Solidaarisuus UUTISET 1| 2012
Hyvä ystävä, ”Kun oma toimeentulo on pelissä, niin totta kai sitä yrittää parhaansa”, sanoo nicaragualainen perheenäiti Maria Avila, joka on Solidaarisuuden tuella oppinut tekemään koristekukkia maissinlehdistä ja bambunoksista. Solidaarisuus tekee jatkuvasti parhaansa, jotta Nicaraguan, Uganda ja Somalimaan köyhimmät perheet saavat mahdollisuuden ihmisarvoiseen toimeentuloon. Kokemuksemme mukaan köyhyys selätetään yhteistyöllä. Ugandassa Solidaarisuuden tukema pienviljelijöiden osuuskunta tuotti viime vuonna kahvia, papuja ja maissia myyntiin yhteensä 14,2 tonnia. Myös osuuskassan talletukset kasvoivat yli 60 prosenttia. Nämä tulokset syntyvät sinun tuellasi. Kiitos!
Miia Nuikka, toiminnanjohtaja Solidaarisuus PS. Uutisten mukana tulevalla kortilla voit halutessasi korottaa helposti nykyistä lahjoitussummaasi. Jo parin euron nostolla autat meitä rakentamaan parempaa tulevaisuutta yhä useammalle ihmiselle. Voit kirjoittaa yhteystietosi ja uuden lahjoitussummasi korttiin ja lähettää sen meille takaisin maksutta. Kiitos solidaarisuudestasi!
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki – (09) 759 9730 – www.solidaarisuus.fi Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Sen työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy tällä hetkellä 150 000 ihmistä kolmessa maassa. Solidaarisuus on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen. Tämä julkaisu on tehty ulkoasiainministeriön tuella. Kannen kuvat: Jenni Gästgivar, Katja Seppinen, Siru Aura ja Jukka Pakkala Toimitus: Siru Aura, taitto: Katja Seppinen
Solidaarisuuden työn tuloksia LUKUINA Solidaarisuuden kahvihanke Nicaraguassa päättyi vuonna 2011 erittäin hyviin tuloksiin. Hanke edisti Tierra Nueva -osuuskunnan kahvintuottajien kykyä toimia markkinoilla ammattimaisesti ja järjestäytyneesti. Loppuarvioinnin mukaan sekä osuuskuntalaisten elintaso että kahvin laatu ovat parantuneet. Solidaarisuus nicaraguassa
0% asiakkaista valitti kahvin laadusta 90 % kahvisadosta oli vientilaatuista Teksti: Erna Alitalo Kuva: Jukka Pakkala
3500 ihmistä hyötyi hankkeesta
Kahvia vientiin 2 000 000 $ arvosta
Terreron korinpunojat selättivät nälän Solidaarisuus Nicaraguassa
Antonio Gonzalez saa nyt elantonsa korinpunonnasta.
Solidaarisuuden Kauppa ja kehitys -hankkeen ansioista korinpunonnasta tuli uusi elinkeino Terreron asukkaille. Nälkä on kukistettu ja osuuskuntalaisten kuukausiansiot ovat viisinkertaistuneet kolmessa vuodessa. Kolme vuotta sitten Terreron kyläläiset jyystivät maantietä tasaiseksi hakuilla ja lapioilla saadakseen pienen pussillisen maissia, riisiä ja papuja. Kaikkialla PohjoisNicaraguassa sadot olivat tuhoutuneet pahan kuivuuden takia. Toimeentulonsa menettäneet joutuivat hätätöihin rehkimään ruokapalkalla, koska palkattua työtä ei ollut. Terreron kyläläiset olivat laihoja ja väsyneitä. Monet miettivät, pitäisikö jättää koti ja muuttaa muualle. ”Viljelijän oli vaikea katsella sivusta, kun pavuntaimet kuolivat pellolle vedenpuutteen vuoksi”, Terreron osuuskunnan puheenjohtaja Antonio Gonzalez muistelee. Terreron kyläläiset olivat tottuneet kasvattamaan itse oman ruokansa. Pari osuuskunnan jäsentä oli maanviljelyn
rinnalla hankkinut lisäansioita korinpunonnalla. Naapurikylän maissileipomo oli alkanut ostaa Terrerossa tehtyjä bambukoreja keksien ja rinkeleiden kuljettamista varten. Muutamalle kahvitilallekin oli saatu kaupaksi korjuukoreja, joihin punakuoriset kahvipavut kerätään, kun ne poimitaan pensaista.
