Tekoäly on tulevaisuuden työelämätaito

Teksti: Pirjo Sirkiä ja Kuva: Shutterstock

Työelämän kaikilla sektoreilla, taiteista terveydenhuoltoon, kehitetään tekoälyyn perustuvaa teknologiaa, ja sen hyödyistä ja haitoista keskustellaan. On arvioitu, että tekoäly tulee mullistamaan myös terveydenhuollon. Parhaimmillaan se vapauttaa aikaa hoitotyöhön ja potilaiden kohtaamiseen.

Tekoälyllä tarkoitetaan koneen tai tietokoneohjelman kykyä jäljitellä ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelytaitoja, oppimista, luovuutta ja suunnittelemista. Nopeasti kehittyvän generatiivisen tekoälyn ja sen käytön uskotaan lisääntyvän terveydenhuollossa.

Tekoälyyn perustuvaa teknologiaa käytetään terveydenhuollossa jo nyt esimerkiksi kuvantamisessa, diagnostiikassa, kuntoutuksessa ja terveydenhuollon resurssien suunnittelussa. Uusia malleja kehitetään nopeassa tahdissa. Esimerkiksi hammashoidon kuvauksessa tekoäly on tullut erityisesti kirurgisen hoidon avuksi. Planmecan, Suomen tekoälykeskuksen ja Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteistyössä kehittämä tekoälymalli paikantaa alaleuan hermokanavan 3D-röntgenkuvista ihmistä nopeammin ja tarkemmin. Tekoälyyn perustuva malli säästää suukirurgien ja radiologien aikaa muun muassa implanttihoidon suunnittelussa.

Robotit töihin

Julkinen terveydenhuolto kamppailee monien ongelmien parissa. Henkilöstöpula, talous ja väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu vauhdittavat uuden teknologian käyttöönottoa. Tekoälystä odotetaan apua näiden haasteiden ratkaisemiseksi. On arvioitu, että 20 prosenttia hoitajien tehtävistä on sellaisia, jotka voitaisiin hoitaa robotiikan avulla. Arvio perustuu Turun yliopiston ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) Robotit töihin -raporttiin. Raportissa todetaan, että Suomessa on henkeä kohden hoitajia toiseksi eniten Euroopassa, mutta sekään määrä ei riitä, sillä tällä hetkellä hoitajien työtä kuluu muihin tehtäviin kuin perustyöhön.

Kehitys on ollut nopeaa, ja nykyiset robotit voivat tekoälyohjelma ChatGPT:n ansiosta suorittaa yhä vaativimpia tehtäviä. ChatGPT:n sisältävät robotit pystyvät puhumaan samalla kun ne suorittavat tehtäviä ja ne voivat ottaa vastaan käskyjä. Siltä voi esimerkiksi pyytää lasin vettä tai hakemaan internetistä lehden ja lukea sitä ääneen. Inhimillisyyttä ja kosketusta robotti ei kuitenkaan tarjoa.

Yksin työskentelevälle suuhygienistille avustajarobotti, joka suorittaisi esimerkiksi potilasvaihtoon liittyvät siistimiset ja instrumenttien vaihdon, olisi taatusti tervetullut. Tämäkään visio ei tunnu tänään niin utopistiselta kuin se vielä kymmenen vuotta sitten olisi tuntunut.

On arvioitu, että 20 prosenttia hoitajien tehtävistä on sellaisia, jotka voitaisiin hoitaa robotiikan avulla.

Kirjaaminen nopeutuu

Aikaa vievä kirjaaminen on monen terveydenhuollon ammattilaisen mielestä pois varsinaisesta hoitotyöstä, ja se on turhauttavaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän kyselytutkimuksen mukaan kirjaamista pidetään kuitenkin tärkeänä hyvän hoidon vuoksi. Teknologiasta on toivottu helpotusta pidemmän aikaa, mutta vasta nyt generatiivisen tekoälyn myötä ongelmaan ollaan löytämässä ratkaisuja.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on kokeiltu tekoälytyökalua, joka pystyy nauhoittamaan potilaan ja lääkärin tai potilaan ja hoitajan välisen keskustelun. Sovellus osaa erottaa puhujat toisistaan. Keskustelun pohjalta syntyneen nauhoitteen perusteella tekoäly luo kirjausluonnoksen, jonka ammattilainen tarkistaa, hyväksyy ja kopioi asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Alustavia tuloksia pidetään lupaavina erityisesti ajansäästön kannalta. Mutta miten kauan kestää, ennen kuin tekoäly kirjaa statusraportit?

Monikulttuurisessa Suomessa ei aina löydy yhteistä kieltä sote-alan ammattilaisen ja asiakkaan välille. Perinteisen tulkkauksen tilalle on tulossa tekoälyyn perustuva, lähes reaaliaikainen tulkkaus. Markkinoilla on jo tulkkaukseen tarvittavat nappikuulokkeet ja sovelluksia, joiden avulla on mahdollista tehdä tulkkausta. Lisäksi tarvitaan kännykkä, joka löytyy lähes jokaisesta taskusta. Tulkkauspalvelut ovat hintavia, joten säästöt voivat olla huomattavia, kun käytetään tekoälytulkkausta perinteisen tulkkauksen sijasta.

Riskitöntä tekoälyn käyttö ei ole

Generatiiviseen tekoälyyn kohdistuu paljon odotuksia monilla aloilla, niin myös terveydenhuollossa. Tietosuojan varmistaminen on aivan keskeinen asia sote-sektorilla, samoin eettisten kysymysten pohdinta. Mitä tehtäviä voimme siirtää tekoälylle? Eriarvoistaako tekoäly palvelujen käyttäjiä, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää uusinta tekniikkaa? Hyväksymmekö robotin yksinäisen ihmisen pääasialliseksi avustajaksi? Kysymyksiä on paljon.

Riski piilee myös siinä, että luotamme liikaa tekoälyn laatimiin teksteihin. Tekoälymallit voivat tuottaa virheellistä tietoa ja luoda itse faktoja. Siitä syystä huolellinen tekstintarkistus on välttämätöntä, erityisesti terveydenhuollossa, jossa virheitä ei saa olla. n