SHG 02/2025 by SSHLry

SUUHYGIENISTI

Suomen

Suuhygienistiliitto

SSHL ry:n jäsenlehti 02 • 2025

ISSN 1795-049X

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso ja Hyvän työn ohjelma:

Vetoa ja pitoa sote-alalle

YRITTÄJYYS

Sitkeyttä, suunnitelmallisuutta ja itsetuntemusta

ERGONOMIA

Paranna työkykyä ja elämänlaatua

KÄYPÄ HOITO

Parodontiitin esiintyvyys on lisääntynyt

JÄÄTELÖKESÄ KSYLITOLIPURKAN MUODOSSA UUTUUS!

Uutuuspurkat kuin suoraan kesäiseltä jäätelökioskilta: herkullinen päärynäminttu ja marjaisa granaattiomena. Molemmat sopivat hampaita hellivään herkutteluun*. Pehmeissä purkkapaloissa on pinnalla ksylitolikiteitä. Uutuudet on pakattu kätevästi mukana kulkevaan pikkupussiin.

*Sokeriton purukumi auttaa neutraloimaan happohyökkäystä. Vaikutus saavutetaan pureskelemalla kaksi palaa purukumia syömisen tai juomisen jälkeen. Tarkoitettu osaksi tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota sekä terveellistä elämäntapaa.

Tässä numerossa

A

TYÖ JA IHMISET

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti

TOIMITUS

Päätoimittaja

Sane Keskiaho sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi

Toimitussihteeri

Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Toimittajat

Katariina Hed katariina.hed@suuhygienistiliitto.fi

Anne Hyvönen anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi

Terhi Joela terhi.joela@suuhygienistiliitto.fi

Jussi Okkonen jussi.okkonen@suuhygienistiliitto.fi

Päivi Pribilla paivi.pribilla@gmail.com

LEHTITILAUKSET

Farzane Mahmoodi farzane.mahmoodi@suuhygienistiliitto.fi

ILMOITUSMYYNTI

Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

ULKOASU

Anne-Marie Paakkari

KANNEN KUVA

Shutterstock

PAINOPAIKKA

Newprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen

ISSN 1795-049X

B

TIEDE JA TUTKIMUS

Käypä

C

LYHYESTI

D

J ÄSENILLE

Pop

REIKIINTYMISTÄ

VIHLONTAA VASTAAN

VASTAAN

IENONGELMIA

VASTAAN

Mahtavaa alkanutta kevättä hyvät kollegat!

Hanna Lähteenmäki on muun muassa suuhygienisti, kliininen asiantuntija, postdoctutkija Helsingin yliopistossa ja Suomen Suuhygienistiliiton puheenjohtaja.

evät on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. On ilahduttavaa huomata, että Suomen Suuhygienistiliittoa arvostetaan ja lausuntopyyntöjä saadaan tiheään tahtiin. Se kertoo siitä, että nyt ollaan suurten asioiden äärellä. Päätös sairauskorvauslaista on nyt lyöty lukkoon, ja lähetekäytännön muutos astui voimaan 1.5.2025. Tämä palsta ei riitä kiittämään kaikkia niitä voimaihmisiä, jotka ovat tehneet asian eteen töitä jo 1990-luvulta lähtien. Sitkeä työ palkitaan vihdoin! Liitto on saanut lausuntopyyntöjä muun muassa valtioneuvoston asetuksen muutoksesta, joka koskee sairausvakuutuslain 3 luvun 4 ja 5 §:ssä määriteltyjen korvaustaksojen perusteita sekä hammashoidosta korvattavien toimenpiteiden taksojen korottamista. Kaavaillut korotukset näyttävät kohtuullisilta, mutta taksat ovat jääneet jumiin 1990-luvulle, siksi Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry on pyytänyt korotusta taksoihin.

Sokeriverouudistus on puhuttanut niin kuluttajia kuin meitä suunterveyden ammattilaisiakin. Esitetty korotus 14 prosentista 25,5 prosenttiin kuulostaa suurelta.

”Tämä palsta ei riitä kiittämään kaikkia niitä voimaihmisiä, jotka ovat tehneet asian eteen töitä jo 1990-luvulta lähtien.”

Ksylitolilla on tutkitusti merkittäviä suunterveyttä edistäviä vaikutuksia, ja sen rinnastaminen sokerimakeisiin on sekä ravitsemussuositusten vastaista että perusteetonta. Liitto painottaa, että ksylitolituotteiden terveyshyötyjen erityisluonne on huomioitava erikseen, ja ne on rajattava esityksen ulkopuolelle.

Liiton korviin on kantautunut huolestuttavia uutisia puudutuskäytännöistä. Suuhygienistien koulutus antaa valmiudet puudutuksen antamiseen, mutta työpaikoilla ei ole aina selvää, onko puuduttaminen sallittua, kenen vastuulle se kuuluu ja millaisia näyttöjä siihen vaaditaan. Käytännöt ovat kirjavia ja osin epätasaarvoisia. Asiasta on käyty hyvää keskustelua liittojen ja koulutuspuolen edustajien välillä. Asia kaipaisi valtakunnallista suositusta.

Opiskelijatoiminta saa uutta puhtia, kun Heini Laakso aloittaa tärkeän työn opiskelijoiden luotsaajana. Heinille voi lähettää viestin osoitteeseen opiskelijavastaava@ suuhygienistiliitto.fi.

Meille elinikäisen oppimisen periaatteita noudattaville oli keväällä purentalihashierontakoulutusta ja POPin Akatemia. Lisäksi kutsumme kaikki liiton jäsenet Tampereelle lokakuussa järjestettävään ja vain meille suuhygienisteille suunnattuun koulutuspäivään. Luennoitsijat käsittelevät ajankohtaisia aiheita laajalla otannalla. Voitte olla varmoja, että jokaiselle jää jotain kotiin vietäväksi. Ja mikä parasta, pääsemme tapaamaan kollegoita ja keskustelemaan päivän polttavista asioista. Hymyillään kun nähdään! n

”Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta Hyvän työn ohjelma tukee henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden parantamista, jotta sote-palveluiden laatu voidaan turvata myös haastavassa taloustilanteessa”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

terveys- ja pelastusalan henkilöstön mahdollisuuksia edetä työuralla voidaan tukea. Parhaillaan työstetään mallia muun muassa suuhygienistien urapoluista sekä siitä, miten erilaista täydennys- ja lisäkoulutuksen tuomaa osaamista voidaan hyödyntää ja tunnustaa kansallisesti. Työssä kuvataan suuhygienistien urapolkuja myös kehittämis- ja johtamistehtäviin, ja onkin tärkeää, että näihin tehtäviin saadaan eri ammattiryhmien, myös suuhygienistien, asiantuntemusta.

Työelämästä tulevat viestit kertovat, että kilpailutuksen vaativa euromääräinen taso on liian alhainen. Jos alueellisella yksiköllä olisi mahdollisuus neuvotella ostot suoraan itse, hankinnat voisivat tulla jopa 30 prosenttia edullisemmiksi. Kilpailutus aiheuttaa myös paljon työtä ja vie aikaa. Onko kilpailutukseen liittyviä säädöksiä mahdollista muuttaa joustavammiksi?

Kilpailutukseen liittyvät kysymykset kuuluvat erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan, joten niihin liittyviin säädösmuutoksiin on vaikea ottaa sosiaali- ja terveysministeriöstä käsin kantaa. Kilpailutukseen liittyvää osaamista olisi kuitenkin tärkeää lisätä hyvinvointialueilla.

Suun terveydenhuollon murheita ovat sote-uudistuksen kireä aikataulu ja hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvät säästöpaineet. Vähäisten resurssien kanssa painiessa on myös huolehdittava työntekijöiden jaksamisesta, potilasturvallisuudesta ja työn laadusta. Onko mitään tukea tai helpotusta valtiovallan taholta näkyvissä?

Valtiovalta tunnistaa hyvinvointialueiden haasteet, kuten tiukat aikataulut, rahoituspaineet ja henkilöstön jaksamiseen liittyvät ongelmat. Hyvän työn ohjelma on yksi keino vastata näihin haasteisiin erityisesti henkilöstön työhyvinvoinnin sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Ohjelmassa panostetaan työntekijöiden veto- ja pitovoiman tukemiseen, mikä tarkoittaa konkreettisia

Hyvän työn ohjelma

Ohjelman kuusi keskeistä kokonaisuutta ovat:

1. Tietopohja ja ennakointi

Parempi ymmärrys henkilöstötarpeista ja kehityssuunnista.

2. Koulutuksen kehittäminen Riittävä määrä osaajia nyt ja tulevaisuudessa.

3. Tehtävien vähentäminen

Vähemmän hallinnollista kuormitusta ammattilaisille.

4. Työnjaon selkeyttäminen Sujuvampi yhteistyö ja tehokkaampi resurssien käyttö.

5. Veto- ja pitovoiman tukeminen Työkyvyn ja työssä jaksamisen edistäminen.

6. Rekrytoinnin laajentaminen

Esimerkiksi hoitoalan koulutuksen saaneiden, mutta muille aloille siirtyneiden kannustaminen palaamaan alalle sekä eläkkeelle jääneiden ammattilaisten houkuttelu takaisin. Lisäksi ohjelmassa edistetään kansainvälistä rekrytointia.

”Parhaillaan työstetään mallia muun muassa suuhygienistien urapoluista ja siitä, miten erilaisen lisä- ja täydennyskoulutuksen tuomaa osaamista voidaan hyödyntää kansallisesti.”

Kaisa Juuso

• Syntynyt 23.9.1960 Alatorniolla. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019.

• Ennen poliittista uraansa Juuso on viimeksi työskennellyt kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntijana Ruotsissa, Försäkringskassanin kansainvälisessä yksikössä ja tätä ennen sairaanhoitajana eri paikkakunnilla. Lisäksi hän on työskennellyt Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksella ja Lähivakuutuksella.

• Juusolla on psykiatrisen sairaanhoitajan koulutus Lapin ammattikorkeakoulusta vuodelta 2010. Lisäksi hän on suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon käyttäytymistieteissä Tukholman yliopistossa vuonna 1986 ja vakuutustutkinnon vuonna 1994.

• Tornion kaupunginvaltuutettu vuodesta 2013 ja Tornion kaupunginhallituksen jäsen vuodesta 2017. Perussuomalaisten Lapin piirisihteeri vuonna 2015. Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsenenä hän on ollut 2018.

Lähde: Valtioneuvosto

toimia työkyvyn ja työssä jaksamisen edistämiseksi sekä johtamisen kehittämiseksi. Lisäksi selkeytetään työnjakoa ja kevennetään työn hallinnollista kuormitusta, jotta ammattilaiset voivat keskittyä ydintehtäviinsä.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta Hyvän työn ohjelma tukee henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden parantamista, jotta sote-palveluiden laatu voidaan turvata myös haastavassa taloustilanteessa. Esimerkiksi koulutuksen kehittäminen ja rekrytoinnin laajentaminen auttavat osaltaan vastaamaan resurssipulaan ja varmistamaan, että potilaat saavat turvallista ja laadukasta hoitoa.

Ohjelman toimenpiteet tukevat hyvinvointialueiden toimintakykyä ja ammattilaisten jaksamista muuttuvassa työympäristössä.

Laki määrittää diagnoosin vain lääkäreiden oikeudeksi. Diagnoosin tiukka tulkinta on aiheuttanut sen, että suuhygienistin tekemän suun terveydentilan tutkimuksen kirjaaminen esimerkiksi karieksen osalta täytyy tehdä ”kiertoilmaisuin”. Ruotsissa suuhygienisteillä on osittainen taudinmääritysoikeus. Tämä selkeyttäisi kirjaamiskäytäntöä. Onko tämä ongelma ollut esillä lakiuudistuksen yhteydessä?

Käynnistyvän ammattihenkilölainsäädännön uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa ammattihenkilöiden keskittyminen koulutustaan ja osaamistaan parhaiten vastaaviin tehtäviin. Tavoitteena on lisätä joustavuutta sote-henkilöstön työnjakoon ja tehtävärakenteiden kehittämiseen asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistaen. Tämä mahdollistaa henkilöstön tehtävärakenteiden systemaattisen uudistamisen, osaamisen hyödyntämisen, työn vaikuttavuuden parantamisen sekä asiakkaan ja potilaan palvelujen laadun varmistamisen.

Uudistuksen konkreettinen toteutus on käynnistymässä muun muassa työryhmätyöskentelyn kautta. Toistaiseksi valmistelussa ei ole noussut esille tarpeita ”Selkeytetään työnjakoa ja kevennetään työn hallinnollista kuormitusta, jotta ammattilaiset voivat keskittyä ydintehtäviinsä.”

YRITTÄJYYS

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii sitkeyttä

Moni haaveilee vapaammasta työelämästä ja päätyy harkitsemaan yrittäjyyttä. Oman työnsä seppänä voi päiviään takoa itsensä näköiseksi, mutta se tarvitsee myös kurinalaisuutta toteutuakseen.

Yhä useampi suuhygienisti pohtii siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi. Syitä voivat olla esimerkiksi halu vaikuttaa työaikoihin, monipuolisempi työnkuva ja mahdollisuus parempiin ansioihin. Ennen kuin hyppää yrittäjän saappaisiin, on hyvä punnita muutoksen hyvät ja huonot puolet. Oman talouden ja mahdollisten riskien realistinen tarkastelu minimoi yllätykset myöhemmin.

Hammashoitoalalla yrittäjät toimivat yhtiömuodon suhteen yleensä kahdella tavalla, joko perustamalla osakeyhtiön tai työskentelemällä ammatinharjoittajana eli toiminimellä. Perustamisvaiheessa molemmissa vaihtoehdoissa on paljon byrokratiaa niin itse yrityksen rekisteröinnin kuin lupahakemusten muodossa. Patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi yritykset ja eri yhtiömuodoilla on omia perustamisvaihdeen vaatimuksia. Terveydenhuoltoala on lisäksi Aluehallintoviraston tarkan valvonnan alaista ja luonnollisestikin luvanvaraista toimintaa.

Lupahakemuksen ja mahdollisen toimitilan tarkastuksen jälkeen yrittäjän on tehtävä toiminnan aloituksesta ilmoitus myös Kelalle. Ohjeet löytyvät kunkin instanssin nettisivuilta varsin kattavasti ja asiakaspalvelu toimii, jos ongelmia tai kysymyksiä tulee vastaan. Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat hyveitä tässä prosessissa, joten istumalihaksia on hyvä varautua kuluttamaan.

Omalla vai toisen tuolilla?

Useimmat suuhygienistiyrittäjät työskentelevät niin sanotulolla vuokratuolilla eli jonkun toisen vastaanotolla prosenttiperusteisella palkkiolla. Ansiot perustuvat siis sovittuun osuuteen asiakaslaskutuksesta. Vastaanoton omistajan ja suuhygienistiyrittäjän välillä tehdyssä sopimuksessa määritellään mitä vuokraan kuuluu ja mitä suuhygienistiltä edellytetään. Nämä ovat neuvottelukysymyksiä. Yleensä vuokranantaja tarjoaa tilat ja välinehuollon sekä käytännössä

Teksti Anne Hyvönen n Kuvat Shutterstock ja kotialbumi

Parasta yrittäjyydessä on sen vapaus

Sari Sairanen, hammashoitaja, suuhygienisti ja ammatinharjoittaja päätyi yrittäjäksi puoliksi vahingossa. Nykyisin hän tekee töitä samalla vastaanotolla ammatinharjoittajana.

Julkisella sektorilla ei ollut avoimia työpaikkoja valmistuttuani suuhygienistiksi. Ajauduin ammatinharjoittajaksi hammaslääkärin vastaanotolle. Kliinisen työn lisäksi tein avustamista.

Kun hammaslääkäri oli jäämässä eläkkeelle, ostin vastaanoton häneltä. Sain toiseen hoitohuoneeseen uuden hammaslääkärin vuokratuolille, mutta valitettavasti hän menehtyi melko pian aloittamisen jälkeen.

En saanut uutta vuokralaista tilalle, joten päädyin myymään vastaanottoni Oralille. Nyt teen samalla vastaanotolla töitä ammatinharjoittajana ja työskentelen osan aikaa myös Savonlinnan suu- ja leukasairauksien poliklinikalla palkansaajana.

Parasta yrittäjyydessä on sen vapaus ja parempi tulotaso. Yrittäjäurani suurimpia koettelemuksia ovat olleet edellä mainittu hammaslääkärin menehtyminen, ja muutama muu yllättävä tilanne, jotka ovat vieneet oman jaksamisen tiukoille.

Neuvoni yrittäjyyttä harkitseville on, että kannattaa keskustella kokeneen yrittäjän kanssa ennen aloittamista. Parasta olisi, jos vaikeampina hetkinä

Yrittäjän etuudet ja hyvinvointi

Palkansaaja on automaattisesti oikeutettu sairauslomaan ja myös palkalliseen vuosilomaan. Yrittäjän on haalittava lomakassa itse kasaan ja sairastaminenkin menee tavallisesti omaan piikkiin. Työeläkemaksu lankeaa yrittäjän itsensä maksettavaksi YEL:n muodossa ja sen määrä vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen ja Kelan sairauspäivärahaan. Sairastamiseen voi varautua YEL:n lisäksi erilaisin vakuutuksin, jotka pääsääntöisesti ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Myös työterveyshuollon voi hankkia itselleen, vaikka kyseessä olisi yhden ihmisen yritys.

Sari Sairanen myi vastaanottonsa Oralille. Hän jatkoi vastaanotolla ammatinharjoittajana. "Yrittäjänä on mahdollista suunnitella vapaammin lomia."

rinnalla olisi joku, jolta saa tukea ja näkökulmia. Ota asiakas vastaan ihmisenä ja ole aidosti hänestä kiinnostunut. Tee työsi huolella ja pidä yllä hyvää ammattitaitoa!

”Yrittäjän on haalittava lomakassa itse kasaan ja sairastaminenkin menee tavallisesti omaan piikkiin.”

"Tartu hetkeen ja ole rohkea"

Suuhygienisti, TtM ja yrittäjän ammattitutkinnon suorittanut Henrika

Koivusalo aloitti yrittäjänä, koska halusi päättää itse työstään ja aikatauluistaan.

Aloitin yrittäjänä, koska halusin saada enemmän päätäntävaltaa työhöni. Olen yrittäjäperheestä, joten yrittämi sen ilot ja surut ovat tuttuja lapsuudesta. Lisäksi lapseni olivat sen ikäisiä, että pys tyin panostamaan yritykseen aikaani. Puolisoni tuki ajatusta ja kannusti yrittämään. Yritysmuotoni on toiminimi eikä minulla ole muita työntekijöitä.

Yrityksen suunnitteluja valmisteluvaihe kesti aina kin puoli vuotta. Hain tietoa internetistä ja Vaasan kaupungin omistamasta yrityspalvelusta. Vuok rasin toimitilan Laihialta ja remontin myötä se muuttui yhden hoitotuolin vas taanotoksi. Mieheni auttoi tarvittavien laitteiden hankinnassa.

Parasta yrittäjyydessä on ajanhallinta ja itsenäisyys. Voin päättää omat työ- ja loma-aikani ja tietenkin potilasaikojen pituuden. Arvostan pitkiä potilassuhteita sekä oman yrityksen talouden seurantaa ja kehittämistä. Vastoinkäymisistä mieleen on jäänyt korona-aika, kun kaikki meni kiinni. Vuokranantajani laittoi liiketilani myyntiin ja jouduin ostamaan sen pakkoraossa omaksi. Se tarkoitti lisälainan ottamista. Yrittämistä harkitsevaa neuvoisin hakeutumaan yritysneuvojan pakeille. Häneltä saa apua liiketoimintasuunnitelman tekoon, sekä lainan saannin ja starttirahan edellytyksiin. Minulle oli tärkeää myös puolisoni tuki niin henkisesti kuin taloudellisesti. Lopuksi neuvon tarttumaan hetkeen. Ole rohkea, tee se!

”Tulovirta voi olla vaihteleva ja yllättävät tilanteet saattavat kuormittaa niin henkisesti kuin taloudellisesti.”

Vauvalomia suunnittelevan on syytä huomioida tuleva äitiyspäivärahan tarve, sillä sekin perustuu maksettuun YEL:iin. Kannattaa siis katsoa asioita pidemmällä tähtäimellä, vaikka eläke tai äitiysloma kuulostaisivatkin jossain taivaanrannassa siintävältä kaukaiselta jutulta.

Omien toimintamallien ja riskinsietokyvyn rehellinen tutkiskelu on suotavaa ennen yrittämistä ja sen aikana. Tulovirta voi olla vaihteleva ja yllättävät tilanteet saattavat kuormittaa niin henkisesti kuin taloudellisesti. Joskus päivät ja viikot voivat olla hyvin työteliäitä ja pitkiä, toisinaan taas on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Oleellista on, kuinka erilaiset ajat pystyy hyödyntämään ja miten sietää välillä väistämätöntä epävarmuutta. Itsensä johtaminen voi ajatustasolla olla helpompaa kuin käytännössä ja silloin suunnitelmallisuus tuo turvaa ja struktuuria arkeen.

Hyödyllisiä linkkejä yrityksen perustajalle

1. Akavan Erityisalat, yrittäjien tietopaketti www.akavanerityisalat.fi/jasenyys/yrittaja-jasenena/

2. Uusyrityskeskus www.uusyrityskeskus.fi

3. Verohallinto www.vero.fi

4. Starttiraha www.tem.fi/starttiraha

5. Yrittäjän työttömyysturva www.yrittajakassa.fi

6. Terveydenhuollon palveluntuottajan luvat www.valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto

Omasta hyvinvoinnista on erityisen tärkeää pitää huolta, sillä uupuminen voi innostuksen myötä vaania kulman takana. Vapaa-aika on palautumista varten, ei työasioiden pyörittelyyn tuhlattavaa aikaa. Parhaimmillaan yrittäjyys on vapautta rakentaa omaan elämään sopiva työn ja vapaa-ajan balanssi. Se antaa myös mahdollisuuden toteuttaa työtään eri muodoissa, kuten yhdistämällä kliiniseen suuhygienistin työhön jotain muuta palkkapussia kartuttavaa toimintaa. Työmotivaatio saa uudet ulottuvuudet, kun työtapoihin ja päiviin pystyy itse vaikuttamaan. Yrittäjyys voi myös myötäillä eri elämänvaiheita joustavasti, kun siihen on etukäteen varautunut. Tosin yllätyksetkin ovat osa elämää, eikä kaikkea voi suunnitella ennalta. Silloin voi samaistua Muumipeikon ajatuksiin: ”Kyllä on jännittävää elää. Kaikki voi hetkessä kääntyä ihan ylösalaisin – ilman mitään syytä.” n

Ikääntyvän suun suojaavat bakteerit.

Suun omien, läpi elämän suojaavien, luonnollisten bakteerien osuus voi romahtaa lääkitysten, sairauksien, huonon hammashygienian tai ruokavalion vaikutuksesta.

ToothGuide®PLUS-purutabletttien sisältämät

S. salivarius K12 -bakteerit palauttavat suun luonnollisen, suojaavan mikrobiston jo 4 viikon käytön aikana:

• Ientulehdusbakteerit vähenevät •

• Hiivojen lisääntyminen estyy •

• Pahanhajuinen hengitys vähenee •

• Syljen eritys lisääntyy •

Kysy lisätietoa: info@gutguide.fi

Apteekeista ja www.gutguide.fi

Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

YRITTÄJYYS

Pidä itsestäsi huolta

Yhä useampi yrittäjä uupuu työtaakkansa alle.

Jaksamiseen ja työhyvinvointiin erikoistunut

työterveyspsykologi Mari Laari kertoo, mitä asialle voisi tehdä ja mihin omassa olossa tulisi kiinnittää huomiota.

Teksti Sane Keskiaho n Kuvat Shutterstock ja Heltti

Työuupumusta esiintyy yhä enemmän. Osittain se johtuu siitä, että tunnistamme sen nykyään paremmin ja osaamme puhua siitä. Osittain siihen vaikuttaa työelämän vaatimusten kasvu.

”Mielenterveyden haasteet johtuvat monista asioista, mutta työelämä on usein yksi niistä. Esimerkiksi asiantuntijatyössä uupuminen on suurin sairauslomien syy”, muun muassa ajatustyöhön erikoistunutta työterveyttä ja erilaisia mielen hyvinvoinnin palveluita tarjoavan Heltin työterveyspsykologi Mari Laari toteaa.

”Asiantuntijatyössä uupuminen on suurin sairauslomien syy.”

Hyvä uutinen on, että työuupuminen ei synny hetkessä. Se hiipii hiljalleen osaksi arkea, ja jos tunnistamme merkit ajoissa, tilanteeseen on helpompi puuttua.

”Ylikuormituksesta kertovat merkit ovat yksilöllisiä, mutta onneksi pystymme melko hyvin tunnistamaan omat vaaranmerkkimme. Eri asia on, kiinnitämmekö niihin huomiota”, Laari pohtii.

Liikennevalomallista apua uupumisen tunnistamiseen Oman jaksamisen mittarina voi käyttää niin sanottua liikennevalomallia. Jaksamisemme on vihreällä silloin, kun asiat ovat tasapainossa: työ ja vapaa-aika tuottavat iloa, olemme virkeitä ja koemme tekevämme merkityksellistä työtä. Voimme kaiken kaikkiaan hyvin ja asiat rullaavat.

Keltaisella alueella kuormitus kasvaa.

Varoitusmerkkejä voivat olla esimerkiksi keskittymisvaikeudet, mielialan lasku ja stressiperäiset fyysiset oireet, kuten päänsäryt, lihasjännitykset ja univaikeudet. Toinen selkeä merkki on motivaation

Mistä apua, kun omat voimat eivät riitä?

Ammattiapua saa julkisen terveydenhuollon kautta tai yksityisiltä toimijoilta, kuten esimerkiksi Heltiltä. Heltti tarjoaa muun muassa ajatustyöhön erikoistunutta työterveyttä ja erilaisia mielen hyvinvoinnin palveluita.

MIELI ry tarjoaa maksutonta keskusteluapua vaikeisiin elämäntilanteisiin. Kriisipuhelin palvelee suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.

Yrittäjän Kriisikeskus (www.mielenterveysseurat.fi/yrittajankriisikeskus/) tarjoaa ammatillista keskustelutukea yrittäjille ja heidän läheisilleen maksutta, luottamuksellisesti ja halutessa anonyymisti.

Mari Laari on organisaatiopsykologi ja kokenut työelämävalmentaja. Hän on omistautunut auttamaan organisaatioita ja yksilöitä löytämään keinoja työelämän kehittämiseen. Laarilla on yli kymmenen vuoden työ- ja valmennuskokemus eri toimialoilta. Työterveyspsykologitaustan ansiosta hän ymmärtää työelämäkuormitusta eri näkökulmista.

hiipuminen. Jos aiemmin innostava työ tuntuu pakkopullalta ja luovuus on hukassa, on syytä miettiä omaa jaksamista.

Myös sosiaalisesta elämästä vetäytyminen ja jatkuva kiireen tunne ovat signaaleja, joihin pitäisi kiinnittää huomiota. Ne kertovat siitä, että palautumiseen ei ole tarpeeksi aikaa.

”Tässä vaiheessa omaan arkeen voi kuitenkin vielä tehdä palauttavia muutoksia, kuten aikatauluttaa työtä järkevämmin ja huolehtia levosta”, Laari listaa.

Punainen valo tarkoittaa, että tilanne on kriittinen. Vakavat uniongelmat, masennuksen tai ahdistuksen oireet, fyysinen uupumus ja täydellinen kiinnostuksen menetys työhön ovat Laarin mukaan merkkejä, joita ei saa sivuuttaa. Uupumus on tässä kohtaa edennyt pisteeseen, jossa jaksaminen on romahtanut ja arki on lähinnä suorittamista.

”Sinnittelemme siihen saakka, että olemme punaisella ja töistä on pakko jäädä pois. Tämä on inhimillistä, sillä sairausloman pitäminen on monelle yrittäjälle mahdotonta, vaikka tarve olisi ilmeinen. Yrittäjän toimeentulo kun on riippuvainen tehdystä työstä.”

”On tärkeää tunnistaa ajoissa ne hetket, joissa kuormitusta on kevennettävä.”

Silti, tai pikemminkin juuri siksi, on tärkeää tunnistaa ajoissa ne hetket, joissa kuormitusta on kevennettävä. Laari kehottaakin jokaista yrittäjää laatimaan työkykysuunnitelman sairastumisen varalle. Suunnitelmaan yrittäjä määrittelee, mitä hän tekee, kun huomaa jaksamisensa lipuvan keltaiselle.

”Jos asioihin reagoidaan varhain, tilanteen muuttaminen vaatii pienempiä toimenpiteitä ja vähemmän energiaa. Hyviä keinoja voivat olla esimerkiksi työtuntien vähentäminen, verkoston hyödyntäminen tai vaikka liikunnan lisääminen. Oleellista on vetää raja työn ja vapaa-ajan välille, jotta palautumiseen jää riittävästi aikaa”, työterveyspsykologi Mari Laari muistuttaa. n

ERGONOMIA

Luupeilla tarkkuutta ja ergonomiaa työhön

Parempi näkö, laadukkaampi hoito ja vähemmän työkuormittunut suuhygienisti. Siinä kolme asiaa, miksi 2000-luvun alusta saakka luuppien parissa työskennellyt optometristi Mikko Järvisen mielestä jokaisen suuhygienistin tulisi hankkia luupit.

Luuppien käyttö on yleistynyt merkittävästi suuhygienistien ja hammaslääkärien työssä 1990-luvulta alkaen. Tuolloin Suomen markkinoilla oli tarjolla pääosin yhdysvaltalaisia ja saksalaisia luuppeja, jotka oli alun perin suunniteltu lähinnä kirurgeille, eivätkä ne vastanneet hammashoidon erityistarpeita.

Suomalainen hammaslääkäri Kari Ulvio on ollut luuppikehityksen edelläkävijä, ja hänen työnsä myötä markkinoille on saatu kevyitä ja ergonomisia luuppeja, jotka soveltuvat kokopäiväiseen käyttöön hammashoidossa. Nykyään luupit kuuluvat jo useimpien hammaslääkäreiden vakiovarusteisiin, ja ne yleistyvät nopeasti myös suuhygienistien keskuudessa.

Hoitoajat lyhenevät ja potilastyytyväisyys paranee

Suuhygienistin työ vaatii tarkkuutta ja työn tekeminen laadukkaasti on hankalaa, jos ei näe kunnolla. Oikein mitoitetut luupit myös vähentävät suuhygienistien työasennon erityisesti niska-hartiaseudulle

Teksti Jussi Okkonen n Kuva Merident Oy

”Luuppien suurennusta valittaessa kannattaa luottaa omaan tuntumaan, ei kollegan tietoon.”

ja selälle aiheuttavaa kuormitusta. Järvisen mukaan moni luuppien käyttäjäksi siirtynyt onkin huomannut potilastyön kuormittavan vähemmän, ja kun kiputilat ja säryt vähenevät, töistä kertyy vähemmän sairauspoissaoloja.

Suuhygienistit käyttävät luupeissaan tavallisesti noin 2-kertaista suurennusta ja hammaslääkärit noin 2,5-kertaista suurennusta. Täytyy kuitenkin muistaa, että mitä suuremman suurennuksen luuppeihin valitsee, sitä pienemmäksi käy kerralla nähtävä alue. Kaksinkertainen suurennus tarjoaa siis 100 prosenttia lisää suurennusta, mutta tälläkin suurennuksella asiakkaan suu on vielä nähtävissä yhdellä silmäyksellä.

Koska työstettävät kohteet ovat luuppien avulla helpommin nähtävissä, hoitoajat lyhenevät ja potilastyytyväisyys paranee.

Läpilinssin luupit vai irtoluuppi?

Flip-up -mallissa luuppi kiinnitetään silmälasikehyksen runkoon. Kaukoputkimaiset luupit on helppo nostaa näkökentän edestä, kun työssä ei tarvita suurennusta. Jos oma näkö heikkenee esimerkiksi iän myötä, koko luuppia ei tarvitse vaihtaa uuteen. Näön

Pidä huolta jalkojesi terveydestä!

Suuhygienisti tekee työtä paitsi käsillään myös jaloillaan.

Siksi ei ole sama, minkälaisilla kengillä työtäsi teet.

Suuhygienisti, jalkaterapeutti Anne Keinäsen mukaan hyvien työkenkien merkitys kliinisessä hoitotyössä on suuri.

”Hyvä sukka ja jalkine tukevat toisiaan ja jalkojen terveyttä

samalla tavalla kuin fluori ja ksylitoli suun terveyttä.”

Työkyvyn ylläpitämisessä auttaa hyvä yleiskunto. Hyvä jalkaterveys lisää työssä jaksamista ja työhyvinvointia, siksi jalkaterveydestä huolehtiminen on tärkeä osa jokaisen ammattilaisen työkyvyn ylläpitoa.

”Työikäisillä esiintyviä jalkaongelmia ovat muun muassa kiputilat selässä, lonkissa, polvissa ja jalkaterän alueella. Yleisiä ovat myös jalkainfektiot, turvotukset, jalkaterän ja varpaiden asentopoikkeamat sekä ihomuutokset”, Anne Keinänen listaa.

Useimmat perussairaudet, kuten diabetes, reumasairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet sekä neurologiset sairaudet, vaikuttavat suun lisäksi myös jalkojen terveyteen. Esimerkiksi diabeteksen yhteydessä

saattaa ilmaantua jalkaongelmia, joista yleisimpiä ovat jalkojen pitkäaikaiset haavaumat. Lisäksi diabeteksen lisäsairautena voi ilmetä ääreishermojen häiriöitä eli neuropatiaa. Nivelreuma puolestaan aiheuttaa nilkan, jalkaterän ja varpaiden asentomuutoksia sekä jalkapohjan kuormitusmuutoksia. Laskimoiden vajaatoiminta taas aiheuttaa muuan muassa turvotusta säärissä ja suonikohjuja.

”Myös monilla lääkkeillä on haittavaikutuksia jalkaterveydelle. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi jalkojen paleleminen, ihottumat, lihaskrampit, turvotus, lihas- ja nivelkivut, varpaan kynsien muutokset ja kasvuhäiriöt”, Keinänen sanoo.

ERGONOMIA

Teksti Päivi Pribilla n Kuvat Shutterstock ja Tomi Keinänen

Työasentoja kannattaa vaihdella

Istuma- ja seisomatyö altistavat alaraajojen verenkierron heikkenemiselle, mikä Keinäsen mukaan näkyy alaraajojen turvotuksena ja suonikohjujen riskin lisääntymisenä. Istumatyö muuttaa lantion asentoa ja saattaa aiheuttaa selkäkipuja. Seisomatyössä taas rasittuvat asentoa ylläpitävät lihakset, mikä voi aiheuttaa väsymistä ja alaselkäkipua. Lisäksi nivelrikon riski kasvaa, kun niveliin kohdistuva paine heikentää nivelrustojen aineenvaihduntaa.

”Seisomatyö kohdistaa painetta kantapäihin ja päkiöihin, mikä lisää asentoja liiketunnon heikentymistä, jalkakipuja, kovettumia ja känsiä”, kertoo Keinänen.

Ihanteellinen työpäivä koostuukin sekä seisomaettä istumatyöstä. Vaihtelevat työasennot ennaltaehkäisevät jalkoihin ja alaselkään kohdistuvia kipuja, kuormituspaineita ja epämukavuuden tunnetta. Erilaiset työasennot edistävät sekä selän että jalkojen terveyttä, ja siksi suun terveydenhuollon ammattilaisten tulisi vaihdella työasentoja päivän aikana. Myös venyttely ja nilkan ojennus- ja koukistusliikkeet päivän aikana tukevat jalkojen hyvinvointia.

Keinänen muistuttaa, että ergonomiseen työympäristöön kannattaa panostaa, sillä se mahdollistaa suuhygienistille ergonomisen ja työkykyä edistävän työasennon, teki työtä sitten istuen tai seisten.

Ennaltaehkäisevä hoito tärkeää tässäkin

Keinäsen mukaan jalkaongelmien ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia myös päivittäisestä jalkahygieniasta. Varvasvälien huolellinen kuivaus ehkäisee sekä hautumia että ihorikkoja. Lampaanvilla auttaa jo syntyneiden varvasvälihautumien hoidossa. Varpaan kynsien leikkaus pyöristämättä kynnen reunoja puolestaan vähentää sisään kasvaneiden kynsien riskiä. Keinänen suosittelee myös jalkojen rasvaamista päivittäin. Se pitää ihon kimmoisana ja kosteustasapainon normaalina ja se vähentää karheuden ja kovettumien syntymistä. Keventävistä pohjallisista voi Keinäsen mukaan olla joissain tilanteissa hyötyä, sillä ne ehkäisevät kuormituspaineita ja kipua kantapään ja päkiän alueella. Yksilöllisesti teetetyt tukipohjalliset tai silikoniortoosit puolestaan auttavat kuormituksen aiheuttamiin haasteisiin.

Jos jaloissa huomaa ongelmia jaksamisen kanssa tai niissä tuntuu painetta tai kipua työpäivän päätteeksi, Keinänen ohjeistaa suuntaamaan jalkaterapeutin vastaanotolle. Ammattilainen arvioi hoidontarpeen, tekee hoitosuunnitelman, antaa yksilöllisiä ja ennaltaehkäiseviä neuvoja sekä määrittää hoitovälin.

Vinkkejä työkenkien valintaan

Hyvä jalkine ei tunnu jalassa. Samoin kuin vapaa-ajan kengissä, myös työkengissä on kiinnitettävä huomiota siihen, että ne ovat oikean kokoiset, ne istuvat hyvin eivätkä ne aiheuta hankausta tai puristusta. Kengissä tulee olla riittävästi pituutta, korkeutta ja leveyttä, jotta jalkaterät mahtuvat niihin.

”Erilaiset työasennot edistävät sekä selän että jalkojen terveyttä, ja siksi suun terveydenhuollon ammattilaisten tulisi vaihdella työasentoja päivän aikana.”

”Uudet kengät kannattaa aina sovittaa iltapäivällä, sillä on normaalia että jalat turpoavat jonkin verran päivän aikana”, Keinänen vinkkaa.

Kenkien hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös kengän materiaaliin, sopivaan iskunvaimennukseen, säädettävään kiinnitykseen, hengittävyyteen, pestävyyteen sekä painoon. Esimerkiksi hengittävät materiaalit vähentävät jalkojen hikoilua ja bakteerien kasvua. Jos kengät taas ovat hyvin painavat, ne voivat lisätä jalkojen rasitusta ja väsymystä.

”Työkengissä on tietysti hyvä huomioida myös työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyvät seikat,

QADENTAL FORUM 2025

Nuoren potilaan terveyden edistäminen

Nuorista näemme, mikä meitä suuhygienistejä tulevaisuudessa haastaa. Samalla voimme työllämme vaikuttaa siihen, millainen nuorten suun terveys on vuosien päästä. Siksi vuoden 2025 QAdental Forumin perjantain erikoisteema ”Nuoren potilaan terveyden edistäminen” oli meille suuhygienisteille erityisen kiinnostava.

Vuotuinen suun terveyden ammattilaisten tapahtuma QAdental Forum järjestettiin helmikuussa Helsingissä Hotelli Clarionissa. Tapahtuman pääteemoina olivat Kulunut purenta ja Bruksismin monet kasvot. Erikoisteemoissa pureuduttiin nuoren potilaan terveyden edistämisen lisäksi ristipurennan hoitoon ja johtamiseen.

Nuorisolla menee pääpiirteittäin hyvin

Somelääkäri Atte Virolainen aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että uhkakuvista huolimatta nuorisolla menee pääpiirteittäin hyvin. Ongelmana on polarisaatio. Huonosti menevillä menee entistä huonommin, samalla osa nuorista menestyy erinomaisesti.

”Meillä on käynnissä iso muutos, jonka tulokset nähdään tarkemmin vasta vuosien päästä. Aikalaiset

eivät muutosta näe”, Virolainen arvioi tilannetta ja viittasi someen ja älypuhelimiin.

Päihdeperheessä kasvaneena hänellä on ammatillisen osaamisen lisäksi syvä ymmärrys siitä, mistä riippuvuuksissa on kyse ja miksi työ niiden ehkäisemiseksi on niin tärkeää. Hän totesi, että some- ja älypuhelinriippuvuus ovat todellisuutta, vaikka asialle ei vielä ole tautiluokitusta. Jatkuva lyhytvideovirta ilman taukoja vaikuttaa haitallisesti muun muassa keskittymiseen ja hyvinvointiin.

”On hyvä tiedostaa, että nuori jää riippuvaisuuteen kiinni lujemmin kuin aikuinen. Psyykkisestä riippuvuudesta on vaikeampi päästä eroon kuin fyysisestä.”

Jos potilaalla on takanaan vaikeampia kokemuksia, ammattilaisen on hyvä sanoittaa nuorelle intentio esimerkiksi näin: ”Mun tavoite on, että tää hoidetaan ekstrahyvin. Sä päätät”, Virolainen havainnollisti.

Teksti Katariina Hed n Kuvat Olli Hurme

Tapahtumassa puhunut lääkäri Atte on Suomen ensimmäinen ammatillisesti toimiva somelääkäri, jolla on jo yli satatuhatta seuraajaa Instagramissa. Vuoden päihdelääkäriksi hänet valittiin 2023.

Nuorta tuetaan ja vastuutetaan

Nuorten päivän avasi lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Annmari Hyppönen lämpimällä ja käytännönläheisellä puheenvuorollaan siitä, miten kohdata nuori hammashoidon vastaanotolla ja mitä haasteita nuorten suun terveydessä on tällä hetkellä. Hyppönen kannusti kohtaamaan nuoret aidosti, kysymällä avoimia ja täydentäviä kysymyksiä. On tärkeää kuunnella, luoda turvallisuutta ja kannustaa. Nuoria tuetaan ja ollaan kiinnostuneita heidän

tekemisistään, mutta heitä ei tuomita. Halu hyvään suun terveyteen on lähdettävä nuoresta itsestään.

Nuoria voi olla hankala motivoida kehitykseen, joka näkyy suussa vasta vuosien päästä. Motivointi kannattaakin tehdä esimerkiksi ulkonäköön liittyvien asioiden avulla, sillä somen myötä ulkonäköasioista on tullut tärkeitä.

”Haluatko ruskeat hampaat tai haluatko, että hengitys haisee?”, Hyppönen havainnollisti.

Nuoren oma vastuu suun terveyteen liittyvistä asioista lisääntyy vähitellen. Vaikka nuoruus jatkuu

Artikkelisarjassa tutustumme suomalaisten suuhygienistien tarinoihin.

SUUHYGIENISTINÄ ULKOMAILLA

Australia kutsui uudelleen

Välivuosi Australiassa jäi niin vahvasti Tess Eagerin mieleen, että sinne oli pakko palata. Tarkoituksena oli pitää taukoa töistä, mutta toisin kävi. Nyt hän työskentelee hammashoitolan vastaanotossa Perthissä ja viihtyy mainiosti.

Teksti Virve Jääskeläinen n Kuvat Tess Eager

Mikä sai sinut kiinnostumaan työskentelystä ulkomailla, ja miksi juuri Australia? Kauanko olet työskennellyt ulkomailla?

Vietin lukion jälkeen välivuoden Australiassa vuosina 2019–2020. Palasin Suomeen suunniteltua aikaisemmin koronan takia. Opiskelin suuhygienistiksi, työskentelin ja säästin matkakassaan rahaa sillä ajatuksella, että pääsisin jossain vaiheessa takaisin Australiaan. Nyt olen ollut Suomesta poissa puolisen vuotta, ja täällä työelämässä pari kuukautta.

Minkälaisen prosessin Suomesta Australiaan lähteminen vaati?

Minulla ei alun perin ollut tarkoitusta työskennellä suun terveydenhoitoalalla Australiassa ollessani. Halusin alun perin tehdä jotain ”aivot narikkaan” -työtä, mutta niihin töihin olikin yllättävän kova kilpailu. Se, mikä ei ollut yllättävää oli se, että hammashoitajista oli pulaa. Työkokemukseni perusteella sain nopeasti töitä hammashoitajana, sillä täällä työhön ei vaadita tutkintoa. Tein aluksi keikkaa. Sain jokaisessa paikassa aina ensiksi selittää: ”Olen suuhygienisti Suomesta, mutta koska suomalainen suuhygienistin tutkinto ei päde Australiassa, työskentelen hoitajana.”

Jos haluaisin saada suomalaisen tutkintoni pätemään täällä, hankalinta olisi se, että Australiassa on erikseen Dental Hygienist ja Oral Health Therapist. Suomen suuhygienistin työnkuva ei vastaa varsinaisesti kumpaakaan: Dental Hygienist on täällä ammattikoulutasoinen tutkinto, kun taas Oral Health Therapist on suuhygienisti, joka saa ennaltaehkäisevän hoidon lisäksi tehdä korjaavaa hoitoa, kuten paikkauksia. Jos haluaisin saada tutkintoni pätemään Australiassa, minun pitäisi ensin käydä läpi lupaprosessi ja sen jälkeen palata opiskelemaan paikkauksia noin vuoden tai kahden ajaksi. Työlupien hankinta vaatii Initial Assessment -testin, eli arvion siitä, täyttääkö koulutus ja työkokemus perustason vaatimukset. Tämän jälkeen edessä on teoriakoe ja lopuksi vielä käytännön testit. Koko prosessi voi kestää melko pitkään ja maksaa hieman yli 3 000 euroa. En käynyt koko prosessia läpi, koska työskentelen täällä vain vuoden. Toki, jos innostun jäämään tänne pidemmäksi aikaa, suoritan prosessin loppuun asti.

Alle 30-vuotiaille hyvä tapa tulla Australiaan ja kokeilla, miltä työskentely täällä tuntuu, on Working Holiday -viisumi. Sen avulla voi rauhassa harkita, haluaako työlupaprosessiin lähteä mukaan. Suuhygienisteistä on pulaa ainakin Länsi-Australiassa, joten näihin tehtäviin on mahdollista saada myös työviisumi. Niin sanottu Skilled Labour -viisumi maksaa noin 2 000–4 000 euroa ja on voimassa viisi vuotta. Working Holiday -viisumi puolestaan on voimassa 12 kuukautta, mutta sen voi tietyin ehdoin jatkaa toiselle ja kolmannelle vuodelle.

Minkälaisia potilaita kohtaat? Ovatko heidän tarpeensa erilaisia kuin Suomessa? Onko hoitokulttuurissa eroja?

Työskentelen tällä hetkellä pienellä vastaanotolla vastaanottotiskillä. Lähes jokaisella potilaalla on vakuutus, jolla he maksavat osan hoidosta. Suurin osa potilaistamme on työikäisiä aikuisia, lapsia meillä ei käy juuri koskaan. Hoidon tarpeista en osaa tarkemmin sanoa, koska en työskentele tällä hetkellä

hoitohuoneessa. Täällä suositellaan kuitenkin lähes poikkeuksetta hammaslääkärin tarkastusta ja hammaskiven poistoa kuuden kuukauden välein. Vastaanotollamme ei ole lainkaan suuhygienistiä. Hammaslääkärit tekevät puhdistukset itse. Vaikeammat tapaukset he lähettävät parodontologille.

Miten työtehtävät jakautuvat suuhygienistien ja muiden suunterveydenhuollon ammattilaisten välillä? Entä yhteistyö muiden kanssa?

En ole toistaiseksi tavannut vielä ainuttakaan suuhygienistiä, mutta olen kohdannut muutamia Oral Health Therapisteja (OHT). Täällä koulutus suuntautuu nykyisin pääasiassa Oral Health Therapist -ammattiin, sillä Dental Hygienistin opintoja voi opiskella enää vain yhdessä koulussa. Ymmärtääkseni OHT tekee sekä aikuisten että lasten suun terveystarkastuksia sekä väliaikaisia ja pysyviä paikkauksia. Pysyviä paikkoja OHT saa tehdä enintään kahdelle hammaspinnalle ulottuvan yhdistelmämuovipaikan verran. Jos karies ulottuu syvälle tai paikkaaminen on muuten haastavaa, potilas ohjataan hammaslääkärille. OHT saa myös ottaa röntgenkuvia itsenäisesti.

Miten paikallinen kieli ja kulttuuri vaikuttavat työhösi?

Ei juuri mitenkään. Joillain ihmisillä on niin vahva paikallinen aksentti, että puhelimessa on välillä hankala ymmärtää, mitä potilas yrittää kertoa.

Onko sinun täytynyt mukautua erilaisiin työtapoihin tai -arvoihin?

Tämän hetkisen kokemukseni perusteella, muutamissa hoitoloissa työskennelleenä, aseptiikan taso on täällä hieman huonompi kuin Suomessa. Imuista vaihdetaan ja pestään vain holkit, mutta doriovarsia ei huuhdella lainkaan. Myöskään MD555:ta ei vedetä imuihin viikottain, eikä muita vastaavia unittien huoltotoimenpiteitä tehdä samalla tavalla kuin Suomessa.

Minun tarinani Nousujohteisuutta uralla omien arvojen mukaan

”Olen etsinyt ja löytänyt itselleni mentoreita sekä oman alani sisältä että sen ulkopuolelta. Luen muiden uratarinoita ja erilaisia johtamiskirjoja. Lisäksi olen aktiivinen LinkedInissä, josta löytyy paljon hyvää sisältöä oman ajattelun kehittämiseen”, Reetta Meriläinen kertoo.

Suuhygienistina aloittanut Reetta Meriläinen on kasvanut vuosien varrella uusiin rooleihin: esihenkilöksi ja lopulta laatupäälliköksi. Hän on tehnyt määrätietoista työtä kehittäen niin itseään kuin työyhteisöään. ”Omat siivet kantavat yllättävän pitkälle.”

Hain ja pääsin opiskelemaan suuhygienistiksi Turun ammattikorkeakouluun parin vuoden kemian opiskelujen jälkeen. Toisen lukuvuoden alussa meillä oli kurssi, jossa käsiteltiin erilaisia potilastapauksia pienryhmässä. Viimeistään tässä kohtaa innostuin suuhygienistin ammatista .

Aloitin työt Oral Hammaslääkärit Oy:ssa kesätyöntekijänä vuonna 2012. Työskentelin tuolloin hammaslääkärin työparina. Halusin töihin juuri Oralille, koska näin ketjussa mahdollisuuden kehittyä ja edetä urallani.

Hain töitä otsikolla ”monitoimihenkilöksi vastaanotolle” ja sen lupauksen olen pitänyt. Kun kaksi kolmasosaa opinnoistani oli valmiina, siirryin tekemään suuhygienistin töitä. Työskentelin vuosien saatossa lukuisten yleishammaslääkäreiden ja melkein kaikkien erikoisalojen erikoishammaslääkäreiden työparina. Hallitsin palvelupisteen, välinehuollon ja hoitohuoneiden käytännöt. Olin iloinen laajasta osaamisestani, sillä se toi vaihtelevuutta työhön.

Tiesin urani kliinisellä polulla kääntyvän kohti loppua, kun molemmissa käsissäni olevat vakavat rasitusvammat vain pahenivat. Kliinisen työn osuutta kevennettiin ja työviikkooni tuli mukaan erilaisia kehittämistehtäviä, kuten suuhygienistien kouluttaminen Oralissa. Kiersin ympäri Suomea. Kouluttaminen oli hyvin kiinnostavaa ja sain jakaa omaa innostustani muillekin.

Pääsin Turun ammattikorkeakouluun opiskelemaan kehittämiseen ja johtamiseen painottuvaa YAMK-tutkintoa keväällä 2019. Aloitin työt Tampereella Koskikeskuksen hammaslääkäriasemalla esihenkilönä lokakuussa 2020, keskellä koronaepidemiaa.

Johtamistyö oli lopulta kaikkea sitä, mihin polkuni pitikin johtaa. Minulle tärkeitä arvoja ovat nousujohteisuus ja seikkailu, jotka molemmat toteutuvat esihenkilötyössäni. Sain kasvaa esihenkilön rooliin upean tiimini kanssa, ja siitä olen ikuisesti kiitollinen ja onnellinen. Oman johtamistyylin löytäminen on ollut minulle keskeinen osa esihenkilönä kehittymistä. Luontevinta minulle on johtaa tietoon perustuen, mutta samalla painottaen kulttuurin ja ihmisten

johtamista. Ihmiset tulevat minulle aina ensin. Johtamisessa minulle tärkeää on ollut arjen sujuvoittaminen ja esteiden poistaminen. Keskeinen väline tässä minulle on vähintään kerran viikossa julkaistava tiedote, jossa asioista viestitään koko tiimille.

Palasin perhevapaiden jälkeen takaisin töihin tammikuussa 2023. Minut valittiin pian sen jälkeen Tampereen kaikkien kolmen hammaslääkäriaseman esihenkilöksi. Sain tehdä työtä yhdessä kolmen förstin kanssa . Muodostimme pienen ja tiiviin johtamistiimin. Olen halunnut siirtää heille kaiken mitä osaan, jotta heidän siipensä kantavat aikanaan johtamispolulla. Saimme viime vuonna Koskikeskuksen tiimini kanssa sisäisen Rising star clinic -tunnustuksen. Se on liikevaihtoon, käyttökatteeseen, asiakastyytyväisyyteen (NPS) ja henkilöstötyytyväisyyteen (Great Place to Work Trust Index) perustuva palkinto. Halusimme menestyä ja niin me teimmekin. Saavutimme kaikki tavoitteet. Olen edelleen ylpeä tästä kaikesta.

Keväällä 2024 olin jäämässä toista kertaa perhevapaalle, ja ilokseni kaksi förstiäni siirtyivät sijaistamaan minua asemavastaavina Tampereella. Tämän myötä saatoin hyvillä mielin hakea Oralin sisällä avautunutta lääketieteellisen tiimin laatupäällikön tehtävää. Minut valittiin, ja uusi roolini alkaa kesän 2025 taitteessa, kun palaan takaisin työelämään. Olen erittäin innostunut tästä seuraavasta askeleesta urallani, vaikka samalla on haikeaa sulkea hammaslääkäriasemien ovet kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Olen saanut urani aikana kasvaa yhä suurempiin saappaisiin loistavien ihmisten ympäröimänä. Olen päättäväinen, kehitysorientoitunut, innostuva ja haluan aina tehdä parhaani. Minulle asioiden kehittäminen on jatkuvaa ja huolellisen suunnittelun jälkeen toteutan ne päämäärätietoisesti. Tämä pätee niin työhöni johtajana kuin ihmisenä.

Kaikista tärkein päämääräni on kuitenkin tavoite elää omien arvojeni mukaista elämää – myös työelämässä. Siihen rohkaisen ihan jokaista. n

KÄYPÄ HOITO

Parodontiitin esiintyvyys on lisääntynyt

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Parodontiitin päivitetty Käypä hoito -suositus julkaistiin 11.2.2025 ja seuraava artikkeli on päivitystiivistelmä.

Teksti Satu Ahola, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä: Pekka Ylöstalo (pj.), Mervi Gürsoy, Mirkka Järvinen, Elisa Kopra, Anu Marttala, Marja Pöllänen (Käypä hoito -toimittaja) ja Tuomas Saxlin. Asiantuntijat Anna Maria Heikkinen, Heidi Kuula ja Hilkka Pernu.

Esiintyvyys ja altistavat tekijät

Parodontiitin eli hampaan kiinnityskudossairauden esiintyvyys on lisääntynyt, ja parodontiittia todetaan yhä nuoremmilla. Terve Suomi -tutkimuksessa jo 20–34-vuotiailta löytyi vaikea-asteiseen parodontiittiin liittyviä muutoksia. Parodontiittiin voi liittyä absessi, joka vaatii kiireellistä hoitoa.

Parodontiitille altistavat huono suuhygienia, tupakointi, epäsäännöllinen hoidossa käynti ja pitkäaikaissairauksista esimerkiksi diabetes. Samat tekijät altistavat myös peri-implanttisairauksille.

Diagnostiikka

Kliinisessä parodontologisessa tutkimuksessa ien- ja implanttitaskumittauksen tulokset kirjataan kuudelta pinnalta. Ienverenvuoto on merkki tulehduksesta, ja se ennustaa parodontiitin syntyä ja etenemistä. Kun kliinisessä tutkimuksessa todetaan merkkejä parodontiitista tai peri-implantiitista, tehdään röntgentutkimus.

Gingiviitti tulee diagnoosiksi, kun hampaistossa todetaan ienverenvuotoa vähintään 10 prosentilla pinnoista, mutta ei kiinnityskatoa. Parodontiitti tulee diagnoosiksi, kun vähintään kahdessa ei-vierekkäisessä hampaassa todetaan kiinnityskatoa, syventynyt ientasku (≥ 4 mm) ja verenvuotoa. Parodontiittidiagnoosin jälkeen määritetään taudin vaihe, laajuus ja potilaan riskiluokka.

Peri-implanttimukosiitti tulee diagnoosiksi, kun taskumittauksessa todetaan verenvuotoa useammasta kuin yhdestä kohtaa implantin ympäriltä tai märkävuotoa, mutta ei patologista luukatoa.

Peri-implantiitti tulee diagnoosiksi, kun taskusyvyys on aiempiin mittauksiin verrattuna suurentunut, siihen liittyy verenvuotoa (ja mahdollisesti märkävuotoa) ja röntgenkuvissa havaitaan luukadon etenemistä.

Ehkäisy

Hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus kahdesti päivässä ehkäisee parodontaali- ja peri-implanttisairauksia.

Sähköhammasharja vähentää plakkia ja gingiviittiä tehokkaammin kuin tavallinen hammasharja. Tinafluoridia tai vähintään 50 prosenttia

natriumbikarbonaattia sisältävä hammastahna saattaa vähentää aikuisten plakin määrää ja ientulehdusta tehokkaammin kuin tavanomainen fluorihammastahna.

Savuttomuuteen kannustaminen ja tupakkatuotteista vieroittaminen kuuluvat parodontiitin ehkäisyyn. Motivoivaa keskustelua voidaan käyttää omahoidon ohjauksessa motivaation lisäämiseksi.

Hoito

Gingiviitin ja peri-implanttimukosiitin hoidon tavoitteena on edistää parodontaaliterveyttä ja estää parodontiitin ja peri-implantiitin synty. Hoitoon kuuluvat ammattimainen hampaiston puhdistus ja omahoidon ohjaus.

Gingviiitin ja peri-implanttimukosiitin hoitovaste arvioidaan. Jos ienverenvuotoprosentti on yli 30 tai implanttia ympäröivässä kudoksessa esiintyy verenvuotoa toistuvasti, potilas tarvitsee yksilöllistä omahoidon ohjausta ja ammattimaista hoitoa.

Parodontiitin hoito koostuu ei-kirurgisesta hoidosta, tarvittaessa kirurgisesta hoidosta ja ylläpitohoidosta. Potilaan omahoito on tärkeää hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi.

Hoidon alusta lähtien kiinnitetään huomiota parodontiitille altistaviin tekijöihin. Motivoidaan potilasta tupakoinnin lopettamiseen ja korostetaan lopettamisen hyödyllisiä vaikutuksia. Tarvittaessa aloitetaan nikotiinikorvaushoito tai vieroituslääkitys.

Parodontologiseen ei-kirurgiseen hoitoon sisältyy ammattimainen supra- ja subgingivaalisen plakin, hammaskiven ja muiden plakkiretentioiden poisto ultraäänilaitteilla tai käsi-instrumenteilla.

Hoito voidaan tehdä koko hampaistoon 1–2 päivän aikana tai useammalla käyntikerralla sektoreittain.

Hoitovaste arvioidaan 2–3 kuukauden kuluttua. Hoitovasteen perusteella arvioidaan, tarvitseeko potilas jatkohoitoa vai siirtyykö hän ylläpitohoitoon. Jatkohoito voi sisältää omahoidon tehostamisen, toistetun instrumentoinnin tai parodontaalikirurgiaa.

Vaiheen I–II parodontiitin hoidon toteuttavat useimmiten hammaslääkäri ja suuhygienisti. Vaiheen III–IV parodontiitin hoitoon osallistuu usein

”Hoitoon kuuluvat

ammattimainen hampaiston puhdistus ja omahoidon ohjaus.”

lisäksi parodontologiaan perehtynyt hammaslääkäri tai erikoishammaslääkäri.

Parodontaalisen absessin hoito kohdistetaan viipymättä syyhyn siten, että märkä pääsee purkautumaan joko ientaskun kautta tai absessin korkeimpaan kohtaan tehdyn insision kautta. Yleisterveen potilaan yksinkertaisen absessin hoidossa ei mikrobilääkitystä yleensä tarvita, ellei potilaalla ole yleisoireita.

Peri-implantiitin hoito noudattaa samoja hoitolinjoja kuin parodontiitin hoito, mutta instrumentoinnissa käytetään implanttipinnalle soveltuvia välineitä ja tarvittaessa proteettiset rakenteet irrotetaan, puhdistetaan tai muokataan.

Säännöllinen ylläpitohoito vähentää kiinnityskatoa ja hampaiden sekä implanttien menetystä. Ylläpitohoitoväli määritetään saavutetun hoitotuloksen ja riskitekijöiden perusteella.

Parodontologinen hoito on kustannustehokasta.

Parodontiitin yhteys pitkäaikaissairauksiin

Parodontiittia sairastavilla on ilmeisesti suurentunut sydän- ja verisuonitautien, kuten sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin, riski. Raskauskomplikaatioiden, hengityselinsairauksien, kuten keuhkoahtaumataudin, uniapnean ja vakavan COVID-19:n, sekä nivelreuman riski saattaa olla suurentunut.

Huono suun terveys saattaa suurentaa laitos- ja sairaalapotilaiden riskiä sairastua pneumoniaan, ja suuhygieniaa parantamalla saatetaan voida ehkäistä laitos- ja sairaalapotilaiden pneumonioita.

Parodontiitin hoito ilmeisesti parantaa tyypin 2 diabetesta sairastavien glukoositasapainoa. n

Kaikkiin hammasväleihin ja koloihin

Tutkimukset osoittavat, että hammasharja poistaa noin 60% plakista, loput 40% vaatii hammasvälien puhdistusta. TePellä on tuotteita jokaiseen hammasväliin, joihin hammasharja ei yllä. Ne on kehitetty yhteistyössä suunhoidon ammattilaisten kanssa parhaan toimivuuden ja laadun varmistamiseksi viimeistä yksityiskohtaa myöten.

2012 Aug;10(3):187-97.

1. Slot DE, et al. The efficacy of manual toothbrushes following a brushing exercise: a systematic review. Int J Dent Hyg.

Teksti Anne Hyvönen

TIEDEUUTISIA MAAILMALTA

Nostamme palstalle mielenkiintoisia tutkimuksia ja ajankohtaisia aiheita maailmalta.

Naishormonien vaikutus parodontiumiin

Naishormonien fysiologinen vaikutus naisten eri elämänvaiheissa on suuri. International Journal of Dental Hygiene -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa laadittiin katsaus naishormonien vaikutuksista parodontiumiin eri elämänvaiheiden aikana. Tarkoitus oli myös selvittää, millaisia vaikutuksia löydöksillä on kliiniseen työhön, sekä koota ja yhdistää keskeiset löydökset laajasta tutkimus- ja teoriakirjallisuudesta. Katsauksessa yhdistettiin vuosina 2000–2024 julkaistun laajan kirjallisuuskokoelman löydökset, jotka haettiin tietokonepohjaisista tietokannoista, käsintehdyistä hauista, virallisista teksteistä ja henkilökohtaisesta viestinnästä.

Tutkittavia seikkoja olivat estrogeeni, progesteroni, testosteroni, murrosikä, kuukautiset, ehkäisy, raskaus, vaihdevuodet ja parodontium, parodontiitti, tulehdus ja tulehduskaskadi (prosessi). Tutkimuksessa esitetään näkemyksiä estrogeenin, progesteronin ja testosteronin kaksoisvaikutuksesta niin tulehduksellisten ja anti-inflammatoristen vasteiden välittämisessä paikallisille tekijöille, pääasiassa plakin biofilmille, kuin tulehduskaskadin säätelyssä. Nämä vasteet vaihtelevat eri elämänvaiheiden välillä, mukaan lukien murrosikä, kuukautiset, ehkäisy, raskaus ja vaihdevuodet.

Katsauksen perusteella havaittiin, että hormonivaihteluilla on suora ja epäsuora vaikutus parodontiumiin. Muutokset kohdistuvat plakkibiofilmin bakteeriflooran koostumukseen, mikä edistää parodontiitin kehittymistä ja muuttaa kudosten vastetta paikallisiin tekijöihin. Tämä aiheuttaa ikenissä anatomisia muutoksia, jotka heikentävät parodontiumia ja vaikuttavat tulehduskaskadin säätelyyn. Nämä tekijät lisäävät parodontiitin riskiä ja alttiutta muille suun sairauksille, jotka liittyvät naishormonien vaihteluihin. n

Lähde:

Review, 2025.

Huono suun terveys voi lisätä kognition heikentymisen ja dementian riskiä

Master of Public Health Sam Asherin väitöskirja Periodontal health, tooth loss, and risk for cognitive decline and dementia tarkastettiin 14.2.2025 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstutkimuksessa tutkittiin suun terveyden ja kognition yhteyttä suomalaisilla aikuisilla. Fokuksessa olivat suun terveyden eri osa-alueet, kuten hampaiden menetys, purentaparien määrä ja sijainti sekä kiinnityskudosten kunto. Näitä tarkasteltiin suhteessa 11 vuoden kognition heikkenemiseen ja 15 vuoden dementiariskiin ei-dementoituneilla henkilöillä, jotka osallistuivat Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksiin.

Hampaiden menetys kokonaan tai osittain erityisesti takahampaissa, taka-alueen purentaparien menetys, pureskeluvaikeudet, syventyneet ientaskut ja ienverenvuoto muodostivat kognition heikkenemisen riskin 11 vuoden seurannassa. Vaikka 15 vuoden seurannan aikana kiinnityskudosten kunnolla ei ollut yhteyttä dementian syntyyn, niin hampaiden menetys kokonaan tai osittain erityisesti takahampaissa ja erityisesti takaalueen purentaparien menetys lisäsivät merkittävästi dementian riskiä.

Tutkimuksesta voidaan päätellä, että suun terveydestä huolehtiminen on tärkeä osa terveen kognition ylläpitämistä. Hampaiden luonnollinen säilyttäminen sekä purentatuen ja vakauden ylläpitäminen ovat tärkeitä dementian ehkäisyssä. Huono suun terveys voi vaikuttaa dementiariskiin myös heikentämällä esimerkiksi ravitsemustilaa ja diabeteksen hoitotasapainoa. Vaikka hammashoidon ammattilaiset ovat jo nyt tärkeä osa muistisairauksien ehkäisytyötä, tarvitaan vielä lisää tutkimusta hammashoidon mahdollisesta roolista dementian ehkäisyhankkeissa ja muistisairauksien taustalla vaikuttavista mekanismeista. n

Lähde: Sam Asher, MPH, väitös 14.2.2025: Huono suun terveys voi lisätä kognition heikentymisen ja dementian riskiä | Itä-Suomen yliopisto

International Journal of Dental Hygiene: Reeves, J. The Impact of Female Hormones on the Periodontium—A Narrative

LAITEUUTISET

Planmeca Pro50™ vie hoitotyön uudelle tasolle

Planmecan uuden sukupolven hammashoitokone Planmeca

Pro50™ yhdistää korkean laadun, ergonomisen työskentelyn ja erinomaisen infektionhallinnan.

Suomalaista suunnittelua edustava

Planmeca Pro50™ on kompakti, kevyt ja pitkäikäinen.

Hoitokoneessa korostuu mukavuus ja helppokäyttöisyys. Sen symmetrinen rakenne mahdollistaa ergonomisen työskentelyn sekä oikea- että vasenkätisille. Kevyttä ja kompaktia instrumenttikonsolia on helppo liikutella, ja se voidaan sijoittaa aivan työskentelyalueen viereen.

Planmeca Pro50 -hoitokoneen interaktiivinen Planmeca Halo™ -kosketusnäyttö kattaa koko päivittäisen kliinisen työnkulun potilastietojen hallinnasta hoitokoneen ohjaamiseen. Näyttöä voivat käyttää sekä hoitaja, hammaslääkäri että potilas.

Hoitokoneeseen on integroitu infektiontorjuntajärjestelmä ja sen helposti puhdistettavat sileät alumiinipinnat kestävät hyvin puhdistusliuoksia. Puhdistustoimenpiteiden vaiheittaiset ohjeet näkyvät hoitokoneen näytöissä. n

Teksti ja kuva Planmeca

POP IN AKATEMIA

Muistoja vuosien varrelta tähän päivään

Näin kesän koittaessa on mukavaa pysähtyä hetkeksi muistelemaan niitä hauskoja, mielenkiintoisia ja jännittäviä hetkiä, joita kaksitoista Pop in Akatemiaa on vuosien varrella tarjonnut. Lukemattomissa suunnittelupalavereissa on ideat lentäneet, kun on haettu uusia, työelämän arkea haastavia teemoja.

Teksti Erja Nuutinen n Kuva POPin Akatemia

Ensimmäinen Akatemia toteutui webinaarina 8.10.2021 koronaviruspandemian sulkiessa ovia. Tavoitteenamme oli löytää selviytymiskeinoja työelämän vaatimuksiin. Teemat korostivat työn arvopohjaa ja sellaisia tiimityön taitoja, jotka lisäävät arvostusta, kiitollisuutta ja hyvää oloa työyhteisössä. Koska viimeksi kiitinkään työkaveriani?

Olemme saaneet Akatemioiden yhteydessä kurkistaa myös erilaisiin suunterveyttä ylläpitäviin teknologioihin, kuten hampaiden vihlontaa välittömästi ja pitkäkestoisesti lievittävään Pro-Argin-teknologiaan

sekä karieksen pysäytyshoidossa kotikäyttöön suunnattuun korkeafluoridiseen Duraphat 5 mg/g -hammastahnaan. Tässä esimerkkinä olivat syöpäpotilaat, joilla karieksen riski kasvaa puutteellisen suuhygienian ja sen myötä puutteellisen fluorin saannin vuoksi, suun kuivuuden vaivatessa. Hammastahnoista löytyy apua erilaisiin, yksilöllisiin suunhoidon ongelmiin ja sen vuoksi uusiin tutkittuihin teknologioihin ja vaikuttaviin aineisiin on tärkeä perehtyä ja kertoa niiden hyödyistä potilaille.

Terveyskäyttäytymisen ymmärtämiseen tarvitaan monitieteisiä selityksiä. Sen vuoksi lähes jokaista Akatemian aihetta on ollut syytä tarkastella myös psykologisesta näkökulmasta. Näin tiimiimme sujahti luontevasti asiaa avaava psykologi Jukka Oksanen

Vuoden 2022 tapahtumissa tartuimme tärkeisiin mutta arkaluonteisiin aiheisiin, kuten hammashoitopelkoon ja siihen vahvasti liittyvään häpeän tunteeseen. Syvennyimme myös syöpäpotilaan kohtaamiseen. Tunteet nousivat pintaan, kun kuulimme syöpään sairastuneen henkilön omakohtaisista hammashoitokokemuksista. Se herätti miettimään, miten olen itse toiminut.

Vuodessa 2023 oli menoa ja meininkiä! Ovet avautuivat auditorioihin ja saimme vihdoinkin nauttia esityksistä ja pienestä purtavasta myös paikan päällä. Perehdyimme huippuluennoitsijoiden johdolla uusiin terveyttä edistäviin keinoihin, digitaaliseen viestintään ja hammaseroosioon. Suurin mullistus oli päätös kerätä Akatemian kimpsut ja kampsut ja lähteä kiertämään Suomea. Koronaviruspandemian vihdoin hellittäessä, tapahtumat oli mahdollista toteuttaa hybridinä sekä verkossa että paikan päällä. Tästä innostuneina päätimme lähteä pääkaupunkiseudulta maakuntiin, ja näin käynnistyi Pop in Akatemian Road Show. Matkoista tiedotettiin virallisesti Pop in Akatemian uutisstudiossa. Olipa jännittävää olla ensimmäistä kertaa uutisankkurina!

Pop in Akatemian Road Show

Pop in Akatemia Road Show vieraili Kuopiossa, Turussa ja Oulussa. Salit täyttyivät jokaisella paikkakunnalla ja jokainen tapaaminen oli täynnä kymmeniä ja taas kymmeniä ihania kohtaamisia ja

KOLUMNI

Lauantai-illan energiaa

Anne Hyvönen

Kirjoittaja on suuhygienisti, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® ja vaniljafudgen ystävä.

Hikikarpalot puskevat otsalle lykkiessäni täynnä olevia ostoskärryjä loputtomilta tuntuvilla käytävillä. Irtokarkkeja pusseihin lappavat ihmiset valmistautuvat suomalaisten talvikansallispuvuissa, mustissa toppatakeissaan, viikonloppuillan lepohetkeen herkkuineen. Kävelemisestä nuutunut lapsi lysähtää toppahaalarissaan lattialle kaksin kerroin, ja vähintään yhtä väsynyt äiti yrittää silminnähden hillitä hermojaan. Ipana oikenee takaisin mittaansa illaksi luvatun karkkipussin avulla. Jos joskus tuntee itsensä pohjattoman yksinäiseksi, voi poiketa paikallisen hypermarketin vellovaan ihmismereen joukon jatkoksi. Yksin ei tarvitse olla, mutta rentouttavaksi kokemusta tuskin kuitenkaan voi kutsua.

Kukkuroillaan olevista kärryistä kuljettajineen muodostunut kassajono kiemurtelee pitkänä kuin pyton, jonka nielaisemat valtavat ruokasaaliit muodostavat matelijaan muhkuroita. Poikkeuksen tekevät edellä seisoskelevat pojat, arviolta kymmenen vuoden hujakoilla olevat vilkkaat tyypit. Kaverukset hoivaavat hellästi käsivarsillaan useampia energiajuomatölkkejä kuin

ylpeät isät pienokaisiaan. Toisella on kaksi tölkkiä, toinen on saanut kerättyä syliinsä peräti neljä juomaa. Sisäinen suuhygienistini terävöityy ja miltei tunnen, kuinka katosta laskeutuu päähäni muhkea kukkahattu valistussinfonian soidessa.

THL toki suosittelee, ettei energiajuomia myytäisi alle 15-vuotiaille. Koska kyseessä on suositus, kaupat päättävät itse valvonnasta ja rajoituksesta. Tämä aiheuttaa ristiriitaisia tilanteita, jos yksi kauppa kysyy ostajilta paperit, mutta toinen vetää löysempää linjaa. Ikärajaa ei ole siis laissa määritelty. Monilta kauppiailta on tullut toive selkeästä lainsäädännöstä energiajuomien myynnin suhteen. Myös Vanhempainliitto on esittänyt huolensa epäselvästä tilanteesta.

Poikien ostoaikeet kuitenkin tyssäävät nuoren kassahenkilön topakkaan torppaukseen. Sinnikkäät kaverukset eivät luovuta, vaan tarjoutuvat viemään juomat takaisin hyllyyn tarkoituksenaan todennäköisesti testata toista kassaa. Kun tämäkin yritys kilpistyy kassan napakkaan kieltoon, sisäinen suuhygienistini puhkeaa kehräämään ihailusta. Rajat ovat hyväksi tässäkin tapauksessa, vaikka poikien ilmeet kertovat toista.

Kiitän Sannaksi osoittautuvaa kassahenkilöä selkeästä toiminnasta ja hän ottaa palautteen hymyillen vastaan todeten, että näitä nyt tulee päivittäin vastaan. Arkinen toteamus ei kumoa sitä, että ammatista riippumatta voimme kaikki olla terveyden edistäjiä huolehtimalla toisistamme pienillä teoilla. Laki toisi selkeyttä ja raamit energiajuomien myymiseen, mutta sitä ennen toivon kassoille enemmän jämäköitä sannoja. Varsinkin nuorelta henkilöltä voi vaatia rohkeutta asettaa rajat, jos työkokemusta on vasta vähän. Pakkaan ostokset kasseihin ja tunnen kuvitteellisen kukkahatun kadonneen. Maailma tuntuu himpun verran toiveikkaammalta kuin kauppaan tullessani. Vedän mustan toppatakin vetskarin hyvillä mielin kiinni, taskussa rapisee toffeepussi ja mielen täyttää odotus leppoisasta lauantai-illasta. n

SSHL YHDYSJÄSENET

Hei sinä suuhygienisti tai suuhygienistiopiskelija!

Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdysjäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan.

Sanni Peteri sanniliisamaria@gmail.com

Emilia Kataja la.lumio@gmail.com 040 518 5488

Henna-Riikka Korkalainen henna.korkalainen@gmail.com 050 303 5121

Kaisa Laine kaisa.laine9@gmail.com 040 546 1864

Minna Tuomainen minna.tuomainen@kainuu.fi 040 761 8512

Katja Viitamäki katja.viitamaki@hotso.fi 050 430 6109

Anu Kuisma anukau85@gmail.com 0400 726 051

Satu-Maaria Lamberg sm.lamberg@gmail.com P. 040 592 0530

Yhdysjäsenet toivovat jäsentapaamisten sisältöön liittyviä ehdotuksia. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityisaloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista.