HARRASTUKSENA HUIPUT Oulun Nuorten Kotkien toiminnanjohtaja Riikka Tirkkonen aloitti kiipeilyharrastuksen vuonna 2002 muuttaessaan Ouluun. Riikka esittelee meille harrastuksensa. TEKSTI JA KUVAT: RIIKKA TIRKKONEN
Kuva: Shutterstock
K
ävin ensin seinäkiipeilyn alkeiskurssin, sitten peruskurssin ja kohta kesällä löy sin itseni kalliokiipeilyn peruskurssilta. Siitä pari vuotta eteenpäin ja matka jatkui kallio kiipeilyn jatkokurssille. Siinä sivussa alkoi myös ohjaaminen kiinnostaa ja kävin kurs sin köysitoiminnan ohjaajaksi ja muutaman vuoden kuluttua kiipeilyohjaajaksi. Kävin myös kokeilemassa jääkiipeilyä, mutta se ei koukuttanut. Kiipeily on ollut hyvää vastapainoa niin työlle kuin muille harrastuksille. Se on laji, jossa tulee treenattua kroppaa hyvin moni puolisesti eikä kiivetessä voi keskittyä muu hun kuin siihen hetkeen. Laji on tietynlai nen pulmapeli, jossa pitää oman kropan keinoin selviytyä ylöspäin. Se on myös isommissa korkeuksissa mielenhallintaa. Lajia voi harrastaa ympäri Suomea (ja maa ilmaa) ja se sopii hyvin eri ikävaiheisiin. Laji on myös siitä mukava, että alussa kehittyy nopeasti ja peruskiipeilytason saavuttaa no peasti, joka auttaa lajiin sisään pääsemistä. Itselleni tärkeintä harrastuksessa ovat olleet ihmiset, joihin olen päässyt tutustumaan
6 • KOT K AV I E S T I 2 / 2 0 2 1
ja löytyipä sieltä myös kumppani kainaloon kulkemaan. On mukavaa pystyä harrastamaan yhdessä. Vuodet ovat vieri neet ja erilaiset vammat (Huom! eivät tul leet kiipeilystä) ovat rajoittaneet kiipeilyä, mutta korkeuksista ei ole tarvinnut luopua, kun rinnalle ovat tulleet Norjan jylhät vuo ret, joiden rinteille sielu vetää. Kiipeily antaa sinnekin hyvää pohjaa, vaikka kulke mamme reitit ovat retkeilyreittejä. Norjassa korkeuserot voivat myös välillä tuoda eteen kiipeilyllisiä elementtejä. Lisäksi kiipeily pohja antaa hyvää tietoa turvallisuuden ar viointiin. Norjan vuorilla puoleensa vetävät huikeat maisemat, kirkkaat vuoristopurot, valtavat kosket ja itsensä haastaminen. Jokainen reitti on erilainen, mutta niin kaunis. Tätä kirjoittaessa kaipuu Norjaan nostaa taas päätään. Toivottavasti joku muukin löytää kipi nän tämän hienon lajin äärelle! Minua saa nykiä hihasta ja laittaa viestiä, mikäli kai paa apua aloittamiseen tai vinkkejä reittei hin Norjassa, erityisesti Narvikin alue on tuttu.
