Solidaarisuus 2/2015

Syksy 2015

Työ alkaa KENIASSA s. 8–9

TEEMA: KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA KENIASSA, UGANDASSA, NICARAGUASSA, SOMALIMAASSA JA SUOMESSA 7–19

10, 14 PERHEVÄKIVALTA VÄHENEE SOMALIMAASSA JA UGANDASSA 12 GALLUP: MITEN PARANNAMME NAISTEN ASEMAA? 16 TIETO LISÄÄ ITSELUOTTAMUSTA NICARAGUASSA 22 PYSYVÄ MUUTOS ALKAA SINUSTA

Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki puhelin: 010 501 2120

YHDESSÄ VOIMME VAIKUTTAA

solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi www.facebook.com/solidaarisuus www.twitter.com/solidaarisuus70 www.youtube.com/solidaarisuus70 www.jelpi.fi/solidaarisuus Solidaarisuus on kokenut suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Teemme työtä sukupuolten välisen tasa-arvon, ihmisarvoisen työn sekä kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi.

Solidaarisuus-lehti lähetetään ilmaiseksi kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille lehden tilanneille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon 010 501 2120 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi.

M

aailmantilan voi nähdä nyt hyvin synkkänä tai vähän valoisampana riippuen siitä, mihin katse osuu. Vastakkainasettelut kärjistyvät niin politiikassa kuin talou­ dessakin. Monia meistä voi jopa pelot­ taa: säilyykö rauha vai hukummeko krii­ seihin?

Yhden näkemyksen mukaan kaaos on vasta alkanut. Tulevaisuu­ dessa Eurooppaan voi nimittäin pyrkiä satojen tuhansien sijasta jopa miljoonia pakolaisia. Sota ei ole ainoa syy, joka pakottaa ihmi­ set lähtemään kotiseudultaan. Ilmaston lämpenemisestä johtuva ympäristö­pakolaisuus voi muuttua todeksi, kun ruuantuotanto kui­ vimmilla alueilla käy mahdottomaksi.

Ilmastoon ja pakolaisuuteen liittyviä haasteita ei ratkaista viha­ puheella, ei sulkemalla silmiä eikä rakentamalla muureja, vaan yhteis­vastuulla, oikea-aikaisella avulla ja sitoutuneella yhteistyöllä.

Ihmisläheinen, pitkäkestoinen kehitysyhteistyö on juuri nyt tär­ keämpää kuin koskaan. On vaikea ymmärtää, miten Suomen halli­ tus tohtii ensi vuonna leikata varsinaisesta kehitysyhteistyöstä 46 prosenttia, eli noin 400 miljoonaa euroa. Säästöt ovat hyvin lyhyt­ näköistä politiikkaa, jonka perustelut ontuvat.

Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuus täyttää tänä syksynä 45 vuotta. Me jatkamme sitkeästi työtämme. Vuosien varrella oppimamme kiteytyy osaltaan tämän lehden sivuilla: koulutus antaa tytöille ja naisille ihmisarvoisen tulevaisuuden. Ilman koulutusta ei ole parempaa huomista.

Sinä voit vaikuttaa ja olla mukana tyttöjen sukuelinten silpomi­ sen vastaisessa työssämme. Osallistu keräykseemme, jonka avulla yhteisöjä koulutetaan silpomisperinteen lopettamiseksi Keniassa.

Kiitos, että välität!

Miia Nuikka toiminnanjohtaja, Solidaarisuus

Solidaarisuuden pankkitilit

IBAN

SWIFT/BIC

OP

FI 15 5541 2820 019819

OKOYFIHH

Nordea

FI76 1011 3007 2069 30

NDEAFIHH

DANSKE BANK FI54 8000 1000 2318 79

DABAFIHH

Keräyslupa 2020/2013/2907

Kirjoittajat tässä lehdessä Inkeri Auramaa, Ada Bergroth, Marleena Hiltunen, Airi Kähärä, Milla Mäkinen, Liisa Nerg, Miia Nuikka, Jukka Pakkala, Katri Simonen, Samuli Tarvainen ja Satu Vesterinen.

Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Siru Aura Toimitussihteeri: Ada Bergroth Taitto: Inka Kosonen Kansikuva: Airi Kähärä. Kuvassa on Grace Morungi Solidaarisuuden uudesta kumppani­järjestöstä Keniasta.

Sisällysluettelon kuvat: Inkeri Auramaa, EsteliLive ja Airi Kähärä Painopaikka: Printpalvelut Ari Harju Oy Seuraava numero ilmestyy keväällä 2016.

”

Itseluottamus kasvaa, kun tieto lisääntyy.”

16

– Martha Suarez

14

”

15

Koulutettu nainen tuntee oikeutensa.”

– Samuel Okodos

8

”

Tähtäämme siihen, että kylien naisten elämä kohenee asennemuutosten myötä.”

– Anna Hiekkataipale

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA

UGANDA

SUOMI

Kohti ihmisarvoista elämää s. 7

Koulutus vähentää väkivaltaa s. 14–15

Uutiset s. 4–5 Kehitysyhteistyöstä leikataan s. 6

KENIA

NICARAGUA

Kumppanuutta rakentamassa s. 8–9

Vettä ja yritysoppia s. 16–17

SOMALIMAA

Kolumni: Kumppanit kertovat s. 18

Tieto lisää turvaa s. 10–11

Tärkeintä on luottamus s. 19 Tukijat tutuiksi s. 20

GALLUP

Millaista koulutusta naisille? s. 12–13

Muutoksentekijöitä tarvitaan s. 22–23

UUTISIA

h Kä ri

Ai

är ä

Koulutuksilla kuivuutta vastaan Somalimaassa Solidaarisuuden kumppanin Agriculture Development Organization (ADO) -järjestön toiminnan­johtaja Hussein Ismail Jama saapuu Solidaarisuuden juhlaseminaariin kertomaan Somalimaan tilanteesta. ”Ruokaturvan parantamisessa suurin haaste Somalimaassa on tällä hetkellä ilmastonmuutos ja siitä johtuvat ilmiöt, kuten kuivuus. Tilanne on aivan toinen kuin kymmenen vuotta sitten. Meidän on vastattava näihin haasteisiin kehittämällä kastelujärjestelmiä, opettamalla uusia viljelymenetelmiä ja vahvistamalla naisten asemaa yhteisöissä”, Jama painottaa.

Somalimaalaisten pienviljelijöiden tietoja ja taitoja maataloustuotannosta vahvistetaan koulutuksilla ja uusia toimeentulomuotoja kehitetään jatkuvasti. ”Yhteistyö Solidaarisuuden kanssa on tarjonnut ADO:lle mahdollisuuden parantaa ruoka­turvaa”, Jama kiittää.

Solidaarisuus kiittää! ×× Sari Vahteraa merkkipäivälahjoituksesta. ×× Edesmennyttä Kalle Salmista testamenttilahjoituksen ohjaamisesta Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhön. ×× Juhani Marsalan muistolle tehdyistä lahjoituksista. ×× #eiköyhimmiltä -kampanjaan osallistuneita Iina Kuustosta, Niina Lahtista, Leena Lehtolaista, Palefacea, Mari Rantasilaa, Kaari Utriota, Olavi Uusivirtaa sekä Johanna Vuoksenmaata. ×× Kaikkia Solidaarisuuden tukijoita ja vapaaehtoisia. ×× Nicaraguan maakoordinaattoria Jukka Pakkalaa hänen solidaarisuusteostaan lahjoittaa 2000 nicaragualaista joulukorttia Solidaarisuuden kehitysyhteistyön tukemiseksi.

Tervetuloa Solidaarisuuden seminaariin Solidaarisuus täyttää marraskuussa 45 vuotta. Sen kunniaksi järjestämme kaikille avoimen juhlaseminaarin.

Iltapäiväseminaarissa pohditaan, miten ihmisarvoista elämää edistetään muuttuvassa maailmassa. Suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ovat voimavara yhtei­sen maailman rakentamisessa. Miten muutokset haastavat meidät kaikki tarkastelemaan ja muuttamaan toimintatapojamme?

Paneelissa eri alojen asiantuntijat keskustelevat, mitä lopulta tarvitaan ihmis­ arvoiseen ja onnelliseen elämään.

Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi kuuntelemaan mielenkiintoisia puheen­vuoroja sekä osallistumaan keskusteluun.

Seminaari järjestetään 11.11.2015 klo 11.30–16.00 Helsingissä, Balderin salissa, os. Aleksanterink. 12.

Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa www.solidaarisuus.fi.

Mitä hyvää tänään tapahtui?

Solidaarisuusteot-kampanja antaa äänen suvaitsevaiselle enemmistölle. Haluamme näyttää, että ihmisillä on edelleen halua tukea ja auttaa toisia. Kampanjalla kannustetaan ihmisiä sekä tekemään solidaarisuus­ tekoja että kertomaan niistä.

Solidaarisuus täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Sen kunniaksi valitsemme solidaari­ suustekojen joukosta kerran kuukaudessa teon, jonka palkitsemme yllätyspaketilla. Vaikuttavimmat teot pääsevät mukaan solidaari­suustekojen juhlakoosteeseen.

Kerro, mitä hyvää tänään tapahtui osoitteessa www.solidaarisuusteot.fi ja tutustu samalla muihin Suomessa ja maailmalla tehtyihin solidaarisuustekoihin. #solidaarisuusteot #insatserförsolidaritet

4 2/2015

UUTISIA

Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi Hannika Nihervä

Tänä vuonna vietetään kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta, jonka aiheena on EU:n toiminta maailmanlaajui­sesti. Kansalaisia kannustetaan osallistumaan keskusteluun globaaleista kehityskysymyksistä sekä sosiaalisessa mediassa että tapahtumissa.

Haluan maailman -kampanja kerää teemavuoden aikana nuorten mielipiteitä siitä, minkälaisessa maailmassa olisi hyvä elää.

13–19-vuotiaille suunnattuun #haluan­ maailman -videokilpailuun voi osallistua 15.11. asti.

Ota kantaa kehityskysymyksiin #EYD2015 ja #haluanmaailman

Nenäpäivä lähestyy

Solidaarisuus kampanjoi nostetta naisille Solidaarisuuden Nostetta naisille -kampanja innosti suomalaisia lahjoittamaan tasa-arvoisemman maailman puolesta. Kampanja oli esillä keräyskirjeissä, verkossa ja radiossa sekä katuvarainhankinnassa. Mukaan liittyi satoja Muutoksentekijöitä, jotka haluavat lopettaa tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja poistaa köyhyyden kehitysmaista. Kampanjassa tuotiin esille Solidaarisuuden perheväkivallan vastaista työtä sekä koulutustoimintaa, jonka avulla kehitysmaiden naiset saavat omia tuloja ja itsevarmuutta asemansa parantamiseen.

