avoimista harjoituksista tarkemmin sähköpostilistoilla, ja lisää tietoa ajankohtaisista tapahtumista löydät Facebook-sivultamme: www.facebook.com/symbioosinkuoro

Tulet huomaamaan, että laulaminen värittää opiskelijaelämää – se kuuluu akateemisten pöytäjuhlien perinteeseen, ja sitä harjoitetaan myös epävirallisemmissa yhteyksissä, kuten mielenosoituksissa ja saunan lauteilla. Kun sitseillä laulaminen ei enää riitä, löytävät opiskelijat itsensä myös akateemisista kuoroista. Mikäli sinua kiinnostaa kuorolaulaminen tai jos laulukärpänen puree P.S. Meidät löydät myös Instagramista nimellä @symensimmäisillä fuksisitseillä, olet lämpimästi tervetullut bioosinkuoro! liittymään Symbioosin kuoroon! Symbioosin kuoro on perustettu 1994. Alun perin kuoro toimi nimellä ”Symbioosin lauluyhtye”, ja ohjelmistoon kuului lähinnä juomalauluja. Myöhemmin nimi vakiintui Symbioosin kuoroksi, ja nykyään ohjelmistoomme kuuluu laidasta laitaan niin kuoroklassikoita kuin kevyempää popmusiikkia. Laulukielinä ovat pääsääntöisesti suomi, englanti ja ruotsi, mutta toisinaan myös saksa, espanja ja munkkilatina. Vaikka kyseessä on nimenomaan Symbioosin kuoro, löytyy joukoistamme saapasjal- Symbioosin kuoro Vappushokkelossa. Kuva: Aurora Vikström

70


Löytyykö rohkeutta heittäyttyä, ja luonne mestarin? Avaraa mieltä ja karhun voimatkin? Sisu International Sports United ry, eli SISU ry, on Viikin kampuksen opiskelijoista muodostuva poikkitieteellinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää viikkiläistä yhteishenkeä ja urheilukulttuuria monipuolisten tapahtumien kautta. SISU ry perustettiin keväällä 2021 MMYL ry:n ja maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan 70vuotisen perinteen - PM-kisojen pohjilta. PM-kisoissa kampuksen opiskelijoista koottu joukkue kisaa muita Pohjoismaisia yliopistoja vastaan kuusipäiväisessä spektaakkelissa. SISUn tavoitteena on tuoda kisoissa vallitseva mahtava yhteisöllisyys entistäkin vahvemmaksi osaksi viikkiläisten opiskelijoiden arkea! Tavoitteen toteuttamiseksi SISU järjestää viikkiläisille jos jonkimoisia urheiluhäppeninkejä, kaikkea lajikokeiluista ja kesäriehasta grundi-

bileisiin ja ainejärjestöjen välisiin derbyihin! Kuitenkin, nyt syksyllä 2022 päähuomio on auttamatta vuoden päätapahtumassa, PMkotikisoissa: 21.-24. syyskuuta vietettävät kisat tuovat kampukselle yltäkylläisen kattauksen hillitöntä ja mukaansatempaavaa meininkiä päivisin kisattavine urheilulajeineen sekä iltaisin pidettävine juhlineen. Kisoihin valmistaudutaan niin urheiluvuoroilla kuin ulkokentilläkin monipuolisesti liikkuen ja uusiin ihmisiin tutustuen... Heräsikö uteliaisuus? Ota meidän Instagram haltuun tägillä @viikinkarhuofficial, ja löydät kaikki oleelliset linkit (kuten pääsy tiedotuskanavalle) osoitteesta linktr.ee/ viikinkarhuofficial

71


i s k e p s ki-

iV ik

Lähde mukaan opiskelijoiden musiikkiteatteriin! Kuva: Tuisku Hillilä

Viikki-speksi ry on Helsingin yliopiston Viikin kampuksella vuonna 2016 perustettu järjestö, jonka ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa vuosittainen speksi. Speksi on opiskelijavoimin toteutettu musiikkiteatterin muoto, jossa katsojat osallistuvat näytelmän kulkuun pyytämällä improvisaatiota. Katsojat voivat haluamassaan kohtaa huutaa ”omstart!”, jolloin juuri nähty kohta esitetään uudestaan toisella tavalla. Vuosittaisen produktion lisäksi Viikki-speksi järjestää sekä jäsenilleen tarkoitettuja että kaikille avoimia tapahtumia. Speksin toimintaan osallistuminen on oiva tapa tutustua laajemmin muihinkin kuin oman alan opiskelijoihin, sillä tiiviitä harjoituksia, talkoita, bileitä ja muita tapahtumia riittää. Täältä saat ihania ystäviä, joiden takia speksistä ei raaski lähteä monen vuodenkaan jälkeen! Rekrytointi vuoden 2023 produktioon avataan syksyllä 2022. 72

Mukaan haetaan näyttelijöitä, muusikoita, tanssijoita, tuottajia, markkinoijia, graafikoita, lavastajia, puvustajia, maskeeraajia, sanoittajia sekä valo- ja ääniteknikoita. Jos kiinnostuit kannattaa siis ehdottomasti tulla mukaan makustelemaan meininkiä Viikki-speksin tapahtumiin, vaikkei olisikaan selkeää visiota, millaisen panoksen voisi speksille antaa. Viikki-speksi ry:n jäseneksi voi liittyä myös, vaikkei osallistuisikaan itse produktion tekoon. Näin pääsee mukaan Viikki-speksin jäsenilleen järjestämiin tapahtumiin, ja saa varmimmin tiedon speksin järjestämistä ekskursioista esimerkiksi muita speksejä katsomaan. Chekkaa ihmeessä lisää meidän nettisivuilta: www.viikkispeksi.fi Löydät meidät myös Instagramista ja Facebookista nimellä @viikkispeksi

Nähdään syksyllä! :)


Onnittelut loistavasta alavalinnasta! Tiesitkö, että Loimu on luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden oma liitto? Loimu syntyi, kun kolme ammattiliittoa yhdistivät voimansa viisi vuotta sitten. Nykyään Loimuun kuuluu noin 15 000 eri alojen asiantuntijaa, joista opiskelijajäseniä on noin kolmannes. Ammattiliittona Loimu ajaa jäsentensä asiaa niin edunvalvonnassa, kuin urapalveluissakin. Lisäksi loimulaisena saat käyttöösi uskomattoman määrän erilaisia rahan arvoisia etuja, koulutuksia ja vinkkejä. Loimuun liittyminen kannattaa jo heti opiskelujen alkuaikana. Fuksina syyslukukauden aikana liittyessä saat jäsenyyden ilmaiseksi aina vuoden 2024 alkuun asti! Kampanja koskee ensimmäistä korkeakoulututkintoaan opiskelevia fukseja. Tämän jälkeen opiskelijajäsenyys kustantaa 24 € / vuosi, ja liittyessäsi työttömyyskassaan 84 € / vuosi. Opiskelijajäsenenä saat kaikki samat edut kuin varsinaiset jäsenet, mutta maksat niistä vain murto-osan. Opiskelijoiden suosimia ilmaisia jäsenetuja ovat esimerkiksi - CV-, LinkedIn- ja työhakemuksen kommentointipalvelut - Matkustajavakuutus (kattaa esimerkiksi vuorikiipeilyvaelluksen 5 km korkeuteen asti) - Erilaiset koulutukset esimerkiksi johtamisesta, LinkedIn- profiilin teosta ja somevaikuttamisesta - Excut erilasiin yrityksiin ja muihin virastoihin. - Useat tarjoukset Member+-palvelusta, esimerkiksi Lapin vuokramökeistä Fuksi, kokeile Loimun etuja ilmaiseksi vuoteen 2024 asti, ja kerro meille, mitä kaikkia etuja ehdit käyttää! Liity Loimuun ja lue lisää nettisivuiltamme loimu.fi Loimuun liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä minuun, Loimun kampuspromoottoriin Jadeen. Minut tavoittaa sähköpostista promoottori.viikki@loimu.fi, sekä opiskelijatapahtumista punaisissa haalareissa ja Loimun logolla varustetuissa paidoissa. Viikissä toimii Loimun oma opiskelijayhdistys, Loimun opiskelijat - Viikki ry eli tuttavallisemmin LoVi. LoVin jäseneksi voivat liittyä ilmaiseksi kaikki Viikissä opiskelevat Loimu ry:n jäsenet. LoVin toiminta ylittää pääainerajat, joten pääset tutustumaan eri alojen opiskelijoihin. Työelämätapahtumien lisäksi LoVille tärkeää on hyvä yhteinen ilmapiiri ja opiskelijoiden yhteisöllisyys. LoVi järjestääkin jäsenilleen erilaisia matalan osallistumisen tapahtumia, kuten yhteisiä hengailuiltoja ja excuja esimerkiksi keilaamaan tai trampoliinipuistoon. Ota LoVi seurantaan Instagramissa @loimuviikki ja Facebookissa Loimun opiskelijat – Viikki. Loimun löydät somesta @loimunopiskelijat. LoVille voi laittaa myös sähköpostia: viikinloimu-hallitus@helsinki.fi.

