SUUHYGIENISTINÄ ULKOMAILLA

Teksti: Virve Jääskeläinen ja Suvi Tare. Kuvat: Suvi Tare

”Rohkeutta, sopeutumiskykyä ja uuden kulttuurin omaksumista”

Suvi Tare on aina haaveillut ulkomailla työskentelystä. Haaveesta tuli totta, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus siirtyä työntantajan toiselle klinikalle Alankomaihin, jossa hänen tyttärensä asuu. ”Ulkomailla työskentely vaatii rohkeutta, sopeutumiskykyä ja uuden kulttuurin omaksumista”, lokakuussa Alankomaihin muuttanut Tare sanoo.

Mitä työn perässä Alankomaihin muuttaminen vaati?

Koska kyseessä oli työperäinen siirtyminen EU:n sisällä, voin työskennellä Alankomaissa suuhygienistinä ja tehdä tutkintooni kuuluvia toimenpiteitä. Työskentelen aluksi niin sanotulla rajatulla toimintaluvalla, kunnes tutkintoni hyväksytään Alankomaiden sosiaali- ja terveysministeriössä. Suomalainen ja hollantilainen suuhygienistikoulutus eroavat jonkin verran toisistaan. Täällä koulutukseen kuuluu esimerkiksi paikkaukset ja johtopuudutukset. Tästä syystä tutkintoani ei voida hyväksyä suoraan ilman lisäkoulutusta. Päivitän tutkintoni Alankomaiden tutkinnon tasolle. Suoritan täydennyskoulutuksen mahdollisimman pian. Muuttoon liittyi myös kielen opiskelu, sillä suuhygienistin palvelut on tarjottava asiakkaan äidinkielellä.

Kerro suuhygienistin työnkuvasta Alankomaissa?

Suuhygienistin päätehtävänä Alankomaissa on suun terveyden edistäminen. Sen lisäksi hän on erityisesti vastuussa parodontologisesta hoitoprosessista ja suurin osa asiakkaistani onkin aikuisia.

Työtehtäviini kuuluu parodontologisen tutkimuksen tekeminen, hoitosuunnitelman laatiminen, hoitotoimenpiteiden suorittaminen, neuvonta, ylläpitohoidot sekä hoidon vaikuttavuuden seuranta. Lisäksi teen suun terveystarkastuksia ja otan röntgenkuvia.

Vaikka hoitotoimenpiteet ovat samanlaiset kuin Suomessa, niin toimintaprosessit eroavat suuresti. Myös hoitoloiden toimintatavoissa on eroavaisuuksia. Täällä esimerkiksi työvaatteiden huolto kuuluu työntekijöille.

Vaikka hoitotoimenpiteet ovat samanlaiset kuin Suomessa, niin toimintaprosessit eroavat suuresti. Myös hoitoloiden toimintatavoissa on eroavaisuuksia. Täällä esimerkiksi työvaatteiden huolto kuuluu työntekijöille.

Minkälaisia potilaita kohtaat?

Potilaat ovat suurelta osin hyvin tietoisia suun terveyden merkityksestä. Suun terveyden haasteet ovat pitkälti samanlaiset kuin Suomessa, mutta tiheän käyntivälin vuoksi tilanne pysyy ehkä täällä paremmin hallinnassa. Useimmat potilaat käyvät tarkastuksessa ja hampaiden puhdistuksessa kuuden kuukauden välein. Tyypillisesti joka toisen tarkastuksen tekee hammaslääkäri ja joka toisen suuhygienisti. Potilaat käyvät parodontologisessa hoidossa 3–4 kuukauden välein, jolloin otan röntgenkuvat hoitosuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa lähetän heidät parodontologille jatkotuutkimuksiin.

Miten työtehtävät suuhygienistien ja muun suunterveydenhuollon ammattilaisten välillä jakautuvat?

Lasten suun terveystarkastukset tekee aina hammaslääkäri ja terveydenedistämistoimenpiteet terveyden edistämistyön hammashoitaja (preventive assistant). Terveyden edistämistyön hammashoitaja tekee myös hampaiden puhdistuksia ja terveysneuvontaa aikuisille. Suuhygienisti ohjaa asiakkaat hammashoitajalle silloin, kun varsinaista parodontologista hoitoa ei tarvita, vaan ongelmana on lähinnä vähäinen supragingivaalinen hammaskivi ja omahoidon puutteet.

Omassa yksikössäni suuhygienisti tekee myös paljon yhteistyötä esimerkiksi implantologin kanssa. Implanttiasennusta ei aloiteta ennen kuin siihen on lupa suuhygienistiltä eli potilaan omahoito ja suun terveydentila on saatu tarvittavan hyvälle tasolle ja potilas ymmärtää suun terveyden ylläpidon merkityksen. Myöskään oikomishoitoa ei aloiteta ennen kuin lapsen tai nuoren omahoito on riittävällä tasolla. Oikomisen erikoishammaslääkäri vaatii kirjallisen selvityksen tehdyistä ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja luvan aloittaa oikomishoito.

Yhteistyön muiden terveydenhuollon ammattilaisten tai muiden organisaatioiden kanssa hoitaa pääasiassa ennaltaehkäisevän työn hammashoitaja.

Millainen työaika Alankomaissa on?

Teen töitä viitenä päivänä viikossa. Työaikani on 38 tuntia, kliiniseen työhön on varattu 35,5 tuntia. Potilaita on päivässä 12–14, joten työtahti on huomattavasti tiiviimpi kuin Suomessa. Päivää pidentää tunnin palkaton ruokatauko, joka on kaikilla samaan aikaan. Se on mukava tapa kokoontua ja jutella muustakin kuin työasioista.

Suvi Tare on myös innokas pyöräilijä. Harrastus jatkuu pyöräilijöiden luvatussa maassa. ”Täällä on upeita luontoreitistöjä ja kaupungeissa pyörällä ajaminen on vaivatonta ja mukavaa. Liikenne kulkee paljon pyöräilijöiden ehdoilla. Utrecht on myös upea ja eläväinen yliopistokaupunki. Utrechtissä on yliopisto, josta valmistuu suuhygienistejä.”

Miten palkka ja työedut vertautuvat Suomeen?

Palkkataso on korkeampi kuin Suomessa ja verotus hieman alhaisempi, mutta asumiskustannukset ovat huikeat. Nettona palkkaa ei jää käteen paljon enempää kuin Suomessa. Lomaa kertyy suhteessa viikkotyömäärään ja työntekijän ikään. Minulla on vuosilomaa noin kuusi viikkoa. Lomaraha on pienempi kuin Suomessa ja sen määrä riippuu työehtosopimuksesta.

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteesi työssäsi?

Kieli. Minulla oli ensimmäisenä päivänä puoli tuntia aikaa perehtyä työhön itsekseni, sillä esimieheni oli Sveitsissä. Huomasin nopeasti, että kielitaitoni oli vielä erittäin huonolla tasolla. Hoitokone ei toiminut kunnolla, ja jouduin kirjaamaan kaiken paperille. Sain onneksi luettua potilastiedot erään hoitajan tunnuksia käyttäen. En ollut selvillä siitä, mitä minun piti tehdä, sillä kirjauksissa käytetyt termit eivät vastanneet niitä, mitkä olin opiskellut. Nyt se päivä jo naurattaa, mutta ei naurattanut silloin.

Kielen lisäksi vakuutuksiin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä on tuottanut haasteita. En ole aina ymmärtänyt, miten esimerkiksi hoidon kustannukset muodostuvat ja mitä korvataan vakuutuksista.

Miten vieras kieli vaikuttaa työhösi?

Se vaikuttaa vahvasti antamaani ohjaukseen. Joudun käyttämään apuna peiliä, pantomiimia ja englantia.

Olen ilokseni huomannut, että kielitaito paranee koko ajan. Lisäksi se, että paikalliseen kulttuuriin kuuluu tietynlainen rentous on helpottanut potilaiden kohtaamista ja työyhteisöön sujahtamista. Täällä ei ole yhtään ihmeellistä, että potilas esimerkiksi haetaan odotustilasta laulaen.

Mitä vinkkejä antaisit ulkomailla työskentelyä miettiville suuhygienisteille?

Lähde rohkeasti, mutta pakkaa mukaan rentoutta ja seikkailunhalua. Muutos kannattaa suunnitella hyvin, mutta hyväksy, että kaikkea ei voi tietää ja yllätyksiä sattuu aina. Mutta nehän reissusta tekevätkin juuri kokemisen arvoisen. n