SUUHYGIENISTI
Suomen
Suuhygienistiliitto
SSHL ry:n jäsenlehti 01 • 2025 ISSN 1795-049X
Suuhygienisti, terveystieteen maisteri, tohtori Essi Karikoski: SUUHYGIENISTIN ASIAN TUNTEMUS SYDÄNLASTEN HYVÄN SUUNTERVEYDEN YLLÄPITÄMISEN TUKENA
Suuhygienistiopiskelija, lääketieteen kandidaatti, Juho-Heikki Kurtti: PARODONTOLOGISTEN PATOGEENIEN YHTEYS ATEROSKLEROOSIIN
LÄÄKETUTKIMUS
Matka koeputkesta apteekkiin on pitkä
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti
TOIMITUS
Päätoimittaja
Sane Keskiaho sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi
Toimitussihteeri
Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi
Toimittajat
Katariina Hed katariina.hed@suuhygienistiliitto.fi
Anne Hyvönen anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi
Terhi Joela terhi.joela@suuhygienistiliitto.fi
Jussi Okkonen jussi.okkonen@suuhygienistiliitto.fi
Päivi Pribilla paivi.pribilla@gmail.com
LEHTITILAUKSET
Farzane Mahmoodi farzane.mahmoodi@suuhygienistiliitto.fi
ILMOITUSMYYNTI
Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi
ULKOASU
Anne-Marie Paakkari
KANNEN KUVA Shutterstock
PAINOPAIKKA
Newprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen
ISSN 1795-049X
Akavan
Uusi vientimallilaki voimaan – mitä se tarkoittaa
Tutkimukset osoittavat, että hammasharja poistaa noin 60% plakista, loput 40% vaatii hammasvälien puhdistusta. TePellä on tuotteita jokaiseen hammasväliin, joihin hammasharja ei yllä. Ne on kehitetty yhteistyössä suunhoidon ammattilaisten kanssa parhaan toimivuuden ja laadun varmistamiseksi viimeistä yksityiskohtaa myöten.
2012 Aug;10(3):187-97.
PÄÄKIRJOITUS
Hanna Lähteenmäki on muun muassa
suuhygienisti, kliininen asiantuntija, postdoctutkija Helsingin yliopistossa ja Suomen
Suuhygienistiliiton puheenjohtaja.
Viime vuonna käytiin keskustelua suuhygienistien työnkuvasta ja keskustelut sekä neuvottelut jatkuvat edelleen. Sairausvakuutuslain 2. ja 3. luvun muuttaminen on saanut runsaasti huomiota, ja jostain syystä suurimmaksi huolenaiheeksi ovat nousseet vastuukysymykset. Suuhygienistien suoravastaanoton ja niin sanotun "pidennetyn" hammaslääkärin hoitovälin tarve herättävät huolta – miten potilasturvallisuus varmistetaan, jos hammaslääkäri ei tee diagnoosia?
Diagnoosin tekeminen statusmerkintöineen sekä erotusdiagnostiikka ovat suunhoidon perusta, samoin kuin hammaslääkärin laatima hoitosuunnitelma. Voisiko suuhygienisti kuitenkin ammattiosaamisensa perusteella tarkastella suunterveyttä erottamalla terveen sairaasta? Osaisiko suuhygienisti ohjata potilaan hammaslääkärille, jos herää epäilyksiä? Jäämme odottamaan, mitä mieltä maamme hallitus on tästä esityksestä.
Toinen lausuntopyyntökierros Sairausvakuutuslain 2. ja 3. luvun muuttamisesta alkoi vuoden 2025 alussa. Liitto teki yhteistyössä Suun terveydenhoidon ammattilaiset ry:n ja Metropolian Ammattikorkeakoulun kanssa
”Voisiko suuhygienisti kuitenkin ammattiosaamisensa perusteella tarkastella suunterveyttä erottamalla terveen sairaasta?”
asiasta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin, jossa puolsimme Sairausvakuutuslain 2. ja 3. luvun muuttamista. Nähtäväksi jää, julkaistaanko se.
Suuhygienistiliiton osallistumista hammaslääkäripäiville on pohdittu usein sekä kustannusten että järjestelyiden näkökulmasta – aikamoinen ponnistus! Messut olivat kuitenkin jälleen kerran kiinnostavat, ja saimme runsaasti näkyvyyttä. Eniten kysymyksiä herätti se, miksi suuhygienisteillä on kaksi liittoa. Tämä onkin pitkä tarina, johon voi perehtyä viime vuonna julkaistusta historiikista.
Näkyvyyttä lisäsi myös mahdollisuutemme julkistaa vuoden suuhygienisti Oral-B:n järjestämän koulutustilaisuuden päätteeksi. Paljon onnea vielä Outi Tikka!
Suuhygienistiliiton ständi keräsi runsaasti kiinnostuneita, eikä pelkästään ilmaisten kaulanauhojen vuoksi, vaan aidosta kiinnostuksesta alaa ja Suuhygienisti-lehteä kohtaan. Tämä lehti on lippulaivamme, ja sitä jaettiin ylpeydellä. Kiitos kuuluu lehden toimikunnalle sekä kirjoittajille.
Nyt alkaa pidemmän valoisan ajan odotus, ja suuntaamme katseemme tulevaan vuoteen täynnä oman alan ylpeyttä! Suuhygienistiliitto SSHL ry on korkeakoulutettujen jäsentensä äänitorvi ja vaikuttavuuden puolestapuhuja. Verkostoidu, vahvistu ja vaikuta –hymyillään, kun nähdään! n
EDHF-delegaatit liiton varapuheenjohtaja
Hertta-Kaisa Vaske ja hallituksen jäsen
Tarmo Hiltula.
EDHF-DELEGAATIT
BSDHT (British Society of Dental Hygiene and Therapy) vietti
75-vuotisjuhlavuottaan ja isännöi syyskuussa 2024 EDHF:n kansainvälistä suuhygienistiliittojen kokousta Edinburghissa.
Suomea edustivat Hertta-Kaisa Vaske ja Tarmo Hiltula.
Teksti Hertta-Kaisa Vaske ja Tarmo Hiltula n Kuvat Tarmo Hiltula
Kokoukseen osallistui 22 jäsenmaata. Jokaisesta maasta oli paikalla yhdestä kahteen delegaattia, joten paikalla oli mukava kansainvälinen asiantuntijajoukko. Delegaatteina toimineiden asiantuntijoiden työstatukset vaihtelivat tutkijoista ja tohtoreista kliinikoihin sekä johtajista opettajiin.
Ohjelmassa paneuduttiin suuhygienistin työn sisältöihin, suuhygienistikoulutuksen teemoihin sekä asiantuntijaluentoihin ja paneelikeskusteluihin. Hammaslääketieteen tohtorit johtivat keskusteluja, joissa käsiteltiin ennaltaehkäisevän tutkimuksen merkitystä ja yhteistyön vaikuttavuutta. Paneelikeskustelujen johtajat toimivat opettajina Englannissa, kouluttaen sekä hammaslääkäreitä että suuhygienistejä. Oli innostavaa huomata heidän aito halunsa edistää yhteistyötä ja koulutusta sekä poistaa raja-aitoja suuhygienistien ja hammaslääkäreiden väliltä. Oli myös kunnia kertoa Suomessa järjestettävästä koulutuksesta ja sen korkeasta laadusta.
Euroopan tasolla on yleisesti tiedostettu, että suuhygienistien koulutuksissa on valtavia eroja. Esimerkiksi Englannissa suuhygienistit voivat suorittaa hammasterapeutin tutkinnon, joka syventää asiantuntijuutta
Hallituksen puheenjohtaja Gitana Rederiene (oik.), taloudenhoitaja Veronica Montebello, sihteeri Anne Claire van der Lans ja varapresidentti Ellen Bol-van den Hil.
karieksen hoidossa ja antaa suuhygienisteille mahdollisuuden paikata maitohampaita.
Keskityimme yhdessä pohtimaan ja ideoimaan, kuinka voisimme EDHF-edustajina vaikuttaa koulutusten yhtenäistämiseen ja varmistaa, että ne saavuttavat yhtä korkean tason kuin mitä se esimerkiksi pohjoismaissa on. Työ on vielä alussa, mutta EDHF:llä on selkeä tavoite, jota kohti jäsenmaat etenevät. n
Artikkelisarjassa tutustumme suomalaisten suuhygienistien tarinoihin.
SUUHYGIENISTINÄ ULKOMAILLA
Suvi Tare on aina haaveillut ulkomailla työskentelystä.
Haaveesta tuli totta, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus siirtyä työntantajan toiselle klinikalle Alankomaihin, jossa hänen tyttärensä asuu. ”Ulkomailla työskentely vaatii rohkeutta, sopeutumiskykyä ja uuden kulttuurin omaksumista”, lokakuussa Alankomaihin muuttanut Tare sanoo.
Teksti Virve Jääskeläinen ja Suvi Tare n Kuvat Suvi Tare
Suvi Tare viihtyy uudessa työssään Alankomaissa. ”Toivon voivani työskennellä täällä muutaman vuoden, jotta kieli ja työskentelytavat tulevat sujuviksi.”
Mitä työn perässä Alankomaihin muuttaminen vaati?
Koska kyseessä oli työperäinen siirtyminen EU:n sisällä, voin työskennellä Alankomaissa suuhygienistinä ja tehdä tutkintooni kuuluvia toimenpiteitä. Työskentelen aluksi niin sanotulla rajatulla toimintaluvalla, kunnes tutkintoni hyväksytään Alankomaiden sosiaali- ja terveysministeriössä. Suomalainen ja hollantilainen suuhygienistikoulutus eroavat jonkin verran toisistaan. Täällä koulutukseen kuuluu esimerkiksi paikkaukset ja johtopuudutukset. Tästä syystä tutkintoani ei voida hyväksyä suoraan ilman lisäkoulutusta. Päivitän tutkintoni Alankomaiden tutkinnon tasolle. Suoritan täydennyskoulutuksen mahdollisimman pian. Muuttoon liittyi myös kielen opiskelu, sillä suuhygienistin palvelut on tarjottava asiakkaan äidinkielellä.
Kerro suuhygienistin työnkuvasta Alankomaissa?
Suuhygienistin päätehtävänä Alankomaissa on suun terveyden edistäminen. Sen lisäksi hän on erityisesti vastuussa parodontologisesta hoitoprosessista ja suurin osa asiakkaistani onkin aikuisia.
Työtehtäviini kuuluu parodontologisen tutkimuksen tekeminen, hoitosuunnitelman laatiminen, hoitotoimenpiteiden suorittaminen, neuvonta, ylläpitohoidot sekä hoidon vaikuttavuuden seuranta. Lisäksi teen suun terveystarkastuksia ja otan röntgenkuvia.
”Vaikka hoitotoimenpiteet ovat samanlaiset kuin Suomessa, niin toimintaprosessit eroavat suuresti. Myös hoitoloiden toimintatavoissa on eroavaisuuksia. Täällä esimerkiksi työvaatteiden huolto kuuluu työntekijöille.”
Vaikka hoitotoimenpiteet ovat samanlaiset kuin Suomessa, niin toimintaprosessit eroavat suuresti. Myös hoitoloiden toimintatavoissa on eroavaisuuksia. Täällä esimerkiksi työvaatteiden huolto kuuluu työntekijöille.
Minkälaisia potilaita kohtaat?
Potilaat ovat suurelta osin hyvin tietoisia suun terveyden merkityksestä. Suun terveyden haasteet ovat pitkälti samanlaiset kuin Suomessa, mutta tiheän käyntivälin vuoksi tilanne pysyy ehkä täällä paremmin hallinnassa. Useimmat potilaat käyvät tarkastuksessa ja hampaiden puhdistuksessa kuuden kuukauden välein. Tyypillisesti joka toisen tarkastuksen tekee hammaslääkäri ja joka toisen suuhygienisti. Potilaat käyvät parodontologisessa hoidossa 3–4 kuukauden välein, jolloin otan röntgenkuvat hoitosuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa lähetän heidät parodontologille jatkotuutkimuksiin.
Miten työtehtävät suuhygienistien ja muun suunterveydenhuollon ammattilaisten välillä jakautuvat?
Lasten suun terveystarkastukset tekee aina hammaslääkäri ja terveydenedistämistoimenpiteet terveyden edistämistyön hammashoitaja (preventive assistant). Terveyden edistämistyön hammashoitaja tekee myös hampaiden puhdistuksia ja terveysneuvontaa aikuisille. Suuhygienisti ohjaa asiakkaat hammashoitajalle silloin, kun varsinaista parodontologista hoitoa ei tarvita, vaan ongelmana on lähinnä vähäinen supragingivaalinen hammaskivi ja omahoidon puutteet.
Omassa yksikössäni suuhygienisti tekee myös paljon yhteistyötä esimerkiksi implantologin kanssa. Implanttiasennusta ei aloiteta ennen kuin siihen on lupa suuhygienistiltä eli potilaan omahoito ja suun terveydentila on saatu tarvittavan hyvälle tasolle ja potilas ymmärtää suun terveyden ylläpidon merkityksen. Myöskään oikomishoitoa ei aloiteta ennen kuin lapsen tai nuoren omahoito on riittävällä tasolla. Oikomisen erikoishammaslääkäri vaatii kirjallisen selvityksen tehdyistä ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja luvan aloittaa oikomishoito.
Yhteistyön muiden terveydenhuollon ammattilaisten tai muiden organisaatioiden kanssa hoitaa pääasiassa ennaltaehkäisevän työn hammashoitaja.
Millainen työaika Alankomaissa on?
Teen töitä viitenä päivänä viikossa. Työaikani on 38 tuntia, kliiniseen työhön on varattu 35,5 tuntia. Potilaita on päivässä 12–14, joten työtahti on huomattavasti tiiviimpi kuin Suomessa. Päivää pidentää tunnin palkaton ruokatauko, joka on kaikilla samaan aikaan. Se on mukava tapa kokoontua ja jutella muustakin kuin työasioista.
Miten palkka ja työedut vertautuvat Suomeen?
