a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

SOVELI Soveltavan liikunnan asiantuntija

1 . 2020

LIIKUNveTrtAaisuus JA yhden

SOVELTAVAA PARKOURIA JA LUMILAUTAILUA

TYYPIN 1 DIABETES EI RAJOITA JAAKKO HYYTISEN HIIHTOHARRASTUSTA


SOVELI

12

s.

1 . 2020 Soveltavan liikunnan asiantuntija

Sisältö Kuva: Mikko Käkelä

3 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 7 Asiantuntijan näkökulmasta

Teema: Liikunta ja yhdenvertaisuus

8 Liikunnan ilo kuuluu kaikille 12 Esteetön liikuntapaikka palvelee kaikkia

Anu Halosen mukaan saavutettavuudessa on yhä parannettavaa.

16 Liikuntakoulutuksia yhdistyksille vuonna 2020 17 Lainasanat 18 Parkourilla yli esteiden 22 Sparraaja: Kymmenen prosentin liike 25 Tutkittua 26 Liikkujan ääni: ”Lenkillä pääsen flow-tilaan” 30 Liikuntavinkki:

26

Soveltava lumilautailu on yhteisöllinen harrastus

Kuva: Laura Vesa

s.

33 Palvelua kuntiin yhdenvertaisesti

molemmilla kotimaisilla kielillä 34 SoveLin jäsenjärjestöt 35 Soveltava liikunta SoveLi ry

Facebook Soveltava liikunta SoveLi ry

Soveli-lehti ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti) Julkaisija: Soveltava Liikunta SoveLi ry Päätoimittaja: Satu Juoperi Ulkoasu: Jaana Teräväinen

Jaakko Hyytinen innostaa liikkumaan diabetesyhdistyksessä.

Twitter Instagram @SoveLi_ry SoveLi ry

Toimitusneuvosto

Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottaja Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, lehtori, soveltava liikunta Satu Juoperi, SoveLi ry, viestinnän asiantuntija

Painopaikka: Arkmedia Oy, Vaasa 2020

Pia Nykänen, Tampereen Diabetesyhdistys ry, toiminnanjohtaja

NÄKÖISLEHTI

Mari Vehmanen, vapaa toimittaja

Näköislehti netissä: issuu.com/soveli

LEHDEN AINEISTOT JA TILAUKSET

Tommi Yläkangas, SoveLi ry, toiminnanjohtaja

Lehden aineistot: toimitus@soveli.fi

Kannen kuva: Laura Vesa

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: soveli.fi/tilaa

Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa 2020.


Soveltava liikunta SoveLi ry

PÄÄKIRJOITUS SoveLi kokoaa yhteen 20 soveltavaa liikuntaa

edistävää järjestöä. Olemme soveltavan liikunnan asiantuntija Suomessa.

Liity mukaan!

Matka vauhdin hurman äärelle Jäsenyyttä voivat hakea

Vaikutamme jäsenjärjestöjemme kanssa soveltavaltakunnalliset ja soveltavaa van liikunnan ja aktiivisen elämäntavan edistäliikuntaa edistävät rekisteröidyt miseksi. järjestöt. iikunta luo yhdenvertaisuut- jutussamme Lihastautiliiton sosiSoveLi jäsenjärjestöjensä liikuntatoiminJäsenmaksu on 500 e/vuosi. aaliturva-asiantuntija Katja Voltta.siivittää Todistin sitä itse eräänä taltaa. Tarjoamme asiantuntijaja koulutuspalveettä jokaisen visena lauantaina Talman las- ti kertoo uskovansa, Vapaamuotoinen jäsenhakemus luita sekä yhteistyöverkoston. kettelukeskuksessa. Siellä järjeste- oikeus liikkua on alettu tiedostaa osoitetaan SoveLin hallitukselle ”Viime aikoina julkityssä Lumitapahtumassa Tuemme jäsenjärjestöjemmelaskijat soveltavanparemmin: liikunosoitteeseen: SoveLi ry, saivat kokeilla soveltavaa lumilau- suudessa on puhuttu paljon muun nan asiantuntijuutta jakamalla hyviä käytäntöjä Valimotie 10, 00380 Helsinki hinnoista ja tailua ja laskettelua. Mäessä liikku- muassa harrastusten ja tietoa alan ajankohtaisista teemoista sekä talapsien misen ilosta nauttivat rinnakkain vähävaraisten perheiden tai osoitteeseen pahtumista. liikkua. Uskon, kelkka- ja pystylaskettelijat, lautai- mah­dollisuudesta tommi.ylakangas@soveli.fi Jäsenemme saavat kaksi kertaaOlymvuodessa et­ilmestä tämä keskustelu voi seuraavaklijat, ekakertalaiset ja Special si ja laajentua vammaisiin ja pitkä­ai­ pics -alppihiihtäjät. tyvän Soveli-lehden yhdistyksilleen postikais­ sairaisiin lapsiin ja nuoriin.” Esikuvat ja yhteisöllisyys ovat käsittelykulujen hinnalla. Sen keskustelun ylläpitäminen tärkeitä myös harrastusliikunnas­ sa. Tässä lehdessä kerromme on meidän tehtävämme. 11-vuotiai­den liikuntavammaisten Viestinnän asiantuntija Toiminnanjohtaja kaksosten lumilautailuharrastukSatu Juoperi Tommi Yläkangas lemme SoveLissa050 sitoutusesta. Hei­dän äitinsä mielestä on kohtaisia asioita soveltavan liikun544 1028 040 511 5941 satu.juoperi@soveli.fi tommi.ylakangas@soveli.fi neet yhdenvertaisuuden tärkeää, et­tä lapset saavat harrasnan kentiltä jatkossakin. edistämiseen muun toitaa siinä mis­sä muutkin ja kokea Otamme SoveLissa mielellämmintamme lisäksi myös viestinnäs- me vastaan palautetta lehdestä ja vauhdin hur­maa. Soveltavan asiantuntija sämmeHankekoordinaattori/ tuomalla liikuntakeskuste- sen sisällöstä. Jotta liikunnan erityistä tukea tarvitseva Projektkoordinator Anna Holmberg näkökulmia ja tekemälhenkilö pääsee vauhdin hurmaan, luun uusia Syksyllä toteutamme lehden lu040 551 4468 Lotta Nylund lä helposti saavutettavaa viestintää. tulee kuitenkin monen asian olla kijakyselyn, jossa pääsette kertoanna.holmberg@soveli.fi 050 5166 093 Siksilotta.nylund@soveli.fi uudistimme edessäsi ole- maan mielipiteenne tarkemmin. kohdallaan aina avustajasta kuljetuspalveluun ja sopivan liikunta- van Soveli-lehden värejä lisäämään ryhmän löytymiseen. Liikuntapai- helppolukuisuutta ja saavutetta- Keväisiä lukuhetkiä! vuutta. Lisäksi raikastimme lehkan myös olla esteetön SoveLipitää ry:n hallituksen varsinaiset jäsenet:parkOlavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto (pj) • denSuomen yleisilmettä selkeytimme kipaikalta pukutilaan ja takaisin. Satu Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliitto (vpj) • Annukka Alapappila, Sydänliitto •ja Sonja Bäckman, Psoriasisliitto • Juoperi Veera Farin, Hengitysliitto • Heidi Huttunen, CP-liitto ulkoasua. • Riitta Samstén, Neuroliitto teeman avulVaihtuvan Yhdenvertaisia liikkumismahViestinnän asiantuntija, dollisuuksia käsittelevässä teema- la tulemme nostamaan esiin ajan- päätoimittaja

Kuva: Mikko Käkelä

L

O

Soveltava liikunta SoveLi ry • Valimotie 10, 00380 Helsinki • soveli.fi

PS.

SoveLi vaikuttaa liikuntaneuvoston jaostossa SoveLin toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas on nimitetty valtion liikuntaneuvoston yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja kestävän kehityksen jaostoon meneillään olevalle toimikaudelle. Jaosto mm. valmistelee lausuntoja, aloitteita ja esityksiä liikuntaneuvostolle ajankohtaisista liikunnan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä kestävää kehitystä koskevista asioista. SOVELI 1 . 2020

3


LYHYESTI Koonnut Satu Juoperi

Kuva: Mikko Käkelä

Sporttitalolla soveltavaa liikuntaa kehittävät toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas, soveltavan liikunnan asiantuntija Anna Holmberg, hankekoordinaattori Lotta Nylund ja viestinnän asiantuntija Satu Juoperi.

Uusia sovelilaisia toimistolla ja hallituksessa SoveLi-tiimissä aloitti syksyllä uusia työntekijöitä. Soveltavan liikunnan asiantuntija Anna Holmberg vastaa järjestö- ja hankeyhteistyöstä sekä asiantuntijapalveluiden kehittämisestä. Viestinnän asiantuntija Satu Juoperi taas vastaa SoveLin viestintäkanavista ja viestinnän kehittämisestä. Toimisto sijaitsee Sporttitalolla Helsingissä, jossa työskentelee 61 eri urheilujärjestöä ja 400 työntekijää. Toiminnanjohtaja Tommi Yläkankaan perhevapaan ajan maaliskuusta heinäkuuhun sijaisena toimii Marja Koponen.

Alapappila Suomen Sydänliitosta ja Sonja Bäckman Psoriasisliitosta. Erovuorossa olevien jäsenien tilalle valittiin Heidi Huttunen CP-liitosta ja Veera Farin Hengitysliitosta. Lisäksi Riitta Samstén Neuroliitos-

ta jatkaa jäsenenä uudella kaudella. Uusina varajäseninä aloittavat Minna Sahlsten Psoriasisliitosta, Sirpa Kälviäinen Lihastautiliitosta ja Taina Piittisjärvi Parkinsonliitosta. 

SoveLi ry:n hallitus kaudelle 2020 – 2021 valittiin syyskokouksessa marraskuussa. Varsinaisina hallituksen jäseninä jatkavat puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta, varapuheenjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio Selkäliitosta, Annukka

4

SOVELI 1 . 2020

Kuva: Satu Juoperi

Hallitus 2020 – 2021

Annukka Alapappila, Minna Sahlsten, Sonja Bäckman, Kirsi Töyrylä-Aapio, Olavi Sydänmaanlakka, Riitta Samstén, Veera Farin ja Taina Piittisjärvi muodostavat osan SoveLin hallituksesta.


