Ruotsia Suomenlahden eteläpuolella

Virolaiset ja suomalaiset ruotsin kielen opettajat tapasivat Hanasaaressa marraskuussa ja havaitsivat, että vaikka opetuksen puitteet eroavat toisistaan, yhtäläisyyksiäkin löytyi.

Teksti KATJA HÄMÄLÄINEN kuva LIISA SUOMELA

Suomalaisten näkökulmasta ruotsin kieltä tarvitaan ja käytetään eniten Suomen rannikkoseudulla, Ahvenanmaalla ja tietysti Ruotsissa. Ruotsin kieli avaa ovia ja ikkunoita Pohjoismaihin – näin sanotaan – mutta kuinka moni meistä kielen ammattilaisistakaan tietää, että ruotsia opetetaan ja opiskellaan myös Virossa? En minä ainakaan tiennyt!

Viron ruotsinopettajien yhdistykseen eli Eesti Rootsi Keele Õpetajate Seltsiin (www.erkos.ee) kuuluu reilut 50 jäsentä, joista parikymmentä teki päiväretken Hanasaaren ruotsalais–suomalaisen kulttuurikeskuksen Svenska nu -verkoston vieraiksi marraskuussa. Kiinnostus tavata ja verkostoitua lahden toisella puolella olevien kollegoiden kanssa sekä mahdollisuus keskustella ja vertailla kokemuksia oli houkutellut paikalle myös Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen jäseniä (SRO, www.suomenruotsinopettajat.fi).

Millaista on ruotsin opetus ja oppiminen Virossa ja Suomessa? Olisiko ruotsinopettajilla samat näkemykset, vai eroaisivatko ne toisistaan kuin yö ja päivä? Mitä yhtäläisyyksiä tapaaminen paljastaisi?

Valinnaisuus ja materiaalipula

Suomessa ruotsin kieli on pakollinen oppiaine kaikilla asteilla, onhan kyse toisesta kotimaisesta kielestä ja Suomen toisesta virallisesta kielestä. Virossa ruotsi on valinnainen oppiaine, joten motivaatio ruotsin kielen opiskeluun vaihtelee. Ruotsin kieltä tarvitaan, jotta oppija pääsisi opiskelemaan Tallinnan hyvämaineiseen Gustaf Adolf gymnasium -lukioon tai johonkin toiseen suosittuun tutkinto-ohjelmaan. Toisaalta myös hyvät vapaa-ajan kokemukset Ruotsista ohjaavat valitsemaan ruotsin kieltä. Yleisesti virolaiset nuoret eivät kuitenkaan tiedä Ruotsista niin paljon kuin vanhemmat sukupolvet, koska englannin kieli ja ”suuri, avara maailma” kiinnostavat enemmän. Suomen, Ruotsin ja Viron Nato-jäsenyydet ja muuttuva maailma ovat kuitenkin kääntäneet virolaisten(kin) katseita Pohjoismaihin, missä ruotsin kieli on edelleen varsin käyttökelpoinen.

Virolaiset ruotsinopettajat pahoittelivat tarkkojen opetussuunnitelmien puutetta, joka johtuu valinnaisaineen asemasta. Oppimateriaalit tehdään pääsääntöisesti itse, koska Viron ja Suomen suuret kustannusyhtiöt eivät ole julkaisseet oppikirjoja vähäisen oletusmyynnin vuoksi. Jotkut virolaiset ruotsinopettajat käyttävät Suomesta saatuja, jopa kymmeniä vuosia vanhoja oppikirjoja. Niiden käyttö on kuitenkin ongelmallista, koska ne ovat kaksikielisiä ja niissä käytetään tukikielenä suomea. Virolaiset lapset ja nuoret nimittäin eivät enää osaa suomea vanhempien ikäluokkien tavoin. Kielioppia suomeksi, kappalekohtaisia ruotsi–suomi-sanastoja ja suomenkielisiä tehtäväohjeistuksia ei voida käyttää ilman, että ne kerrottaisiin oppitunneilla viroksi.

Minulle suurin ilonaihe oli huomata, että ajatusten vaihtoon käytettiin vain ruotsia, ei suomea tai englantia.

Opettajuus yhdistää

Vaikka puitteet ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen eroavatkin toisistaan, yhteiset nimittäjät löytyivät opettajuudesta: motivoituneet oppijat, kielitaidon karttuminen, opetusryhmän edistyminen ja hyvät oppimistulokset ilahduttavat Suomenlahden kummallakin puolella. Opettajat tuntevat näistä asioista yleismaailmallista tyytyväisyyttä. Osallistujien omat polut opettajiksi vaihtelivat. Eräs virolainen opettaja totesi lakonisesti, että ”det bara blev så”, kun taas toinen kertoi tehneensä työtä jo teini-ikäisenä: ”Jag hjälpte till att undervisa mina små syskon och kusiner.” Minulle suurin ilonaihe oli huomata, että ajatusten vaihtoon käytettiin vain ruotsia, ei suomea tai englantia.

Entä sinä, hyvä lukija, kiinnostuitko sinä yhteistyöstä virolaisten ruotsinopettajien kanssa? Svenska nu -verkosto, Suomen ruotsinopettajien yhdistys ja Svensklärarföreningen i Sverige (www.svensklararforeningen.se) jatkavat yhteistyötä, jonka käynnistää Nordplus-hankkeen valmistelu alkuvuodesta 2025. I språkets hav – samarbete kring Östersjön -hankkeessa kieltenopetuksen lisäksi kestävällä kehityksellä on tärkeä rooli.

Hanketta koordinoiva Liisa Suomela Svenska nu -verkostosta kertoo, että hankkeeseen on suunniteltu kuuluvan eri maiden opettajien välisiä virtuaalisia ja fyysisiä tapaamisia: ”Projektet skulle innebära virtuella och fysiska träffar för lärare från alla länder med syftet att skapa nya nätverk, producera nytt material som stärker förmågan att lösa gemensamma utmaningar kring Östersjön och därmed bidra till en hållbar och integrerad Norden samt utveckla elevernas språkkunskaper.” Käynnistyessään hanke on avoin kaikille ruotsinopettajille, joten voit astua ruotsinlaivaan, joka viekin sinut Tukholman sijaan Tallinnaan!

Suomalaisia ja virolaisia ruotsinopettajia Hanasaaressa.