Palkkataso on korkeampi kuin Suomessa ja verotus hieman alhaisempi, mutta asumiskustannukset ovat huikeat. Nettona palkkaa ei jää käteen paljon enempää kuin Suomessa. Lomaa kertyy suhteessa viikkotyömäärään ja työntekijän ikään. Minulla on vuosilomaa noin kuusi viikkoa. Lomaraha on pienempi kuin Suomessa ja sen määrä riippuu työehtosopimuksesta.
Mitkä ovat olleet suurimmat haasteesi työssäsi?
Kieli. Minulla oli ensimmäisenä päivänä puoli tuntia aikaa perehtyä työhön itsekseni, sillä esimieheni oli Sveitsissä. Huomasin nopeasti, että kielitaitoni oli vielä erittäin huonolla tasolla. Hoitokone ei toiminut kunnolla, ja jouduin kirjaamaan kaiken paperille. Sain onneksi luettua potilastiedot erään hoitajan tunnuksia käyttäen. En ollut selvillä siitä, mitä minun piti tehdä, sillä kirjauksissa käytetyt termit eivät vastanneet niitä, mitkä olin opiskellut. Nyt se päivä jo naurattaa, mutta ei naurattanut silloin.
Kielen lisäksi vakuutuksiin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä on tuottanut haasteita. En ole aina ymmärtänyt, miten esimerkiksi hoidon kustannukset muodostuvat ja mitä korvataan vakuutuksista.
Miten vieras kieli vaikuttaa työhösi?
Se vaikuttaa vahvasti antamaani ohjaukseen. Joudun käyttämään apuna peiliä, pantomiimia ja englantia.
Suvi Tare on myös innokas pyöräilijä. Harrastus jatkuu pyöräilijöiden luvatussa maassa. ”Täällä on upeita luontoreitistöjä ja kaupungeissa pyörällä ajaminen on vaivatonta ja mukavaa. Liikenne kulkee paljon pyöräilijöiden ehdoilla. Utrecht on myös upea ja eläväinen yliopistokaupunki. Utrechtissä on yliopisto, josta valmistuu suuhygienistejä.”
Olen ilokseni huomannut, että kielitaito paranee koko ajan. Lisäksi se, että paikalliseen kulttuuriin kuuluu tietynlainen rentous on helpottanut potilaiden kohtaamista ja työyhteisöön sujahtamista. Täällä ei ole yhtään ihmeellistä, että potilas esimerkiksi haetaan odotustilasta laulaen.
Mitä vinkkejä antaisit ulkomailla työskentelyä miettiville suuhygienisteille?
Lähde rohkeasti, mutta pakkaa mukaan rentoutta ja seikkailunhalua. Muutos kannattaa suunnitella hyvin, mutta hyväksy, että kaikkea ei voi tietää ja yllätyksiä sattuu aina. Mutta nehän reissusta tekevätkin juuri kokemisen arvoisen. n
KLIINISET LÄÄKETUTKIMUKSET
Ibuprofeenia päänsärkyyn, happosalpaajaa närästykseen ja statiineja rasva-arvoja suitsimaan. Lääkkeet ovat meille arkipäivää niin työssämme kuin omassa arjessamme. Mutta mitä tapahtuu, ennen kuin uusi lääke saadaan myyntiin?
Kliiniset lääketutkimukset eivät ole hätähousun hommaa, sillä matka lääkkeen alkukehityksestä myyntilupaan kestää kymmenestä viiteentoista vuotta. Joskus tutkimusprosessi voi nopeutua jo olemassa olevan tutkimustiedon avulla. Tällöin pohjatyö on tehty aiemmissa kehitysprojekteissa. Lääketutkimukset ovat tarkkaan suunniteltuja ja niitä ohjaavat kliinisiä tutkimuksia koskevat ohjeet ja lainsäädäntö. Tutkimuksia rahoittaa pääasiassa lääketeollisuus ja tarkoituksena on saada lääkkeen myyntilupaan tarvittavaa tutkimustietoa ja dokumentaatiota. Samalla toki saadaan lääkehoidon kehittämiseen tarvittavaa uutta tietoa ja mahdollisesti uusia keinoja vakavienkin sairauksien hallintaan tai jopa parantamiseen.
Kliiniset lääketutkimukset ovat siis tarkan valvonnan alla. Ennen kuin lääketutkimuksen voi aloittaa, siitä on tehtävä lupahakemus. Suomessa luvan myöntää
Fimea eli Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
jota sitoo tutkimuseettisen toimikunnan eli Tukijan kanta.
Tarkastelun alla ovat siis lääkkeen ja siihen liittyvän tutkimuksen tarve ja hyödyllisyys, mutta vahvasti myös eettiset näkökulmat tutkittavien henkilöiden kannalta. Tutkimuksissa sitoudutaan noudattamaan hyvää kliinistä tutkimustapaa (GCP, good clinical practice). Näin varmistetaan, että tutkimusten laatu ja niistä saatava data on luotettavaa, ja että tutkimuksiin osallistuvien henkilöiden oikeudet toteutuvat.
Fimea tekee vuosittain muutamia tarkastuksia Suomessa tehtäviin lääketutkimuksiin. Näin halutaan tarkistaa projektien asianmukainen toteutus ja varmistaa kliinisiin tutkimuksiin osallistuvien tutkittavien turvallisuus.
Tutkimuksiin osallistuvat lääkärit ja hoitajat ovat Suomessa poikkeuksetta niin ammatillisesti kuin eettisesti työhönsä sitoutuneita ammattilaisia.
Faasit vievät kohti myyntilupaa
Tutkimusvaiheet jaetaan prekliiniseen ja kliiniseen tutkimukseen. Prekliinisessä vaiheessa tutkitaan sairauteen liittyvään geeniin tai proteiiniin soveltuvia molekyylejä. Osa testattavista molekyyleistä valitaan jatkotutkimuksiin, joita tehdään ensin laboratoriossa ja myöhemmin mahdollisesti eläinkokeiden avulla. Tässä vaiheessa osa molekyyleistä karsiutuu pois.
”Tutkittavat
hyötyvät tutkimusprojekteista kuitenkin myös muun terveyden osalta, sillä seurannassa huomioidaan kaikki oireet ja olotilat.”
Lupaavia lääkeaihioita jalostetaan edelleen kliinisiin tutkimuksiin, jotka jakautuvat edistyksen mukaan eri vaiheisiin, eli faaseihin.
Faaseja on lääkkeen kehityskaaressa neljä, joista ensimmäisessä faasissa lääkettä testataan terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Tässä vaiheessa tutkitaan lääkkeen siedettävyyttä ja vaikutuksia elimistöön. Toisen faasin tutkimuksissa lääkettä annetaan joukolle sairautta potevia henkilöitä ja tuolloin haetaan optimaalista hoitoannosta.
Tutkittavien henkilöiden määrä kasvaa vaiheiden mukana. Kolmannessa faasissa testataan lääkkeen tehoa ja turvallisuutta isommalla joukolla. Tämä vaihe on usein perusta myyntilupadokumentaatiolle.
Viimeisessä, eli neljännessä faasissa, lääkkeellä on jo myyntilupa, ja tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan vielä terävöittää lääkkeen käyttöindikaatioita ja hyötyjä.
Tiedon salaaminen on tavallista
Tutkittavien rekrytointi tutkimuksiin tapahtuu tutkimuskeskuksen tai tutkimukseen osallistuvien lääkäreiden ja hoitajien toimesta. Heidän tehtävänään on valita tutkimuskriteerit täyttävät henkilöt, jotka saavat kattavasti informaatiota tulevasta tutkimuksesta.
Tutkimusinformaation jälkeen tutkimukseen mukaan lähtevät henkilöt allekirjoittavat tutkittavien tiedotteen ja suostumuksen, missä he sitoutuvat tutkimuskäynteihin. Tutkimuksen keskeyttäminen ja projektista pois jääminen on aina mahdollista, myös ilman erityistä syytä, jos tutkittava niin päättää.
Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden vointia seurataan tutkimuskäynneillä, joissa mittareina käytetään laboratoriotutkimuksia ja haastatteluja. Mahdolliset haittatapahtumat ja oireet kirjataan tarkasti ylös.
Raportointi on tärkeä osa tutkimusta, siitä syystä kaikki poikkeamat potilaan olossa tai tutkimustuloksissa ovat merkittävää tietoa. Haittatapahtumat voivat olla lääkkeestä johtuvia tapahtumia eli sivuvaikutuksia tai ne voivat johtua muista syistä. Esimerkiksi liikuntaharrastuksessa tapahtunut nilkan nyrjähdys kirjataan haittatapahtumana, vaikka tutkimuslääkkeellä ei olisi mitään tekemistä asian kanssa. Toisinaan
tutkimus voidaan joutua keskeyttämään, jos haittatapahtumat ovat riski terveydelle tai lääkkeen jatkokehitystä ei nähdä muuten hyödyllisenä.
Tutkittavat hyötyvät tutkimusprojekteista kuitenkin myös muun terveyden osalta, sillä seurannassa huomioidaan kaikki oireet ja olotilat.
Tutkimukset ovat usein niin sanottuja kaksoissokkotutkimuksia. Tutkittavien lisäksi myöskään tutkijat eivät tiedä, ketkä osallistujista saavat kehitettävää lääkettä ja ketkä vertailuvalmistetta. Jälkimmäinen voi olla jo markkinoilla oleva lääke tai plasebo, eli lumelääke. Sairaat tutkittavat saavat kuitenkin aina vähintään tehokkainta jo olemassa olevaa lääkehoitoa.
Sokkouttaminen on oleellista ja hyvin usein käytetty menetelmä, jotta aiemmat tai jopa tiedostamattomat käsitykset hoidon tehosta eivät vaikuttaisi tuloksiin. Tutkimuksen päättyessä tieto lääkkeestä luonnollisestikin kerrotaan.
Yksi lääke voi tepsiä moneen vaivaan
Kaikkien lääkkeiden kohdalla punnitaan aina hyötyjen ja haittojen suhdetta. Jos lääkkeestä saatava hyöty on suurempi kuin mahdolliset haitat, lääke etenee myyntilupavaiheeseen. Joskus lääkettä on mahdollista käyttää myös johonkin muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Näin on käynyt muun muassa alunperin diabeteksen hoitoon tarkoitetun suolistohormonin kanssa, josta tuli niin suosittu laihdutuslääke, että sen saatavuudessa on ollut aika ajoin vaikeuksia.
Usein sama kliininen lääketutkimusprojekti on käynnissä monessa eri maassa samanaikaisesti. Näin saadaan riittävän suuri tutkimusotanta, mikä on tärkeää erityisesti tehoa ja turvallisuutta ajatellen. Suomella on hyvä maine tutkimusmaana, sillä lääkäreiden ja hoitajien koulutus ja työskentelytapa on tasokasta ja tuotettu tutkimusdata laadukasta.
Kliiniset lääketutkimukset rekisteröidään kaikkien saatavilla olevaan CTIS-tietokantaan (Clinical Trial Information System). Rekisteriä pitää yllä Euroopan lääkevirasto EMA. n
Asiantuntijana artikkelissa on toiminut proviisori Elina Metsäranta
Lääkkeen kehittäminen
Prekliiniset lääketutkimukset
• Laboratorio, eläinkokeet.
Kliiniset lääketutkimukset
Faasi I:
• Terveet vapaaehtoiset koehenkilöt.
Faasi II:
• Optimaalisen hoitoannoksen hakeminen tutkittavilla.
Faasi III:
• Tehon ja turvallisuuden testaus isommalla joukolla.
• Myyntilupaa haetaan.
Faasi IV:
• Myyntilupa olemassa.
• Tutkimuksia lisätietoa varten.
TEKOÄLY
Työelämän kaikilla sektoreilla, taiteista terveydenhuoltoon, kehitetään tekoälyyn perustuvaa teknologiaa, ja sen hyödyistä ja haitoista keskustellaan. On arvioitu, että tekoäly tulee mullistamaan myös terveydenhuollon. Parhaimmillaan se vapauttaa aikaa hoitotyöhön ja potilaiden kohtaamiseen.
Teksti Pirjo Sirkiä n Kuva Shutterstock
Tekoälyllä tarkoitetaan koneen tai tietokoneohjelman kykyä jäljitellä ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelytaitoja, oppimista, luovuutta ja suunnittelemista. Nopeasti kehittyvän generatiivisen tekoälyn ja sen käytön uskotaan lisääntyvän terveydenhuollossa.
Tekoälyyn perustuvaa teknologiaa käytetään terveydenhuollossa jo nyt esimerkiksi kuvantamisessa, diagnostiikassa, kuntoutuksessa ja terveydenhuollon resurssien suunnittelussa. Uusia malleja kehitetään nopeassa tahdissa. Esimerkiksi hammashoidon kuvauksessa tekoäly on tullut erityisesti kirurgisen hoidon avuksi. Planmecan, Suomen tekoälykeskuksen ja Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteistyössä kehittämä tekoälymalli paikantaa alaleuan hermokanavan 3D-röntgenkuvista ihmistä nopeammin ja tarkemmin. Tekoälyyn perustuva malli säästää suukirurgien ja radiologien aikaa muun muassa implanttihoidon suunnittelussa.
Tekoäly on hyvä piika, mutta huono emäntä, mutta se on jo arjessamme, eikä paluuta aiempaan ole. Joka miehen ja naisen ulottuvilla on generatiivinen tekoälysovellus ChatGPT, jonka avulla voi aloittaa tekoälyn käyttöä hakemalla vaikka vastauksia terveyden edistämisestä ja arvioimalla vastausten sisältämää tietoa.
Robotit töihin
Julkinen terveydenhuolto kamppailee monien ongelmien parissa. Henkilöstöpula, talous ja väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu vauhdittavat uuden teknologian käyttöönottoa. Tekoälystä odotetaan apua näiden haasteiden ratkaisemiseksi. On arvioitu, että 20 prosenttia hoitajien tehtävistä on sellaisia, jotka voitaisiin hoitaa robotiikan avulla. Arvio perustuu Turun yliopiston ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) Robotit töihin -raporttiin. Raportissa todetaan, että Suomessa on henkeä kohden hoitajia toiseksi eniten Euroopassa, mutta sekään määrä ei riitä, sillä tällä hetkellä hoitajien työtä kuluu muihin tehtäviin kuin perustyöhön.
Kehitys on ollut nopeaa, ja nykyiset robotit voivat tekoälyohjelma ChatGPT:n ansiosta suorittaa yhä vaativimpia tehtäviä. ChatGPT:n sisältävät robotit pystyvät puhumaan samalla kun ne suorittavat tehtäviä ja ne voivat ottaa vastaan käskyjä. Siltä voi esimerkiksi pyytää lasin vettä tai hakemaan internetistä lehden ja lukea sitä ääneen. Inhimillisyyttä ja kosketusta robotti ei kuitenkaan tarjoa.
Yksin työskentelevälle suuhygienistille avustajarobotti, joka suorittaisi esimerkiksi potilasvaihtoon liittyvät siistimiset ja instrumenttien vaihdon, olisi taatusti tervetullut. Tämäkään visio ei tunnu tänään niin utopistiselta kuin se vielä kymmenen vuotta sitten olisi tuntunut.
Kirjaaminen nopeutuu
Aikaa vievä kirjaaminen on monen terveydenhuollon ammattilaisen mielestä pois varsinaisesta hoitotyöstä, ja se on turhauttavaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän kyselytutkimuksen mukaan kirjaamista pidetään kuitenkin tärkeänä hyvän hoidon vuoksi. Teknologiasta on toivottu helpotusta pidemmän aikaa, mutta vasta nyt generatiivisen tekoälyn myötä ongelmaan ollaan löytämässä ratkaisuja.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on kokeiltu tekoälytyökalua, joka pystyy nauhoittamaan potilaan ja lääkärin tai potilaan ja hoitajan välisen keskustelun. Sovellus osaa erottaa puhujat toisistaan. Keskustelun pohjalta syntyneen nauhoitteen perusteella tekoäly luo kirjausluonnoksen, jonka ammattilainen tarkistaa, hyväksyy ja kopioi asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Alustavia tuloksia pidetään lupaavina erityisesti ajansäästön kannalta. Mutta miten kauan kestää, ennen kuin tekoäly kirjaa statusraportit?
Monikulttuurisessa Suomessa ei aina löydy yhteistä kieltä sote-alan ammattilaisen ja asiakkaan välille. Perinteisen tulkkauksen tilalle on tulossa tekoälyyn perustuva, lähes reaaliaikainen tulkkaus. Markkinoilla on jo tulkkaukseen tarvittavat nappikuulokkeet ja sovelluksia, joiden avulla on mahdollista tehdä tulkkausta. Lisäksi tarvitaan kännykkä, joka löytyy lähes jokaisesta taskusta. Tulkkauspalvelut ovat hintavia, joten säästöt voivat olla huomattavia, kun käytetään tekoälytulkkausta perinteisen tulkkauksen sijasta.
Riskitöntä tekoälyn käyttö ei ole
”On arvioitu, että 20 prosenttia hoitajien tehtävistä on sellaisia, jotka voitaisiin hoitaa robotiikan avulla.”
Generatiiviseen tekoälyyn kohdistuu paljon odotuksia monilla aloilla, niin myös terveydenhuollossa. Tietosuojan varmistaminen on aivan keskeinen asia sote-sektorilla, samoin eettisten kysymysten pohdinta. Mitä tehtäviä voimme siirtää tekoälylle? Eriarvoistaako tekoäly palvelujen käyttäjiä, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää uusinta tekniikkaa? Hyväksymmekö robotin yksinäisen ihmisen pääasialliseksi avustajaksi? Kysymyksiä on paljon.
Riski piilee myös siinä, että luotamme liikaa tekoälyn laatimiin teksteihin. Tekoälymallit voivat tuottaa virheellistä tietoa ja luoda itse faktoja. Siitä syystä huolellinen tekstintarkistus on välttämätöntä, erityisesti terveydenhuollossa, jossa virheitä ei saa olla. n
Teksti Jussi Okkonen n Kuva Virve Jääskeläinen
Uusvanha toimittaja Jussi Okkonen näkee asiat ihan eri kulmasta, ainakin isoukkinsa vanhoilla laseilla. Hän runoilee ja tekee töitä Oral Hammaslääkäreiden vastaanotolla Oral Koskikeskus Tampereella.
”Siivet ne minua kantaa, kohti uusia haasteita päin.
Elämä se viljaansa antaa, Hei, tuollahan jo uutta näin.”
Näin kirjoitti suuhygienisti Jussi Okkonen kultatussilla valmistumisensa jälkeen kiitoskortteihinsa vuonna 1996.
Siivet ovat kantaneet minua ammatillisesti kohta 30 vuotta. Julkista puolta olen nähnyt muun muassa Tampereella ja Jämsänkoskella. Yksityiseltä puolelta kokemusta löytyy eniten Ahvenanmaalta ja Tampereen Oral Hammaslääkäreiltä. Kliinisen työn lisäksi yhteistyön Bernerin kanssa suunhoitotuotteiden asiantuntijana on inspiroivaa.
Jokaisesta päivästä ja varsinkin yön jälkeisestä aamun ajatuksesta olen kiitollinen. Luulin pitkään, että illan tunnit ovat parhaat. Väärässä olin. Aamun varhaisimmat tunnit, päivän sarastaessa ja auringon noustessa, kahvissa onnellisia kauramaitovaahtoja, ovat minulle ne parhaat. Silloin siipeni kantavat ja runoissa voin lentää, liihottaa tai vaikkapa Tiilikkajärven kansallispuiston poluilla, Rautavaaralla kulkea. Hengittää syvään ja tuntea, kuinka polku painuu hieman askeleestani, tuoksu tupasvillan valtaa tajuntani ja näen ympärilläni jotain mitä en edes ymmärrä. Luojan luoman kauneuden.
Nautin katsella, kun lapsemme ovat löytäneet intohimonsa. Kerttu löysi sen tanssista, Eelis jalkapallosta ja Konsta näyttelee tällä hetkellä Tampereen Työväen Teatterin School of Rockissa. Lastemme ja minunkin tekemiseni mahdollistaa puolisoni Satu, joka hammaslääkärin työn lisäksi pyörittää perheemme arkea.
Kirjoittamisesta nautin jo yläkouluikäisenä, vaikka kilpajuoksu vei pitkään voiton muusta tekemisestä. Syvyyttä kirjoittamiseen toivat yläkouluikäisenä runojen lukeminen ja niiden tulkinta. Olin ymmärtävinäni runoista, mitä niissä halutaan sanoa ja millaisia tunteita runoilija on tahtonut herättää.
Lukioaikana sain nauttia kahden huikean äidinkielen opettajan opetuksesta. Heistä toisen, Elina Kujanpään, kanssa kirjoittelen edelleen tekstiviestejä ja sähköposteja runoudesta ja elämästä yleensäkin. ”Anna runoratsusi lentää.” Voisiko hän enää paremmin minua kannustaa?
Kirjoitan runojani rakkaudesta, menetyksestä, luonnosta sekä unelmistani ja niiden elämisestä todeksi. Runojeni kautta sydämeni voi nauraa, hymyillä ja itkeäkin.
Kirjoitin ensimmäiset, vieläkin tallessa olevat, itseäni koskettaneet ja liikuttaneet runoni edesmenneen ukkini, Veikko Okkosen, hautajaisiin.
”Parhaimmat viipyilevät
kauramaitovaahtokahvit keitetään nuotiolla ja nautitaan savun tuoksussa.”
Mainitsemani Tiilikkajärven kansallispuisto Rautavaaralla on perustettu ukkini aatteesta. Siellä ja kansallispuiston alusmailla Lievisenmäellä ovat sydänjuureni. Toiset juureni tulevat Viipurista, äitini vanhempien puolelta. Olen savolaiskarjalainen.
Meillä suuhygienisteillä on aivan loistava ammatti. Voimme auttaa ihmisiä parempaan suun terveyteen ja yleisterveyteen. Saamme kohdata kaikenlaisia ihmisiä työssämme, erinomaisia kollegoita sekä itsemme aamuisin auringon noustessa. Elämä on hetkessä.
Haluan välillä olla kliininen ja piirun verran tarkempi suuhygienisti. Välillä tahdon olla herkkä runopoika nuotiolla yksin tai erinomaisessa seurassa – parhaimmat viipyilevät kauramaitovaahtokahvit keitetään nuotiolla ja nautitaan savun tuoksussa.
Perjantaisin en tee kliinistä työtä. Silloin minulla on haahuile, haaveile ja toteuta -päivä. Nyt haluan tehdä runoistani runokirjan, lisää laulunsanoja ja intohimoilla – milloin luonnossa kävellen, juosten tai vaikkapa pomppien.
Ilman kaikkien teidän kohtaamisia, ilman runojen lukemista, ilman luontoa ja ilman omia siipiäni en voisi milloinkaan olla sitä, mitä minä nykyään olen.
Ja lopuksi erityiskiitokset Suuhygienistiliiton entiselle puheenjohtajalle ja Suuhygienisti-lehden pitkäaikaiselle toimittajalle Pirjo Sirkiälle keskusteluistamme. En voi sanoin kuvata, kuinka kiitollinen sinulle olen. Kannustuksesi ”anna mennä” on sydämessäni. n
Vastaanottovalkaisumenetelmät tarkastelussa
Hampaiden valkaisu on yksityisvastaanottojen kysytyimpiä esteettisiä hoitoja. Potilaat odottavat usein näyttäviä tuloksia. Suunhoidon ammattilaisten vastuulla on varmistaa, että potilaille tarjottavat hoitovaihtoehdot eivät vaaranna vaan edistävät suunterveyttä pitkällä aikavälillä.
Hampaiden luonnollinen väri määräytyy kiilteen ja dentiinin ominaisuuksista. Dentiini on luonnostaan kellertävää tai harmahtavaa, ja tämä väri näkyy kiilteen läpi sen läpikuultavuuden vuoksi. Kiille vaikuttaa siihen, miten valo heijastuu tai imeytyy kiilteen alla olevasta dentiinistä. Paksumpi kiille saa hampaat näyttämään vaaleammilta, kun taas ohuempi kiille voi korostaa dentiinin kellertävää sävyä. Hampaiden värjäytymiseen vaikuttavat useat tekijät. Esimerkiksi ruokavalio, tupakointi ja ikääntyminen voivat muuttaa hampaiden kirkkautta. Värjäytymät tunkeutuvat hampaan kiilteen läpi dentiiniin, missä ne sitoutuvat proteiineihin, erityisesti kollageeniin, ja muuttavat niiden rakennetta. Tämä proteiinien rakenteen muutos vähentää valon heijastumista ja saa hampaat näyttämään tummemmilta.
Miten hampaiden valkaisu toimii?
Vetyperoksidia sisältävien valkaisuaineiden toiminta perustuu valkaisuprosessissa tapahtuvaan reaktiivisten happiradikaalien vapautumiseen, mikä hajottaa värjäytymiä ylläpitäviä sidoksia. Tämän prosessin tuloksena proteiinien alkuperäinen rakenne palautuu lähemmäksi niiden alkuperäistä muotoa, jolloin valo heijastuu paremmin ja hampaat näyttävät kirkkaammilta.
Potilaiden turvallisuus ja pitkäaikainen hyvinvointi ovat aina etusijalla. Siksi on erityisen tärkeää arvioida valkaisumenetelmien vaikutuksia hampaan kiilteeseen ja dentiiniin. Eri menetelmät eroavat toisistaan ja ne vaikuttavat hampaan kudoksiin eri tavoin. Seuraavaksi näitä vaihtoehtoja käydään läpi yksityiskohtaisemmin.
”Paksumpi kiille saa hampaat näyttämään vaaleammilta, kun taas ohuempi kiille voi korostaa dentiinin kellertävää sävyä.”
Kemiallisesti aktivoituva valkaisumenetelmä
Kemiallisesti aktivoituva valkaisumenetelmä on perinteinen tapa hampaiden valkaisuun. Menetelmässä käytetään 30–40 prosenttia vetyperoksidia sisältäviä valkaisugeelejä. Menetelmä vaatii tyypillisesti pitkiä hoitoaikoja, sillä vetyperoksidin hajoaminen ja reaktiivisten happiradikaalien vapautuminen tapahtuu hitaasti. Geeliä pidetään hampaan pinnalla yleisesti 15–20 minuutin ajan, ja toimenpide toistetaan 2–4 kertaa saman hoitokäynnin aikana.
Vuonna 2023 julkaistu tutkimus (Pasquale et al. 2023) osoittaa, että pitkät altistusajat vetyperoksidille voivat aiheuttaa hampaan rakenteessa huomattavia muutoksia, jotka muistuttavat happoetsauksen aiheuttamia vaurioita. Nämä muutokset ilmenevät kiilteen eroosiona ja mikromurtumina, mikä heikentää hampaan kovuutta ja joustavuutta. Tämän seurauksena pysyvien vaurioiden ja hampaiden herkistymisen riski kasvaa huomattavasti.
Kyseinen tutkimus osoittaa myös, että pitkä altistusaika voi johtaa vetyperoksidin vapautumiseen valkaisugeelistä nestemäisessä muodossa, mikä mahdollistaa sen syvemmän tunkeutumisen kuivuneeseen kiilteeseen ja dentiiniin. Tämä kasvattaa selvästi hampaiden herkistymis- ja vaurioitumisriskiä. Korkeapitoista vetyperoksidia sisältävän valkaisukäsittelyn toistaminen usein ei täten ole suositeltavaa, sillä se voi merkittävästi lisätä pysyvien kiillevaurioiden riskiä.