Liikuntaneuvoston kannanotto liikunnassa tapahtuvaan epäasialliseen käytökseen Valtion liikuntaneuvoston mukaan liikuntaja urheiluharrastuksissa tapahtuvaan syrjintään, häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen tulee puuttua systemaattisesti. Toimenpiteiksi liikuntaneuvosto nostaa esimerkiksi tietoisuuden lisäämisen syrjintään, häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisen toimintamalleista. Vuonna 2018 toteutetun lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan reilu kolmannes 15 – 19-vuotiaista nuorista ja yli 40 prosenttia 20 – 24-vuotiaista nuorista on ko-

kenut joskus tai usein epäasiallista käytöstä liikuntaharrastuksessa. Toimintarajoitteiset nuoret kokevat ikätovereitaan enemmän ja useammin kiusaamista tai syrjintää. Yhdenvertaisuuden esteitä ja syrjintää esiintyy liikunnassa myös erityisesti maahanmuuttajataustaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavien nuorten kohdalla.

Soveltavan liikunnan seminaarin tallenne katsottavissa

Ideoi soveltava Unelmien liikuntapäivä

SoveLi ja Folkhälsan järjestivät marraskuussa kaksikielisen soveltavan liikunnan seminaarin. 15 puheenvuorossa esiteltiin soveltavan liikunnan kenttää monipuolisesti. Seminaarin tallenteen voit katsoa osoitteesta soveli.fi.

Muutoksia KKI-hanketukeen

Ku va :K s lju Va

Ideoi soveltavan liikunnan pieni ja suuri tempaus Unelmien liikuntapäivänä! Liikkumisen pop-up-tapahtuma Unelmien liikuntapäivä on äi­tien­päivänä 10.5. Tapahtumia voivat järjestää esimerkiksi yhdistykset, työpaikat tai kunnat. Päivän voi toteuttaa jo ennakkoon perjantaina tai lauantaina tai pitää jatkot maanantaina. Päivän tapahtumakartta kokoaa tempaukset kaikkien nähtäville. Vuoden 2020 teema on ”pyydä kaveri mu­kaan”. Tavoitteena on, että jokainen sai­si viet­tää oman budjettinsa mukaisen lii­kun­ tapäivän. Valtion liikuntahallinnon 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestäjät haaste­taan toteuttamaan päivä Maksa mitä haluat -kon­ septilla, jossa asiakas päättää itse osal­ lis­tu­mis­maksunsa. Seuraa jäsenjärjestöjemme Unelmien liikuntapäivää SoveLin somekanavissa!

i at

KKI-ohjelman jakamat paikallishankkeiden ja kehittämishankkeiden hanketuet siirtyvät opetus- ja kulttuuriministeriöön osaksi liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustuksia. Avustuksia haetaan aluehallintovirastoista. Liikunnallisen elämäntavan paikallista kehittämisavustusta voidaan myöntää kunnille ja varhaiskasvatusta järjestäville rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille liikunnallista elämäntapaa edistäviin hankkeisiin. Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallista kehittämisavustusta taas voivat hakea rekisteröityneet yhteisöt ja säätiöt yleishyödylliseen valtakunnalliseen ja alueelliseen toimintaan.

Lue lisää kannanotosta: liikuntaneuvosto.fi

Lisätietoa päivästä: unelmienliikuntapaiva.fi Kerro tapahtumastasi sosiaalisen median kanavissa tunnisteella #unelmienliikuntapaiva Kuva lintutornista Liminganlahdella. SOVELI 1 . 2020

5


Luontoliikkujat kannustaa matalan kynnyksen luontoliikuntaan

LYHYESTI

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Luontoliikkujat-hankkeen tavoit­teena on vakiinnuttaa luonto­liikuntatoimintaa yh­dis­tyk­ siin ja lisätä liikunta­vastaavien asiantuntemusta sairastuneille sopivasta liikun­nasta.

Kuva: Julia Honkala, Malike

Lue lisää: allergia.fi/luontoliikkujat

Järjestöjen Liikkeelle luontoon -tapahtuma keräsi viime vuonna noin 400 kävijää.

Liikkeelle luontoon -tapahtuma 6.6. Vihdissä Maksuttomassa tapahtumassa on opastusta luontoliikuntaan ja ohjausta erilaisten toimintavälineiden käyttöön. Päivän aikana voi kokeilla erilaisia luontoharrastuksia sekä apu- ja toimintavälineitä. Pääset retkeilemään metsässä, paistamaan tikkupullaa, melomaan ja pyöräilemään. Liikkeelle luontoon -tapahtuma kutsuu kaikki mukaan Salmen ulkoilualueelle Vihtiin lauantaina 6.6.2020. SoveLi on mukana järjestämässä tapahtumaa. Lisätietoa: soveli.fi

Järjestöportaali liikkumisen edistämiseen Uusi järjestöportaali kokoaa UKK-instituutin sivustolta tietoa ja menetelmiä liikunnan ja terveyden edistämiseen järjestöissä ja yhdistyksissä. Se on suunnattu sote-järjestöjen liikunnan kehittämistyössä mukana oleville ammattilaisille. Portaali on osoitteessa ukkinstituutti.fi/jarjestoille 6

SOVELI 1 . 2020

Vertaistervari tukee elintapamuutosta Psoriasisliiton Vertaisterva­rit-hankkeessa koulutetaan ver­tais­ ohjaajia tukemaan ryh­missä elintapamuutok­sia. Vertaistapaamisten pää­tee­moja ovat liikunta, ra­vit­se­mus, päihteet ja uni. Ver­tais­terva­rit-han­ke käynnistyy huhtikuussa 2020 ja sitä toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla 2020 – 2022. Lue lisää: psori.fi/ajankohtaista

Back to Move! edistää nuorten selän ja niskan terveyttä Selkäliiton uusi Back to Move! -hanke edistää selän ja niskan hyvinvointia tukevaa oppilaitoskulttuuria toisen asteen oppilaitoksissa. Hanke on osa Liikkuva opiskelu -ohjelmaa. Hankkeen kyselyn mukaan opiskelijat ja opettajat koke-

vat, että opiskelijat istuvat liikaa opiskelupäivien aikana. Lue lisää: selkakanava.fi/backtomove Hanketta voi seurata myös Instagramissa@back.to.move

Anna palautetta Haluamme tehdä sinua kiinnostavaa lehteä. Kerro mielipiteesi lehdestä tai tietystä jutusta. Lähetä palautteesi osoitteeseen toimitus@soveli.fi


asiantuntijan

NÄKÖKULMASTA

Elinympäristö mahdollistaa liikkumisen ”Jos intoa löytyy mutta fasiliteetteja ei, sammuu liekki nopeasti.” na arvona on äärettömän tärkeä kai­kissa liikunnallisuutta edistävis­ sä suunnitelmissa ja toimenpiteissä. Lisäksi on hyvä huomioida, että liikkumaan mahdollistava elinym­ pä­ristö tavoittaa parhaiten jo valmiiksi liikunnalliset. Tämän vuoksi liikunnallisuutta edistävissä toimissa on pyrittävä yhdenvertaisuu­ den toteutumisen lisäksi löytä-

mään heidät, joille liikunnallinen elä­mäntapa on vielä vieras. Väkisin ei ketään saa liikkeelle eikä pi­dä­ kään saada. Mutta liikuntaympäris­ tön ollessa mahdollistavan lisäksi kut­suva ja houkutteleva, ollaan jo pit­källä.  Anna Holmberg soveltavan liikunnan asiantuntija, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja

Kuva: Mikko Käkelä

Vuoden ensimmäisen lehtemme teemaksi valikoitui liikunta ja yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuus käsitteenä juontaa juurensa jo antiikin Kreikkaan, joten varsin historiallisen teeman äärellä ollaan. Liikuntaan peilattuna yhdenvertaisuuden voidaan ajatella tarkoittavan sitä, että jokaisella on oikeus liikkua. Tämä on myös SoveLin toiminnan kivijalka ja tavoite, jonka kokonaisvaltaiseksi toteutumiseksi teemme töitä. Oikeus liikkua viittaa siihen, että liikkuminen on tavoiteltavan arvoinen asia – ja sitä se todella onkin nykytiedon valossa. Harvasta asiasta tai menetelmästä on niin vahvaa tutkimusnäyttöä terveyden edistäjänä, kuin mitä liikunnasta on. Siksi on valtavan tärkeää, että elinympäristömme olisi ihan jokaiselle ihmiselle liikkumaan mahdollistava ja jopa houkutteleva. Tässä asiassa ollaan jo onneksi oikealla tiellä – siitä esimerkkinä nykypäivän lukuisat soveltavan liikunnan mahdollisuudet tai luontoliikunnan esteettömyyden eteen tehdyt toimenpiteet. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Liikuntakäyttäytymisen muutos sysätään usein yksilön omalle vastuulle, mutta olosuhteiden so­ pi­vuudella ja mahdollistavalla elinympäristöllä on vähintään yhtä suuri merkitys liikunnallisen elämäntavan muotoutumiselle. Jos in­toa löytyy mutta fasiliteetteja ei, sam­muu liekki nopeasti. Siksi yh­ den­vertaisuuden merkitys ohjaava­

– Kun liikuntaympäristö on mahdollistavan lisäksi kutsuva ja houkutteleva, ollaan jo pitkällä, soveltavan liikunnan asiantuntija Anna Holmberg kirjoittaa. SOVELI 1 . 2020

7


8

SOVELI 1 . 2020


Teksti MARI VEHMANEN kuvat mikko käkelä

UNTA LIIK yhdenvertaisuus JA

Liikunnan ilo kuuluu kaikille Vielä tällä hetkellä kaikkien lasten ja nuorten oikeus mielekkääseen liikkumiseen ei toteudu. Yhdenvertaisuus voi olla liikunnan seuraava suuri trendi.

 Saila Luumi pelaa Uudenmaan Lihastautiyhdistyksen sähköpyörätuolisalibandyjoukkueessa: − Liikunta ja harrastaminen ovat tärkeitä kaikille. Tässä lajissa pääsee haastamaan itseä ja saa kuulua joukkoon.

mu­­kaan huonosti tai melko huonosti, raporttityöryhmään kuulunut so­siaa­liturva-asiantuntija Katja Voltti Lihastautiliitosta kertoo. Paremmin oli vastaajien mielestä onnistunut esimerkiksi kulttuuritapahtumiin osallistuminen. Katja Voltti uskoo, että liikunnan heikkoa tilannetta selittävät useat seikat. Vammaisen lapsen tai nuoren pääseminen liikuntaharrastukseen voi olla monimutkainen palapeli, jossa jokaisen osan on loksahdettava yhteen. − Ensinnäkin tarjolla pitää olla sopiva ryhmä ja riittävän esteetön liikuntapaikka. Mutta lisäksi lapsi saattaa tarvita kuljetus-, avustaja- ja tulkkauspalveluja. Jos yksikin näistä puuttuu, osallistuminen ei välttämättä onnistu, Katja Voltti toteaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että harrastusajat ja -paikat pitäisi tietää reilusti etukäteen. Vammattomien liikkujien on huomattavasti helpompi sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Lisäksi vastauksissa esiin nousivat liikuntaan sopivien apuväli-

neiden vähyys sekä puutteet vetäjien tiedoissa ja taidoissa. Ryhmiin ei välttämättä oteta vammaisia lapsia ja nuoria lainkaan ilman omaa avustajaa.

Harrastus suojaa kasvua

Kyselyn tuloksista huolimatta Katja Voltti uskoo, että muutos parempaan on mahdollinen. Hänen mielestään jokaisen ihmisen oikeus liikkua on alettu tiedostaa entistä selkeämmin. − Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon muun muassa harrastusten hinnoista ja vähävaraisten perheiden lapsien mahdollisuudesta liikkua. Uskon, että tämä keskustelu voi seuraavaksi laajentua vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsiin ja nuoriin. Katja Voltin mukaan mieleinen liikuntaharrastus voi parhaimmil­ laan olla vammaiselle lapselle mer­ kittävä kasvua suojaava ja hyvin­ vointia lisäävä tekijä. Merkitys so­ siaa­ lisille suhteille saattaa niin ikään olla valtava. − Ellei oma paikkaa ja kavereita tunnu löytyvän esimerkiksi kouluSOVELI 1 . 2020

9

JATKUU

Vammaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksissa osallistua liikuntaharrastuksiin on vielä paljon parannettavaa. Tällaiseen tulokseen päätyivät Vammaisfoorumi ja Ihmisoikeuskeskus kyselyssä, joka selvitti alle 25-vuotiaiden vammaisten ihmisten kokemuksia omien oikeuksiensa toteutumisesta. Kyselyn yksi osio keskittyi erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Muita teemoja olivat esimerkiksi koulutus ja terveydenhuolto.  − Jopa yllättävän heikko tulos oli, että alle 16-vuotiaista vastaajis­ta 59 prosenttia koki päässeensä ha­ lua­miinsa liikuntaharrastuksiin


maailmasta, liikuntaharrastus voi hyvinkin tarjota niitä. Vanhempia Katja Voltti kannustaa kiinnostumaan lapsen liikuntatoiveista ja tukemaan niitä parhaansa mukaan. − Ja mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä tärkeämmäksi tulee mahdolli-

suus päästä kulkemaan harrastuksiin myös itsenäisesti ilman vanhempia. Tämä pätee kaikkiin lapsiin ja nuoriin.

oma vertaisryhmä on tärkeä

Lihastautiliiton suurin paikallisyhdistys Uudellamaalla järjes-

tää myös omaa liikuntatarjontaa, muun muassa sähköpyörätuolisali­ ban­­dya ja -jalkapalloa. − Lihastautia sairastavien tarpeet liikunnan soveltamisessa vaihtelevat suuresti. Osa pystyy osallistumaan niin sanotusti tavallisiin ryhmiin, ja jotkut tarvitsevat pal-

Oma joukkue antaa kavereita ja vahvistaa itsetuntoa. Pallon perään kiirehtivät Jasmi Ahonen, Elias Ryökäs, Anni Kyröläinen, Saila Luumi, Atso Ahonen, Jesse Mursu ja Kasper Vuorinen.

Uusia työkaluja ohjaajille Liikuntaharrastus kiinnostaisi, mutta lähteminen mukaan jännittää. Ymmärränkö ohjeet? Osaanko tutustua muihin? Liito-hanke auttaa harrastamisen alkuun helsinkiläisiä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat tukea ADHD:n, autismin kirjon tai oppimisvaikeuk­ sien vuoksi. − Autamme perheitä ihan konkreettisesti sopivan seuran ja ryh10 SOVELI 1 . 2020

män löytämisessä. Harrastuskoordinaattorimme voi järjestää etukäteen tutustumiskäynnin ja lähteä mukaan ensimmäisille osallis­ tumiskerroille tueksi ja avuksi, projektipäällikkö Julia Anttilainen Kuntoutussäätiöstä kertoo. Hänen mukaansa kynnys lähteä liikkumaan muiden lasten ja nuorten joukkoon voi olla todella korkea. Jos alkujännityksen ja -hankaluudet onnistuu kuitenkin voittamaan, palkintona voi parhaimmillaan olla mahtavia onnistumisen kokemuksia, uusia kavereita ja pitkäaikainen harrastus. Liito-hanke tarjoaa myös ohjaa-

jille ja valmentajille koulutusta tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohtaamiseen. Koulutukset ovat täyttyneet nopeasti. − Moni urheiluseura toteuttaa ny­ kyään varsinaisen lajivalmennuk­ sen lisäksi muun muassa koulujen iltapäivätoimintaa, jossa mukana ovat kaikenlaiset lapset erityistarpeineen. Esimerkiksi oppimisvaikeudet ovat erittäin yleisiä. Jokaiseen isoon harrastusryhmään osuu siis varmasti lapsia, joille keskitty­ mi­nen ja ohjeiden seuraaminen on hankalaa. Liito-hankkeen koulutuksissa valmentajat saavat vinkkejä har-


jon tukea, Katja Voltti Lihastautiliitosta kertoo. Omat ryhmät merkitsevät hänen mukaansa osallistujille paljon muutakin kuin pelkkää urheilemista. − Ne toimivat samalla tärkeänä vertaisryhmänä sekä lapsille että vanhemmille. 

Syrjintä näkyväksi Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto toivoisi nykyistä enemmän yhteydenottoja liikuntapalveluissa kohdatusta syrjinnästä. Vain epäkohtiin tarttumalla maailma voi muuttua. Liikunnalla on merkittävä rooli yhteiskunnassa ja kansalaisten arJA yhdenvertaisuus jessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa liikunnan kysymyksiä kuitenkin on toistaiseksi käsitelty vain harvakseltaan.  − Liikunta on tosiaan yksi niistä elämänalueista, joista yhteydenottoja tulee yllättävänkin vähän. Vuosittain niitä on ainoastaan kymmenkunta, kun kokonaisuudessaan erilaisia syrjintää koskevia kontakteja kertyy vuodessa noin tuhat, ylitarkastaja Matti Jutila sanoo. Hänen mukaansa pieni määrä tuskin valitettavasti kertoo siitä, että yhdenvertaisuus toteutuisi esimerkillisesti kaikessa liikunnassa.  − Ehkä tilanteita ei vielä tunnisteta. Ja jos tunnistetaankin, ei tiedetä, kenen puoleen voi kääntyä.

LIIKUNTA

Valmentaja Mika Borg kertoo päivän taktiikasta.

Ennakkotapausten kautta asenteita voi muuttaa

joitusten suunnitteluun, erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja lapsen näkökulman ymmärtämiseen. − On valmentajallekin palkitsevaa löytää uudenlaisia ratkaisuja ja saada innostettua kaikki lapset mukaan, Julia Anttilainen sanoo. Hanke toimii Helsingissä, mutta sen julkaisemat materiaalit ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Hankkeen toteuttavat Kuntoutussäätiö, Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ja Helsingin seudun erilaiset oppijat HERO. 

Lue lisää: liikejatkuu.fi

Matti Jutila korostaa, että toimisto palvelee mielellään liikuntaa koskevissa asioissa. − Kun saamme tietoa, voimme selvittää asioita lisää ja laatia lausuntoja. Ennakkotapausten kautta asenteita ja käytäntöjä on mahdollista muuttaa. Jutilan mukaan yhteydenoton perusteeksi riittää pienikin epäily siitä, onko tullut kohdelluksi tasapuolisesti. Yhdessä voidaan tämän jälkeen käydä läpi kokemusta ja pohtia, onko syrjintää tapahtunut. Liikuntaa koskevissa harvoissa yhteydenotoissa ovat toistaiseksi korostuneet uimahallien ja kylpylöiden palvelut. Tämä on Matti Jutilan mukaan varsin ymmärrettävää. − Vesiliikunta soveltuu useille vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Lisäksi esteettömät tilat, oikeanlaiset apuvälineet ja avustaja ovat monelle välttämättömiä veteen pääsemiseksi. Matti Jutila on vastikään aloittanut valtion liikuntaneuvoston jaostossa, joka käsittelee yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. − Tehtävämme on varmistaa, että yhdenvertaisuus huomioidaan liikuntapolitiikassa. Oma kauteni jaostossa on vasta alussa, mutta työ tuntuu todella innostavalta ja merkitykselliseltä.  Lue lisää: syrjinta.fi SOVELI 1 . 2020

11


UNTA LIIK yhdenvertaisuus JA

Teksti MARI VEHMANEN kuvat mikko käkelä

Anu Halonen osallistui Myllypuron keilahallissa Uudenmaan CP-yhdistyksen omalle vuorolle. Hänen mukaansa tilojen esteettömyydessä olisi tyypilliseen tapaan pientä parannettavaa. Esimerkiksi luiska löytyy, mutta se on melko jyrkkä ja päättyy lähelle seinää.

Esteetön liikuntapaikka palvelee kaikkia Liikuntapaikkojen esteettömyys on parantunut viime vuosikymmeninä huimasti. Kohennettavaa on silti esimerkiksi tiedottamisessa ja erilaisten oheistilojen suunnittelussa.

Esteettömät asiakaspysäköintipaikat on sijoitettu hienosti urheiluhallin pääoven eteen. Pyörätuoliluiskalla varustettu sivusisäänkäynti on kuitenkin piilossa aivan rakennuksen toisella puolella. Tämäntapaiset esimerkit ovat hyvin yleisiä, kun liikkujilta kysytään kokemuksia harrastuspaikkojen esteettömyydestä. − Nykyään esteettömyys on tosiaan pääsääntöisesti pyritty huomioimaan. Mutta yksityiskohdissa 12 SOVELI 1 . 2020

voi olla puutteita, joista huomaa käyttäjien näkökulman jääneen miettimättä loppuun asti, esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä vahvistaa. Hänen mukaansa liikuntapaikkojen esteettömyys on kokonaisuudessaan aivan eri tasoa kuin muutama vuosikymmen sitten. Ennen vuotta 1973 valmistuneita rakennuksia eivät koskeneet minkäänlaiset esteettömyysvaatimukset.

Tilanne on siis parantunut kohde kerrallaan, kun vanhoja liikuntapaikkoja on saneerattu tai korvattu kokonaan uusilla. − Edelleenkään määräykset eivät kata erilaisten urheilulajien erilaisia tarpeita. Tila voi olla periaatteessa esteetön mutta toimimaton käytön kannalta, Johanna Hätönen sanoo. Palloiluhallissa on esimerkiksi saatettu varmistaa, että kentälle on pääsy pyörätuolilla. Pyörätuolirug-


täviä liikkujia onkin kerralla koolla isompi joukko.

