Nuorten kansainvälinen snorkkelisukellusleiri Tanskassa 27.6-3.7.2004
3. päivä Päivällä oli tutustuminen Elvskogin linnaan ja linna-alueeseen. LinnaalueelIa oli erittäin paljon katsomista ja tekemistä. Oli erilaisia sokkeloita puutarhoissa. useita museoita, näyttelyitä, kiipeilyratoja puiden latvoissa jne. Viettämämme 5 tuntia eivät riittäneet kuin tutustumiseen murto-osaan tässä paikassa. Illalla aloimme valmistautua yösukellukseen. Jokainen snorklaaja varustettiin "kiilitikuilla" ja sukellusvalolla. Ja sallittu sukellusalue merkittiin strobova-
Olin Suomen edustajana Tanskassa pidetyllä CMAS:n kansainvälisellä
loilla. joten eksymisen vaaraa ei ollut. Sukelluksen jälkeen syötiin keittoa
leirillä. Mukana oli tanskalaisia, norjalaisia. irlantilaisia ja espanjalaisia.
nuotion ääressä. Tuona iltana tanskalaisten ei tarvinnut muistuttaa hiljai-
Yhteensä meitä oli 20 varsinaista leiriläisti'i ia meidän lisäksi tanskalaista
suudesta leirialueella.
z o
4. ja 5. päivä
-0 -0
leirihenkilökuntaa kymmenkunta. Iältään leiriläiset olivat 15-20 -vuotiaita ja heidän ohjaajansa 18-40 -vuotiaita. Leiripaikkamme oli Langland ia siellä Emmerbollen leirintäalue. Se on
JJ
pitkänomainen saari Odessan saaren itäouolfllla. Paikka oli suhteellisen
Nämä päivät vietin itse tutustuen tanskalaiseen terveydenhuoltoon, joka
iso, siisti ja täynnä kaikenlaisia aktiviteetteja. Kesäkuun lopulla leirintäalu-
on muuten erittäin hyvä. Jälkeenpäin näin ja kuulin päivien sisältäneen
eella ei Vifllä ollut ruuhkaa. sillä tanskalaisetkin lomailevat enemmän heinä-
vedenalaista valokuvauskilpailua, aarteenetsintää. banaani/moottorivene
ja elokuussa. Ensimmäinen ilta meni tutustuessa toisiimme; pelasimme
ajelua ja muuta mielenkiintoista.
»
37
erilaisia ulkopelejä. kuten jotain suomalaisen oesäpallon ja basebalIin sekoitusta. jonka nimi ei jäänyt mieleeni. Ilta sujui vauhdikkaasti ja pian oli aika mennä nukkumaan. Nukkumaanmenoajoista ja hiljaisuudesta tanskalaiset isäntämme olivat aika tiukkoina.
6. päivä
•
Oli aika tulla kotiin monta mielenkiintoista kokemusta rikkaampana. Kokonaisuutena tanskalaisten leiri oli erittäin onnistunut ja hyvin järjes-
1. päivä Aamupalan - jonka yhteydessä aina valmistimme lounaaksi eväsleivät,
tetty. Tämänkaltaiset leirit toimivat nuorille snorklaustaitojen kehittäjänä sekä tilaisuutena nähdä muiden maiden snorklauskulttuuria, kaverisuhteiden luontipaikkoina, mutta myös tehokkaina kielikursseina.
f\)
o o .f:> (f)
C
olimmehan Tanskassa smörrebrödifln luvatussa maassa - jälkeen oli yhtei-
Ensi kesän leiripaikka on vielä auki, mutta toivottavasti sinne lähtee
/\
nen päiväpalaveri. Kävimme läpi. mitä päivä piti sisällään, mitä varusteita
Suomesta porukkaa nauttimaan snorklaamisesta ja toisten nuorten
m r
tarvitsisimme. kuka olisi kenenkin ryhmässä ja kuka kenenkin kanssa
seurasta. Ja heitettiinpä CMAS:n puolelta ilmaan ajatus siitäkin, että
snorklaisi. Sitten suuntasimme autoilla kohti ensimmäistä snorklauspaik-
Suomessa olisi tulevina vuosina kansainvälinen leiri. Tämän ajatuksen
kaa aiheena arkeologia. Tavoitteena oli löytää lahden pohjukasta kivikauti-
haluan tuoda nyt tässä esiin ja mietittäväksi teille kaikille.
sia kirveenteriä. ooria. nuolenkärkiä jne. Suurena "vilukis..c;ana" olin itsekin kovin hämmästynyt. kun huomasin snorklanneeni 1,5 tuntia n. 20-asteisessa vedessä ilman. että olisin palellut. Saaliinamme oli varsin mittava kasa erilaisia kiviä. Kuivattelun ja eväiden syönnin jälkeen lähdimme kohti museota esittelemään aarteitamme. Yllätys oli melkoinen, kun kivikasoistamme intendentti löysi useamminkin "erittäin suurella todennäköisyydellä" esi-isiemme käyttämän työkaIun osan. Onnellisena hyvin suoritetusta arkeologista tutkimuksestamme tutustumme museoon muutoin. Museossa oli esillä paljon esineistöä kivi kaudelta aina 1800 luvun loppuun asti.
2. päivä Päivän aiheena oli meri biologia. Saimme kuulla varsin kattavan esityksen merestä ja siellä olevasta elämästä. Mukaan sukellukselle saimme kuvia "ötököistä" ja kasveista, joihin mahdollisesti törmäisimme sekä keräilypussit, joihin toimme muidenkin ihasteltavaksi omia löytöjä kuten rapuja, simpukoita, kasveja jne. Tanskassa on paljon samankaltaisia kasveja kuin Suomessa, mutta suolaisemman veden vuoksi Tanskan vesillä tapaa myös useita kasvi- ja eläin lajeja, joita Suomessa ei ole.
Teksti ja kuvat: Heli Laukkarinen
-l
» L »