Koulutusta ja yhteyksiä
Solidaarisuuden Kauppa ja kehitys -hanke ryhtyi kehittämään korinpunonnasta uutta elinkeinoa Terreron asukkaille helposti haavoittuvan perinteisen maatalouden sijaan. Kokeneet punojat toimivat aloittelijoiden kouluttajina. Projekti solmi yhteyksiä bambun kasvattajiin, jotta Terreron korinpunojilla olisi käytössään riittävästi raaka-ainetta tuotannon laajentamista varten. Yalaguinan kunnalta saatiin merkittävä apu: kunta rakennutti korinpunojille työpajan ja myyntipisteen valtatien varteen. ”Se oli iso askel, joka pani vauhtia korien myyntiin. Ennen vain harvat ihmiset tiesivät, että näpräämme koreja syrjäisen kukkulan kainalossa. Asiakkaat eivät löytäneet meitä”, Antonio Gonzalez kertoo. Valtatien varressa Terreron korit herättivät heti huomiota. Tilauksia alkoi tulla monelta maissileipomolta. Kahvia tuottavat osuuskunnat tilasivat yhdellä kertaa monta tuhatta korjuukoria.
”Töitä oli yhtäkkiä niin paljon, että meidän piti palkata kaksitoista työntekijää”, Antonio Gonzalez sanoo. Terreron osuuskunnassa on kuusitoista jäsentä. Uusia koritilauksia tuli niin paljon, että he eivät omin neuvoin kyenneet vastaamaan kysyntään.
Kaikki meni kohdalleen
”Tässä urakassa kaikki meni kohdalleen”, toteaa Kauppa ja kehitys -hankkeen vetäjä Modesto Huete. Projekti antoi käsityöläisille koulutusta ja huolehti raaka-aineen saannista. Lisäksi hanke vakuutti Yalaguinan kunnanhallituksen siitä, että korinpunojien työtä kannattaa tukea. Korinpunojien ponnistukset palkittiin, kun heidän laadukkaat tuotteensa pääsivät näkyvästi esille paikallisilla markkinoilla. Viime vuonna Terreron koripaja valmisti 80 000 korjuukoria Hondurasin kahvitilallisille. Nälkä on kukistettu ja osuuskuntalaisten kuukausiansiot ovat viisinkertaistuneet kolmessa vuodessa. Antonio Gonzalez ei enää murehdi pavuntaimien kohtaloa, vaan suunnittelee työpajan kehittämistä: ”Bambusta voitaisiin valmistaa myös huonekaluja ja muitakin tuotteita.” Korinpunonta antaa nyt vakituisen toimeentulon 22 perheelle. Solidaarisuuden käsityötuotannon edistämisohjelma auttaa nyt monipuolistamaan Terreron työpa-
Ligia ja Magda Espinoza
jan tuotantoa. Maria Avila, Ligia Espinoza ja Martha Suarez osallistuvat neljän muun naisen kanssa Solidaarisuuden järjestämälle kurssille, jossa opetellaan tekemään koristekukkia maissinlehdistä ja bambunoksista. Näin käytetään hyväksi korinpunonnasta tähteeksi jäävät raaka-aineet ja tarjotaan työtä uusille käsityöläisille. ”Kyllä he ovat tarkkoja oppilaita. Työtä tehdään kieli keskellä suuta”, tunnustaa kouluttaja Magda Espinoza. Maria Avila naureskelee kouluttajan puheelle: ”Kun oma toimeentulo on pelissä, niin totta kai sitä yrittää parhaansa.” Terreron asukkaat eivät enää koskaan halua nähdä nälkää. Teksti ja kuvat: JUKKA PAKKALA
Pienviljelijöille yhteisvoimaa osuuskunnista
Solidaarisuus tukee Ugandassa pienviljelijöiden tuottajaosuuskuntia viljelymenetelmiä tehostamalla sekä tuotteiden markkinointimahdollisuuksia vahvistamalla. Vertaiskouluttajat varmistavat kestävät tulokset.
