WWW.SUKELTAJA.FI
SARI NUOTIO
Norppaohjaaja Anu Kärkkäinen Keski-Uudenmaan Sukeltajista palkittiin Vuoden 2009 Junnuvalmentajanana. Toinen palkinto myönnettiin Östersundom IF:n valmentaja Christoffer Anderssonille. Nuoren Suomen Sinettiseuratyöryhmä valitsi palkitut runsaan sadan juniorivalmentajaehdokkaan joukosta. Valintakriteerien mukaan palkittavan tulee olla innostava, osaava ja valmentaa alle 18-vuotiaita. Lisäksi painotettiin valmentajan kykyä tehdä seurojen välistä yhteistyötä. Anua luonnehdittiin vastuulliseksi, motivoituneeksi ja visionääriseksi. Palkinto tuli Anulle mieluisana yllätyksenä. – Palkinnon saaminen tuntui erittäin hyvältä. En osannut aavistaa, että jotain sellaista voi tapahtua. Suomessa ei ole montaa sukellus-sinettiseuraa, joten on erittäin hieno asia, että Juniorivalmentajapalkinto tuli meille, hän toteaa. – Palkintoni, eli matkalahjakortin käytin Liiton järjestämään Tansanian talkoomatkaan. Matka oli aivan mahtava. Palkintokin tuhlattiin “omien” kanssa, ja tietysti veden alla, Anu kertoo. KRISTIINA KARILA
MIKÄ PALKINTO? Vuoden Juniorivalmentajapalkinnon myöntäminen on osa respect-ajattelua, jonka mukaan kaikkien urheilun parissa toimivien – sekä entisten että nykyisten – arvostus on tärkeä osa urheilukulttuuria. Tällaista kulttuuria on voinut jokainen Sinettiseura jo vuoden ajan edistää omassa seurassaan Vuoden Juniorivalmentajapalkinnon avulla. Palkinnon seuralle ovat mahdollistaneet Nuori Suomi ja Veikkaus.
KALA
PEKKA TUURI
JUNIORIVALMENTAJAPALKINTO 2009 MENI SUKELTAJALLE
PAHOLAISRAUSKU Manta birostris Maaginen, unenomaisesti ”lentävä” paholaisrausku kuuluu lähes joka sukeltajan pakko nähdä -listalle. Levollisesti lepattavan vesilentäjän voi tavata trooppisilla vesillä koralliriuttojen tuntumassa. Paholaisrauskut liikuskelevat ryhmissä, ja saattavat osoittaa uteliaisuutta sukeltajia ja paikallaan pysyviä aluksia kohtaan. Sukeltajalle paholaisrauskusta ei ole vaaraa, mutta kunnioittava välimatka kannattaa pitää jo ihan valtavan koonkin vuoksi. Paholaisrausku on rauskukaloista suurin. Sen ”siipiväli” eli pituus rintaevien kärjestä kärkeen voi
olla yli 7 metriä ja painoa voi kertyä yli 2 000 kiloa, eli enemmän kuin henkilöautolle. Onneksi tämä merten jätti on hyvin rauhallinen eläjä, joka ravinnokseen siivilöi vedestä planktonia ja muuta pieneliöstöä, tai nappaa niitä leukoihinsa pohjalla litteänä vaanien. Itse rausku saa varoa joutumasta suurikokoisten haiden ja miekkavalaiden saaliiksi. Paholaisrauskut käyvät ihonhoidossa riuttojen puhdistusasemilla, joilla esimerkiksi huulikalat puhdistavat rauskut ikävistä loisista ja saavat siten näppärästi oman lounaansa. KRISTIINA KARILA
TIESITKÖ ETTÄ ...
Olympiavuonna
1952 arvioitiin Suomessa olevan noin 170 ”siviilisammakkoa” puolustusvoimien arvion mukaan. Lukumäärätieto oli tärkeä, koska sukellus katsottiin strategiseksi osaamiseksi mahdollisen uuden sodanajan tarpeisiin.