Puutteista voi kertoa avoimesti

Johanna Hätösen mukaan ihmisten rooleja liikuntatapahtumissa ajatellaan turhan kapeasti. Apuvälineen käyttäjiä voi olla paitsi kentällä ja katsomossa myös toimitsijoina, huoltajina, valmentajina, erotuomareina tai vaikka median edustajina. Niin ikään näille ryh-

mille tarkoitettujen tilojen tulisi soveltua kaikille. − Katsomosuunnittelussakin on usein ajateltu, että erillinen esteetön tasanne riittää. Mutta tällöinhän pyörätuolin käyttäjä ei voi muiden tapaan seurata ja kommentoida tapahtumia kavereidensa kanssa. Esteetön yleisövessakin saattaa olla niin kaukana ja ruuhkainen, ettei siellä millään ehdi käydä erä- tai muun tauon aikana. Eräs tärkeä mutta usein unohSOVELI 1 . 2020

13

JATKUU

byjoukkue saattaa silti paikan päällä huomata, etteivät hallin käytäväja muut tilat riitä millään kaikkien saapumiseen käyttämille tuoleille ja lisäksi pelaamiseen tarkoitetuille toisille tuoleille. Hissiin mahtuu ehkä yksi pyörätuoli kerrallaan, jolloin koko harjoitusvuoro hupenee helposti hissillä ajelemiseen. Tyypillistä on myös esteettömien pukeutumis-, pesu- ja wc-tilojen vähyys. Niihin syntyy jonoja ja ruuhkaa, kun apuvälinettä käyt-


tuva puoli esteettömyydessä on tiedottaminen. Faktojen tulisi olla mahdollisimman helposti löydettävissä. − Aivan jokaisen liikuntapaikan nettisivustolla kannattaisi olla heti päävalikossa oma kohta esteettömyydelle. Sitä klikkaamalla löytyisivät sitten ihan konkreettisesti perusjutut: mihin pääsee parkkiin, mistä ovesta tullaan sisään, minkäkokoinen hissi on, minkä verran tiloissa on kynnyksiä ja portaita ja niin edelleen. Esteettömyyden pienistä puutteista häpeillään usein kertoa. On kuitenkin paljon parempi tietää

pulmista etukäteen kuin todeta ne vasta paikalle saavuttua. − Sitä paitsi käyttäjä tietää itse parhaiten, selviytyykö hän esimerkiksi parista askelmasta, Johanna Hätönen huomauttaa. Hänen mielestään liikuntapaikkojen kuten kaikkien muidenkin julkisten tilojen suunnittelijoiden ja omistajien tulisi muistaa, että esteettömyys palvelee kaikkia. Paljon puhutut lisäkustannuksetkin olisivat usein hallittavissa kysymällä käyttäjien näkemyksiä jo suunnitteluvaiheessa. − Esteettömyys on ihmisoikeuskysymys, hän summaa. 

Isot tapahtumat haastavat esteettömyyden Esteettömien majoitustilojen puute voi nousta isoissa liikuntatapahtumissa ongelmaksi, vaikka varsinaiset suorituspaikat soveltuisivat kaikille. Työ esteettömien liikuntamahdollisuuksien hyväksi on tuttua myös Suomen CP-liitossa. Liikuntatoiminnan suunnittelija Heli Valtiala kertoo, että CP-vamman vuoksi apuvälinettä käyttävien kokemukset ovat hyvin samanlaisia kuin muillakin esteettömiä liikuntapalveluita tarvitsevilla. Vaikka periaatteessa olisi pyritty palvelemaan kaikkia kävijöitä, kokonaisuus ei välttämättä toimi. − Pyörätuoliluiska keilahalliin on niin jyrkkä, ettei sitä pitkin pääse ylös omin voimin. Uimahallin niin kutsutulta invapuolelta ei voi mennä lainkaan saunaan. Kuntosalin ulko-ovi on liian kapea pyörätuo14 SOVELI 1 . 2020

leille, suunnittelija Valtiala luettelee esimerkkejä. Valtialan mielestä jo suunnitteluvaiheessa kannattaisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän järjestöjen ja kuntien vammaisneuvostojen asiantuntemusta. Suurten liikuntatapahtumien suunnittelussa on lisäksi törmätty erääseen osin yllättävään pulmaan. CP-liitto järjestää muun muassa valtakunnallisia, viikonlopun kestäviä boccia-kisoja. −  Olemme huomanneet, että isoissakin kaupungeissa esteetöntä majoitustilaa saattaa olla tarjolla to­della vähän. Hotelleissa ei välttä­ mättä ole koskaan mietitty, kuin-

ka paljon hyötyä jo pelkistä kaiteista olisi hyvin monelle asiakasryhmälle. Heli Valtialan mukaan positiivista on, että usein palveluntarjoajat ovat halukkaita korjaamaan esteettömyyden puutteita. CP-liitto valmistautuu parhaillaan Luonto kaikille -hankkeen pilotoimaan luontoliikuntatapahtumaan. Sen pääpaikkana toimiva eräkeskus on esi­mer­kiksi ryhtynyt saneeraamaan osaa majoitushuoneistaan ja muista tiloistaan pyörätuolin käyttä­jille sopiviksi. − Asiat muuttuvat kyllä, kun vain jaksamme antaa riittävästi palautetta. 


Jyri Pietinen avustajineen viihtyi keilaamassa. Laji on aivan uusi lisä Uudenmaan CP-yhdistyksen harrastusvalikoimassa.

Pääkaupunkisedun palvelukartta kokoaa esteettömyystiedot Pääkaupunkiseudun uudistettu sähköinen palvelukartta kokoaa yhteen tiedot alueen kaikista julkisista palveluista. Joukkoon kuuluu muun muassa yli 4 700 erilaista liikuntapaikkaa. Helsingin esteettömyysasiamies Pirjo Tujula kertoo, että palvelukartan sisältämät yksityiskohtaiset esteettömyystiedot täydentyvät koko ajan. − Tänä vuonna kartoitamme esimerkiksi noin 200 koulun liikuntasalin esteettömyyden yhdessä Paralympiakomitean kanssa. Tarkoituksena on tarjota kaikki tarvittava tieto siitä, miten käyttäjä pääsee sisään

ja pystyy toimimaan tiloissa. Koko ketju on kuvattu aina liikuntapaikalle saapumisesta alkaen. Pirjo Tujulan mukaan liikuntapaikkojen esteettömyys parantuu koko ajan. Tarjonnassa on edelleen isojakin aukkoja. Helsingissä ei esimerkiksi ole vielä ainuttakaan esteetöntä uimarantaa. − Tulevaisuudessa siirrytään toivottavasti yhä enemmän siihen suuntaan, että palveluista suunnitellaan alun perin kaikille sopivia. Silloin esteettömyyttä ei tarvitse erikseen korostaa. 

Tutustu uudistettuun palvelukarttaan osoitteessa palvelukartta.hel.fi SOVELI 1 . 2020

15


Kuvat Sydänliitto

Kuva Ikäinstituutti

Liikuntakoulutuksia yhdistyksille vuonna 2020 Koulutukset ovat avoimia kaikille yhdistyksille! Löydät tarkemmat tiedot tapahtumien järjestämisesta tai muutoksista järjestämisvastuussa olevan järjestön tapahtuma- tai koulutuskalenterista. PELAA LIIKKUEN – VINKKIPÄIVÄT

Tule mukaan pelaamaan tuttuja lautapelejä liikkuen. Koulutuksessa pääset kokeilemaan, millaista on toimia itse pelinappulana ja miten lautapelejä voi soveltaa liikunnalliseksi toiminnaksi. Sopii yhdistysten liikunnallisesta toiminnasta kiinnostuneille jäsenille ja esimerkiksi vertaisliikunnan ohjaajille. AJANKOHTA, PAIKKAKUNTA JA JÄRJESTÄJÄ la 14.3. Joensuu Syöpäjärjestöt la 18.4. Kokkola Hengitysliitto to 14.5. Sodankylä Aivoliitto la 16.5. Kuusamo Aivoliitto

LIIKUNTATREFFIT

Liikuntatreffeillä kuulet muiden yhdistyksien liikuntakuulumisia ja saat ideoita, miten oman yhdistyksen liikuntatoimintaa voisi vahvistaa. Sopii yhdistysten liikuntavastaaville, hallitusten jäsenille ja muille liikuntatoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille yhdistysten liikunta-aktiiveille. AJANKOHTA, PAIKKAKUNTA JA JÄRJESTÄJÄ la 21.3. Jyväskylä Hengitysliitto la 28.3. Pääkaupunkiseutu Sydänliitto la 18.4. Hämeenlinna Sydänliitto la 16.5. Vaasa Hengitysliitto la 3.10. Kouvola Sydänliitto la 14.11. Rovaniemi Aivoliitto 16 SOVELI 1 . 2020

ISTUMATANSSI JA LIIKUNTAVÄLINEIDEN KÄYTTÖ

Päivän aikana opitaan käyttämään musiikkia liikunnan tukena, tutustutaan senioritanssiin sekä opitaan hyödyntämään erilaisia liikuntavälineitä liikunnanohjauksessa. Sopii liikunnan vertaisohjaajille tai sellaisiksi aikoville. AJANKOHTA, PAIKKAKUNTA JA JÄRJESTÄJÄ la 18.4. Turku Ikäinstituutti la 3.10. Rovaniemi Ikäinstituutti

ISTUMAJOOGA

Jooga liikuntamuotona sopii kaikille. Tule oppimaan istumajoogaa mukavassa porukassa. Sopii yhdistysten liikunnallisesta toiminnasta kiinnostuneille jäsenille ja esimerkiksi vertaisliikunnan ohjaajille. AJANKOHTA, PAIKKAKUNTA JA JÄRJESTÄJÄ la 7.3. Tampere Ikäinstituutti la 16.5. Helsinki Ikäinstituutti

LISÄTIETOJA KOULUTUKSISTA sydanliitto.fi/koulutuskalenteri aivoliitto.fi/tapahtumat hengitysliitto.fi/tapahtumat diabetes.fi/tapahtumat


Lainasanat Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita ja eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa. Koonnut Satu Juoperi

Sydän 1/2020

”Nykyään lähes jokainen tankotreeni tuo upeita fiiliksiä. Intoa ja onnea siitä, että pystyn vielä harrastamaan, vaikkei kroppani ole enää se sama kuin ennen.” Anne-Marie Kainulainen, jolla on sydänsairaus.

Hyvä selkä 1/2020

”Liikunta on ihan parasta mielenterveyden hoitoa. Kun menee ulos lenkille, se vaikuttaa valtavasti mieleen. Siksi tuntuu hullulta, etten nuorena liikkunut.” Monipuolisesti liikkuva taiteilija Mari Rantasila, joka hoitaa selkää ja mieltä liikunnalla.

Ihon aika 4/2019

”Liikkuminen on tärkeä osa nivelpsoriasista sairastavan itsehoitoa. Liikkuvuusharjoittelu tulisi sisällyttää osaksi nivelpsoriasista sairastavan päivittäisiä rutiineja.” Harri Hämäläinen, fysiatrian erikoislääkäri ja Maria Sihvola, Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori.

Avain 6/2019

”Keilavalmentaja Heli Turjan mukaan keilaaminen on hyvä laji neuroväelle. Se on itsessään tasapainoharjoitus, ja siinä on monenlaista liikettä. Keilapallon kanssa ylös alas liikkuminen on rankkaa kenelle tahansa, mutta apuvälineiden ja avustajien avulla rasitusta voi säädellä.”

Porras 5/2019

”Siitä asti kun lajista pääsi jyvälle, siinä on mielestäni ollut parasta se, että vaikka käsien toimintakyky on itselläni huono, niin sähköpyörätuolisalibandyssa teen kuitenkin itse sen suorituksen.” Haukiputaan Heittoa edustava Anni Mannelin.

Diabetes 5/2019

”Terapiassa etsitään itsestä luovaa, ilmaisevaa liikettä. Sen avulla voi ilmaista ja vapauttaa tunteita, joita on sanallisesti vaikea tavoittaa ja joita ehkä on joutunut pidättelemään.” Marko Punkanen, trauma-, musiikkija tanssiliiketerapeutti kuvailee tanssi-liiketerapiaa masennuksen hoidossa.  SOVELI 1 . 2020

17


Teksti Juuli Lyyra-Eskelinen kuvat Mikko Pirinen / Suomen Parkour ry

Parkourilla yli esteiden Mielikuva parkourista liitetään usein urheilullisiin miehiin, jotka tekevät uhkarohkeita temppuja katoilla. Laji mielletään myös extremelajiksi, jossa otetaan riskejä. Tosiasiassa parkour on kaikkea muuta kuin hurjia temppuja ja riskien ottoa. Se on soveltavaa arkiliikuntaa parhaimmillaan.

18 SOVELI 1 . 2020

nen laji. Tietyllä tavalla se on harrastus ja tietyllä tavalla yhteisö, harrastaja ja -ohjaaja Piitu Viittanen kuvailee. Parkour on vaikuttanut myös muun muassa hänen tapaansa ajatella. – Esimerkiksi koulujutuissa voi tulla olo, ettei osaa tai kelpaa, mutta silloin pitää ajatella, ettei ole pakko olla aina paras.

Kynnys osallistua matalalle

Parkourin elementit nousevat vahvasti esiin Suomen Parkour ry:n (SPY) Girls&Co-tapahtumassa. Su­ ku­puo­lisensitiivinen tapahtuma on suunnattu tytöille, naisille ja su­ ku­puo­livähemmistöille. Viime kesänä ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma oli lajille ominaisessa urbaanissa kaupunkiympäristössä Helsingin Merihaassa, joka on parkouraajien keskuudessa tunnettu kokoontumispaikka. Merihaka valikoitui tapahtumapaikaksi, koska se on fyysises-

JATKUU

Yhteisöllisyys on parkourin yksi tärkeimmistä elementeistä. Ihmiset kokoontuvat yhdessä jameihin eli treenaamaan yhdessä. Kaupunkilähiö betonimuureineen, portaineen ja kaiteineen avautuu aivan uusin silmin, kuin suurena leikkikenttänä, kun sitä osaa katsoa parkourin näkökulmasta. Betoniviidakko suorastaan kutsuu luokseen kokeilemaan. Parkouria voi harrastaa kaikkialla, missä on erilaisia kaiteita, muureja, kiviä, kantoja, telineitä tai portaita. Lajiin kuuluu kiipeily, hyppiminen, tasapainottelu, ylittäminen, alittaminen ja eteneminen eri tavoin esteiden yli, ali tai ympäri. Erilaiset esteet muuttuvat parkourissa haasteiksi ja uusiksi mahdollisuuksiksi. Tämä on myös yksi lajiin vahvasti liittyvistä elementeistä ja sen filosofia: esteet niin treenatessa kuin omassa elämässä on tehty ylitettäväksi. – Parkour on aina kiinnostanut. Se on monipuolinen ja yhteisölli-


SOVELI 1 . 2020

19


Parkour ei ole uhkarohkeaa riskienottoa vaan harkittua tekemistä. Se vaatii tarkkaa keskittymistä. Harjoittelun periaatteita ovat vastuullisuus ja turvallisuus.

Kuva: Outi Tervonen

Parkouria voi tehdä käytännössä missä vaan. Sen aloittaminen vaatii vain ennakkoluulottomuutta ja uskallusta. Liikuntarajoitteistaan huolimatta Liisa Uski ja Juuli Lyyra-Eskelinen soveltavat parkouria omalla tyylillään.

ti esteetön, mikä on tärkeää yhdistyksen tapahtumapaikkoja valittaessa. Vaikka laji onkin yhteisöllinen, tekee jokainen sitä omalla tasollaan ja omassa tahdissaan. Se, mikä yhdelle on iso haaste, on toiselle pieni juttu – ja päinvastoin. Kaikille löytyy tekemistä tasosta riippumatta, ja toisia tuetaan.  – Tykkään kannustaa toisia ja nähdä heidän kehityksensä. Muiden hyvistä suorituksista ei tarvitse olla kateellinen, Piitu Viittanen sanoo. Lähtökohtaisesti parkour ei ole kilpailulaji eikä toisia vastaan kisata. Näin on myös Girls&Co-tapahtumassa. Erilaisia sukupuolisensitiivisiä parkourtapahtumia on järjestetty ympäri maailmaa, ja Suomessa ne ovat muodostuneet vuosittaiseksi tavaksi. SPYn tavoite tapahtuman järjestämisessä on, että 20 SOVELI 1 . 2020

kynnys kokeilla parkouria ja tapahtumiin osallistuminen olisi kaikille mahdollisimman matala.

Soveltaville parkourryhmille on tilausta

Parkourin skaala on laaja. Ohjausta tarjoavat paikallistoimijat ovat soveltaneet lajia erilaisille ryhmille. Näkö- ja kuulorajoitteisille parkouria ohjannut ammattilainen Hannu Rouvinen vahvistaa, että laji on monipuolisesti sovellettavissa.  – Jokainen saa tehdä omalla tyylillään ja ottaa oman tilansa. Laji tarjoaa sopivia haasteita kaikille. Parkour on helposti lähestyttävä laji, jossa omat rajoitteet unohtuvat hauskan tekemisen ja muiden kanssa olemisen myötä. Silloin myös sosiaalinen paine tekemisessä laskee. Soveltavalle parkourille on kysyntää. Useat SPYn jäsenjärjestöt

ovat toivoneet saavansa lisää tietoa ja taitoa toteuttaakseen uusia soveltavia parkourryhmiä.   –  Toimintaa on haluttu lisää, koska parkour on avoin ja vapaa laji. Vapaassa liikkumisessa voi toteuttaa itseään eikä kenenkään tarvitse tuntea itseään ulkopuoliseksi. Osalle laji on tuonut innon liikkumiseen. Parkouria ei voi tehdä väärin, Rouvinen valaisee.

Liikkumisen voima parkourista

Parkour on itsensä haastamista ja ylittämistä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Se on omien rajojen etsimistä, kehontuntemuksen ja ke­honhallinnan löytymistä ja oi­ val­tamista. Niiden myötä itsetunte­ mus, itseluottamus ja ongelmaratkaisutaito kehittyvät.  – Kyse on esteiden ylittämisestä, ei niinkään tekniikoista ja nii-


– En olisi näin hyvässä fyysisessä kunnossa ellen olisi alkanut tekemään parkouria, toteaa parkourharrastaja ja -ohjaaja Piitu Viittanen (oikealla).

den täydellisestä osaamisesta. Tärkeintä on oppia soveltamaan liikkeitä ja tekniikkaa eri ympäristöihin omalla tasolla, summaa lasten eri­ tyisryhmää ohjannut parkourohjaaja Janne Laurila. Girls&Co:n kaltaiset tapahtumat ja jäsenjärjestöjen järjestämät erilaiset ryhmät ovat vain alkua soveltavalle parkourille. Niin SPYllä kuin usealla paikallistoimijalla on halu jakaa vapaan liikkumisen ilo ja turva parkourin keinoin.  – On hyvä, että monella taholla mietitään soveltavaa liikuntaa enemmän ja saadaan ideat toiminta- ja hankesuunnitelmiin, jotta se johtaisi myös tekoihin, kiteyttää yhdistyksen toiminnanjohtaja Laura Lammi.  Kirjoittaja opiskelee HUMAKissa yhteistöpedagogiksi ja oli SoveLissa työharjoittelussa.

Parkour Suomessa Pariisin lähiöistä lähtöisin oleva parkour rantautui Suomeen 2000-luvun alussa. Television uutisjuttu sai nuoret kiinnostumaan vapaamuotoisesta lajista. Ei aikaakaan, kun kaduilla vilisi seinille hyppeleviä nuorukaisia, ja yhteiset jamit muodostuivat. Parkourin tekeminen muuttui nopeasti järjestäytyneeksi. Harrastajat perustivat Suomen Parkour ry:n vuonna 2003, ja lajia alettiin opettaa. Lajia voi harrastaa sekä sisällä että ulkona. Toimintaa järjestää usea eri taho. Jamittelijoita saattaa kuitenkin yhä nähdä ympäri Suomea etenkin kesäisin. Helsingissä pyörivät edelleen legendaariset vakiojamit, jonne harrastajat kerääntyvät treenaamaan yhdessä.

SUOmen Parkour ry, SPY  Vuonna 2003 perustettu parkourin virallinen

kattojärjestö Suomessa

ja lisää parkourin tunnettuutta

 Yhdistys edistää parkourin turvallista toimintaa  Jäsenjärjestöjä on 25, henkilöjäseniä 8700

SOVELI 1 . 2020

21


Teksti ja kuvat Satu Juoperi

Kymmenen prosentin liike Kari Koivumäen mukaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikuntakulttuurissa muuttuvat muun yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Lisää lähiliikuntapaikkoja, ulkoilu­ reittejä, puistoja ja viheralueita, joilla tuetaan erityisryhmien liikkumista. Näillä keinoilla hallitusoh­ jelmassa halutaan edistää ulkoilua ja arkiliikuntaa.  – Tällaista kirjausta ei muutama vuosikymmen sitten olisi vielä nähty, toteaa viidellä vuosikymmenellä soveltavan liikunnan kehitystä työkseen seurannut Kari Koivumäki. Hänen mielestään liikuntakult­ tuu­rin tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­ suus­ kehitys on pysäyttämätön mut­­ta positiivinen prosessi.  – Se on lumipalloefekti, joka liittyy arvojen ja asenteiden muutokseen. Muistan työuraltani keskustelun, jossa perustelimme, miksi vaikeavammaisella tuli olla oikeus päästä opiskelemaan liikunta-alan oppilaitokseen. Silloin sitä ei ymmärretty.

Syy liikkua on muuttunut

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat urheilu- ja liikuntakulttuu­ 22 SOVELI 1 . 2020

riin, ja siksi soveltavan liikunnan mer­ kitys ymmärretään nykyisin pa­remmin. Tiedon hokeminen lii­ kun­ nan terveysvaikutuksista ja toi­mintakyvyn ylläpitämisestä on kan­nattanut. Järjestöjen ja yhdis­ tys­ ten lisäksi tietoisuutta liikunnan vai­kutuksista terveyteen ovat li­sän­neet liikunta-alan oppilaitokset ja kun­tien erityisliikunnan­oh­ jaa­jat. Nykyään olympiamitalin tavoittelu ei ole enää ainoa syy liikkua. Tiedon lisääntyminen näkyy esimerkiksi ikäihmisten liikunnan arvostamisena. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö ei Koivumäen mielestä tee soveltavasta liikunnasta valtavirtaa.  – On haihattelua ajatella, että pit­ käaikaissairaat menisivät seu­ roi­ hin urheilemaan. Ohjattuun kun­toliikuntaan osallistuminen on mah­dollista vain osalle. Olympia­ komitean ja sen jäsenjärjestöjen teh­tävä ei tule olemaan koko kansan liikuttaminen. Luontevaa sen si­jaan on, että, Olympiakomitea ja

”Liikuntakulttuurin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskehitys on pysäyttämätön mutta positiivinen prosessi.”


SPARR A A JA

Pa­ ralympiakomitea pitävät huolta huip­pu-urheilusta ja soveltavaa liikun­taa toteuttavat järjestöt hoitavat oman leiviskänsä.

Epätasa-arvon kritiikki

Ei soveltava liikunta valtavirtaa ole ollut ennenkään. SoveLi ry:n perustamisen taustalla oli kritiikki kansan­terveysjärjestöjen epätasaar­vois­ta tilannetta kohtaan, sillä jär­jes­töjen pitkäaikaissairaiden jäsenten liikuntatoimintaa ei tuettu opetus- ja kulttuuriministeriön lii-

kuntatuella. Urheiluseuratkaan eivät tar­jonneet jäsenille sopivaa liikuntamuotoa. SoveLia tarvittiin, jotta kansanterveysjärjestöt pääsivät valtionavun piiriin ja jäseniä päästiin liikuttamaan. Suomen erityisliikunnan yhdistys SEY perustettiin 1993. Koivumäki oli mukana perustamassa järjestöä. Tavoite oli saada isoihin kansanterveysjärjestöihin päätoimiset liikuntatyöntekijät suunnittelemaan liikuntaa paikallisjärjestöissä. Lii-

kuntatyöntekijä oli avain siihen, että erityistarpeet osattiin ottaa huomioon liikunnan suunnittelussa ja ohjaajien koulutuksessa. Tavoite toteutui. Nyt kahdeksassa SoveLin jäsenjärjestössä on päätoiminen liikuntatyöntekijä johtamassa liikunnan kehittämistä.  – Osa järjestöistä on ohjannut liikkumaan tuhansia sellaisia hen­ ki­löitä, jotka muutoin olisivat ko­ko­ naan liikuntatoiminnan ulkopuo­ lella. Suuret kansanterveysjärjestöt, kuten Hengitysliitto, Reumaliitto ja SOVELI 1 . 2020

23

JATKUU

 – Osa järjestöistä on ohjannut liikkumaan tuhansia sellaisia henkilöitä, jotka muutoin olisivat kokonaan liikuntatoiminnan ulkopuolella, Kari Koivumäki sanoo.


Kari Koivumäki peräänkuuluttaa paikallisyhdistysaktiivien kouluttamista tulevaisuudessa vaikuttamistyöhön, viestintään ja yhteistyöhön kunnan kanssa.

Sydänliitto, ovat suunnitelmallisella työllä laajentaneet huomattavasti suomalaisen liikunnan kirjoa.

Panostusta koulutukseen

Liikunnan kirjo ei olisi laajentunut ilman ammattimaista järjestötyön osaamista. Koivumäki peräänkuuluttaa tulevaisuudessa paikallisyhdistysaktiivien kouluttamista vaikuttamistyöhön, viestintään ja yhteistyöhön kunnan kanssa. Järjestötyö on ammattimaista asiantuntijatyötä, ja tämän asiantuntijuuden avulla yhdistys voi saada liikunnalle oikeudenmukaisen aseman kunnassaan. Järjestötyön merkityksen ymmärtäminen on tärkeää myös niiden ulkopuolella.  – Avustuspäätösten tekijöillä tulisi olla valistuneisuutta siitä, mikä järjestön arvo soveltavan liikunnan kentällä on. Järjestöillä on yhteiskunnassa täydentävä ja yhteistyön merkitys.

Väestöryhmien koko huomioitava

Koivumäki palaa tasa-arvon tavoitteluun. Hänen mielestään urheilun lajiliittojen ja soveltavaa liikuntaa toteuttavien järjestöjen valtiona-

24 SOVELI 1 . 2020

vustusten välillä on epäsuhta. Alan konkari perää väestöryhmien koon huomioimista liikkumisen määrärahojen jaossa.  – Soveltava liikunta on osallistujamäärältään kymmenen prosentin liike urheilun ja liikunnan sisällä. Kymmenen prosentin osallisuuden tulisi ulottua myös määrärahoihin. Nyt rahoituksen osuus on noin viisi prosenttia. Hän näkee, että soveltavaa lii­

kun­taa toteuttavien järjestöjen kan­santaloudellinen merkitys on huo­ mionarvoinen. Niitä tukemalla so­ siaa­li- ja terveydenhuollon mää­rä­ rahatarve vähenee. Entä mikä olisi oikeudenmukai­ nen määrä järjestöjä ministeriön liikuntatuen piirissä? Eläköityneen tuen myöntäjän mielestä liikunnan veikkausvoittovaroista voisi päästä osalliseksi riittävällä määrällä liikuntatoimintaa. 

Kari Koivumäki  Koulutus: filosofian maisteri  Työskenteli erityisliikunnan suunnittelijana 12 vuotta

Liikuntatieteellisessä Seurassa, 5 vuotta Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAUssa ja 25 vuotta opetus- ja kulttuuriministeriössä.

 SoveLin edeltäjän eli Suomen erityisliikunnan

yhdistyksen perustajajäseniä vuonna 1993. SoveLin ensimmäinen sihteeri.

 Harrastukset: pallopeleistä erityisesti lentopallo ja squash,

lintubongaus sekä luontoliikunta


TUTKIT TUA

Koonnut Satu Juoperi

Sydänpotilaat hyötyvät liikunnasta jopa terveitä enemmän Liikunta on hyväksi kaikille, mutta sydän- ja verisuonitauteja potevat saattavat saada siitä erityisen paljon hyötyä. Tutkimuksen mukaan sama määrä liikuntaa antaa heille enemmän lisävuosia kuin terveille. Tutkimus julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja se perustuu 130 000 sydän- ja verisuonitautipotilaan ja 310 000 terveen kuusivuotiseen seurantaan. Vapaa-ajan liikunta liittyi kummassakin ryhmässä pienempään riskiin menehtyä seurannan aikana, mutta vaikutus oli suurempi sydänpotilailla.

Liikunta vähentää lapsen maksarasvaa Lihavilla lapsilla todetaan entistä useammin maksan rasvoittumista. Tuoreen tutkimuksen mukaan sitä voidaan

vähentää lisäämällä liikuntaa. Tutkimuksen perusteella maksan rasvapitoisuus pienenee jo viidessä kuukaudessa lapsilla, jotka alkavat harrastaa intensiivistä liikuntaa kolmesti viikossa. Vastaavaa hyötyä ei saavuteta pelkillä ruokavalio- ja muilla elämäntapamuutoksilla. Maksan rasvoittuminen ja rasvamaksa ovat haitaksi, sillä ne suurentavat diabetesriskin lisäksi vaaraa sairastua myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoverenkiertohäiriöihin.

Liikunta saattaa hillitä geneettistä masennusriskiä Liikuntaa harrastavat sairastuvat masennukseen muita harvemmin. Tutkimuksen perusteella tämä pitää paikkansa myös henkilöillä, jotka ovat geeniensä takia alttiita masentumaan. Tutkimus perustuu 8 000 yhdysvaltalaisen terveysrekisteri- ja geenitietoihin. Tässä tutkimuksessa riittävä liikuntamäärä oli noin 35 minuuttia päivässä. Hyödyt sai kohtuullisen raskaista liikuntamuodoista, mutta myös esimerkiksi venyttelystä. 

LähdE: Uutispalvelu Duodecim

SOVELI 1 . 2020

25


Teksti MARI VEHMANEN kuvat LAURA VESA

26 SOVELI 1 . 2020


liikkujan Ä ÄNI

”Lenkillä pääsen flow-tilaan” Jaakko Hyytisen liikuntaharrastuksia ei tyypin 1 diabetes ole koskaan rajoittanut. Viime vuosina myös kuntosali on tullut

Vihdoin lunta! Kangasalla asuva Jaakko Hyytinen on päättyneenä talvena monien muiden pirkanmaalaisten liikkujien tavoin vetänyt jalkaan huomattavasti useammin lenkkitossut kuin hiihtomonot. Mutta lopulta helmikuun alkupäivinä päästiin myös laduille. Säännölliset juoksu- tai hiihtolenkit kuuluvat Hyytisen, 48, viik-

ko-ohjelmaan. Lapsuudessa puhjennut tyypin 1 diabetes ei ole milloinkaan estänyt häntä nauttimasta monipuolisesta liikunnasta.  − Olen Etelä-Pohjanmaalta isosta perheestä. Olimme koko sisaruskatras todellisia urheiluhulluja. Kaikki illat vietettiin ulkona ja keksittiin mitä erilaisimpia lajeja. Pallopelien lisäksi järjestimme esimerkiksi ampumahiihtokisoja ilmakiväärit selässä, hyppäsimme mäkeä ja pidimme viisi- ja kymmenotteluita. Vuosien varrella Hyytisen lajivalikoimaan on ehtinyt kuulua esimerkiksi golfia, vesihiihtoa, salibandya ja kaukalopalloa.  − Laskettelemassakin käymme jonkin verran perheen kanssa, mut­

JATKUU

tutuksi oman diabetesyhdistyksen ryhmässä.

SOVELI 1 . 2020

27


Diabetes ei Jaakko Hyytisen mukaan ole hänelle itselleen ainoa tai edes tärkein syy liikkua säännöllisesti, mutta aktiivinen elämäntapa auttaa pitämään hoitotasapainon hyvänä.

ta sitä en laske oikein kuntoiluk­si: kone vie ylös ja painovoima alas, Jaakko Hyytinen nauraa. Liikunnan roolia arjessaan Hyytinen kuvailee erittäin suureksi. Varsinkin pitkillä lenkeillä ajatukset tyhjenevät tehokkaasti.  − Kutsuisin sitä jonkinlaiseksi flow-tilaksi. Olen joskus yrittänyt laittaa lenkille kuulokkeisiin soimaan äänikirjan tai jotakin muuta hyödyllistä, mutta kuuntelemisesta ei tule oikein mitään. Liikunnan vaikutuksesta mielialaan kertoo paljon sekin, että jo parin päivän tauon jälkeen vaimo alkaa yleensä patistella minua lenkille.

Välipaloja tarpeen mukaan

Diabetes ei Jaakko Hyytisen mukaan ole hänelle itselleen ainoa tai edes tärkein syy liikkua säännöllisesti, mutta aktiivinen elämäntapa auttaa pitämään hoitotasapainon hyvänä.  − Onhan se mukava ajatus, että olen lähemmäs viisikymppisenä edelleen hyvässä fyysisessä kunnossa. Ainakin olen tehnyt parhaani välttääkseni diabeteksen lisäsai-

28 SOVELI 1 . 2020

raudet. Tiedostan kyllä, että meille pitkään sairastaneille komplikaatioita voi jossain vaiheessa tulla terveellisistä elämäntavoista huolimatta. Jokaisen tyypin 1 diabeetikon täytyy opetella tuntemaan liikunnan vaikutus omaan verensokeritasapainoonsa ja mukauttaa hoitorutiinit sen mukaan. Ennen pitkiä lenkkejä Jaakko Hyytinen antaa verensokerin nousta noin 10:een mmol/l eli melko korkeaksi, sillä lukema laskee yleensä tasaisesti koko suorituksen ajan.  − Jos olen juoksemassa tai hiihtämässä oikein pitkään, nautin tasaisin väliajoin jotakin pientä makeaa pitääkseni verensokeria yllä. Talvella saatan lisäksi ottaa mukaan jotain lämmintä juotavaa. Hypoglykemiat eli erittäin alhaiset verensokerit eivät ole haitanneet liikkumista ongelmaksi asti. Nykyään lukemien tarkkaileminen on helppoa sensoroinnin eli verensokerin jatkuvan seurannan ansiosta. Myös kännykkä tuo turvaa pitkille metsäreiteille. Tosin kerran osallistuminen erääseen juoksutapahtumaan me-

ni piloille, kun Hyytinen innostui kor­jailemaan verensokeria nopea­ vai­kutteisella insuliinilla vielä juuri ennen lähtöä.  − Silloin verensokeri ei meinannut nousta millään, vaikka kuinka tankkasin välipaloja. Oli pakko vaihtaa juoksu kävelyksi. Otin kerrasta opiksi, enkä tee samaa virhettä enää uudelleen. Sen sijaan salibandy vaikuttaa täysin päinvastaisesti ja nostaa verensokeria. Ilmiö on tuttu useimmille joukkuelajeja harrastaville tai kilpaa urheileville diabeetikoille. Pelin tai kilpailun henkinen jännitys saa kehon erittämään adrenaliinia, mikä taas nostaa verensokeria.  − Otan kyllä säbäpelit sopivan mutta en liian tosissani, Jaakko Hyy­tinen sanoo.

Liikunta kuuluu yhdistyksille

Kestävyyslajien rinnalle viikon liikuntakalenteriin on parin viime vuoden aikana tullut Tampereen Diabetesyhdistyksen vakituinen kuntosalivuoro.  − Punttitreeni ei ole oikein koskaan houkutellut. Mutta tiesin, että salilta saisin voimaa keskivarta-


”Onhan se mukava ajatus, että olen edelleen hyvässä kunnossa. Ainakin olen tehnyt parhaani välttääkseni diabeteksen lisäsairaudet.” loon ja sitä kautta potkua muihin lajeihin, Jaakko Hyytinen sanoo. Tampereen Diabetesyhdistyksen toiminnanjohtaja, fysioterapeutti Pia Nykänen laati hänelle henkilökohtaisen kuntosaliohjelman, jossa pääpaino on keskivarta­ lon vahvistamisessa ja oman kehon painolla tehtävissä liikkeissä.   −  Vaikka en rautaa kauheasti nostele tai yritä kasvattaa muskeleita, harjoitteissa riittää haastetta. Edelleenkään sali ei ole minulle yhtä mieleinen ympäristö kuin metsä, mutta aion ehdottomasti jatkaa tsemppaavassa ryhmässä käymistä. Muutoinkin Diabetesyhdistyk-

sen toiminta on tullut Hyytiselle en­tistä läheisemmäksi sen jälkeen, kun myös perheen Aleksi-pojalla puh­kesi tyypin 1 diabetes pari vuotta sitten. Omasta sairastumisestaan neli­ vuotiaana Jaakko Hyytinen ei muista juuri mitään. Sairaus on aina ollut osa identiteettiä.  − Silti pojan diagnoosin kuule­ minen oli jopa yllättävän rankka hetki. Mielessä vilisi monta ajatus­ ta: Aleksi ei voi mennä armeijaan, ei­ vätkä kaikki ammatit ole vält­ tä­ mättä mahdollisia. Ehkä siinä sa­malla kävin jollain tavalla läpi omaa elämää. Toisaalta oman dia­

be­testaustan ansiosta hoitorutiinit oli­vat valmiiksi tutut, Jaakko Hyytinen pohtii. Hän toimii nykyään Tampereen Diabetesyhdistyksen hallituksessa. Liikuntaan innostamisen hän nostaa ehdottomasti yhdeksi diabetesyhdistysten tärkeimmistä tehtävistä.  − Etenkin tyypin 2 diabeetikoille säännöllinen liikunta on kirjaimellisesti lääkettä, ja myös meitä tyypin 1 diabeetikoita liikunta auttaa hyvän hoitotasapainon saavutta­ mi­ sessa. Mielestäni jääkiekkoilija Kaapo Kakon kaltaisia diabetesta sairastavia esikuvia kannattaisi hyödyntää vielä nykyistä enemmän. Hyytinen kertoo miettineensä paljon, miten kaikenikäiset suomalaiset saisi löytämään liikunnan positiiviset vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.  − Sitä tosiasiaa ei voi peitellä, että toisinaan täytyy mennä epä­mu­ ka­vuusalueelle. Ei minunkaan lä­ hes­kään aina tee mieli lähteä lenkille tai salille. Mutta palkinto pienestä itsensä pakottamisesta on aivan mahtava.  SOVELI 1 . 2020

29


Teksti Satu Juoperi kuvat Mikko Käkelä

Soveltava lumilautailu on yhteisöllinen harrastus Temppuja harjoitellaan vuoden ympäri: talvella rinteessä ja kesällä trampoliinilla.

Valon ja Oivan (viereisen sivun isossa kuvassa) varusteina mäessä ovat lumilauta, kengät, siteet, kypärä ja selkäpanssari. 30 SOVELI 1 . 2020

Päättymäisillään oleva lumilautailukausi on 11-vuotiaan Valon kolmas. Valo ja hänen kaksosveljensä Oiva aloittivat lajin fysioterapeutin suosituksesta. Fysioterapeutti opetti veljeksille perustaidot ja jar­ ruttamisen. Syvemmälle lumi­ lau­tailun maailmaan he pääsivät omassa seurassaan Sputnikissa Hy­ vin­käällä. Valon mielestä lumilautailu voittaa laskettelun, koska laudalla on kiinnostavampi laskea. – Lautailussa ei tarvitse pelätä, että sukset menisivät ristiin. Laji on kiva myös, koska olemme saaneet siitä kavereita ympäri Suomen. Varusteina mäessä on soveltavassa lumilautailussa lumilauta, kengät, siteet ja kypärä. Veljeksillä on lisäksi selkäpanssarit suojaamassa selkää ja häntäluuta. – Monojen laittamiseen pitää varata aikaa, jotta ne ovat tukevasti jalassa. Rinteessä olemiseen varaan kaksi tuntia. Ei ole kivaa, jos laskuaika on liian lyhyt. Lautailemassa veljekset ovat käy­neet tällä kaudella pari kertaa

vii­kossa. Kerran viikossa pidettävissä oman seuran treeneissä valmen­ ta­ja on laskijoiden mukana mäessä neu­vomassa, antamassa palautetta ja näyttämässä mallia. Omalla ajallaan he ovat olleet rinteessä kerran tai kaksi viikossa. Viime kaudella, kun lunta oli enemmän, itsenäisiä treenikertoja oli viikossa jopa kolme. Valolla on neuvo uusille lajin harrastajille. – Jos lumilautailun haluaa aloittaa, niin luota itseesi, älä pelkää ja kyllä sitä oppii!

Temppuja trampalla

Kaksoisveli Oivan mielestä lautailun aloittaminen oli helppoa. Nyt harrastus on johtanut jo kilpatasolle. Hän voitti viime vuoden Suomi Tourin soveltavan lautailun adaptive-sarjassa hopeaa. – Lempitemppuni ovat ollie ja grabi, ja seuraavaksi haluan opetella 360 asteen kierroksen ilmassa. Parasta lumilautailussa ovat temppujen opetteleminen ja taitojen vah­vistaminen. Valo-veljen lempitemppu taas

JATKUU

”Olemme saaneet lautailussa kavereita ympäri Suomen.” –Valo, 11 v.


LIIKUNTAvinkki

SOVELI 1 . 2020

31


on fiftari reilistä. Kesällä kikkoja harjoitellaan pihalle pystytettävällä trampoliinilla. Lumilautatemppuja treenataan siinä jalkoihin kiinnitettävän tramppalaudan avulla. Lautailun lisäksi he harrastavat skuuttausta ja sählyä sekä venyttelevät. Lajia mielikuvaharjoitellaan perheessä myös Play Stationin lumilautailupelin avulla.

Vauhdin hurmaa

Laskijoiden äiti Kati uskoo lajin kehittävän myös henkistä puolta. – Lajin yhteisöllisyys on ihailtavaa. Kaikki kannustavat toisiaan treeneissä. Myös perheessä kannustetaan. Lii­ kuntavammaisia kaksosia on roh­kaistu etsimään omia rajojaan lii­kunnassa. – Mielestäni on tärkeää, että pojat saavat osallistua siinä missä muutkin ja kokea samaa vauhdin hurmaa. 

Valo ja hänen veljensä ovat lautailleet tällä kaudella pari kertaa viikossa.

Soveltava lumilautailu Soveltavaa lumilautailua voi tiedustella paikalliselta lumilautaseuralta tai laskettelukeskuksen hiihtokoulusta. Ohjattua toimintaa on tällä hetkellä ainakin Hyvinkäällä ja Tampereella. Lajia voi kokeilla Lumitapahtu­ mis­sa, jotka ovat matalan kynnyksen soveltavan alppihiihdon ja lu­ mi­lautailun kokeilutapahtumia. Nii­­hin voivat osallistua niin lapset perheineen kuin aikuislaskijatkin. Lumitapahtumissa vammaisilla ja erityistä tukea tarvitsevilla on 32 SOVELI 1 . 2020

mah­­dollisuus osallistua kelkka- tai pys­tylaskettelun tai lumilautailun ope­tukseen yhdessä oman avustajan kanssa. Laskijasta riippuen lajin apuvä­ li­ neitä ovat esimerkiksi lautaan kiinnitettävä apuliina tai tukivyö lantiolla. Lumilautaan kiinnitettävä tukikehikko taas auttaa tasapainon hallinnassa ja laudan ohjaami­ sessa erityisesti niitä, jotka tarvitsevat alavartalon lihasten ja hallinnan tukea. Pyörätuolinkäyttäjät, joilla on hyvä istumatasapaino ja

kohtuullista käsien työntö- ja veto­ voimaa, pääsevät rinteeseen laskijan painon siirron avulla ohjattavan lumilautailukelkan kanssa. Soveltavasta lumilautailusta kertova suomalainen dokumentti My Turn löytyy netistä haulla ”My Turn, Tarinoita lumilautailusta”. 

Lisätietoa soveltavasta lumilautailusta: kaikkisnoukkaa.com


Teksti ja kuvat Lotta Nylund

AA SOVELTAViki elisiin kuntiin liikuntaa kaks

Palvelua kuntiin yhdenvertaisesti molemmilla kotimaisilla kielillä

Soveltavaa liikuntaa kaksikielisiin kuntiin -hankkeessa alkaa kolmas hankevuosi. Kemiönsaaressa

edistetään luontokohteiden esteettömyyttä. Talvella järjestettiin ensimmäinen soveltavan liikunnan foorumi, ja uusi liikuntaesite ilmestyi.

Kristiinankaupungissa

järjestettiin infotilaisuus urheiluseuroille soveltavan liikunnan toteuttamisesta seuroissa. Kunnassa edistetään soveltavan liikunnan ohjaajan saamista kuntaan vuonna 2021.

Kruunupyy

on hakenut rahoitusta soveltavan liikunnan ohjaajan palkkaamiseksi. Talvella järjestettiin ensimmäinen soveltavan liikunnan foorumi, ja uusi liikuntaesite ilmestyi. Kevääksi suunnitellaan pyöräilykurssia maahanmuuttajille.

Närpiössä

edistetään soveltavan liikunnan ohjaajan palkkaamista kuntaan. Ke-

Lotta Nylund SoveLista ja Kruunupyyn liikuntavastaava Hanna Aarnio.

Urheiluseurojen edustajat kiinnostuivat soveltavasta liikunnasta Kristiinankaupungin infotilaisuudessa.

väälle on suunnitteilla soveltavan liikunnan foorumi, ja uusi liikuntaesite ilmestyi.

Paraisilla

liikuntatoimi ja vammaisneuvosto ovat aloittaneet yhteistyön. Kuntaan suunnitellaan uutta soveltavan liikunnan ryhmää. 

Tunnelmallinen Kristiinankaupunki vanhoina taloineen.

SOVELI 1 . 2020

33


SoveLin jäsenjärjestöjen soveli.fi liikunnan yhteyshenkilöt – ota yhteyttä! Aivoliitto ry Johannes Hietala, järjestösuunnittelija puh. 040 543 7289 johannes.hietala@aivoliitto.fi aivoliitto.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry Kati Rantonen, liikuntasihteeri puh. 046 920 6427 kati.rantonen@mtkl.fi mtkl.fi

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry Paula Lehtomäki, hankekoordinaattori puh. 045 676 2328 paula.lehtomaki@allergia.fi allergia.fi

Munuais- ja maksaliitto ry Maarit Heinimäki, järjestösuunnittelija, munuaissairaanhoitaja puh. 050 362 6470 maarit.heinimaki@muma.fi muma.fi

Epilepsialiitto ry Anu Hämäläinen, yhteisövalmentaja puh. 040 511 0092 anu.hamalainen@epilepsia.fi epilepsia.fi Folkhälsan Malin Grönros, sakkunnig i fysisk aktivitet och hälsa tfn. 044 788 5971 malin.gronros@folkhalsan.fi folkhalsan.fi Hengitysliitto ry Janne Haarala, liikunnan suunnittelija puh. 020 757 5104 janne.haarala@hengitysliitto.fi hengitysliitto.fi Veera Farin, liikunnan asiantuntija puh. 044 407 7020 veera.farin@hengitysliitto.fi hengitysliitto.fi Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija/ liikuntavastaava puh. 050 599 2472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi lihastautiliitto.fi

34 SOVELI 1 . 2020

Neuroliitto ry Riitta Samstén, erikoissuunnittelija puh. 040 082 8536 riitta.samsten@neuroliitto.fi neuroliitto.fi Parkinsonliitto ry Taina Piittisjärvi, kuntoutus- ja liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti amk puh. 050 406 8328 taina.piittisjarvi@parkinson.fi parkinson.fi Psoriasisliitto ry Teuvo Leppänen, järjestösuunnittelija puh. 040 728 1144 teuvo.leppanen@psori.fi psori.fi Selkäliitto ry Hanna Kääriäinen, järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori puh. 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi selkäliitto.fi

Ota yhteyttä!

Suomen CP-liitto ry Heli Valtiala, suunnittelija puh. 044 353 3404 heli.valtiala@cp-liitto.fi cp-liitto.fi Suomen Diabetesliitto ry Terhi Kvick, järjestösuunnittelija puh. 050 310 6624 terhi.kvick@diabetes.fi diabetes.fi Suomen Luustoliitto ry Tiina Kuronen, järjestösuunnittelija puh. 050 442 3999 tiina.kuronen@luustoliitto.fi luustoliitto.fi MIELI Suomen Mielenterveys ry Sinikka Kähkönen, suunnittelija puh. 040 770 3009 sinikka.kahkonen@mieli.fi mieli.fi Suomen Nivelyhdistys ry Mari Kauhaniemi, toiminnanjohtaja puh. 050 5252 099 mari.kauhaniemi@nivel.fi nivel.fi Suomen Reumaliitto ry Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija puh. 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi reumaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija puh. 040 502 9091 annukka.alapappila@sydanliitto.fi sydanliitto.fi Suomen Syöpäyhdistys ry Virve Laivisto, kehittämispäällikkö puh. 050 588 2700 virve.laivisto@cancer.fi cancer.fi


Soveltava liikunta SoveLi ry SoveLi kokoaa yhteen 20 soveltavaa liikuntaa edistävää järjestöä. Olemme soveltavan liikunnan asiantuntija Suomessa.

Liity mukaan!

Vaikutamme jäsenjärjestöjemme kanssa soveltavan liikunnan ja aktiivisen elämäntavan edistämiseksi.

Jäsenyyttä voivat hakea valtakunnalliset ja soveltavaa liikuntaa edistävät rekisteröidyt järjestöt.

SoveLi siivittää jäsenjärjestöjensä liikuntatoimintaa. Tarjoamme asiantuntija- ja koulutuspalveluita sekä yhteistyöverkoston.

Jäsenmaksu on 500 e/vuosi.

Tuemme jäsenjärjestöjemme soveltavan liikunnan asiantuntijuutta jakamalla hyviä käytäntöjä ja tietoa alan ajankohtaisista teemoista sekä tapahtumista.

SoveLi ry, Valimotie 10,

Jäsenemme saavat kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Soveli-lehden yhdistyksilleen posti- ja käsittelykulujen hinnalla.

osoitetaan SoveLin hallitukselle: 00380 Helsinki tai osoitteeseen tommi.ylakangas@soveli.fi

Toiminnanjohtaja

Viestinnän asiantuntija

Tommi Yläkangas 040 511 5941 tommi.ylakangas@soveli.fi

Satu Juoperi 050 544 1028 satu.juoperi@soveli.fi

Soveltavan liikunnan asiantuntija Anna Holmberg 040 551 4468 anna.holmberg@soveli.fi

Vapaamuotoinen jäsenhakemus

Hankekoordinaattori/ Projektkoordinator Lotta Nylund 050 516 6093 lotta.nylund@soveli.fi

SoveLi ry:n hallituksen varsinaiset jäsenet: Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto (pj) • Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliitto (vpj) • Annukka Alapappila, Suomen Sydänliitto • Sonja Bäckman, Psoriasisliitto • Veera Farin, Hengitysliitto • Heidi Huttunen, CP-liitto • Riitta Samstén, Neuroliitto

Soveltava liikunta SoveLi ry • Valimotie 10, 00380 Helsinki • soveli.fi


Seuraa soveltavan liikunnan ajankohtaisia asioita ja jäsenjärjestöjen toimintaa – tilaa SoveLin julkaisuja Soveli-lehti Soveli-lehti on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä soveltavan liikunnan asiantuntijalehti. Lehti välittää tietoa soveltavan liikunnan asiantuntijakentältä ja SoveLin jäsenjärjestöistä. Lehdessä on vinkkejä soveltavista lajeista ja tarinoita liikkujien arjesta. Vuositilaus maksaa 10 e. SoveLin uutiskirje Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä soveltavan liikunnan ajankohtaisista aiheista. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje kokoaa tietoa SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen toiminnasta. 36 SOVELI 1 . 2020

soveli.fi/tilaa

Profile for Soveltava Liikunta SoveLi ry

Soveli 1/2020  

Advertisement
Advertisement
Advertisement