Pidä huolta jalkojesi terveydestä!

Teksti Päivi Pribilla ja Kuvat Shutterstock ja Tomi Keinänen

Suuhygienisti tekee työtä paitsi käsillään myös jaloillaan.Siksi ei ole sama, minkälaisilla kengillä työtäsi teet. Suuhygienisti, jalkaterapeutti Anne Keinäsen mukaan hyvien työkenkien merkitys kliinisessä hoitotyössä on suuri.

Työkyvyn ylläpitämisessä auttaa hyvä yleiskunto. Hyvä jalkaterveys lisää työssä jaksamista ja työhyvinvointia, siksi jalkaterveydestä huolehtiminen on tärkeä osa jokaisen ammattilaisen työkyvyn ylläpitoa.

”Työikäisillä esiintyviä jalkaongelmia ovat muun muassa kiputilat selässä, lonkissa, polvissa ja jalkaterän alueella. Yleisiä ovat myös jalkainfektiot, turvotukset, jalkaterän ja varpaiden asentopoikkeamat sekä ihomuutokset”, Anne Keinänen listaa.

”Hyvä sukka ja jalkine tukevat toisiaan ja jalkojen terveyttä samalla tavalla kuin fluori ja ksylitoli suun terveyttä.”

Useimmat perussairaudet, kuten diabetes, reumasairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet sekä neurologiset sairaudet, vaikuttavat suun lisäksi myös jalkojen terveyteen. Esimerkiksi diabeteksen yhteydessä saattaa ilmaantua jalkaongelmia, joista yleisimpiä ovat jalkojen pitkäaikaiset haavaumat. Lisäksi diabeteksen lisäsairautena voi ilmetä ääreishermojen häiriöitä eli neuropatiaa. Nivelreuma puolestaan aiheuttaa nilkan, jalkaterän ja varpaiden asentomuutoksia sekä jalkapohjan kuormitusmuutoksia. Laskimoiden vajaatoiminta taas aiheuttaa muuan muassa turvotusta säärissä ja suonikohjuja.

”Myös monilla lääkkeillä on haittavaikutuksia jalkaterveydelle. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi jalkojen paleleminen, ihottumat, lihaskrampit, turvotus, lihas- ja nivelkivut, varpaan kynsien muutokset ja kasvuhäiriöt”, Keinänen sanoo.

Työasentoja kannattaa vaihdella

Istuma- ja seisomatyö altistavat alaraajojen verenkierron heikkenemiselle, mikä Keinäsen mukaan näkyy alaraajojen turvotuksena ja suonikohjujen riskin lisääntymisenä. Istumatyö muuttaa lantion asentoa ja saattaa aiheuttaa selkäkipuja. Seisomatyössä taas rasittuvat asentoa ylläpitävät lihakset, mikä voi aiheuttaa väsymistä ja alaselkäkipua. Lisäksi nivelrikon riski kasvaa, kun niveliin kohdistuva paine heikentää nivelrustojen aineenvaihduntaa.

”Seisomatyö kohdistaa painetta kantapäihin ja päkiöihin, mikä lisää asento- ja liiketunnon heikentymistä, jalkakipuja, kovettumia ja känsiä”, kertoo Keinänen.

Ihanteellinen työpäivä koostuukin sekä seisomaettä istumatyöstä. Vaihtelevat työasennot ennaltaehkäisevät jalkoihin ja alaselkään kohdistuvia kipuja, kuormituspaineita ja epämukavuuden tunnetta. Erilaiset työasennot edistävät sekä selän että jalkojen terveyttä, ja siksi suun terveydenhuollon ammattilaisten tulisi vaihdella työasentoja päivän aikana. Myös venyttely ja nilkan ojennus- ja koukistusliikkeet päivän aikana tukevat jalkojen hyvinvointia.

Keinänen muistuttaa, että ergonomiseen työympäristöön kannattaa panostaa, sillä se mahdollistaa suuhygienistille ergonomisen ja työkykyä edistävän työasennon, teki työtä sitten istuen tai seisten.

Ennaltaehkäisevä hoito tärkeää tässäkin

Keinäsen mukaan jalkaongelmien ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia myös päivittäisestä jalkahygieniasta. Varvasvälien huolellinen kuivaus ehkäisee sekä hautumia että ihorikkoja. Lampaanvilla auttaa jo syntyneiden varvasvälihautumien hoidossa. Varpaan kynsien leikkaus pyöristämättä kynnen reunoja puolestaan vähentää sisään kasvaneiden kynsien riskiä. Keinänen suosittelee myös jalkojen rasvaamista päivittäin. Se pitää ihon kimmoisana ja kosteustasapainon normaalina ja se vähentää karheuden ja kovettumien syntymistä. Keventävistä pohjallisista voi Keinäsen mukaan olla joissain tilanteissa hyötyä, sillä ne ehkäisevät kuormituspaineita ja kipua kantapään ja päkiän alueella. Yksilöllisesti teetetyt tukipohjalliset tai silikoniortoosit puolestaan auttavat kuormituksen aiheuttamiin haasteisiin.

”Erilaiset työasennot edistävät sekä selän että jalkojen terveyttä, ja siksi suun terveydenhuollon ammattilaisten tulisi vaihdella työasentoja päivän aikana.”

Jos jaloissa huomaa ongelmia jaksamisen kanssa tai niissä tuntuu painetta tai kipua työpäivän päätteeksi, Keinänen ohjeistaa suuntaamaan jalkaterapeutin vastaanotolle. Ammattilainen arvioi hoidontarpeen, tekee hoitosuunnitelman, antaa yksilöllisiä ja ennaltaehkäiseviä neuvoja sekä määrittää hoitovälin.

Vinkkejä työkenkien valintaan

Hyvä jalkine ei tunnu jalassa. Samoin kuin vapaa-ajan kengissä, myös työkengissä on kiinnitettävä huomiota siihen, että ne ovat oikean kokoiset, ne istuvat hyvin eivätkä ne aiheuta hankausta tai puristusta. Kengissä tulee olla riittävästi pituutta, korkeutta ja leveyttä, jotta jalkaterät mahtuvat niihin.

”Uudet kengät kannattaa aina sovittaa iltapäivällä, sillä on normaalia että jalat turpoavat jonkin verran päivän aikana”, Keinänen vinkkaa.

Kenkien hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös kengän materiaaliin, sopivaan iskunvaimennukseen, säädettävään kiinnitykseen, hengittävyyteen, pestävyyteen sekä painoon. Esimerkiksi hengittävät materiaalit vähentävät jalkojen hikoilua ja bakteerien kasvua. Jos kengät taas ovat hyvin painavat, ne voivat lisätä jalkojen rasitusta ja väsymystä.

”Työkengissä on tietysti hyvä huomioida myös työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyvät seikat, sillä työnkuva määrittää, millaisia ominaisuuksia jalkineilta vaaditaan.”

Paljasjalkakengät ovat yleistyneet myös työkenkinä, sillä ne aktivoivat alaraajojen lihaksia ja verenkiertoa. Niiden käyttöä ei kuitenkaan suositella nivelrikosta kärsiville tai diabeetikoille, joilla on neuropatia, tai jos jaloissa on vaikeita tai kipeitä asentopoikkeamia.

Työkenkiä voi Keinäsen mukaan vaihdella eri päivinä tai jopa saman päivän aikana. Erilaisten jalkineiden käyttö aktivoi ja kuormittaa jalkaterän lihaksia ja niveliä monipuolisesti.

”Kaksien eri työjalkineiden käyttö lisää myös jalkineiden käyttöikää”, hän lisää.

Yleisesti ottaen jalkinevalinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin käyttötarkoitukseen kengät hankitaan. Jalkinetrendejä tulee ja menee, mutta tärkeintä on, että valittu jalkine on juuri omaan jalkaan ja käyttötarkoitukseen sopiva. Esimerkiksi jo mainitut paljasjalkakengät voivat toiselle olla todella hyvät, mutta toiselle ne eivät sovi lainkaan.

Kenkien lisäksi Anne Keinänen kehottaa kiinnittämään huomiota myös istuviin ja hengittäviin sukkiin. Esimerkiksi sekoitesukat ja urheilusukat imevät ja haihduttavat kosteutta iholta paremmin kuin puuvillasukat, ja tarvittaessa tukisukkien tai kevyempien lentosukkien käyttö työpäivän aikana ehkäisee turvotuksen kehittymistä ja vähentää jalkojen väsymistä.

”Hyvä sukka ja jalkine tukevat toisiaan ja jalkojen terveyttä samalla tavalla kuin fluori ja ksylitoli suun terveyttä.”