SHG 02/2025

SUUHYGIENISTI Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenlehti 02 • 2025 ISSN 1795-049X

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso ja Hyvän työn ohjelma:

Vetoa ja pitoa sote-alalle YRITTÄJYYS

ERGONOMIA

KÄYPÄ HOITO

Sitkeyttä, suunnitelmallisuutta ja itsetuntemusta

Paranna työkykyä ja elämänlaatua

Parodontiitin esiintyvyys on lisääntynyt

S!

U UUTU

JÄÄTELÖKESÄ KSYLITOLIPURKAN MUODOSSA

Uutuuspurkat kuin suoraan kesäiseltä jäätelökioskilta: herkullinen päärynäminttu ja marjaisa granaattiomena. Molemmat sopivat hampaita hellivään herkutteluun*.

Pehmeissä purkkapaloissa on pinnalla ksylitolikiteitä. Uutuudet on pakattu kätevästi mukana kulkevaan pikkupussiin.

*Sokeriton purukumi auttaa neutraloimaan happohyökkäystä. Vaikutus saavutetaan pureskelemalla kaksi palaa purukumia syömisen tai juomisen jälkeen. Tarkoitettu osaksi tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota sekä terveellistä elämäntapaa.

Tässä numerossa A TYÖ JA IHMISET Pääkirjoitus.......................................................................................

3

Hyvän työn ohjelma: Vetoa ja pitoa sote-alalle Haastattelussa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso...................

4

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii sitkeyttä...............................................

10

Päätoimittaja Sane Keskiaho sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi

Yrittäjä: Pidä itsestäsi huolta.................................................................

16

Luupeilla tarkkuutta ja ergonomiaa työhön..........................................

20

Toimitussihteeri Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Pidä huolta jalkojesi terveydestä!..........................................................

24

QAdental Forum 2025 – Nuoren potilaan terveyden edistäminen.............................................................................................

28

Suuhygienistinä ulkomailla – Australia kutsui uudelleen....................

32

Minun tarinani: Reetta Meriläinen.........................................................

36

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti

TOIMITUS

Toimittajat Katariina Hed katariina.hed@suuhygienistiliitto.fi Anne Hyvönen anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi Terhi Joela terhi.joela@suuhygienistiliitto.fi

B TIEDE JA TUTKIMUS

Jussi Okkonen jussi.okkonen@suuhygienistiliitto.fi

Käypä hoito: Parodontiitin esiintyvyys on lisääntynyt...........................

38

Päivi Pribilla paivi.pribilla@gmail.com

Väitöstutkimus: Voimakas hammashoitopelko jää usein tunnistamatta vastaanotolla.......................................................................

40

LEHTITILAUKSET Farzane Mahmoodi farzane.mahmoodi@suuhygienistiliitto.fi

C LYHYESTI

ILMOITUSMYYNTI

Tiedeuutisia maailmalta...................................................................

42

Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Laiteuutiset: Planmeca Pro50™ vie hoitotyön uudelle tasolle...........

43

ULKOASU Anne-Marie Paakkari KANNEN KUVA Shutterstock PAINOPAIKKA Newprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 1795-049X

D JÄSENILLE Pop In Akatemia: Muistoja vuosien varrelta tähän päivään............

44

Runoileva suuhygienisti...................................................................

45

Kolumni: Anne Hyvönen...................................................................

46

Yhdysjäsenet.....................................................................................

47

IENONGELMIA VASTAAN

VIHLONTAA VASTAAN REIKIINTYMISTÄ VASTAAN

A

PÄÄKIRJOITUS

Mahtavaa alkanutta kevättä hyvät kollegat! ”Tämä palsta ei riitä kiittämään kaikkia niitä voimaihmisiä, jotka ovat tehneet asian eteen töitä jo 1990-luvulta lähtien.”

Hanna Lähteenmäki on muun muassa suuhygienisti, kliininen asiantuntija, postdoctutkija Helsingin yliopistossa ja Suomen Suuhygienistiliiton puheenjohtaja.

K

evät on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. On ilahduttavaa huomata, että Suomen Suuhygienistiliittoa arvostetaan ja lausuntopyyntöjä saadaan tiheään tahtiin. Se kertoo siitä, että nyt ollaan suurten asioiden äärellä. Päätös sairauskorvauslaista on nyt lyöty lukkoon, ja lähete­käytännön muutos astui voimaan 1.5.2025. Tämä palsta ei riitä kiittämään kaikkia niitä voimaihmisiä, jotka ovat tehneet asian eteen töitä jo 1990-luvulta lähtien.

Sitkeä työ palkitaan vihdoin! Liitto on saanut lausuntopyyntöjä muun muassa valtioneuvoston asetuksen muutoksesta, joka koskee sairausvakuutuslain 3 luvun 4 ja 5 §:ssä määriteltyjen korvaustaksojen perusteita sekä hammashoidosta korvattavien toimenpiteiden taksojen korottamista. Kaavail­lut korotukset näyttävät kohtuullisilta, mutta taksat ovat jääneet jumiin 1990-luvulle, siksi Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry on pyytänyt korotusta taksoihin.

S

okeriverouudistus on puhuttanut niin kuluttajia kuin meitä suunterveyden ammattilaisiakin. Esitetty korotus 14 prosentista 25,5 prosenttiin kuulostaa suurelta.

Ksylitolilla on tutkitusti merkittäviä suunterveyttä edistäviä vaikutuksia, ja sen rinnastaminen sokerimakeisiin on sekä ravitsemussuositusten vastaista että perusteetonta. Liitto painottaa, että ksylitolituotteiden terveys­ hyötyjen erityisluonne on huomioitava erikseen, ja ne on rajattava esityksen ulkopuolelle.

Liiton korviin on kantautunut huolestuttavia uutisia puudutuskäytännöistä. Suuhygienistien koulutus antaa valmiudet puudutuksen antamiseen, mutta työpaikoilla ei ole aina selvää, onko puuduttaminen sallittua, kenen vastuulle se kuuluu ja millaisia näyttöjä siihen vaaditaan. Käytännöt ovat kirjavia ja osin epätasa-­ arvoisia. Asiasta on käyty hyvää keskustelua liittojen ja koulutuspuolen edustajien välillä. Asia kaipaisi valtakunnallista suositusta.

Opiskelijatoiminta saa uutta puhtia, kun Heini Laakso aloittaa tärkeän työn opiskelijoiden luotsaajana. Heinille voi lähettää viestin osoitteeseen opiskelijavastaava@ suuhygienistiliitto.fi.

M

eille elinikäisen oppimisen periaatteita noudattaville oli keväällä purentalihashierontakoulutusta ja POPin Akatemia. Lisäksi kutsumme kaikki liiton jäsenet Tampereelle lokakuussa järjestettävään ja vain meille suuhygienisteille suunnattuun koulutuspäivään.

Luennoitsijat käsittelevät ajankohtaisia aiheita laajalla otannalla. Voitte olla varmoja, että jokaiselle jää jotain kotiin vietäväksi. Ja mikä parasta, pääsemme tapaamaan kollegoita ja keskustelemaan päivän polttavista asioista.

Hymyillään kun nähdään! n

suuhygienistiliitto.fi

3

A

HYVÄN TYÖN OHJELMA

Vetoa ja pitoa sote-alalle Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä oleva Hyvän työn ohjelma tähtää sote-alan vetoja pitovoiman eli houkuttelevuuden lisäämiseen.

Yhtenä osana tätä laajaa, kuuden kokonaisuuden ohjelmaa on ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistaminen.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vastaa Hyvän työn ohjelmaa koskeviin kysymyksiin.

Teksti Pirjo Sirkiä

4

shg 2 • 2025

n

Kuvat Valtioneuvoston kuvapankki

A

”Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta Hyvän työn ohjelma tukee henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden parantamista, jotta sote-palveluiden laatu voidaan turvata myös haastavassa taloustilanteessa”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

suuhygienistiliitto.fi

5

A

Millaisena näette suuhygienistin roolin suun terveydenhuollossa?

Suuhygienistien rooli suun terveydenhuollossa on erittäin merkittävä. Suuhygienistien työpanos terveyden edistämisen sekä suusairauksien ehkäisyn ja varhaishoidon asiantuntijoina on tärkeä paitsi suun terveyden, myös laajemmin väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Suuhygienistien monipuolinen koulutus ja osaaminen mahdollistavat toiminnan eri-ikäisten ja erilaisten väestöryhmien parissa niin yksilö-, ryhmä- kuin yhteisötasolla, mikä on hienoa.

Tärkeässä roolissa on myös suuhygienistien monialainen yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään Hyvän työn ohjelma. Mitkä ovat sen keskeiset tavoitteet ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti on sote-henkilöstöön käytännössä?

Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden saatavuutta uhkaava henkilöstövaje vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin ratkaisuja. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty Hyvän työn ohjelma, jonka tavoitteena on turvata sosiaali-, terveys- ja pelastusalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus. Ohjelma perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan sekä strategiseen tiekarttaan (2022–2027). Sen toteuttamiseen on varattu yhdeksän miljoonan euron määräraha hallituskaudelle.

”Valtiovalta tunnistaa hyvinvointialueiden haasteet, kuten tiukat aikataulut, rahoituspaineet ja henkilöstön jaksamiseen liittyvät ongelmat..”

Ohjelma vaikuttaa sote-henkilöstöön monin tavoin. Se sisältää toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi, työhyvinvoinnin ja hyvän johtamisen tukemiseksi sekä ammattilaisten yhteistyön ja työnjaon selkeyttämiseksi. Erityisesti panostetaan koulutusmäärien lisäämiseen, työtehtävien keventämiseen ja työn houkuttelevuuden parantamiseen.

Näillä toimenpiteillä pyritään parantamaan sotealan vetovoimaa ja varmistamaan, että henkilöstö pystyy työskentelemään kestävissä olosuhteissa – niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

Lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä on tulossa muutoksia.

Onko laillistettujen ja nimikesuojattujen ammattien oikeuksiin tulossa muutoksia?

Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Uudistuksessa ammattioikeuksiin kytketään vain asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta välttämättömät ja oikeasuhtaiset edellytykset. Tarkoituksena on muun muassa määritellä uudelleen nykyiset ja mahdollisesti uudet sääntelykeinot (laillistaminen, nimikesuojaus) sekä niiden oikeusvaikutukset. Lisäksi arvioidaan ammattioikeuden sisältöä ja ulottuvuutta eli sitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia ammattioikeuden myöntäminen synnyttää ja mitä toimintoja ammattioikeuden piirissä voidaan toteuttaa. Eri ammattiryhmien sääntelyn välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta arvioidaan suhteessa luotuihin perusperiaatteisiin ja oikeudellisiin reunaehtoihin.

Työuralla eteneminen on tärkeä alalle hakeutumiseen ja alalla pysymiseen liittyvä tekijä. Suuhygienistin urakehitys jää usein puolitiehen, vaikka lisätutkintoja olisi suoritettu ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Miten työuralla tulisi päästä etenemään, jotta arvokasta tietotaitopääomaa ei jää käyttämättä?

Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä Hyvän työn ohjelmassa paneudutaan siihen, miten sosiaali-, 6

shg 2 • 2025

A

terveys- ja pelastusalan henkilöstön mahdollisuuksia edetä työuralla voidaan tukea. Parhaillaan työstetään mallia muun muassa suuhygienistien urapoluista sekä siitä, miten erilaista täydennys- ja lisäkoulutuksen tuomaa osaamista voidaan hyödyntää ja tunnustaa kansallisesti. Työssä kuvataan suuhygienistien urapolkuja myös kehittämis- ja johtamistehtäviin, ja onkin tärkeää, että näihin tehtäviin saadaan eri ammattiryhmien, myös suuhygienistien, asiantuntemusta.

Hyvän työn ohjelma

Työelämästä tulevat viestit kertovat, että kilpailutuksen vaativa euromääräinen taso on liian alhainen. Jos alueellisella yksiköllä olisi mahdollisuus neuvotella ostot suoraan itse, hankinnat voisivat tulla jopa 30 prosenttia edullisemmiksi. Kilpailutus aiheuttaa myös paljon työtä ja vie aikaa.

Onko kilpailutukseen liittyviä säädöksiä mahdollista muuttaa joustavammiksi?

3. Tehtävien vähentäminen Vähemmän hallinnollista kuormitusta ammattilaisille.

Kilpailutukseen liittyvät kysymykset kuuluvat erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan, joten niihin liittyviin säädösmuutoksiin on vaikea ottaa sosiaali- ja terveysministeriöstä käsin kantaa.

Kilpailutukseen liittyvää osaamista olisi kuitenkin tärkeää lisätä hyvinvointialueilla.

6. Rekrytoinnin laajentaminen Esimerkiksi hoitoalan koulutuksen saaneiden, mutta muille aloille siirtyneiden kannustaminen palaamaan alalle sekä eläkkeelle jääneiden ammattilaisten houkuttelu takaisin. Lisäksi ohjelmassa edistetään kansainvälistä rekrytointia.

Suun terveydenhuollon murheita ovat sote-uudistuksen kireä aikataulu ja hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvät säästöpaineet. Vähäisten resurssien kanssa painiessa on myös huolehdittava työntekijöiden jaksamisesta, potilasturvallisuudesta ja työn laadusta.

Onko mitään tukea tai helpotusta valtiovallan taholta näkyvissä?

Valtiovalta tunnistaa hyvinvointialueiden haasteet, kuten tiukat aikataulut, rahoituspaineet ja henkilöstön jaksamiseen liittyvät ongelmat. Hyvän työn ohjelma on yksi keino vastata näihin haasteisiin erityisesti henkilöstön työhyvinvoinnin sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta.

Ohjelmassa panostetaan työntekijöiden veto- ja pitovoiman tukemiseen, mikä tarkoittaa konkreettisia

Ohjelman kuusi keskeistä kokonaisuutta ovat: 1.

Tietopohja ja ennakointi Parempi ymmärrys henkilöstö­tarpeista ja kehityssuunnista.

2. Koulutuksen kehittäminen Riittävä määrä osaajia nyt ja tulevaisuudessa.

4. Työnjaon selkeyttäminen Sujuvampi yhteistyö ja tehokkaampi resurssien käyttö.

5. Veto- ja pitovoiman tukeminen Työkyvyn ja työssä jaksamisen edistäminen.

”Parhaillaan työstetään mallia muun muassa suuhygienistien urapoluista ja siitä, miten erilaisen lisä- ja täydennyskoulutuksen tuomaa osaamista voidaan hyödyntää kansallisesti.”

suuhygienistiliitto.fi

7

A

Kaisa Juuso • Syntynyt 23.9.1960 Alatorniolla. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019.

• Ennen poliittista uraansa Juuso on viimeksi työskennellyt kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntijana Ruotsissa, Försäkringskassanin kansainvälisessä yksikössä ja tätä ennen sairaanhoitajana eri paikkakunnilla.

Lisäksi hän on työskennellyt Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksella ja Lähivakuutuksella.

• Juusolla on psykiatrisen sairaanhoitajan koulutus Lapin ammattikorkeakoulusta vuodelta 2010. Lisäksi hän on suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon käyttäytymistieteissä Tukholman yliopistossa vuonna 1986 ja vakuutustutkinnon vuonna 1994.

• Tornion kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013 ja Tornion kaupunginhallituksen jäsen vuodesta 2017. Perussuomalaisten Lapin piiri­ sihteeri vuonna 2015. Perussuomalaisten puolue­hallituksen jäsenenä hän on ollut 2018.

Lähde: Valtioneuvosto

”Selkeytetään työnjakoa ja kevennetään työn hallinnollista kuormitusta, jotta ammattilaiset voivat keskittyä ydintehtäviinsä.”

8

shg 2 • 2025

toimia työkyvyn ja työssä jaksamisen edistämiseksi sekä johtamisen kehittämiseksi. Lisäksi selkeytetään työnjakoa ja kevennetään työn hallinnollista kuormitusta, jotta ammattilaiset voivat keskittyä ydintehtäviinsä.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta Hyvän työn ohjelma tukee henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden parantamista, jotta sote-palveluiden laatu voidaan turvata myös haastavassa taloustilanteessa. Esimerkiksi koulutuksen kehittäminen ja rekrytoinnin laajentaminen auttavat osaltaan vastaamaan resurssipulaan ja varmistamaan, että potilaat saavat turvallista ja laadukasta hoitoa.

Ohjelman toimenpiteet tukevat hyvinvointialueiden toimintakykyä ja ammattilaisten jaksamista muuttuvassa työympäristössä.

Laki määrittää diagnoosin vain lääkäreiden oikeudeksi. Diagnoosin tiukka tulkinta on aiheuttanut sen, että suuhygienistin tekemän suun terveydentilan tutkimuksen kirjaaminen esimerkiksi karieksen osalta täytyy tehdä ”kiertoilmaisuin”.

Ruotsissa suuhygienisteillä on osittainen taudinmääritysoikeus. Tämä selkeyttäisi kirjaamiskäytäntöä. Onko tämä ongelma ollut esillä lakiuudistuksen yhteydessä?

Käynnistyvän ammattihenkilölainsäädännön uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa ammattihenkilöiden keskittyminen koulutustaan ja osaamistaan parhaiten vastaaviin tehtäviin. Tavoitteena on lisätä joustavuutta sote-henkilöstön työnjakoon ja tehtävärakenteiden kehittämiseen asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistaen. Tämä mahdollistaa henkilöstön tehtävärakenteiden systemaattisen uudistamisen, osaamisen hyödyntämisen, työn vaikuttavuuden parantamisen sekä asiakkaan ja potilaan palvelujen laadun varmistamisen.

Uudistuksen konkreettinen toteutus on käynnistymässä muun muassa työryhmätyöskentelyn kautta.

Toistaiseksi valmistelussa ei ole noussut esille tarpeita

Vanhusten suun terveydentila huolestuttaa ammattikuntaamme. Kotona pitkään asuvat, heikkokuntoiset vanhukset jäävät helposti suun hoidon palvelujen ulkopuolelle, samoin kuin laitoshoidon asiakkaat, jotka eivät itse pysty huolehtimaan suuhygieniastaan. Tiedämme, kuinka suuri merkitys suun terveydellä on yleisterveydelle ja hyvinvoinnille. Mitä käytännön toimia hyvinvointialueiden tulisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi?

Ikääntyneiden ja hoivan varassa olevien henkilöiden suun sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon on tosiaan tärkeää panostaa nykyistä paremmin. Sosiaalija terveysministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman, jonka tavoitteena on muun muassa vähentää keskeisten kansansairauksien, myös suun sairauksien, ja niiden riskitekijöiden aiheuttamaa hyvinvointivajetta ja tautitaakkaa.

Osana edellä mainittua Terveydeksi-ohjelmaa on perustettu Suun terveys osaksi hoivatyötä -työryhmä, jolle on osoitettu 0,9 miljoonan euron määräraha vuosille 2025–2027. Työryhmän tavoitteena on, että suun terveys saatetaan pysyväksi osaksi hoivatyön toimintakulttuuria lisäämällä suun terveyden osaamista hoiva-alan koulutuksessa ja kehittämällä konkreettisia suun terveyden huomioimisen toimintamalleja hoivatyön arkeen. Työryhmän tehtävänä on myös kartoittaa hyvinvointialueilla jo käytössä olevia vaikuttavia toimintamalleja, jotta niitä voidaan hyödyntää paikallisesti sovitettuna myös muilla alueilla. Suuhygienistien osaaminen ja rooli on tässäkin työssä tärkeä. n Lisätietoa hankkeesta hankenumerolla STM100:00/2023.

Laadukkaat Orbis-tuotteet hammasvälien puhdistukseen!

Hammastikku

Silikoniväliharja hammasvälien puhdistukseen.

Tikun toista päätä voidaan käyttää hammastikkuna.

Koko regular. Mukana kätevä matkakotelo.

• Pakkauskoko: 12 x 20 kpl • Tuotenumero: MD166536

UUTUUS!

uudelleenarvioida hammaslääkärin asemaa taudinmäärityksessä. Ammattihenkilölainsäädännön uudistuksen tavoitteiden mukaisesti on kuitenkin varmasti tarpeen tarkastella myös suun terveydenhuollossa ammattihenkilöiden välisen joustavan työnjaon kehittämistä.

Ortho Floss

Hammaslanka

Oikomiskojeiden, siltojen, implanttien ja laajojen hammasvälien puhdistukseen.

• Pakkauskoko: 1 x 50 kpl • Tuotenumero: R306401

plandent.fi myynti@plandent.com Tarveainemyynti 020 368 680 suuhygienistiliitto.fi

9

A

10

shg 2 • 2025

A

YRITTÄJYYS

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii sitkeyttä Moni haaveilee vapaammasta työelämästä ja päätyy harkitsemaan yrittäjyyttä. Oman työnsä seppänä voi päiviään takoa itsensä näköiseksi, mutta se tarvitsee myös kurinalaisuutta toteutuakseen.

Teksti Anne Hyvönen

Y

n

hä useampi suuhygienisti pohtii siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi. Syitä voivat olla esimerkiksi halu vaikuttaa työaikoihin, monipuolisempi työnkuva ja mahdollisuus parempiin ansioihin. Ennen kuin hyppää yrittäjän saappaisiin, on hyvä punnita muutoksen hyvät ja huonot puolet.

Oman talouden ja mahdollisten riskien realistinen tarkastelu minimoi yllätykset myöhemmin.

Hammashoitoalalla yrittäjät toimivat yhtiömuodon suhteen yleensä kahdella tavalla, joko perustamalla osakeyhtiön tai työskentelemällä ammatinharjoittajana eli toiminimellä. Perustamisvaiheessa molemmissa vaihtoehdoissa on paljon byrokratiaa niin itse yrityksen rekisteröinnin kuin lupahakemusten muodossa. Patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi yritykset ja eri yhtiömuodoilla on omia perustamisvaihdeen vaatimuksia. Terveydenhuoltoala on lisäksi Aluehallintoviraston tarkan valvonnan alaista ja luonnollisestikin luvanvaraista toimintaa.

Kuvat Shutterstock ja kotialbumi

Lupahakemuksen ja mahdollisen toimitilan tarkastuksen jälkeen yrittäjän on tehtävä toiminnan aloituksesta ilmoitus myös Kelalle. Ohjeet löytyvät kunkin instanssin nettisivuilta varsin kattavasti ja asiakaspalvelu toimii, jos ongelmia tai kysymyksiä tulee vastaan. Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat hyveitä tässä prosessissa, joten istumalihaksia on hyvä varautua kuluttamaan.

Omalla vai toisen tuolilla?

Useimmat suuhygienistiyrittäjät työskentelevät niin sanotulolla vuokratuolilla eli jonkun toisen vastaanotolla prosenttiperusteisella palkkiolla. Ansiot perustuvat siis sovittuun osuuteen asiakaslaskutuksesta.

Vastaanoton omistajan ja suuhygienistiyrittäjän välillä tehdyssä sopimuksessa määritellään mitä vuokraan kuuluu ja mitä suuhygienistiltä edellytetään. Nämä ovat neuvottelukysymyksiä. Yleensä vuokranantaja tarjoaa tilat ja välinehuollon sekä käytännössä suuhygienistiliitto.fi

11

A

Vertaistukea, neuvoja ja koulutuksia Suuhygienisti ja ammatinharjoittaja, Suun Terveyspalvelyt HYMY Oy:n perustajajäsen Teija-Leena Kokkonen kehottaa verkostoitumaan ja liittymään esimerkiksi liiton suuhygienistien ryhmään.

K

eskustelimme liiton suuhygienistiyrittäjien ryhmässä koodien käytöstä. Halusimme selvyyttä esimerkiksi siihen, kuuluuko kirjaaminen koodin sallimaan ajankäyttöön. Tiedustelin Kelasta saisimmeko heiltä asiantuntijan etänä pidettävään kokoontumiseemme. Liittona meillä on vaikutusvaltaa ja asia järjestyi. Oli hienoa saada ohjeita ja neuvoja suoraan Kelan asiantuntijalta ja esittää hänelle kysymyksiä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea jäsenyys Suomen Suuhygienistiliitossa voi yrittäjälle antaa. Me kaikki yrittäjät pyörimme samojen asioiden parissa, ja yksin pyöriessä pää voisi välillä mennä sekaisin. Siksi on todella tärkeää päästä jakamaan asioita luottamuksellisessa ja kannustavassa seurassa. Liiton kautta olen tutustunut kollegoihin ja saanut keskustella yrittäjäkollegoiden kanssa aiheista laidasta laitaan, kuten ”Mitä valkaisuainetta sinä käytät?” tai ”Onkohan minun vuokraprosenttini ihan päin puuta?”

Liittomme kattojärjestö, Akavan Erityisalat, järjestää loistavia ilmaiskoulutuksia, ja tieto siitä, että liiton juristilta voi pyytää konsultaatioapua,

on yrittäjälle huojentava asia. Olen ollut yrittäjänä mukana myös Suuhygienistiliiton paikallistason toiminnassa. Olen saanut kuulla eri sektoreilla työskentelevien kollegoiden iloista ja murheista, ja usein matkaan on tarttunut jokin vinkki omaankin työhön.

markkinoinnin asiakaskuntineen. Mikään ei estä tietenkään toteuttamasta omaa markkinointia, mutta kannattaa kuitenkin kunnioittaa vuokranantajan periaatteita ja arvoja omissa tiedotteissaan. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt, joten pieteetillä toimiminen on hyvä muistaa.

Oman vastaanoton perustaminen tuo mukanaan enemmän talous- ja vastuukysymyksiä. Laitteet, tilavuokrat ja muut tarvikkeet ja materiaalit ovat tunnetusti alallamme kalliita. Nettisivut, sähköinen ajanvaraus ja potilastietojärjestelmä voivat haukata ison siivun budjetista. Erilaisten maksutapojen tarjoaminen asiakkaille on tätä päivää ja niihin on tärkeää

perehtyä, jotta tulovirta toimii moitteetta. Koska likviditeetti harvemmin sallii vastaanoton perustamisen oman pankkitilin turvin, joutuu yrittäjä tässä tapauksessa lähestymään muita rahoittajia lakki kourassa.

Tarkka kustannus- ja toimintasuunnitelma kannattaa siis tehdä huolella ennen yrityksen perustamista.

Se on kirjaimellisesti kullan arvoinen paitsi itselle realiteettien kirkastamiseksi, mutta myös pankin sedille ja tädeille, jotta rahahanoista tihkuisi alkupääomaa putiikin avaamiseen. Kannattaa myös ottaa selvää, onko mahdollisesti oikeutettu valtion tukeen eli startti­rahaan, sillä tulovirta ei välttämättä riitä alussa palkan maksamiseen.

12

shg 2 • 2025

Teija-Leena Kokkonen tekee töitä vuokratuolilla sekä vie oman yrityksen toimesta suun terveyspalveluita ikä-ihmisille esimerkiksi palveluasumisyksikköihin.

A

Parasta yrittäjyydessä on sen vapaus Sari Sairanen, hammashoitaja, suuhygienisti ja ammatinharjoittaja päätyi yrittäjäksi puoliksi vahingossa. Nykyisin hän tekee töitä samalla vastaanotolla ammatinharjoittajana.

J

ulkisella sektorilla ei ollut avoimia työpaikkoja valmistuttuani suuhygienistiksi. Ajauduin ammatinharjoittajaksi hammaslääkärin vastaanotolle. Kliinisen työn lisäksi tein avustamista.

Kun hammaslääkäri oli jäämässä eläkkeelle, ostin vastaanoton häneltä. Sain toiseen hoitohuoneeseen uuden hammaslääkärin vuokratuolille, mutta valitettavasti hän menehtyi melko pian aloittamisen jälkeen.

En saanut uutta vuokralaista tilalle, joten päädyin myymään vastaanottoni Oralille. Nyt teen samalla vastaanotolla töitä ammatinharjoittajana ja työskentelen osan aikaa myös Savonlinnan suu- ja leukasairauksien poliklinikalla palkansaajana.

Parasta yrittäjyydessä on sen vapaus ja parempi tulotaso. Yrittäjäurani suurimpia koettelemuksia ovat olleet edellä mainittu hammaslääkärin menehtyminen, ja muutama muu yllättävä tilanne, jotka ovat vieneet oman jaksamisen tiukoille.

Neuvoni yrittäjyyttä harkitseville on, että kannattaa keskustella kokeneen yrittäjän kanssa ennen aloittamista. Parasta olisi, jos vaikeampina hetkinä

Yrittäjän etuudet ja hyvinvointi Palkansaaja on automaattisesti oikeutettu sairauslomaan ja myös palkalliseen vuosilomaan. Yrittäjän on haalittava lomakassa itse kasaan ja sairastaminenkin menee tavallisesti omaan piikkiin. Työeläkemaksu lankeaa yrittäjän itsensä maksettavaksi YEL:n muodossa ja sen määrä vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen ja Kelan sairauspäivärahaan. Sairastamiseen voi varautua YEL:n lisäksi erilaisin vakuutuksin, jotka pääsääntöisesti ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Myös työterveyshuollon voi hankkia itselleen, vaikka kyseessä olisi yhden ihmisen yritys.

Sari Sairanen myi vastaanottonsa Oralille. Hän jatkoi vastaanotolla ammatinharjoittajana. "Yrittäjänä on mahdollista suunnitella vapaammin lomia."

rinnalla olisi joku, jolta saa tukea ja näkökulmia.

Ota asiakas vastaan ihmisenä ja ole aidosti hänestä kiinnostunut. Tee työsi huolella ja pidä yllä hyvää ammattitaitoa!

”Yrittäjän on haalittava lomakassa itse kasaan ja sairastaminenkin menee tavallisesti omaan piikkiin.”

suuhygienistiliitto.fi

13

A

"Tartu hetkeen ja ole rohkea" Suuhygienisti, TtM ja yrittäjän ammattitutkinnon suorittanut Henrika Koivusalo aloitti yrittäjänä, koska halusi päättää itse työstään ja aikatauluistaan.

A

loitin yrittäjänä, koska halusin saada enemmän päätäntävaltaa työhöni.

Olen yrittäjäperheestä, joten yrittämisen ilot ja surut ovat tuttuja lapsuudesta.

Lisäksi lapseni olivat sen ikäisiä, että pystyin panostamaan yritykseen aikaani.

Puolisoni tuki ajatusta ja kannusti yrittämään. Yritysmuotoni on toiminimi eikä minulla ole muita työntekijöitä.

Yrityksen suunnitteluja valmisteluvaihe kesti ainakin puoli vuotta. Hain tietoa internetistä ja Vaasan kaupungin omistamasta yrityspalvelusta. Vuokrasin toimitilan Laihialta ja remontin myötä se muuttui yhden hoitotuolin vastaanotoksi. Mieheni auttoi tarvittavien laitteiden hankinnassa.

”Tulovirta voi olla vaihteleva ja yllättävät tilanteet saattavat kuormittaa niin henkisesti kuin taloudellisesti.”

14

shg 2 • 2025

Parasta yrittäjyydessä on ajanhallinta ja itsenäisyys. Voin päättää omat työ- ja loma-aikani ja tietenkin potilasaikojen pituuden. Arvostan pitkiä potilassuhteita sekä oman yrityksen talouden seurantaa ja kehittämistä. Vastoinkäymisistä mieleen on jäänyt korona-aika, kun kaikki meni kiinni. Vuokranantajani laittoi liiketilani myyntiin ja jouduin ostamaan sen pakkoraossa omaksi.

Se tarkoitti lisälainan ottamista.

Yrittämistä harkitsevaa neuvoisin hakeutumaan yritysneuvojan pakeille.

Häneltä saa apua liiketoimintasuunnitelman tekoon, sekä lainan saannin ja starttirahan edellytyksiin. Minulle oli tärkeää myös puolisoni tuki niin henkisesti kuin taloudellisesti. Lopuksi neuvon tarttumaan hetkeen. Ole rohkea, tee se!

Vauvalomia suunnittelevan on syytä huomioida tuleva äitiyspäivärahan tarve, sillä sekin perustuu maksettuun YEL:iin. Kannattaa siis katsoa asioita pidemmällä tähtäimellä, vaikka eläke tai äitiysloma kuulostaisivatkin jossain taivaanrannassa siintävältä kaukaiselta jutulta.

Omien toimintamallien ja riskinsietokyvyn rehellinen tutkiskelu on suotavaa ennen yrittämistä ja sen aikana. Tulovirta voi olla vaihteleva ja yllättävät tilanteet saattavat kuormittaa niin henkisesti kuin taloudellisesti. Joskus päivät ja viikot voivat olla hyvin työteliäitä ja pitkiä, toisinaan taas on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Oleellista on, kuinka erilaiset ajat pystyy hyödyntämään ja miten sietää välillä väistämätöntä epävarmuutta. Itsensä johtaminen voi ajatustasolla olla helpompaa kuin käytännössä ja silloin suunnitelmallisuus tuo turvaa ja struktuuria arkeen.

Hyödyllisiä linkkejä yrityksen perustajalle 1.

Ikääntyvän suun suojaavat bakteerit.

Akavan Erityisalat, yrittäjien tietopaketti www.akavanerityisalat.fi/jasenyys/yrittaja-jasenena/

2. Uusyrityskeskus www.uusyrityskeskus.fi 3. Verohallinto www.vero.fi 4. Starttiraha

www.yrittajakassa.fi 6. Terveydenhuollon palveluntuottajan luvat www.valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto

Omasta hyvinvoinnista on erityisen tärkeää pitää huolta, sillä uupuminen voi innostuksen myötä vaania kulman takana. Vapaa-aika on palautumista varten, ei työasioiden pyörittelyyn tuhlattavaa aikaa. Parhaimmillaan yrittäjyys on vapautta rakentaa omaan elämään sopiva työn ja vapaa-ajan balanssi. Se antaa myös mahdollisuuden toteuttaa työtään eri muodoissa, kuten yhdistämällä kliiniseen suuhygienistin työhön jotain muuta palkkapussia kartuttavaa toimintaa. Työmotivaatio saa uudet ulottuvuudet, kun työtapoihin ja päiviin pystyy itse vaikuttamaan. Yrittäjyys voi myös myötäillä eri elämänvaiheita joustavasti, kun siihen on etukäteen varautunut. Tosin yllätyksetkin ovat osa elämää, eikä kaikkea voi suunnitella ennalta. Silloin voi samaistua Muumipeikon ajatuksiin: ”Kyllä on jännittävää elää. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.” n

Patentoitu S. salivarius K12 maitohappobakteeri

5. Yrittäjän työttömyysturva

Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

www.tem.fi/starttiraha

Suun omien, läpi elämän suojaavien, luonnollisten bakteerien osuus voi romahtaa lääkitysten, sairauksien, huonon hammashygienian tai ruokavalion vaikutuksesta.

ToothGuide®PLUS-purutabletttien sisältämät S. salivarius K12 -bakteerit palauttavat suun luonnollisen, suojaavan mikrobiston jo 4 viikon käytön aikana:

• Ientulehdusbakteerit vähenevät • • Hiivojen lisääntyminen estyy • • Pahanhajuinen hengitys vähenee • • Syljen eritys lisääntyy • Kysy lisätietoa: info@gutguide.fi

Apteekeista ja www.gutguide.fi

suuhygienistiliitto.fi

15

A

16

shg 2 • 2025

A

YRITTÄJYYS

Pidä itsestäsi huolta Yhä useampi yrittäjä uupuu työtaakkansa alle.

Jaksamiseen ja työhyvinvointiin erikoistunut työterveyspsykologi Mari Laari kertoo, mitä asialle voisi tehdä ja mihin omassa olossa tulisi kiinnittää huomiota.

Teksti Sane Keskiaho

T

n

yöuupumusta esiintyy yhä enemmän. Osittain se johtuu siitä, että tunnistamme sen nykyään paremmin ja osaamme puhua siitä. Osittain siihen vaikuttaa työelämän vaatimusten kasvu. ”Mielenterveyden haasteet johtuvat monista asioista, mutta työelämä on usein yksi niistä. Esimerkiksi asiantuntijatyössä uupuminen on suurin sairauslomien syy”, muun muassa ajatustyöhön erikoistunutta työterveyttä ja erilaisia mielen hyvinvoinnin palveluita tarjoavan Heltin työterveyspsykologi Mari Laari toteaa.

”Asiantuntijatyössä uupuminen on suurin sairauslomien syy.”

Kuvat Shutterstock ja Heltti

Hyvä uutinen on, että työuupuminen ei synny hetkessä. Se hiipii hiljalleen osaksi arkea, ja jos tunnistamme merkit ajoissa, tilanteeseen on helpompi puuttua. ”Ylikuormituksesta kertovat merkit ovat yksilöllisiä, mutta onneksi pystymme melko hyvin tunnistamaan omat vaaranmerkkimme. Eri asia on, kiinnitämmekö niihin huomiota”, Laari pohtii.

Liikennevalomallista apua uupumisen tunnistamiseen Oman jaksamisen mittarina voi käyttää niin sanottua liikennevalomallia. Jaksamisemme on vihreällä silloin, kun asiat ovat tasapainossa: työ ja vapaa-aika tuottavat iloa, olemme virkeitä ja koemme tekevämme merkityksellistä työtä. Voimme kaiken kaikkiaan hyvin ja asiat rullaavat.

Keltaisella alueella kuormitus kasvaa.

Varoitusmerkkejä voivat olla esimerkiksi keskittymisvaikeudet, mielialan lasku ja stressiperäiset fyysiset oireet, kuten päänsäryt, lihasjännitykset ja univaikeudet. Toinen selkeä merkki on motivaation suuhygienistiliitto.fi

17

A

Mistä apua, kun omat voimat eivät riitä?

A

mmattiapua saa julkisen terveydenhuollon kautta tai yksityisiltä toimijoilta, kuten esimerkiksi Heltiltä. Heltti tarjoaa muun muassa ajatustyöhön erikoistunutta työterveyttä ja erilaisia mielen hyvinvoinnin palveluita.

MIELI ry tarjoaa maksutonta keskusteluapua vaikeisiin elämäntilanteisiin. Kriisipuhelin palvelee suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.

Yrittäjän Kriisikeskus (www.mielenterveysseurat.fi/yrittajankriisikeskus/) tarjoaa ammatillista keskustelutukea yrittäjille ja heidän läheisilleen maksutta, luottamuksellisesti ja halutessa anonyymisti.

Mari Laari on organisaatiopsykologi ja kokenut työelämävalmentaja. Hän on omistautunut auttamaan organisaatioita ja yksilöitä löytämään keinoja työelämän kehittämiseen. Laarilla on yli kymmenen vuoden työ- ja valmennuskokemus eri toimialoilta. Työterveyspsykologitaustan ansiosta hän ymmärtää työelämäkuormitusta eri näkökulmista.

18

shg 2 • 2025

hiipuminen. Jos aiemmin innostava työ tuntuu pakkopullalta ja luovuus on hukassa, on syytä miettiä omaa jaksamista.

Myös sosiaalisesta elämästä vetäytyminen ja jatkuva kiireen tunne ovat signaaleja, joihin pitäisi kiinnittää huomiota. Ne kertovat siitä, että palautumiseen ei ole tarpeeksi aikaa. ”Tässä vaiheessa omaan arkeen voi kuitenkin vielä tehdä palauttavia muutoksia, kuten aikatauluttaa työtä järkevämmin ja huolehtia levosta”, Laari listaa.

Punainen valo tarkoittaa, että tilanne on kriittinen.

Vakavat uniongelmat, masennuksen tai ahdistuksen oireet, fyysinen uupumus ja täydellinen kiinnostuksen menetys työhön ovat Laarin mukaan merkkejä, joita ei saa sivuuttaa. Uupumus on tässä kohtaa edennyt pisteeseen, jossa jaksaminen on romahtanut ja arki on lähinnä suorittamista. ”Sinnittelemme siihen saakka, että olemme punaisella ja töistä on pakko jäädä pois. Tämä on inhimillistä, sillä sairausloman pitäminen on monelle yrittäjälle mahdotonta, vaikka tarve olisi ilmeinen. Yrittäjän toimeentulo kun on riippuvainen tehdystä työstä.”

”On tärkeää tunnistaa ajoissa ne hetket, joissa kuormitusta on kevennettävä.”

Silti, tai pikemminkin juuri siksi, on tärkeää tunnistaa ajoissa ne hetket, joissa kuormitusta on kevennettävä. Laari kehottaakin jokaista yrittäjää laatimaan työkykysuunnitelman sairastumisen varalle. Suunnitelmaan yrittäjä määrittelee, mitä hän tekee, kun huomaa jaksamisensa lipuvan keltaiselle. ”Jos asioihin reagoidaan varhain, tilanteen muuttaminen vaatii pienempiä toimenpiteitä ja vähemmän energiaa. Hyviä keinoja voivat olla esimerkiksi työtuntien vähentäminen, verkoston hyödyntäminen tai vaikka liikunnan lisääminen. Oleellista on vetää raja työn ja vapaa-ajan välille, jotta palautumiseen jää riittävästi aikaa”, työterveyspsykologi Mari Laari muistuttaa. n

UUDEN SUKUPOLVEN

VALOKEMIALLISTA SUORITUSKYKYÄ VASTAANOTTOVALKAISUSSA

Uudistettu ja patentoitu valokemiallinen valkaisuaine hyödyntää tehokkaampaa valoaktivaattoria kirkkaampien ja pysyvämpien tulosten saavuttamiseksi.

Tooth Rejuvenation -teknologia yhdistää valkaisun nanohydroksiapatiittiin ja vitamiiniboostereihin, jotka uudistavat kiillettä ja vahvistavat hampaita valkaisun aikana. Nyt CLICK+ kevytvalkaisulla saat 10 minuutissa entistäkin kirkkaampia tuloksia ja TOUCH+ on oikea tehovalkaisu ilman tarvetta iensuojaukselle.

UUSI KOOSTUMUS + TOOTH REJUVENATION

CLICK+ Karbamidiperoksidi 17%, nHap 0,75%, Vitamiiniboosteri TOUCH+ Vetyperoksidi 6%, nHap 0,75%, Vitamiiniboosteri

UUDISTETUT PAKETTIKOOT

CLICK+ 18 potilaalle TOUCH+ 6 potilaalle

AUTOMIX RUISKU

Tekee käytöstä vaivatonta ja varmistaa tasaisen levittyvyyden Tulossa Kesällä 2025 - Ota yhteyttä!

BlancOne Nordic | info@blancone.pro | 040 663 3423 | https://blancone.pro ®

A

20

shg 2 • 2025

A

ERGONOMIA

Luupeilla tarkkuutta ja ergonomiaa työhön Parempi näkö, laadukkaampi hoito ja vähemmän työkuormittunut suuhygienisti. Siinä kolme asiaa, miksi 2000-luvun alusta saakka ­luuppien parissa työskennellyt optometristi Mikko Järvisen mielestä jokaisen suuhygienistin tulisi hankkia luupit.

Teksti Jussi Okkonen

n

Kuva Merident Oy

L

uuppien käyttö on yleistynyt merkittävästi suuhygienistien ja hammaslääkärien työssä 1990-luvulta alkaen. Tuolloin Suomen markkinoilla oli tarjolla pääosin yhdysvaltalaisia ja saksalaisia luuppeja, jotka oli alun perin suunniteltu lähinnä kirurgeille, eivätkä ne vastanneet hammashoidon erityistarpeita.

Suomalainen hammaslääkäri Kari Ulvio on ollut luuppikehityksen edelläkävijä, ja hänen työnsä myötä markkinoille on saatu kevyitä ja ergonomisia luuppeja, jotka soveltuvat kokopäiväiseen käyttöön hammashoidossa. Nykyään luupit kuuluvat jo useimpien hammaslääkäreiden vakiovarusteisiin, ja ne yleistyvät nopeasti myös suuhygienistien keskuudessa.

Hoitoajat lyhenevät ja potilastyytyväisyys paranee Suuhygienistin työ vaatii tarkkuutta ja työn tekeminen laadukkaasti on hankalaa, jos ei näe kunnolla.

Oikein mitoitetut luupit myös vähentävät suuhygienistien työasennon erityisesti niska-hartiaseudulle

suuhygienistiliitto.fi

21

A

”Luuppien suurennusta valittaessa kannattaa luottaa omaan tuntumaan, ei kollegan tietoon.”

Suuhygienistit käyttävät luupeissaan tavallisesti noin 2-kertaista suurennusta ja hammaslääkärit noin 2,5-kertaista suurennusta. Täytyy kuitenkin muistaa, että mitä suuremman suurennuksen luuppeihin valitsee, sitä pienemmäksi käy kerralla nähtävä alue. Kaksinkertainen suurennus tarjoaa siis 100 prosenttia lisää suurennusta, mutta tälläkin suurennuksella asiakkaan suu on vielä nähtävissä yhdellä silmäyksellä.

Koska työstettävät kohteet ovat luuppien avulla helpommin nähtävissä, hoitoajat lyhenevät ja potilastyytyväisyys paranee.

Läpilinssin luupit vai irtoluuppi? ja selälle aiheuttavaa kuormitusta. Järvisen mukaan moni luuppien käyttäjäksi siirtynyt onkin huomannut potilastyön kuormittavan vähemmän, ja kun kiputilat ja säryt vähenevät, töistä kertyy vähemmän sairauspoissaoloja.

22

shg 2 • 2025

Flip-up -mallissa luuppi kiinnitetään silmälasikehyksen runkoon. Kaukoputkimaiset luupit on helppo nostaa näkökentän edestä, kun työssä ei tarvita suurennusta. Jos oma näkö heikkenee esimerkiksi iän myötä, koko luuppia ei tarvitse vaihtaa uuteen. Näön

SIMPLEE

Luota luupin valinnassa itseesi Luupissa on oltava hyvä luuppivalo. Langallisen luuppi­valon saa helposti päälle ja pois, ja se on helppo myös himmentää aseptisesti käsivartta käyttäen. ”Luuppivaloissa pitää olle tehoa riittävästi, mutta sitä ei saa olla liikaa. Luonnonvalon värinen 5 500 Kelvinin valo toistaa parhaiten suun kudokset.”

Valoja on olemassa sekä johdollisella että johdottomalla akulla. Johdollinen akku kestää kymmenen tuntia eli helposti työpäivän verran. Johdottomissa malleissa akun kestävyys saattaa olla vain muutaman tunnin. ”Akkuja kuluu työpäivän aikana mahdollisesti useampia eikä valotehokaan ole niin kirkas kuin johdollisissa malleissa”, Järvinen sanoo.

Lopuksi optometristi Mikko Järvinen muistuttaa, että luuppien valintaan kannattaa varata riittävästi aikaa ja luuppien suurennusta valittaessa jokaisen tulisi luottaa itseensä. ”Tutustu luuppeihin esimerkiksi hammasalan näyttelyissä ja sovi esittely vaikka omalle vastaanotollesi. Luota lopullisessa valinnassa itseesi ja omaan tuntumaasi, älä kollegasi tietoon.” n

Laadukkaat SIMPLEE tuotteet edulliseen hintaan

puhdistuspasta Kiillottaa tehokkaasti ja poistaa pintavärjäytymät sekä plakin, jättäen raikkaan ja sileän tunteen hoitotoimenpiteen jälkeen. Parabeeniton.

308382 308383 308384 308385

Sininen 250, parabeeniton, 60 ml Vihreä 170, parabeeniton, 60 ml Punainen 120, parabeeniton, 60 ml Keltainen 40, parabeeniton, 60 ml

puhdistuskuppi 0044

korjaamiseksi riittää linssien uusiminen. Flip-up -mallin hyviä puolia ovat myös sen pieni koko, keveys ja hyvä optiikka.

Läpilinssin luupeissa (TTL) oman taittovirheen korjaava linssi on kiikarin sisällä. Tässä mallissa linssiä on vaikeampi vaihtaa myöhemmin toiseen.

Linssin suurennusosa eli ”kiikari” kiinnitetään suoraan silmälasien linssien pintaan. Suurennus voidaan toteuttaa joko Galilei-tyyppisellä tai Kepler-tyyppisellä luupilla. ”Galilei-tyyppinen kiikari on kevyt, sillä se vaatii vähemmän linssejä. Se ei myöskään vaadi kuvan kääntöjärjestelmää. Kiikari on kompakti (lyhyt) ja suurennukset ovat noin 1,7–2,6 -kertaiset. Kepler-tyyppinen kiikari on teknisesti haastavampi valmistaa.

Kuvan kääntöjärjestelmän takia se on Galilei-kiikaria pidempi ja painavampi.”

Kepler-tyyppisillä luupeilla saadaan suurempia suurennuksia ilman, että näkökenttä supistuu merkittävästi. Yleisimpiä ovat 3–6-kertaiset suurennukset.

®

Profylaktisiin toimenpiteisiin. Sisäosan ristikkorakenteen ansiosta poistaa tehokkaasti värjäytymiä ja biofilmiä hampaiden pinnoilta.

307901 307902

Pehmeä, varrella, sininen, 24 kpl Kova, varrella, keltainen, 24 kpl

Kysy lisää: p. 010 588 6100 | kauppa.hammasvaline.fi

PL 15, 02101 ESPOO | hammasvaline.fi

Hammasvaline_Simplee_68x208.indd 1

suuhygienistiliitto.fi 23 07/04/2025 8.36.56

A

24

shg 2 • 2025

A

ERGONOMIA

Pidä huolta jalkojesi terveydestä!

Suuhygienisti tekee työtä paitsi käsillään myös jaloillaan.

Siksi ei ole sama, minkälaisilla kengillä työtäsi teet.

Suuhygienisti, jalkaterapeutti Anne Keinäsen mukaan hyvien työkenkien merkitys kliinisessä hoitotyössä on suuri. ”Hyvä sukka ja jalkine tukevat toisiaan ja jalkojen terveyttä samalla tavalla kuin fluori ja ksylitoli suun terveyttä.”

Teksti Päivi Pribilla

T

n

Kuvat Shutterstock ja Tomi Keinänen

yökyvyn ylläpitämisessä auttaa hyvä yleiskunto. Hyvä jalkaterveys lisää työssä jaksamista ja työhyvinvointia, siksi jalkaterveydestä huolehtiminen on tärkeä osa jokaisen ammattilaisen työkyvyn ylläpitoa. ”Työikäisillä esiintyviä jalkaongelmia ovat muun muassa kiputilat selässä, lonkissa, polvissa ja jalkaterän alueella. Yleisiä ovat myös jalkainfektiot, turvotukset, jalkaterän ja varpaiden asentopoikkeamat sekä ihomuutokset”, Anne Keinänen listaa.

Useimmat perussairaudet, kuten diabetes, reumasairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet sekä neurologiset sairaudet, vaikuttavat suun lisäksi myös jalkojen terveyteen. Esimerkiksi diabeteksen yhteydessä

saattaa ilmaantua jalkaongelmia, joista yleisimpiä ovat jalkojen pitkäaikaiset haavaumat. Lisäksi diabeteksen lisäsairautena voi ilmetä ääreishermojen häiriöitä eli neuropatiaa. Nivelreuma puolestaan aiheuttaa nilkan, jalkaterän ja varpaiden asentomuutoksia sekä jalkapohjan kuormitusmuutoksia. Laskimoiden vajaatoiminta taas aiheuttaa muuan muassa turvotusta säärissä ja suonikohjuja. ”Myös monilla lääkkeillä on haittavaikutuksia jalkaterveydelle. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi jalkojen paleleminen, ihottumat, lihaskrampit, turvotus, lihas- ja nivelkivut, varpaan kynsien muutokset ja kasvuhäiriöt”, Keinänen sanoo.

suuhygienistiliitto.fi

25

A

Työasentoja kannattaa vaihdella Istuma- ja seisomatyö altistavat alaraajojen verenkierron heikkenemiselle, mikä Keinäsen mukaan näkyy alaraajojen turvotuksena ja suonikohjujen riskin lisääntymisenä. Istumatyö muuttaa lantion asentoa ja saattaa aiheuttaa selkäkipuja. Seisomatyössä taas rasittuvat asentoa ylläpitävät lihakset, mikä voi aiheuttaa väsymistä ja alaselkäkipua. Lisäksi nivelrikon riski kasvaa, kun niveliin kohdistuva paine heikentää nivelrustojen aineenvaihduntaa. ”Seisomatyö kohdistaa painetta kantapäihin ja päkiöihin, mikä lisää asento- ja liiketunnon heikentymistä, jalkakipuja, kovettumia ja känsiä”, kertoo Keinänen.

Ihanteellinen työpäivä koostuukin sekä seisomaettä istumatyöstä. Vaihtelevat työasennot ennaltaehkäisevät jalkoihin ja alaselkään kohdistuvia kipuja, kuormituspaineita ja epämukavuuden tunnetta. Erilaiset työasennot edistävät sekä selän että jalkojen terveyttä, ja siksi suun terveydenhuollon ammattilaisten tulisi vaihdella työasentoja päivän aikana. Myös venyttely ja nilkan ojennus- ja koukistusliikkeet päivän aikana tukevat jalkojen hyvinvointia.

Keinänen muistuttaa, että ergonomiseen työympäristöön kannattaa panostaa, sillä se mahdollistaa suuhygienistille ergonomisen ja työkykyä edistävän työasennon, teki työtä sitten istuen tai seisten.

”Erilaiset työasennot edistävät sekä selän että jalkojen terveyttä, ja siksi suun terveydenhuollon ammattilaisten tulisi vaihdella työasentoja päivän aikana.”

26

shg 2 • 2025

Ennaltaehkäisevä hoito tärkeää tässäkin Keinäsen mukaan jalkaongelmien ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia myös päivittäisestä jalkahygieniasta. Varvasvälien huolellinen kuivaus ehkäisee sekä hautumia että ihorikkoja. Lampaanvilla auttaa jo syntyneiden varvasvälihautumien hoidossa. Varpaan kynsien leikkaus pyöristämättä kynnen reunoja puolestaan vähentää sisään kasvaneiden kynsien riskiä. Keinänen suosittelee myös jalkojen rasvaamista päivittäin. Se pitää ihon kimmoisana ja kosteustasapainon normaalina ja se vähentää karheuden ja kovettumien syntymistä. Keventävistä pohjallisista voi Keinäsen mukaan olla joissain tilanteissa hyötyä, sillä ne ehkäisevät kuormituspaineita ja kipua kantapään ja päkiän alueella. Yksilöllisesti teetetyt tukipohjalliset tai silikoniortoosit puolestaan auttavat kuormituksen aiheuttamiin haasteisiin.

Jos jaloissa huomaa ongelmia jaksamisen kanssa tai niissä tuntuu painetta tai kipua työpäivän päätteeksi, Keinänen ohjeistaa suuntaamaan jalkaterapeutin vastaanotolle. Ammattilainen arvioi hoidontarpeen, tekee hoitosuunnitelman, antaa yksilöllisiä ja ennaltaehkäiseviä neuvoja sekä määrittää hoitovälin.

Vinkkejä työkenkien valintaan Hyvä jalkine ei tunnu jalassa. Samoin kuin vapaa-ajan kengissä, myös työkengissä on kiinnitettävä huomiota siihen, että ne ovat oikean kokoiset, ne istuvat hyvin eivätkä ne aiheuta hankausta tai puristusta. Kengissä tulee olla riittävästi pituutta, korkeutta ja leveyttä, jotta jalkaterät mahtuvat niihin. ”Uudet kengät kannattaa aina sovittaa iltapäivällä, sillä on normaalia että jalat turpoavat jonkin verran päivän aikana”, Keinänen vinkkaa.

Kenkien hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös kengän materiaaliin, sopivaan iskunvaimennukseen, säädettävään kiinnitykseen, hengittävyyteen, pestävyyteen sekä painoon. Esimerkiksi hengittävät materiaalit vähentävät jalkojen hikoilua ja bakteerien kasvua. Jos kengät taas ovat hyvin painavat, ne voivat lisätä jalkojen rasitusta ja väsymystä. ”Työkengissä on tietysti hyvä huomioida myös työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyvät seikat,

A

sillä työnkuva määrittää, millaisia ominaisuuksia jalkineilta vaaditaan.”

Paljasjalkakengät ovat yleistyneet myös työkenkinä, sillä ne aktivoivat alaraajojen lihaksia ja verenkiertoa. Niiden käyttöä ei kuitenkaan suositella nivelrikosta kärsiville tai diabeetikoille, joilla on neuropatia, tai jos jaloissa on vaikeita tai kipeitä asentopoikkeamia.

Työkenkiä voi Keinäsen mukaan vaihdella eri päivinä tai jopa saman päivän aikana. Erilaisten jalkineiden käyttö aktivoi ja kuormittaa jalkaterän lihaksia ja niveliä monipuolisesti. ”Kaksien eri työjalkineiden käyttö lisää myös jalkineiden käyttöikää”, hän lisää.

Yleisesti ottaen jalkinevalinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin käyttötarkoitukseen kengät hankitaan. Jalkinetrendejä tulee ja menee, mutta tärkeintä on, että valittu jalkine on juuri omaan jalkaan ja käyttötarkoitukseen sopiva. Esimerkiksi jo mainitut paljasjalkakengät voivat toiselle olla todella hyvät, mutta toiselle ne eivät sovi lainkaan.

Kenkien lisäksi Anne Keinänen kehottaa

Anne Keinänen on koulutukseltaan suuhygienisti (YAMK) ja jalkaterapeutti (AMK). Hän työskentelee tällä hetkellä ammatillisten aineiden opettajana Ammattiopisto Gradialla Jyväskylässä. ”Kun sairauksia ja vaivoja ehkäistään ajoissa, voidaan vähentää kalliita erikoissairaanhoidon toimenpiteitä sekä parantaa ihmisten työkykyä ja elämänlaatua”, hyvinvointipolitiikkaa ja yhteiskunnan tutkimusta Tampereen yliopistossa jatko-opiskeleva Anne Keinänen pohtii. Hän panostaisi terveydenhuollossa hoidon oikea-aikaisuuteen, saavutettavuuteen ja ennaltaehkäisevyyteen.

kiinnittämään huomiota myös istuviin ja hengittäviin sukkiin. Esimerkiksi sekoitesukat ja urheilusukat imevät ja haihduttavat kosteutta iholta paremmin kuin puuvillasukat, ja tarvittaessa tukisukkien tai kevyempien lentosukkien käyttö työpäivän aikana ehkäisee turvotuksen kehittymistä ja vähentää jalkojen väsymistä. ”Hyvä sukka ja jalkine tukevat toisiaan ja jalkojen terveyttä samalla tavalla kuin fluori ja ksylitoli suun terveyttä.” n suuhygienistiliitto.fi

27

A

QADENTAL FORUM 2025

Nuoren potilaan terveyden edistäminen Nuorista näemme, mikä meitä suuhygienistejä tulevaisuudessa haastaa. Samalla voimme työllämme vaikuttaa siihen, millainen nuorten suun terveys on vuosien päästä. Siksi vuoden 2025 QAdental Forumin perjantain erikoisteema ”Nuoren potilaan terveyden edistäminen” oli meille suuhygienisteille erityisen kiinnostava.

Teksti Katariina Hed n Kuvat Olli Hurme

V

uotuinen suun terveyden ammattilaisten tapahtuma QAdental Forum järjestettiin helmikuussa Helsingissä Hotelli Clarionissa.

Tapahtuman pääteemoina olivat Kulunut purenta ja Bruksismin monet kasvot. Erikoisteemoissa pureuduttiin nuoren potilaan terveyden edistämisen lisäksi ristipurennan hoitoon ja johtamiseen.

Nuorisolla menee pääpiirteittäin hyvin Somelääkäri Atte Virolainen aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että uhkakuvista huolimatta nuorisolla menee pääpiirteittäin hyvin. Ongelmana on polarisaatio. Huonosti menevillä menee entistä huonommin, samalla osa nuorista menestyy erinomaisesti. ”Meillä on käynnissä iso muutos, jonka tulokset nähdään tarkemmin vasta vuosien päästä. Aikalaiset 28

shg 2 • 2025

eivät muutosta näe”, Virolainen arvioi tilannetta ja viittasi someen ja älypuhelimiin.

Päihdeperheessä kasvaneena hänellä on ammatillisen osaamisen lisäksi syvä ymmärrys siitä, mistä riippuvuuksissa on kyse ja miksi työ niiden ehkäisemiseksi on niin tärkeää. Hän totesi, että some- ja älypuhelinriippuvuus ovat todellisuutta, vaikka asialle ei vielä ole tautiluokitusta. Jatkuva lyhytvideovirta ilman taukoja vaikuttaa haitallisesti muun muassa keskittymiseen ja hyvinvointiin. ”On hyvä tiedostaa, että nuori jää riippuvaisuuteen kiinni lujemmin kuin aikuinen. Psyykkisestä riippuvuudesta on vaikeampi päästä eroon kuin fyysisestä.”

Jos potilaalla on takanaan vaikeampia kokemuksia, ammattilaisen on hyvä sanoittaa nuorelle intentio esimerkiksi näin: ”Mun tavoite on, että tää hoidetaan ekstrahyvin. Sä päätät”, Virolainen havainnollisti.

A

Tapahtumassa puhunut lääkäri Atte on Suomen ensimmäinen ammatillisesti toimiva somelääkäri, jolla on jo yli satatuhatta seuraajaa Instagramissa. Vuoden päihdelääkäriksi hänet valittiin 2023.

suuhygienistiliitto.fi

29

A

Nuorta tuetaan ja vastuutetaan Nuorten päivän avasi lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Annmari Hyppönen lämpimällä ja käytännönläheisellä puheenvuorollaan siitä, miten kohdata nuori hammashoidon vastaanotolla ja mitä haasteita nuorten suun terveydessä on tällä hetkellä.

Hyppönen kannusti kohtaamaan nuoret aidosti, kysymällä avoimia ja täydentäviä kysymyksiä. On tärkeää kuunnella, luoda turvallisuutta ja kannustaa. Nuoria tuetaan ja ollaan kiinnostuneita heidän 30

shg 2 • 2025

tekemisistään, mutta heitä ei tuomita. Halu hyvään suun terveyteen on lähdettävä nuoresta itsestään.

Nuoria voi olla hankala motivoida kehitykseen, joka näkyy suussa vasta vuosien päästä. Motivointi kannattaakin tehdä esimerkiksi ulkonäköön liittyvien asioiden avulla, sillä somen myötä ulkonäköasioista on tullut tärkeitä. ”Haluatko ruskeat hampaat tai haluatko, että hengitys haisee?”, Hyppönen havainnollisti.

Nuoren oma vastuu suun terveyteen liittyvistä asioista lisääntyy vähitellen. Vaikka nuoruus jatkuu

A

Helsingin Jätkäsaaressa järjestetty tapahtuma keräsi suun terveyden ammattilaiset samaan tilaan.

Tauot olivatkin tärkeä mahdollisuus verkostoitua ja keskustella monipuolisesti.

Muutos tapahtuu tapa kerrallaan Suuhygienisti Lilli-Maria Alm antoi käytännön vinkkejä nuorten kohtaamiseen ja omahoidon motivointiin. Alm rohkaisi kuuntelemaan, kunnioittamaan, kehumaan ja kannustamaan potilasta, sillä muutos tapahtuu tapa kerrallaan.

Tärkeä osa omahoidon ohjausta on plakkivärjäys, sähköhammasharjalla harjaus ja hammasvälien puhdistaminen lankaimella. Näiden avulla nuorta autetaan itse näkemään, mistä omahoidossa on kyse ja miksi se on tärkeää. Havainnollistava video, jossa omahoitoa käytiin läpi yhdessä potilaan kanssa, auttoi ymmärtämään konkreettisen ohjauksen merkityksen.

Syömishäiriöt lisääntyneet

25-vuotiaaksi asti, voi jo 12-vuotias päättää, näkyvätkö esimerkiksi potilastiedot huoltajille. Hyppönen muistutti, että nuoren kyky ottaa vastuuta on arvioitava jokaisella käynnillä erikseen.

Kohtaamme vastaanotolla yhä useammin myös nuoria, joilla on ADHD- ja autismikirjon eri piirteitä. Heillä on vaikeuksia muun muassa toiminnanohjauksessa. Tästä syystä neuropsykiatrisella kirjolla olevat nepsy-potilaat hyötyvät selkeistä rutiineista ja säännöllisestä ehkäisevästä hammashoidosta. He tarvitsevat erityistä tukea omahoitoon.

Päivän päätteeksi lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Inari Mensonen kertoi syömishäiriöpotilaiden erityispiirteistä - mitä suussa näkyy ja miten kohdata potilas. Kliinisistä merkeistä eroosio jää pysyväksi, vaikka sen eteneminen saataisiin pysäytettyä.

Syömishäiriöiden tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Asia kannattaa ottaa puheeksi, jos syömishäiriöstä näkee pieniäkin merkkejä. Oireista kannattaa kysyä suoraan, mutta hienotunteisesti ja arvostaen.

Varhaisella puuttumisella ja kannustavalla keskustelulla voi saada aikaan merkittäviä muutoksia ennen kuin tilanne pahenee. ”Tämä on tärkeää, sillä hampaiston kunto voi romahtaa nopeastikin, etenkin, jos samassa suussa on sekä eroosiota että kariesta” , Mensonen muistutti. n suuhygienistiliitto.fi

31

A

Artikkelisarjassa tutustumme suomalaisten suuhygienistien tarinoihin.

SUUHYGIENISTINÄ ULKOMAILLA

Australia kutsui uudelleen Välivuosi Australiassa jäi niin vahvasti Tess Eagerin mieleen, että sinne oli pakko palata. Tarkoituksena oli pitää taukoa töistä, mutta toisin kävi. Nyt hän työskentelee hammashoitolan vastaanotossa Perthissä ja viihtyy mainiosti.

Teksti Virve Jääskeläinen

Mikä sai sinut kiinnostumaan työskentelystä ulkomailla, ja miksi juuri Australia? Kauanko olet työskennellyt ulkomailla?

Vietin lukion jälkeen välivuoden Australiassa vuosina 2019–2020. Palasin Suomeen suunniteltua aikaisemmin koronan takia. Opiskelin suuhygienistiksi, työskentelin ja säästin matkakassaan rahaa sillä ajatuksella, että pääsisin jossain vaiheessa takaisin Australiaan.

Nyt olen ollut Suomesta poissa puolisen vuotta, ja täällä työelämässä pari kuukautta.

32

shg 2 • 2025

n

Kuvat Tess Eager

Minkälaisen prosessin Suomesta Australiaan lähteminen vaati?

Minulla ei alun perin ollut tarkoitusta työskennellä suun terveydenhoitoalalla Australiassa ollessani.

Halusin alun perin tehdä jotain ”aivot narikkaan” -työtä, mutta niihin töihin olikin yllättävän kova kilpailu. Se, mikä ei ollut yllättävää oli se, että hammashoitajista oli pulaa. Työkokemukseni perusteella sain nopeasti töitä hammashoitajana, sillä täällä työhön ei vaadita tutkintoa. Tein aluksi keikkaa. Sain jokaisessa paikassa aina ensiksi selittää: ”Olen suuhygienisti Suomesta, mutta koska suomalainen suuhygienistin tutkinto ei päde Australiassa, työskentelen hoitajana.”

A

”Työskentelen täällä luultavasti viisumin voimassaolon loppuun eli ensi tammikuuhun saakka. Sen jälkeen jatkan hieman vielä reppureissua. Suomeen ja takaisin suuhygienistin töihin palaan näillä näkymin vuoden päästä kesällä”, Tess Eager kertoo.

suuhygienistiliitto.fi

33

A

Jos haluaisin saada suomalaisen tutkintoni pätemään täällä, hankalinta olisi se, että Australiassa on erikseen Dental Hygienist ja Oral Health Therapist.

Suomen suuhygienistin työnkuva ei vastaa varsinaisesti kumpaakaan: Dental Hygienist on täällä ammattikoulutasoinen tutkinto, kun taas Oral Health Therapist on suuhygienisti, joka saa ennaltaehkäisevän hoidon lisäksi tehdä korjaavaa hoitoa, kuten paikkauksia. Jos haluaisin saada tutkintoni pätemään Australiassa, minun pitäisi ensin käydä läpi lupaprosessi ja sen jälkeen palata opiskelemaan paikkauksia noin vuoden tai kahden ajaksi. Työlupien hankinta vaatii Initial Assessment -testin, eli arvion siitä, täyttääkö koulutus ja työkokemus perustason vaatimukset. Tämän jälkeen edessä on teoriakoe ja lopuksi vielä käytännön testit. Koko prosessi voi kestää melko pitkään ja maksaa hieman yli 3 000 euroa. En käynyt koko prosessia läpi, koska työskentelen täällä vain vuoden. Toki, jos innostun jäämään tänne pidemmäksi aikaa, suoritan prosessin loppuun asti.

Alle 30-vuotiaille hyvä tapa tulla Australiaan ja kokeilla, miltä työskentely täällä tuntuu, on Working Holiday -viisumi. Sen avulla voi rauhassa harkita, haluaako työlupaprosessiin lähteä mukaan. Suuhygienisteistä on pulaa ainakin Länsi-Australiassa, joten näihin tehtäviin on mahdollista saada myös työviisumi. Niin sanottu Skilled Labour -viisumi maksaa noin 2 000–4 000 euroa ja on voimassa viisi vuotta.

Working Holiday -viisumi puolestaan on voimassa 12 kuukautta, mutta sen voi tietyin ehdoin jatkaa toiselle ja kolmannelle vuodelle.

Minkälaisia potilaita kohtaat?

Ovatko heidän tarpeensa erilaisia kuin Suomessa? Onko hoitokulttuurissa eroja?

Työskentelen tällä hetkellä pienellä vastaanotolla vastaanottotiskillä. Lähes jokaisella potilaalla on vakuutus, jolla he maksavat osan hoidosta. Suurin osa potilaistamme on työikäisiä aikuisia, lapsia meillä ei käy juuri koskaan. Hoidon tarpeista en osaa tarkemmin sanoa, koska en työskentele tällä hetkellä

34

shg 2 • 2025

hoitohuoneessa. Täällä suositellaan kuitenkin lähes poikkeuksetta hammaslääkärin tarkastusta ja hammaskiven poistoa kuuden kuukauden välein. Vastaanotollamme ei ole lainkaan suuhygienistiä. Hammaslääkärit tekevät puhdistukset itse. Vaikeammat tapaukset he lähettävät parodontologille.

Miten työtehtävät jakautuvat suuhygienistien ja muiden suunterveydenhuollon ammattilaisten välillä? Entä yhteistyö muiden kanssa?

En ole toistaiseksi tavannut vielä ainuttakaan suuhygienistiä, mutta olen kohdannut muutamia Oral Health Therapisteja (OHT). Täällä koulutus suuntautuu nykyisin pääasiassa Oral Health Therapist -ammattiin, sillä Dental Hygienistin opintoja voi opiskella enää vain yhdessä koulussa. Ymmärtääkseni OHT tekee sekä aikuisten että lasten suun terveystarkastuksia sekä väliaikaisia ja pysyviä paikkauksia.

Pysyviä paikkoja OHT saa tehdä enintään kahdelle hammaspinnalle ulottuvan yhdistelmämuovipaikan verran. Jos karies ulottuu syvälle tai paikkaaminen on muuten haastavaa, potilas ohjataan hammaslääkärille.

OHT saa myös ottaa röntgenkuvia itsenäisesti.

Miten paikallinen kieli ja kulttuuri vaikuttavat työhösi?

Ei juuri mitenkään. Joillain ihmisillä on niin vahva paikallinen aksentti, että puhelimessa on välillä hankala ymmärtää, mitä potilas yrittää kertoa.

Onko sinun täytynyt mukautua erilaisiin työtapoihin tai -arvoihin?

Tämän hetkisen kokemukseni perusteella, muutamissa hoitoloissa työskennelleenä, aseptiikan taso on täällä hieman huonompi kuin Suomessa. Imuista vaihdetaan ja pestään vain holkit, mutta doriovarsia ei huuhdella lainkaan. Myöskään MD555:ta ei vedetä imuihin viikottain, eikä muita vastaavia unittien huoltotoimenpiteitä tehdä samalla tavalla kuin Suomessa.

A

Tess Eager kertoo, kuinka Perth ja on rantojen osalta ­oikea paratiisi: ”Käyn rannalla tai ulkoilureiteillä kävelemässä lähes joka viikonloppu. Kaupungissa on paljon myös erilaisia musiikki- ja taidetapahtumia kuten myös todella kivoja ravintoloita ja kahviloita, joita on hauska kokeilla.”

Myös hoitokoneet ovat erilaisia kuin ­Suomessa, eli huoltokäytännöt poikkeavat siitä mihin olin tottunut.

Välinehuollossa ei ole pesu- ja desinfektiokonetta (esimerkiksi Deko) ollenkaan, vaan välineet käsitellään ultraäänellä ja instrumentit harjataan käsin tiskiharjalla. Järkytyin nähtyäni ensimmäisen välinehuollon. Sehän oli kuin pistotapaturmaa odottava huone.

Millaisia työaika ja työn kuormittavuus ovat Suomeen verrattuina?

Työskentelen neljänä päivänä viikossa, kymmenen tuntia päivässä 7.30–17.30. Ensin se vaati hieman totuttelua, mutta nyt pidän siitä.

Miten palkka ja muut työedut, kuten vaikka lomat ja lomarahat vertautuvat Suomeen?

Suuhygienistien palkkataso on täällä korkeampi kuin Suomessa. Täällä työskennellään käsittääkseni useimmiten työsuhteessa, ei ammatinharjoittajana. Vakituiseen työsuhteeseen kuuluu neljä viikkoa vuosilomaa.

Lomarahoista en osaa sanoa tarkemmin.

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet ulkomailla työskentelyssä?

Omalla kohdallani suurin haaste oli asunnon löytäminen Perthissä. Työnhaku sujui sutjakkaasti sen jälkeen, kun päätin lähteä töihin suun terveydenhoitoalalle. Koen työnteon täällä helpoksi ja mielekkääksi.

Itse työskentelystä ei tule mieleen mitään sen kummempaa. Jokaisessa työpaikassa on aina omat ongelmansa. Ne voivat liittyä siihen, ettei joku tiskaa tiskejään tai että esihenkilöt ovat kohtuuttoman vaativia.

Mitä vinkkejä antaisit ulkomailla töitä harkitseville suuhygienisteille?

Ehdottomasti kannattaa lähteä ja kokeilla rohkeasti myös muita alan töitä! Hoitajan ja vastaanoton tehtävissä oppii paljon, vaikka taustalla olisi jo useamman vuoden suuhygienistin työkokemus. Vaihtelu myös virkistää, ja näin pääsee ylläpitämään moniammatillista yhteistyötä, jonka kautta syntyy uuden oppimista ja itsensä kehittämistä. n

suuhygienistiliitto.fi

35

A

Minun tarinani Nousujohteisuutta uralla omien arvojen mukaan

”Olen etsinyt ja löytänyt itselleni mentoreita sekä oman alani sisältä että sen ulkopuolelta. Luen muiden uratarinoita ja erilaisia johtamiskirjoja.

Lisäksi olen aktiivinen LinkedInissä, josta löytyy paljon hyvää sisältöä oman ajattelun kehittämiseen”, Reetta Meriläinen kertoo.

Suuhygienistina aloittanut Reetta Meriläinen on kasvanut vuosien varrella uusiin rooleihin: esihenkilöksi ja lopulta laatupäälliköksi.

Hän on tehnyt määrätietoista työtä kehittäen niin itseään kuin työyhteisöään. ”Omat siivet kantavat yllättävän pitkälle.”

36

shg 2 • 2025

A

H

ain ja pääsin opiskelemaan suuhygienistiksi Turun ammattikorkeakouluun parin vuoden kemian opiskelujen jälkeen. Toisen lukuvuoden alussa meillä oli kurssi, jossa käsiteltiin erilaisia potilastapauksia pienryhmässä. Viimeistään tässä kohtaa innostuin suuhygienistin ammatista.

A

loitin työt Oral Hammaslääkärit Oy:ssa kesätyöntekijänä vuonna 2012. Työskentelin tuolloin hammaslääkärin työparina. Halusin töihin juuri Oralille, koska näin ketjussa mahdollisuuden kehittyä ja edetä urallani.

Hain töitä otsikolla ”monitoimihenkilöksi vastaanotolle” ja sen lupauksen olen pitänyt. Kun kaksi kolmasosaa opinnoistani oli valmiina, siirryin tekemään suuhygienistin töitä. Työskentelin vuosien saatossa lukuisten yleishammaslääkäreiden ja melkein kaikkien erikoisalojen erikoishammaslääkäreiden työparina. Hallitsin palvelupisteen, välinehuollon ja hoitohuoneiden käytännöt. Olin iloinen laajasta osaamisestani, sillä se toi vaihtelevuutta työhön.

Tiesin urani kliinisellä polulla kääntyvän kohti loppua, kun molemmissa käsissäni olevat vakavat rasitusvammat vain pahenivat. Kliinisen työn osuutta kevennettiin ja työviikkooni tuli mukaan erilaisia kehittämistehtäviä, kuten suuhygienistien kouluttaminen Oralissa. Kiersin ympäri Suomea. Kouluttaminen oli hyvin kiinnostavaa ja sain jakaa omaa innostustani muillekin.

P

ääsin Turun ammattikorkeakouluun opiskelemaan kehittämiseen ja johtamiseen painottuvaa YAMK-tutkintoa keväällä 2019. Aloitin työt Tampereella Koskikeskuksen hammaslääkäriasemalla esihenkilönä lokakuussa 2020, keskellä koronaepidemiaa.

Johtamistyö oli lopulta kaikkea sitä, mihin polkuni pitikin johtaa. Minulle tärkeitä arvoja ovat nousujohteisuus ja seikkailu, jotka molemmat toteutuvat esihenkilötyössäni. Sain kasvaa esihenkilön rooliin upean tiimini kanssa, ja siitä olen ikuisesti kiitollinen ja onnellinen. Oman johtamistyylin löytäminen on ollut minulle keskeinen osa esihenkilönä kehittymistä. Luontevinta minulle on johtaa tietoon perustuen, mutta samalla painottaen kulttuurin ja ihmisten

johtamista. Ihmiset tulevat minulle aina ensin. Johtamisessa minulle tärkeää on ollut arjen sujuvoittaminen ja esteiden poistaminen. Keskeinen väline tässä minulle on vähintään kerran viikossa julkaistava tiedote, jossa asioista viestitään koko tiimille.

P

alasin perhevapaiden jälkeen takaisin töihin tammikuussa 2023. Minut valittiin pian sen jälkeen Tampereen kaikkien kolmen hammaslääkäriaseman esihenkilöksi. Sain tehdä työtä yhdessä kolmen förstin kanssa. Muodostimme pienen ja tiiviin johtamistiimin.

Olen halunnut siirtää heille kaiken mitä osaan, jotta heidän siipensä kantavat aikanaan johtamispolulla.

Saimme viime vuonna Koskikeskuksen tiimini kanssa sisäisen Rising star clinic -tunnustuksen. Se on liikevaihtoon, käyttökatteeseen, asiakastyytyväisyyteen (NPS) ja henkilöstötyytyväisyyteen (Great Place to Work Trust Index) perustuva palkinto. Halusimme menestyä ja niin me teimmekin. Saavutimme kaikki tavoitteet. Olen edelleen ylpeä tästä kaikesta.

K

eväällä 2024 olin jäämässä toista kertaa perhevapaalle, ja ilokseni kaksi förstiäni siirtyivät sijaistamaan minua asemavastaavina Tampereella. Tämän myötä saatoin hyvillä mielin hakea Oralin sisällä avautunutta lääketieteellisen tiimin laatupäällikön tehtävää. Minut valittiin, ja uusi roolini alkaa kesän 2025 taitteessa, kun palaan takaisin työelämään. Olen erittäin innostunut tästä seuraavasta askeleesta urallani, vaikka samalla on haikeaa sulkea hammaslääkäriasemien ovet kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Olen saanut urani aikana kasvaa yhä suurempiin saappaisiin loistavien ihmisten ympäröimänä. Olen päättäväinen, kehitysorientoitunut, innostuva ja haluan aina tehdä parhaani. Minulle asioiden kehittäminen on jatkuvaa ja huolellisen suunnittelun jälkeen toteutan ne päämäärätietoisesti. Tämä pätee niin työhöni johtajana kuin ihmisenä.

Kaikista tärkein päämääräni on kuitenkin tavoite elää omien arvojeni mukaista elämää – myös työelämässä. Siihen rohkaisen ihan jokaista. n

suuhygienistiliitto.fi

37

B

KÄYPÄ HOITO

Esiintyvyys ja altistavat tekijät

Parodontiitin esiintyvyys on lisääntynyt

Parodontiitin eli hampaan kiinnityskudossairauden esiintyvyys on lisääntynyt, ja parodontiittia todetaan yhä nuoremmilla. Terve Suomi -tutkimuksessa jo 20–34-vuotiailta löytyi vaikea-asteiseen parodontiittiin liittyviä muutoksia. Parodontiittiin voi liittyä absessi, joka vaatii kiireellistä hoitoa.

Parodontiitille altistavat huono suuhygienia, tupakointi, epäsäännöllinen hoidossa käynti ja pitkäaikaissairauksista esimerkiksi diabetes. Samat tekijät altistavat myös peri-implanttisairauksille.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoito­ suosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Parodontiitin päivitetty Käypä hoito -suositus julkaistiin 11.2.2025 ja seuraava artikkeli on päivitystiivistelmä.

Teksti Satu Ahola, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä: Pekka Ylöstalo (pj.), Mervi Gürsoy, Mirkka Järvinen, Elisa Kopra, Anu Marttala, Marja Pöllänen (Käypä hoito -toimittaja) ja Tuomas Saxlin. Asiantuntijat Anna Maria Heikkinen, Heidi Kuula ja Hilkka Pernu.

Diagnostiikka Kliinisessä parodontologisessa tutkimuksessa ien- ja implanttitaskumittauksen tulokset kirjataan kuudelta pinnalta. Ienverenvuoto on merkki tulehduksesta, ja se ennustaa parodontiitin syntyä ja etenemistä. Kun kliinisessä tutkimuksessa todetaan merkkejä parodontiitista tai peri-implantiitista, tehdään röntgentutkimus.

Gingiviitti tulee diagnoosiksi, kun hampaistossa todetaan ienverenvuotoa vähintään 10 prosentilla pinnoista, mutta ei kiinnityskatoa. Parodontiitti tulee diagnoosiksi, kun vähintään kahdessa ei-vierekkäisessä hampaassa todetaan kiinnityskatoa, syventynyt ientasku (≥ 4 mm) ja verenvuotoa. Parodontiittidiagnoosin jälkeen määritetään taudin vaihe, laajuus ja potilaan riskiluokka.

Peri-implanttimukosiitti tulee diagnoosiksi, kun taskumittauksessa todetaan verenvuotoa useammasta kuin yhdestä kohtaa implantin ympäriltä tai märkävuotoa, mutta ei patologista luukatoa.

Peri-implantiitti tulee diagnoosiksi, kun taskusyvyys on aiempiin mittauksiin verrattuna suurentunut, siihen liittyy verenvuotoa (ja mahdollisesti märkävuotoa) ja röntgenkuvissa havaitaan luukadon etenemistä.

Ehkäisy Hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus kahdesti päivässä ehkäisee parodontaali- ja peri-implanttisairauksia.

Sähköhammasharja vähentää plakkia ja gingiviittiä tehokkaammin kuin tavallinen hammasharja. Tinafluoridia tai vähintään 50 prosenttia

38

shg 2 • 2025

B

natriumbikarbonaattia sisältävä hammastahna saattaa vähentää aikuisten plakin määrää ja ientulehdusta tehokkaammin kuin tavanomainen fluorihammastahna.

Savuttomuuteen kannustaminen ja tupakkatuotteista vieroittaminen kuuluvat parodontiitin ehkäisyyn. Motivoivaa keskustelua voidaan käyttää omahoidon ohjauksessa motivaation lisäämiseksi.

”Hoitoon kuuluvat ammattimainen hampaiston puhdistus ja omahoidon ohjaus.”

Hoito Gingiviitin ja peri-implanttimukosiitin hoidon tavoitteena on edistää parodontaaliterveyttä ja estää parodontiitin ja peri-implantiitin synty. Hoitoon kuuluvat ammattimainen hampaiston puhdistus ja omahoidon ohjaus.

Gingviiitin ja peri-implanttimukosiitin hoitovaste arvioidaan. Jos ienverenvuotoprosentti on yli 30 tai implanttia ympäröivässä kudoksessa esiintyy verenvuotoa toistuvasti, potilas tarvitsee yksilöllistä omahoidon ohjausta ja ammattimaista hoitoa.

Parodontiitin hoito koostuu ei-kirurgisesta hoidosta, tarvittaessa kirurgisesta hoidosta ja ylläpitohoidosta. Potilaan omahoito on tärkeää hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi.

Hoidon alusta lähtien kiinnitetään huomiota parodontiitille altistaviin tekijöihin. Motivoidaan potilasta tupakoinnin lopettamiseen ja korostetaan lopettamisen hyödyllisiä vaikutuksia. Tarvittaessa aloitetaan nikotiinikorvaushoito tai vieroituslääkitys.

Parodontologiseen ei-kirurgiseen hoitoon sisältyy ammattimainen supra- ja subgingivaalisen plakin, hammaskiven ja muiden plakkiretentioiden poisto ultraäänilaitteilla tai käsi-instrumenteilla.

Hoito voidaan tehdä koko hampaistoon 1–2 päivän aikana tai useammalla käyntikerralla sektoreittain.

Hoitovaste arvioidaan 2–3 kuukauden kuluttua.

Hoitovasteen perusteella arvioidaan, tarvitseeko potilas jatkohoitoa vai siirtyykö hän ylläpitohoitoon. Jatkohoito voi sisältää omahoidon tehostamisen, toistetun instrumentoinnin tai parodontaalikirurgiaa.

Vaiheen I–II parodontiitin hoidon toteuttavat useimmiten hammaslääkäri ja suuhygienisti. Vaiheen III–IV parodontiitin hoitoon osallistuu usein

lisäksi parodontologiaan perehtynyt hammaslääkäri tai erikoishammaslääkäri.

Parodontaalisen absessin hoito kohdistetaan viipymättä syyhyn siten, että märkä pääsee purkautumaan joko ientaskun kautta tai absessin korkeimpaan kohtaan tehdyn insision kautta. Yleisterveen potilaan yksinkertaisen absessin hoidossa ei mikrobilääkitystä yleensä tarvita, ellei potilaalla ole yleisoireita.

Peri-implantiitin hoito noudattaa samoja hoitolinjoja kuin parodontiitin hoito, mutta instrumentoinnissa käytetään implanttipinnalle soveltuvia välineitä ja tarvittaessa proteettiset rakenteet irrotetaan, puhdistetaan tai muokataan.

Säännöllinen ylläpitohoito vähentää kiinnityskatoa ja hampaiden sekä implanttien menetystä. Ylläpitohoitoväli määritetään saavutetun hoitotuloksen ja riskitekijöiden perusteella.

Parodontologinen hoito on kustannustehokasta.

Parodontiitin yhteys pitkäaikaissairauksiin Parodontiittia sairastavilla on ilmeisesti suurentunut sydän- ja verisuonitautien, kuten sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin, riski. Raskauskomplikaatioiden, hengityselinsairauksien, kuten keuhkoahtaumataudin, uniapnean ja vakavan COVID-19:n, sekä nivelreuman riski saattaa olla suurentunut.

Huono suun terveys saattaa suurentaa laitos- ja sairaalapotilaiden riskiä sairastua pneumoniaan, ja suuhygieniaa parantamalla saatetaan voida ehkäistä laitos- ja sairaalapotilaiden pneumonioita.

Parodontiitin hoito ilmeisesti parantaa tyypin 2 diabetesta sairastavien glukoositasapainoa. n

suuhygienistiliitto.fi

39

B

VÄITÖSTUTKIMUS

Voimakas hammashoitopelko jää usein tunnistamatta vastaanotolla Hammaslääketieteen lisenssiaatti Taina Kankaalan (2025) Oulun yliopiston hammaslääketieteellisessä (2025) tehdyn väitöstutkimuksen mukaan hammaslääkärit eivät tunnistaneet yli 15-vuotiaiden potilaiden hammashoitopelkoa päivystysluonteisilla käynneillä. Joka kymmenes pelkäsi voimakkaasti, mutta hammaslääkärit aliarvioivat heidän pelkoaan.

Teksti Katariina Hed n Kuva Shutterstock

T

aina Kankaalan mukaan hammashoitopelosta kärsivien potilaiden tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Pelkoon perehtyneeltä hammaslääkäriltä voi saada apua jo hammashoidon yhteydessä.

Väitöstutkimukseen kerättiin aineistoa Oulun kaupungin suun terveydenhuollon, nykyisen Pohteen potilailta, jotka kävivät pelkoyksikössä joko hammashoidossa tai ensiapuluonteisilla käynneillä tai olivat hoitoon osallistuneita henkilöitä. Kyselytutkimuksen lisäksi hoidon onnistumista tutkittiin pelkoyksikön potilasasiakirjoista kymmenen vuoden ajalta.

Jos hoito oli onnistunut, se johti säännöllisempään hammashoidon käyttöön tarkastusten osalta, mutta ei vähentänyt hoidosta poisjääntejä. Tulokset olivat hyviä ja lähes 70 prosenttia potilaista pystyttiin jatkossa hoitamaan henkilön omassa hammashoitolassa.

Tutkimus osoitti, että jo lapsuudessa aloitettu hammashoitopelon huomioiminen on tehokkainta. Tällöin saavutettiin parhaat hoitotulokset. Vähäiset tarkastuskäynnit ja pääasiassa ensiapuluonteiset käynnit liittyivät pelkohoitojakson epäonnistumiseen.

Myös kaverikoiran läsnäolo voi helpottaa. Potilaat kokivat kaverikoiran läsnäolon rauhoittavana, ja koiran läsnäolo vähensi potilaiden kokemaa pelkoa.

Koira-­avusteisuutta pilotoitiin jo 2017.

Hoitoa helpottaviksi asioiksi pelkäävät potilaat nimesivät henkilökuntaan ja hoitoon liittyviä tekijöitä, kun taas vähän tai ei lainkaan pelkäävät korostivat tekijöitä, jotka liittyivät saavutettavuuteen ja saatavuuteen.

Hammashoitopelko on yleistä. Tutkimustietoa hoitopelosta ja sen taustatekijöistä on paljon. Siitä huolimatta varsin vähän on tietoa siitä, kuinka hyvin pystytään arvioimaan pelon voimakkuutta, tai millaisia pitkäaikaisia tuloksia pelkopotilaiden hoidolla saavutetaan.

Henkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa pelon kokemukseen. Pelkäävä potilas hyötyy esimerkiksi lyhyemmästä hoitovälistä, henkilökunnan osaamisesta ja hoitoa helpottavista tekijöistä. Usein riittää jo se, että on läsnä hoitotilanteessa. Pelko hellittää, kun kokemuksen voi jakaa. n Lähde: Kankaala, Taina 2025. Detecting and treating fearful dental patients in primary health care: a practice-based study. Väitöskirja. Oulun yliopisto.

40

shg 2 • 2025

Kaikkiin hammasväleihin ja koloihin Tutkimukset osoittavat, että hammasharja poistaa noin 60% plakista, loput 40% vaatii hammasvälien puhdistusta. TePellä on tuotteita jokaiseen hammasväliin, joihin hammasharja ei yllä. Ne on kehitetty yhteistyössä suunhoidon ammattilaisten kanssa parhaan toimivuuden ja laadun varmistamiseksi viimeistä yksityiskohtaa myöten.

1. Slot DE, et al. The efficacy of manual toothbrushes following a brushing exercise: a systematic review. Int J Dent Hyg. 2012 Aug;10(3):187-97.

C

Teksti Anne Hyvönen

TIEDEUUTISIA MAAILMALTA

Nostamme palstalle mielenkiintoisia tutkimuksia ja ajankohtaisia aiheita maailmalta.

Naishormonien vaikutus parodontiumiin

N

aishormonien fysiologinen vaikutus naisten eri elämänvaiheissa on suuri. International ­Journal of Dental Hygiene -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa laadittiin katsaus nais­hormonien vaikutuksista parodontiumiin eri elämänvaiheiden aikana. Tarkoitus oli myös selvittää, millaisia vaikutuksia löydöksillä on kliiniseen työhön, sekä koota ja yhdistää keskeiset löydökset laajasta tutkimus- ja teoriakirjallisuudesta. Katsauksessa yhdistettiin vuosina 2000–2024 julkaistun laajan kirjallisuuskokoelman löydökset, jotka haettiin tietokonepohjaisista tietokannoista, käsintehdyistä hauista, virallisista teksteistä ja henkilö­kohtaisesta viestinnästä.

Tutkittavia seikkoja olivat estrogeeni, progesteroni, testosteroni, murrosikä, kuukautiset, ehkäisy, raskaus, vaihdevuodet ja parodontium, parodontiitti, tulehdus ja tulehduskaskadi (prosessi). Tutkimuksessa esitetään näkemyksiä estrogeenin, progesteronin ja testosteronin kaksoisvaikutuksesta niin tulehduksellisten ja anti-inflammatoristen vasteiden välittämisessä paikallisille tekijöille, pääasiassa plakin biofilmille, kuin tulehduskaskadin säätelyssä. Nämä vasteet vaihtelevat eri elämänvaiheiden välillä, mukaan lukien murrosikä, kuukautiset, ehkäisy, raskaus ja vaihdevuodet.

Katsauksen perusteella havaittiin, että hormonivaihteluilla on suora ja epäsuora vaikutus parodontiumiin. Muutokset kohdistuvat plakkibiofilmin bakteeriflooran koostumukseen, mikä edistää parodontiitin kehittymistä ja muuttaa kudosten vastetta paikallisiin tekijöihin. Tämä aiheuttaa ikenissä anatomisia muutoksia, jotka heikentävät parodontiumia ja vaikuttavat tulehduskaskadin säätelyyn. Nämä tekijät lisäävät parodontiitin riskiä ja alttiutta muille suun sairauksille, jotka liittyvät naishormonien vaihteluihin. n Lähde: International Journal of Dental Hygiene: Reeves, J. The Impact of Female Hormones on the Periodontium—A Narrative Review, 2025.

42

shg 2 • 2025

Huono suun terveys voi lisätä kognition heikentymisen ja dementian riskiä

M

aster of Public Health Sam Asherin väitöskirja Periodontal health, tooth loss, and risk for cognitive decline and dementia tarkastettiin 14.2.2025 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin suun terveyden ja kognition yhteyttä suomalaisilla aikuisilla. Fokuksessa olivat suun terveyden eri osa-alueet, kuten hampaiden menetys, purentaparien määrä ja sijainti sekä kiinnityskudosten kunto. Näitä tarkasteltiin suhteessa 11 vuoden kognition heikkenemiseen ja 15 vuoden dementiariskiin ei-dementoituneilla henkilöillä, jotka osallistuivat Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksiin.

Hampaiden menetys kokonaan tai osittain erityisesti takahampaissa, taka-alueen purentaparien menetys, pureskeluvaikeudet, syventyneet ientaskut ja ienverenvuoto muodostivat kognition heikkenemisen riskin 11 vuoden seurannassa. Vaikka 15 vuoden seurannan aikana kiinnityskudosten kunnolla ei ollut yhteyttä dementian syntyyn, niin hampaiden menetys kokonaan tai osittain erityisesti takahampaissa ja erityisesti takaalueen purentaparien menetys lisäsivät merkittävästi dementian riskiä.

Tutkimuksesta voidaan päätellä, että suun terveydestä huolehtiminen on tärkeä osa terveen kognition ylläpitämistä. Hampaiden luonnollinen säilyttäminen sekä purentatuen ja vakauden ylläpitäminen ovat tärkeitä dementian ehkäisyssä. Huono suun terveys voi vaikuttaa dementiariskiin myös heikentämällä esimerkiksi ravitsemustilaa ja diabeteksen hoitotasapainoa.

Vaikka hammashoidon ammattilaiset ovat jo nyt tärkeä osa muistisairauksien ehkäisytyötä, tarvitaan vielä lisää tutkimusta hammashoidon mahdollisesta roolista dementian ehkäisyhankkeissa ja muistisairauksien taustalla vaikuttavista mekanismeista. n Lähde: Sam Asher, MPH, väitös 14.2.2025: Huono suun terveys voi lisätä kognition heikentymisen ja dementian riskiä | Itä-Suomen yliopisto

Teksti ja kuva Planmeca

LAITEUUTISET

Planmeca Pro50™ vie hoitotyön uudelle tasolle Planmecan uuden sukupolven hammashoitokone Planmeca Pro50™ yhdistää korkean laadun, ergonomisen työskentelyn ja erinomaisen infektionhallinnan.

Suomalaista suunnittelua edustava Planmeca Pro50™ on kompakti, kevyt ja pitkäikäinen.

C

H

oitokoneessa korostuu mukavuus ja helppokäyttöisyys. Sen symmetrinen rakenne mahdollistaa ergonomisen työskentelyn sekä oikea- että vasenkätisille. Kevyttä ja kompaktia instrumenttikonsolia on helppo liikutella, ja se voidaan sijoittaa aivan työskentelyalueen viereen.

Planmeca Pro50 -hoitokoneen interaktiivinen Planmeca Halo™ -kosketusnäyttö kattaa koko päivittäisen kliinisen työnkulun potilastietojen hallinnasta hoitokoneen ohjaamiseen. Näyttöä voivat käyttää sekä hoitaja, hammaslääkäri että potilas.

Hoitokoneeseen on integroitu infektiontorjuntajärjestelmä ja sen helposti puhdistettavat sileät alumiinipinnat kestävät hyvin puhdistusliuoksia. Puhdistustoimenpiteiden vaiheittaiset ohjeet näkyvät hoitokoneen näytöissä. n suuhygienistiliitto.fi

43

D

POP IN AKATEMIA

Muistoja vuosien varrelta tähän päivään Näin kesän koittaessa on mukavaa pysähtyä hetkeksi muistelemaan niitä hauskoja, mielenkiintoisia ja jännittäviä hetkiä, joita kaksitoista Pop in Akatemiaa on vuosien varrella tarjonnut. Lukemattomissa suunnittelupalavereissa on ideat lentäneet, kun on haettu uusia, työelämän arkea haastavia teemoja.

Teksti Erja Nuutinen n Kuva POPin Akatemia

E

nsimmäinen Akatemia toteutui webinaarina 8.10.2021 koronaviruspandemian sulkiessa ovia.

Tavoitteenamme oli löytää selviytymiskeinoja työelämän vaatimuksiin. Teemat korostivat työn arvopohjaa ja sellaisia tiimityön taitoja, jotka lisäävät arvostusta, kiitollisuutta ja hyvää oloa työyhteisössä. Koska viimeksi kiitinkään työkaveriani?

Olemme saaneet Akatemioiden yhteydessä kurkistaa myös erilaisiin suunterveyttä ylläpitäviin teknologioihin, kuten hampaiden vihlontaa välittömästi ja pitkäkestoisesti lievittävään Pro-Argin-teknologiaan 44

shg 3 • 2025

sekä karieksen pysäytyshoidossa kotikäyttöön suunnattuun korkeafluoridiseen Duraphat 5 mg/g -hammastahnaan. Tässä esimerkkinä olivat syöpäpotilaat, joilla karieksen riski kasvaa puutteellisen suuhygienian ja sen myötä puutteellisen fluorin saannin vuoksi, suun kuivuuden vaivatessa. Hammastahnoista löytyy apua erilaisiin, yksilöllisiin suunhoidon ongelmiin ja sen vuoksi uusiin tutkittuihin teknologioihin ja vaikuttaviin aineisiin on tärkeä perehtyä ja kertoa niiden hyödyistä potilaille.

Terveyskäyttäytymisen ymmärtämiseen tarvitaan monitieteisiä selityksiä. Sen vuoksi lähes jokaista Akatemian aihetta on ollut syytä tarkastella myös psykologisesta näkökulmasta. Näin tiimiimme sujahti luontevasti asiaa avaava psykologi Jukka Oksanen.

Vuoden 2022 tapahtumissa tartuimme tärkeisiin mutta arkaluonteisiin aiheisiin, kuten hammashoitopelkoon ja siihen vahvasti liittyvään häpeän tunteeseen. Syvennyimme myös syöpäpotilaan kohtaamiseen. Tunteet nousivat pintaan, kun kuulimme syöpään sairastuneen henkilön omakohtaisista hammashoitokokemuksista. Se herätti miettimään, miten olen itse toiminut.

Vuodessa 2023 oli menoa ja meininkiä! Ovet avautuivat auditorioihin ja saimme vihdoinkin nauttia esityksistä ja pienestä purtavasta myös paikan päällä.

Perehdyimme huippuluennoitsijoiden johdolla uusiin terveyttä edistäviin keinoihin, digitaaliseen viestintään ja hammaseroosioon. Suurin mullistus oli päätös kerätä Akatemian kimpsut ja kampsut ja lähteä kiertämään Suomea. Koronaviruspandemian vihdoin hellittäessä, tapahtumat oli mahdollista toteuttaa hybridinä sekä verkossa että paikan päällä. Tästä innostuneina päätimme lähteä pääkaupunkiseudulta maakuntiin, ja näin käynnistyi Pop in Akatemian Road Show.

Matkoista tiedotettiin virallisesti Pop in Akatemian uutisstudiossa. Olipa jännittävää olla ensimmäistä kertaa uutisankkurina!

Pop in Akatemian Road Show Pop in Akatemia Road Show vieraili Kuopiossa, Turussa ja Oulussa. Salit täyttyivät jokaisella paikka­ kunnalla ja jokainen tapaaminen oli täynnä kymmeniä ja taas kymmeniä ihania kohtaamisia ja

D

mielenkiintoisia keskusteluja. Kuopiossa ketään ei jättänyt kylmäksi aina niin ajankohtainen aihe poikien ja miesten omahoidon haasteista. Jälleen kerran Jukka Oksanen valloitti yleisönsä! Turussa osallistujat vietiin perheen suunhoidon ja ravitsemuksen tiedon äärelle. Osallistujien ilmeistä ja kommenteista päätellen aihe puhutteli ja ehkä hieman ravistelikin. Juuri se onkin ollut alusta asti Pop in Akatemian tavoite. Ouluun lennettiin sinivalkoisin siivin. Tuliaisina meillä oli ajankohtaiset aiheet niin erikoissairaanhoidosta kuin hammaseroosion ja karieksen suhteesta.

Käsittelimme kaikkia aiheita uusimpien tutkimustulosten kautta, ja yllätyimme joka kerta itsekin, miten nopeasti oma tieto vanhenee.

Tapaamisia verkossa ja hybridinä Ei säästynyt yllätyksiltä viime vuosikaan. Palasimme keväällä 2024 hetkeksi verkkoon ja ihmisen elinkaareen, johon saattaa kuulua sekä karies että masennus.

Aihe oli tärkeä, ja siitä jäi tunne, että aihetta olisi hyvä käsitellä uudestaan.

Kevään toisen Akatemian veimme Biomedicum Helsinkiin. Tämä lääketieteellisen tutkimuksen ympäristö oli oivallinen paikka yhdeksännelle Akatemiallemme, jossa johdattelimme osallistujat tutkijan

polulle. Syksyn tapahtuma toteutui hybridinä Tampereelta. Tällä kertaa hammashoitopelkoa tarkasteltiin psykologisten tekijöiden ja mielenterveyden näkökulmasta. Täytyy todeta, että kun luento toteutetaan kahden huippuasiantuntijan vuoropuheluna, ei toteutus voi olla muuta kuin ilotulituksen kaltainen säkenöivä juhla.

Vuoden 2025 ensimmäinen Akatemia käynnistyi verkkotapahtumana. Esityksissä perehdyttiin nuorten nikotiinituotteiden käyttöön ja nikotiinin vaarallisuuteen. Oli hienoa saada myös käytännön keinoja siihen, miten auttaa nuorta pääsemään irti nikotiinista ja tukea häntä terveyttä tukevissa valinnoissa.

Tämä vaatii nuorten suuhygienian trendien tuntemista. Olipa jännittävää nähdä ja kuulla mitä nuorten ”uutiskanavissa” kerrotaan suuhygieniatottumuksista.

Kevään viimeisessä Akatemiassa, Oulun hybriditapahtumassa, oli huikea yhteisluento naishormonien vaikutuksesta suunterveyteen. Hormonien aiheuttaman myrskyn ymmärtämistä auttoi, kun sitä tarkasteltiin myös psykososiaalisten tekijöiden kautta. Ihminen kun on enemmän kuin osiensa summa! Syksy 2025 tuo uusia mielenkiintoisia ja mukaansa tempaavia aiheita ja hetkiä Pop in Akatemiassa. Tervetuloa mukaan! n

RUNOILEVA SUUHYGIENISTI JUSSI OKKONEN

Aurinko puiden latvuksilla Tuli lehti puihin, hymy suihin.

Linnunlaulu korvissani.

Peipolla pesä.

Lupaus uudesta.

Aurinko puiden latvuksilla.

Tilaa unelmilla.

suuhygienistiliitto.fi

45

D

KOLUMNI

Lauantai-illan energiaa

Anne Hyvönen Kirjoittaja on suuhygienisti, Ihminen ­tavattavissa -terapeutti ITT® ja vaniljafudgen ystävä.

H

ikikarpalot puskevat otsalle lykkiessäni täynnä olevia ostoskärryjä loputtomilta tuntuvilla käytävillä. Irtokarkkeja pusseihin lappavat ihmiset valmistautuvat suomalaisten talvikansallispuvuissa, mustissa toppatakeissaan, viikonloppuillan lepohetkeen herkkuineen.

Kävelemisestä nuutunut lapsi lysähtää toppahaalarissaan lattialle kaksin kerroin, ja vähintään yhtä väsynyt äiti yrittää silminnähden hillitä hermojaan. Ipana oikenee takaisin mittaansa illaksi luvatun karkkipussin avulla. Jos joskus tuntee itsensä pohjattoman yksinäiseksi, voi poiketa paikallisen hypermarketin vellovaan ihmismereen joukon jatkoksi. Yksin ei tarvitse olla, mutta rentouttavaksi kokemusta tuskin kuitenkaan voi kutsua.

Kukkuroillaan olevista kärryistä kuljettajineen muodostunut kassajono kiemurtelee pitkänä kuin pyton, jonka nielaisemat valtavat ruokasaaliit muodostavat matelijaan muhkuroita. Poikkeuksen tekevät edellä seisoskelevat pojat, arviolta kymmenen vuoden hujakoilla olevat vilkkaat tyypit. Kaverukset hoivaavat hellästi käsivarsillaan useampia energiajuomatölkkejä kuin

46

shg 3 • 2025

ylpeät isät pienokaisiaan. Toisella on kaksi tölkkiä, toinen on saanut kerättyä syliinsä peräti neljä juomaa. Sisäinen suuhygienistini terävöityy ja miltei tunnen, kuinka katosta laskeutuu päähäni muhkea kukkahattu valistussinfonian soidessa.

THL toki suosittelee, ettei energiajuomia myytäisi alle 15-vuotiaille. Koska kyseessä on suositus, kaupat päättävät itse valvonnasta ja rajoituksesta. Tämä aiheuttaa ristiriitaisia tilanteita, jos yksi kauppa kysyy ostajilta paperit, mutta toinen vetää löysempää linjaa. Ikärajaa ei ole siis laissa määritelty. Monilta kauppiailta on tullut toive selkeästä lainsäädännöstä energiajuomien myynnin suhteen. Myös Vanhempainliitto on esittänyt huolensa epäselvästä tilanteesta.

Poikien ostoaikeet kuitenkin tyssäävät nuoren kassahenkilön topakkaan torppaukseen. Sinnikkäät kaverukset eivät luovuta, vaan tarjoutuvat viemään juomat takaisin hyllyyn tarkoituksenaan todennäköisesti testata toista kassaa. Kun tämäkin yritys kilpistyy kassan napakkaan kieltoon, sisäinen suuhygienistini puhkeaa kehräämään ihailusta. Rajat ovat hyväksi tässäkin tapauksessa, vaikka poikien ilmeet kertovat toista.

K

iitän Sannaksi osoittautuvaa kassahenkilöä selkeästä toiminnasta ja hän ottaa palautteen hymyillen vastaan todeten, että näitä nyt tulee päivittäin vastaan.

Arkinen toteamus ei kumoa sitä, että ammatista riippumatta voimme kaikki olla terveyden edistäjiä huolehtimalla toisistamme pienillä teoilla. Laki toisi selkeyttä ja raamit energiajuomien myymiseen, mutta sitä ennen toivon kassoille enemmän jämäköitä sannoja. Varsinkin nuorelta henkilöltä voi vaatia rohkeutta asettaa rajat, jos työkokemusta on vasta vähän. Pakkaan ostokset kasseihin ja tunnen kuvitteellisen kukkahatun kadonneen. Maailma tuntuu himpun verran toiveikkaammalta kuin kauppaan tullessani. Vedän mustan toppatakin vetskarin hyvillä mielin kiinni, taskussa rapisee toffeepussi ja mielen täyttää odotus leppoisasta lauantai-illasta. n

D

SSHL YHDYSJÄSENET

Hei sinä suuhygienisti tai suuhygienistiopiskelija!

Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdys­jäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan.

LAPPI

Yhdysjäsenet toivovat jäsentapaamisten sisältöön ­liittyviä ehdotuksia. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityis­aloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista.

KAINUU

KUOPIO

KUOPIO

Sanni Peteri

Minna Tuomainen

Taina-Tuulia Hyvärinen

Virve Jääskeläinen

sanniliisamaria@gmail.com

minna.tuomainen@kainuu.fi 040 761 8512

taitupu@hotmail.com 040 869 7800

virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi 040 572 4632

KUOPIO

JOENSUU

JYVÄSKYLÄ

JYVÄSKYLÄ

Emilia Kataja

Katja Viitamäki

Sini Jalava

Anna Kantalainen

la.lumio@gmail.com 040 518 5488

katja.viitamaki@hotso.fi 050 430 6109

sini.h@hotmail.com 040 517 1604

anna.kantalainen@hyvaks.fi 040 749 6194

TAMPERE

TAMPERE

TAMPERE

TAMPERE

Henna-Riikka Korkalainen

Anu Kuisma

Venla Lallo

Pia Manninen

henna.korkalainen@gmail.com 050 303 5121

anukau85@gmail.com 0400 726 051

venla.lallo@windowslive.com 400 314 772

pia.manninen@yths.fi 0400 618 266

TURKU

TURKU

LAPPEENRANTA

Kaisa Laine

Satu-Maaria Lamberg

Sirkku Juntto

kaisa.laine9@gmail.com 040 546 1864

sm.lamberg@gmail.com P. 040 592 0530

sirkkujuntto@hotmail.com 050 3473 043

suuhygienistiliitto.fi

47

D

SUUHYGIENISTI MEDIATIEDOT 33. vuosikerta Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4

Aineistot 22.1.2025 15.4.2025 19.8.2025 4.11.2025

Ilmestyy vko 9 vko 22 vko 39 vko 50

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1 1/2 1/4 Kannet 2.–4. kannet 1. kansi 1/1 1/2 1/4

176 x 250 mm + bleed 70 x 210 mm 70 x 105 mm 176 x 210 mm + bleed 750 e ei mainoksia 700 e 500 e 400 e

Tarkempi mediakortti osoitteessa www.suuhygienistiliitto.fi.

Lisätietoja ilmoitusmyynnistä.

Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan. Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää.

Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta.

Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kulues­sa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitus­ myyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen.

Maksun saaja Suomen Suuhygienisti­liitto SSHL ry Pankkiyhteys IBAN FI6780001200705813 SWIFT DABAFIHH

48

shg 3 • 2025

SUOMEN SUUHYGIENISTI­LIITTO SSHL RY:N HALLITUS Puheenjohtaja Hanna Lähteenmäki puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi Varapuheenjohtaja Hertta-Kaisa Vaske hertta-kaisa.vaske@suuhygienistiliitto.fi Sihteeri Jaana Lahti jaana.lahti@suuhygienistiliitto.fi Opiskelijatoimikunta Heini Laakso opiskelijavastaava@suuhygienistiliitto.fi Jäsenet Essi Asikainen essi.asikainen@suuhygienistiliitto.fi Tarmo Hiltula tarmo.hiltula@suuhygienistiliitto.fi Jäsenasiat jasenasiat@suuhygienistiliitto.fi Laskutus laskutus@suuhygienistiliitto.fi

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry

SSHL_ry

AKAVAN ERITYISALAT AE RY Puh. 0201 235 340 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14 Jäsentietojen päivitys ja jäsenmaksut jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi puh. 0800 135 370 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–16 Jäsenpalveluiden sähköpostiosoite jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta Kunta-, hyvinvointialue-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektori Puhelin 0800 135 380 Puhelinaika arkisin klo 9–14 julkinensektori@akavanerityisalat.fi Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta Puhelin 0800 135 350 Puhelinaika arkisin klo 9–14 yksityinensektori@akavanerityisalat.fi Numerot ovat maksuttomia. Muista ­mainita viestissä nimesi, puhelinnumerosi, jäsennumerosi, jäsenyhdistyksesi ja kuvaus millaisessa asiassa tarvitset apua.

Työttömyysturva Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko puh. (09) 720 64343 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi Yrittäjäkassa Museokatu 8, PL 86,00251 Helsinki, Finland Toimistomme on toistaiseksi suljettu asiakaskäynneiltä.

Ota yhteyttä neuvonta@yrittajakassa.fi Puhelinneuvonta ma–to klo 9–11 ja ti 13–15

ENSILUOKKAINEN TEHO JA MAKU ENSILUOKKAINEN TEHO JA MAKU

• Tehokas – nopea vihlonnan poisto ja fluorin luovutus

VOCO Profluorid®® VOCO Profluorid Varnish Varnish

(5 % NaF ≙ 22.600 ppm) • Tehokas – nopea vihlonnan poisto ja fluorin luovutus • Erinomainen käsiteltävyys – helppo viedä kosteille pinnoille (5 % NaF ≙ 22.600 ppm) • Esteettinen – hampaan värinen • Erinomainen käsiteltävyys – helppo viedä kosteille pinnoille • Universaali – saatavana tuubeissa, kerta-annospakkauksissa ja ampulleissa • Esteettinen – hampaan värinen • Useita eri makuja – minttu, caramel, meloni, kirsikka, • Universaali – saatavana tuubeissa, kerta-annospakkauksissa ja ampulleissa purukumi, cola lime ja piña colada • Useita eri makuja – minttu, caramel, meloni, kirsikka, purukumi, cola lime ja piña colada

VOCO GmbH · Anton-Flettner-Straße 1-3 · 27472 Cuxhaven · Saksa ·Tel. +49 4721-719-0 · www.voco.dental