Solidaarisuus 1/2017

Kevät 2017

N VÄKIVALTA O N KEHITYKSE JARRU 12–13

TEEMA: NAISVOIMAA KENIASSA, NICARAGUASSA, SOMALIMAASSA JA SUOMESSA 7–16

7 NAISTEN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN SUOMESSA 8,14 TALOUDELLINEN ITSENÄISYYS TUO VAPAUDEN 10 GALLUP: KUMPI TIENAA ENEMMÄN? 16 TASA-ARVOA JA YRITTÄJÄTAITOJA 18 PEKKA STRANG: ”OIKEUS RAKASTAA ON IHMISOIKEUS”

NAISET TALOUDEN VAUHDITTAJINA­

Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki puhelin: 010 501 2120 ma–to klo 10–16 solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi www.facebook.com/solidaarisuus www.twitter.com/solidaarisuus70 www.youtube.com/solidaarisuus70 www.instagram.com/solidaarisuus70 Solidaarisuus on kokenut suomalainen kehitys­ yhteistyöjärjestö. Teemme työtä sukupuolten tasa-­arvon ja ihmisarvoisen työn vahvistamiseksi.

N

aiset ja äidit ovat yhteis­ kuntia koossa pitävä voima kaikkialla. Miksi naisia ei nähdä myös taloudellisen kipinän syn­ nyttäjinä? Köyhissä maissa naiset te­ kevät valtaosan maataloustyöstä ja pyörittävät pienyrityksiä, jotka vahvis­ tavat kansantalouksia.

Afrikassa naiset tuottavat jopa 80 prosenttia perheiden syömästä ruuas­ta. Silti naisten tekemästä työstä merkittävin osa on näkymä­ töntä hoivatyötä: siitä ei makseta eikä se näy tilastoissa. Ja kun nai­ sille ylipäänsä maksetaan, he saavat palkkaa keskimäärin 24 prosent­ tia vähemmän kuin miehet.

YK arvioi viime vuonna, että naisten voimaannuttaminen kohen­ taisi globaalia kansantaloutta jopa neljänneksellä. YK:n mukaan tasa-­ arvon puute aiheuttaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa arviolta 84 miljardin euron taloudelliset menetykset joka vuosi.

Miten tämä on mahdollista? Koska naisten potentiaali jää hyödyn­ tämättä. Naisilta on monissa maissa edelleen kielletty maan omista­ minen tai periminen. Silti edistysaskeleitakin on otettu: Ruandassa yli puolet parlamenttiin valituista edustajista on naisia.

Tasa-arvo on tärkeä tavoite matkalla kohti kestäviä yhteis­kuntia.

Sen saavuttaminen edellyttää päättäjiltä rohkeutta ja yrityksiltä vastuun­kantoa, vahvoja inspiroivia esimerkkejä. Tarvitaan isoja asenne­muutoksia sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta kaikki naisten kokema syrjintä saadaan loppumaan.

Solidaarisuuden työ osoittaa, että sijoittamalla naisiin on mahdol­ lista tuottaa pysyvä muutos. Siellä missä olemme luoneet naisille kei­ noja osallistua tuottavaan työhön ja tulonhankintaan, köyhyys on vähen­tynyt ja perheiden hyvinvointi lisääntynyt.

Juuri nyt veden puute uhkaa satojatuhansia perheitä Somali­ maassa. Osallistu keräykseemme ja anna Somalimaan naisille ja per­ heille eväät parempaan tulevaisuuteen.

Miia Nuikka toiminnanjohtaja, Solidaarisuus

Solidaarisuus-lehti lähetetään ilmaiseksi kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoit­ tajille ja muille lehden tilanneille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluette­ loa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon 010 501 2120 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi.

SOLIDAARISUUDEN PANKKITILIT

IBAN

SWIFT/BIC

OP FI 15 5541 2820 019819 OKOYFIHH Nordea FI 76 1011 3007 2069 30 NDEAFIHH DANSKE BANK FI 54 8000 1000 2318 79 DABAFIHH Keräyslupa POL-2015-8679

KIRJOITTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ Siru Aura, Airi Kähärä, Miia Nuikka, Jukka Pakkala, Ingrid Soza, Maria Teikari, Tiina Turunen ja Vilma Vuorio.

SOLIDAARISUUS-LEHTI ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Siru Aura Toimitussihteeri: Ada Bergroth Taitto: Inka Kosonen Kansikuva: Anthony Valenzuela. Kuvassa on Rosa Delfina Cruz Nicaraguasta.

Sisällysluettelon kuvat: Siru Aura ja Anthony Valenzuela.

Painopaikka: Laine Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2017.

”

12–13

”Väkivalta rajoittaa taloudellista kasvua.”

- Stella Achoki

8–9

”

”Kun tietää, että pärjää, tuntee itsensä voimakkaaksi.”

– Rosa Delfina Cruz

”

14–15

”Kanojen kasvatus on tuonut itsenäisyyttä ja vapautta.”

- Halima Jama Mohammud

NAISVOIMAA

KENIA

s. 2

Väkivalta estää naisten nousun s. 12–13

NICARAGUA

”Olen nyt itsenäinen nainen” s. 8–9 Kolumni: Voimaantuminen murtaa köyhyyden s. 16

SOMALIMAA

Pieni bisnes on iso juttu s. 14–15

Tom of Finland -elokuvan Pekka Strang puolustaa ihmisoikeuksia s. 18

SUOMI

Uutiset s. 4

GALLUP

Kumpi tienaa enemmän? s. 10–11

Ompeluseurassa naiset kannustavat toisiaan s. 7

Parasta Solidaarisuudessa juuri nyt s. 6

Tule mukaan Muutoksentekijäksi s. 5, 19

UUTISIA

Riikka Vaahtera

Tavataan Maailma kylässä -festivaalilla Maailma kylässä -ilmaisfestivaali tarjoaa kävijöilleen rytmejä, makuja, keskusteluja, taidetta ja toimintaa.

Mukana tapahtumassa on myös Solidaarisuus, joka esittelee toimintaansa satojen muiden kansalaisjärjestöjen kanssa tarjoten uusia kokemuksia ja näkökulmia globaaleihin kehityskysymyksiin.

Festivaali järjestetään 27.–28.5.2017 Helsingin Kaisaniemessä. Tapahtuman teemana on kansalaisyhteiskunta. Tule Mahdollisuuksien tori -telttaan tervehtimään Solidaarisuuden väkeä!

Ohjelma: www.maailmakylassa.fi

Parempi maailma jälkipolville

Nenäpäivä-tuotolla silpomista vastaan Vuoden 2016 Nenäpäivä-kampanjalla kerättiin varoja maailman lasten auttamiseksi.

Kampanja sai kokoon 2,16 miljoonan euron potin, joka jaetaan yhdeksän mukana olevan kehitysyhteistyöjärjestön työhön.

Solidaarisuus tekee Nenäpäivän tuella työtä tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi Somalimaassa ja Keniassa. Rankka silpomisaihe herkisti myös Nenäpäivä-show’n tähdet. ”Epätasa-arvo menee minulla luihin ja ytimiin. Tuntuu käsittämättömältä, että tyttö silvotaan. Varsinkin, kun itsellä on tytär”, mietti urheiluselostaja Kaj Kunnas. ”Teoilla ja työllä on väliä. Lähetän voimia ja rakkautta kaikille, jotka tekevät silpomisen vastaista työtä menettämättä uskoaan ihmisiin”, kannusti räppäri Redrama.

Kiitos jokaiselle Nenäpäivään osallistuneelle!

Syvennä lukukokemusta Solidaarisuuden digilehti tarjoaa kiinnostavaa lisä­ materiaalia lehden jutuista.

Lue: www.solidaarisuus.fi/ajankohtaiset/#digilehti

Tilaa sähköinen uutiskirje

Solidaarisuus kiittää! ×× Kirjailija ja dokumenttielokuvaohjaaja Elina Hirvosta, Pupulandia-blogin Jenni Rotosta, Aamukahvilla-blogin Henriikka Simojokea ja urheilutoimittaja Kaj Kunnasta Silpomaton-kampanjan tukemisesta. ×× Nenäpäivä-koordinaattoreitamme Venla Voutilaista ja Jonne Nurmea. ×× Matti Laitista ja Tuisku Tuukkasta litterointi- ja käännöstyöstä.

Solidaarisuus vastaanotti joulukuussa testamenttilahjoituksen pitkäaikaiselta tukijaltaan. Kiitämme lämpimästi!

Oletko kiinnostunut testamenttilahjoittamisesta? Tilaa opas soittamalla 010 501 21 20 tai tutustu: www.solidaarisuus.fi/testamentti

Solidaarisuuden sähköinen uutiskirje kertoo, miten tasa-arvon ja toimeentulon vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Keniassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Tilaa ilmainen uutis­kirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi

4 1/2017

TULE MUKAAN MUUTOKSENTEKIJÖIDEN YHTEISÖÖN Vi

lm uo aV

r io

Turbaaneilla silpomattomuuden puolustajiksi Kevään aikana voi tukea silpomisen vastaista työtä ostamalla kauniin Defender-­ turbaanin. Myytyjen turbaanien tuotosta 10 prosenttia lahjoitetaan tyttöjen suku­ elinten silpomisen vastaiseen työhön.

Vaatemerkki Defenderin luoja Goa von Zweygbergk on kuvanveistäjä, vaatesuunnittelija ja esimerkiksi valokuvaaja Meeri Koutaniemen ”hoviturbaanintekijä”. Hän tekee Defender-merkilleen mielekästä muotia, joka valmistetaan kierrätetyistä vaatteista ja kankaista. ”Rakastan sanaa repair, korjata. Vaatteita, taloja ja ihmissuhteitakin voi korjata. Ne kaikki voivat eheytyä pitkänkin ajan päästä”, Goa pohtii.

On olemassa kuitenkin myös asioita, jotka ovat peruuttamattomia.

Osallistu Silpomattomuuden puolustajat -kampanjaan ja hanki oma Defenderturbaani HOOD-liikkeestä, Kolmas Linja 12, Helsinki. Kuvaa itsesi turbaanin kanssa ja jaa se saatteilla #Muutoksentekijä, #Silpomaton ja #DefenderFashion.

”Tyttöjen sukuelinten silpominen on koke­mus, jota ei voi korjata, vaikka siitä voi selviytyä. Sen takia sitä ei pidä tapahtua.

Meidän on tehtävä kaikkemme, ettei yksikään tyttö tule silvotuksi. Teon peruuttamattomuus viiltää minua syvältä.”

Tyttöjen ympärileikkausten vastainen työ on lähellä Goaa, joka on toiminut kuukausi­lahjoittajana Silpomaton-kampanjassa. Kevään aikana hän osallistuu silpomisen vastaiseen työhön itsensä näköisellä tavalla. Maalis-toukokuun 2017 aikana myytyjen turbaanien tuotosta 10 prosenttia menee Silpomaton-kampanjalle.

Kun Defender-vaatemerkki antaa hävikki­vaatteille uuden elämän, voi nyt kuka tahansa olla turvaamassa silpomisesta vapaata tulevaisuutta kenialaistytöille ostamalla itsellensä turbaanin.

Liity Muutoksentekijöiden joukkoon Solidaarisuuden Muutoksentekijänä pääset ideoimaan, luomaan ja toteuttamaan tapoja, joilla rakennat maailmaa, jossa yksikään nainen ei kärsi väkivallasta eikä kukaan elä köyhyydessä. Tehdään vapaaehtoistoiminnasta sinun näköistäsi! Muutos alkaa sinusta.

Liity Solidaarisuuden Muutoksentekijät -ryhmään Face­ bookissa tai laita viestiä osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi

Kaj Kunnas ja Elina Hirvonen ovat uusia Muutoksentekijöitä Silpomaton-kampanjan puolestapuhujien joukkoon ovat liittyneet uudet Muutoksentekijät kirjailija, kolumnisti ja dokumentti­ elokuvaohjaaja Elina Hirvonen ja urheilutoimittaja Kaj Kunnas. ”Rohkeat ihmiset tekevät omissa yhteisöissään silpomisen vastaista työtä ympäri maailmaa. Monille heistä se työ saattaa olla myös riski, täällä vaaraa ei ole. Olen mukana tukeak­seni heitä”, Hirvonen sanoo.

Kunnas haluaa olla mukana tukemassa naisten ja tyttöjen voimaantumista. Muutoksentekijänä hän haluaa ajaa kaikille oikeudenmukaisempaa maailmaa. ”Jos tytöllä ei ole oikeutta omaan ruumiiseensa, niin mitä on jäljellä oikeudenmukaisuudesta?” Kunnas kysyy.

a Vilm

Carl Ber

o

ri Vuo

gman

5 1/2017

SOLIDAARISUUS NYT TOIMINTATAPAMME SOLIDAARISUUS tarjoaa kumppaneille asian­ tuntijuutta, tukea ja rahoitusta. Seuraamme tarkasti työn edistymistä ja keräämme oppeja. Huolelli­ suuteen ja laatuun panos­taminen takaavat, että työmme vaikutukset yhteisöissä ovat pysyviä.

KUMPPANIJÄRJESTÖT ovat työmme ydin. Heillä on tarvittava paikallistuntemus ja halu toimia yhteisönsä hyväksi. He suunnittelevat itse toimintaansa ja päättävät, miten ongelmia olisi paras­ta ratkoa juuri heidän yhteisössään.

VAIKUTTAJAT JA VAPAAEHTOISET jalkautuvat yhteisöihin levit­ tämään tietoa ja osaamista. He ovat rohkeita aktii­ veja ja esikuvia, jotka innostavat muut mukaan.

Vain yhteisön sisältä alkava muutos on kestävä.

”

Mikä on työssäsi parasta juuri nyt?

Yhdessä tekemisen tunne ja uuden ohjelman suunnittelu. Ohjelmatiimi on vihdoin kokonaisuudessaan kasassa. Olemme aloittaneet uuden neli­vuotisen kehitys­ yhteistyöohjelman suunnittelun.

On mukavaa tehdä ohjelmaa motivoituneessa ja asian­ tuntevassa tiimissä, jossa korostuu yhdessä teke­ misen ilo.”

Robert Salin, Solidaarisuuden ohjelmajohtaja

Solidaarisuus rakentaa maailmaa, jossa yksikään nainen ei kärsi väkivallasta eikä kukaan elä köyhyydessä. ×× Jokaisella naisella on oltava oikeus päättää itse omasta kehostaan. ×× Ihmisillä on oltava oikeus nousta köyhyydestä omalla työllään. ×× Työmme parantaa 138 000 ihmisen elämää Keniassa, Nicaraguassa ja Somalimaassa.

”

Vahvat arvot ja muutoksen mahdollisuus.

On inspiroivaa johtaa organisaatiota, jonka arvot vastaavat tismalleen omiani.

Uusi strategiamme kannustaa meitä rohkeaan keskusteluun ja vaikuttamiseen: kasvatam­ me Solidaarisuuden tunnet­ tuutta ja saamme uusia ihmisiä mukaan toimintaan.

Mahdollisuus pysyvään muutokseen motivoi minua joka päivä.”

Miia Nuikka, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja

NÄKÖKULMAT NAISVOIMAA SUOMI Näkökulmat-sarjassa asiantuntijat tuovat lisävaloa lehden teemaan.

Aloita oma vallankumouksesi teksti Maria Teikari kuva Sakari Röyskö

Jokainen meistä voi luoda hyvän kierteen yhteisöön. Perustamassani Ompeluseurassa toisilleen tuntemattomat naiset jakavat työpaikkavinkkejä, kannustavat työnhaussa, rohkaistuvat ja luovat uutta yhteisöllisyyttä.

Y

K:n naisten asemaa käsitte­ levä toimikunta on asettanut vuodelle 2017 kärkitee­makseen naisten taloudellisen voimaantumisen muuttuvan työn maailmassa. Globaa­ lissa mitta­kaavassa se tarkoittaa naisten pääsyä palkattuun työhön ja omiin tuloi­ hin. Maailmassa on naisia, jotka elättä­ vät itsen­sä ja ovat johtoasemissa, mutta suurimmalla osalla naisista on vaikeuksia arjen perustehtävissä – saati sitten työ­ elämässä.

Suomessa työelämän tasa-arvo on naisperspektiivistä parantunut. Virstan­ pylväinä voi mainita kolme merkittävää muutosta. Vuonna 1919 naimisissa olevat naiset saivat oikeuden ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta, vuonna 1962 Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuus­ sopimuksen ja vuonna 1970 työsopimus­ laki kielsi syrjinnän. Kuitenkin vuoden 2015 tilastoissa näkyy, että osa-aikaiset ja määräaikaiset työt ovat yleisempiä nai­ silla. Miesten ja naisten välinen palkka­ kuilu on yhä olemassa. Naisia valmistuu korkeakouluista enemmän, mutta organi­ saatioiden johtopaikoilla ei ole naisia

samas­sa suhteessa. Tasa-arvoa ei siis ole saavutettu.

Miten saada naisten voimavarat käyt­ töön hitaasti muuttuvien rakenteiden keskellä? Mielestäni ainoa tie on ottaa muutos omiin käsiin. Aloita oma pieni vallankumouksesi. Kehu taitavaa nais­ kollegaa hänelle itselleen ja muulle työ­ yhteisölle. Käytä Barack Obaman hal­ linnon naisten taktiikkaa ja tue aina ääneen, kun naiskollega esittää hyvän idean tai haluaa mielipiteensä kuulu­ viin. Vaadi perhe­vapaiden tasaisempaa jakautumista. Rohkaise lähipiirisi naisia epä­tyypillisille urapoluille. Etsi itsellesi viisas mentori tai mentoroi kokematto­ mampaa kanssa­sisarta. Älä koskaan vä­ hättele osaamistasi.

Jokainen meistä voi luoda hyvän kierteen yhteisöön ja yhteisössä on totisesti voimaa. Perustamassani naisten työelämä­verkosto Ompeluseurassa tämä näkyy päivittäin. Facebookissa toimi­ vassa ryhmässä toisilleen tuntemattomat naiset jakavat työpaikkavinkkejä, kannus­ tavat toisiaan työnhaussa, kysyvät neu­ voa, rohkaistuvat vaihtamaan alaa ja luo­

”Jotta naisten voimavarat saataisiin käyttöön, tarvitaan solidaarisuutta ja rohkaisua niin, että koko yhteisö näkee naisten arvon.”

vat uutta yhteisöllisyyttä. Ompelu­seuran hyvä henki tuskin johtuu kuitenkaan suku­puolesta. Ihmiselle on luontaista, että kun saa tietoa, kannustusta ja tukea, haluaa yleensä jakaa sitä muille.

Ihmisten välinen solidaarisuus vaa­ tii alustakseen jaetun ymmärryksen siitä, että me kaikki tavoittelemme samaa niukkaa resurssia: hyväksytyksi tule­ mista omana itsenämme. Naisia ei ole vuosi­tuhansien saatossa hyväksytty ja arvostettu.

Naisten voimavarojen hyödyntämi­ sessä ei ole kyse siitä, että juuri naisilla olisi jotakin mystistä feminiinistä tietä­ mystä, joka tulisi valjastaa yhteiskunnan käyttöön. Kyse on siitä, että jokin ihmis­ ryhmä on aliedustettuna työelämässä, ihmisoikeuksien äärellä ja arvostuksen saannissa. Jotta naisten voimavarat saa­ taisiin käyttöön, tarvitaan pieniä vallan­ kumouksia. Tarvitaan solidaarisuutta ja rohkaisua, jotta koko yhteisö näkee nais­ ten arvon. Se on kaikille sama ja jakama­ ton.

Kirjoittaja on työelämän kehittäjä ja naisten työelämäverkosto Ompeluseuran perustaja.

Ompeluseura ×× Facebookissa toimiva työelämäverkosto ×× Maria Teikarin ja Milla Halmeen vuonna 2014 perustama ×× jäseniä 14 000 ×× sitoutumaton, hierarkiaton ja järjestäytymätön joukko, jolla ei ole yhteisiä linjoja tai kantoja

7 1/2017

NAISVOIMAA NICARAGUA

KANALA TUOTTAA ILOA JA MUNIA teksti Jukka Pakkala kuvat Anthony Valenzuela

Rosa Delfina Cruzin kanala tuottaa ympäri vuoden ja tuo perheelle taloudellista turvaa. Cruzin tärkein tavoite on antaa lapsilleen hyvä koulutus.

8 1/2017

NAISVOIMAA NICARAGUA

Itsensä taitavaksi tunteva nainen uskaltaa yrittää eikä itsetunto romahda, vaikkei kaikki aina sujuisi suunnitelmien mukaan.

Nuorempi sukupolvi on oppinut, että perhe voi paremmin, kun sekä mies että nainen hankkivat tuloja.

R

osa Delfina Cruzin kasvoilla voi­ maantuminen näkyy leveänä hy­ mynä. Cruz asuu Guasuyucan kylässä Pohjois-Nicaraguassa. Solidaari­ suuden kehityshanke on auttanut häntä perustamaan kanalan. Cruzilla on kuusi­ kymmentä kanaa. Kanala on siisti ja lin­ nut ovat hyvässä kunnossa. ”Osaan pitää huolta kanoista”, Cruz sanoo. Melkein kaikki kanat munivat joka päivä. Sairauksia ei ole esiintynyt.

Munien kerääminen pesistä aamulla tekee hänet iloiseksi, se on hyvä tapa aloittaa päivä.

kertaistuneet sen jälkeen, kun Cruz aloitti kanankasvatuksen. Martinez kas­ vattaa maissia ja papuja. Maissi- ja papu­ sadot saadaan kerran vuodessa ja joskus niille käy huonosti. Nicaraguan viljeli­ jöitä on kurittanut kaksi ankaraa kuivuu­ den vuotta, joiden aikana sadot jäivät alle puoleen tavanomaisista. Syksyllä Guasu­ yucassa saatiin onneksi jo runsaat sateet ja riittävästi papuja.

PÄRJÄÄMISEN TUNNE VOIMAANNUTTAA ”Kun tietää että pärjää, niin sitä tuntee itsensä voimakkaaksi”, Cruz toteaa. Se on hänelle voimaantumisen ydin. Hänellä on nyt omia tuloja. Cruz myy kanan­munat Guasuyucassa ja lähellä sijaitsevassa Pueblo Nuevon pikkukaupungissa. Pieni kanala antaa hänelle vähän yli sadan euron kuukausiansiot. Cruz aikoo lisätä kanojen määrää päästäkseen kolmen­ sadan euron kuukausituloihin.

Kanalan tuotoista iso osa kuluu per­ heen ruokaan ja lasten tarpeisiin. Cruzilla on kaksi lasta, tytär on lukiossa Pueblo Nuevossa ja poika käy Guasuyucan perus­ koulua. Hänen tärkein tavoitteensa on antaa molemmille lapsille hyvä koulutus. ”On minulla rahaa joskus ostaa itsel­ lenikin vaatteita”, Cruz toteaa. ”Olen itsenäinen nainen ja voin vaikka hemmotella itseäni, jos haluan.” Hän hemmottelee itseään tuoksusaippualla ja hyvällä kahvilla.

Jos miestä jurppii naisen oma raha, on kyse vallasta. ”

TULOJA VUODEN YMPÄRI Cruzin mies Omar Martinez kuunte­ lee vieressä. Hän on rauhallinen, tyyty­ väinen mies. Perheen tulot ovat kaksin­

”

tajuavat sen, että perhe voi paremmin, kun sekä mies että nainen tekevät töitä ja hankkivat tuloja”, Martinez tuumii.

Heidän perheessään ei kinata siitä, kumpi on voimakkaampi, nainen vai mies. ”Minä osaan hoitaa kanoja ja saan niistä tuloni”, Cruz toteaa. ”Omar osaa viljellä maata ja hän on ripeä kauppias silloin, kun sitä tarvitaan”. Riitojakin voi per­ heessä syntyä, mutta niiden aiheena ei ole kateus rahasta. ”Itsepäisiä kun ollaan, niin välillä siitä pirskoo kipinöitä”, Cruz tunnustaa. Mar­ tinez myhäilee ja keikuttaa tuolia. Heidän riitansa selviävät mököttämällä ja puhu­ malla. Nyrkkeihin heillä ei turvauduta, molemmat vakuuttavat.

TAIDOT VAHVISTAVAT ITSETUNTOA Kanalan pidossa avainasioita ovat Cruzin mielestä tiedot ja taidot. Vain taitavaksi itsensä tunteva nainen uskaltaa yrittää eikä itsetunto romahda, vaikka kaikki ei aina suju ihan niin kuin haluaisi. ”Kanat ovat herkkiä eläimiä”, hän sanoo. Niille pitää antaa kunnon rehua ja puhdasta vettä. ”Jos kanoista ei pidä huolta, niin ne tulevat pahantuulisiksi ja lakkaavat mu­ nimasta”. Kana räpyttelee kesken kaiken Cruzin käsivarrelle. Se on vanttera hyvä­ kuntoinen munija. Rosa Delfina Cruz kat­ selee sitä suupielet ylpeän pienyrittäjän hymyssä.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden

”Rosan kanala tuottaa ympäri vuo­ den ja se tekee perheen olon turvallisem­ maksi”, Martinez huomauttaa. Maan­ viljely on ilmastonmuutoksen oloissa riskialtis elinkeino. Sen ohella Martinez hankkii tuloja kauppiaana. Hän kuljet­ taa Guasuyucan tuotteita Somoton kau­ pungin torille myytäväksi. Hän vie torille myös Cruzin kanalan munia.

PERHEROOLIT MUUTTUVAT HILJALLEEN Martinez ei ole kateellinen Cruzin ansioista. Hän on pohtinut perheen asioita kehityshankkeen tasa-arvokoulu­ tuksessa. ”Silloin kun mies jurputtaa naisen rahoista, kysymys on vallasta”, Marti­ nez puntaroi. ”Mies haluaa alistaa nai­ sen ja häntä harmittaa, jos nainen tienaa parem­min kuin hän itse”.

Onneksi asenteet ovat jo muuttu­ massa. ”Varsinkin nuoremmat miehet

Nicaraguan maapäällikkö.

Yrittäjyys vahvistaa naisten asemaa Solidaarisuuden kehityshanke on auttanut Pohjois-Nicaraguan maaseutu­ yhteisöjen naisia perustamaan kaksi­ kymmentä kanalaa ja viisitoista piensikalaa.

Kanaloita ja sikaloita pitävistä naisista on tullut yrittäjiä, joilla on yhtä paljon tai enemmän tuloja kuin miehillä.

Naisten tukena on neuvojaverkosto, jonka puoleen voi kääntyä vaikeuksissa.

Osuuskunnan myllyltä saa tarvittaessa lainarehua, jotta hetkellinen rehun puute ei katkaise tuotantoa.

9 1/2017

NAISVOIMAA GALLUP

KUMPI TIENAA ENEMMÄN, NAINEN VAI MIES?

Jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus arvokkaaseen työhön ja ihmisarvoisen toimeentulon takaavaan palkkaan. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa kirjoitetaan, että samasta työstä tulee saada samaa palkkaa ilman minkäänlaista syrjintää.

1. Kummat saavat parempaa palkkaa siellä, missä sinä asut, naiset vai miehet?

2. Mistä palkkaerot mielestäsi johtuvat?

Nicaragua

Somalimaa

teksti ja kuvat Jukka Pakkala

teksti ja kuvat Airi Kähärä

Hermencia Diaz, kirjanpitäjä

1 2

Nicaraguassa miehet saavat parempaa palkkaa kuin naiset.

Miehet vaativat enemmän. Naiset tyytyvät liian usein vähään. Yksityiset yritykset suosivat miehiä sekä palkkauksessa että hakiessaan työntekijöitä. Valtiolla on erilainen asenne. Olin verotoimistossa töissä ja siellä miehet ja naiset saivat samasta työstä saman palkan.

William Moreira, maatalousneuvoja

1

Miehet. He omistavat maatilat ja suurimman osan muistakin yrityksistä.

2

Miehillä on valta työelämässä. Onneksi asiat voivat muuttua.

Viisi vuotta sitten Nicaraguan naisten palkkataso oli 60 prosenttia miesten palkoista.

Nyt se on lähes 80 prosenttia. Naisten koulutustaso on jo parempi kuin miesten ja se näkyy ennen pitkää palkoissakin.

Imaam Hassan Saleh, matkatoimistovirkailija

1

Miehet saavat parempaa palkkaa.

2

Yhteisössäni naiset ovat kotona ja tekevät lapsia. Tytöt avioi­ tuvat nuorena. Minä menin naimisiin 14-vuotiaana. Kodin ulkopuolella työskenteleminen on sallittua vain miehille. Miehet eivät halua nais­ ten näkevän muuta maailmaa kodin ulkopuolella.

Nyt ollaan menossa onneksi parempaan suuntaan.

Itse olen töissä, mutta minulle maksetaan 100 dol­ laria, kun mieskollegani palkka on 1000 dollaria.

Abdifatah Yusuf Egeh, projektipäällikkö

1 2

Miehet tienaavat enemmän kuin naiset.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana naisten osuus kouluissa on kohonnut yli 40 prosenttiin, mutta miehet ovat silti koulutetumpia, ja saavat siksi parempaa palkkaa kuin naiset. Jokaisella ihmisellä on tavoitteita elämässä. Naisten tavoitteena on mennä naimisiin ja perustaa perhe.

Miehillä on sama tavoite, mutta heillä on tavoitteena myös edistyä urallansa ja elättää perheensä.

10 1/2017

NAISVOIMAA GALLUP

Kenia

Suomi

haastattelu ja kuvat Siru Aura teksti Vilma Vuorio

teksti ja kuvat Vilma Vuorio

Jackline B. Nyarega, opettaja

1

Palkka määräytyy koulutustason mukaan, mutta pääsääntöisesti miehet saavat parempaa palkkaa kuin naiset. Usein miehet ovat koulutetumpia kuin naiset.

2

Naisten koulutus tyssää, koska yleensä he huolehtivat perheestä, koti­töistä ja karjasta. Jos olisin korkeammin koulutetumpi kuin mieheni, olisi mahdollista, että työllistyisin ja saisin parempaa palkkaa kuin hän. Näin ei kuitenkaan tapahdu juurikaan yhteisössämme.

Julius Ayunga, hanketyöntekijä

1

Miesten palkka on usein korkeampi, koska he ovat paremmin koulu­tettuja kuin naiset.

Tyttö­jen kouluttamista ei ole pidetty tärkeänä, koska heidän on ajateltu avioituvan.

Olisi tärkeää, että yhteis­ kunnassa luodaan naisille työpaikkoja, jotta naiset olisivat paremmin edustet­ tuina ja siten heidän palkkansakin voisi nousta.

Anna Hiekkataipale, henkilökohtainen avustaja

1 2

Miehet.

Palkkaerot johtuvat rakenteellisesta epätasa-arvosta. Kuvittelisin, että miesten on helpompi päästä korkea­ palkattuihin ammatteihin. Miehet nähdään työmarkkinoilla jämäkämpinä ja vakavammin otettavina. Miehellä on varmaan myös kovempi ammatillinen itseluottamus ja sen myötä matalampi kynnys tavoitella paremmin palkattuja töitä ja johto­ tehtäviä. Monessa naisessa ja ammattiryhmässä edelleen elää ajatus, että naisia pitää ohjata, ja miehet ovat niitä, jotka johtavat.

Tino Puisto, filosofian maisteri

1

Veikkaisin, että miehet.

2

Palkkaerojen taus­ talla ovat toden­ näköisesti historial­ liset syyt. Yhteiskuntamme on kehittynyt patriarkaalisen järjestelmän ympärille.

2

Poikia koulutetaan, koska on ajateltu, että pojat jäävät kotiin pitämään vanhemmistaan huolta. Asenne on nyt muuttunut, ja tytöt käyvät koulua enemmän. On käynyt niin, että kun tytöt ovat saaneet koulutuksen ja työstänsä palkkaa, he ovat auttaneet vanhempiaan poikia enemmän. Palkkaan vaikuttaa myös se, että miehet osaavat keplotella palkkansa kanssa. Keniassa on korruptiota, mutta naiset eivät lähde siihen mukaan vain saadakseen parempaa palkkaa. Miehet taas tekevät mitä tahansa saadakseen enemmän palkkaa.

11 1/2017

NAISVOIMAA KENIA

Naisten voimavaroja ei ole saatu vielä kunnolla käyttöön puutteellisen koulutuksen takia. Koulutus vahvistaa tyttöjen omanarvontuntoa.

”NAISET VEISIVÄT KENIAN UUDELLE TASOLLE” teksti Siru Aura kuvat Siru Aura, Sarah Waiswa

”Olen nähnyt, mihin kouluja käymättömät naiset kykenevät, kun he saavat tilaisuuden. Jos naisten kapasiteettia vahvistetaan, he voivat viedä maan kokonaan uudelle tasolle”, toteaa Stella Achoki.

Suurin taloudellisen kehityksen jarru on väkivalta.

N

aisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevän CECOME-järjestön toiminnanjohtaja Stella Achoki on tehokkaan työpäivänsä aikana kou­ luttanut naisten oikeuksista lähikylissä, keskustellut kunnanjohtajan kanssa sekä innostanut vapaaehtoisia mukaan tasa-

arvo­työhön. Nyt Achoki on palannut Ki­ siin toimistoon. Hän napsauttaa tieto­ koneen auki ja näyttää tv-uutista Keniaa kuohuttavasta rikoksesta, jossa mies on hakannut vaimoltaan kädet irti, koska ”tämä ei ollut antanut hänelle jälkeläisiä.”

Achokin mukaan naisiin kohdistuva

raju väkivalta heijastaa yleistä käsitystä siitä, että nainen on miehen omaisuutta, jolle mies voi tehdä mitä vaan. Aviomiestä pidetään perheen päänä, joka saa hallita ja päättää kaikesta. Nainen saa nimen ja kunnioitusta vain miehensä kautta. ”Mieheni on nainut minut. Hän omis­ taa minut. Hän omistaa lapseni ja kaiken, mitä minulla on. Hän tietää, paljonko minä tienaan. Voin kertoa hänelle, että olen käynyt koulua ja tiedän, mitkä ovat oikeuteni, mutta hän voi pyytää minulta pankkikorttini, jotta hän voisi vapaasti käyttää rahojani, kun hän niitä tarvit­ see. Minä en voi käyttää hänen rahojaan.

Näin meidät on kasvatettu”, Achoki antaa käytännön esimerkin.

12 1/2017

NAISVOIMAA KENIA

Seksuaalinen väkivalta uhkaa nuoria

”

Samanlaista verta vuotaa niin naisista kuin miehistä. ” VÄKIVALTA ESTÄÄ KEHITYKSEN Achokin mukaan naisiin kohdistuva väki­ valta jarruttaa kehitystä ja tulee kalliiksi.

Peräti 45 prosenttia Kenian väestön terveys­tutkimukseen vuosina 2008–2009 osallistuneista naisista oli kokenut joko fyysistä, seksuaalista, taloudellista tai henkistä väkivaltaa. ”Väkivalta vie meitä taaksepäin. Se rajoittaa taloudellista kasvua, koska suu­ rimman työvoiman tarjoavat naiset. Jos me vähennämme väkivaltaa, naisille jää enemmän aikaa rakentaa kotiaan, yhtei­ söään ja maataan.”

Achoki tietää, että kisii-yhteisön nai­ set ovat kovia tekemään töitä tienatak­ seen lastensa hyväksi. Silti vain harva onnistuu hankkimaan omaisuutta, kuten talon ja heidänkin ajatellaan toimivan epäkunnioittavasti aviomiehiään kohtaan ja rikkovan kulttuurin rajoja.

Naisten oikeus omistaa uhkasi vesittää Kenian perustuslain läpimenon vuonna 2010. ”Perustuslaki sallii antaa maata nai­ sille. Monet äänestivät perustuslakia vas­ taan sen takia. Heidän mielestään naisten ei kuuluisi saada osuuttaan maasta, vaan mennä naimisiin. Siksi he myös lähettä­ vät mieluummin pojan lukioon ja jättävät tytön kotiin. Näin poika saa lähtökohtai­ sesti paremman koulutuksen, työn ja tu­ lot kuin tyttö.”

TULOISTA TULEE TAPPELU Talous, valta ja väkivalta kietoutuvat yh­ teen, kun mies omistaa ja nainen hoitaa. ”Naisen vastuulla on hoitaa koti ja

Stella Achokin mukaan seksuaalinen väkivalta uhkaa liian montaa tyttöä ja naista Kisiissä. ”Seksuaalinen väkivalta kuten häpäisy ja raiskaus, myös avioliitoissa, on yleistä koko Keniassa. Väkivalta korostuu entisestään kisii-yhteisössä.

Kulttuurimme aliarvostaa naisia. Meidät on kasvatettu ymmärtämään, että miehet ovat kaikki kaikessa. Tyttöjen sukuelinten silpomisperinne on olemassa vain naisten alentamiseksi. Naisen seksuaalisuuden halutaan olevan miehen kontrollin alainen. Miehen seksuaalista kanssakäymistä ei tarvitse kontrolloida.”

Achok on huolissaan myös prostituution yleisyydestä Kisiissä. ”Täällä on nuoria, 12-16-vuotiaita tyttöjä, jotka ovat kaduilla miehiä varten. Väkivaltainen isä ajaa lapset pois kodista ja he tarvitsevat rahaa itsensä elättämiseen. Arviolta 7000 tyttöä on siinä mukana.”

lapset, mutta kukaan ei arvosta sitä työtä, eikä se kelpaa maan bruttokansan­ tuotteeseen.”

Myös naisen palkkatyö voi johtaa risti­ riitoihin perheessä. Achok kertoo esimer­ kin Kisiin teeviljelmiltä, joilla naiset työs­ kentelevät. Työstä maksetaan kerran vuo­ dessa bonusraha. ”Väkivalta ja riidat lisääntyvät silloin perheissä. Joku on valmis vaikka tappa­ maan vaimonsa sen takia. Bonusraha anne­taan miehelle eikä hän aina tuokaan sitä kotiin vaan lähtee tuhlaamaan. Osa miehistä katoaa ja vaimot lähtevät etsi­ mään heitä saadakseen rahaa lasten kou­ lumaksuihin. Myös juopottelu lisääntyy.

Joku tulee humalassa kotiin tappelemaan; toinen sammuu ja hänen rahansa varas­ tetaan. ”Meidän täytyy tiedottaa ihmisille väki­vallan vaikutuksista. Se on kohden­ nettava nuoremmille sukupolville, koska vanhemmat ovat hyväksyneet sen, miten he elävät. Tahdomme muuttaa nuorten asenteita niin, että he haluavat elää ilman väkivaltaa.”

KOULUTUS LISÄÄ VALTAA Achokin mukaan naisten voimavaroja ei ole saatu tarpeeksi käyttöön puutteellisen koulutuksen takia. ”Vähäinen koulutus heikentää myös tyttöjen omanarvontuntoa. He eivät vas­ taa työpaikkailmoituksiin, vaan jättävät häpeissään mahdollisuudet miehille ja po­ jille. Heillä ei ole itseluottamusta eikä var­ muutta omista kyvyistään,” Achoki har­ mittelee, muttei tyydy siihen:

”

Mieheni omistaa minut. ” ”Me kerromme ihmisille, että naisilla­ kin on oikeuksia. Naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Jos katkaiset naisen käden, siitä tulee verta. Jos miehen käsi katkaistaan, se on samanlaista verta, joka vuotaa.” ”Kun naisen taloudellinen tilanne pa­ ranee ja tulot kasvavat, lapset saavat koulutusta. Jos lapsi sairastuu, hän saa hoitoa. Lapset saavat ruokaa ja pysyvät kunnossa. Joten jos naisen toimeentulo paranee, se on siunaus koko perheelle.” ”Yhteisössä on naisia, jotka voisi­ vat tehdä mitä vaan, jos he olisivat käy­ neet kouluja tai saisivat lisää koulutusta.

He tekevät ja vaikuttavat paljon jo nyt.

He voisivat kouluttaa yhteisöjä ja tukea monia prosesseja. Olen nähnyt, kuinka lesket ja eronneet naiset ovat onnistuneet pienen lainaringin ja tuen avulla kasvat­ tamaan yritystään ja tulojaan niin, että he ovat lopulta rakentaneet talon ja saa­ neet lapsensa kouluun.”

Naisten muutosvoiman todistaminen saa Achokin pohtimaan: ”Mitä jos heille olisi annettu mahdolli­ suus koulutukseen? Minusta tuntuu, että jos naisten kapasiteettia vahvistettai­ siin, jopa koko maa yltäisi aivan toiselle tasolle.”

Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

13 1/2017

NAISVOIMAA SOMALIMAA

”NYKYÄÄN TYÖSKENTELEMME ITSENÄISEMMIN” teksti ja kuvat Siru Aura

”Kanojen ansiosta perheemme tulot ovat kasvaneet ja elämänlaatu on parantunut”, kertoo Halima Jama Mohammud.

Kuivuus uhkaa kaikkea Somalimaata on koetellut viime vuosina erittäin vakava kuivuus. Ihmiset kärsivät veden puutteesta. Se uhkaa kaikkea maatalouden kehittämistä, myös kanankasvatusta sekä karjataloutta. Solidaarisuus tukee kastelujärjestelmien kehittämistä ja etsii keinoja, joilla kuivuuteen voidaan varautua.

Pieni bisnes on iso juttu Naiset saavat Somalimaassa päättää omien tulojensa käytöstä. Oikeus päättää, omistaa ja hallinnoida rahaa on tärkeää, sillä silloin sitä voi myös investoida. Kun naiset luovat omaa taloudellista yrittäjyyttä, he saavat äänensä paremmin kuuluviin ja tulot päätyvät oman perheen ja yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseen.

14 1/2017

NAISVOIMAA SOMALIMAA

Naisten taloudellinen yrittäjyys vahvistuu, kun osuus­ kuntaan kuuluvat perheet saavat kanoja ja koulutusta.

K

anat olivat Somalimaassa Bee­ rin kylässä kohtaamieni naisten tärkeä puheenaihe. Keskuste­ lut alkoi­vat kanoista tai päättyivät niihin.

Kanat olivat mullistaneet monen naisen ja tämän perheen elämän.

Myös Halima Jama Mohammud on oppinut paljon Solidaarisuuden ja ADO:n maatalouden kehittämishankkeessa.

Ennen hän ei osannut edes laskea eikä kirjoittaa nimeään, mutta nyt hän on mukana pyörittämässä maanviljelijöiden osuuskuntaa. Hän on saanut koulutusta osuuskunnan hallinnosta ja johtamisesta.

Osuuskunnan jäsenyyden hän peri äidil­ tään. Tällä hetkellä osuuskunnassa on 70 jäsentä, joista jokainen edustaa yhtä koti­ taloutta. Edustajista 30 on naisia. ”Olemme oppineet parhaimmat viljely­ menetelmät ja pidämme tuholaiset ja eri­ laiset haitalliset eläimet viljelyalueista loitolla.”

Viljelykasvien istuttaminen järjeste­ tään osuuskunnassa yhteistyöllä. Sato myydään ja tuotto jaetaan kollektiivi­ sesti. Lisäksi kanat ovat tuoneet uuden toimeen­tulon lähteen naisille. Osuus­ kuntaan kuuluville perheille on annettu kanoja ja koulutusta niiden hoidosta. ”Tärkeintä on ollut oppia kanojen kas­ vattamisesta, jota emme ennen osanneet.

Nyt me naiset teemme töitä itsenäisem­ min. Sen sijaan, että meille vain annettai­ siin tehtäviä, voimme entistä vapaammin kehittää omia tekniikoitamme sekä omaa tapaamme ajatella. Nämä asiat ovat olleet parasta, mitä olemme oppineet.”

Miten kylän miehet ovat reagoineet naisten uuteen toimeliaisuuteen? ”He ovat tukeneet meitä ja ottaneet naisten tuotannon ilomielin vastaan.”

Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

MUNATAKSI TOIMII

Kanat kiertävät kylästä toiseen, ja munat matkaavat taksilla kylästä kaupunkiin.

ADO:n tasa-arvovastaavan Rahma Aideedin mukaan kanat ovat lisänneet kylän naisten tuloja ja yhteistoimintaa.

Munat kerätään ja kootaan yhdessä, ja yksi naisista vie ne kaupunkiin myytäväksi.

Aideedin mukaan kerralla kuljetetaan noin kolmesataa munaa. Helposti särkyvien munien kuljetus on tarkkaa puuhaa, sillä jokainen muna on kullanarvoinen. ”Naiset pakkaavat munat huolellisesti autoon. He ovat suunnitelleet useita erilaisia välineitä ja keinoja munien suojaamiseksi.”

Autokuskin palkka maksetaan naisten kesken. Myynnistä vastaava nainen lähtee matkaan monien toiveiden kera. ”Kylään jäävät naiset laativat hänelle toivelistan asioista, joita he haluaisivat munien myynnistä saaduilla rahoilla. Usein he pyytävät ’voisitko ostaa tullessasi maitoa?’ ja ’pystyisitkö tuomaan perunoita?´.

Muutakin he tarvitsevat. Kun nainen palaa kaupungista, hänellä on mukanaan paljon

KANAT LISÄÄVÄT VAPAUTTA Halima Jama Mohammudilla on kaksi lasta, tytär ja poika. Perheen taloudelli­ nen tilanne on parantunut kanankasva­ tuksen ansiosta. ”Olimme aikaisemmin riippuvaisem­ pia osuuskunnan tuotannosta. Nyt kun minulla on kanoja, voin kerätä munia ja myydä niitä torilla. Samalla voin ostaa kanoille ruokaa. Kanojen ansiosta per­ heemme tulot ovat kasvaneet ja elämän­ laatu on parantunut. Kanojen kasvatus on tuonut myös vakautta ruoan saatavuu­ teen. Elämämme on paremmalla tolalla, koska riippuvaisuus muista on vähenty­ nyt.”

Halima Jama Mohammud unelmoi oman yritystoiminnan aloittamisesta.

Hän haluaisi jatkaa kanankasvatusta ja perustaa pienen kaupan, jossa hän myisi vaatteita ja kananmunia. ”Tytär on jo mennyt naimisiin ja perus­tanut oman perheensä, mutta poi­ kani on yhä koulussa. Toivon, että voisin kouluttaa häntä pidemmälle yrityksestä saaduilla tuloilla ja että perheemme tulot kasvaisivat.”

Rahma Aideed iloitsee kylän naisten yhteistyöstä, joka poikii kanoja, munia ja tuloja.

erilaisia asioita ja tarvikkeita muille naisille jaettavaksi.”

Naiset kokoontuvat yhteen ja innokas puheensorina täyttää paikan, kun naiset vertailevat muna- ja toivelistoja sekä munarahoilla saatuja ostoksia.

Aideed on tyytyväinen, koska kauppa ja vaihto ovat moninkertaistaneet sekä kanojen että munien määrän.

”Aluksi 30 perheelle annettiin 15 kanaa, mutta koulutuksen ansiosta kanat ovat lisääntyneet ja näillä perheillä on nyt keskimäärin 40 kanaa. Kanoja on myös annettu ja myyty kaukaisempiin kyliin. Kun kanojen määrä lisääntyy siellä, niitä voidaan pyytää taas vastapalveluna takaisin. Kyläyhteisöt tukevat toisiaan, kun jossain tarvitaan apua.

Koska kanoja ja kukkoja kierrätetään kylästä toiseen, ne myös lisääntyvät luonnollisesti ja kanojen ja kukkojen lukumäärä kasvaa kotitaloutta kohden pitkällä aikavälillä.”

Kanainnostus on tuonut myös yllättäviä haasteita: ”Naisilla on tukevia kasseja, joissa he ovat säilyttäneet vaatteita, mutta nyt he ovat siirtäneet kanat kasseihin ja vaatteet muovipusseihin! Vaikka vaatteet voivat olla kanoja kalliimpia, he pitävät parempaa huolta kanoista kuin vaatteista. Kaiken lisäksi kanakasseja säilytetään päivisin sisätiloissa, josta seuraa monia hygieniaongelmia. Olemme neuvoneet naisia rakentamaan kanoille oman katoksen talon ulkopuolelle.”

15 1/2017

NAISVOIMAA KOLUMNI KUMPPANIT KERTOVAT Kolumnisarjassa Solidaarisuuden kumppanit kertovat omin sanoin yhteiskunnastaan ja elämästään Nicaraguassa, Keniassa ja Somalimaassa.

YRITTÄJYYS ANTAA VOIMAA

teksti Ingrid Soza suomentanut Jukka Pakkala kuva Anthony Valenzuela

Kun nainen alkaa ansaita itse omalla työllään, hän oppii luottamaan voimiinsa ja uskaltaa lähteä pois väkivaltaisesta parisuhteesta. Olen nähnyt sen monta kertaa.

N

icaraguan naisten suurin toive on hankkia omia tuloja. Tämä asia tulee esille aina, kun nai­ sia haastatellaan tai kun he osallistuvat kehitys­hankkeiden kyselyihin. Rahatto­ mien naisten elämää hallitsee pelko. He eivät usko pärjäävänsä yksin. He taker­ tuvat huonoihin ja väkivaltaisiin pari­ suhteisiin, koska heillä ei ole mielestään muita vaihtoehtoja.

Kun nainen alkaa ansaita itse omalla työllään, hänen käsityksensä itsestään muuttuu. Hän oppii luottamaan voi­ miinsa ja kykyihinsä. Elämää kahlitseva, nöyryyt­tävä alemmuuden tunne karisee pois. Nainen uskaltaa muodostaa mieli­ piteitä ja esittää niitä pelotta. Hän lähtee pois väkivaltaisesta parisuhteesta. Olen nähnyt näin tapahtuvan jo monta kertaa.

Naisen voimaantuminen ja vapautumi­ nen näkyvät hänestä ulospäin niin, että siitä ei voi erehtyä. Kasvoille tulee hymy, ryhti kohenee ja koulutustilaisuuksissa naiset alkavat puhua. Kireys laukeaa, toi­ sia ihmisiä katsotaan silmiin. Kaikki tämä

”

Rahattomien naisten elämää hallitsee pelko. ”

on viesti siitä, että nainen on oman elä­ mänsä omistaja ja hän tietää sen itse.

Käsityöläisten kehityshankkeen koulu­ tuksissa hyväksi yhdistelmäksi on osoit­ tautunut se, että tasa-arvoa ja yrittäjä­ taitojen kehitystä edistetään yhtä aikaa.

Voimaantumisen avain on itsetunnon vahvistaminen. Kun käsityöläisnaisen

taidot karttuvat ja rohkeus lisääntyy, hän alkaa tehdä parempia tuotteita ja saa niistä paremman hinnan. Jokainen pieni­ kin onnistuminen kohentaa edelleen nai­ sen itseluottamusta. Häntä arvostetaan enemmän, häntä kuunnellaan perheessä ja yhteisössä. Hän huomaa pärjäävänsä.

Tasa-arvokoulutuksiin osallistuvat miehet oivaltavat pian, että voimaantu­ minen vahvistaa sekä miestä että naista.

Voimaantuminen murtaa köyhyyden.

Toimeen­tulon paraneminen tekee perheen onnelliseksi silloin, kun se merkitsee, että päästään irti ankarasta ihmisiä muser­ tavasta puutteesta. Sekä miehet että nai­ set ovat iloisia, kun he voivat tarjota lap­ sil­le paremmat elinolot. Voimaantuneissa perheissä tehdään yhteisiä suunnitelmia tule­vaisuuden varalle. Niissä keskustel­ laan enemmän ja tapellaan vähemmän.

Tämä työ ei ole helppoa, mutta se on niin tärkeää, että sitä kannattaa tehdä ja tukea.

Kirjoittaja toimii Solidaarisuuden kehitys­ hankkeiden tasa-arvoasiantuntijana Nicaraguassa.

16 1/2017

KEVÄÄN UUTUUSKIRJAT OVAT TÄÄLLÄ!

BESTSELLER!

BESTSELLER!

Obermayer & Obermaier PANAMAN PAPERIT 27,90 €

Pekka Peltola BOTSWANA AFRIKAN TIMANTTI 24,90 €

Kajanoja & Yrjö-Koskinen HAJOAAKO UNIONI? 24,90 €

Thomas Piketty PÄÄOMA 2000-LUVULLA 29,90 €

Slavoj Žižek UUSI LUOKKATAISTELU 19,90 €

INTOKUSTANNUS.FI

Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan

“Ajatuksella ja älyllä toteutettu ikkuna moniarvoiseen maailmaan. Jutuissa mennään ihmisen tasolle, sinne mihin valtamedia ei aina yllä.”

TUURE KILPELÄINEN

muusikko ja lauluntekijä

a a l i T ! i t h lenumeroa 4

20 €

Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous

TUKIJAT TUTUIKSI

”IHMISOIKEUKSIEN PUOLUSTAMINEN ON ITSESTÄÄNSELVYYS” teksti Tiina Turunen kuva Anton Sucksdorff

”Sukuelinten silpo­ minen on ongelma, joka on pakko saada loppumaan”, sanoo Pekka Strang.