73


Ongelmatilanteissa YTHS: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Yhdenvertaisuutta ja hyvää meininkiä!

Opintojesi aikana saat tietoa, tukea ja apua terveyteen liittyvissä kysymyksissä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:stä. YTHS tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluita perustutkintoa suorittaville korkeakouluopiskelijoille lukuunottamatta vaihto-opiskelijoita ja avoimen yliopiston opiskelijoita.

Tänäkin vuonna meillä aloittaa monta uutta fuksia, joista kukin tulee hieman eri lähtökohdista. Opiskelijamme muodostavat hyvin heterogeenisen joukon, minkä takia yhdenvertaisuusvastaavat pitävät huolen siitä, että jokaisella on samat mahdollisuudet osallistua ainejärjestöjen tapahtumiin omana itsenään tulematta syrjityiksi. Syrjintään lukeutuu muun muassa kaikki kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, etniseen ryhmään tai kansalaisuuteen, terveydelliseen tilaan tai mihin tahansa muuhun ominaisuuteen liittyvä syrjivä tai halveksiva toiminta. Ainejärjestöjemme yhteiset tilat, kuten kerhohuoneet, ovat niin ikään syrjintävapaita alueita, joissa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita.

Yleisterveyden palveluihin kuuluu terveyden- ja sairaanhoitajien sekä yleislääkärien vastaanottojen lisäksi mm. fysioterapiaa ja seksitautien etätestausta. Suunterveyden palveluita ovat hammashygienistin vastaanotto sekä hammas- ja erikoishammaslääkäripalvelut. Mielenterveyden ongelmissa saat apua YTHS:n sairaanhoitajilta ja psykologeilta. Mielenterveyspalveluille on kuitenkin paljon kysyntää, ja saatat joutua odottamaan pitkäänkin psykologille pääsyä. Sairaanhoitajilta saat kuitenkin apua nopeammin. Kaikki YTHS:n palvelut ovat ilmaisia, mutta käyttämättömistä ja peruuttamattomista ajoista peritään maksu. Sinun on kuitenkin maksettava joka lukukausi pakollinen Kelan terveydenhoitomaksu huolimatta siitä käytätkö palveluita vai et. Maksu suoritetaan oma-aloitteisesti, löydät lisätietoa ja maksuohjeet Kelan verkkosivuilta. Yleis- ja mielenterveyden palvelut toimivat Helsingissä Malmin toimipisteellä ja suunterveyden palvelut Töölön toimipisteellä. Hoidontarpeen arviot ja ajanvaraukset tehdään takaisinsoittopalvelun kautta. Ohjeet löytyvät YTHS:n verkkosivuilta osoitteesta yths.fi:

Meille on tärkeää, että jokainen tuntee olonsa arvokkaaksi ja hyväksytyksi omassa opiskelijayhteisössään. Yhdenvertaisuusvastaavat vaalivat hyvää meininkiä ja puuttuvat tarvittaessa myös kiusaamistilanteisiin ja muihin ongelmiin. Heihin voi olla yhteydessä esimerkiksi sähköpostin kautta tai tulemalla nykäisemään ketä vain heistä suoraan hihasta, jos jokin asia askarruttaa mieltä. Molemmilla järjestöillä on myös käytössä häirintälomake, jonka kautta on mahdollista jättää anonyymiä viestiä minkä vain yhdenvertaisuutta koskevan asian tiimoilta. Yhdenvertaisuusvastaavat käsittelevät kaikki tilanteet luottamuksellisesti, joten heille juttelua ei tarvitse jännittää. He ovat täällä teitä varten!

Symbioosin yhdenvertaisuusvastaavat:

Miriam Ronkainen - miriam.ronkainen@helsinki.fi Aatu Ruohonen - aatu.ruohonen@helsinki.fi Jannika Mansikkaviita - jannika.mansikkaviita@helsinki.fi Veera Häkkinen - veera.hakkinen@helsinki.fi

Helixin yhdenvertaisuusvastaavat:

74

Saku Mattila - saku.mattila@helsinki.fi Lilli Rasila - lilli.rasila@helsinki.fi Valtteri Leppilampi - valtteri.leppilampi@helsinki.fi Hennamari Kupari - hennamari.kupari@helsinki.fi


Opintoneuvojat ja ohjaavat opettajat Mikael Segerstråle Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi olen toiminut fysiologian opintoneuvojana ja vastaan nyt kysymyksiin koskien neurotieteiden suuntautumisvaihtoehtoa. Olen myös perillä kandin perusrakenteesta ja vähän kaikesta muustakin, eli jos jokin askarruttaa niin ota rohkeasti yhteyttä! Tällä hetkellä minut saa varmimmin kiinni numerosta 0503440992, mutta voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse. Kun koronarajoitukset hälvenevät niin voit myös tulla koputtelemaan biokeskus 3, toisen kerroksen huoneeseen 2711! Voidaan myös sovittaessa tavata zoomissa! Jag är finlandssvensk så att träffas på svenska går bra! Jos liikut Pohjois-Norjassa heinäkuussa, saatat löytää minut jonkin lohijoen äärestä! Tieteenala/neuvonnan vastuualue Fysiologia ja neurotiede. Huoneen numero ja sijainti Biokeskus 3, huone 2711, 2. kerros. Puhelinnumero 050 3440992 Sähköposti mikael.segerstrale@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Puhelimitse, ellen vastaa niin tekstiviestillä tai sähköpostilla. Milloin olet tavoitettavissa? 8–16, kun en ole luennoimassa tai kokouksissa. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Ei sitä muuta tarvitse osata.

Peter Sarin Aloitin opiskelut Helsingin yliopistolla 2001 ja suoritin sekä graduni että väitöskirjani molekyylivirologian alalta, tutkien virusperäisten RNA-riippuvaisten RNA-polymeraasien toimintaa. Väitöksen jälkeen vaihdoin tutkimussuuntaa ja tein proteiinisynteesin säätelyyn liittyvää postdoc-tutkimusta Max Planck Institute for Molecular Biomedicine:ssa Münsterissä Saksassa. Palattuani Suomeen perustin syyskuussa 2016 oman tutkimusryhmän. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää miten RNA-emäsmuokkaukset vaikuttavat proteiinisynteesiin ja sen säätelyyn niin infektion, syövän muodostuksen ja muiden fysiologisten stressitekijöiden aikana. Tutkimme myös miten RNA-emäsmuokkauksia voidaan hyödyntää eri bioteknologisissa sovelluksissa esim. proteiinituoton tehostamiseksi. Tieteenala/neuvonnan vastuualue Mikrobiologian ohjaava opettaja biologian koulutusohjelman opiskelijoille. Huoneen numero ja sijainti Biokeskus 1, B-porras, 6. kerros, huone 6213. Puhelinnumero 02941 59533 Sähköposti peter.sarin@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Ehdottomasti sähköpostitse. Työpuhelimeen tulee vastattua jos akussa on virtaa. Milloin olet tavoitettavissa? Vastaan melko nopeasti sähköpostiviesteihin, vastaanotto on maanantaisin klo 10–11 (paitsi jos on opetusta), muina aikoina sopimuksen mukaan. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Jatkuva löytämisen ja oppimisen ilo. Kuten tieteessä monesti, mitä enemmän tutkimme tiettyä asiaa, sitä enemmän opimme siitä ja sitä enemmän tiedostamme kuinka rajallinen meidän ymmärrys oikeasti on ja miten paljon uuttaa tutkittavaa on vielä edessämme.

75


Riitta Savolainen Akateeminen opintopolkuni alkoi 1979, kun pääsin Helsinkiin opiskelemaan biologiaa. Opintojen ensimmäinen vuosi oli kuitenkin niin tylsä – ekana syksynä ei muistaakseni ollut lainkaan biologiaa – että lähdin helmikuussa 1980 ystäväni kanssa koko kevääksi Norjaan kalatehtaalle töihin. Palasin Norjasta suoraan Lammin biotooppijaksolle. Sitten pääsin opiskelussa vauhtiin. Tein graduni 1984 muurahaisyhteisöistä Tvärminnessä. Sen jälkeen keräsin putkeen seuraavat viisi kesää aineistoa Tväminnen muurahaisista väitöskirjaani, joka valmistui 1989. Väittelyn jälkeen postdokkasin useita vuosia Kanadassa (U of Alberta), USA:ssa (Harvard), Japanissa (Tokyo Metropolitan U), USA:ssa (Smithsonian). Palasin kotiin, jossa työttömänä, mutta pian kuitenkin sain opetushommia, tein tutkimusta, johon sain jopa välillä tutkimusrahaakin. Nyt suunnittelen porukalla uutta biologian kandiohjelmaa eli biokandia, jonka rakenteessa näkyy vielä valitettavan paljon vanhoja laitosrakenteita, kun opiskelijan pitäisi olla keskiössä. Tieteenala/neuvonnan vastuualue Biologian kandiohjelman ohjaava opettaja. Ohjaan yleisesti kandiopintoja ja erityisesti ekologian ja evoluutiobiologian tieteenalan opintoja. Huoneen numero ja sijainti Biokeskus 3, huone 5416, 5. kerros. Puhelinnumero 050 4155290 Sähköposti riitta.savolainen@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Ehdottomasti sähköpostitse. Milloin olet tavoitettavissa? Vastaan yleensä melko nopeasti sähköpostikyselyihin, kasvotusten tapaan mieluusti tiistaisin 10–12, mutta myös muina aikoina sopimuksen mukaan. Korona-aikana pidän Zoom-vastaanottoa tiistaisin 14–16. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Tästä olen eri mieltä, sillä voisin tehdä monia muitakin asioita.

76

Saijaliisa Kangasjärvi Olen Saija, translationaalisen kasvitieteen apulaisprofessori. ”Translationaalinen” tarkoittaa tutkimusta, joka tähtää perustutkimuksesta saadun tiedon hyödyntämiseen käytännön sovelluksissa. Taustani on kasvien fotosynteesin ja valosopeutumisen tutkimuksissa. Tätä osaamista hyödynnämme nyt pienoiskasvihuoneviljelyn kehittämisessä. Jospa vaikka lehtikaali saataisiin erilaisia valo-ohjelmia käyttäen maistumaan makealta kuin kehittyvä herneenpalko! Vapaa-aikanani harrastan pyöräilyä ja puutarhaa. Ja tietenkin näiden vastapainona grillausta ja rentoa oleilua hyvässä seurassa. Tieteenala/neuvonnan vastuualue Kasvitiede. Huoneen numero ja sijainti Biokeskus 3, 6. krs, huone 6712. Puhelinnumero +358 50 4647088 Sähköposti saijaliisa.kangasjarvi@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Sähköpostilla. Jos olen paikalla (koronasta riippuen), lämpimästi tervetuloa työhuoneelleni jos ovi on auki! (Tärkeän Zoom-kokouksen ajan ovi on kiinni). Milloin olet tavoitettavissa? S-postilla vastaan virka-ajan puitteissa. Kun alamme normaalit työt työpaikalla, olen Biokeskuksen toimistossani pääsääntöisesti iltapäivisin. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet tarjoavat huimaavan määrän kysymyksiä, joihin meillä ei vielä ole vastauksia. Selvittämällä elämän ihmeitä voimme kehittää ympäristöystävällisiä ja kestäviä sovelluksia yhteiskuntamme hyväksi.


Benita Westerlund-Wikström Tieteenala/neuvonnan vastuualue Mikrobiologia / molekyylibiotieteet. Huoneen numero ja sijainti 2314, Biokeskus 1, 2C-kerros. Puhelinnumero 050-4150429 Sähköposti benita.westerlund@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? S-postitse.

Katarina Pelin Olen perinnöllisyystieteen yliopistonlehtori. Opetan genetiikan perusteita, sytogenetiikkaa ja ihmisgenetiikkaa ja ohjaan ihmisgenetiikkaan liittyviä kanditutkielmia, myös ruotsiksi. Koordinoin myös sairaalageneetikon koulutusta (jatkotutkinto). Tutkin perinnöllisiä lihastauteja, etenkin synnynnäisten myopatioiden molekyyligenetiikkaa. Tutkimusryhmäni toimii Biomedicumissa Meilahden kampuksella. Toimin myös Viikin ja Meilahden kampusten tutkimusetiikan tukihenkilönä.

Milloin olet tavoitettavissa? Lähityöskentelyn aikana aina sopimuksen mukaan, mutta yleensä arkisin n. klo 9–17. Ei varsinaista vastaanottoaikaa. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Ne liittyvät elämän kaikkiin ulottuvuuksiin ja niistä oppii koko ajan uutta. En voisi ajatella muuta alaa.

Tieteenala/neuvonnan vastuualue Perinnöllisyystiede. Genetiikan ohjaava opettaja biologian kandiohjelmassa ja GMB-maisteriohjelmassa.

Janne Ravantti

Huoneen numero ja sijainti Biokeskus 1, C-porras, 3.kerros, huone 3314.

Tieteenala/neuvonnan vastuualue Tieteellinen laskenta ja bioinformatiikka.

Puhelinnumero 050 4485651

Huoneen numero ja sijainti 3403.1, Bio1, 3. krs.

Sähköposti katarina.pelin@helsinki.fi

Puhelinnumero 02941 25513

Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Ehdottomasti sähköpostitse, pyrin vastaamaan viesteihin nopeasti.

Sähköposti janne.ravantti@helsinki.fi

Milloin olet tavoitettavissa? Tapaamisaika kannattaa sopia sähköpostitse, voi myös tulla katsomaan olenko paikalla. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet ja luonnontieteet antavat kokonaisvaltaisen tieteelliseen tutkimukseen perustuvan maailmankuvan. Biotiede auttaa meitä ymmärtämään pandemioiden ja ilmastonmuutoksen syntymekanismeja ja miten niitä kannattaisi torjua. Biotieteellinen perustutkimus on myös aivan oleellinen uusien lääkkeiden, rokotteiden ja diagnostiikan kehitystyössä.

Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Sähköposti, ehdottomasti! Milloin olet tavoitettavissa? Sähköpostilla käytännössä aina. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Donald E. Knuthin sanoin: ”I can’t be as confident about computer science as I can about biology. Biology easily has 500 years of exciting problems to work on, it’s at that level.”

77


Kristiina Mäkinen Tieteenala/neuvonnan vastuualue Biokemia / Molekyylibiotieteiden kandiohjelma HOPSohjaus minulle nimetyille opiskelijoille, kanditöiden ohjausta omalta tieteenalalta (kasvibiologia, virologia). Huoneen numero ja sijainti Biokeskus 1, huone nro 3011 (Mikrobiologian osasto, MMTDK). Puhelinnumero 2941 58411 Sähköposti kristiina.makinen@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Kysymykset ja tapaamisajan varaukset sähköpostilla Milloin olet tavoitettavissa? Sopimuksen mukaan

Anne-Maria Pajari

Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Olen tänä päivänä yhtä innostunut kuin aikoinaan opiskelijana tutkimaan kasvien virustauteja. Onnistuneen tutkimuksen ytimessä ovat opiskeluaikana saadut tiedot biomolekyylien ominaisuuksista, solun toiminnasta sekä vahva laboratorio-osaaminen. Inspiroidun myös seuratessani muiden tieteenalojen huippututkimusta siitä, miten tarkoituksenmukaisesti ja tarkasti säädellysti solut toimivat.

Tieteenala/neuvonnan vastuualue MOLE-kandiohjelma on neuvonnan vastuualue, mutta tutkimukseni tieteenala on molekulaarinen ravitsemustiede. Huoneen numero ja sijainti Huone 2039, EE-talo, 2 krs. Agnes Sjöbergin katu 2. Puhelinnumero 0294158203 Sähköposti anne-maria.pajari@helsinki Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Parhaiten saa yhteyttä sähköpostitse. Milloin olet tavoitettavissa? Olen tavoitettavissa ma–pe sähköpostitse ja kasvotusten sopimuksen mukaan. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet tarjoavat hyvän pohjan monenlaisiin maisteriohjelmiin, joiden puitteissa pääsee syventymään vaikkapa molekulaariseen ravitsemustieteeseen.

78


Sari Timonen Tieteenala/neuvonnan vastuualue Mikrobiologia, sienitiede. Huoneen numero ja sijainti Biokeskus 1, huone 3007. Puhelinnumero 050 448 5965 Sähköposti sari.timonen@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? S-postilla tai kysymällä huoneesta. Milloin olet tavoitettavissa? S-postilla maksimissaan viikon sisään, yleensä nopeammin.

Minna Poukkula

Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Niiden avulla ymmärtää miksi ja miten eliöt ovat olemassa ja vuorovaikutuksessa.

Tieteenala/neuvonnan vastuualue Solu- ja kehitysbiologia. Huoneen numero ja sijainti Biokeskus 2, rappu D, huone 2018b. Puhelinnumero 0294159722 Sähköposti minna.poukkula@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Sähköpostitse Milloin olet tavoitettavissa? Sopimuksen mukaan joustavasti. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet antavat ymmärrystä siihen miten me ja meitä ympäröivä elollinen maailma toimii. Alan opiskelu ja tutkimus antavat hienoja ahaa-elämyksiä kun molekyylitason yksityiskohdat loksahtelevät kohdalleen suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kun ensimmäistä kertaa ikinä näkee jotain, mitä kukaan muu ei ole nähnyt aikaisemmin! Ehkä kuitenkin yksi parhaista asioista biotieteissä on se yhteisö jonka me biotieteilijät rakennamme yhdessä, itse olen tästä joukosta löytänyt lähimmät ystäväni, joista osa asuu toisella puolella maailmaa. Toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan biotieteitä ja mukaan tähän yhteisöön!

79


Kari Elo Tieteenala/neuvonnan vastuualue Tieteenalani on lähinnä kotieläingenetiikkaa ja biotekniikkaa. Neuvon molekyylibiotieteiden kandiohjelman lisäksi maataloustieteiden maisteriohjelman opinnoista kiinnostuneita. Huoneen numero ja sijainti Koetilantie 5, huone 208. Puhelinnumero 02941 58544 Sähköposti kari.elo@helsinki.fi

Pauliina Lankinen Tieteenala/neuvonnan vastuualue Mikrobiologia ja biotekniikka. Minut tapaa ainakin molen biokemian ja mikrobiologian peruslaboratoriotöissä. Huoneen numero ja sijainti Biokeskus 1, huone 3007. Puhelinnumero 0504151684 ja jos tuo ei vastaa: 0505059194. Sähköposti pauliina.lankinen@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Minut saa kiinni parhaiten sähköpostitse. Ja aina kannattaa kurkata huoneen 3007 ovesta, jos Viikissä olet ja haluat sopia tapaamisen. Milloin olet tavoitettavissa? Sähköpostitse saa kiinni aina. Muuten kts. edellinen vastaus. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteilijänä ymmärrät miten luonto toimii ja osaat kertoa sen myös muille!

Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Sekä puhelimella että sähköpostilla. Milloin olet tavoitettavissa? Klo 8–16 Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet auttavat ratkomaan ihmiskunnan suuria haasteita.

Tero Ahola Tieteenala/neuvonnan vastuualue Biokemian yliopistonlehtori, virustutkija. Huoneen numero ja sijainti Biokeskus 1, 3011. Puhelinnumero 02941 59403 Sähköposti tero.ahola@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Olen usein paikalla huoneessani (ei ajanvarausta) tai sähköpostilla Milloin olet tavoitettavissa? Arkisin noin klo 10-17. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet selittävät elämän molekyylitason toiminnan.

80


Koulutusohjelmien tuutorit Biologian koulutusohjelma

Moi uudet fuksit! Onneksi olkoon opiskelupaikasta bilsalla. Me ollaan Aino ja Sarlotta. Ollaan molemmat kolmannen vuoden biologian aineenopettajaopiskelijoita. Kuvassa (Aino vasemmalla, Sarlotta oikealla) ollaan viettämässä fuksivuoden vappua. Moikka! Mä oon Aino, biologian opiskelija farmasiatwistillä. Oon alun perin kotoisin Espoosta mut asustellut muutaman vuoden Helsingissä. Biologiassa mua kiehtoo erityisesti genetiikka ja geenilääkkeet mut samalla myös opettaminen ja uuden oivaltaminen! Vapaa-ajalla soitan kitaraa ja pianoa ja treenailen ja ohjaan taekwondoa. Luonto on myös lähellä mun sydäntä, joten mut voi löytää vapaa-ajalla luontopoluilta tai vaikkapa merenrannalta. Mulle voi tulla juttelemaan opinnoista ja fiilistelemään tulevaa lukuvuotta ja tulevia opiskelijatapahtumia! Nähdään syksyllä! :) Moi! Oon Sarlotta (tunnetaan myös lempinimellä Sarkki). Oon kotoisin Vantaalta ja täällä edelleen asustelen. Tykkään luonnossa liikkumisesta, huonekasveista, kiipeilystä ja uusiin ihmisiin tutustumisesta. Olen suuntautunut ekologiaan ja evoluutioon. Erityisenä mielenkiinnonkohteena ja mahdollisena kandiaiheena on mun uudet lemmikit sirppikummitussirkat! Opiskelun ohella teen peruskoulussa opettajan sijaisuuksia. Mun hihaa voi kiskaista, jos tulee kysymyksiä opintoihin liittyen tai vaikka silloin kun on retkeilyseuraa vailla! Tervetuloa Viikkiin ja ihanaa fuksivuotta just sulle!

Aino Koskinen aino.w.koskinen@helsinki.fi 0401534574

Sarlotta Laakkonen sarlotta.laakkonen@helsinki.fi 0451370531

81


Moikka kaikki uudet fuksit ja sikana onnea opiskelemaan pääsystä! Me ollaan oltu samalla valmennuskurssilla ja heti orientaatioviikolla löydettiin toisistamme tosiystävät. <3 Toivottavasti korona hellittää vihdoin ja päästään viettämään upea orientaatioviikko ja syksy teidän kanssa! Moi! Mä oon Terhi. Opiskelen nyt toista vuotta biologiaa ja eniten kiinnostaa ekologia ja evoluutiobiologia. Oon viihtynyt tosi hyvin Viikissä ja meidän ainejärjestöstä on tullut mulle tosi rakas. Ootan innolla, että pääsen esittelemään teille meidän toimintaa. Vapaa-ajalla tykkään tehdä käsitöitä ja taide on myös lähellä sydäntä. Museokortti kulkee aina mukana! Moi, mä oon Siiri ja opiskelen toista vuotta bilsalla. Mua kiinnostaa etenkin genetiikka ja mikrobiologia. Oon kotoisin Hyvinkäältä, mutta nyt melkein vuoden Helsingissä asuneena oon kotiutunut tänne hyvin. Musta on ihanaa käydä kirppiksillä ja liikkua luonnossa. Ootan innolla että päästään syksyllä tutustumaan ja esittelemään Viikkiä teille! <3 Terhi & Siiri

Moikka ja superisti onnea opiskelupaikasta! Mä oon Oona, kotoisin Espoosta ja kohta majailemassa Helsingin Etu-Töölössä kämppiksen kanssa. Opiskelen bilsan aineenopettajaksi ja mulla alkaakin nyt tulevana syksynä toisen opetettavan aineen eli matikan opinnot. Ajattelin suuntautua ekologiaan ja evoluutiobiologiaan (eli tutummin eko-evoon), kasvitieteeseen tai genetiikkaan, vaikkakin mun intohimona on taksonomia. Vapaaajalla (sillon kun mulla sitä on) tykkään kahvitella kavereiden kanssa, piirtää ja toisinaan myös virkata. Mikäli en oo Viikissä pänttäämässä tentteihin, mut voi bongata Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta tai jostain keskustan Espresso Housesta. Rakastan pikkupandoja, merietanoita ja dinosauruksia :D Multa saa kysyä ihan mitä tahansa ja autan mielelläni! Ihanaa fuksivuotta, törmäillään toivottavasti Viikissä tai siellä minne opiskelijatapahtumat vie <3 Oona Kurola oona.kurola@helsinki.fi 0458420140

82


Moi kaikki uudet fuksit ja onnea superisti opiskelupaikasta! Me ollaan Savi, Alexandra ja Nea, ja toimitaan tänä vuonna upeena tuutortriona. Tavattiin vuosi sitten pre-orientoivana päivänä, kun oltiin samassa tuutorryhmässä, ja sen jälkeen meiät onkin nähnyt useimmiten yhdessä. :) Helou! Mä oon Savi, tokan vuoden bilsalainen, niinkuin Nea ja Aksukin. Mua kiinnostaa bilsalta (ja muistakin aineista) melkein kaikki, mutta oon nyt päätynyt erikoistumaan fysiologiaan ja neurotieteisiin. Fuksivuoden lemppariasiat oli ehdottomasti erilaiset tapahtumat, kenttäkurssi ja labrakurssit <3 Asun Käpylässä, josta oon myös kotoisin, en päässy hirveen kauas pakoon :D Kämppiksinä mulla on about miljoona huonekasvia ja parvekkeella pikkulintuja. Vapaa-ajalla tykkään mm. pelata fudista, olla metsässä tai keskittyä täysillä milloin mihinkin pikkuprojektiin, merkkien ompelemisesta biisien tekemiseen. Ootan innolla teiän kaikkien tapaamista ja syksyn tapahtumia! Morjesta! Mun nimi on Alexandra, tunnetaan paremmin nimellä Aksu. Itse aion erikoistua mikrobilsalle, ellei mieli yhtäkkiä muutu :). Vapaa-ajalla pelailen tietokonepelejä, tunnistelen kasvilajeja (kiinnostus puhkes lajitunnistuskurssilla), käyn salilla ja opiskelijatapahtumissa

(niitä riittää aktiivisimmillekki). Suuret onnittelut opiskelupaikasta! Te, tulevat fuksimme, aloitatte täysin uuden vaiheen elämässänne ja me tuutorit ollaan teidän tukena avustamassa teitä pääsemään vauhtiin opiskelijaelämään! Moiksu! Mä oon Nea (se hauskin meistä (tää on cap t:savi)), ennen lääkiksestä unelmoinut ja nykyään sit bilsalainen. Koska lääkis oli mulla niin kauan tavoitteena, niin mikrobiologia tuntuu tällä hetkellä omalta jutulta, sinne siis! Tekin pääsette rakastumaan mikrobiologiaan sitten labrakurssilla <3 Mä tykkään koirista ja mulla on Siiri-koira (siitä saa kuvia kysymällä (on muuten maailman söpöin koira)). Vapaa-aikani käytän salilla ja opiskelijatapahtumissa. Vaikka oonkin töissä puurtamassa koko kesän, voimaa mulle antaa innostus teidän uusien fuksien näkemisestä ja syksyn tulevista tapahtumista! XOXO Bakteriofagi Savi Wartiovaara +358400425882 Alexandra (Aksu) Zaytseva +358403511199 Nea Åhlgren +358442157896

83


Moikka! Oon Emilia ja aloitan nyt syksyllä tokan vuoden bilsan opinnot. Vapaa-ajalla tykkään urheilla, ulkoilla ja varsinkin kuunnella musiikkia. Rakastan luontoa, mutta valkotakki musta kuitenkin tulee. Mikrobiologia ja genetiikka on mun suurimmat kiinnostuksen kohteet biologiassa ja ajattelinkin erikoistua mikrobiologiaan. Oon suorittamassa kaksikielistä tutkintoa ja oon myös TvEx-tutor, joten tulkaa varsinkin siitä juttelemaan, jos on mitään kysyttävää. Tervetuloa Viikkiin ja tsemppiä opintojen alkuun! Emilia Peltonen emilia.l.peltonen@helsinki.fi

Moi tämän vuoden fuksi. Meikäläisen nimi on Arttu ja kaverit ovat kutsuneet alaasteelta saakka Jakeksi. Nyt teillä on mielenkiintoiset ajat edessä. :) Itse aloitan mikrobiologia-opinnot tänä vuonna. Yksi neuvo minulta on se, että pidetään avoin mieli opintoihin ja mennään eteenpäin! Ennen kaikkea pidetään kivat opinnot syksyllä ja sen jälkeen. Arttu

84


Kan­di­dat­pro­gram­met i bi­o­lo­gi Hej alla nya studerande, vi är Eva och Onni! Vi kommer fungera som era svenskspråkiga tutorer det kommande läsår. Vi är båda experter på både Vik och studielivet och kan inte vänta på att se er alla i höstas och lära våra visdomar vidare. Oss får man komma och rycka i ärmen när som helst, vi svarar nog på alla frågor. Vi önskar er varmt välkomna till Vik och hoppas ni trivs här! Hej gulisar! Jag är Eva och studerar nu biologi för andra året. Jag är mest intresserad av fysiologi och genetik, men jag måste medge att studierna definitivt öppnat mina ögon för andra inriktningar inom biologin, det finns så mycket som är roligt inom det här ämnet! Jag är 20 år gammal och ursprungligen från Borgå men är nu en väl integrerad Helsingforsbo. Hela mitt första studieår var jag en trogen Vikbo, men då vi ses i höstas har jag redan hunnit flytta vidare. Med mig kan man komma och tala om vad som helst, men det jag är expert på är allt ytterom studielivet och vik-expertis. Eva Käki Eva.kaki@helsinki.fi 045 752 662

Hej alla gulisar! Mitt namn är Onni Purhonen, jag är 21 år och har bott i huvudstadsregionen hela mitt liv, därmed en patologisk stadsbo. Djur och natur har varit otroligt viktiga för mig sedan jag varit liten, och därför var biologi ett enkelt val för mig. Likaså inom biollan är det ekologi och evolutionsbiologi som gäller för mig, så finns det några potentiella framtida ekologer bland er så svarar jag gärna på frågor om ämnet! För övrigt berättar jag gärna om studier i allmänhet (enligt min bästa förmåga), och om studielivet (utgående från mest personliga erfarenheter). I övrigt gillar jag matlagning och lever för gott sällskap samt good times, så ser definitivt fram emot att träffa er i september! Onni Purhonen +358 401561717 onni.purhonen@helsinki.fi

85


Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma Tervetuloa ja onneksi olkoon tosi kivasta opiskelupaikasta! Mä oon Olli (oik.) ja asunut Itä-Helsingissä koko ikäni. Vapaa-aika kuluu mulla lähinnä kiipeillessä. Helixillä on tuore kiipeilykerho Sekvenssi, joka kannattaa tsekata, jos yhtään kiinnostaa kiipeily ja etenkin boulderointi ;). Oon aatellu suuntautuvani ehkä mikrobiologiaan. Jupe ja mä törmättiin toisiimme ensimmäistä kertaa preorientoivana päivänä ja ollaan vedetty tiiviisti yhdessä siitä eteenpäin. Toivottavasti tekin löydätte samanhenkisiä ihmisiä molelta.

Moi mä oon Juhani (vas.), mutta paremmin mut saavuttaa, kun kutsuu vaan Jupeks. Mä oon myös Itä-Helsingin kasvatti ja mä oon pelannu koripalloa lähes koko ikäni. Pallon lisäksi mun kädessä on alkanut pysymään pipetit ja epparit. Molella mua kiinnostaakin geenitekniikka ja sen tuomat mahdollisuudet esimerkiksi parempien oluiden tuottamiseen tai maailman parantamiseen. Meille saa laittaa viestiä matalalla kynnyksellä, jos jokin askarruttaa. Nähdään syksyllä! Me odotetaan innolla, että viimein päästään ottaa teidät superfuksit vastaan. Juhani Jokio (Jupe) +358 442719215 juhani.jokio@helsinki.fi Olli Heikkinen +358 45 1489005 olli.e.heikkinen@gmail.com

86


Moikka uudet fuksit ja tervetuloa Viikkiin! Olen Milla ja toisen vuoden moleopiskelija. Kotoisin olen Kymenlaakson maaseudulta, mutta opiskeluiden myötä olen viihtynyt hyvin myös Helsingissä. Onneksi Viikissä luonto ei ole kaukana ja lehmätkin on ihan yhtä söpöjä <3 Tällä hetkellä olen kiinnostunut eniten mikrobiologiasta, mutta oikeastaan yhteenkään tylsään kurssiin en ole molella vielä törmännyt. Yhteyttä saa ottaa tai hihasta nykäistä mihin asiaan liittyen vaan, autan niin hyvin kuin vain osaan. Mua voi pyytää myös mukaan jos kaipaa kaveria vaikka museoon tai lenkille. Tykkään myös lautapelien pelailusta ja olenkin aika kilpailuhenkinen. Erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta muuttavalle pystyn tarjoamaan vertaistukea tai apua Helsinkiin muuttoon ja sopeutumiseen liittyvissä jutuissa! Toivottavasti syksy on mahdollisimman normaali ja päästään kaikki nauttimaan ihan oikeasta yliopistoelämästä. Tsemppiä opintoihin ja ihanaa fuksivuotta! Milla

Moi kaikki fuksit ja onnea ihan älyttömästi tämän opiskelupaikan saamisesta! Mun nimi on Ella ja se alkaa samalla kirjaimella kuin elefantti. Olen asunut nyt 20 vuotta ja joitakin kuukausia helsingissä (koko ikäni). Milla on mun ihana tuutorpari. Meillä on vuosi tullut molella käytyä ja se oli niin kivaa, että päätin käydä vielä toisen ja ehkä kolmannenkin. Odotan innolla syksyn fuksitapahtumia, joihin henkilökohtaisena tavoitteena on ensisijaisesti löytää paikalle. Minkäänlaista suuntavaistoa

minulle ei kohtalo ole suonut, mutta osaan suunnistaa kampuksella paikkojen välillä, ainakin kertsiltä ruokalaan ja takaisin. Olen myös level 10 google mapsin käyttäjä. Toivottavasti odotatte innolla syksyn tapahtumia ja muihin fukseihin tutustumista. Opiskellakin saa sitten kun orientaatioviikko on ohi. Tervetuloa vielä kaikille minun itseni ja kaikkien muiden opiskelijoiden puolesta. Ella Kärkkäinen ella.karkkainen@helsinki.fi 0440662270

87


Moi kaikki uudet fuksit! Täällä tervetulleeksi toivottelemassa sekä uudesta opiskelupaikasta teitä onnittelemassa ovat Hanna ja Anna, toisen vuosikerran moleopiskelijat ja nykyiset ex-naapurit (</3). Tämän kaksikon tarina sai alkunsa viime syksynä yhteisen tuutoriryhmän sekä jaettujen kotimatkojen ansiosta, ja nyt odotetaan vuorostamme teitä saapuvaksi kampukselle jotta päästään viettämään porukalla ikimuistoista syksyä!

Mää oon Hanna, ja eksyin tänne Oulusta viime vuonna opintojen perässä - näinpä hyvinä tuntomerkkeinä toimivatkin mm. ajoittain yhä varsin levveeksi äityvä murre sekä heikohko suuntavaisto, joka ei oo kuitenkaan päässyt menoa liiemmin hidastamaan! Oon varsin maanläheinen ja rento tyyppi, ja vapaa-ajalla mut voi löytää niin luonnosta seikkailemasta, keittiöstä jammailemasta kuin vaikka kirppiskierrokseltakin. Opinnoissa ja elämässä oon kiinnostunut hirmuisen monesta eri alasta ja aihealueesta, mutta kuluneen fuksivuoden aikana lemppariksi ylsi lopulta varmaan mikrobilsa ja sitä sivuavat kurssit. Muhun saa ehdottomasti olla matalalla kynnyksellä yhteydessä jos mikään asia askarruttaa tai painaa mieltä, autan ja toimin myös juttuseurana erittäin mielelläni!

Meikämandoliini on Anna, vantaalaistunut forssalainen. Lupaan, että ketään ei pääse välttämään mun forssalaisia sanoja “täsä ja tosa”, “poies”. Mun jutut koostuu 60% faijahuumorista, 35% Korso-läpistä ja se 5% voi joskus satunnaisesti olla jotain fiksuakin. Päivät menee pitkälti töissä, koulussa tai salilla. Tilannetajua mulla ei oo yhtään, joten about kaikki tekeminen menee pelleilyks. Musta on törkeen kiva päästä tutustuu uusiin ihmisiin ja heittää läppää. Elämän neuvoja ei ehkä kannata tulla kysyy, mutta lupaan vastata jos haluutte listan ravintoloista, joissa on Suomen parhaat ribsit (Status, Forssa).

Hanna Ruddock hanna.ruddock@helsinki.fi 044 2046000 Anna Rajaveräjä anna-emilia.rajaveraja@helsinki.fi 044 2184660

88


Moi kaikki uudet fuksit ja onnittelut tuoreesta opiskelupaikasta! Mää oon Emma, oon alun perin Tampereelta ja alotan nyt syksyllä toisen vuoden opinnot molella. Molella oon kiinnostunu fysiologiasta, solubiologiasta ja ravitsemuksesta, mutta opintojen monipuolisuus tuo esiin jatkuvasti uusia mielenkiinnon kohteiteita. Rakastan lämpimiä kesäiltoja, kirppistelyä sekä kunnon hikijumppia. Mun salainen pahe on reality “hömppä” ja muu arjen eskapismi, kuten erilaiset julkkisjuorut eli jos tiiät mitään hyviä niin hit me up. Moikka, mä oon Amos ja oon nyt yhden vuoden opiskellut molekyylibiologiaa. Erityisesti mua kiinnostaa genetiikka ja meidän epigenomi, mutta molella oon kiinnostunut myös bioinformatiikasta ja mikrobiologiasta. Oikeestaan mua kiinnostaa aika lailla kaikki luonnontieteet ja elämän suurimpia haasteita mulla onkin ollut mielenkiinnonkohteiden karsiminen. Akateemisten taitojen lisäksi harrastan paljon laidasta laitaan. Oon taiteenrakastaja,

urheiluintoilija ja hyvästä ruoasta nautiskelija. Joku joskus myös sanonut, että mut tunnistaa tanssilattialla pyörivistä lanteista ja ranteen ympärille kieputetusta kamerasta. Me odotetaan innolla teidän uusien fuksien tapaamista ja halutaan luoda teille mahdollisimman tervetullut alku uusiin opintoihin. Me pyritään ottamaan kaikki huomioon ja meille voi tulla puhumaan mistä tahansa huolesta, murheesta tai ilonaiheesta. Hyvää loppu kesää, pian nähdään!

Emma Ruusila emma.ruusila@helsinki.fi 045 2000393 Amos Bonsdorff amos.bonsdorff@helsinki.fi 044 2740027

89


Moi fuksit ja tervetuloa molelle! Me ollaan Erika ja Saana, toisen vuoden moleopiskelijoita. Ollaan kummatkin kotoisin Vantaalta ja käytiin sama lukio, vaikka tutustuttiinkin vasta molella opiskellessa. Pääkaupunkiseutu on meille rakasta ja tuttua aluetta ja voidaankin toimia tarvittaessa Helsinki (tai Vantaa) -oppaina! :) Me kummatkin tykätään kuluttaa kenkiämme opiskelijabileiden tanssilattialla, ja ollaan muutenkin hurahtaneita opiskelijaelämään sekä opiskelun, että tapahtumien merkeissä. Opiskelijatapahtumien lisäksi tullaan mielellämme seuraksi vaikkapa kahville, opiskelutreffeille tai seikkailemaan ympäri ihanaa Helsinkiä. Mä oon Saana (oikealla), ja oon tosi iloinen että päädyin molelle<3 Itselle tulevaisuuden suunta on vielä melkein täysin auki, mutta jo näin ekan vuoden jälkeen uskallan sanoa tämän olevan mulle oikea ala. Mun lempparikurssi ekalta vuodelta oli varmaankin geenitekniikan labrat. Muistan kuinka paljon paljon itseä jännitti viime syksynä, ja toivonkin että pystyn omalta osaltani tekemään teille opiskeluiden aloituksesta mahdollisimman mukavaa! Kuvassa vasemmalla olen puolestaan minä, Erika. :) Vaikka olenkin syntyjäni Vantaalainen, asun tällä hetkellä Munkkiniemessä kämppiksen kanssa. Molella parasta on mun mielestä mikrobiologia ja harjoitustyökurssit. Mun ekan vuoden lempparikurssi oli mikrobiologian labrakurssi, koska siellä pääsin ihan itse näkemään mikroskoopilla mun toteemimikrobi E. colin. :D Vapaa-ajalla harrastan musiikkia ja laulan myös Hämäläisen osakunnan laulajissa. Kivaa päästä tutustumaan teihin uusiin fukseihin, odotan jo kovasti teidän tapaamista. :) Ollaan molemmat tosi innoissamme ensi syksystä, erityisesti teihin uusiin fukseihin tutustumisesta!

90

Tullaan varmasti tekemään kaikkea kivaa meidän fuksiryhmän kanssa. :) Meille saa aina tulla juttelemaan, vaikka ei ollenkaan vielä tunnettaisi. Toivottavasti fuksivuodestanne tulee mahtava ja ainutlaatuinen. <3 Saana Lehikoinen +358503021131 saana.lehikoinen@helsinki.fi Erika Nordman +358440401331 erika.nordman@helsinki.fi


Moikka uudet fuksit ja onnea molelle pääsystä!! Me ollaan tuutorit Eve ja Sini. Ollaan molemmat toisen vuoden alottavia mole-opiskelijoita ja halutaan taata teille loistava fuksivuosi molella! Heips, mä oon Eve (kuvassa vasemmalla) ja Helsinkiin oon eksyny Nurmijärveltä. Tykkään luistelusta, leffassa käymisestä ja lukemisesta. Oon positiivinen, nauran paljon ja autan mielelläni et kysykää ihmeessä mitä vaan! :) Moi, mä oon Sini (kuvassa oikealla). Oon asunut aina Helsingissä ja hain molelle kiinnostavilta ja monipuolisilta vaikuttaneiden kurssien ansiosta -ja niitä ne on kyllä olleetkin. Oon luonteeltani empaattinen ja kuulemma ihan hauskakin :D Mun

lempipuuhaa on kuunnella musiikkia, mökkeillä ja nähdä kavereita. Laittakaa ihmeessä viestiä tai tulkaa puhumaan kampuksella mistä vaan! Eveliina Mikkola eveliina.e.mikkola@helsinki.fi +358442733121 Sini Rytövuori sini.rytovuori@helsinki.fi +358451265104 Odotetaan innolla teidän näkemistä ja teihin kaikkiin tutustumista <3 Nauttikaa kesästä ja nähään syksyllä!

Heippa! Onneksi olkoon tuoreesta opiskelupaikasta ja lämpimästi tervetuloa opiskelemaan molekyylibiotieteitä. Mä oon Eve ja aloitan nyt toisen vuoden Molella. Luonteeltani oon iloinen, energinen ja ulospäinsuuntautunut. Opiskelujen saralla eniten kiinnostaa lääketiede ja neurotieteet. Oon yksi Helixin opintovastaavista, joten autan mielelläni kouluasioissa parhaani mukaan. Oon todella innoissani tulevasta syksystä ja koko ensi vuodesta. Ihanaa päästä tutustumaan teihin kaikkiin uusiin fukseihin. Nähdään syksyllä! <3 Eve Skurnik eve.skurnik@helsinki.fi 0504413325

91


Moi! Oon (myös) Helmi, ja aloittamassa toista vuotta molella. Alun perin oon kotoisin Äänekoskelta, josta muutin Viikkiin viime syksynä. Vuoden ajan oon siis ehtinyt totuttelemaan toimivaan julkiseen liikenteeseen ja muihinkin ison kirkon tarjoamiin etuihin :) Opintojen aikana mut voi löytää mm. kirjastosta, sekä kertsiltä keittämästä tai juomasta kahvia ja narisemasta elämän arkipäiväisistä vastoinkäymisistä. Lisäksi lähden mieluusti kaveriks myös opiskelijarientoihin tai vaikkapa CoolHeadille! Onnittelut teille vielä molelle pääsystä! Oottelen jo innolla meidän uusiin fukseihin tutustumista ja syksyn yhteisiä pöhinoitä <3 Helmi Hintikka helmi.hintikka@helsinki.fi 0401946898

Moikka uudet fuksit opiskelupaikasta <3

ja

paljon

onnea

Oon Sonja ja alotan nyt toisen vuoden opiskelut Molella. Oon alunperin kotoisin Lappeenrannasta mutta fuksivuoden jälkeen oon jo ihan rakastunut Helsinkiin. Luonteeltani oon iloinen ja menevä enkä malta oottaa, että pääsen tutustumaan teihin kaikkiin! Toivon, että teille tulee ihana fuksivuosi, josta jää käteen sekä uusia ystäviä että hauskoja kokemuksia. Me tuutorit pidetään huolta siitä, että jokainen teistä pääsee menoon mukaan! Nähdään syksyllä! Sonja

92


Moikka fuksit! Aloitetaan perinteisellä onnittelulla opiskelupaikasta, niin super et sä oot löytänyt tänne meidän joukkoon!! Me ollaan Sanna ja Elina. Tutustuttiin ihan jo pre-orientaatiossa Suomenlinnassa ja siitä lähtien ollaan pidetty yhtä. Meitä yhdistää muun muassa se, että Sanna on ottanut vuoden harhahypyn Turun kemialla, kun taas Elina on ottanut kahden vuoden harhahypyn Helsingin kemialla. Mole on kuitenkin ollu se juttu ja tänne me jäädään <3. Koska korona oli aika isossa roolissa pari vuotta, niin meiltä löytyy parhaat vinkit etäopiskeluun ja no miten tutustua uusiin ihmisiin! Tän lisäksi meitä yhdistää rakkaus kasveihin (mut ei olla kiinnostuttu kasvibilsasta :)). Mä oon Sanna, akateemisesti kolmannen vuoden opiskelija. Oon alun perin eksyny kauniin kirkkaan Tammerkosken ääreltä Turun ei niin kirkkaan Aurajoen rantaan ja sieltä sitten matkannut tänne Helsinkiin meren äärelle. Eli tästä voi päätellä, että Elinalta kanttii kysyy kaikki deltaljimmat Helsinkikyssärit :-). Mun suurimpia intohimon kohteita on viherkasvien elossa pito ja ruoka. Polttoaineena toimii punaviini ja olut (myös tarvittessa vesi), mutta pääsääntöisesti kulutan kuitenkin kasvikunnan tuotteita :-). Mää oon aina mukana kyl kaikessa vaikka ei ihan nii ehtiskään kouluhommien puolesta, mut mut silti löytää vähä kaikkialt. Mult voi kysyy ainejärjestötoiminnasta sekä osakunnista, sillä löydyn molemmista! Oon super sosiaalinen ja toivon et pääsenkin tutustumaan ihan jokaseen fuksiin! Parasta molella on mun mielestä ollu kaikki labrat ja sitsit ja se, että meillä välitetään ilmastoasioista mm. sillä että meidän sitsit on aina vegaanisia! Molen opinnoissa mua taas kiinnostaa kaikista eniten mikrobit ja varsinkin niiden toksiinit.

Moikka, mä oon Elina ja oon molella toista vuotta. Oon kotoisin täältä Helsingistä ja nyt asustelen Kampissa mistä pääsee helposti Viikkiin rientoihin. Mun lempipuuhaa on koiran kanssa ulkoilu ja mökkeily. Mulla siis on söpö koira, mutta harmillisesti Sanna on sille allerginen :( Opinnoissa mua kiinnostaa eniten genetiikka ja labrakurssit on ollu ehdottomasti kaikken mielenkiintoisimpia. Tulkaa kysymään multa mitä vaan niin koitan auttaa parhaani mukaan. Hauskaa fuksivuotta ja paljon onnea opiskeluun. Meillä ois kans pari vinkkiä viel tähän loppuun. Orientaatioviikolle kannattaa hyvän mielen ja avoimen asenteen lisäksi ottaa snäksejä, vessapaperia ja istuma-alusta. Ootetaan nii innolla teijän tapaamista ja et päästää esitteleen kuinka kiva paikka mole on! Kummallekin meistä voi laittaa viestiä jo ennen orientaatioviikkoa, jos on jotain kyssäreit :). Innolla odottaen, Sanna ja Elina <33 sanna.tervo@helsinki.fi 0452009446 elina.valkesalmi@helsinki.fi 0451064333

Oon myös Helixin fuksi- ja tuutorvastaava ja mulle tosiaan saa tulla kertomaan kaikki huolet ja murheet (ja kehut, jos on :-D), ja varsinkin jos kokee häirintää yms. orientaatioviikon aikana (tai sen jälkeenkin).

93


SYKSYN ALUSTAVA TAPAHTUMA-AIKATAULU Huom! Tarkista covid-19-pandemiasta johtuvien mahdollisten rajoitusten varalta uusin tieto tapahtumista ja niiden aikatauluista omalta tuutoriltasi!

Fuksiviikko - 27.8. - 29.8. - 31.8. - 2.9.

Preorientoiva päivä Suomenlinnassa Fuksibingo Pupu-klusterilla Fuksikaski goes Fuksirondo Fuksibileet

Syys-lokakuu - 29.9. HYY:n Fuksiseikkailu - 30.9. BD-pelit (eli fuksiaiset)! - 7.10. Fuksisitsit - Helixin syyskaudenavajaiset Marraskuu - Helixin synttärisitsit Joulukuu - Pikkujoulut Lisäksi muita tapahtumia, kuten lautapeli-iltoja, läpi syksyn!

94


Pre-orientoiva päivä la 27.8. Suomenlinnassa! Yhteislähtö Kauppatorilta Tule tutustumaan opiskelukavereihin ja tuutoreihin ennen orientaatioviikon alkua! Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan uudet opiskelijat ja tuutorit viettävät yhdessä päivää Suomenlinnassa lauantaina 27.8. Yhteislähtö tapahtuu Kauppatorilta. Lisäinfoa tulossa Facebook-ryhmään Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan fuksit ja tuutorit 2022 ja saatavilla omalta tuutoriltasi. Nähdään Suomenlinnassa!

95


96