Solidaarisuus UGANDASSA ”Tällä alueella on ainutlaatuista, että hankkeessa on yhtä paljon nais- ja miesosallistujia”, ACE:n johtaja Benard Bamwenda kertoo.
Suurin osa Ugandan maaseudun ihmisistä saa toimeentulonsa pienimuotoisesta kotitarveviljelystä. Solidaarisuuden osuuskuntien kehityshanke lisää pienviljelijöiden tuotantoa niin, että se riittää paremmin sekä omiin tarpeisiin että myyntiin Myanzin alueella Mubenden läänissä. Samalla pienviljelijöiden elintaso paranee. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja nuorten kehitysmahdollisuuksiin. Hankkeesta hyötyy suoraan 12 osuuskunnan 480 tuottajajäsentä, joista puolet on naisia. Hankkeen ensimmäisen vuoden 2011 aikana osuuskuntien jäsenmäärä sekä eri-
tyisesti naisten ja nuorten määrä kas voi. Naisten määrä tuottajaryhmien hallituksissa kaksinkertaistui ja osuuskassan hallituksessa heidän määränsä kasvoi yhdestä kolmeen. Solidaarisuuden yhteistyökumppanin Myanzin alueellisen osuuskunnan ACE:n johtajan Benard Bamwendan mukaan hankkeen toimintatavat ja -periaatteet ovat edistäneet tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia: ”Hankkeen osallistujiksi on valittu yhtä paljon naisia ja miehiä sekä yhtä paljon nuoria ja vanhempia. Tämä on ollut aivan ainutlaatuista tällä alueella. Kaikkia on myös koulutettu yhdessä.”
Taidot pysyvät yhteisöissä
Viime vuonna hankkeessa koulutettiin lähes 90 paikallista vertaiskouluttajaa. Bamwendan mukaan heidän avullaan varmistetaan hankkeen kestävyys: ”Pienviljelijät ovat valinneet vertaiskouluttajat keskuudestaan. He ovat täällä syntyneitä ja tänne jääviä – näin myös taidot pysyvät kylissä ja hyödyttävät niitä.” Uudet käytännöt omaksutaan parhaiten, kun oivaltaa itse niihin liittyvät muutosten mahdollisuudet. ”Ihmiset uskovat, kun näkevät. Luennointi ei toimi. Maanviljelijät ovat harvoin muodollisesti koulutettuja. Näkömuistia hyödyntämällä opit tarttuvat paremmin
päähän”, Bamwenda tietää. Mallipuutarhoissa tieto esimerkiksi siementen istutusväleistä ja uudenaikaisista viljelymenetelmistä demonstroidaan käytännössä.
Maanviljelijöistä tuottajiksi
Koulutuksen ansiosta viljelijöiden taidot ja tulokset ovat parantuneet. ”He tietävät, että jos he käyttävät hyviä siemeniä, istuttavat oikeaan aikaan, lannoittavat järkevästi ja osallistuvat yhteismyyntiin, myös heidän tulonsa kasvavat”, Bamwenda kuvaa. Ensimmäisen hankevuoden aikana viljelytuotteiden markkinoillepääsyä on jo helpotettu. ACE sai esimerkiksi sovittua ensimmäisen durran sopimusviljelykauden viideksi vuodeksi maan suurimman panimon kanssa. Lisäksi osuuskunnan kautta myytävien tuotteiden kuten kahvin, papujen ja maissin määrä nousi nollasta 14,2 tonniin. Myös osuuskassan talletusmäärä kasvoi yli 60 prosenttia. ”Aikaisemmin pienviljelijät vain viljelivät maata kuten aina ennenkin. Tuottajaosuuskuntien avulla he voivat tehdä maanviljelyksestä bisnestä.”