Liity Muutoksentekijöiden joukkoon: www.solidaarisuus.fi/osallistu

Nenäpäivä-kampanja käynnistyy 15.10. ja kokoaa jälleen ihmi­ set hassuttelemaan kehitys­maiden lasten hyväksi. Solidaarisuus on mukana kahdeksan muun kotimaisen järjestön kanssa Nenäpäivä-säätiön kampanjassa. Solidaarisuus tukee Nenäpäivä­ varoilla tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä ja edistää perheiden kestävää toimeentuloa Somalimaassa.

Solidaarisuuden Nenäpäivä-vapaa­ ehtoiset toimivat ympäri Suomea osana paikkakuntiensa Nenäjoukkoja ja järjestävät Nenä­tapahtumia. Kampanja huipentuu 6.11. valtakunnalliseen Nenäpäivään ja Nenä­päivä-show’hun, jossa nähdään katsaus Solidaarisuuden silpomisen vastaiseen työhön.

Vinkkejä osallistumiseen: www.nenapaiva.fi #nenäpäivä

Millainen maailmanparantaja olet?

Tilaa sähköinen uutiskirje Solidaarisuuden sähköinen uutiskirje kertoo, miten tasa-arvon ja toimeen­ tulomahdollisuuksien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Ugandassa, Keniassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Tilaa kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä, ilmainen uutiskirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi

Testaa tietoutesi Solidaarisuus-­visalla ja selvitä, millainen maailmanparantaja olet. Kun vastaat tänä vuonna oikein kuuteen kysymykseen ja jaat solidaarisuustekosi, osallistut Nicaraguan matkan arvontaan. www.solidaarisuus.fi/solidaarisuus-visa

5 2/2015

UUTISIA

Työ Ugandassa päättyy leikkausten takia teksti Satu Vesterinen kuva Siru Aura

Järjestöt luovuttivat yli 40 000 nimeä kehitysyhteistyön puolesta keränneen vetoomuksen ministeri Lenita Toivakalle.

Solidaarisuus joutuu ensi vuonna lopettamaan lähes 30 vuotta jatkuneen työnsä Ugandassa Suomen hallituksen suunnittelemien kehitysyhteistyömäärärahojen äkkileikkausten takia.

S

olidaarisuuden vuoden 2016 bud­ jetti on peräti 45 prosenttia pie­ nempi kuin tänä vuonna.

”Leikkausten rajuuden ja nopeuden vuoksi päädyimme linjaamaan, että yhdestä isosta kokonaisuudesta luopuminen on kuitenkin vähemmän tuhoisaa kuin tulosten romahtaminen kautta linjan. Tilanne on mahdoton ja Ugandasta vetäytyminen on erittäin raskas päätös”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka sanoo.

Nuikan mukaan leikkauksista kärsivät ensisijaisesti kehitysmaiden tytöt ja naiset. Kymmenet tuhannet ihmiset Ugandassa jäävät nyt perheväkivallan vastaisen ja

toimeentuloa edistävän kehitysyhteistyön ulkopuolelle. Myös muiden hankemaiden toimintaa karsitaan. Kaikkiaan leikkaukset tulevat vaikuttamaan 50 000 kehitysmaan ihmisen elämään. ”50 000 ihmistä on valtava määrä. Noin miljoonan euron leikkaus on pysäyttävä kaltaisellemme kansalaisjärjestölle, jossa työtä tehdään pienin asiantuntijaresurssein”, Nuikka kritisoi.

Solidaarisuuden yhteistyömaina jatkavat Somalimaa, Kenia ja Nicaragua. ”Painopiste on voimakkaammin tyttöjen sukuelinten silpomisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä sekä Keniassa että Somalimaassa.” ”Tällaisina aikoina järjestöjen työllä on korostettu merkitys. Maailmalla on yhä 100 000 ihmistä, joiden tasa-arvoa ja toimeen­tulon mahdollisuuksia edistetään työllämme”, Nuikka sanoo.

Supistukset kohdentuvat myös Solidaarisuuden henkilöstöön ja toimintaan Suomessa. Määräaikaisten sopimusten päättyminen ja työajan uudelleenjärjestelyt tuottavat 4,5 henkilön vähennyksen, eli noin kolmanneksen koko henkilöstöstä.

KEHITYSYHTEISTYÖLLÄ ON SUOMALAISTEN TUKI

Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat osoittaneet tukensa kehitysyhteistyölle ja samalla antaneet järjestöjen rinnalla seistessään selvän viestin: kaikkein köyhimmiltä ei haluta leikata.

Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus keräsi yli 40 000 nimeä. Syyskuun alussa järjestöt ja heidän tukijansa marssivat luovuttamaan vetoomuksen suoraan kauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalle. Suurmielenosoitus elokuun lopussa keräsi tuhansia suomalaisia vastustamaan leikkauksia.

Suomalainen solidaarisuus elää ja voi hyvin: ”Lahjoittajamme ja tukijamme Suomessa ovat edelleen työtämme vauhdittava voima.

Suomalaisilta saamamme arvokas tuki auttaa meitä jatkamaan työtä kaikkein köyhimpien hyväksi. Tämä aika on osoittanut, että ihmisillä on edelleen halua kantaa globaalia vastuuta”, Nuikka kiittelee.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden digitaalisen viestinnän kehittäjä.

6 2/2015

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA

KOULUTUS VIE KOHTI IHMISARVOISTA ELÄMÄÄ teksti Milla Mäkinen kuva Siru Aura

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n mukaan kaksi kolmasosaa maailman lukutaidottomista on naisia. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on lähes 30 miljoonaa nuorta naista, jotka eivät osaa lukea. Ilman lukutaitoa ja koulutusta naisten mahdollisuudet ponnistaa pois köyhyydestä ovat erittäin rajatut.

L

ukutaidottoman mahdollisuu­ det kouluttautua ovat olematto­ mat. Jos ei osaa kirjoittaa omaa nimeään, eikä ymmärrä, mitä kurssi­ materiaaleissa lukee, koulutusta on mah­ doton seurata.

Jos ei ole pääsyä tiedon lähteille, ei ole mitään, mistä voisi ammentaa löytääk­ seen luovia ratkaisuja oman elämän pa­ rantamiseksi.

Solidaarisuuden pitkäaikaisessa kumppanimaassa, Somalimaassa, ar­ violta jopa 95 prosenttia köyhyydessä elävistä naisista ei ole koskaan käynyt koulua. Viralliseen koulujärjestelmään osallis­tumisen tiellä on monta estettä.

Monet naisista vastaavat edelleen kodinja lastenhoidosta, jolloin kotipiiristä on vaikea irrottautua. Tyttäret seuraavat usein äitiensä jalanjälkiä.

Myös Suomen historia on osoittanut, että naisten koulutus on kehityksen yti­ messä. Tytöt pääsivät Suomessa kouluun ensimmäistä kertaa 1800-luvun puoli­ välissä, kun kirkko velvoitti myös naiset opettelemaan lukemista. Ilman lukutaitoa avioliitosta sopi vain unelmoida, ja avio­

liitto oli elinehto yhteiskunnassa, jossa ei ollut toimivaa sosiaaliturvajärjestelmää.

Monille maailmassa koulutuksen puute on edelleen nykypäivää. Tyttöjen heikompi ja epätasaisempi koulutus hei­ jastuu suoraan naisten asemaan työ­ elämässä. Koulutuksen ja toimeentulon puute vaikuttavat myös naisten mahdolli­ suuksiin päättää omasta elämästään per­ heiden sisällä.

NAISTEN KOULUTUS KESKEISTÄ Nyky-Suomessa koulutus näkyy kaikkialla – tarjolla on peruskoulutusta, ammatti­ koulutusta, yliopistoa, oppisopimuskoulu­ tusta ja aikuiskoulutusta. Mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ovat loputtomat.

Solidaarisuuden kumppanimaissa ti­ lanne on toinen. Koulutusmahdollisuuk­ sia rajaavat sekä taloudelliset vaikeudet että sukupuoli. Valtaosa maailman luku­ taidottomista naisista asuu Afrikassa.

Naisten mahdollisuudet parantaa kestä­

västi toimeentuloaan tai katkaista väki­ vallan kierre kotonaan lisääntyvät sitä mukaa kuin heitä koulutetaan. Solidaari­ suuden paikalliset kumppanijärjestöt ovat

osoittaneet, että yhtäkään kehitysproses­ sia ei voi aloittaa ilman naisten koulutuk­ sen huomioimista.

Pari vuotta sitten pähkäilimme yh­ dessä paikallisen kumppanijärjestömme kanssa Somalimaan Buraossa, miten saisimme naisia mukaan ruokaturvaa paran­tavaan työhön. Kehityshankkee­ seen osallistuvista alle 20 prosenttia oli naisia, vaikka ruokaturvan parantamisen kannalta naisten osallistuminen on vält­ tämätöntä. Kovalla puurtamisella nai­ set saatiin osallistumaan koulutuksiin ja mukaan yhteiseen työhön kylien hyvin­ voinnin edistämiseksi. Nyt naiset ovat jo perustaneet omia tuotanto­ryhmiään ja suunnittelevat uusia toimeen­tulolähteitä.

Koulutus avaa ovet ihmisarvoiseen elämään. Ilman koulutusta ihminen on täysin toisten armoilla. Solidaari­suuden pitkä kehitysyhteistyökokemus on osoit­ tanut, että koulutus on naisten itse­ määräämisoikeuden toteutumisen kan­ nalta kaikin tavoin keskeistä.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö.

7 2/2015

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA KENIA

Kehitys voi alkaa, kun yhteis­ymmärrys ongelmista ja tavoitteista on saavutettu. Sen tietävät Anna Hiekkataipale sekä Manga Heart -järjestön Winnie Nchogu, Benard Oseko ja Grace Morungi.

HYVIN SUUNNITELTU ON PUOLIKSI TEHTY teksti Katri Simonen kuvat Airi Kähärä

Solidaarisuus on suunnittelemassa uutta kehityshanketta naisiin kohdistuvan väkivallan, erityisesti sukuelinten silpomisen, ehkäisemiseksi Länsi-Kenian Kisiissä.

8 2/2015

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA KENIA

”Läpinäkyvyyden käsite avautui kenialaisille suunnittelun edetessä”, Anna Hiekkataipale kertoo.

