materiaalitkiertoon.fi @kiertotalouteen
Uudelleenkäytön ratkaisuja ovat kaikki tuotteiden elinkaarta pidentävät ratkaisut: huolto, korjaus, kunnostus, päivittäminen, käytetyn tavaran myynti, uusiotuotteiden valmistus ja näihin liittyvät palvelut
Edelläkävijäkunta on uudelleenkäytön osaaja
Uudelleenkäyttö on useimmiten materiaalikierrätystä parempi ratkaisu
Uudelleenkäyttö on keskeinen osa hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. • Tuotteiden ja tavaroiden elinkaaria pidentämällä käyttöön ottamamme luonnonvarat pysyvät käytössä ja neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen tarve vähenee. Näin uudelleenkäyttö vähentää tehokkaasti ympäristökuormitusta.
Uudelleenkäytön organisointi edistää taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa • tarjoamalla monenlaisia töitä ja oppimisen mahdollisuuksia sekä laadukkaita käytettyjä tavaroita uusia edullisemmin.
joka on aktiivisesti rakentamassa asukkailleen parempaa tulevaisuutta, • Edelläkävijäkunta, ottaa vahvan roolin uudelleenkäyttömahdollisuuksien tarjonnasta alueensa asukkaille. kunta näyttää itse mallia hankkimalla käytettyä, korjauttamalla ja • Vastuullinen tuunaamalla omissa kiinteistöissään olevia tavaroita. potentiaalit liittyvät ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, ympäristö• Uudelleenkäytön säästöihin, työllistymiseen, vapaaehtoistyön ja osallisuuden mahdollisuuksiin, taloudelliseen tasa-arvoon sekä kestävän talouden ja liiketoiminnan ratkaisuihin. Jokaisen kunnan kannattaisi satsata näihin asioihin!
• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Lokakuu 2023 •
Asenneilmasto muuttumassa oikeaan suuntaan Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs) – hankkeen tekemän selvityksen mukaan uudelleenkäytön haasteet liittyvät kustannuksiin, logistiikkaan ja kykyyn vastata asiakkaiden tarpeisiin sekä asenteisiin, mielikuviin ja ajanmukaisuuteen. Moni toimija miettii, miten käytettynä hankitun tuotteen vastuukysymykset jakaantuvat, riittääkö ostetun tuotteen laatu ja onko tuote turvallinen. Yhdenmukaisia käytettyjä tuotteita voi olla haasteellista löytää suuria määriä. Edelläkävijäkunnilla on merkittävä rooli, kun näihin haasteisiin etsitään ratkaisuja. Kaikki mainitut asiat ratkeavat tekemällä ja monien ratkaisemiseksi on jo työ aloitettu. Asenneilmasto on tällä hetkellä kovassa muutoksessa ja uusien tuotteiden laadukkuuden parantuessa nk. ekosuunnitteludirektiivin myötä voi myös käytetyn tuotteen laatuun luottaa entistä paremmin.
Kiertotalous kartalle
Uudelleenkäyttö vastaa moniin kunnan strategisiin tavoitteisiin Kiertotalouteen siirtyminen vaatii satsauksia uudelleenkäyttöön, uudenlaisia toiminnan rakenteita ja uudenlaista ajattelua meiltä kaikilta. Kuntien kiertotaloustavoitteita voidaan edistää satsaamalla uudelleenkäyttöön kunnan alueella.
Säästöjä monella tasolla Luonnonvarojen säästön kanssa käsi kädessä kulkevat vähenevät hiilipäästöt. Kun paikallisesti käytetään uudelleen jo olemassa olevat tavarat, jäävät uuden valmistukseen ja kuljetukseen liittyvät päästöt syntymättä. Päästösäästöt voidaan myös laskea ja liittää osaksi kunnan vastuullisuusraporttia. Uusien tuotteiden valmistuksella on myös selkeä kytkös luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Uusien luonnonvarojen käyttö ja sen aiheuttamat kaivostoiminta ja metsäpeitteen väheneminen sekä peltojen raivaus ja lannoitus kaventavat eliöiden elämisen mahdollisuuksia.
Paikkoja monenlaiselle työlle ja osaamiselle Uudelleenkäytön organisoinnissa tarvitaan logistiikan osaajia, kuljettajia, lajittelijoita, varastohenkilöitä, hinnoittelijoita, hyllyttäjiä, asiakaspalvelijoita, pyöränkorjaajia, sähkölaitteiden korjaajia, ompelijoita, suutareita, modisteja ja niin edelleen. Kunnan työllistämisen ja nuorten opiskeluaktiivisuuden tavoitteita voidaan
Korjaa.se Korjaase on Ekokumppanit Oy:n ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kehittämä maksuton verkkopalvelu, joka yhdistää rikkinäisten tavaroiden omistajat ja paikalliset korjaamisen ammattilaiset. Tavoitteena on tehdä näkyväksi korjaaminen uuden ostamisen vaihtoehtona ja tehdä korjaaminen mahdollisimman helpoksi.
Kunta voi koota alueella toimivat elinkaarenpidentäjät samalle palvelukartalle: Pääkaupunkiseudun kiertotalouden palvelukartta on yhdistetty kuntapalveluiden palvelukarttaan.
palvelukartta.hel.fi > Hae: Kiertotalous
kytkeä uudelleenkäytön organisointiin. Uudelleenkäytön kentällä on paljon työtä, jota voi oppia ja opiskella työtä tekemällä. Myös korkeasti koulutetuille syntyy työpaikkoja: tarvitaan viestintää, markkinointia, esimiestyötä, johtamista, strategista kehittämistä ja tuotannon ohjausta. Lisäksi voi syntyä kokonaan uusia yrityksiä.
Sosiaalista hyvää oloa kuntalaisille Huollot, korjaukset ja kunnostukset sekä käytetyn tavaran kauppa tapahtuvat pääasiassa lähellä, oman kunnan alueella. Tavarahoiva, eli korjaus-, huolto- ja kunnostustaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä yhteiskunnan kriisitilanteissa ja vahvistavat yhteiskunnan resilienssiä. Kannustamalla yrittäjiä tuottamaan näitä palveluita ja asukkaita palveluiden pariin kunta satsaa omaan tulevaisuuteensa. Kuntalaisten työllistyminen elinkaaren pidentämisen pariin lisää koko kunnan kiertotalousosaamista, kunnan verotuloja ja sosiaalista hyvää oloa kunnassa. Sosiaalinen yhdenvertaisuus ja kuntalaisten tasavertaiset mahdollisuudet löytyvät kuntien strategioista. Monipuolinen uudelleenkäyttötarjonta lisää tasa-arvoa sillä käytetyt tuotteet ovat usein uusia edullisempia ja siten laadukkaat tuotteet ovat kaikkien saatavilla.
• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Edelläkävijäkunta on uudelleenkäytön osaaja • Lokakuu 2023 •
Uudelleenkäytön aika on nyt! Uudelleenkäyttö ei perinteisesti ole taipunut teollisiin mittoihin ja jättimäisiin laitoksiin. Pienimuotoisen, lähinnä kolmannen sektorin hoitaman, toiminnan vahvistaminen ja tukeminen on voitu kunnissakin kokea hankalaksi, mahdottomaksi tai jopa turhaksi. Uudelleenkäytön kehittäminen on jäänyt materiaalikierrätyksen ja jätteenpolton investointien jalkoihin. Nyt, kohti kiertotalousyhteiskuntaa kuljettaessa, nämä asiat tulevat vääjäämättä vastaan. Uudelleenkäyttö on jätteensynnyn ehkäisyä ja tärkeimpiä askeleita kohti toimivaa kiertotaloutta. EU:kin on herännyt ja aloittanut uudelleenkäytön seurannan vuonna 2021. Seurantatietojen ja tavoitteiden puuttumisen vuoksi ala ei ole ottanut suuria kehitysharppauksia. Tutkimustietomme uudelleenkäytöstä on hataraa eikä kokonaiskuvaa alasta oikein ole, jopa termien käyttö on paikoin sekavaa ja epäyhtenäistä. Uudelleenkäytön aika on nyt. EU kannustaa Suomea uudelleenkäytön lisäämiseen ja valtakunnallisen jätesuunnitelmankin tavoitteena on uudelleenkäytön nostaminen seuraavalle tasolle! Perinteisen jätehierarkian etusijajärjestys painottaa jätteen synnyn ehkäisyä. Toivotuin vaihtoehto
Jätteen synnyn ehkäisy Uudelleenkäyttö Kierrätys Hyödynnys energiana
Vähiten toivottu vaihtoehto
Loppusijoitus
Jätteiden hyödynnys energiana pitäisi olla viimeisiä keinoja, mutta todellisuus on toinen. Toivotuin vaihtoehto
Jätteen synnyn ehkäisy? Uudelleenkäyttö 1–3 % Kierrätys 37 % Hyödynnys energiana 63 %
Vähiten toivottu vaihtoehto
Loppusijoitus 1–3 % © Suomen ympäristökeskus
Ohittamattomia mahdollisuuksia ja uutta nostetta Kunta voi tehdä todella merkityksellistä työtä dokumentoimalla uudelleenkäyttöön tekemänsä satsaukset sekä niiden vaikutukset ja asettamalla itselleen uudelleenkäyttöön liittyviä tavoitteita. Näin se on etunenässä tiedon tuottajana ja valmiina, kun raportointijärjestelmät kehittyvät ja tavoitteita asetetaan. Kunta on useimmiten oman alueensa suurimpia hankintojen tekijöitä. Hankinnoissa tulee ensisijaisesti tarkastella mahdollisuudet käyttää vanha uudelleen tai hankkia tuotteet käytettyinä. Hankintaohjeet tulee laittaa näiltä osin kuntoon ja kouluttaa hankintapäätöksiä tekevät ihmiset huomioimaan uudelleenkäytön mahdollisuudet. Pitämällä rekisteriä omaisuudesta, kunnostamalla vanhaa ja käyttämällä käytettyä kunta näyttää esimerkkiä omalla alueellaan. Tämä on myös merkittävä satsaus oman alueen kehitykseen. Kunta on vastuussa kuntalaisten jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon kustannukset ovat pienemmät, jos uudelleenkäyttö voidaan kunnassa organisoida niin, että uudelleenkäyttökelpoiset tuotteet saadaan uudelleenkäyttöön jo ennen kuin ne ovat jätettä. Viestinnällä, neuvonnalla ja jätelaitosyhteistyöllä sekä innovatiivisilla ratkaisuilla, jotka helpottavat kuntalaisten arkea on tässä merkittävä rooli. Edelläkävijäkunta lähtee ennakkoluulottomasti ratkaisemaan tavaroiden elinkaaren pidentämisen kysymyksiä yhdessä jätehuollon toimijoiden, uudelleenkäyttötoimijoiden ja eri alojen yritysten sekä kuntalaisten kanssa. Tavoitteena on että, uudelleenkäyttö on helppoa kuntalaisille ja yrityksille. Yhteistyötä on monin paikoin lähdettykin aktiivisesti kehittämään tekstiilijätteen erilliskeräyksen startattua. Kunnassa voidaan päättää tuen ohjaamisesta uudelleenkäyttötoimijoille. Tuki voi olla monenlaista: vuokratukea, työllistämisen kuntatukea, investointitukea, innovaatiorahoitusta tai suorarahoitusta esimerkiksi kiloperusteisesti. Kunta voi vaikuttaa uudelleenkäytön edellytyksiin myös esimerkiksi maankäytön suunnittelulla, rakennusten käytön periaatteita määrittäessään ja uudelleenkäyttöä kehittäviin hankkeisiin osallistumalla. Kunnan rooliin kuuluu nostattaa uudelleenkäytön, korjauksen ja kunnostuksen arvostusta tuomalla ne vahvasti ja konkreettisesti mukaan koulujen opetussuunnitelmiin ja kunnan omaan viestintään.
• CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä • Edelläkävijäkunta on uudelleenkäytön osaaja • Lokakuu 2023 •
RENET Uudelleenkäyttöverkosto yhdistää uudelleenkäytön tekijät Lahdessa, Kukkasen koulussa saatiin selvää säästöä Yksi kierrätyskalustehankintojen edelläkävijöistä on lahtelainen Kukkasen peruskoulu, jonka tilat kalustettiin lähes yksinomaan kierrätyskalusteilla. Kukkasen koululle toimitettu kierrätyskalustetilaus sisälsi muun muassa yli 300 oppilaspöytää, aulan kalusteet ja opettajanhuoneen sekä neuvottelu- ja taukotilojen pehmeät kalusteet. Kalusteista suurin osa on enintään 3–5 vuotta vanhoja ja kuuluu yhä valmistajiensa valikoimiin, joten kierrätystuotteiden valinta laski kalustehankinnan hintaa neljäsosaan vastaavaan uushankintaan verrattuna. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy auditoi Kukkasen peruskoulun hankinnat, jonka mukaan kierrätyskalusteiden käyttö säästi kiinteitä luonnonvaroja 71 000 kiloa. Hiilidioksidipäästöjä vältettiin 22 500 kiloa, joka vastaa keskiverto suomalaisen asumispäästöjä yli 10 vuoden ajalta lisää: materiaalitkiertoon.fi > Ajankohtaista > • Lue Kierrätyskalusteilla säästettiin lahtelaisessa koulussa yli 70 000 kiloa luonnonvaroja (uutinen 7.3.2022)
Pääkaupunkiseudulla tuetaan kierrätyshankintoja Kuntien rooli uudelleenkäytön edistäjänä ulottuu myös muualle kuin hankintoihin. Erilaisissa yhteyksissä kunta voi kannustaa kuntalaisia viisaisiin ratkaisuihin. Pääkaupunkiseudun kunnat antavat toimeentulotuen asiakkaille maksusitoumuksia myös Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukseen. Kierrätyskeskuksesta asiakas saa tehtyä samalla rahalla huomattavasti enemmän tarpeellisia hankintoja kuin uusien tavaroiden kaupoista. Tässä tapauksessa valinta on tietenkin toimeentulotuen asiakkaan, mutta kunnan tarjoama mahdollisuus ja signaali on vahva. Uudelleenkäyttö on normaalia, hyväksyttävää ja mahdollista.
Verkostossa ratkaisemme yhdessä toimialan haasteita ja vaikutamme toimintaedellytyksiimme yhteiskunnassa. Yhteistyöllä tuodaan uudelleenkäyttö tasapuolisesti kaikkien saataville niin arjessa kuin kriisitilanteissa ja tarjotaan merkityksellistä, paikallista työtä.
Tervetuloa mukaan: renet.fi
Ruotsista mallia Raisioon uudelleenkäytössä Raision kaupunki on selvittänyt mahdollisuutta luoda kokonaan uudentyyppistä kierrätyskeskustoimintaa, eli viedä toiminta sinne, missä ihmiset tekevät kulutusvalintojaan: vilkkaaseen kauppakeskukseen. Tavoitteena on luoda alueelle aktiivinen uudelleenkäyttötoimijoiden verkosto, jota kaupunki voisi toiminnallisesti tukea. Raisiolaisten yhtenä esikuvana on Eskilstunan kunta Ruotsista. Eskilstunaan perustettu Retuna on uudelleenkäyttöön keskittyvä kauppakeskus, jonka yhteydessä on kunnan jäteasema. Retunassa kunta tekee kiinteää yhteistyötä tuotteiden elinkaaren pidentämiseen tähtäävien yritysten kanssa ja tarjoaa työtä vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville. Lisäksi kunnan tarjoama ympäristökasvatus on kytketty Retunan konseptiin. Eskilstuna on melko pieni kaupunki ja on Retunan herättämän mediamielenkiinnon ansiosta päässyt maailmankartalle. lisää: OteShop.fi – verhoomo ja ompelimo • Lue sekä sisustus ja lifestyle myymälä Raisiossa till världens första återbruksgalleria! • Välkommen www.retuna.se CircBrief – kiertotalouden parhaita käytäntöjä:
Edelläkävijäkunta on uudelleenkäytön osaaja Lokakuu 2023
Kirjoittajat: Tuovi Kurttio ja Katja Viberg, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Helena Dahlbo ja Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus Lähteet: CircHubs – Suomen kiertotalouskeskusten yhteinen verkosto. https://circhubs.fi/ Ekosuunnittelu.info – ekosuunnittelu- ja energiamerkintäsäädösten tiedotuskanava. https://ekosuunnittelu.info EU:n komissio: Suomen lisättävä yhdyskuntajätteen kierrätystä ja vähennettävä jätteen polttamista ympäristöministeriö, tiedote 8.6.2023. https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/eu-n-komissio-suomen-lisattavayhdyskuntajatteen-kierratysta-ja-vahennettava-jatteen-polttamista Kierrätyksestä kiertotalouteen: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:13. http://urn.fi URN:ISBN:978-952-361-266-2 Taru Peltola, Kati Pitkänen ja Elli Schubin: Miten halu hankkia uutta voitaisiin kääntää haluksi huolehtia vanhasta? CircBlog 14.10.2022. https://www.syke.fi/fi-FI/content/64069/29961 Viestintäasiantuntija: Katja Lepistö, Suomen ympäristökeskus Ulkoasu: Satu Turtiainen, Suomen ympäristökeskus Kuvat: stock.adobe.com ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Helsinki 10/2023 LIFE15 IPE FI 004 Tämän julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Sisältö edustaa ainoastaan Circwaste-hankkeen näkemyksiä ja EU:n komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.
ISBN 978-952-11-5606-9 (pdf) ISBN 978-952-11-5607-6 (nid.)