Scovia Nalongo: ”Koulutus toi valon”
Scovia Nalongo karjantuottajien osuuskunnasta Myanzista iloitsee saamastaan viljelykoulutuksesta Solidaarisuuden tuot-
Scovia Nalongo perheineen iloitsee maatilan tuottavuuden parantumisesta.
tajaosuuskuntien kehityshankkeessa. ”Aikaisemmin viljelimme tavanomaisesti. Nyt osaamme tehdä ja käyttää paikallisesti tehtyä lannoitetta. Rahaa ei enää kulu kalliiden lannoitteiden ostamiseen kaupasta. Aivan kuin joku olisi pyyhkinyt pimeyden pois. Nyt näemme ja ymmärrämme paremmin.” Scovia Nalongo perheineen viljelee 20 eekkerin tilalla kärsimyshedelmiä, tomaattia, kahvia, sokeria ja kaalia. Nalongon mukaan koulutuksen ansiosta maatilalla harmit ovat vähentyneet ja mahdollisuudet lisääntyneet. ”Tulomme ovat kasvaneet. Nyt meillä
riittää munia, hedelmiä ja vihanneksia, ja eläimet voivat hyvin”, Nalongo kertoo tyytyväisenä. Nalongon suurin haaste on auringonpaiste ja sen aiheuttama kuivuus. Hän haaveileekin vesipumpusta ja vesialtaasta. Niiden avulla tilan kanat, siat ja lehmät saisivat juotavaa. ”Lisäksi olisi mahdollista viljellä vettä tarvitsevia kasveja kuivalla kaudella, jolloin niistä saa enemmän tuloja”, hän pohtii.
Teksti ja kuvat: SIRU AURA
Tasa-arvo edistyy paikallisjohtajien avulla Solidaarisuus on vahvistanut naisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Somalimaassa yhdessä kumppaninsa Nagaad Networkin kanssa vuodesta 2009 lähtien. Työssä on panostettu naisten perustaitokoulutuksen lisäksi paikallisten johtajien parissa tehtyyn asennemuutostyöhön. Erittäin patriarkaalisessa yhteiskunnassa askeleet kohti naisten osallistumista vievät aikansa, mutta edistystä tapahtuu.
Solidaarisuus somalimaassa
Kun paikalliset johtajat puoltavat tasa-arvoa, moni muu seuraa perässä.
Kenialaisen konsultin Okumba Mirukan Solidaarisuudelle tekemän tuoreen tasaarvoselvityksen mukaan Somalimaan tasa-arvotyölle erityisen haasteen luo patriarkaalinen klaanijärjestelmä. Somalimaassa esimerkiksi ehdokkaat poliittisiin virkoihin valitaan ensin klaanien sisäisesti. Naisia ei nähdä klaanien täysivaltaisina edustajina. Heidän odotetaan avioituvan oman klaaninsa ulkopuolelle, jolloin he eivät voi enää edustaa syntymäklaaniaan,
ja toisaalta he eivät myöskään kuulu aviomiehensä klaaniin. Tämän kaksoisidentiteettin tulkitaan kyseenalaistavan naisten luotettavuuden. Perinteisesti Somalimaassa ajatellaan myös, että naisten ei tulisi osallistua julkiseen keskusteluun, ottaa julkista virkaa tai käydä kauppaa. Heidän päätöksentekonsa rajoittuu perheen sisälle. Perinteinen miehen tehtävä on puolestaan huolehtia perheen elannosta ja osallistua yhteiskunnal-
liseen päätöksentekoon. ”Solidaarisuuden työllä vastaamme paikallisesti tunnistettuihin tasa-arvon solmukohtiin. Somalimaassa naisten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistumisen edistämisessä klaanipäälliköt ja uskonnolliset johtajat on otettava työn keskiöön”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori Milla Mäkinen-Pottiher.
Perinteissä myös perusteluja tasa-arvolle
Traditionaalisesta kulttuurista löytyy myös mahdollisuuksia sukupuolten välistä tasaarvoa edistävälle työlle. Tasa-arvoselvityksen mukaan esimerkiksi edistykselliset uskonnolliset johtajat ovat tuoneet esille, että naisten syrjintä on koraanin sanoman vastaista. Tasa-arvotyössä johtajien asenteisiin pyritäänkin vaikuttamaan tuomalla työhön mukaan tasa-arvoa puoltavia tulkintoja myös esimerkiksi uskonnon sisältä. Buraossa toteutetun Nagaadin ja Solidaarisuuden hankkeen vuoden 2011 seurantatietojen mukaan 35 % haastatelluista kylän vanhimmista nimesi vähintään neljä perustelua sille, miksi naisilla on oikeus osallistua poliittiseen päätöksentekoon, rauhanrakentamiseen, koulutukseen, omaisuuden omistamiseen ja väkivallattomaan elämään. Perusteluissa nousi erityisen vahvasti esille islamilainen laki sekä
naisten omat vahvuudet ja toisaalta velvollisuudet yhteiskuntakehitykseen osallistumissa. Toisaalta vain 14 % kylän vanhimmista mainitsi poliittisen osallistumisen, rauhanrakentamiseen osallistumisen, koulutuksen, omistajuuden ja väkivallattoman elämän olevan ihmisoikeuksia. Klaanijohtajien asenteita kartoittavissa työryhmissä tuli esille, että hekin hyväksyvät naisten osallistumisen jollain tasolla. Työryhmissä mainittiin, että osallistuminen on naisten perustuslaillinen oikeus ja myös islaminusko sallii naisten osallistumisen. Johtajien mukaan erityisesti koulutettujen naisten osallistuminen on sopivaa. Lisäksi päälliköiden mukaan myös yhteisöjen yhtenäisyyden kannalta on hyvä, että kaikki voivat osallistua. ”Paikalliset johtajat ovat kaikessa tasaarvotyössä avainasemassa. Nämä voivat olla uskonnollisia johtajia, kylän vanhimpia tai muita paikallisjohtohenkilöitä. Suurin osa johtajista on edelleen maailmanlaajuisesti miehiä. Somalimaan tapauksessa miesten vahva asema paikallistason johtajina on vielä erityisen korostunut patriarkaalisen klaanijärjestelmän takia. Kun näiden johtajien päät saadaan käännettyä tasa-arvoa puoltaviksi, moni muu seuraa perässä”, toteaa Mäkinen-Pottiher. Tasa-arvon edistysaskelista kertoo Somalimaan presidentin viime syksynä nimittämä neuvoa-antava komitea, joka
tukee naisten poliittisen aseman vahvistamista. Parhaillaan Somalimaa valmistautuu kunnallisvaaleihin. Nagaad on ajanut pitkäjänteisesti naiskiintiön voimaantuloa ja nyt kampanjointi sen puolesta käy kuumimmillaan. Teksti: ERNA ALITALO ja MILLA MÄKINEN-POTTIHER Kuvat: MILLA MÄKINEN-POTTIHER
Solidaarisuus panostaa yhdessä kumppaninsa Nagaad Networkin kanssa naisten perustaitokoulutuksen lisäksi paikallisten johtajien parissa tehtyyn asennemuutostyöhön.
Yli 10 vuotta yhteistyötä väkivaltaa vastaan Ulkoasiainministeriön päätös olla avaamatta kansalaisjärjestöjen vuoden 2012 lähialueyhteistyön rahoitushakua johti Solidaarisuuden tuloksekkaan 10-vuotisen työtaipaleen päättymiseen Karjalassa. Solidaarisuuden Sortavalassa järjestämä lähialueyhteistyön päättöseminaari osoitti, että yhdessä luodut toimintatavat tukevat rajan takana tehtävää väkivallan vastaista työtä kuitenkin myös jatkossa. Huhtikuisessa seminaarissa Solidaarisuuden edustajat ja kumppanit Venäjän Karjalasta ja Suomesta keskustelivat rajat ylittävän yhteistyön tuloksista, välillä haikeissakin tunnelmissa.
Solidaarisuus KARJALASSA
Solidaarisuuden tukeman lähialueyhteistyön avulla Karjalassa on otettu yhteisiä askelia kohti väkivallatonta elämää vuosien ajan. Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori Milla Mäkinen-Pottiher totesi saavutettujen muutosten näkyneen asenteissa:
”Esimerkiksi Pitkärannassa perheväkivalta oli ennen tuntematon käsite. Nyt siitä puhutaan avoimesti ja asenteet ovat muuttuneet perheväkivaltakielteisiksi myös viranomaisilla.” Myös Pitkärannan sosiaalipalvelukeskuksen johtajan Galina Poljanskajan
mukaan hankkeen seurauksena ihmisten tietoisuus väkivallasta on lisääntynyt. Piirin sosiaalipalvelujen työntekijät kertovat tapaamisissaan toisilleen kokemuksistaan ja saavat uusia näkökulmia väkivallan ehkäisemiseen ja sen uhrien auttamiseen omassa työssään. Myös Karjalan sosiaalipalvelukeskukset ovat verkostoituneet keskenään ja tämä näkyy Pitkärannan keskuksen arjessa. ”Nyt voimme tarvitessamme kääntyä Sortavalan turvakodin puoleen ja saada tätä kautta apua myös Pitkärannan asiakkaille”, Poljanskaja totesi. Piirin sisäisen tiivistyneen yhteistyön arvo on huomattu myös Sortavalassa. Sortavalan turvakodin johtaja Marina Sokolovan mukaan tällä hetkellä turvakodin suunnitelmissa onkin tehdä koko Karjalan kattava selvitys siitä, minkälaisia palveluja tarvitaan lisää perheväkivallan vastaisen taistelun vahvistumiseksi alueella. ”Tätä kysytään myös asiakkailta, sillä heidän tarpeensa eroavat toisistaan”, Sokolova muistutti.
”Opimme yhdessä uusia tapoja tukea perheväkivaltaa kohdanneita asiakkaita. Apua kysyvien ihmisten määrä jatkaa kasvuaan, ja tähän tarpeeseen on jatkossa vastattava” , Mihailova totesi. Myös Värtsilän hankkeen koordinaattori Anzhelika Rassolenko arvosti sitä ammatillisen yhteistyön tiivistymistä, jonka Solidaarisuuden erilaiset hankkeet ovat mahdollistaneet. Värtsilässä yhteistyöhenkeä on luotu myös kuntalaisten keskuudessa. Koordinaattorin mukaan Värtsilässä toimii useita uusia kerhoja, joihin kuntalaiset kokoontuvat aktiivisesti jakamaan kokemuksiaan ja mielipiteitään.
Ammatillinen yhteistyö tukee toimintaa
Sortavalan sosiaalipalvelukeskuksen johtaja Ludmila Mihailova iloitsi väkivallan uhrien auttamisen lisäksi hankkeen aikana muodostetusta asiantuntijaryhmästä.
Ihminen keskiössä jatkossakin
Solidaarisuuden pitkäaikaisen kotimaisen yhteistyökumppanin Ensi- ja Turvakotienliiton jäsenjärjestö Viola ry:n toiminnanjohtaja Sirkku Mehtola kertoi ihmisten välittömyyden tulleen perheväkivallan vastaisessa hankkeessa vahvasti esiin. ”Tähän työhön pitää antautua, sitä ei pysty tekemään puolivillaisesti. Vaikkei aina ole yhteistä kieltä, meille on syntynyt toimiva keskinäinen ymmärrys”, Mehtola totesi hymyillen. Yksilöiden panos onkin ollut yksi Solidaarisuuden lähialueyhteistyön salaisuuksista. ”Pienilläkin rahamäärillä voidaan saada isoja muutoksia aikaan kun löydetään ne ihmiset, jotka edistävät asiaa vahvalla henkilökohtaisella palolla. Kehitys on sydämen asia”, tiivisti Solidaarisuuden tasaarvokoordinaattori Mäkinen-Pottiher. Solidaarisuuden Lähialueyhteistyö Karjalassa päättyy, mutta yhdessä luodut prosessit kantavat toivottavasti Karjalassa vielä pitkälle. Karjalan lähialueyhteistyöstä vastannut Solidaarisuuden hankekoordinaattori Elviira Hirvonen toivoi, että perheväkivallan vastaisessa työssä katsotaan jatkossakin ihmistä kohti - tätä työtä kun tehdään heidän vuokseen.
Elviira Hirvonen ja Sirkku Mehtola haluavat asettaa väkivaltaa kokeneen ihmisen etusijalle.
Teksti ja kuvat: Katja Seppinen