T

ammikuussa 2015 teologian mais­ teri Anna Hiekkataipale saapui Kisiihin, Keniaan, Solidaarisuu­ den työtehtävässä. Hän tuli luomaan kumppanuutta ja suunnittelemaan uutta kehityshanketta yhdessä kolmen pienen paikallisen kansalaisjärjestön kanssa.

Hänen tulonsa herätti Kisiissä suurta hämmennystä. Valkoisia rahoittajien edustajia oli korkeintaan käväissyt ky­ lissä. Enimmäkseen oli toimittu omin voi­ min. Mistä on kyse?

Ensimmäisinä viikkoina Hiekkatai­ pale istui vuorotellen kunkin uuden kumppanij­ärjestön kolmen työntekijän kanssa heidän toimistossaan. Tutustut­ tiin, keskusteltiin. Hiekkataipale kertoi Solidaarisuuden periaatteista, naisten asemasta Suomessa ja itsestään.

Yhdessä tutkittiin Solidaarisuuden hankemanuaalia ja pohdittiin kumppa­ nuuden merkitystä, kehitystä, läpinäky­ vyyttä. ”Sanoin tuhat kertaa, että en lähde täältä minnekään. Kesti kauan, ennen kuin he uskalsivat esittää minulle kysy­ myksiä”, hän kertoo.

ONGELMAT RATKAISTAVIKSI Varsinaiseen suunnitteluun ryhdyttiin ke­ räämällä taustatietoja. Järjestöt kutsui­ vat parikymmentä paikallista asukasta ongelma-­analyysityöpajoihin. Opettajia ja kyläpäälliköitä pyydettiin pohtimaan, mistä väkivalta juontuu. Prosessin tulok­ sena saatiin kymmenistä eri näkökulmista johdettua kolme ongelmapuuta. Käsiteltä­ vät kysymykset visualisoitiin näin kaik­ kien nähtäviksi.

Sitten ruvettiin pohtimaan, mihin asioihin halutaan vaikuttaa ja miten ongel­mista voidaan tehdä tavoitteita.

Mitä pitää tehdä, jotta tilanne muuttuisi? ”Ongelmia ei voida poistaa, mutta niistä voidaan tehdä taisteltavia; tilan­

netta voidaan parantaa. Laadimme kul­ lekin yhteisölle oman realistisen kehitys­ tavoitteen.”

Menetelmä perustuu hankemanuaa­ lissa eli -käsikirjassa ohjeistetulle loogiselle viitekehykselle. ”Kumppanit alkoivat kutsua Solidaa­ risuuden hankemanuaalia ”raamatuksi”.

Minulle menetelmän logiikan ja toimi­ vuuden näkeminen merkitsi pään si­ säistä vallankumousta. Kehitys voi al­ kaa, kun päästään yhteisymmärrykseen ongelmista ja tavoitteista”, Hiekkataipale sanoo.

KUKAAN EI RIKASTU Afrikassa ulkomaalainen järjestö herät­ tää ihmisissä valtavia odotuksia. Keniassa köyhyys on laajaa ja korruptio ja väärin­ käytökset yleistä. Siksi rahan käytöstä puhuttiin kumppaneiden kanssa alusta alkaen joka päivä. Kaikilla on oltava rahan käytöstä sama, tarkka käsitys. Hiekkatai­ pale selvitteli hanketyöntekijöiden kanssa ketjua, joka alkaa talouden suunnittelusta ja etenee raportoinnin kautta jälkiarvioin­ tiin saakka. ”Läpinäkyvyyden käsite rupesi vähi­ tellen avautumaan kenialaisille. Suunnit­ telun edetessä työntekijät sanoivat yl­ peinä olevansa jo ammattilaisia.”

Kun hankkeen tavoitteet olivat kirkas­

tuneet hanketyöntekijöille, niistä mentiin kertomaan kyliin. ”Kävimme täsmäkeskusteluja muun muassa poliisin ja terveysviranomaisten kanssa. Heillä oli hankkeen suhteen pal­ jon odotuksia.”

Vasta monien vuoropuhelujen myötä jokaiselle kisiiläiselle on valjennut, että Solidaarisuuden hanke ei merkitse heidän rikastumistaan. Vapaaehtoistyötäkin tar­ vitaan edelleen. ”Hankkeemme tähtää siihen, että kylien tyttöjen ja naisten elämä kohe­ nee asennemuutosten myötä”, Hiekka­ taipale sanoo. Ihmisiä koulutetaan ym­ märtämään väkivallan syitä ja seurauk­ sia. Heille annetaan tietoa seksuaali- ja lisään­tymisterveydestä. Vertaiskoulutta­ jat jakavat opit eteenpäin.

Koulutukseltaan Anna Hiekkataipale on teologi. Hänen mielestään teologian ydin on ymmärtää uskonnollista ja hen­ kistä monimuotoisuutta. ”Kisiissä on satoja kirkkoja ja uskon­ nollisia ryhmiä. Uskonto on läsnä arjessa ja siksi myös kaikissa kehitysponniste­ luissa”, hän sanoo.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

VÄKIVALTA VARJOSTAA NAISTEN ELÄMÄÄ

Kenialainen tutkija Sarah Ogalle teki Solidaarisuuden tilaaman gender- eli sukupuolianalyysin Kisiin kylissä.

Tutkimuksen mukaan naisiin koh­ distuvan väkivallan hyväksyvät jopa naiset itse. ”Se kuuluu kulttuuriin”, he totea­ vat.

Vaarallisin paikka naiselle on koti. ”Mies joka ei lyö naista, ei rakasta tätä”, sanotaan Kisiissä. Lyöminen ja raiskaus avioliitossa, pakkoseksi, on tavallista, sillä uskotaan, että ”nai­ nen on miestä varten”.

Myös tyttöjä raiskataan kotona.

Rikoksentekijöinä voivat olla isä, eno, veli tai isoisä.

Tyttöjen sukuelimet silvotaan tavallisesti 12–18 -vuoden iässä.

Ennen toimenpide tehtiin julkisesti, mutta silpomisen kriminalisoimisen jälkeen (2001, 2011) se suoritetaan salaa kodeissa. ”Leikkaamaton nainen voi jäädä yhteisön ulkopuolelle ja häntä voi­ daan pitää huonona, naimakelvotto­ mana naisena”, Ogalle sanoo.

Ogallen mukaan köyhyys ei kui­ tenkaan lopu ennen kuin väkivalta naisia kohtaan loppuu.

Solidaarisuuden kehitysyhteistyö pyrkii muuttamaan syvälle juurtu­ neita asenteita, jotta naisiin ja tyt­ töihin kohdistuva väkivalta ja suku­ elinten silpominen saataisiin loppu­ maan.

9 2/2015

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA SOMALIMAA

”MINUA EI ENÄÄ HAKATA” teksti ja kuva Airi Kähärä

”Tärkeintä on tieto naisten oikeuksista. Olen onnellinen, kun saan auttaa muita ihmisiä”, sanoo Qadan Ali Awad.

”Aikaisemmin pakenin hakkaamista vanhempieni luokse, mutta nyt minun ei enää tarvitse paeta illan pimetessä. Olemme oppineet sopimaan asioista puhumalla.” Qadan Ali Awad kertoo, miten elämä heidän perheessään muuttui.

minun ei enää tarvitse paeta illan pime­ tessä. Olemme oppineet riitelemään ilman nyrkkejä ja keppiä. Ja osaamme pyytää toisiltamme anteeksi riidan päätyttyä.

Olen niin onnellinen, kun elämäni on muuttunut parempaan suuntaan ja voimme elää yhdessä perheenä. Meitä molempia tarvitaan perheessä, jotta lap­ set kasvaisivat kunnollisiksi aikuisiksi.

Mutta mies ei saa enää hakata.

APUA VÄKIVALTAA KOHDANNEILLE

S

omalimaalaisen Qadan Ali Awa­ din silmät kostuvat kyyneliin, kun hän kertoo tarinaansa. Hän näyttää vanhoja arpia vasemmassa käsi­ varressaan ja otsassaan. ”Yleensä mies hakkaa vaimoaan hämä­rän tullessa ja vie hänet aamulla sairaalaan. Riitelimme mieheni kanssa lastemme kasvatuksesta. Useimmat riidat tulivat lasten ulkona olemisesta ja liikku­ misesta. Mieheni huuteli lapsia kotiin, mutta lapset eivät kuulleet häntä. Lasten tullessa kotiin mieheni oli vihainen ja ha­ lusi rangaista heitä lyömällä pitkällä pui­ sella kepillä. Minä asetuin lasten ja mie­

heni väliin puolustamaan lapsia. Näin sain kaikki kepin iskut itseeni.

Olemme osallistuneet mieheni kanssa Solidaarisuuden kumppanijärjestön, SOY­ DAVO:n, järjestämiin keskustelutilaisuuk­ siin, joissa olemme puhuneet yhdessä las­ ten kasvatuksesta. Miehille, myös omal­ leni, on annettu koulutusta väkivaltaisen käyttäytymisen syistä. He katselivat yh­ dessä opetusvideoita ja niin muutos ta­ pahtui miehessäni. Hän ei enää hakkaa.

Olemme oppineet sopimaan asioista pu­ humalla.

Aikaisemmin pakenin hakkaamista omien vanhempieni luokse, mutta nyt

Kotikyläni October on pakolaisleiri, johon on tullut pakolaisia monesta Somalian ja Etiopian läänistä. Siellä on usein levo­ tonta. Kylässämme on paljon väkivaltaa ja ihmiskauppaa. Naiset ja tytöt voivat tulla raiskatuksi.

Olemme oppineet SOYDAVO:n koulu­ tuksen aikana, että ihmisten ongelmat eivät aina näy ulospäin. Jokaisen on tär­

keä ymmärtää, ettei kenenkään elämä ole helppoa. Olemme kaikki kokeneet sodan.

Miehillä ei ole työpaikkoja eikä rahaa, millä elättää perheensä. Se on turhautta­ vaa. Miehet sortuvat syömään päihdyttä­ vää khattia ja se aiheuttaa eripuraa mies­ ten ja naisten välille.

10 2/2015

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA SOMALIMAA

” YHTEISÖJEN OSAAMISELLA VÄKIVALTAA VASTAAN

Solidaarisuuden kumppani Somaliland Youth Development Organization (SOYDAVO) korostaa työssään yhteisöjen sisältä löytyvää osaamista.

Naisilla on luottamus siihen, että apua saa tarvittaessa. Olen linkki kylän ihmisten, uhrien ja poliisien välillä. ”

×× Kehityshankkeen päämääränä on lisätä yhteisöjen hyvinvointia ja kykyä vähentää sukupuolistunutta väkivaltaa. ×× Yhteistyö niin paikallisviranomaisten, klaanipäälliköiden kuin uskonnollisten johtajien kanssa on keskeistä. ×× Nuoret ja heidän vanhempansa aktivoidaan keskustelemaan niin väkivallan syistä, ratkaisuista, tasa-arvosta, hyvästä perhe-elämästä kuin toisen oikeuksia kunnioittavasta käyttäytymisestä. ×× Hankkeesta hyötyvät sekä naiset että miehet.

Kylämme on monen tunnin kävely­ matkan päässä kaupungista. Autolla sinne ajaa puolessa tunnissa. Olemme laatineet SOYDAVO:n opastuksella nai­ sille suunnatun apujärjestelmän. Jos naista hakataan tai hänet raiskataan, hän voi mennä kylässä asuvan yhteyshenki­ lön luo, joka soittaa apua ja kutsuu polii­ sin paikalle Buraon kaupungista.

Olen yksi näistä yhteyshenkilöistä, joita SOYDAVO on kouluttanut. Osaan lukea ja kirjoittaa, joten teen muistiin­ panoja koulutuksen aikana ja luen niitä myöhemmin. Yhteyshenkilönä työhöni kuuluu vaikuttaa siihen, että naisilla olisi parempi elämä. Tärkeintä, mitä olen op­ pinut, on tieto naisten oikeuksista. Olen linkki kylän ihmisten, uhrien ja poliisien välillä.

PÄÄTÖKSIÄ OMASTA ELÄMÄSTÄ Nyt kylän naisilla on turvaa, vaikka heillä ei olisi miestä tai isoveljeä asioita hoita­ massa. Kylässä on koulutettuja yhteys­ henkilöitä, jotka auttavat ongelmissa, ja nainen voi jakaa huoliensa taakan toisten kylä­läisten kanssa. Naisilla on luottamus siihen, että apua saa tarvittaessa.

Olemme onnistuneet estämään monta pakkoavioliittoa. Pakkoavioliitto tarkoit­ taa, että nainen naitetaan aviomiehen veljelle, kun oma mies kuolee. Enää siihen ei pakoteta ketään leirissämme. On tär­ keää, että ihmiset saavat tehdä päätök­ siä omasta elämästään. Kerromme myös, kuinka sukuelinten silpominen vaikuttaa tyttöjen elämään nyt ja myöhemmin nai­ sena.

Olemme oppineet rekisteröimään it­ semme ja lapsemme Somalimaan kansa­ laisiksi ja olemme tiedottaneet kaikkia ky­ län asukkaita rekisteröinnin tärkeydestä.

Jos joku aikaisemmin kuoli kylässämme, kukaan ei kysynyt, mihin hän kuoli. Asia peitettiin. Nyt asiasta puhutaan.

Mielestäni naisten tietoisuutta eten­ kin naisten oikeuksista pitää kasvattaa.

Yhteistyöllä voimme välttää naisten rais­ kaukset. Monet naiset tarvitsevat tietoa rikollisuudesta ja jengeistä ja siitä, mitä ne voivat pahimmillaan tehdä. Naiset voi­ vat tulla hakatuksi ilman näkyvää syytä.

TIETO JÄÄ KYLÄÄN

aseman kylässäni. Olen onnellinen, kun saan auttaa muita ihmisiä. Jos vielä kek­ sisin, kuinka yhä useampi ihminen saatai­ siin osallistumaan tilaisuuksiin, olisin vie­ läkin tyytyväisempi.

Ihmiset luulevat, että saan työstäni ra­ haa, mutta en saa. Teen tätä työtä vapaa­ ehtoisena.

Kyläläiset myös pyytävät minulta apua. Kerran eräs äiti tuli korin kanssa luokseni ja lähtiessään hän jätti korin pöydän alle. Korista löytyi pieni vauva.

Palautin vauvan äidille, mutta samalla järjestimme äidille varainkeruun, jotta hän voisi itse huolehtia lapsestaan.

SOYDAVO:n hanke on tuonut meille koulutusta ja tietoa, jota ei voida ottaa meiltä pois. Se jää kylään. SOYDAVO te­

kee myös pitkään työtä kylässämme ja varmistaa, että muutos jää pysyväksi.

Pidän ihmisten kouluttamisesta ja olen itsekin kiinnostunut oppimisesta. Seuraa­ vaksi aion hankkia lisäkoulutusta Buraon kaupungissa.”

Kirjoittaja on Solidaarisuuden Somalimaan ja Kenian maakoordinaattori.

Minun roolini ja tehtäväni on kertoa muille oppimastani. Olen saavuttanut paremman

11 2/2015

GALLUP

MITEN KOULUTUS PARANTAA NAISTEN ASEMAA?

Kysyimme, mitkä ovat suurimmat naisten kohtaamat haasteet Nicaraguassa, Somalimaassa, Keniassa, Ugandassa ja Suomessa sekä miten naisten asemaa voitaisiin parantaa koulutuksen avulla.

1. Millaisia ongelmia naiset kohtaavat maassasi tai yhteisöissäsi?

2. Mitä koulutusta naiset ja tytöt tarvitsisivat voittaakseen nämä ongelmat?

3. Mitä muuta tarvitaan naisten aseman parantamiseksi?

Nicaragua

Somalimaa

teksti Jukka Pakkala kuvat EsteliLive

teksti ja kuvat Airi Kähärä

Maria Avila, pientilan emäntä

1

Elämä on täynnä ongelmia. Naiset tekevät paljon työtä ilman palkkaa. Pitää tehdä ankarasti töitä, että saa ruokaa.

Dahabo Jama Adan, talouspäällikkö

2

Näillä rinteillä ei ole ennen käyty kouluja. Nuorilla on nyt mahdollisuus koulutukseen. Tytöt lähtevät yliopistoon opiskelemaan hankkiakseen ammatin. Sillä lailla pääsee parempaan elämään.

3

Tarvitaan apua, jotta naiset voisivat perustaa omia yrityksiä. Jos vaikka perustaisin pikkukaupan kylään, tekisin siellä työtä ja saisin siitä palkkaa. Tasa-arvokoulutukset ovat myös tärkeitä. Ne ovat avanneet naisten ja miesten silmiä.

Marcelino Centeno, korinpunoja

1

1

Tytöt maaseudulla eivät ole saaneet terveys­valistusta ja silpomisperinne on edelleen ongelma. Maaseudulla ei ole kouluja eikä opettajia. Naiset tekevät työtä toreilla ja pienissä yrityksissä eivätkä saa tukea mistään.

2

Tytöt ja naiset tarvitsisivat terveys­ valistusta maaseudulla. Olisi hyvä, että naiset saisivat pankista lainaa, jotta heillä olisi omaa rahaa käytössään.

3

Koulutus on avain menestykseen. Opiskelen itse yliopistossa samalla, kun käyn töissä.

Elätän perheeni ja työllistyminen on ollut itselleni tärkeää.

Naisilla on rankempaa kuin miehillä. Miehet tekevät töitä, mutta voivat välillä huilata. Naiset puurtavat koko ajan. Se kuluttaa naisten terveyttä.

Bashe Sulub, autonkuljettaja

1

Naiset ovat aivan ylityöllistettyjä kotona. Miehet eivät tue naisia yhtään kodinhoidossa eivätkä lastenhoidossa. Naiset joutuvat jättämään lapsensa yksin kotiin siksi aikaa, kun ovat töissä torilla.

2

Osuuskunnan kehityshankkeessa on järjestetty koulutusta. Jotkut ovat oppineet leipureiksi ja toiset osaavat jo hoitaa kanoja. Niistä naiset saavat omaa rahaa. Se auttaa koko perhettä. Terveysasioista kannattaisi varmaan järjestää koulutusta naisille ja tytöille.

Kun naiset saavat koulutusta, he saavat enemmän tuloja ja pystyvät järjestämään lastenhoidon paremmin. Naiset ja miehet tarvitsevat koulutusta siitä, kuinka perheen yhteiset asiat hoidetaan, jotta lapsilla olisi parempi olla ja heistä huolehdittaisiin.

3

3

2

Sekä miehille että naisille käy huonosti, jos ympäristöstä ei pidetä huolta. Liian ahneesti viljelty maa on köyhtynyt eikä se enää jaksa tuottaa ruokaa. Korinteko tuottaa paremmin kuin maanviljely. Naisetkin voisivat ryhtyä käsityöläisiksi, sillä tavalla tulot ehkä kasvaisivat.

Perheiden pitäisi yhteisvoimin huolehtia toisistaan ja jakaa hoiva­ vastuuta. Kotityöt eivät voi kuulua pelkästään naisille vaan perheestä on huolehdittava yhdessä. Miehet eivät arvosta naisen tekemää työtä ja siksi ongelmat kasautuvat.

12 2/2015

GALLUP

Kenia teksti ja kuvat Airi Kähärä

Isma Walube, tavarankantaja torilla

1

Justus Nyakeri, yliopisto-opettaja

Naisilla ei ole ollut oikeutta perintöön, vaan he ovat itse olleet perheensä omaisuutta. Isät ovat antaneet tytöt pois saadakseen perheelleen rahaa tai omaisuutta.

Siskoni pakotettiin naimisiin, jotta minä pääsin kouluun. Koulumaksuni katettiin hänen myymisellään. Hinta oli yksi lehmä.

2

Kaikkien lasten pitäisi päästä kouluun.

Lukio ja yliopisto pitäisi tehdä pakolliseksi kaikille. Vanhempien ja kylän vanhimpien tulisi saada tietoa siitä, mitä lasten kouluttaminen tuo tullessaan. Tietoa pitäisi suunnata erityisesti miehille. Voin sanoa, että isä ei rakasta tyttöjään, jos ei päästä heitä kouluun.

3

Haluaisin, että tytöt voisivat ostaa itselleen helpommin maata. Oma maa toisi itsenäisyyden ja antaisi heille elannon. Naiset tarvit­sevat myös enemmän työpaikkoja, jotta koulutus, jonka he ovat saaneet, ei menisi hukkaan.

2 3

Jos naiset tietäisivät enemmän oikeuksistaan tai ylipäätään ihmisoikeuksista ja perhesuunnittelusta sekä hyvästä vanhemmuudesta, he rohkaistuisivat ja eläisivät kauemmin. Perheille pitäisi kertoa, miksi tyttöjen koulutus on tarpeellista.

