Jäsenmatka houkutteli opettajia

Helsinki–Vantaan kieltenopettajat teki koulutusmatkan Tallinnaan viime vuoden syyskuussa.

Teksti ANNA HALME kuva MIRJAMI LAPPALAINEN

Jäsenmatka voi olla hyvä keino yhdistyksen jäsenistön aktivoimiseen. Tämän totesivat Helsinki–Vantaan kieltenopettajat. Yhdistys on ennenkin matkaillut Tallinnaan, ja viime syksynä kokeiltiin ensi kertaa yli yön matkaa. Heidän vinkkinsä on: kannattaa aloittaa pienestä. Yksinkertaisimmin toteutettavat ulkomaanmatkat suuntautuvat nykytilanteessa Viroon tai Ruotsiin. ”Miettikää, mikä lähinnä on ja helpoimmin tulee. Tehkää päiväreissu ensin, niin voitte laskea, kuinka paljon työtä yöreissu teettäisi”, vinkkaavat Helsinki–Vantaan puheenjohtaja Hanna Pyykönen ja sihteeri Maria Virokannas. Jos tuntuu, ettei omasta yhdistyksestä lähde tarpeeksi iso porukka liikkeelle, kiinnostusta voisi kysellä myös naapuripiiristä.

Suunnittelu alkoi ajoissa

Vantaan kieltenopettajat on ollut aiemmin oma, itsenäinen yhdistyksensä, ja noihin aikoihin Vantaalta tehtiin jäsenmatkoja pidemmällekin Eurooppaan. Kenties näiden perinteiden takia jäsenmatkoja on toivottu myös nykyiseltä Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry:ltä. Mahdollisuuksia pidempiin matkoihin on hieman tutkittukin, mutta niiden toteuttaminen on aina kaatunut kalliisiin hintoihin. Helsingin seudulta Tallinnaan sen sijaan on edullista matkustaa. Maria toteaa, että viikon reissu pidemmälle olisi ollut myös työmäärän vuoksi melkoinen ponnistus: ”Vantaan matkakerhon toiminta aikoinaan on ihailtavaa, mutta aika on ehkä toinen. Arkityötä on vielä enemmän kuin ennen, joten on vaikea saada ihmisiä mukaan.”

Hanna ja Maria kertovat, että syyskuussa toteutettua matkaa alettiin työstää keväällä: ”Kevään viimeisessä hallituksen kokouksessa suunnitelmat olivat valmiina, ja syksyn ensimmäisessä jaettiin työt ja alettiin lähettää viestejä ja varauksia.” Vielä ennen kesälomia otettiin yhteys vierailukouluun. Toiseen vierailukohteeseen, Viron Opetushallitusta vastaavaan Haridus- ja Noorteametiin eli Harnoon oltiin yhteydessä heti syyslukukauden aluksi, ja samoihin aikoihin varattiin laivamatkat. Hanna ja Maria tähdentävät, että vierailukohteita olisi voinut lähestyä vieläkin aikaisemmin, sillä Virossa kesäloma alkaa ja päättyy hieman myöhemmin kuin meillä. Lukuvuosi ei vielä ollut pitkällä suomalaisopettajien vierailun aikaan, ja vastauksia sähköposteihin piti hieman odotella. Ilman hallituksen jäsenten valmiita suhteita kohteisiin ei olisi välttämättä päästy.

Työt ja vastuut jaettiin

Mukana matkan suunnittelussa ja toteutuksessa oli koko yhdistyksen hallitus. Yksi varasi laivat, toinen oli yhteydessä Harnoon, kolmas vierailukouluun, neljäs keräsi ilmoittautumiset ja hankki ravintolat ja hotellit ja niin edelleen. Maria arvioi, että 1–2 hengelle olisi liikaa puuhaa oman työn ohessa, joten on aina parempi, kun vastuuta voi jakaa: ”Oli rentoa, kun oli vain yksi rajattu oma tehtävä.” Hanna painottaa kuitenkin, että selkeä työnjako on tärkeää, jotta vältetään ”liian monta kokkia” -vaara. Molemmat toteavat, että jos kauempaa Suomesta jokin piiriyhdistys haluaisi tehdä vastaavan matkan, bussi- tai junamatkan järjestäminen satamaan olisi oma työtehtävänsä, joka vaatisi mieluiten yhden käsiparin lisää.

Helsinki–Vantaan kokemuksen mukaan olisi tärkeää, että koko järjestelytoimikunta lähtisi matkalle. Koulutusmatka on myös edustustehtävä hallituslaisille ja yhdistyksen toiminnan esittelyä jäsenille. Osallistujien tulee voida kääntyä järjestäjien puoleen erilaisissa matkaan liittyvistä kysymyksissä. Mitään matkatoimistoa tai päivystystä ei kuitenkaan tarvitse pitää 24/7. Ohjelmaan kannattaa sisällyttää myös kaikille omaa aikaa. ”Ensimmäisenä päivänä meillä oli yhteinen ruokailu, ja seuraavana kaikki olivat omillaan. Hallitus piti huolta, ettei kukaan jäänyt yksin”, Hanna ja Maria sanovat. Matkalla pidettiin jopa hallituksen kokous, mutta tätä ei välttämättä suositella, koska se vaatii jälleen oman organisoimisensa.

Ohjelma kiinnosti

Matkaa mainostettiin jäsenkirjeessä ja sosiaalisessa mediassa, ja ilmoittautumiset kerättiin syyslukukauden alussa Forms-lomakkeella. Matkapäivät olivat torstaista lauantaihin 12.–14.9. Osallistujien maksimimääräksi oli ajateltu 20, ja se tuli melkein täyteen. Moni osallistuja oli saanut palkallisen vapaan perjantain, koska sinä päivänä ohjelmassa oli kouluvierailu ja käynti Harnossa. Lisäperusteluna palkalliselle vapaalle oli, että vierailuilla opettajat oppivat uutta ja verkottuivat sekä keskenään että virolaisten kanssa. Hanna ja hänen kollegansa Anna-Mari Ojala tekivät vierailuilta diasarjan, jonka osallistujat saivat käyttöönsä, jotta he saattoivat jakaa matkan antia omilla kouluillaan.

Menomatkalla torstain alkuillasta laivalta oli varattu tila, jossa LUKKI esittäytyi ja ryhmäläiset tutustuivat toisiinsa. Hotelliin kirjautumisen jälkeen ryhmä lähti yhdessä syömään. Perjantaina ohjelmassa oli vierailut Harnossa ja Tallinna Ühisgümnaasiumissa, joka on yli 100-vuotias perinteikäs koulu lähellä Tallinnan keskustaa (tyhg.edu.ee). Koululla oli nähty valtavasti vaivaa: rehtorin esittelypuheen lisäksi vieraita kierrätettiin luokissa ja he pääsivät muun muassa osallistumaan suomen kielen tunnille. Lauantaille osallistujat saivat varata matkanjärjestäjien kautta liput Banksyn näyttelyyn, tai vaihtoehtoisesti heille oli koottu muita kulttuurivinkkejä. Illalla oli yhteinen päätösateria laivan buffetissa. Kaikki kohteet olivat Tallinnan kaupungin sisällä, ja niiden välillä liikuttiin julkisilla tai takseilla.

Kokemukset kerättiin

”Kun tehdään oman työn ohessa ja ei olla ammattilaisia matkanjärjestäjiä, aina sattuu ja tapahtuu, mutta kaikesta selvittiin”, Hanna ja Maria iloitsevat. Laadukas ohjelma loi luottamusta suunnitelmiin. Osallistujat esittivät vierailuilla kysymyksiä ja syntyi keskustelua. ”Lähtökohtaisesti parhaat keskustelut käydään kieltenopettajien kesken. Pedagogiset keskustelut, koulujen toimintatapojen vertailu ja ylipäätään kiireettömät hetket eri kokoonpanoissa – mikään muu ei ole samalla tavalla silmiä avaavaa”, Maria kiittelee.

Matka ylitti järjestäjienkin odotukset, ja se poiki yhteistyötä ja jatkovierailujakin. Lyhyen etäisyyden etuna onkin se, että se mahdollistaa yhteistyön jatkamisen ja vastavuoroisuuden. Matkan suunnittelu ja toteutus on dokumentoitu ja lisätty yhdistyksen vuosikelloon, joten tulevat hallituksetkin voivat toistaa saman, jos haluavat. ”Kun oli nähnyt vaivaa, oli itselle kiva, että kokemus oli niin onnistunut. Tavoitteena on tietenkin lisäarvon tuottaminen jäsenille, mutta tämä oli järjestäjillekin antoisaa”, Hanna sanoo.

HANNAN JA MARIAN KOLME VINKKIÄ

Jos muut yhdistykset suunnittelevat samaa, erityisesti kannattaa ottaa huomioon nämä:

1.  Aloittakaa pienestä!

2. Sopikaa, kuka konkreettisesti tekee mitäkin.

3. Varautukaa sähköpostien määrään.

MUISTOJA VIERAILUILTA

Teksti Anna-Mari Ojala, Viikin normaalikoulu

VIERAILUSTA paikalliseen Opetushallitukseen ja tallinalaiseen kouluun jäi monenlaista mieleen. Näistä aiheista olisi todella kiinnostavaa kuulla lisää!

• Lahjakkaiden opetus tarjosi käsittääkseni selvästi enemmän kuin vain ylöspäin eriyttämistä.

• STEM-aineiden suosiota on kasvattanut muun muassa koululaisille suunnattu TV-ohjelma Rakett 69, jossa kilpaillaan tiedeaineisiin liittyvissä tehtävissä. Studiolle voi varata vierailukäyntejä.

• Erittäin heikkoja oppilaita on vähän (OECD-vertailu). Tämä oli aikanaan Suomen hyvien PISA-tulosten taustalla.

• Koulussa, jossa vierailimme, oli hyvä työrauha.

• Digilaitteita käytetään vähemmän kuin Suomessa.

• Koulujen johto kouluttautuu osin yrityselämässä.

• Joustava ja monimuotoinen opettajankoulutus on syntynyt opettajapulasta. Tämä on ajankohtainen aihe myös Suomessa, sillä aineenopettajakoulutukseen hakeutuu aiempaa vähemmän opiskelijoita.

• Virolaiset suhtautuvat kriittisesti PISA-testeihin, koska pelkäävät ongelmien unohtuvan.

Koronan jälkeen suuri osa koulutuksista on järjestetty etänä, usein illalla. Kohtaamiset ja keskustelut muiden koulujen opettajien kanssa ovat jääneet vähiin. Tämä on mielestäni iso heikennys. Kiitos Helsinki–Vantaan kieltenopettajien hallituksen aktiiveille ja kaikille niille, jotka järjestävät koulutuksia ja mahdollisuuden tavata muiden koulujen opettajia kasvokkain.

Helsinki–Vantaan kieltenopettajien ryhmä vierailulla Viron Opetushallitusta vastaavassa Harnossa.