Kuvapalvelu Matti U. Suominen / Suomen sairaanhoitajaliiton arkisto
Arkkipiispa Martti Simojoki vetosi 5.3.1968 terveydenhuoltoalan lakon vuoksi pääministeriin ja lakossa olevien järjestöjen puheenjohtajiin. Vasemmalta Lastenhoitajaliiton puheenjohtaja Sirkka Purola, professori Niilo Hallman, Kätilöliiton puheenjohtaja Anna Tamminen, arkkipiispa Martti Simojoki, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Toini Nousiainen ja Lääkintävoimistelijain yhdistyksen puheenjohtaja Mariana Harvia.
Laboratoriohoitajat, joiden ammatillinen koulutus käynnistyi 1950-luvulla, aloittivat järjestäytyneen edunvalvontansa vuonna 1958. Aloitteen asiassa tekivät joensuulaiset laboratorioteknilliset apulaiset, joiden mielestä yhteinen yhdistys oli tarpeen ammattitaidon kohottajana ja ylläpitäjänä sekä taloudellisten etujen valvojana. Suomen Sairaalalaborantit ry. perustettiin tammikuussa 1958 Helsingissä
16
Tieteellisten Seurojen talolla pidetyssä kokouksessa, jossa oli paikalla yli neljäkymmentä ammattikunnan edustajaa. Kolmisen kuukautta myöhemmin asialla olivat röntgenlaborantit, joiden uusi yhdysside Suomen Röntgenlaborantit ry. sai vuonna 1962 uudeksi nimekseen Suomen Röntgenhoitajat ry. Hammaslääkärien hoitoapulaiset päättivät oman yhdistyksen perustamisesta Suomen Kouluhammaslää-
Ta h d o n a s i a ”Kesk inäisestä kyräily stä fair playhin”
käriyhdistyksen järjestämillä hammashoitajien peruskursseilla elokuussa 1959. Syntynyt järjestö sai nimekseen Suomen Hammashoitajat ry. Toisaalta yhdistyskentässä tapahtui vähän myöhemmin myös merkittävä järjestöfuusio, kun Suomen Sairaanhoitajataryhdistys-SFF hyväksyttiin vuonna 1965 Suomen sairaanhoitajaliiton jäseneksi.