N

äyttelijä Pekka Strang oli omien sanojensa mukaan helppo saalis Solidaarisuuden ovivarainhank­ kijalle. Erilaiset yhteiskunnalliset ongel­ mat olivat huolestuttaneet jo kauan, joten konkreettinen mahdollisuus auttaa tuntui houkuttelevalta.

Solidaarisuus ei ollut Strangille ennes­ tään tuttu järjestö, mutta selkeästi ra­ jattu lahjoituskohde ja tärkeä aihe hou­ kuttelivat mukaan Muutoksentekijäksi. ”Sukuelinten silpominen on ongelma, joka on pakko saada loppumaan, ja pie­ nestäkin avusta voi olla jollekin todella paljon hyötyä”, Strang sanoo.

Muutoksentekijänä Strang on mukana tärkeässä taistelussa tyttöjen sukuelin­ ten silpomista vastaan.

Silpomaton-kampanja pyrkii pysäyt­ tämään silpomisen Kisiissä, Keniassa.

Siellä Solidaarisuus auttaa paikallisia kansalais­järjestöjä vaikuttamaan asen­ teisiin ruohonjuuritasolla. Työntekijät kertovat silpomisen haitoista kouluissa, sairaaloissa ja kylissä sekä kouluttavat kymmeniä vapaaehtoisia silpomisen vas­ taiseen työhön.

Asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää, koska silpominen on syvään juurtunut pe­ rinne. Yhteisönsä läpikotaisin tuntevat

paikalliset ovat avainasemassa silpomi­ sen vastaisessa työssä. Muutoksentekijät tukevat heidän työtään.

IHMISOIKEUDET LÄHELLÄ SYDÄNTÄ Strangille ihmisoikeuksien puolustaminen on itsestäänselvyys. Hän on huolissaan esimerkiksi kehitysapurahojen leikkaa­ misesta, koska silloin vastuu auttaa on vaarassa siirtyä kokonaan yksityisille henkilöille. ”On loogisesti ristiriitaista, että sa­ malla kun yritämme estää ihmisiä tule­ masta tänne, vähennämme resursseja siitä, että auttaisimme heitä kotimais­ saan. Se on tuplaisku.”

Hallituksen toteuttamat kehitys­ yhteistyömäärärahojen leikkauk­ set ovat vaikut­taneet myös Solidaari­ suuden työhön. Silpomisen vastaiselle työlle suunniteltu budjetti oli uhattuna, mutta Muutoksen­tekijöiden lahjoitus­ ten ansiosta työtä voidaan nyt tehdä te­ hokkaasti. Siitäkin syystä on entistä tärkeäm­pää olla Muutoksen­tekijä. Autta­ minen siirtyy yhä painavammin yksityi­ sille lahjoittajille.

Strangia mietityttää myös, miten länsi­maat vastaavat avautuvaan maail­ maan ja globalisaatioon. Hänen mieles­

tään kehitykselle ei pitäisi panna hant­ tiin, vaan tärkeää olisi hyväksyä muut­ tuva maailma ja toimia siinä oikein.

Strang käsittelee ihmisoikeusasioita myös työnsä kautta, kun hän näyttelee pääosaa Tom of Finland -elokuvassa, joka sai ensi-iltansa helmikuussa. Elokuvassa on vahvasti kyseessä ihmisoikeuksien esille tuominen. Tänä keväänä astui voi­ maan myös tasa-arvoinen avioliittolaki. ”Oikeus rakastaa on ihmisoikeus”, Strang kiteyttää.

KUKA? Pekka Strang on 39-­vuotias näyttelijä ja teatterin­johtaja.

MISTÄ TUNNETAAN? Yksi Strangin keskeisimmistä rooleista on Dani Bexar elokuvassa Leijat Helsingin yllä. Keväällä hän teki pääosan Tom of Finland -elokuvassa Touko Laaksosen roolissa. Aiemmin Strang on toiminut Lilla Teaternin johtajana kymmenisen vuotta.

SOLIDAARISUUDEN TUKIJA: Strang on ollut Muutoksentekijä lokakuusta 2016 alkaen.

18 1/2017

pysyvä muutos alkaa sinusta

MAKSUTAVAN EHDOT • Sitoudun noudattamaan oman pankkini e-lasku- ja/tai suoramaksupalvelun käyttöä koskevia asiakasehtoja.

• Pankilla ei ole velvollisuutta käsitellä toimeksiantoa, jos pankki ei voi varmistua toimeksiannon antajan allekirjoituksesta.

• Pankilla ei ole velvollisuutta käsitellä puutteellisesti tai virheel­lisin tiedon annettua toimeksiantoa eikä ilmoittaa, mikäli toimeksi­antoa ei em. syystä voida käsitellä.

Suoramaksupalvelu • Voit ottaa suoramaksupalvelun käyttöön antamalla pankillesi suora­ maksutoimeksiannon. Suoramaksutoimeksiannossa annettujen tietojen perusteella pankki muodostaa toistaiseksi voimassa olevan toimeksiannon siitä, että laskuttajan pankkiin lähettämän sähköisen laskukopion tietojen perusteella muodostetaan erä­päivällinen maksutoimeksianto tilillesi. Tieto suoramaksutoimeksiannosta välitetään tässä toimeksiannossa nimetylle laskuttajalle.

• Pankki muodostaa sähköisen laskukopion tietojen perusteella yksittäisen eräpäivällisen maksutoimeksiannon, joka käsitellään tilisiirtona. Pankki voi ennen suoramaksun eräpäivää pyynnöstäsi muuttaa maksutoimeksiannon veloitustiliä, eräpäivää ja summaa tai poistaa maksutoimeksiannon.

• Voit lopettaa suoramaksupalvelun ilmoittamalla siitä pankillesi. Suora­ maksupalvelun ehdot sekä palvelumaksut ovat saatavissa pankistasi tai pankkisi www-sivuilla.

• LähiTapiola Pankki ei tarjoa suoramaksupalvelua.

Kolmannes naisista kohtaa väkivaltaa parisuhteessa.

Ryhdy uu M toksen­­ tekijäksi – siihen menee vain minuutti.

Leikkaa irti

SUORAMAKSUTOIMEKSIANTO sopimus kuukausilahjoittamisesta LASKUTETTAVA (täytetään tekstaamalla isoilla kirjaimilla)

Nimi

Syntymävuosi

Osoite

LISÄTIEDOT

Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelinnumero

Sähköposti

Kuukausittainen lahjoitukseni on

euroa

Rastita toivomasi veloituspäivä: Kuukauden TOIMEKSIANTO PANKILLE (täytetään tekstaamalla isoilla kirjaimilla)

16. tai

viimeinen päivä

Pyydän pankkiani (pankin nimi:

)

tekemään suoramaksutoimeksiannon tässä toimeksiannossa mainituin tiedoin.

Toimeksiannon antajan IBAN-tilinumero Toimeksiannon antajan allekirjoitus

Toimeksiannon antajan nimenselvennys

Päivämäärä ja paikkakunta

Toimeksiannon antajan henkilötunnus (vapaaeht.)

Laskuttajan määrittämä yksilöintitieto (Solidaarisuus täyttää) Solidaarisuus | Y-tunnus: 0773475-2 | Keräystili: FI15 5541 2820 0198 19 | Puh: 010 501 2120 | solidaarisuus@solidaarisuus.fi Lisätiedot pankille Keräyslupa POL-2015-8679, voimassa 1.1.2016-31.12.2017 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Luvan myöntäjä: Poliisihallitus (16.11.2015).

19 1/2017 Kerätyt varat käytetään vuosina 2016-2018 kehitysyhteistyöhön Nicaraguassa, Somalimaassa ja Keniassa sekä ohjelman omarahoitukseen ja viestintään Suomessa.

www.solidaarisuus.fi/osallistu

Leikkaa irti

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Solidaarisuus

VASTAUSLĂ„HETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki