Puula eli Puulavesi r SUOMEN 13. suurin järvi r ETELÄ-SAVON maakuntajärvi r PINTA-ALA 330 km2 r KESKISYVYYS 9,2 m r SYVIN KOHTA 69 m r YLI 10 M syvää 36 % r YLI 20 M syvää 11 %. r SE-LOHI 12,3 kg 2002 SUOJELUALUE: r PINTA-ALA 166 km2 r RANTAVIIVAA 330 km. NÄKÖSYVYYS KARTTUUNSELÄLLÄ r TALVISIN noin 8 m r KESÄISIN 5–6 m LISÄTIETOJA:
www.puula-kyyvesi.fi www.puulataival.fi www.luontoon.fi www.retkikartta.fi www.visitfinland.com
SUURIN OSA Puulasta on kirkasvetistä, niukkahumuksista ja vedenlaadultaan erinomaista. Puulasta kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan keskeiset osat, kuten Simpiänselkä ja Karttuunselkä sekä niiden välinen saaristo. Puulalla on runsaasti rantautumispaikkoja, joista saa lisätietoja Puulan luontomatkailukartasta. Siihen on merkitty myös venereitit, niiden kulkusyvyydet, veneenlaskupaikat ja linnuston pesimärauha-alueet ajalla 15.5.–15.7. Kaikissa rantautumispaikoissa on kuivakäymälä ja tulentekopaikka, muutamissa keittokatos tai laavu. Osa on suunniteltu teltanpohjineen erityisesti yöpymiseen. HUIMIA KALANSAALIITA, RAUKKEJA JA KALLIOMAALAUKSIA
Puula tunnetaan suurista lohistaan. Saaliiksi voi saada myös Etelä-Savon maakuntakalaa muikkua tai haukia, ahvenia, taimenia ja kuhaa. Puulalla on runsaasti tuhansia vuosia vanhoja raukkeja eli sienenmuotoisia, rannoilla seisovia kivipylväitä. Kuuluisin niistä on Alttarikivi Alttarisaaressa Soisalonselällä. Hirvenlahden Hahlavuoressa voi nähdä kalliomaalauksia, Mainiemenselän tuntumassa korkeita pahtaseiniä ja Porttisalmen luona Ison Paatsalon valuvaa rakkakivistöä. Alueella on runsas kuikkakanta ja myös uhanalainen valkoselkätikka viihtyy puhtaalla erämaajärvellä. URHEILUSUKELTAJAT ETSIVÄT ”PUULAN TITANICIA”
Aikoinaan Puulalla liikennöi suuri höyrylaivasto, josta ei ole säilynyt ainoatakaan purtta. Yksi pursista sukelsi vuonna 1946 Puulan pohjaan. Raimo Laitinen Mikkelin Urheilusukeltajista käynnisti viime vuonna projektin sen etsimiseksi ja nostamiseksi. Haastetta projektiin tuo arvioidun uppoamispaikan jyrkkärinteinen pohja ja noin 30 metrin syvyys. Netistä löytää videomateriaalia etsintäyrityksistä Yle Areenalta haulla ”Puulan Titanic” ja YouTubesta haulla ”Mikkelin Urheilusukeltajat”.
VÄISÄLÄNSAAREN LÄHELLÄ ON HYVIÄ SUKELLUSPAIKKOJA
Mikkelin Urheilusukeltajat suuntaavat usein kesäkauden keskiviikkosukelluksille Väisälänsaareen menevän sillan viereiseltä veneluiskalta seuran kumiveneellä. Kynsikaivonvuorelle (< 18 m) on viiden minuutin venematka. Pinnan alla näkee isoja kivenlohkareita, kivenkoloja ja kalannarraajien jumiin jääneitä ankkureita. Vuorella on raukkeja. Kivenlohkareiseen Haukkavuoreen (< 15 m) matka kestää alle 10 minuuttia. Pääskysaareen (< 15 m) on 10 minuutin matka. Siellä voi sukeltaa kahteen suuntaan. Toiseen suuntaan on kallioseinämässä sukeltajan levyinen negatiivinen seinämä, kallionkoloja ja halkeamia. Toiseen suuntaan (< 40 m) on hiekkarinteen jälkeen mukavaa kallionseinämää noin 20 min sukellettavaksi. Pääskysaaren vastapäätä on Iso Häähkiäinen (< 35 m), jossa on kallioseinämä, uskomattoman jyrkkä mutarinne ja kaatuneita puita. Puukonsaareen, Lokalahden kärkeen (< 20 m) on noin tunnin matka. Siellä on pudonnut ja huipustaan nojaamaan jäänyt kalliolohkare. Se muodostaa ”luolan”, jossa on valtavasti ilkeitä, jopa lahjetta näykkiviä ahvenia. Niemenkärjen toisella puolella hieno kalliohiekkarinne (< 40 m). Useissa paikoissa voi nähdä myös matikanvonkaleita. Kangasniemeltä voi lähteä matkaan veneellä Lohiniemen lähistöllä olevasta venesatamasta. Venematka Vehmassaloon (< 50 m) kestää noin 20 min. Paikalla on hieno, portaittain syvenevä seinämä. Veneettä pääsee sukeltamaan vaikkapa Kantturalahdessa (< 10 m), joka on Mikkelistä päin Väisälänsaareen tultaessa noin 500 m ennen siltaa tien vasemmalla puolella. Sukelluspaikka on niemen kärjessä; pieni nätti kallionseinämä, jossa on kapea negatiivinen kolo ja kallionhalkeamia kaloineen. Pohja on helposti pöllyävää ”kultahiekkaa”. Tervetuloa seikkailemaan Puulalle omatoimisesti tai Mikkelin Urheilusukeltajien matkassa vaikkapa keskiviikkosukelluksille!
Sukeltaja 3/2012 41