CircBrief: Kiertotalouden tiekartassa on järkeä

materiaalitkiertoon.fi @kiertotalouteen

Tässä CircBriefissä esitellään kunnallisten ja alueellisten tiekarttatekijöiden näkemyksiä kiertotalouden tiekartoista sekä kokemuksia niiden laadinnasta.

Kiertotalouden tiekartassa on järkeä Elementit onnistuneen paikallisen tiekartan laadintaan ovat:

• Osaava ja innostunut työtiimi sekä johdon ja osallistujien sitouttaminen • Tiekarttatyön resursseista huolehtiminen • Työn huolellinen suunnittelu • Paikalliset aiheet • Toistuvat keskustelut sidosryhmien kanssa • Huomio tiekartan toimeenpanoon • Tiekartan vaikuttavuuden mittaaminen ja seuranta • Vertaistuki muista tiekarttaprosesseista

• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Joulukuu 2023 •

Tiekartan laatiminen on kehämäinen prosessi Kiertotalouden tiekartta on tietylle alueelle laadittu suunnitelma, joka määrittää tavoitteet ja toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi. Tiekartoissa määritellyt teemat palvelevat sekä alueen omia kehitystarpeita mutta myös koko maata koskevia tavoitteita.

Tiekartan laadinta on monivaiheinen ja kehämäinen prosessi, johon kuuluu suunnittelu, osallistujien sitouttaminen, lähtötilan kartoitus, painopisteiden, tavoit-

teiden, toimenpiteiden, aikataulun, vastuutahojen ja seurannan määrittäminen, tiekartan hyväksyminen, viestintä, tiekartan toimeenpano, seuranta ja päivitys.

Työ edellyttää alueen elinkeinoelämän, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien osallistumista sekä oman organisaation laajaa sitoutumista. Kansalaisetkin voidaan ottaa tiekarttaprosessiin mukaan.

© Suomen ympäristökeskus. 2023.

Tiekartan laatiminen on kehämäinen prosessi, joka edellyttää laajaa sitoutumista.

Alueiden ja kuntien tiekartat Kiertotalouden valtavirtaistamista edistävässä Circwaste-hankkeessa laadittiin kiertotalouden tiekarttoja.

Lounais-Suomen liitto, Keski-Suomen liitto, Lappeenrannan kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto perustivat alueelliset yhteistyöryhmät alueellisten tiekarttojen laatimiseksi. Kunnallisia tiekarttoja rakensivat Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vantaa.

Keväällä 2023 toteuttajien kokemuksia koottiin kyselyllä, johon vastasi tiekarttaprosessin eri vaiheissa mukana olleet henkilöt.

• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Kiertotalouden tiekartassa on järkeä • Joulukuu 2023 •

Kokemuksia tiekartoista Kiertotalouden tiekartat koettiin tarpeellisiksi. Kunnat kokivat omat tiekarttansa kunnianhimoisemmiksi kuin alueet. Kuntien tiekarttojen vahvuutena pidettiin niiden poikkihallinnollisuutta sekä jätteen synnyn ehkäisyn toimenpiteitä. Kuntatiekartan vaikuttavuutta tukee kuntien laaja tehtäväkenttä sekä vahva hallinto. Alueiden tiekarttojen arvioitiin lisänneen alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista, tiedonvaihtoa kiertotaloutta edistävistä aloitteista sekä käynnistäneen uusia hankkeita.

Alueiden tiekarttojen haasteiksi mainittiin heikko vaikuttavuus sekä toimijoiden sitouttamisen työläys. Kuntien tiekarttojen laadinnan merkittävimmäksi haasteeksi nousivat vähäiset resurssit, koska kunnat vastasivat itse tiekartan rahoituksesta. Erilaista hankerahaa pidettiin tiekarttatyön mahdollistajina.

Tiekarttoja laadittiin laaja-alaisesti eri teemoja edistämään. Tiekarttojen painopisteiden valintaa ohjasivat resurssiviisaus- ja ilmastotyö, tavoitteet valtakunnallisen jätesuunnitelman edistämisestä sekä lainsäädäntö. Muita tekijöitä olivat ”benchmarkkaus” ja kokemukset muista kunnista. Eduksi koettiin, että tiekartta kokoaa politiikkatavoitteita ja organisaation sitoumuksia yhteen.

Kunnissa kiertotalouden tiekartat kytkevät yhteen mm. kaupunki- ja kuntastrategioiden, ilmastotiekarttojen, jätepoliittisten ohjelmien sekä YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteita.

Uusiomateriaalit maarakentamisessa

Jätehuolto ja Julkiset hankinnat kierrätys Vedet

Liikkuminen

Ruoka ja ravinteiden kierrätys

SER

Muovit

Kiertotalousliiketoiminta

Kulutus

Koulutus, osaaminen ja ympäristötietoisuus

Materiaalien uudelleenkäyttö

Energia, energiatehokkuus Alueiden käytön suunnittelu

Jakamistalous ja älykkäät palvelut

Rakentaminen, asuminen

Metsäperäiset kierrot

Luonnon monimuotoisuus

Tutkittujen alueiden ja kuntien kiertotalouden tiekarttojen painopisteet. Tekstin koko viittaa paino­ pisteen esiintymisen yleisyyteen eri tiekartoissa.