3

Tyttöjen tulisi tietää, minne he voivat mennä silloin, kun heitä uhataan sukuelinten silpomisoperaatiolla. Nyt kukaan ei tarjoa apua eikä suojaa. Äideille voisi kertoa, että tyttöjen silpominen on jo vanhentunut tapa.

Suomi teksti Ada Bergroth kuvat Daniel Salemi, Ada Bergroth

Janna Kyllästinen, dokumenttielokuvaohjaaja

3

Asuessani ja työskennellessäni ulkomailla olen suomalaisena naisena ymmärtänyt, kuinka tärkeää on vaalia sitä tasa-arvon perinnettä, jonka pohjalta Suomessa lapset voivat kasvaa ensisijaisesti ihmisiksi, eivät “vain” naisiksi tai miehiksi.

Veikka Kalavainen, muusikko

3

Me olemme aloittaneet säästöringin, mutta tarvitsemme vielä pääomaa. Naiset ja miehet yhdessä sekä yhteisön johtajat tarvitsevat väkivaltavalistusta.

1

Suomessa naiset kohtaavat ongelmia etenkin työelämässä ja siihen liittyvissä tasa-arvokysymyksissä, kuten palkkauksessa ja työtehtävien jakamisessa. Myös stereotyyppiset ennakko-oletukset naisista ovat ajankohtainen ongelma.

2

Itsenäisyyttä ja tasa-arvoa korostava, jo aikaisin elämässä aloitettu koulutus auttaa tyttöjä ja naisia ymmärtämään omia kykyjään ja oikeuksiaan. Näiden tiedostaminen ja niistä keskustelu kotona on tärkeää.

Naiset kärsivät väkivallasta kotona. Miehet myös jättävät kaiken työn ja vastuun naisille.

Naisten ja miesten pitäisi tuntea omat vastuunsa. Naisten pitäisi myös oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

Naiset kohtaavat Suomessa monenlaisia sukupuolten epätasa-arvoon kietoutuvia ongelmia, kuten syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua työ­ markkinoilla sekä lähisuhde- ja seksuaalista väkivaltaa.

Naisten aseman parantamisen tulee mielestäni lähteä ensisijaisesti tasa-arvokasvatuksesta kaikille lapsille sukupuoleen katsomatta.

teksti ja kuvat Inkeri Auramaa

1 2

1

2

Uganda Josephine Lamon, maanviljelijä

Naisten pitäisi harjoittaa yritystoimintaa, kuten esimerkiksi ommella vaatteita.

Naiset eivät omista maata eivätkä saa koulutusta, mutta töitä on paljon ja niitä tehdään vuorokauden ympäri. Naiset kohtaavat väkivaltaa kotona. Heille tehdään suku­elinten silpominen ja vaikka he kieltäytyisivät, leikkaukseen pakotetaan, koska se kuuluu kulttuuriin.

2

Naiset eivät halua mennä naimisiin, koska miehet ovat köyhiä. Tyttöjä ja naisia myös kidutetaan avioliitossa.

Naiset tarvitsevat koulutusta siitä, kuinka harjoittaa erilaisia elinkeinoja ja saada tuloja.

1

Caroline Mageka, vaatemyyjä

1

3

Naisten aseman parantamiseksi tarvitaan uskallusta tuoda esiin sekä naisten kohtaamia ongelmia että heidän kykyjään ja oikeuksiaan. Se vaatii yhden pienen askeleen oikeaan suuntaan. Tietoa, taitoa ja kommunikointia ei voi ottaa ihmisiltä pois, ja mitä enemmän niitä vaalitaan, sitä laajemmalle ne leviävät.

13 2/2015

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA UGANDA

”Kun nainen on saanut koulutusta, koko perhe hyötyy siitä”, tietää apulaispoliisitarkastaja Samuel Okodos, joka uurastaa perheväkivallan vähentämiseksi.

KOULUTUS VÄHENTÄÄ VÄKIVALTAA teksti ja kuvat Inkeri Auramaa

Samuel Okodos puhuu naisten koulutuksen puolesta ja perheväkivaltaa vastaan. ”Koulutettu nainen tuntee oikeutensa ja osaa etsiä apua”, hän painottaa.

S

amuel Okodos on raamikkaan kokoinen, kunnioitusta herät­ tävä apulaispoliisitarkastaja.

Pilke silmä­kulmassa ja herkästi hymyi­ levä suu kuitenkin kertovat, että poliisi­ miehessä on myös aimo annos inhimilli­ syyttä ja ymmärrystä ihmisyyden moni­ mutkaisuudesta. Okodos toimii poliisin asukasyhteys­henkilönä Wakison poliisi­ asemalla sekä Kampalan katolilaisen ark­ kihiippakunnan vapaaehtoisena neuvon­ antajana perheväkivaltaan liittyvissä ky­ symyksissä. Hän puurtaa perheväkivallan vähentämiseksi sekä puhuu naisten kou­

lutuksen puolesta. Hänen mielestään on erittäin tärkeää, että naisia koulutetaan. ”Kun nainen on saanut koulutusta, koko perhe hyötyy siitä, koska nainen on perheen manageri. Itse ainakin haluan vaimon, joka on käynyt koulua ja tietää, mitä tehdä, ja joka pystyy hoitamaan ta­ loutta, kun en ole paikalla”, Okodos to­ teaa.

Hän uskoo, että naisten koulu­ tuksella voidaan suoraan vaikuttaa perheväkivalta­tapausten vähentymiseen ja hoitoon sekä naisten ja perheiden suo­ jelemiseen väkivallalta. Tietämättömyys

aiheuttaa väkivaltaa, joka koskettaa koko perhettä, niin vanhempia kuin lapsia. ”Koulutettu nainen tuntee oikeutensa ja tietää, miten tehdä ilmoitus perhe­ väkivallasta ja mistä etsiä apua”, Okodos on työssään oppinut.

OIKEAA TIETOA TARVITAAN Perheriitojen ja väkivallan lisääntyes­sä ihmiset hakevat usein apua yhtei­sönsä luotetuilta henkilöiltä – päättäjiltä, luot­ tamushenkilöiltä ja muilta mielipide­ johtajilta. Valitettavan usein näiden luot­ tohenkilöiden omat ennakkoluulot, tietä­ mättömyys tai puolueelliset näkemykset vaikuttavat siihen, kuinka he ratkaisevat riitoja ja hoitavat väkivaltaan liittyviä ta­ pauksia. Naiset nähdään usein syyllisinä riitoihin. Monet miehet ja naiset eivät edes tiedä, että vaimon lyöminen on rikos, vaan uskovat, että aviomiehen pitää lyödä vai­

14 2/2015

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA UGANDA

UMWA kouluttaa yhteisöjen avainhenkilöitä perheväkivallan vastaiseen työhön.

”Koulutukset ovat tuottaneet hyviä tuloksia”, Margaret Sentamu kiittää uutta lähestymistapaa.

moa osoittaakseen rakkauttaan ja antaak­ seen huomiota.

Yhteisön päättäjät ja erilaisissa johto­ asemissa olevat ihmiset otettiin mukaan Uganda Media Women’s Association (UMWA) -järjestön perheväkivallan vastaiseen koulutukseen.

Okodoskaan ei ollut saanut varsinai­

sessa poliisikoulutuksessa tietoa perhe­ väkivaltatapausten hoitamisesta, vaan oppi siitä UMWA:n järjestämässä koulu­ tuksessa viime vuonna. Nyt hän tietää, mitkä tahot hoitavat erilaisia perheväki­ valtatapauksia, millä oikeuksilla he toi­ mivat ja kenelle vastuu kussakin tapauk­ sessa kuuluu. ”Olemme nyt kuin yksi suuri perhe”, Okodos kertoo tyytyväisenä siitä, että eri osapuolet tuntevat nyt toisensa ja tuke­ vat toistensa työtä.

SOVITTELUSTA UUSI VAIHTOEHTO Aikaisemmin perheväkivaltatapauksia rat­ kottiin ainoastaan rikostapauksina, mutta nyt myös sovittelu on otettu mukaan uu­ tena lähestymistapana. Jos perheen sisäi­ siä ristiriitoja ei ratkaista, ne johtavat hel­ posti jatkuvaan väkivaltaan yleensä per­ heen naisia ja lapsia kohtaan.

Ristiriitojen ja niitä seuraavan väki­ vallan hoitaminen pelkästään rikoksina johti väistämättä avioliittojen rikkoutu­

miseen, kostoihin ja perheiden välisiin kiistoihin. Miehen rankaiseminen Ugan­ dan maskuliinisissa kulttuureissa on myös hankalaa: ”Jos vaimosi on lähettänyt sinut väki­ vallan jälkeen selliin, kuinka voitte enää sen jälkeen olla yhdessä?” ihmettelee Oko­ doskin.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden Ugandan maakoordinaattori.

PARANTAJAT JA JOHTAJAT SAMAAN OPPIIN

Uganda Media Women’s Association (UMWA) on tehnyt perheväki­ vallan vastaista media- ja koulutustyötä Ugandan Wakisossa ja Kyankwanzissa jo vuodesta 2009 lähtien. Työllä on saavu­ tettu hyviä tuloksia. Viime vuonna koulutusten lähestymis­ tavassa tapahtui kuitenkin uusi, huomattava käännekohta. ”Opimme, että meidän pitää ankkuroida toimintamme lähemmäksi olemassa olevaa systeemiä ja kouluttaa julki­ sen hallinnon edustajia sekä muita vaikutusvaltaisia ihmi­ siä kohtaamaan ja ymmärtämään perheväkivaltaa. Lisäksi on tärkeää lisätä kaikkien osapuolten tietoa siitä, mitä muut tekevät”, muistelee UMWA:n toiminnanjohtaja Margaret Sentamu.

Solidaarisuuden tuella löydettiin ja määriteltiin ne tahot ja ihmiset, jotka käsittelevät perheväkivaltatapauksia tai ovat mielipidejohtajia tai kunnan päättäjiä. Aluksi opittiin tunte­ maan heidän toiminta­kenttänsä ja sen jälkeen heidät kutsut­ tiin perheväkivaltaa käsitteleviin koulutuksiin.

UMWA:n syvällisen paikallistuntemuksen ansiosta tun­ nistettiin myös tahoja, jotka olisivat muuten saattaneet jäädä huomioimatta. Nyt muun muassa perinteiset parantajat osal­ listuvat UMWA:n järjestämiin koulutuksiin yhdessä uskon­ nollisten johtajien ja kunnan vaikuttajien kanssa.

Toinen tärkeä muutos oli painopisteen siirtäminen rangais­ tuksesta ennaltaehkäisyyn. ”Rangaistus ei toimi ensisijaisena toimenpiteenä Keski-­ Ugandan perhekeskeisessä yhteisössä, joten nyt yritämme ennaltaehkäistä perheväkivaltatapauksia. Meidän on toimit­ tava niin, ettemme vahingoita perhesuhteita nyt tai tulevai­ suudessa”, toteaa Sentamu. ”Suhtauduin aluksi epäilevästi Solidaarisuuden maakoordi­ naattorin esittelemään sovittelukoulutukseen ja olin jopa sitä vastaan, mutta jo puolen vuoden päästä saimme paljon kiitosta ja positiivista palautetta osallistujilta. Tulokset ovat olleet jo näin lyhyen ajan perusteella merkittäviä”, Sentamu painottaa.

15 2/2015

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA NICARAGUA

Martha Suarezin ja Petrona Centenon kanalassa on kuusikymmentä munivaa kanaa, joita hoidetaan kehityshankkeessa saaduin opein.

TERRERO TARVITSEE VETTÄ JA TIETOA teksti Jukka Pakkala kuvat EsteliLive

”Kuivuus ja tietämättömyys tappoivat Terreron kanat”, Martha Suarez valittaa. Nyt hän on saanut koulutusta kanojen hoidosta. Uudes­ta porakaivosta riittää vettä myös eläimille.

T

errero on pieni kylä jyrkällä rin­ teellä ja herkästi haavoittuva, kun ilmasto muuttuu. Tänäkin vuonna Pohjois-Nicaraguan maaseutua on kurit­ tanut kuivuus. Se on tehnyt sekä ihmisten että eläinten elämän vaikeaksi.

”Kanoista on ajateltu, että ne hoitavat itse itsensä. Ne kulkevat vapaana ja ruo­ pivat pihalta ruokansa”, Martha Suarez sanoo.

Terreron pienviljelijät eivät kiinnittä­ neet huomiota siihen, että kanatkin oli­ vat kuivuuden vuoksi huonolla ravinnolla.

Sitten tuli siipikarjatauti, joka surmasi pa­ rissa viikossa melkein kaikki kylän kanat. ”Kananmunasta tuli harvinainen herkku”, vitsailee Suarezin liikekumppani Petrona Centeno.

Suarezilla ja Centenolla on nyt varaa hymyilläkin, sillä he pääsivät mukaan So­ lidaarisuuden ilmastokestävyyshankkee­ seen ja saivat hoitaakseen kanatarhan.

Naisten kanalassa on kuusikymmentä munivaa kanaa. Sillä päästään alkuun. ”Tärkeintä on se, että tietää mitä te­ kee”, huomauttaa Centeno.

Hän tarkistaa huolellisesti, että kano­ jen juottolaitteet ovat puhtaat. Solidaa­ risuuden kehityshanke porasi Terreroon kaivon, josta nyt saadaan vettä sekä ihmi­sille että eläimille. Suarez ja Centeno ovat oppineet seuraamaan huolellisesti kanojen terveyttä.

PERUSTIEDOT KANAKURSSILTA ”Eiväthän ne kanat tule sanomaan, että olen vähän kipeä”, Centeno toteaa.

Kanankasvattajan on tunnistet­ tava terveysongelmat ajoissa, että ne saadaan ratkaistua ennen kuin eläi­

met kärsivät. Suarez ja Centeno saivat siipikarjan­hoidon perustiedot Solidaari­ suuden kanakurssilta. Kanalan toiminta on toistaiseksi sujunut hyvin, mutta tar­ vittaessa Terreron naiset saavat tukea kehitys­hankkeen maatalousneuvojalta.

16 2/2015

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA NICARAGUA

Porakaivo on parantanut Maria Avilan ja Terreron naisten elämää.

”

Pitää oppia pärjäämään itse, kun on yrittäjiksi ruvettu. ” ”Meidän pitää oppia pärjäämään itse, kun kerran yrittäjiksi on ruvettu. Silti on huojentavaa tietää, että neuvojan apu on vain puhelinsoiton päässä”, tunnustaa Suarez.

Terrero ei ole vielä valtakunnalli­ sen sähköverkon piirissä. Suarez ja Cen­ teno lataavat kännykkänsä ja valaisevat kana­lansa Solidaarisuuden asentamilla aurinko­paneeleilla. Yrittäjänaiset usko­ vat, että heidän toimeentulonsa paranee nyt nopeasti.

ITSELUOTTAMUS KASVAA ”Itseluottamus on tässä kasvanut, kun tieto on lisääntynyt. Se herättää ajatuk­ sen, että mikään ei ole mahdotonta”, Sua­ rez sanoo.

Suarez ja Centeno aikovat kasvattaa kanalaansa. Kananmunat menevät hyvin kaupaksi ja naiset laskeskelevat, että he voisivat myös alkaa kasvattaa lihakanan­

poikia. ”Viime vuonna olisin vielä sanonut, että onpa isoja haaveita ihmisiltä, joilla ei ole koskaan ennen ollut omaa rahaa”, Cen­ teno veistää. ”Mieli on muuttunut, kun on opittu sel­ viytymään.”

RIITTÄVÄSTI JUOMAVETTÄ Porakaivo on muuttanut Terreron nais­ ten elämän. Vedenhankinta on Terrerossa ollut naisten työtä. Kun miehet menevät maatöihin tai punovat koreja, naiset lähte­ vät hakemaan vettä. Tähän asti se on tar­ koittanut sitä, että naiset taluttavat he­ voset tai kävelevät itse ämpärit kourassa ala­rinteen vesilähteelle täyttämään astiat,

ja sitten he kiipeävät vesikuorman kanssa takai­sin ylös. ”Vettä on aina pitänyt säännöstellä”, kertoo Maria Avila.

Se on hänen mielestään ollut yksi suu­

rimmista hankaluuksista Terreron asuk­ kaiden elämässä. Avila täyttää ämpärinsä porakaivon kirkkaalla vedellä. Juoma­ vettä on nyt riittävästi.

Yksi kehityshankkeeseen osallistu­

vista naisryhmistä on perustanut leipo­ mon saadakseen kunnon toimeentulon omasta työstään. Leipomon toiminta on tullut mahdolliseksi, koska käytettävissä on puhdasta vettä ja naiset ovat saaneet yrittäjätaitoja Solidaarisuuden koulutuk­ sesta. Näyttää siltä, että Terreron menes­ tyksen avaimet ovat vesi ja tieto.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden Nicaraguan maakoordinaattori.

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ POHJOIS-NICARAGUASSA

”Terrerosta tulee parissa vuodessa ilmastosopeutuksen esimerkki”, Modesto Huete uskoo. Huete on Solidaarisuuden osuuskuntakumppa­ nin COMCAVEM:in toiminnanjohtaja ja viime vuoden lopulla käynnis­ tyneen Pohjois-Nicaraguan ilmastokestävyyshankkeen vetäjä.

Porakaivon lisäksi hanke on parantanut Terreron vesihuoltoa raken­ tamalla sadevesien keruualtaita, joiden vettä käytetään karjan juotta­ miseen ja viljelysten kasteluun.

Kuivimpana aikana monien pienviljelijöiden kuukausiansiot romah­ tivat tänä vuonna alle 30 euroon. ”Tippakastelun avulla voimme edistää hedelmien ja vihannesten tuo­ tantoa. Näin Terreron tuotantotavat kehittyvät, ihmiset saavat parem­ paa ruokaa ja heidän tulonsa lisääntyvät”, Huete painottaa.

Sadevesialtaiden ympäristöön istutetaan puita ja bamburuokoa. ”Pohjois-Nicaraguan kuivilla alueilla ihmisen aiheuttama välitön ympäristötuho on tehnyt enemmän vahinkoa kuin ilmastonmuutos”, Huete kertoo.

Metsien hävittäminen ja kuluttavat viljelytavat ovat köyhdyttäneet maata. Terreron kehitykselle saadaan kestävä pohja vain vaalimalla luonnonvaroja ja käyttämällä niitä harkiten.

Bambukorien valmistaminen työllistää jo Terrerossa yli kaksi­ kymmentä perhettä. COMCAVEM on opettanut korinpunojia istutta­ maan bambua. ”Näin saavutetaan kaksi tulosta yhdellä kertaa: rinnemaille kas­ vatetaan suojakasvillisuutta ja käsityöläiset saavat raaka-aineensa läheltä”, Huete selittää.

Nopeakasvuinen bambu on hyvä hiilensitoja. Bambu kasvaa Terre­ rossa hyvin, jos se saa riittävästi vettä. ”Sadevesialtaita on jo käytetty bambun kastelemiseen”, kertoo Huete.

17 2/2015

KOLUMNI KUMPPANIT KERTOVAT Kolumnisarjassa Solidaarisuuden kehityshankkeisiin osallistuvat kirjoittavat itse omasta yhteiskunnastaan ja elämästään Somalimaassa, Ugandassa, Nicaraguassa ja Keniassa.

GERMAN JA CANDIDA

teksti Ingrid Soza suomentanut Jukka Pakkala kuva EsteliLive

Koulutukseen osallistuneet oivaltavat, että kaikki hyötyvät sukupuolten tasa-arvosta.

”

E

lämä muokkaa meitä, asenteet ja ajatukset versovat kokemuksis­ tamme. Jos tämän asian ymmär­ tää, voi olla hyvä tasa-arvokouluttaja.

Olen tavannut asiantuntijoita, joilla on pää täynnä arvokasta tietoa. Silti he jät­ tävät kouluttajina yleisönsä kylmäksi, jos he vain jakavat viisauttaan eivätkä osaa tempaista ihmisiä mukaansa.

Käytän ajatusten herättäjinä leikkejä ja näytelmiä. Hilpeä puuhailu ei kuiten­ kaan ole itsetarkoitus, vaan joka toimin­ nolla on oltava loppuun asti mietitty tar­ koitus. Kouluttajan on edettävä ripeästi kohti tuloksia. Tasa-arvokoulutus sujuu, kun saadaan aikaan kirpeitä väittelyjä ja heti sen jälkeen nauretaan yhdessä rooli­ näytelmän henkilöille, joiden vuorosanat peilaavat omia ja naapurin asenteita.

Ihmiset hämmästyvät huomatessaan, miten vaikeista asioista he osaavat kes­ kustella. Silloin katoaa pelko, ennakko­ luulot haihtuvat. Oivalletaan, miksi suku­ puolten tasa-arvo hyödyttää kaikkia. En­ nen koulutusta miehet ajattelevat, että naisten vahvistuessa miehet kärsivät.

Hyvä koulutus auttaa ymmärtämään, että kaikki voittavat, kun sekä naisilla että miehillä on oikeus hyvinvointiin ja täysipainoiseen elämään.

Mozontessa asuva German on saven­ valaja, Candida on hänen puolisonsa. Kun he tulivat mukaan tasa-arvokoulutukseen, German jurotti ja Candida oli niin arka, et­ tei puhunut mitään. He olivat päättäneet lähteä koulutukseen, koska he arvelivat saavansa osallistumisen palkaksi kehitys­ hankkeelta tarvikkeita ja työkaluja.

Ihmiset hämmästyvät huomatessaan, miten vaikeista asioista he osaavat keskustella. ”

Sitten koulutus sytytti kipinän, josta leimahti muutoshalu. German ja Candida rohkaistuivat esittämään mielipiteitä ja perustelivat niitä niin hyvin, että heitä alettiin kuunnella. Germanista tuli rooli­ näytelmien tähti. Hänen itsetuntonsa vahvistui ja hän ryhtyi parantamaan tuotteitaan, koska hän uskoi, että hä­ nestä voi tulla pätevämpi yrittäjä.

Candida innostui tekemään savi­ koruja. Hän alkoi viedä savipajan tuot­ teita kaupun­kien markkinoille ja huomasi, että hänellä on lahjoja kaupankäyntiin.

Mozonten kunta on nyt palkannut Can­ didan muiden käsityöläisnaisten koulut­ tajaksi. Kun Candida on töissä, German hoitaa kotia ja pitää huolta kahdesta pie­ nestä lapsesta. Suomalaisille tämä on kai aivan tavallista, mutta Mozontessa se on kulttuurinen vallankumous.

Tasa-arvo on hauska asia, mutta nai­ siin kohdistuva väkivalta on kuoleman­ vakava ongelma. Nicaraguassa on tänä vuonna jo surmattu lähes sata naista.

Emme saa ajatella, että tämä on liian vai­ kea pulma ratkaistavaksi. Mitä vaikeampi

epäkohta on, sitä päättäväisemmin täy­ tyy toimia.

Nicaraguan nuoret naiset ovat jo sel­ keästi sitä mieltä, että parisuhde ei voi olla miehelle onni ja naiselle kärsimys.

Väkivaltaan ei alistuta yhtä helposti kuin ennen. Naiset eivät enää ajattele, että mies on perheen pää ja naisen on palvel­ tava häntä. Jos miehet möläyttävät tyh­ miä, nuori nainen vastaa heti samalla mi­ talla takaisin.

Nicaraguan työelämässä nainen on paljon heikommassa asemassa kuin mies.

Naisten palkka on kolmanneksen pie­ nempi kuin miesten. Monet naiset ovat al­ kaneet perustaa pienyrityksiä ottaakseen toimeentulon omiin käsiinsä. He perus­ tavat verkostoja ja auttavat toisiaan. Se on kehityshankkeiden ihanne: ei tarvitse pärjätä kaikkien kolhujen keskellä yksin, vaan voi saada tukea vertaisiltaan. Se on solidaarisuutta, jos sen sanoo yhdellä sa­ nalla.

Kirjoittaja toimii Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeiden tasa-arvokouluttajana Nicaraguassa.

18 2/2015

KOULUTUKSELLA TASA-ARVOA SUOMI

TÄRKEINTÄ ON LUOTTAMUS teksti ja kuva Ada Bergroth

Ihmisoikeusliiton Solomie Teshome kouluttaa silpomista vastaan: ”Haluan parantaa naisten asemaa. On palkitsevaa, kun nainen havahtuu ja ymmärtää oikeutensa.”

Solomie Teshome käy keskusteluja seksuaalija lisääntymisoikeuksista sekä tyttöjen suku­ elinten silpomisesta Suomessa asuvien etiopialaisten ja eritrealaisten parissa. ”Tärkeintä on luottamuksen rakentaminen, jotta keskusteluyhteys syntyy”, Teshome summaa.

S

olomie Teshome eli lapsuutensa Etiopiassa, mutta silpomis­perinne oli vaiettu aihe. Vasta Suomeen muutettuaan hän näki 2000-luvun vaih­ teessa dokumenttiohjelman aiheesta ja koki voimakkaan tarpeen tehdä jotain asialle. ”Soitin heti kaverilleni, joka oli myös lähtöisin keskiluokkaisesta etiopialais­ perheestä ja kysyin, oliko hän tietoinen perinteen haitoista. Hän ei ollut”, Tes­ home muistelee.

Teshome selvitti asiaa tarkemmin ja huomasi aihepiirin olevan tabu. Hän va­ kuuttui siitä, että perinteestä täytyisi op­ pia puhumaan avoimesti, jotta siihen liit­ tyvät haitat tulisivat kaikkien tietoon.

YHTEINEN KIELI AUTTAA Nykyään Teshome työskentelee asiantunti­ jana Ihmisoikeusliiton KokoNainen-hank­ keessa. Hankkeen tavoitteena on, ettei yh­ täkään Suomessa asuvaa tyttöä silvota täällä eikä muualla. Työtä tehdään ruohon­ juuritasolla maahanmuuttajayhteisöissä.

”Tärkeintä on osata kuunnella toista ihmistä, joka saattaa puhua arasta ai­ heesta ensimmäistä kertaa elämässään,

”

Ilahduttaa huomata, miten käsitykset miehen ja naisen rooleista muuttuvat. ” ja kunnioittaa hänen kulttuuriaan – hy­ väksymättä kuitenkaan tätä perinnettä.

Näin saadaan rakennettua luottamuksel­ linen suhde, joka on edellytys toimivalle keskustelulle”, Teshome painottaa.

Teshomen mielestä hänen oma maahan­muuttajataustansa toimii työn voimavarana niin maahanmuuttajien kuin viranomaisten kanssa. Hän koulut­ taa viranomaisia ottamaan silpomisperin­ teen puheeksi sekä keskustelee maahan­ muuttajien kanssa seksuaali- ja lisään­ tymisoikeuksista, sukupuolirooleista sekä silpomisen haitoista. ”Yhteinen kieli synnyttää luottamusta.

Kielen avulla ymmärtää toisen kulttuu­ ria. Näen jo ilmeistä, milloin on syytä vaihtaa puheenaihetta”, Teshome kertoo.

TASA-ARVOA KOULUTUKSELLA Teshome on saanut monta kertaa todistaa, kuinka koulutukset lisäävät tasa-arvoa maahanmuuttajaperheissä. ”Ilahduttaa huomata, miten käsityk­ set miehen ja naisen rooleista muuttuvat.

Kasvatus kuuluu molemmille vanhem­ mille, eikä naisen tarvitse olla vain ko­

tona. Kun nainen uskaltautuu koulutuk­ sen jälkeen kerhoon lapsensa kanssa, koko perheen hyvinvointi kasvaa. Aluksi epäilevästi suhtautuneet miehet soittavat kiittääkseen, sillä perhe voi nyt parem­ min”, Teshome iloitsee.

Positiivinen asennemuutos näkyy maahanmuuttajayhteisöissä. Miehet ja naiset ottavat nyt seksuaaliasioita avoi­ memmin puheeksi kotona. Teshome kui­ tenkin muistuttaa, että tarvetta ennalta­ ehkäisevälle työlle on edelleen.

TYÖTÄ SUURELLA SYDÄMELLÄ Työpäivän aikana kuullut tarinat jäävät usein pyörimään Teshomen päähän, mutta työ myös antaa hänelle paljon. Motivaatio tehdä ennaltaehkäisevää työtä paistaa hä­ nen kasvoiltaan. ”Tämä työ on lähellä sydäntäni. Ha­ luan parantaa naisten asemaa ja pelastaa lapsia. On todella palkitsevaa huomata, kuinka nainen havahtuu ja ymmärtää itse­määräämisoikeutensa. Unelmani on, että tämä naisiin ja myös miehiin kohdis­

tuva ihmisoikeusloukkaus siirtyisi lopulli­ sesti historiaan”, Teshome painottaa.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäkoordinaattori.

19 2/2015

TUKIJAT TUTUIKSI

”TYÖLLÄNI ON MERKITYSTÄ” teksti ja kuva Liisa Nerg

Silja Jacoby innostui valtavasti nähtyään työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin varain­hankkijoita eli feissareita Solidaari­ suudelle. Jacoby oli haaveillut työstä, jossa saisi auttaa muita ja päätti lähettää hakemuksen. ”Haluan, että työlläni on oikeasti merkitystä”, Jacoby kertoo.

Feissari Silja Jacoby sai kadulla innostavaa palautetta siitä, kuinka arvokasta työtä Solidaarisuus tekee.

F

eissarin työssä Silja Jacobya kiin­ nosti erilaisten ihmisten kohtaa­ minen sekä kesän viettäminen ulko­ilmassa. Solidaarisuuden feissarit ovat kesän aikana haastaneet satoja ka­ duilla kohtaamiaan suomalaisia ryhty­ mään Muutoksentekijöiksi, jotka haluavat lopettaa tyttöjen sukuelinten silpomisen, edistää naisten oikeuksia ja parantaa per­ heiden toimeentuloa kehitysmaissa sään­ nöllisten lahjoitusten avulla.

Jacoby on työskennellyt toukokuusta alkaen Helsingissä osana Solidaarisuuden katuvarainhankintatiimiä. Kesäkuussa hänestä tuli katutiimin reipas ja innos­ tava tiiminvetäjä energisen asenteensa ja työmotivaationsa ansiosta. ”Pidän työstäni, sillä pääsen näke­ mään tiimin kehityksen ja pystyn anta­ maan suuremman panoksen tiimin – eräänlaisen perheen – hyväksi. Tiiminve­ täjänä pidän yllä positiivista asennetta sekä kannustan muita”, Jacoby kuvailee.

LISÄÄ OSAAMISTA JA ILOA Solidaarisuuden teemat ovat tärkeitä Ja­ cobylle, jonka mielestä lasten koulutus ja hyvin­vointi ovat keskeisintä kehityk­ sessä. Hänestä on hienoa, että Solidaari­ suus lisää ihmisten tietoa ja osaamista. Ja­ coby uskoo tämän olevan paras tapa saada muutoksia aikaan. ”Kaikki Solidaarisuuden kampanjat pa­ rantavat sekä lasten että heidän perhei­ densä elämää”, Jacoby toteaa.

Solidaarisuuden tekemän työn lisäksi Jacobylle on tärkeää sekä oma että mui­

den iloisuus ja hyvä mieli. Näitä hän pyr­ kii edistämään monin pienin keinoin, esi­ merkiksi tarjoamalla apuaan silloin, kun joku on sen tarpeessa.

Hyvän mielen lisääminen vaikuttaa myös Jacobyn työhön varainhankkijana: ”Feissatessa pysäytän ihmisiä, jotka näyttävät tarvitsevan pientä hymyä päi­ vään ja pyrin saamaan sen heidän huulil­ leen”, hän kertoo.

Jacobyn mukaan ihmiset ovat ottaneet Solidaarisuuden tekemän tärkeän työn hyvin vastaan. ”Suurin osa ihmisistä ei tunne entuu­ destaan Solidaarisuutta, mutta kun he saavat kuulla, mihin järjestömme pyrkii ja miten, on vastaanotto ollut aina hyvää.

Olen saanut paljon innostavaa palautetta siitä, kuinka Solidaarisuus tekee erittäin arvokasta työtä”, Jacoby iloitsee.

Solidaarisuuden tukijoille Jacobylla on erityisiä terveisiä: ”Avullanne saadaan aikaan paljon hy­ vää ja monia hymyjä. Teillä on suuri mer­ kitys Solidaarisuuden kehitysyhteistyön kannalta, kiitos teille!”

Kirjoittaja on Solidaarisuuden kampanjakoordinaattori.

20 2/2015

Intoa ! n y y s k y s 33€

(ovh 37€)

28

24

€ Pasi Sahlberg: (ovh 30€) SuoMalaiSeN KouluN MeNeStyStariNa Miten Suomi nousi koulutuksen kärki­ maaksi? Harvardissa työskentelevän Pasi Sahlbergin lukuisille eri kielille käännetty menestysteos osoittaa, ettei hyvään kouluun ollut kiertoteitä.

Koivuranta, Pehkonen, Sorjanen, Vainio, Karlsson & Ponto: MariMeKKo Marimekon ihmeellinen historia. Kaunistelematta ja täynnä herkullisia tarinoita.

Tutkivien toimittajien kirjoit­ tama teos perustuu yli sataan haastatteluun ja kymmeniin arkistolähteisiin.

€ Mubarak, Nilsson (ovh 27€) & Saxén: SuoMeN SoMalit 16 000 suomalaista puhuu äidin­ kielenään somalia. Silti heidän kulttuurinsa ja elämänsä on tuntematonta monelle.

Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidiStä Kansainvälinen bestseller, joka muuttaa käsityksesi äidistä.

Pidä huolta äidistä on riipai­ sevan kaunis teos rakkaudesta ja sukupolvien välisistä eroista.

19,90€ (ovh 29€)

30€

(ovh 34€)

ari turunen: MaailMaN­ hiStoriaN KuKoiStaViMMat KauPuNGit Kirja kertoo kaupungeista, jotka muuttivat maailman­ historian.

Tilaa netistä: www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi.

Hintoihin lisätään toimituskulut 3,90 €/tilaus.

Uusi ra ilme ikas !

Ihmiset • Kulttu

uri • Ympäristö

• Ilmiöt

utta Paljon u ä! ö lt ä is s

Tilaa uudistunut A Maailman B Kuvalehti! i vämp Käte ko! ko

9/2015

| 6,

90 €

Kokaviljelmillä Perussa Tikke Tuuran taide Madventures ja Nepal-apu

C!

Safiya Olugbala on trinidadilaise n rastakoulun reht ori.

Tilaa: maailmankuvalehti.fi/viisi

Miksi rikkaat Viisi arabivaltiot eiväntumeroa! € ota pakolaisia?

17,50

PYSYVÄ MUUTOS ALKAA SINUSTA

NYT MEITÄ KAIKKIA TARVITAAN teksti Samuli Tarvainen kuva Siru Aura

Somalimaan nuoriso tarvitsee tukeamme. Nyt on kysyntää myötätunnolle ja solidaarisuudelle myös Suomessa.

Jos meiltä puuttuu myötä­ tunto ja välittäminen, olemme hukassa. Autetaan ja näytetään muille esimerkkiä. Me olemme Muutoksentekijöitä.

P

auliina Laine aloitti varainhank­ kijana eli feissarina kesällä. Hän halusi myös omasta aloittees­ taan jakaa lehtolehtisiä kehitysyhteis­ työn pelastamiseksi yhdessä muun Hel­ singin tiimin kanssa. Johanna Järventaus järkyttyi silpomisperinteestä ja perusti keräyksen Solidaarisuuden silpomisen vastaiseen työhön. Vappu Heinolalta ei ole jäänyt yhtään prosenttilahjoitusta vä­ liin. Kolme sukupolvea, kolme solidaarista ihmistä.

Me olemme Suomi pienoiskoossa ja meitä on täällä moneksi: nuoria, vanho­ j­a, miehiä, naisia, opiskelijoita, työnteki­ jöitä, perheenisiä ja -äitejä, eläkeläisiä, sota­veteraaneja, Solidaarisuuden toimin­ nassa 45 vuotta mukana olleita ja tänä kesänä liittyneitä. Me olemme köyhyyden poistajia, naisten oikeuksien puolustajia ja pienyrittäjyyden tukijoita. Niitä, jotka antavat vähästään ja niitä, jotka ovat lah­ joittaneet jo pienen omaisuuden. Hyviä tyyppejä.

Korostamme usein, että kehitysmaiden

ihmiset tarvitsevat apuamme. Se pitää paikkansa nyt vielä enemmän kuin kos­ kaan hallituksen köyhimpiin kohdistuvien leikkausten takia. Mutta myös suoma­ laiset tarvitsevat meidän apuamme. Jos meiltä puuttuu myötätunto, välittäminen ja halu auttaa, olemme hukassa.

Autetaan ja näytetään muillekin esi­ merkkiä. Me olemme Muutoksentekijöitä.

RYHDY MUUTOKSENTEKIJÄKSI

Liity mukaan kuukausilahjoittajaksi tai korota kuukausilahjoitustasi: soita toimistolle 010 501 2120 tai lähetä sähköpostia solidaarisuus@solidaarisuus.fi.

JÄTÄ PERINNÖKSI PAREMPI MAAILMA

Tee lahjoitus testamentissasi. Anna solidaarisuuden elää, kun aika jättää. Kerro läheisille ja ystäville, että välität maailman köyhimmistä.

TEE KERRALLA KUNNON LAHJOITUS

Jos harkitset suurempaa kertalahjoitusta esimerkiksi Nicaraguan köyhille tai Somalimaan silpomisen vastaiseen työhön, ryhdy toimeen saman tien. Soita tai lähetä viesti Samulille (p. 040 777 7239, samuli.tarvainen@solidaarisuus.fi) ja kerro halutessasi lahjoituskohde. Lahjoita keräystilille OP FI15 5541 2820 0198 19 ja laita viitteeksi 1313.

RYHDY VAPAAEHTOISEKSI

Auttavia käsipareja ei ole koskaan liikaa. Kerro meille, miten haluaisit auttaa.

Myös Nenäpäivään tarvitaan jatkuvasti uusia vapaaehtoisia. Soita tai lähetä sähkö­postia Liisalle (p. 050 526 2720, liisa.nerg@solidaarisuus.fi).

TEE SOLIDAARISUUSTEKO – JA JAA SE

Ole solidaarinen. Kerro hyvästä teostasi myös muille tai siitä, miten joku tuki tai ilahdutti sinua. Jaa solidaarisuustekosi: www.solidaarisuusteot.fi

Pyydän, että tartut johonkin näistä ehdo­ tuksista – tai vaikka kaikkiin, ja annat sen myös näkyä ja kuulua.

Meillä on erinomainen mahdollisuus auttaa paitsi hädässä olevia myös meitä suomalaisia lisäämällä välittämistä ja myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan. On­

neksi meillä on Pauliinan, Johannan ja Vapun kaltaisia ihmisiä. Onneksi meillä on sinut. Nyt on jälleen solidaarisuuden aika. Meitä kaikkia tarvitaan.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden varainhankintapäällikkö.

22 2/2015

PYSYVÄ MUUTOS ALKAA SINUSTA

Tilaa uudet joulukorttisarjat – tuet käsityöyrittäjiä Nicaraguassa!

JOULUPUKKITEEMA

Joulukortit tuovat sinulle lämpimät terveiset Nicaraguasta. Korttien maissitaide on syntynyt Solidaarisuuden kehityshankkeessa. Taiteilijat ja käsityöläiset luovat yhdessä uusia tuotteita, joiden valmistaminen auttaa Nicaraguan naisia parantamaan elinolojaan.

KYNTTILÄTEEMA

Tilaa kortteja sähköpostitse solidaarisuus@solidaarisuus.fi, soittamalla numeroon 010 501 2120 tai palauttamalla meille tilauslomake.

Viiden kortin sarja kirjekuorineen maksaa 12 euroa. Hintaan lisätään toimituskulut.

Leikkaa irti

Tilaan joulukorttisarjoja: kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) JOULUPUKKITEEMA

kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) KYNTTILÄTEEMA

Etunimi

Sukunimi

Lähiosoite

Paikkakunta

Sähköposti

Puhelinnumero

Asiakasnumero (jos olet jo tukija tai lehden tilaaja, näet asiakasnumerosi lehden osoitetiedoista.)

Paikka ja aika

Allekirjoitus

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfonden | Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki – 010 501 2120 – www.solidaarisuus.fi

23 2/2015

TUTUSTU TESTAMENTTI LAHJOI TTAMI SEEN: HYVAT E S TA ME N T T I . F I #hyvatestamentti

HYVÄ TESTAMENTTI VOI OLLA PIENIKIN. AMNESTY I NTERNATI ONAL • KI RKON ULKOMAANA P U • K U U R O JE N LI I TTO • PATMOS LÄHETYSSÄÄTI Ö • PELASTAKAA L A P S E T • P L A N SUOMI • SEY SUOMEN ELÄI NSUOJELUYHDI STY S T E N L I I T T O • SOLI DAARI SUUS • SUOMEN LÄHETYSSEURA • S U O ME N ME R I MI ESKI RKKO • SUOMEN PI PLI ASEURA • SUOMEN S Y D Ä N L I I T T O • WORLD VI SI ON • WWF (MAAI LMAN LUONNO N S Ä Ä T I Ö )

85x200_SOLIDprint.indd 1

18.2.2015 10.43

Leikkaa irti

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Solidaarisuus

VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki