Teksti MARI VEHMANEN Kuvat Joonas Brandt
Kokonaisvaltainen
HY VINVOINTI
Liikunta hoivaa mieltä Liikunta nostaa mielialaa välittömästi pieninäkin annoksina. Varsinaisen harjoittelun ohella monelle on tärkeää päästä kuntoilemaan kivassa porukassa. Liikunnan vaikutus ihmisen fyysiseen hyvinvointiin on tunnettu jo pitkään. Koko ajan enemmän tietoa kertyy myös liikunnan ja mielenterveyden yhteydestä toisiinsa. − Liikunta on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Levon ja ravinnon tavoin se vaikuttaa aivan kaikkeen meissä ihmisissä. Säännöllinen liikunta ehkäisee fyysisiä sairauksia, purkaa stressiä, parantaa unta ja auttaa painonhallinnassa. On siis täysin johdonmukaista, että se edistää myös mielenterveyttä, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Tanja Laukkala sanoo. Eniten tutkimusnäyttöä on toistaiseksi saatu liikunnan tehosta lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Lisäksi sen on huomattu lievittävän ahdistuneisuushäiriöiden ja traumaperäisen stressihäiriön oireita. Euroopan psykiatriyhdistyksen suosituksen mukaan liikunta tukee niin ikään vaikeiden psyykkisten sairauksien kuten skitsofrenian hoitoa. − Liikunta näyttäisi siis olevan hyvä täydennys lähes kaikkien mielenterveyden ongelmien hoidon kokonaisuuteen. Ainoa apu se ei tietenkään voi tai saa olla, vaan yksi keino terapian, lääkityksen ja muiden hoitomuotojen rinnalla, Laukkala sanoo. Poikkeuksiakin on. Syömishäiriöön sairastuneella tai vaativaan käytökseen alttiilla henkilöllä pakonomaisesta ja ilottomasta harjoittelusta voi tulla osa taudinkuvaa. Myös kroonisen 8
SOVELI 2 . 2020
väsymysoireyhtymän hoidossa liikunnasta saattaa olla sekä hyötyä että haittaa. − Mielenterveyskuntoutujien selvälle enemmistölle liikuntaa voi joka tapauksessa suositella lämpimästi, Tanja Laukkala toteaa.
Sosiaalinen puoli tärkeä
Liikunnan suotuisien vaikutusten mielenterveyteen on arveltu johtuvan monista eri syistä. Osa niistä perustuu puhtaasti fysiologisiin reaktioihin: ponnistelu kiihdyttää mielihyvähormoni endorfiinin eritystä ja laskee stressihormoni kortisolin tasoa. Näin liikkuminen toimii ikään kuin kehon omana mielialalääkkeenä. Lisäksi liikunta palkitsee psykologisesti. Se antaa onnistumisen kokemuksia ja irrottaa kielteisistä ajatuksista. Hyvin monesti liikkumiseen liittyy myös mielihyvää tuottava sosiaalinen puoli. Yhdessä tekeminen tarjoaa tärkeitä kontakteja ja jopa vertaistukea. Toistaiseksi eniten on ehditty tutkia ryhmämuotoisen, aerobisen harjoittelun hyötyjä. Tanja Laukkalan mukaan tämä ei silti tarkoita, etteikö voimaharjoittelu voisi vaikuttaa yhtä lailla. Tutkimuksia ja tietoa karttuu jatkuvasti. − Lajilla ei varmastikaan ole niin paljon väliä kuin sillä, että liikunta on mieleistä ja itselle iloa tuottavaa. Ellei ensimmäinen jut-