Valokemiallinen
valkaisumenetelmä
Kemiallisesti aktivoituva valkaisumenetelmä on ollut perinteinen valinta hampaiden valkaisuun. Valokemiallinen menetelmä on kuitenkin kehittynyt viime vuosina merkittävästi, ja siitä on tullut entistä turvallisempi ja tehokkaampi vaihtoehto. Valokemiallisessa valkaisumenetelmässä valonlähde, kuten LEDtai laser-valo, aktivoi valkaisuaineen valoherkisteet, jotka toimivat tarkasti määritellyn aallonpituuden vaikutuksesta. Valoherkisteet absorboivat valon energian ja siirtävät sen kemialliseen reaktioon, mikä käynnistää valokemiallisen prosessin.
Ei käsitelty kiille
40 % vetyperoksidilla 60 minuutin ajan käsitellyn kiilteen rakenne vastaa etsattua kiillettä.
Valokemiallisesti aktivoituvaa valkaisugeeliä valotetaan 1 minuutti laserilla, eikä hampaan lämpötila nouse.
Kemiallisesti aktivoituvaa valkaisugeeliä valotetaan 1 minuutti laserilla, ja hampaan lämpötila nousee 8.5 °C.
Gunilla Taddeo on suunterveyden ja hampaiden valkaisun asiantuntija ja Novomed Oy:n hallituksen puheenjohtaja, yrittäjä ja omistaja. Novomed Oy toimii valtuutettuna
BlancOne®-tuotteiden jälleenmyyjänä Pohjoismaissa ja Virossa BlancOne Nordic® -aputoiminimen alla.
”Ennen valkaisua on aina arvioitava potilaan suun terveystilanne ja varmistettava, että hänen omahoitonsa on riittävällä tasolla.”
Jos valkaisutuotteen väitetään toimivan useilla eri valon aallonpituuksilla ja että sitä voi "tehostaa" minkä tahansa valon avulla, valkaisuaineessa ei todennäköisesti ole valoherkisteitä, jotka pystyisivät absorboimaan valon energiaa. Valoherkisteet tarvitsevat tarkasti määritellyn valon aallonpituuden aktivoituakseen, joten mikä tahansa valo ei voi käynnistää valokemiallista reaktiota. Jos valon aallonpituus ei ole oikea, valokemiallinen prosessi ei käynnisty, vaan valo alkaa sen sijaan lämmittää valkaisugeeliä. Tällöin valolla "tehostettavat" valkaisuaineet perustuvat lämpöreaktioon, eivät valokemialliseen reaktioon. Valkaisuaineen väri – oli se punainen, sininen,
vihreä tai keltainen – ei kerro tuotteen mahdollisesta valoherkisteiden sisällöstä. Väriaine ei tarkoita valoherkistettä.
Lämpövaikutuksen haitat valkaisussa
Valottimen käyttö valkaisuaineen kanssa, joka ei sisällä valoherkisteitä, johtaa valkaisuaineen ja hampaiden lämpenemiseen. Lämpövaikutus on erityisen haitallista, koska se kuivattaa kiillettä, tehden siitä huokoisemman ja altistaen sen haurastumiselle. Tämä voimistaa hampaiden herkistymistä ja voi johtaa pitkäaikaisiin vaurioihin.
Eri tutkimukset (kuten Kwon el al. 2023 ja Epple et al. 2019) osoittavat, ettei lämpö paranna valkaisun tehoa. Vaikka hampaat voivat näyttää tilapäisesti vaaleammilta kiilteen kuivumisen vuoksi, vaikutus häviää, kun hampaiden luonnollinen kosteustasapaino palautuu. Lämpövaikutuksen aiheuttama kiilteen kuivuminen ja vauriot voivat kuitenkin olla pysyviä.
Vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa (Pasquale et al. 2023) havaittiin, että valkaisussa, jossa laservaloa käytettiin yhdessä valoherkistettä sisältämättömän valkaisuaineen kanssa, hampaan lämpötila nousi jopa kahdeksan ja puoli astetta yhden minuutin valotuksen aikana. Hammaslääketieteen käsikirjan, Therapia Odontologican, mukaan jo yli 5 celsiusasteen lämpötilan nousu voi aiheuttaa vakavia vaurioita pulpakudokselle, johtaen jopa nekroosiin. Lisäksi lämpö voi heikentää pulpan puolustusmekanismeja, kuten katalaasientsyymin toimintaa. Kun tutkimuksessa käytettiin valoherkisteitä sisältävää valkaisuainetta, nämä valoherkisteet absorboivat laservalon energian ja lämmön, eikä hampaan lämpötila noussut lainkaan. Tämä korostaa valoherkisteiden merkitystä turvallisen ja tehokkaan valkaisun kannalta ja osoittaa, että lämpöön perustuvat menetelmät ilman valoherkisteitä ovat riskialttiita.
Singlettihappi hapettaa värjäytymiä Tutkijahammaslääkärit Nikolaos Loupis ja Remigio Piergallini ovat kehittäneet ja patentoineet valokemialliseen aktivointiin perustuvan hampaiden valkaisumenetelmän, jossa valoherkisteiden aktivaatio tuottaa suuria määriä vapaita happiradikaaleja ja
huomattavan määrän singlettihappea. Singlettihappi on erittäin reaktiivinen hapen muoto, joka pystyy hapettamaan orgaanisia värjäytymiä syvältä dentiinistä jopa 1 000 kertaa pidempään kuin perinteisissä menetelmissä syntyvät happiradikaalit. Tämä lisää valkaisun tehokkuutta.
Vuonna 2023 julkaistu tutkimus (Pasquale et al. 2023) osoittaa, että singlettihappea vapauttava menetelmä on hellävarainen kiilteelle, vaikka valkaisussa käytettäisiin korkeita vetyperoksidipitoisuuksia. Menetelmä aiheutti vain lieviä ja väliaikaisia muutoksia hampaan pinnan mikrorakenteissa, jotka palautuivat nopeasti ennalleen.
Samainen tutkimus (Pasquale et al. 2023) osoittaa myös, että valokemiallinen menetelmä, jossa syntyy merkittävä määrä vapaita happiradikaaleja sekä singlettihappea, on hapettamisvaikutukseltaan kolme kertaa kemiallisesti aktivoituvia menetelmiä tehokkaampi. Lisäksi valkaisutulokset ovat kestävämpiä, sillä singlettihappi hapettaa värjäytymiä voimakkaammin ja syvemmältä dentiinistä. Tämä hidastaa värjäytymien palautumista ja pidentää valkaisun pysyvyyttä.
Nikolaos Loupisin ja Remigio Piergallinin valokemiallinen menetelmä mahdollistaa nopean valkaisun lyhyellä käsittelyajalla ilman riskiä pitkäaikaisille kiille- tai pulpakudosvaurioille. Vaikka vuonna 2023 julkaistu tutkimus (Pasquale ei al. 2023) keskittyi korkeampiin vetyperoksidipitoisuuksiin, Loupisin ja Piergallinin valokemiallisella menetelmällä voidaan saavuttaa tehokkaita tuloksia myös matalammilla pitoisuuksilla, kuten 16-prosenttisella karbamidiperoksidilla. Tämä matalampi pitoisuus on hellävaraisempi hampaille, mutta silti riittävän tehokas valkaisemaan turvallisesti, mikä tekee siitä erityisen sopivan herkkähampaisille potilaille ja nuorille aikuisille, joilla on suurempi riski pulpakudoksen ärsytykselle ja kiillevaurioille. Hellävaraista karbamidiperoksidia hyödyntävää valokemiallista valkaisua voidaan toistaa useita kertoja vuodessa.
Ennen valkaisua on aina arvioitava potilaan suun terveystilanne ja varmistettava, että hänen omahoitonsa on riittävällä tasolla. Parhaimmillaan valkaisu parantaa potilastyytyväisyyttä ja tukee pitkäjänteistä suunterveyden ylläpitoa. n
PROPHYflex 4 -jauhepuhdistin & PROPHYflex Perio Kit yhteishintaan
1 65500
Kevyt, täysin tasapainoinen ja ergonomisesti suunniteltu jauhepuhdistin supragingivaaliseen työskentelyyn. Saatavilla lisävarusteena PROPHYflex 4 Perio Kit, jolla voi työskennellä myös subgingivaalisella alueella.
plandent.fi
myynti@plandent.com Laitemyynti 020 398 398
HAMPAIDEN VALKAISU
Hohtavan hymyn metsästys
Valkoiset hampaat ovat vain yksi osa esteettisesti miellyttävää hymyä, mutta monelle ne merkitsevät paljon itsetunnon kannalta. Valkaisutoimenpiteissä on aina huomioitava hampaiden kunto. Suuhygienistin on alan ammattilaisena kerrottava potilaalle rehellisesti hampaiden valkaisumahdollisuuksista, vaikka potilas toivoisikin suuria muutoksia ja Hollywood-hymyä.
Tyytymättömyys omien hampaiden väriin on yleistä. Eri tutkimusten mukaan jopa yli puolet haaveilee vaaleammista hampaista. Hampaiden valkaisu onkin suosituin esteettinen toimenpide. Muihin meneteltiin verrattuna se on edullinen eikä siinä menetetä hampaan kudosta. Hampaiden valkaisusta on tullut merkittävää liiketoimintaa, ja sitä tarjoavat lähes kaikki yksityiset toimijat Suomessa.
Hampaiden värjäytymisen syyt Hohtavan hymyn perässä ovat niin miehet kuin naiset, nuoret ja vanhat. Ennen valkaisun aloittamista asiakkaalle on tärkeää kertoa, miksi hampaat ovat värjäytyneet. Hampaiden luonnolliset sävyt vaihtelevat kirkkaan valkoisesta kellertäviin ja jopa harmaan vivahteisiin. Niiden ulkonäköön vaikuttavat esimerkiksi kiilteen paksuus ja sen kyky heijastaa valoa.
Ikääntyessä on täysin normaalia, että hampaiden sävy tummenee, mutta tähän voivat vaikuttaa myös erilaiset ulkoiset ja sisäiset tekijät. Keltaiset ja ruskeat sävyt kirkastuvat valkaisun avulla yleensä helpommin kuin harmaat tai sinertävät. Lopputulos on kuitenkin aina yksilöllinen, eikä valkaisun vaikutusta voida täysin ennustaa lähtötilanteen värisävyn perusteella. Tämän asian kertominen asiakkaalle on erityisen tärkeää.
Hampaita värjää esimerkiksi ruoka, juoma, mahdolliset lääkkeet sekä tupakka- ja nikotiinituotteet. Näiden yhdistyessä plakin kanssa syntyy väriaineita, jotka voivat kulkeutua hampaan sisäosiin, erityisesti kiilteen halkeamien kautta.
Ikääntyessä hampaan kiille ohenee ja sen kiderakenne muuttuu, mikä vaikuttaa kiilteen valoa heijastaviin ominaisuuksiin ja lisää hampaan läpikuultavuutta. Lisäksi iän myötä hampaan sisään muodostuu enemmän sekundaaridentiiniä, mikä osaltaan muuttaa hampaan ulkonäköä. Asiakkaalle kannattaa valkaisun jälkeen antaa muistilista värjäävistä ruoka-aineista.
Hampaat voivat värjäytyä myös esimerkiksi alkavien kariesvaurioiden, amalgaamipaikkojen, juurihoidon materiaalien tai kiilteen kehityshäiriöiden vuoksi. Myös eräiden sairauksien ja lääkeaineiden on todettu vaikuttavan hampaiden värjäytymiseen. Näitä ovat muun muassa keliakia, kilpirauhasen sairaudet sekä
Kun suunnittelet hampaiden valkaisua yhdessä asiakkaan kanssa...
• Selvitä, mikä on asiakkaan toive valkaisun suhteen, ja kerro realistisesti mahdollisuudet.
• Tarkista, milloin edellinen hampaiden tarkastus ja anti-infektiivinen hoito on tehty.
• Tarkista myös, onko hampaita valkaistu aiemmin. Liiallinen vaalentaminen voi vaikuttaa hampaiden väriin, esimerkiksi lisätä läpinäkyvyyttä.
• Selvitä asiakkaan ruokailutottumukset. Kerro tupakoinnin ja muiden värjäävien ruokien vaikutuksesta valkaisutulokseen. Tuo esille, että hampaiden valkaisu ei estä hampaita värjäytymästä uudelleen.
• Käy asiakkaan kanssa läpi anamneesi huolellisesti kontraindikaatioiden varalta.
• Käy läpi myös suositusten mukainen hampaiden omahoito. Anna tietoa valkaisua edeltävistä huomioon otettavista asioista.
• Tarkista, onko valkaistavalla alueella täytteitä, kiillehäiriöitä, inkisaalikärjissä kuluneisuutta tai läpikuultavuutta/eroosion merkkejä.
• Määritä lähtöväri ja dokumentoi se, kännykkäkamera toimii tässä oivana apuna.
• Valitse sopiva menetelmä hampaiden valkaisuun (vastaanottovalkaisu tai kotivalkaisu).
• Kerro, kuinka valkaisutoimenpide etenee. Selitä, mitä valkaisun jälkeen tulee ottaa huomioon, kuten jälkituntemukset, ruokarajoitukset, tupakointi ja värin tasaantuminen. Korosta, että lopputulosta ei voi valita. Hampaan reagoiminen valkaisuun on yksilöllistä.
• Perehdy myös eri valkaisumenetelmiä koskevaan tutkimustietoon.
”Ammattilaisen on osattava myös kieltäytyä toimenpiteestä, jos se on asiakkaan parhaaksi.”
syöpähoidot. Antibioottilääkkeistä erityisesti tetrasykliini voi värjätä hampaita.
Kotona vai ammattilaisen luona? Hampaiden valkaisuun on tarjolla useita eri vaihtoehtoja. Vastaanotolla ammattilaisen suorittama
valkaisu on aina nopein vaihtoehto, mutta se on myös hintavin. Kotikäyttöön on saatavilla muun muassa valkaisuliuskoja, -hammastahnoja ja -lakkoja. Näissä tuotteissa vaikuttavan aineen pitoisuus on pienempi vastaanotolla käytettäviin tuotteisiin verrattuna, mutta niiden hankkiminen on helppoa ja suhteellisen edullista. Kotona selvempiä tuloksia saavutetaan kotivalkaisukiskoilla.