Johdon ja osallistujien sitouttaminen tärkeää Sekä kuntien että alueiden tiekarttoja laati usein monihenkinen tiimi, ja työtä ohjasi ohjausryhmä. Johdon sitouttamista korostettiin sekä tiekartan laadinnan aikana että päivitysvaiheessa. Prosessiin osallistuminen tapahtui eri tavoin, kuten kokouksissa, työpajoissa, haastatteluissa ja kyselyissä.

Onnistumisen kannalta keskeistä ovat riittävät resurssit, motivoitunut työtiimi ja asiantuntemus tiekartan sisällöstä. Projektijohtamisen taitoja pidettiin myös

tärkeinä. Tärkeimpinä saavutuksina korostettiin yhteisiä kokouksia, tiedonvaihtoa, vahvistuneita sidosryhmäverkostoja ja uusia hankkeita.

Toteuttajilta kysyttiin myös parannusehdotuksia, ja vastauksissa nousi esiin vahvempi osallistujien sitouttaminen, suorat keskustelut, useiden tiekarttojen yhteen kytkemisen selkeyttäminen ja vahvempi tiekartan hyväksyntäprosessi.

Tiekartan vaikuttavuus ja seuranta Tiekartta-asiantuntijoiden mukaan tiekartta on tehokkaasti edistänyt kiertotaloutta innostaen toimijoita yhteistyöhön ja lisäten hankkeita alueella. Kiertotaloustietoisuus on vahvistunut, ja jotkut kunnat ovat jo saavuttaneet säästöjä, erityisesti omiin materiaali- ja energiatehokkuustoimenpiteisiinsä liittyen.

Raportoinnin, läpinäkyvyyden ja seurannan osalta käytännöt vaihtelevat, mutta noin puolet vastanneista pitää tiekarttaprosessin vaiheiden kirjaamista tärkeänä, ja useat kunnat seuraavat tarkasti tiekartan laadintaan käytettyjä resursseja. Kiertotalouden etenemistä seurataan laajasti eri indikaattoreiden avulla, vaikka niiden määrittäminen koetaan haastavaksi.

• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Kiertotalouden tiekartassa on järkeä • Joulukuu 2023 •

Porin resurssiviisas kiertotalouden tiekartta Porissa tiekartan avulla sitoudutaan vastuullisuustyöhön tavoitteiden ja konkreettisten toimenpiteiden kautta. Tiekarttatyön tarkoituksena on ollut paitsi kehittää uudenlaista resurssiviisauteen tähtäävää toimintaa, myös tuoda esille jo olemassa olevaa kestävyystyötä sekä koota kiertotalouteen, vähähiilisyyteen ja kestävään kehitykseen liittyvät sitoumukset yhteen.

Tiekarttatyön koordinoi Circwaste-­ hanke ja sen sisällöt on luotu yhteistyössä kaupungin henkilöstön ja sidosryhmien kanssa yhdeksässä työpajassa ja kymmenissä yksityiskohtaisemmissa sidosryhmäpalavereissa, jotka osaltaan vahvistavat toimenpiteiden jalkautumista. Resurssiviisas kiertotalouden tiekartta on ensimmäinen laatuaan Porissa ja sen etenemisestä raportoidaan vuosittain. Tiekarttaa tullaan päivittämään tarpeen mukaan ensimmäisen hyväksymisen jälkeen jo ennen vuotta 2030.

Asukaskysely

Nykyisen resurssiviisaan toiminnan näkyväksi tekeminen

Toimiala- ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö

Osallistaminen työpajoissa ja työryhmässä

Sidosryhmäyhteistyö, kommentit ja ehdotukset

Muutosjohtaminen Hankinnat Rakentaminen Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuus Arjen kiertotalous Ympäristöosaaminen Liikkuminen Kiertotalouden liiketoiminta Uusiutuva energia Yhteistyö

Kuvassa ulkokehällä kuvataan tiekartan laatimisen prosessia ja sisäkehällä tie­ karttaan valikoituneiden tavoite­ kokonaisuuksien otsikoita.

Tiekarttatyöllä kohti resurssiviisasta Poria

Tiekartan sitominen kaupunkistrategiaan Vuosittainen seuranta ja raportointi

Verkkosivuratkaisu viestinnän ja jalkautumisen työkaluna

Poliittinen sitoutuminen

Lähde: Porin kaupunki. © Suomen ympäristökeskus. 2023.

CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä:

Kiertotalouden tiekartassa on järkeä Joulukuu 2023 Kirjoittajat: Hanna Salmenperä ja Hanna Savolahti, Suomen ympäristökeskus Pepita Heurlin, Porin kaupunki Lähteet: Tiekarttasivusto. https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Tyokalut/ Kiertotalouden_tiekartat Resurssiviisas Pori -sivusto. https://resurssiviisas.pori.fi/ Viestintäasiantuntija: Katja Lepistö, Suomen ympäristökeskus Ulkoasu: Satu Turtiainen, Suomen ympäristökeskus Taitto: Annika Roitto Kannen kuva: stock.adobe.com Helsinki 12/2023 LIFE15 IPE FI 004 Tämän julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Sisältö edustaa ainoastaan Circwaste-hankkeen näkemyksiä ja EU:n komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.

ISBN 978-952-11-5625-0 (pdf) ISBN 978-952-11-5626-7 (print)