Verkostoista virtaa opetukseen

Kieltenopetusta kehittävä verkostotyö edistää myös opettajien ammatillista kehittymistä.

Teksti TUULA JÄPPINEN, MAARIT OHINEN-SALVÉN, RIITTA YLI-TAINIO kuva ANNI HANÉN

Opettajat ovat perinteisesti kehittäneet ammatillista osaamistaan osallistumalla täydennyskoulutuksiin ja seminaareihin, mutta oppilaitosten yhteistyö voi myös toimia oivallisena kehittymis- ja kehittämisväylänä. Keskiössä ovat tällöin yhdessä tekeminen ja vertaisoppiminen. Korkeakoulusektorilla yhteistyötä tehdään paljon sekä kansallisissa että kansainvälisissä konsortioissa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on aktiivinen toimija monenlaisissa verkostoissa, joista tässä esittelyssä ovat Kielibuusti ja Ulysseus European University.

Buustia oppimiseen ja opettamiseen

Kielibuustiksi nimetyssä hankkeessa on kehitetty tutkimukseen perustuvia ratkaisuja kotimaisten kielten oppimiseen ja opettamiseen. Kielibuusti-hankkeen keskeisiä lähtökohtia on ollut yhtäältä se, että kieltä ei opita pelkästään kielikursseilla vaan kaikissa tilanteissa, joihin ihmiset osallistuvat, ja toisaalta se, että kielen oppiminen ei ole vain yksilön vastuulla vaan oppimiseen tarvitaan kieliympäristön tukea. Taustalla on tarve houkutella Suomeen kansainvälisiä opiskelijoita ja työntekijöitä sekä saada heidät jäämään tänne.

Yhteistyö on tarjonnut hankkeessa mukana oleville opettajille mahdollisuuden verkostoitua suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä -kollegoiden kanssa erilaisissa tilaisuuksissa ja yhdessä tekemällä.

Hankkeessa tuotettu materiaali on koottu Kielibuusti-portaaliin vapaasti käytettäväksi. Portaali sisältää runsaasti monipuolista materiaalia eri kohderyhmille: Pedagogiikkapankissa on konkreettisia käytännön ohjeita ja valmista oppimateriaalia tehtävineen monesta aihepiiristä ja eri taitotasoille. Portaaliin on koottu myös kuratoitu lista hyvistä itseopiskelusivustoista, sovelluksista ja muista työkaluista, joita voi suositella suomen kielen opiskelijoille.

Kielibuustin ansiosta Haaga-Heliassa on ollut mahdollista toteuttaa korkeakoulun sisäinen kokeilu suomen kieltä ja yrittäjyyttä yhdistävästä opetuksesta. Pilottitoteutus ei olisi ollut mahdollinen ilman hankerahoitusta, koska se edellyttää kahden eri oppiaineen opettajan työpanosta suunnittelussa, materiaalinlaadinnassa, opetustilanteissa ja arvioinnissa. Yhteisopettajuus avartaa näkemystä eri oppiaineiden sisällöistä ja soveltuvista opetusmenetelmistä.

Kielibuusti päättyy vuoden 2024 lopussa, mutta siitä jää paljon elämään. Mainitun portaalin lisäksi on luotu uusia kursseja ja uudenlaisia käytänteitä opiskelijoiden ohjaamiseen. Hankekorkeakouluissa on myös tehty tai tekeillä kielilinjauksia ohjaamaan eri kielten käyttöä työyhteisön monikielisissä vuorovaikutustilanteissa.

Kansainvälistä yhteiskehittämistä

Kansallisen verkostotyön lisäksi opettajat voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan kansainvälisessä yhteistyössä. Yksi esimerkki yhteistyöstä ovat Eurooppa-yliopistoallianssit kuten Ulysseus European University.

Osana Ulysseus-yhteistyötä allianssille luodaan yhteistä kielitarjontaa sekä yhteinen kielipolitiikka. Kielitarjonnan kehittäminen kansainvälisenä yhteistyönä keskenään hyvin erilaisten korkeakoulujen tarpeisiin vaatii keskusteluja jaetun näkemyksen löytämiseksi ja yhteisiin pelisääntöihin sitoutumista kaikilta osapuolilta. Yksi esimerkki tästä on vaihteleva kokemus ja osaaminen verkkokurssien suunnittelussa ja toteuttamisessa, mikä voi haastaa kurssien keskinäisen tasalaatuisuuden saavuttamista. Kansainvälisessä konsortiossa on otettava huomioon lainsäädäntöön ja muihin viranomaistasoisiin määräyksiin liittyvät asiat, esimerkiksi uusien kurssien mahdollinen kansallinen akkreditointi.

Ulysseuksen kieliohjelmassa on luotu muun muassa vaikuttava määrä vieraiden kielten online-kursseja: 36 online-kurssia kymmenessä eri kielessä. Tarjolla on kielen ja tason mukaan joko täysin itsenäisesti suoritettavia verkko-opintoja tai kursseja, joilla on opettajan pitämiä online-tunteja. Osa alkeiskursseista on avoimia ja maksuttomia kaikille kiinnostuneille. Kielikurssitarjonta on vielä täydentymässä.

Yhteistyöllä on myönteisiä vaikutuksia osallistuville korkeakouluille ja opettajille. Korkeakoulun opetustarjonta ja mahdollisuudet henkilöstö- ja opiskelijaliikkuvuuteen monipuolistuvat. Vieraiden kielten opiskelun vähennyttyä Suomessa viime vuosina muutos kielikurssien osallistujamäärissä näkyy korkeakoulutasollakin, ja joissakin kielissä kysyntä on pienentynyt huomattavasti. Allianssiyhteistyöllä voi olla opettajan näkökulmasta jopa työllistävä vaikutus, kun muiden korkeakoulujen opiskelijat lisäävät kurssin opiskelijamäärää ja saattavat pelastaa sen toteutumisen. Lisäksi ulkomaalaiset opiskelijat tuovat aitoa kansainvälisyyttä opetusryhmiin, jolloin kielikursseilla tyypillisesti sisältönä olevat kulttuuriaiheet saavat entistä syvemmän käytännön merkityksen.

Tutustuminen partnerikorkeakoulujen opetussuunnitelmiin ja opetuskäytänteisiin sekä hallinnollisiin menettelytapoihin avaa uudenlaista näkemystä omaan työhön. Erittäin palkitsevaa on huomata, että olemme Suomessa edelläkävijöitä erityisesti verkko-opetuksen saralla.

Yhteistyön hyödyt ja haasteet

Kollegoilta oppiminen yli oppilaitos- ja jopa maarajojen on usein yhteistyön parasta antia. Varsinkin silloin, kun päästään tekemään uutta materiaalia tai kokonaista kurssia, ollaan ammatillisen kehittymisen ytimessä. Parhaimmillaan yhteistyö tukee opettajan omaa ammatti-identiteettiä ja henkilökohtaista kehittymistä. Se voi edistää esimerkiksi kulttuurierojen ymmärtämistä, epävarmuuden sietokykyä ja erilaisten kollegoiden kohtaamista.

Verkostot tukevat opettajia myös heidän omissa organisaatioissaan muutostarpeiden tunnistamisessa, uudistusten esittämisessä johdolle sekä muutosten suunnittelussa ja läpiviemisessä. Hankkeilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä on kerrannaisvaikutus, kun hankitut tiedot ja taidot sekä luodut materiaalit ja uudet opetusmenetelmät jalkautuvat korkeakoulun muuhunkin toimintaan opettajien arkityössä.

Osallistujien erilaiset näkemykset ja vahvuudet sekä vaihtelevien käytänteiden vertailu antavat paljon. Toisaalta eri korkeakoulujen omat toimintatavat ja jopa tekniset ratkaisut kuten oppimisympäristövalinnat voivat luoda haasteita työn käynnistämiselle. Tutustuminen muiden oppilaitosten toimintatapoihin rikastuttaa opettajien työtä. Innostava kollega toisaalla rohkaisee toimimaan uusin tavoin omassa toimintaympäristössä. Tuttuja ihmisiä on jatkossakin helppo lähestyä vaikkapa uusien hankeideoiden merkeissä.

Kirjoittajat Tuula Jäppinen, Maarit Ohinen-Salvén, Riitta Yli-Tainio

Tuula Jäppinen toimii lehtorina, Maarit Ohinen-Salvén yliopettajana ja Riitta Yli-Tainio kehityspäällikkönä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

LISÄTIETOJA

KIELIBUUSTI (2021–2024) on osa korkeakoulujen ja OKM:n Talent Boost -palvelulupausta. Toimenpideohjelmaa koordinoivat työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on toteutettu Aalto-yliopiston, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Siinä kehitetään kotimaisten kielten koulutusta vastaamaan tehokkaammin Suomeen rekrytoitavien ja maassa olevien kansainvälisten osaajien kielitaitotarpeisiin. Lisätiedot: https://www.kielibuusti.fi

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu on yksi Ulysseus European University -allianssin korkeakouluista. Muut allianssissa mukana olevat korkeakoulut ovat Université Côte-d’Azur (Ranska), Università di Genova (Italia), Universidad de Sevilla (koordinaattori, Espanja), Technical University of Koŝice (Slovakia), Management Center Innsbrück (Itävalta), Universität Münster (Saksa) sekä Univerzitet Crne Gore (Montenegro). Ulysseuksen toimintaan kuuluu allianssin yhteisten tutkintojen lisäksi muu yhteinen koulutustarjonta. Lisäksi edistetään tutkimusta ja tarjotaan mukana olevien korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle vapaata liikkuvuutta partnerikorkeakoulujen välillä. Lisätiedot: https://ulysseus.eu/

Kielibuusti-hankkeen tapaamisissa jaetaan ideoita ja kokemuksia.