Ammattilaisen on osattava myös kieltäytyä toimenpiteestä, mikäli se on asiakkaan parhaaksi. Tällöin asiakkaalle on perusteltava päätös ja kerrottava rehellisesti syyt, miksi valkaisua ei kannata tehdä.
Luonnollisen kaunis ja tasapainoinen hymy on onnistuneen esteettisen hammashoidon päämäärä, tehtiin se sitten kotona tai hoitolassa. n
VÄITÖSTUTKIMUS
Varhaisen ja toistuvan suunterveysneuvonnan
Synnynnäistä sydänvikaa sairastavilla lapsilla (sydänlapsilla) on kohonnut riski saada erilaisia suun terveysongelmia, kuten hampaiden reikiintymistä. Tämä johtuu muun muassa sydänsairauksiin liittyvistä lääkkeistä, jotka voivat kuivattaa suun limakalvoja, sekä ravitsemuksellisista tekijöistä, kuten hiilihydraattipitoisten ruokien runsaasta kulutuksesta. Lisäksi sydänlapsen hampaat ovat alttiita kiilteen kehityshäiriöille, jolloin hampaan kiille on ohuempaa ja reikiintyminen on helpompaa.
Sydänlapsen suunterveydestä on erityisen tärkeää huolehtia, sillä suussa esiintyvät bakteerit voivat päästä verenkiertoon ja aiheuttaa sydänläppien tai sydämen sisäkalvon tulehduksen, endokardiitin. Endokardiitti voi saada alkunsa suun alueen toimenpiteestä, mutta riski sairastua siihen on olemassa myös kotona tapahtuvassa hoidossa, mikäli suussa on paljon bakteereita.
Tutkimusten mukaan etenkin vaikeaa synnynnäistä sydänvikaa sairastavilla lapsilla esiintyy terveisiin
lapsiin verrattuna enemmän suun alueen ongelmia, kuten hampaiden reikiintymistä. Aiemmat tutkimukset osoittavat myös, että sydänlasten hampaiden harjaamistottumuksissa olisi parannettavan varaa.
Pienten lasten suunhoidosta vastaa aina aikuinen. Lapsen suunterveyskäyttäytyminen pohjautuu pitkälti siihen malliin, jonka hän saa aikuisilta. Varhaislapsuudessa omaksutut tottumukset voivat säilyä läpi elämän. Huoltajien rooli on siis keskeinen, ja heidän tukemisensa on tärkeää lapsen hyvän suunterveyskäyttäytymisen sekä sitä kautta hyvän suunterveyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
”Tutkimusten mukaan etenkin vaikeaa synnynnäistä sydänvikaa sairastavilla lapsilla esiintyy
terveisiin lapsiin verrattuna enemmän suun alueen ongelmia, kuten hampaiden reikiintymistä.”
Varhaisen ja toistuvan neuvonnan vaikutus sydänlasten suunterveyskäyttäytymiseen
Essi Karikoski tutki väitöskirjassaan, kuinka varhainen ja toistuva suunterveysneuvonta vaikuttaa sydänlasten suunterveyskäyttäytymiseen, kuten hampaiden harjaamiseen, sokerin käyttöön ja hammashoidon käynteihin. Tutkimus oli osa Helsingin Uuden Lastensairaalan ORALPEDHEART-projektia. ORALPEDHEART-tutkimusprojekti on lastenhammashoidon ja lastenkardiologian yhteisprojekti.
Sydänneuvontaryhmän huoltajille varhaisvaiheessa tarjotun toistuvan neuvonnan vaiheet lapsen ollessa alle 6kk, 6kk, 12kk ja 18kk ikäinen
Ikä: ≤6 kuukautta
Suullinen neuvonta ja kirjallinen informaatio.
Ikä: 6 kuukautta
Neuvontapuhelu, kirjallinen informaatio sekä hammasharjat ja tahnat.
Ikä: 12 kuukautta
Neuvontapuhelu, kirjallinen informaatio sekä hammasharjat ja tahnat.
Ikä: 18kuukautta
Neuvontapuhelu, kirjallinen informaatio sekä hammasharjat ja tahnat.
Tutkimuksessa kaikille 1.4.2017–31.5.2020 välisenä aikana Suomessa syntyneille alle vuoden ikäisille lapsille, joilla oli vaikea synnynnäinen sydänvika sekä lapsille, joilla oli oireyhtymä ja leikkauksella korjattu synnynnäinen sydänvika, tarjottiin mahdollisuus osallistua tutkimukseen.
Lopullisessa analyysissä oli mukana 57 sydänlasten perhettä, jotka satunnaistettiin tutkimuksen alussa kahteen ryhmään: suunterveysneuvontaryhmään (sydänneuvontaryhmä) ja vertailuryhmään (sydänkontrolliryhmä). Lisäksi mukana oli 50 tervettä lasta (terve kontrolliryhmä) vertailua varten. Sydänneuvontaryhmä sai henkilökohtaista suunterveysneuvontaa tutkimukseen osallistumisen yhteydessä kasvotusten sekä puhelimitse lapsen ollessa 6, 12 ja 18 kuukauden ikäinen. Neuvontaryhmään kuuluville perheille lähetettiin myös kirjallista tietoa ja hammasharjoja lapsen ollessa 6,12 ja 18 kuukauden ikäinen.
Tutkimuksessa arvioitiin kaikkien ryhmien suunterveyskäyttäytymistä lasten ollessa kahden vuoden ikäisiä. Tulokset osoittivat, että neuvontaa saaneiden sydänlasten suunterveyskäyttäytyminen näytti paranevan neuvonnan myötä.
Esimerkiksi neuvontaa saaneiden perheiden lasten hampaat harjattiin useammin kaksi kertaa päivässä verrattuna lapsiin, joiden vanhemmat eivät olleet saaneet tehostettua neuvontaa. Lisäksi neuvontaryhmässä sähköhammasharjan käyttö oli yleisempää kuin verrokkiryhmissä.
Neuvonta koettiin tarpeelliseksi
Väitöskirjassa tarkasteltiin myös sydänlasten huoltajien kokemuksia ja näkemyksiä neuvonnasta. Neuvontaa saaneet vanhemmat kokivat neuvontaohjelman tehokkaana ja arkeen yhteensopivana. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokivat suunterveysneuvonnan merkitykselliseksi, vaikka osa neuvonnassa läpikäydyistä asioista oli itsestään selvien asioiden toistoa. Kiireen ja muun elämän keskellä nämä arkipäiväiset asiat saattavat kuitenkin unohtua, ja niistä muistuttaminen koettiin merkityksellisenä. n
Lähteet saa pyydettäessä toimituksesta.
Suuhygienistin asiantuntemus sydänlasten hyvän suunterveyden ylläpitämisen tukena
Essi Karikoski on ensimmäiseltä koulutukseltaan suuhygienisti, ja hänen roolinsa suunterveyden edistämisen ammattilaisena oli keskeinen tässä tutkimuksessa. Karikoski vastasi suunterveyden edistämisintervention toteutuksesta, tarjoten perheille henkilökohtaista suunterveysneuvontaa ja tukea. Hän rekrytoi kaikki tutkimukseen osallistujat ja tapasi tutkimuksen aikana yli 90 sydänlasten perhettä. Kokemus oli ainutlaatuinen ja opetti kohtaamaan perheitä eri elämäntilanteissa.
Karikosken väitöskirjatutkimus korostaa varhaisen ja toistuvan suunterveysneuvonnan merkitystä sydänlasten suunterveyskäyttäytymisen parantamisessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suuhygienistin tarjoama tuki ja neuvonta voivat edistää lasten suunterveyttä ja mahdollisesti vähentää suun terveyteen liittyviä ongelmia pitkällä aikavälillä.
Parodontiitti ei ole ainoastaan paikallinen suun sairaus, vaan sillä on huomattavasti ilmentymispaikkaansa laajempi vaikutusalue ja yleisterveydellinen merkitys. Tutkimukset ovat osoittaneet parodontiitilla ja sen hoidolla olevan merkitystä useiden yleissairauksien kannalta. Nykyään se myös luetaan itsenäiseksi riskitekijäksi sydän ja verisuonisairauksien perustavanlaatuiselle aiheuttajalle, ateroskleroosille.
Teksti Juho-Heikki Kurtti, suuhygienistiopiskelija, lääketieteen kandidaatti, Oulun ammattikorkeakoulu
Ohjaajat Meeri Oinonen, HLL, lehtori, Shg, Oulun ammattikorkeakoulu, Suuhygienistin tutkinto-ohjelma
Anna-Leena Keinänen, lehtori, opintovastaava, TtT, TtM, Shg, Oulun ammattikorkeakoulu, Suuhygienistin tutkinto-ohjelma
Kuvat Shutterstock ja Juho-Heikki Kurtin kotialbumi
Epidemiologinen näyttö parodontiitin ja ateroskleroosin välisestä yhteydestä on vahvaa, mutta yhteyttä selittäviä mekanismeja ei vielä ole voitu varmuudella ja yksiselitteisesti osoittaa. Integratiivisena kirjallisuuskatsauksena toteutettu opinnäytetyö koostaa tämänhetkisen tutkimustiedon parodontiitin ja ateroskleroosin välisestä yhteydestä. Työssä esitellään kyseistä yhteyttä osoittava epidemiologinen tutkimusnäyttö sekä valitun aineiston esittämät, yhteyttä mahdollisesti selittävät mekanismit. Integratiivinen katsaus yhdistää systemaattisen ja kuvailevan katsauksen elementtejä, ollen kuvailevaa katsausta kriit-
tisempi ja järjestelmällisempi aineiston kokoamisessa ja analysoinnissa. Kaikki valitut tutkimukset olivat englanninkielisiä ja vertaisarvioituja katsausartikkeleita.
Parodontiitti ja ateroskleroosi Hampaan ja ikenen rajalle kertynyt biofilmi ja sitä seuraava tulehdus ovat parodontiitin käynnistäviä tekijöitä. Tulehduksen seurauksena kehittyvä syventynyt ientasku luo erilaisen ympäristön, joka tarjoaa otolliset olosuhteet anaerobisten bakteerien selviytymiselle ja lisääntymiselle. Syntynyt dysbioosi yhdessä tulehdusreaktion kanssa edistää parodontiitin
kehittymistä, johtaen hampaan kiinnityskudosten ja edelleen alveoliluun asteittaiseen hajoamiseen. Hoitamattomana parodontiitti aiheuttaa jatkuvaa bakteerisirontaa verenkiertoon päivittäisten toimintojen, kuten hampaiden harjauksen, lankauksen tai pureskelun, myötä. Sironnan seurauksena parodontiitissa esiintyvät bakteerit voivat levitä muualle kehoon ja aiheuttaa systeemisiä vaikutuksia.
Ateroskleroosi on pitkäaikainen tulehduksellinen kertymisprosessi, joka saa alkunsa verisuonen sisäpinnan solukerroksen (endoteelin) toimintahäiriöstä. Häiriön seurauksena kolesterolipitoiset lipoproteiinipartikkelit (esimerkiksi LDL) pääsevät siirtymään verenkierrosta verisuonen sisäkerrokseen eli intimaan. Tästä alkava signaalinvälitysketju johtaa vaahtosolujen muodostumiseen – nämä ovat makrofageja, jotka ovat syöneet entsyymien muokkaamaa LDL:ää. Ajan myötä vaahtosolujen lisääntyminen synnyttää verisuonen intimakerrokseen rasvajuosteen, joka on ateroskleroosin esiaste ja saattaa olla vielä palautuva tila. Tilan edetessä verisuonen sisäkerros paksuuntuu edelleen, ja siihen muodostuva ateroskleroosiplakki ahtauttaa verisuonen luumenia ja lisää tromboosiriskiä.
Epidemiologinen näyttö
Epidemiologiset tutkimukset ovat toistuvasti ja yhdensuuntaisesti osoittaneet parodontiitin olevan yhteydessä kohonneeseen riskiin sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiselle ja esiintymiselle. Tämä yhteys on todettu useissa erilaisissa kohortti-, poikkileikkaus- sekä tapaus-verrokkitutkimuksissa. Esimerkiksi yhdessä laajan aineiston kohorttitutkimuksessa (Beukers et al. 2017) parodontiitin ja akuutin sydän- ja verisuonitaudin välillä todettiin vetosuhde 2,52. Pienempien aineistojen kohdalla luottamusvälin vaihteluväli on suuri, ja niistä saatava vetosuhteen arvo on epävarmempi, mutta edelleen samansuuntainen, eli ne osoittavat ainakin jonkinasteista yhteyttä. Laajemmin epidemiologinen näyttö on koostettu työssä taulukon muotoon.
”Epidemiologiset tutkimukset ovat toistuvasti ja yhdensuuntaisesti osoittaneet parodontiitin olevan yhteydessä kohonneeseen riskiin sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiselle ja esiintymiselle.”
Parodontologiset patogeenit ja niiden ominaisuudet Merkittävimmät parodontologiset patogeenit ovat Aggregatibacter actinomycetemcomitans (A.a) ja Porphyromonas gingivalis (P.g). Näiden bakteerien roolista ateroskleroosin kehityksessä on eniten näyttöä, ja ne ovat toistaiseksi ainoat parodontologiset bakteerit, joita on pystytty viljelemään ateroskleroosiplakeista. P.g on rakenteellisten ominaisuuksiensa ansiosta poikkeuksellisen kyvykäs tunkeutumaan verisuonien seinämiin. Se kykenee muun muassa lisäämään endoteelin läpäisevyyttä, estämään endoteelisolujen kasvua ja monistumista sekä aiheuttamaan niiden solukuoleman. Endoteelisolujen kuolema onkin ateroskleroosiin liittyvän endoteelin toimintahäiriön tunnusmerkki. Fusobacterium nucleatum on bakteeri, jota on usein löydetty kaulavaltimoista ja ateroskleroosiplakeista. Se kykenee vaikuttamaan endoteelisoluihin P.g:n tavoin. Tannerella forsythia puolestaan on poikkeuksellisen usein ateroskleroottisista valtimoista löydetty bakteeri. Sen ajatellaan edistävän vaahtosolujen muodostumista, ja sen on havaittu vaikuttavan merkittävästi ateroskleroosiplakin sisäiseen verenvuotoon. Myös muilla parodontologisilla bakteereilla voi olla ateroskleroosia edistäviä ominaisuuksia, mutta näyttö niiden osalta on vähäisempää ja epävarmempaa.
Esitetyt mekanismit ja kliiniset todisteet
Keskeisimpänä yhteytenä parodontiitin ja ateroskleroosin välillä pidetään matala-asteisen endotoksemian (LGE) aiheuttamaa systeemistä matala-asteista tulehdusta (SLGI). Tämän taustalla on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, jonka olennaisena lähtökohtana ovat parodontiitissa kroonisesti läsnä olevat bakteerit ja niiden aiheuttama aluksi paikallinen tulehdusvaste. Tulehdus vaurioittaa ientaskun epiteeliä, mikä mahdollistaa bakteremian ja endotoksemian kehittymisen. Näiden seurauksena syntyy systeeminen tulehdusvaste ja muutoksia verisuonien endoteelisolujen toiminnassa, mikä lopulta johtaa eri mekanismien kautta ateroskleroosia edistäviin seurauksiin.
Suuperäisiä bakteereita pääsee todistetusti verenkiertoon, ja parodontiittia sairastavat ovat tässä suhteessa erityisessä riskissä. Verenkiertoon päässeet bakteerit kykenevät tunkeutumaan suoraan verisuonien kudoksiin, ja niiden toiminnan seurauksena kudoksiin kulkeutuu lisääntyvä määrä monosyyttejä eli syöjäsoluja. Bakteremian suuruuteen vaikuttavat paikallisen tulehduksen voimakkuus, ientaskun epiteelin vaurion aste sekä hammasplakissa olevien bakteerien määrä. Parodontiitin aiheuttama immuunivaste voi johtaa ylikorostuneen toimintansa myötä ienepiteeliä vaurioittavien hyperreaktiivisten neutrofiilien syntyyn. Syntyneen kudosvaurion ajatellaan mahdollistavan bakteremian ja endotoksemian.
Endotoksemiassa verenkierron gramnegatiivisten bakteerien rakenteen, lipopolysakkaridin (LPS), pitoisuus on koholla. LPS on voimakas systeemisen tulehdusvasteen aiheuttaja, ja se edistää neutrofiilien ja monosyyttien kiinnittymistä endoteelisoluihin sekä makrofagien sitoutumista LDL:ään. Bakteremian ja endotoksemian vaikutukset eri solutyyppeihin ja niiden toimintaan ovat laajat ja moninaiset. LPS on myös merkittävin patogeeniperäisiin molekyylirakenteisiin (PAMP) kuuluva rakenne. kaikki PAMP-rakenteet ovat osa itseään kiihdyttävää tulehdusvastetta. Kyseisiä molekyylirakenteita tunnistavien luontaisen immuniteetin solujen synnyttämän tulehdusvasteen
Parodontiitin ehkäisy ja hoito ovat tärkeitä keinoja sydän- ja verisuonisairauksien riskien vähentämisessä, sanoo suuygienistiksi opiskeleva lääketieteen kandidaatti Juho-Heikki Kurtti.
seurauksena parodontiumin solut vaurioituvat. Vaurioituneista soluista vapautuu DAMP-molekyylejä, jotka luontaisen immuniteetin solut tunnistavat ja seurauksena on entisestään kiihtyvä tulehdusreaktio. Näin syntyneen systeemisen matala-asteisen tulehduksen ajatellaan edeltävän monia kroonisia sairauksia tai jopa itsenäisesti aiheuttavan osan niistä, kuten ateroskleroosin. Molempien molekyyliryhmien merkitystä lisää myös niiden kyky vaikuttaa endoteelisoluihin.
Suuperäisiä bakteereita pääsee todistetusti verenkiertoon, ja parodontiittia sairastavat ovat tässä suhteessa erityisessä riskissä. Verenkiertoon päässeet bakteerit kykenevät tunkeutumaan suoraan verisuonikudoksiin, ja niiden toiminnan seurauksena monosyyttien eli syöjäsolujen kulkeutuminen kudoksiin lisääntyy. Bakteremian kokoon vaikuttavat paikallisen tulehduksen voimakkuus, ientaskun epiteelin vaurion aste sekä hammasplakissa esiintyvien bakteerien määrä. Parodontiitin aiheuttama immuunivaste voi johtaa ylikorostuneen toimintansa myötä ienepiteeliä vaurioittavien hyperreaktiivisten neutrofiilien syntyyn. Syntyneen kudosvaurion ajatellaan mahdollistavan bakteremian ja endotoksemian kehittymisen.
Endotoksemiassa verenkierron gramnegatiivisten bakteerien rakenteen, lipopolysakkaridin (LPS), pitoisuus on kohonnut. LPS on voimakas systeemisen
Supragingivaalinen plakki ja hammaskivi
Subgingivaalinen plakki ja hammaskivi Syventynyt ientasku (> 4 mm)
Tulehtunut ien
Dendriittisolut
• Antigeenien tunnistus ↑
• Proinflammatoristen Th 1- ja Th 17- solujen hankkiminen ↑
• Tulehdus ↑
Neutrofiilit
• Reaktiiviset happimolekyylit (ROS) ↑
• Degranulaatio ↑
• Myeloperoksidaasi (MPO) ↑
• Oksidatiivinen stressi ↑
• Oksidatiivinen kudosvaurio ↑
• Fagosytoosi ↑
• Sytotoksisuus ↑
• Ateroskleroottisen plakin repeämä ↑
Endoteelisolut
• Tulehdusta edistävä aktivaatio ↑
• Adheesio ↑
• Apoptoosi ja irtautuminen ↑
• Endoteelin toimintahäiriö ↑
• Hyytymistä edistävät ominaisuudet ↑
• Typpioksidin tuotanto ↓
• Angiogeneesi ↓
• Proliferaatio ↓
B-solut
• Autovasta-aineiden tuotanto ↑
• Komplementtijärjestelmän aktivaatio ↑
T-solut
• Tulehdus ↑
• Sytotoksisuus ↑
• B-solujen aktivointi ↑
Makrofagit
• Tulehdusta edistävä aktivaatio ↑
• Solujen siirtyminen ↑
• Reaktiiviset happimolekyylit (ROS) ↑
• Lipidien kertyminen ↑
• Muuntautuminen vaahtosoluiksi ↑
• Aterooman muodostuminen ↑
• MMP tuotanto ↑
• Verisuonen seinämän rakenteellinen muutos ↑
• Ateroskleroottisen plakin repeämä ↑
• Apoptoosi ↑
• Fagosytoosi ↓
Verihiutaleet
• Tulehdusta edistävä aktivaatio ↑
• Ryhmittäytyminen ↑
• Veren tyrehdyttäminen ↑
• Verihyytymä ↑
• Serotoniinin vapauttaminen ↑
Sileät lihassolut
• Tulehdusta edistävä aktivaatio ↑
• Dedifferentaatio ↑
• Hyperplasia ↑
• Proliferaatio ↑
• Migraatio ↑
• Hypertrofia ↑
• Neointiman muodostus ↑
• Verisuonten seinämän rakenteellinen muutos ↑
• Hyytymistä edistävät ominaisuudet ↑
• Apoptoosi ↑
• Supistumiskyky ↑
Monosyytit
• Tulehdusta edistävä aktivaatio ↑
• Adheesio ↑
• Migraatio ja transmigraatio ↑
• Hypertrofia ↑
• Intimaan tunkeutuminen ↑
• Erikoistuminen M1 makrofageiksi ↑
tulehdusvasteen aiheuttaja, ja se edistää neutrofiilien ja monosyyttien kiinnittymistä endoteelisoluihin sekä makrofagien sitoutumista LDL:ään. Bakteremian ja endotoksemian vaikutukset eri solutyyppeihin ja niiden toimintaan ovat laajat ja moninaiset.
LPS on merkittävin patogeeniperäisiin molekyylirakenteisiin (PAMP) kuuluva rakenne, kaikkien niiden ollessa osa itseään kiihdyttävää tulehdusvastetta. Kyseisiä molekyylirakenteita tunnistavien luontaisen immuniteetin solujen synnyttämän tulehdusvasteen seurauksena parodontiumin solut vaurioituvat. Vaurioituneista soluista vapautuu puolestaan DAMP-molekyylejä, jotka luontaisen immuniteetin solut myös tunnistavat, mikä johtaa entisestään kiihtyvään tulehdusreaktioon. Näin syntyneen systeemisen matala-asteisen tulehduksen ajatellaan edeltävän monia systeemisiä sairauksia tai kykenevän myös itsenäisesti aiheuttamaan osan niistä, esimerkiksi ateroskleroosin. Molempien molekyyliryhmien merkitystä lisää myös niiden kyky vaikuttaa endoteelisoluihin.
Dyslipidemia ja lipidien muokkaus
Kroonista tai aggressiivista parodontiittia sairastavilla on todettu esiintyvän dyslipidemiaa: heidän seeruminsa LDL-, oxLDL- (hapettunut LDL) ja triglyseridipitoisuudet ovat korkeammat, kun taas HDL-pitoisuus on alentunut terveisiin verrokkeihin verrattuna. Parodontologisten bakteerien läsnäolon ja seerumin alentuneen HDL-pitoisuuden välillä on todettu voimakas yhteys. Lisäksi P.g-bakteerin on todettu kykenevän muokkaamaan sekä LDL- että HDL-hiukkasia. Tämä on merkittävää, sillä muuntuneet lipidipartikkelit ovat ateroskleroosissa esiintyvän tulehdusreaktion pääasiallinen laukaisija. Lisäksi hapettumisen seurauksena HDL:stä tulee ateroskleroosia edistävä tekijä sen normaalin suojaavan vaikutuksen sijaan. Joissakin tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että parodontologinen hoito voi parantaa lipidiprofiilia terveempään suuntaan.
Lämpösokkiproteiinit ja muut antigeenit sekä vasta-aineet Parodontiittipotilailla on todettu ilmentyvän useita erilaisia vasta-aineita, joiden ajatellaan syntyvän
”Parodontologisten bakteerien
läsnäolon ja seerumin alentuneen
HDL-pitoisuuden välillä on todettu voimakas yhteys.”
molekylaarisen matkinnan seurauksena eli bakteerien tiettyjen antigeenien riittävästä rakenteellisesta samankaltaisuudesta ihmisen antigeenien kanssa. Tällöin bakteerien indusoimana syntyy vasta-aineita ihmisen omia antigeenejä vastaan, aiheuttaen ristireaktioita. Useat parodontologiset patogeenit ilmentävät lämpösokkiproteiineiksi kutsuttuja antigeenejä. Niiden on osoitettu vaikuttavan endoteelisoluihin sekä lisäävän vaahtosolujen muodostusta ja tulehduksellisten sytokiinien eritystä. Parodontiittipotilailla on myös havaittu HDL:n rakenneosan, apolipoproteiini A-1:n vasta-aineita, jotka puolestaan haittaavat HDL:n ateroskleroosilta suojaavaa vaikutusta.
Johtopäätökset
Parodontiitin vaikutuksen merkitys ateroskleroosin patogeneesissä sekä parodontologisen hoidon mahdollisuus ateroskleroosin ennaltaehkäisyssä tai jopa hoidossa ovat suuria mielenkiinnon kohteita, joita voitaisiin teoriassa selvittää tutkimuksin. Käytännössä eettiset haasteet kuitenkin estävät laajamittaisten parodontologisten interventio- ja seurantatutkimusten toteuttamisen.
Esitetyt mekanismit ja niiden taustalla olevat kliiniset todisteet muodostavat kokonaisuuden, jonka osatekijät linkittyvät loogisesti ateroskleroosin jo hyvin tunnettuun patogeneesiin. Tulevaisuudessa lisätietoa voidaan saada uusilla tutkimustekniikoilla, joita ei vielä ole hyödynnetty nykyisissä tutkimuksissa. n Lähteet saa tarvittaessa toimituksesta.
TIEDEUUTISIA MAAILMALTA
Nostamme palstalle mielenkiintoisia tutkimuksia ja ajankohtaisia aiheita maailmalta.
Alzheimeriin luvassa uusi lääke
Uusien hoitojen etsiminen Alzheimerin tautiin on lisääntynyt viime vuosina. Alzheimerin tauti yleisimpänä dementian muotona aiheuttaa merkittäviä haasteita paitsi diagnosoiduille itselleen myös hoitajille ja terveydenhuoltojärjestelmille.
Uusi biologinen lääke poikkeaa aiemmista valmisteista, jotka ovat lähinnä vähentäneet taudista johtuvia oireita. Uuden lääkkeen vaikuttavana aineena on lekanemabi, ja se pyrkii hidastamaan taudin etenemistä. Lekanemabi vaikuttaa Alzheimerin taudin taustalla oleviin mekanismeihin, eli beta-amyloidiplakkien kertymiin aivoissa. Lääke pyrkii jarruttamaan taudin kehittymistä poistamalla plakkikertymiä. Tilastollisesti on osoitettu, että 1,5 vuoden seurannassa taudin etenemistä on voitu hidastaa lääkkeen ansiosta. Kaikkien potilaiden saataville valmistetta ei kuitenkaan ole luvassa. Kyseessä on sairaalalääke. Suonensisäisesti annettavan lääkkeen annostelu tehdään joka toinen viikko hoitoyksikössä. Hoito vaatii myös säännöllistä seurantaa, mihin kuuluu mahdollisten haittavaikutusten tarkkailu ja aivojen magneettikuvaus.
Valmistetta ei suositella henkilöille, joiden perimässä on kaksi APOE4-geeninmuodon kopiota, sillä he ovat alttiimpia lääkkeen haittavaikutuksille. Tämä geenimuoto on tärkein perinnöllisen Alzheimer-taudin riskitekijä ja sen tiedetään aikaistavan taudin alkamisikää. Kliinisissä tutkimuksissa lääkkeen haittavaikutuksena on esiintynyt aivojen turvotusta. Uuden valmisteen teho on parhaimmillaan sairauden varhaisessa vaiheessa. Tietoa ei vielä ole, kuinka pitkään lääke tehoaa sairauden hoidossa. Lääkkeen toimivuus on myös yksilöllistä ja todentuu vasta hoidon aikana. Lääkkeen myyntilupa odottaa vielä Euroopan komission hyväksyntää. n
Lähde: Pauliina Hapon artikkeli: Uusi biologinen Alzheimer-lääke on tulossa mahdollisesti pian Suomeen, mutta koko kansan lääkkeeksi siitä ei ole. Yle 18.1.2025
Hoitokoneiden vesilinjojen puhdistusmenetelmien tehokkuus
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella erilaisten menetelmien tehokkuutta hoitokoneiden vesilinjojen kontaminaatioiden ja biofilmien vähentämisessä. Tavoitteena oli myös tarjota viitteellistä tietoa hammashoitolan desinfiointikäytäntöjen tueksi.
Tutkimustapana käytettiin systemaattista katsausta, jossa etsittiin PubMed- ja Web of Science -tietokannoista hoitokoneiden vesilinjojen desinfiointitutkimuksia vuosilta 2013–2023. Katsauksessa löydettiin 8 442 aiheeseen liittyvää artikkelia, joista 58 otettiin mukaan. Näiden tutkimusten perusteella vesilinjojen desinfiointimenetelmät luokiteltiin 14 fysikaaliseen ja 90 kemialliseen menetelmään. Peroksidi-, klooriamiinija biguanidi-menetelmiä käytettiin usein, joko yksin tai yhdessä. Näiden menetelmien tehokkuus vaihteli. Esimerkiksi heikosti hapan fenoli toimi hyvin bakteerien ja biofilmin vähentämisessä, mutta alkoholi osoittautui tehottomaksi. Voimakkaasti emäksinen biguanidi tuotti vaihtelevia tuloksia, kun sitä käytettiin yksinään tai yhdistettynä klooripohjaiseen tai alkoholia sisältävään puhdistusaineeseen. Klooripohjaiset menetelmät, erityisesti yhdistettynä ammoniumsuolaan tai entsyymeihin, olivat yleensä tehokkaita. Mekaanisilla järjestelmillä, peroksideilla, ammoniumsuoloilla, hopealla ja putkipinnoitteilla oli vaihteleva vaikutus. Muut innovatiiviset menetelmät, kuten aloe vera ja lievästi hapan elektrolysoitu vesi, osoittautuivat lupaaviksi joissakin tutkimuksissa.
Tulevissa tutkimuksissa tulisi keskittyä siihen, miten materiaalin koostumus ja letkujen suunnittelu vaikuttavat biofilmin kehitykseen ja desinfiointimenetelmien tehokkuuteen. Tuloksia on hyvä huomioida myös hoitokoneiden suunnittelussa. n
Lähde: International Journal of Dental Hygiene. Chuang Li, Weini Xi: Different Disinfection Strategies in Bacterial and Biofilm Contamination on Dental Unit Waterlines: A Systematic Review, 5.1.2025
BlancOne® ULTRA+ on CE-merkitty luokan I lääkinnällinen laite EU 2017/745-asetuksen mukaisesti.
Ainoa hampaiden valkaisumenetelmä, joka perustuu valokemialliseen aktivointiin ainutlaatuisten valoherkisteiden avulla.
BlancOnen valokemiallinen teknologia suojaa kiillettä ja pulpakudosta eliminoimalla lämmön syntymisen valkaisuprosessin aikana. Tuloksena on hellävarainen valkaisu ilman haitallista lämpöreaktiota ja kiilteen kuivumista.
Kirkkaampi ja pitkäkestoisempi valkaisutulos. BlancOnen valokemiallinen reaktio tuottaa merkittäviä määriä singlettihappea, joka hapettaa värjäytymiä tehokkaasti syvältä kiilteestä ja dentiinistä. *Pasquale et al. (2023) tutkimus: BlancOnen hapetusvaikutus on osoitettu olevan kolme kertaa tehokkaampi kuin perinteisissä valkaisumenetelmissä.
Skannaa QR-koodi ja katso webinaari hampaiden valkaisusta!
Kehitetty ja valmistettu Suomessa.
S. salivarius -maitohappobakteerit kuuluvat suun suojaavaan mikrobistoon lapsesta asti.
ToothGuide®-purutablettien S. salivarius M18 -bakteerit asuttavat suun limakalvot jo n. 3 viikon käytön aikana. S. salivarius syrjäyttää:
• Plakkia tuottavia S.mutans- bakteereita •
• Mustaa väriä tuottavia bakteereita •
• Ientulehdusbakteereita •
Käyttö: 1 purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen.
Tilaa muistilappuja tuotteesta potilaille > info@gutguide.fi
Apteekeista tai gutguide.fi
TEKOÄLY
Hyvinvointialueilla käynnistyy kymmenen tekoälykokeilua
DigiFinland käynnistää kymmenen uutta tekoälykokeiluprojektia. Projektit toteutetaan osana sosiaali- ja terveysministeriön perustamaa SOTE-tekoälyn ekosysteemiä, ja ne sijoittuvat seitsemälle hyvinvointialueelle sekä HUS-yhtymään. Hankekokonaisuuden tavoitteena on edistää tekoälyn vastuullista hyödyntämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankekokonaisuutta koordinoivan DigiFinlandin järjestämä idea- ja hankehaku toi 50 hakemusta. Hakemuksista noin puolet liittyi terveyspalveluihin, 20 prosenttia sosiaalipalveluihin ja loput 30 prosenttia molempiin aloihin. Valinnassa painotettiin hankkeiden vaikuttavuutta, skaalautumispotentiaalia ja toteutuskelpoisuutta.
”Valitut projektit edustavat tekoälyn mahdollisuuksia laajoja ihmisjoukkoja palvelevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on parantaa kansalaisten palveluja ja helpottaa ammattilaisten työtä”, kertoo Jukka Lähesmaa, SOTE-tekoälyn ekosysteemin puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Esimerkiksi asiakaspalvelun parantamiseksi kokeiluprojekteissa kehitetään tekoälyavusteisia työkaluja palvelutarpeen arvioinnin nopeuttamiseen. Monikielisten asiakkaiden palvelua tehostetaan reaaliaikaisilla tulkkausratkaisuilla ja ammattilaisille kehitetään tekoälyassistenttia päivittäisen työn tueksi. Hoidon laadun kehittämisessä tekoälyä hyödynnätään esimerkiksi syövän PET-kuvantamisen tarkentamiseen ja riskien tunnistamisen kautta lääkitysturvallisuuden parantamiseen. Lihavuuden hoidossa tavoitellaan jopa 50 prosentin tuottavuuden kasvua tekoälypohjaisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Tavoitteena on, että kokeiluissa kehitettävät ratkaisut saadaan myöhemmin laajempaan kansalliseen käyttöön. Kokeilut alkavat vuoden 2025 alkupuolella, ja niiden kokonaisrahoitus on 2,3 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vastaa osittain sosiaali- ja terveysministeriö. n
Teksti: DigiFinland
Hammaslääkäriseura lanseeraa uuden
Hammaslääkäriseura aloittaa tiedeartikkelien julkaisemisen uudessa sähköisessä Apolloniatiedelehdessä. Uuden lehden tavoitteena on lisätä suomalaisen hammaslääketieteellisen tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Avoimen julkaisemisen avulla pyritään edistämään tutkitun tiedon leviämistä sekä yhteiskunnallista hyödynnettävyyttä.
Apollonian tieteellinen päätoimittaja Mataleena Parikka korostaa, että julkisesti rahoitetun tieteen tulosten tulee olla kaikkien saatavilla. Sähköisen lehden avulla voidaan parantaa kotimaisten hammaslääketieteellisten tutkimusten avoimuutta ja saavutettavuutta.
Apollonia-tiedelehteä esitetään arvioitavaksi Julkaisufoorumin (JUFO) tasoluokitukseen, joka arvioi julkaisujen laatua ja vaikuttavuutta. Lehteä julkaistaan neljä kertaa vuodessa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Journal.fi-alustalla, jossa on yli 140 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa. Artikkelit julkaistaan pääasiassa suomen kielellä.
Yhteistyö Hammaslääkärilehden kanssa jatkuu
Hammaslääkäriseura julkaisi vuoteen 1993 asti The Proceedings of The Finnish Dental Society -tiedelehteä. Tämän jälkeen tiedeartikkelit sisällytettiin Suomen Hammaslääkärilehteen. Nyt tiedejulkaiseminen palaa Hammaslääkärilehden rinnalle sähköisenä julkaisuna. Apollonia-lehdessä julkaistaan artikkeleiden alkuperäisversiot, ja valikoidut tiedeartikkelit tulevat rinnakkaisjulkaisuna Hammaslääkärilehteen. n
Teksti: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
RUNOILEVA SUUHYGIENISTI JUSSI OKKONEN
Talven viimoja
Pilkillä kireitä siimoja
Rennolla mielellä
Kissakin odottaa saalista vesi kielellä
Hanki narskuu
Hampaat ei saisi
Eikä edes kalista
Saisi tulla saalista
Ettei tarvitse hakea kauppahallista
ahventa ja madetta
Kalakeittoa
Ruisleipää
Kalavaleita
Teilläkö pilkitään vain sohvalla?
KOLUMNI
Katariina Hed Kirjoittaja on vuorovaikutuksesta ja ihmisyydestä innostuva suuhygienisti, joka uskoo siihen, että yhdessä tulemme paremmiksi.
Huolehtimalla ammatillisesta osaamisesta ja kehittymisestä saa käyttöönsä kaiken sen, mitä on, ja työ tuntuu vielä vuosienkin jälkeen palkitsevalta ja mielekkäältä. Näin vuoden alussa on luonteva hetki pohtia omaa osaamistaan ja kysyä ihan konkreettisesti: mitä osaan, mitä haluaisin oppia, mikä minua motivoi ja mitä haluan tavoitella?
Jäämme usein pohtimaan yleisellä tasolla, miten pärjäämme työmme substanssiosaamisessa – eli niissä tiedoissa, taidoissa ja kokemuksissa, joita siihen mennessä on kertynyt. Pilkkomalla työn ydinosaamista ja sen ympärillä olevaa tukiosaamista yhä pienempiin osatekijöihin paljastuu osaamisen koko kirjo. Tämä saattaa jäädä huomaamatta, jos jäämme pohdinnassa liian yleiselle tasolle.
Psykologi Hanna Siefen kuvaa kirjassaan Tiedä mitä osaat (2024) lukuisin esimerkein, miten omaa osaamistaan voi tunnistaa ja mitkä asiat vaikuttavat siihen, miten koemme itsemme ja ympäristömme. Kirja auttaa saamaan enemmän irti myös kehityskeskusteluista. Sillä on merkitystä, mitä tavoittelee ja miksi.
Hyvin motivoituneena saamme aikaan enemmän ja hyödynnämme osaamistamme paremmin. Kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, mikä tuo energiaa ja mikä vie sitä. Kiinnostava ja mielekäs työ auttaa voimaan hyvin, samalla se synnyttää työn imua.
Substanssiosaamisen lisäksi on tärkeää kysyä, miten pärjäämme niissä taidoissa, jotka tekevät meistä ihmisiä? Inhimillisyys parantaa meitä ammattilaisina vähintäänkin yhtä paljon kuin yksittäiset tiedot ja taidot. Asiantuntijuutemme syvenee ja vahvistuu välittävässä ja kannustavassa vuorovaikutuksessa.
Osaamisen hyödyntäminen vaatii metataitoja. Kyse on geneerisistä työelämätaidoista, kuten vuorovaikutus-, tiimityö- ja ongelmanratkaisutaidoista. Metataidot jakaantuvat henkilökohtaisiin, sosiaalisiin ja metodologisiin taitoihin. Siefen listaa näitä kirjassaan ja kannustaa pohtimaan, missä niistä on taitava, ja mistä on saanut myönteistä palautetta.
”Miten pärjäämme niissä taidoissa, jotka tekevät meistä ihmisiä?”
Palautetta kannattaakin aktiivisesti pyytää ja antaa hyvää tarkoittaen. Rakentava palaute on tärkeää, sillä se tuo näkyväksi, mitä osaa – ja parhaimmillaan myös sen – mitä ei osaa. Palautteen antaminen vaatii hyvää tilannetajua. Jos toinen ei pyydä tai ei halua saada palautetta, sen aito tavoite jää herkästi toteutumatta.
Lopulta persoonallisuuden piirteiden ja luonteenvahvuuksien avulla voi tunnistaa luontaisia taipumuksiaan ja vahvuuksiaan. Tämä auttaa tavoittelemaan sellaisia tehtäviä ja ympäristöjä, joihin luontaisesti sopii. Se helpottaa myös pitkän tähtäimen tavoitteiden asettamista, jotta tietää, minne on menossa, miten ja miksi. n
AKAVAN ERITYISALAT
Uusi vientimallilaki voimaan – mitä se tarkoittaa palkkakehitykselle ja tasaarvolle?
Suomessa hyväksyttiin vientimallia koskeva lainsäädäntö 17.12.2024 ja se astui voimaan 1.1.2025. Vientimalli on herättänyt vilkasta keskustelua työmarkkinoilla. On varmaa, että palkkatasa-arvo ja työmarkkinoiden toimivuus pysyvät tiiviisti julkisen keskustelun aiheina tulevaisuudessakin. Mutta mitä vientimalli oikeastaan tarkoittaa Akavan Erityisalojen jäsenille ja heidän työehdoilleen?
Vientimallilla tarkoitetaan sitä, että vientialat määrittävät palkankorotusten tason eli ns. yleisen linjan. Muiden alojen korotukset eivät voi ylittää tätä tasoa. Lakisääteinen vientimalli tarkoittaa puolestaan, että tämä käytäntö kirjataan lainsäädäntöön.
Jenni Salonen aloitti Akavan Erityisalojen johtavana juristina marraskuussa 2024. Aikaisemmin hän toimi laki- ja neuvontapalveluiden päällikkönä elinkeinojärjestö Taksiliitossa. ”Työoikeus on intohimoni ja uskon yhdessä tekemiseen.”
Myös Akavan Erityisalat on kritisoinut vientimallia alusta asti. Näkemyksemme mukaan malli kaventaa työmarkkinaosapuolten sopimusvapautta ja heikentää sovittelijan riippumattomuutta, mikä voi vaarantaa sovitteluinstituution merkityksen. Vientimallilaki on myös ongelmallinen kansainvälisten sopimusten, kuten ILO:n, näkökulmasta. ILO kieltää viranomaisten toimet, jotka rajoittavat ammattiliittojen toimintaa tai puuttuvat työehtosopimusneuvotteluihin.
Malli on problemaattinen erityisesti nais- ja miesalojen välisen palkkatasa-arvon vuoksi. Naisvaltaisten alojen palkkatasa-arvon parantaminen ei merkittävällä tavalla ole mahdollista, jos nämä alat saavat enintään vain saman prosentuaalisen korotuksen kuin miesvaltainen vientiala. Esimerkiksi kunta-alan työntekijäliitot saivat vuonna 2022 sopimuksen, joka ylitti vientialojen palkankorotustason.
Lakisääteinen vientimalli – mitä uusi lainsäädäntö tuo mukanaan?
Vientimallilaki astui voimaan tammikuussa 2025 ja siitä voidaan ennakoida tulevaisuudessa mielenkiintoisia tulkintoja. Tässä on perusteluita avattu hieman tarkemmin. Lain mukaan sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta. Hallituksen esityksen yleisissä perusteluissa todettiin, ettei yleistä linjaa ole mahdollista määritellä yksiselitteisesti lain tasolla. Merkittävän vientialan määrittelyä ei pidetty tarkoituksenmukaisena, sillä vientialojen osuus kokonaisviennistä vaihtelee tilanteesta riippuen. Työehtosopimusten solmimiseen ja päänavaajaksi ryhtymiseen vaikuttavat aina ajankohtainen työmarkkinatilanne ja talouden suhdanteet. Tämän vuoksi lakiin ei lopulta kirjattu yksityiskohtaista yleistä linjaa, sillä sen katsottiin olevan vaikeasti toteutettavissa.
Säännöskohtaisissa perusteluissa korostuu kuitenkin vientimallin merkitys. Kun vertaillaan hallituksen esityksen laajoja yleisperusteluja ja suppeampia säännöskohtaisia perusteluja, yleisperustelut nousevat kokonaisuudessa keskiöön. Juuri yleisperusteluissa tuodaan esiin uudistusten merkitys ja tavoitteet.
Vaikutukset palkkatasa-arvoon Esityksessä todetaan, että sovittelijan harkintavalta mahdollistaa myös palkkatasa-arvoa edistävät ratkaisut. Sovittelijalle jätetään harkintavaltaa huomioida tasa-arvo esimerkiksi palkantarkistusten tai tekstikysymysten kautta, mutta esityksen perustelut jäävät tältä osin puutteellisiksi ja ristiriitaisiksi.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että esityksen perustelut olivat osin ristiriitaisia ja jättivät avoimeksi sen, miten kansainväliset velvoitteet palkkatasa-arvon edistämisestä huomioidaan. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puolestaan painotti, että sovittelijan on kaikessa toiminnassaan edistettävä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa lain määrittämissä rajoissa. Valiokunnat selvensivät ja tarkensivat merkittävästi nyt säädettävän lainmuutoksen suhdetta palkkatasa-arvoon.
Mitä seuraavaksi?
Vientimalli on merkittävä muutos Suomen työmarkkinakentässä, ja vain aika näyttää sen lopulliset vaikutukset käytännön sovittelutyössä. Vaikka hallituksen esityksen perustelut olivat ristiriitaisia ja herättivät avoimia kysymyksiä, valiokunnat selvensivät lain suhdetta palkkatasa-arvon edistämiseen. Sovittelijan tasa-arvovelvoitetta onkin kuvattu vientimallin harvoiksi valopilkuiksi, sillä se pakottaa huomioimaan sukupuolten väliset tasa-arvokysymykset palkkaratkaisuja tehtäessä.
Yhteistyön merkitys
työmarkkinoiden murroksessa
On huomioitava, että sovittelijan tehtävä on aina tapauskohtainen, ja hän tekee virkavastuulla harkintansa silmällä pitäen kansantalouden kokonaisetuja, tasa-arvoa sekä työmarkkinoiden toimivuutta. Tätä silmällä pitäen Akavan Erityisalojen jäsenille tärkeintä on pysyä ajan tasalla ja aktiivisesti mukana vaikuttamassa omaan työmarkkinatilanteeseensa. Yhdessä voimme varmistaa, että jäsenistömme työn arvostus ja reilu palkkakehitys säilyvät tulevaisuudessa. n
Coltenen edustaja Susanna Asunta vastasi kysymyksiin uudesta, vain ammattikäyttöön tarkoitetusta hampaiden valkaisujärjestelmästä.
KUOPIO
Täydennyskoulutusta
Tapasimme pitkän syksyn jälkeen kollegoita
Kuopion Amarillossa keskiviikkona 4.12.2024. Ilta käynnistyi täydennyskoulutuksella, kun osallistuimme liiton yhteistyössä järjestämään webinaariin Lumoralin kanssa. Webinaarin aiheena oli ”Miksi potilas ei motivoidu?”. Erityistä kiitosta jäseniltä keräsi Reima Saarisen luento motivoivasta haastattelusta. Mielenkiintoa herätti myös Koite Healthin aluepäällikkö Riikka Nisulan esitys ”Voiko suun terveyttä myydä?”, joka tarjosi uuden näkökulman alallemme.
Maittavasta illallisesta saamme kiittää Koite
Health Oy:tä sekä Coltenen edustajaa, Susanna Asuntaa. Illan päätteeksi saimme myös tietoa Coltenen uudesta hampaiden valkaisujärjestelmästä, Brilliant Luminasta. Valkaisun vaikuttavana aineena ei ole vetyperoksidi tai karbamidiperoksidi, vaan kirkkaan hymyn takana on PAP (phthalimido peroxy caproic acid).
Liiton hallituksen varapuheenjohtaja Hertta-Kaisa Vaske toi jäsenille liiton terveiset. Mukana oli myös Akavan Erityisalojen yrittäjien ja ammatinharjoittajien neuvottelukunnan jäsen, suuhygienisti TeijaLeena Kokkonen . Hän vastaili illan aikana yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin. n
Hymyilemisiin, Emilia, Taitu ja Virve
Turun alueen suuhygienistit viettivät joulukuussa jäse-
TURKU
Jäsentapaamisessa neljäkymmentä jäsentä!
Turun alueen suuhygienistit kokoontuivat yhteiseen jäsentapaamiseen Hotelli Marina Palacessa 11. joulukuuta 2024. Tilaisuus houkutteli paikalle noin neljäkymmentä jäsentä. Illan mahdollistivat Tamro Oyj:n suuhygienisti Eevi Kajanne ja Turun alueen apteekkiedustaja Virpi Kujanen, jotka esittelivät GUM-, BioXtra- ja IsoDent-tuotteita. Jäsenet saivat illan aikana hyödyllistä tietoa tuotteiden käytöstä ja hyödyistä suun terveyden edistämisessä.
Kiitos Tamro Oyj:lle illan järjestelyistä ja tarjoiluista. Lämmin tunnelma ja asiantuntevat esitykset tekivät tapahtumasta onnistuneen. n
Turun alueen yhdysjäsenet, K aisa ja Satu-Maaria
SSHL YHDYSJÄSENET
Hei sinä suuhygienisti tai suuhygienistiopiskelija!
Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdysjäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan.
Sanni Peteri sanniliisamaria@gmail.com
Emilia Kataja la.lumio@gmail.com 040 518 5488
Henna-Riikka Korkalainen henna.korkalainen@gmail.com 050 303 5121
Kaisa Laine kaisa.laine9@gmail.com 040 546 1864
Minna Tuomainen minna.tuomainen@kainuu.fi 040 761 8512
Katja Viitamäki katja.viitamaki@hotso.fi 050 430 6109
Anu Kuisma anukau85@gmail.com 0400 726 051
Yhdysjäsenet toivovat jäsentapaamisten sisältöön liittyviä ehdotuksia. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityisaloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista.
Taina-Tuulia Hyvärinen taitupu@hotmail.com 040 869 7800
Sini Jalava sini.h@hotmail.com 040 517 1604
Venla Lallo venla.lallo@windowslive.com 400 314 772
Sirkku Juntto sirkkujuntto@hotmail.com 050 3473 043 TURKU
Satu-Maaria Lamberg sm.lamberg@gmail.com P. 040 592 0530
Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi 040 572 4632
Anna Kantalainen anna.kantalainen@hyvaks.fi 040 749 6194
Pia Manninen pia.manninen@yths.fi 0400 618 266
MEDIATIEDOT
33. vuosikerta
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki
Ilmestymis- ja aineistoaikataulu
Numero Aineistot Ilmestyy
Nro 1
Nro 2
Nro 3
Nro 4
22.1.2025 vko 9
15.4.2025 vko 22
19.8.2025 vko 39
4.11.2025 vko 50
Ilmoituskoot ja -hinnat
1/1 176 x 250 mm + bleed
1/2 70 x 210 mm
1/4 70 x 105 mm
Kannet 176 x 210 mm + bleed
2.–4. kannet 750 e 1. kansi ei mainoksia 1/1 700 e 1/2 500 e 1/4 400 e
Tarkempi mediakortti osoitteessa www.suuhygienistiliitto.fi. Lisätietoja ilmoitusmyynnistä.
Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan. Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta. Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitusmyyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen.
Maksun saaja
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry
Pankkiyhteys
IBAN FI6780001200705813
SWIFT DABAFIHH
SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL RY:N HALLITUS
Puheenjohtaja
Hanna Lähteenmäki puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi
Varapuheenjohtaja
Hertta-Kaisa Vaske hertta-kaisa.vaske@suuhygienistiliitto.fi
Sihteeri
Jaana Lahti jaana.lahti@suuhygienistiliitto.fi
Jäsenet
Essi Asikainen essi.asikainen@suuhygienistiliitto.fi
Tarmo Hiltula tarmo.hiltula@suuhygienistiliitto.fi
Jäsenasiat jasenasiat@suuhygienistiliitto.fi
Laskutus laskutus@suuhygienistiliitto.fi
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL
SSHL_ry
Suuhygienistiliitto (@SSHLry)
AKAVAN ERITYISALAT AE RY
Puh. 0201 235 340 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14
Jäsentietojen päivitys ja jäsenmaksut jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi puh. 0800 135 370 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–16
Jäsenpalveluiden sähköpostiosoite jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi
Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta Kunta-, hyvinvointialue-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektori Puhelin 0800 135 380 Puhelinaika arkisin klo 9–14 julkinensektori@akavanerityisalat.fi
Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta Puhelin 0800 135 350 Puhelinaika arkisin klo 9–14 yksityinensektori@akavanerityisalat.fi
Numerot ovat maksuttomia. Muista mainita viestissä nimesi, puhelinnumerosi, jäsennumerosi, jäsenyhdistyksesi ja kuvaus millaisessa asiassa tarvitset apua.
Työttömyysturva
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko puh. (09) 720 64343 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi
Yrittäjäkassa
Museokatu 8, PL 86,00251 Helsinki, Finland
Toimistomme on toistaiseksi suljettu asiakaskäynneiltä.
Ota yhteyttä neuvonta@yrittajakassa.fi
Puhelinneuvonta ma–to klo 9–11 ja ti 13–15
Onko sinulla mielessäsi ansioitunut suuhygienisti, joka ansaitsee tunnustusta työstään?
Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa!
Vuoden 2025 suuhygienisti saa 500 euron arvoisen Oral-B-stipendin sekä arvostetun tunnustuksen.
Lähetä ehdotuksesi perusteluineen
12.8.2025 mennessä sähköpostitse puheenjohtaja Hanna Lähteenmäelle: puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi
Huomioithan, että ehdokkaan tulee olla Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsen.
Ehdota omaa suosikkiasi ja ole mukana nostamassa suuhygienistien arvostusta!
Vuoden suuhygienisti julkistetaan loppuvuodesta 2025.
Jos voisit suositella potilaallesi jotain, mikä todella auttaa, mikset sitä tekisi?
Kyselyymme vastanneista suunterveyden ammattilaisista 100 % koki, että heidän suosituksillaan on merkitystä. Lumoral on tutkitusti tehokas työkalu, mutta sinun suosituksesi tekevät siitä potilaille korvaamattoman osan hoitoa.
Varaa koulutus ja ole se asiantuntija, jonka suosituksilla on merkitystä.
Kysyimme ammatilaisilta: Millaisia kliinisiä tuloksia olet havainnut Lumoralin käyttäjillä?
”BOP laskenut, ientaskujen syvyydet vähentyneet, suu siistimpi/puhtaamman näköinen”
Hammaslääkäri, Vaasa
”Olen huomannut plakkivärjäyksissä plakin määrän vähentyneen merkittävästi, tupakoitsijoilla värjäymien määrä vähentynyt, ikenet rauhallisemmat mikäli asiakkaalla järjestään aina äreä ientulehdus ilman parodontiittia.”
Suuhygienisti, Keski-Pohjanmaa
”Olen havainnut, että Lumoralin käyttäjien suunterveys on parantunut huomattavasti.”
Hammaslääkäri, Tampere
”Plakin ja hammaskiven määrän väheneminen, taskujen madaltuminen/taskuista ei enää vuotoa. Kariesriskipotilailla reikiintymisen väheneminen/ pysähtyminen. Limakalvoärsytyksen väheneminen (esim lichenin rauhoittuminen).”
Hammaslääkäri, Etelä-Pohjanmaa
