Page 1

Kevät 2015

TEEMA: JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ 6–19 PYSYVIÄ MUUTOKSIA UGANDASSA, NICARAGUASSA JA SOMALIMAASSA

PALKITTU ELOKUVA Hyvästi Afrikka 18–19

14 RUOKATURVA PARANEE POHJOIS-UGANDASSA 8 KÄSITÖILLÄ EROON KÖYHYYDESTÄ NICARAGUASSA 10 DIASPORA KEHITTÄÄ SOMALIMAATA 12 GALLUP: MITEN PARANTAISIMME MAAILMAA?


PYSYVÄ MUUTOS NÄKYY JA TUNTUU

K

oskettava. Vaikuttava. Yllättävän hauska. Näillä sanoilla on suitsutettu elokuvateattereissa tänä vuonna pyörivää kotimaista dokumenttielokuvaa ”Hyvästi Afrikka – tarina ystävyydestä”. Iiris Härmän ohjaama, Solidaarisuuden kehitys­yhteistyöstä ammentava ja DocPoint-elokuvafestivaalilla tammikuussa palkittu dokumentti tuli levitykseen ajankohtana, joka ei voisi olla otollisempi kehitysyhteistyön tekijän ja puolestapuhujan näkökulmasta. Lämminhenkinen elokuva osoittaa kehitysyhteistyön voiman ja merkityksen. Se on vastapainoa työmme entistä ärhäkämpien epäilijöiden ja mollaajien sanailuille. Kritiikkiä on viime aikoina satanut etenkin valtiotason ja päättäjien niskaan, mutta samalla on tuomittu tarkoitushakuisesti kaikki kehitysyhteistyö. Iiris Härmän elokuvaa katsoessani myös minä nieleskelin kyyne­ leitä. Härmä vangitsee valkokankaalle monta tarinaa, mutta kiitolli­sinta on nähdä uskomuksistaan vapautuvan ugandalaisen perheen­äidin huikea muutos ja voimaantuminen. Juuri se on avain kehitykseen. Kun koulutuksessa oikeutensa oivaltanut ja itseään arvostava – aiemmin vaiennettu – nainen alkaa puhua ja toimia täysivaltaisena perheensä ja yhteisönsä jäsenenä, kehitys tulee mahdolliseksi. Syntyy pysyviä muutoksia. Naisten voimaantuminen kasvattaa myös köyhien maiden paikallistaloutta, kun perheet ja heidän yrityksensä toimivat sen ansiosta entistä paremmin. Pysyvä muutos alkaa sinusta. Osallistu lehden mukana tulevaan keräykseemme, jotta voisimme kouluttaa yhä useammasta nicaragua­laisesta naisesta ja äidistä omillaan pärjäävän käsityöläisen. Nicaraguassa Lillian Mejian, 26, kaltaiset nuoret naiset tarvitsevat meitä. Miia Nuikka toiminnanjohtaja, Solidaarisuus

Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki puhelin: 010 501 2120 solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi www.facebook.com/solidaarisuus www.twitter.com/solidaarisuus70 www.youtube.com/solidaarisuus70 www.jelpi.fi/solidaarisuus Solidaarisuus on kokenut suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo, työ ja toimeentulo sekä kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä neljässä maassa. Solidaarisuus-lehti lähetetään ilmaiseksi kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille lehden tilanneille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon 010 501 2120 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi.

Solidaarisuuden pankkitilit IBAN SWIFT/BIC

OP

FI 15 5541 2820 019819 OKOYFIHH

NORDEA FI76 1011 3007 2069 30 NDEAFIHH DANSKE BANK FI54 8000 1000 2318 79 DABAFIHH Kirjoittajat tässä lehdessä Erna Alitalo, Sophia Apiyo, Inkeri Auramaa, Mari Heikkinen, Anna-Sofia Joro, Jenna Kettunen, Tiia Koramo, Airi Kähärä, Milla Mäkinen, Hannika Nihervä, Lydia Nalukwago, Miia Nuikka, Jukka Pakkala, Emilia Rodriguez ja Samuli Tarvainen. Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Siru Aura Toimitussihteeri: Anna-Sofia Joro Taitto: Inka Kosonen Kansikuva: EsteliLive Sisällysluettelon kuvat: EsteliLive, Airi Kähärä ja Emilia Rodriguez Painopaikka: Printpalvelut Ari Harju Oy Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2015.


8

Parasta on päästä suoraan kosketukseen käsitöiden ostajien kanssa.” – Juan Carlos Moreno

10

15

Maapallo on yhteinen kotimme ja sen asukkaat lähimmäisiämme.” – Vappu Heinola

Palasin Somalimaahan tukemaan sen naisliikettä.”

20

– Amina Milkov

JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ

SOMALIMAA

GALLUP:

Tulosten arviointia s. 6

Palaajat Somalimaan kehittäjinä s. 10–11

Miten parannamme maailmaa? s. 12–13

Pysyviä paikallisia muutoksia s. 7

Muutostarinat s. 16

SUOMI

Uutiset s. 4–5

NICARAGUA

UGANDA

Käsityöläisille uusia markkinoita s. 8–9

Järjestöt kehityksen moottoreina s. 14–15

Elokuva naisten voimaantumisesta s. 18–19

Kolumni: Kumppanit kertovat s. 17

Tukijat tutuiksi s. 20


UUTISIA

Vaaliehdokkaat maailman­ talouden tekijöiksi

A nna -Sof i

a Jo ro

Tee ja jaa solidaarisuustekoja! Tervetuloa osallistumaan Solidaarisuusteot-kampanjaamme Maailma kylässä -festivaalille 23.−24.5.2015. Keräämme ständillämme solidaarisuustekoja, joita ihmiset tekevät tukeakseen ja ilahduttaakseen muita. Solidaarisuus täyttää tänä vuonna 45 vuotta, minkä kunniaksi arvomme Nicaraguan matkan vuonna 2015 solidaarisuustekonsa jakaneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken. Onnekas voittaja pääsee tutustumaan Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhön ruohonjuuri­ tasolla matkatoimisto Jaakkola Toursin matkalla loppuvuodesta 2016. Anna Aution valokuvanäyttelyssä ”Solidaarisuusteot: Naisvoimaa Ugandan osuuskunnista” voi puolestaan tutustua ugandalaisten pienviljelijöiden solidaarisuustekoihin 16.3.−12.4.2015 Lasipalatsin aukiolla, Helsingissä. Lue koskettavia solidaarisuustekoja Suomesta ja maailmalta ja jaa tekosi osoitteessa www.solidaarisuusteot.fi sekä sosiaalisessa mediassa #solidaarisuusteot #insatserförsolidaritet.

Solidaarisuus kiittää! ×× Toimittaja Bettina Sågbomia Tieto vähentää tuskaa -kampanjaan osallistumisesta. ×× Kaikkia Solidaarisuuden vapaaehtoisia tärkeästä työstä. ×× Sisustusliike ja second-hand-myymälää Olo-huonetta. ×× Aarne Laurilaa syntymäpäivälahjoituksestaan. ×× Hanna Hylkilää ja Tuomo Saarista Nenäpäiväkampanjan toteuttamisesta Kymenlaaksossa ja Joensuussa.

Solidaarisuus on mukana Maailmantalou­ den tekijät -eduskuntavaalikampan­jassa, joka kutsuu ehdokkaita ja äänestäjiä keskuste­lemaan eriarvoisuudesta ja kestävästä taloudesta. Kampanjaan osallistuu yhteensä 13 kansalaisjärjestöä. Järjestöt herättävät eduskunta­vaalien alla keskustelua siitä, miten kestävällä talouspolitiikalla voidaan puuttua eriarvoisuuteen ja luoda hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. ”Suomen talous- ja kehityspolitiikan pitää olla johdonmukaista ja ajaa globaaleja pelisääntöjä, jotka turvaavat köyhien maiden tasavertaisen osallistumisen kansain­ väliseen yhteistyöhön ja kauppaan. Kehitys­ maiden perheviljelijät haluavat päästä tuotteineen maailmanmarkkinoille ja tulla toimeen omalla työllään”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka sanoo. Tutustu kampanjaan osoitteessa www.maailmantaloudentekijat.fi. Tykkää kampanjasta Facebookissa www.facebook.com/maailmantaloudentekijat #kukapäättää.

Solidaarisuuden verkko­sivusto uudistuu Verkkosivuston lisäksi myös järjestön muuta visuaalista ilmettä on päivitetty. ”Verkkosivut ovat nyt entistä selkeämmät ja täynnä kiinnostavaa sisältöä tekstin, valokuvan ja videon muodossa. Kerromme Solidaarisuuden kehitysyhteistyön saavutuksista ja kohdemaista ihmisten rohkaisevien tarinoiden kautta. Otamme myös mielellämme vastaan palautetta sivustosta”, sähköisen viestinnän kehittäjä Anna-Sofia Joro kommentoi. Verkkosivut toimivat erinomaisesti myös mobiililaitteilla, ja niiden kautta on helppo tehdä lahjoitus Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhön. Käy tutustumassa sivustoon osoitteessa www.solidaarisuus.fi.

4 1/2015


UUTISIA

Tuhannet osallistuivat Tieto vähentää tuskaa -kampanjaan Viime marraskuussa Solidaarisuus käynnisti Tieto vähentää tuskaa -kampanjan, jonka tavoitteena oli kerätä varoja tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön Somalimaassa. ”Tähän mennessä tuhannet suomalaiset ovat osallistuneet kampanjaan. Heidän ansiostaan voimme kouluttaa entistä useamman äidin, opettajan ja uskonnollisen johtajan silpomisen vastaiseen työhön. Tyttöihin kohdistuvan räikeän väkivallan lopettaminen on mahdollista pysyvästi. Kiitämme lämpimästi kaikkia lahjoittajia”, Solidaarisuuden toiminnan­ johtaja Miia Nuikka iloitsee. Kampanja päättyi tasa-arvon päivänä 19.3. Kuukausilahjoittajana voit tukea silpomisen vastaista työtä säännöllisesti. Lisätietoa löytyy tämän lehden keskiaukeamalta.

Kampanjan avaus Kauppakeskus Kampissa innosti osallistumaan.

Nenät päässä ympäri Suomea Nenäpäivässä mukana olevien järjestöjen vapaaehtoiset kokoontuivat yhteen ja tekivät mitä hienompia ja luovempia ke­räyksiä tanssiaisista toritapahtumiin eri puolilla Suomea. Nenäpäivän ennätystulos ei olisi onnistunut ilman innokkaita vapaaehtoisia. Solidaarisuuden Nenäpäivä-vapaaehtoinen Tuomo Saarinen keräsi kuorma-autokiertueellaan kansan toreille Kymenlaaksossa. Joensuussa ylioppilaskunta valjastettiin nenäilemään Hanna Hylkilän johdolla. ”Parasta on, että osallistumismahdollisuuksia on niin monia lipaskeräyksestä tapahtumien järjestämiseen”, Hylkilä summaa. Solidaarisuus kutsuu kaikki mukaan tekemään vuoden 2015 hauskinta kampanjaa. Ilmoittaudu Solidaarisuuden Nenäpäivävapaaehtoiseksi lehden takasivulla olevalla lomakkeella.

3,35

Hannika Nihervä

milj.

Nenäpäivä tuotti ennätystuloksen Vuoden 2014 Nenäpäivä-kampanjalla saatiin ennätyspotti, yli 3,35 miljoonaa euroa. Tuotto jaetaan tasan Solidaarisuuden ja kahdeksan muun kehitysyhteistyöjärjestön kesken. Solidaarisuus tukee Nenäpäivävaroilla ruokaturvan kehittämistä ja tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. SOLIDAARISUUS KIITTÄÄ KAIKKIA NENÄPÄIVÄÄN OSALLISTUNEITA!

Tilaa sähköinen uutiskirje Solidaarisuuden uutiskirje on täynnä kiinnostavaa asiaa siitä, miten tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää. Tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirje verkkosivuiltamme www.solidaarisuus.fi.

5 1/2015


JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ UUTISIA

Solidaarisuuden silpomisen vastainen työ muuttaa asenteita

Silpomisen vastainen koulutustyö on muuttanut pysyvästi monen tytön elämän.

teksti Emilia Rodriguez kuva Siru Aura

Koulutustyön ansiosta tieto tyttöjen sukuelinten silpomisen haittavaikutuk­sista on lisääntynyt huimasti Somalimaassa.

Solidaarisuus ja somalimaalainen Candle­ light for Environment, Education and Health (CLHE) -järjestö ovat tehneet asenne­ muutokseen tähtäävää työtä erityisesti Buraon ja Erigavon alueilla, joissa nuoria ja aikuisia on koulutettu silpomisen haittavai-

kutuksista. Yhteisöjen jäsenten ja uskonnollisten johtajien kouluttaminen silpomisen vastaisen tiedon levittäjiksi on ollut tehokas tapa laajentaa hankkeen vaikutusta yhteisöissä. Vuonna 2007 alkanut työ on muuttanut pysyvästi monen tytön elämän. ”Silpomista on alettu pitää yhteis­ kunnallisena ongelmana, joka vaikuttaa sekä naisiin että miehiin. Koulutuksen käyneet tekevät nyt töitä koko yhteisön jäsenten asenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseksi”, hankkeen arvioinut konsultti Sarah Ayeri Ogalleh kuvaa.

Monet naiset toimivat nyt pienyrittäjinä. Edelma Marina Gutierrez kasvattaa kananpoikia.

Perheviljelijöiden toimeentulo parani Nicaraguassa teksti Emilia Rodriguez kuva Anna-Sofia Joro

Pienviljelijäperheiden tuotteiden myynti ja tulot kasvoivat merkittä­ västi Solidaarisuuden ja nicaragua­ laisen Cooperativa Multisectorial Campo Verde Madriz -osuuskunnan kolme vuotta kestäneen kehitys­ hankkeen ansiosta.

Yhä useammat naiset toimivat nyt pien­ yrittäjinä. He ovat itsevarmempia ja tekevät omaan työhönsä ja tuloihinsa liittyviä päätöksiä. Suurin osa kehityshankkeen osallistujista oli yksinhuoltajaäitejä, jotka käyttivät ansionsa esimerkiksi lastensa koulutukseen. “Ihmisten asenteet maatalous­tuotannon ja oman osaamisensa kehittämistä sekä yritystoiminnan kaupallistamista kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi. Ihmiset uskaltavat olla oma-aloitteisempia”, kuvaa kehityshankkeen arvioinut Ramiro C. Espinosa. ”Elämäni on muuttunut, koska keskustelemme nyt enemmän vaimoni kanssa. Olen

Työ jatkuu kohti laajempaa yhteis­ kunnallista vaikuttamista. ”Kerromme silpomisen haittavaikutuksista ja työstämme esitteissä ja medioissa. Tiedotamme siitä järjestömme kaikessa toiminnassa ”, CLHE:n toiminnanjohtaja Fardus Awil Jama painottaa. Somalimaan kokemuksen innoittamana Solidaarisuus laajentaa silpomisen vastaista työtä tänä vuonna Keniaan. Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestinnän assistentti.

Olen laajentanut yritystäni ja ylittänyt itseni. ”

saanut kodin, laajentanut yritystäni ja ylittänyt itseni”, pienviljelijä Joel Antonio Hernández kertoo. Kehityshanke toteutettiin PohjoisNicaraguassa alueella, jonka haasteina ovat ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus sekä pienyrittäjien ja osuuskunnan heikko kilpailukyky verrattuna suuriin kansallisiin ja kansainvälisiin tuottajiin. Näihin haasteisiin tartutaan Solidaarisuuden uusissa kehitys­hankkeissa. Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestinnän assistentti.

6 1/2015


JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ

Kansalaisjärjestöillä on suorat yhteydet kehityshankkeiden osallistujiin ja toteuttajiin.

MIHIN KANSALAIS­ JÄRJESTÖJEN KEHITYS­ YHTEISTYÖTÄ TARVITAAN? teksti Milla Mäkinen kuva Anna Autio

Kehitysyhteistyöstä keskustellaan taas vilkkaasti. Kansalaisten osallistuminen niin oman yhteiskuntansa kuin globaalien ongelmien ratkaisuun on kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön ytimessä.

K

ansalaisjärjestöt kokoavat ihmiset yhteen. Ne ovat keskeisiä kehityksen moottoreita myös Suomessa. Järjestöissä on yhteensä noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä eli kolminkertaisesti Suomen väestö­määrä. Kansalaisten osallistuminen on demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen perusta. Aktiivinen kansalaistoiminta on myös tuloksellisen kehitysyhteistyön keskiöss­ä. Tasa-arvon lisäämiseen tarvitaan paikal­ listen ihmisten vahvaa osallistumista, joka varmistetaan kansalaisjärjestöjen avulla. Jos maa ei panosta ihmisoikeuskysymyksiin, se ei yleensä myöskään tue kansalaisjärjestöjä. Tukemiseen tarvitaan ulkomaisia kumppaneita. Kahden mantereen välinen järjestökumppanuus on kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön peruselementti. Paikalliset kansalaisjärjestöt toimivat oman yhteiskuntansa ja yhteisönsä asi-

antuntijoina. Järjestöjen kehitysyhteistyön avulla syrjäisiinkin paikkoihin saadaan riittävästi tukea tuotannolle sekä osaamista paikallisesti määriteltyjen ongelmien ratkaisemiseksi. Maan­osien rajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan puuttua myös globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. Järjestöjen välisellä yhteistyöllä luodaan verkostoja, joiden voimalla muutetaan ihmisten elämää. Solidaarisuuden kehityshankkeessa Nicaraguassa selvite­ tään paraikaa, miten pienviljelijät pääsevät osuuskunnan avulla osaksi maailman­ kauppaa ja miten käsityöläisten tuotteiden laatua parannetaan siten, että niillä on kysyntää myös paikallisten markkinoiden ulkopuolella. Tämä voi mullistaa maaseudulla elävien pientuottajien elämän. Kansalaisjärjestöillä on suorat yhtey­ det kentälle – kehityshankkeen osallistujiin ja toteuttajiin – sekä taloudellisia ja sisällöllisiä menetelmiä, joiden avul-

la ne seuraavat työnsä tuloksellisuutta sekä perheissä että yhteisöissä. Mikäli jokin asia osoittautuu tehottomaksi, se voidaan yhdessä korjata. Myös mahdollisiin korruptio­epäilyihin voidaan puuttua välittömästi. Järjestöjen avulla ihmiset tulevat tietoisiksi oikeuksistaan ja liittyvät yhteen vaatimaan niiden toteutumista paikallisilta vastuunkantajilta. Kansalaisjärjestöillä on myös merkittävä asema paikallis­viranomaisten kouluttamisessa. Esimerkiksi Ugandassa Solidaarisuuden kumppanijärjestö kouluttaa paikallisviranomaisia perheväkivallan vastaisen lain sisällöistä sekä viranomaisten roolista väkivaltatapausten ratkomisessa. Globaali köyhyys on vähentynyt. Järjes­töjen kehitysyhteistyöllä saadaan jatkuvasti aikaan paikallisia, tuhan­sien ihmisten elämää mullistavia muutoksia. Esimerkiksi jokainen äiti, joka kehitys­ yhteistyön ansiosta kieltää tyttärensä sukuelinten silpomisen vastoin ympäröivän yhteiskunnan odotuksia, tekee kehitys­yhteistyöstä tarpeellista. Kirjoittaja on Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö.

7 1/2015


JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ NICARAGUA

Maissi muuttuu taiteeksi Juan Carlos Morenon ja Erick Morenon käsissä.

TAITAVAT KÄSITYÖLÄISET PANOSTAVAT LAATUUN JA MYYNTIIN teksti Jukka Pakkala kuvat EsteliLive, Siru Aura

Nicaraguan käsityöläiset pääsevät eroon köyhyydestä vain sitkeällä ja laadukkaalla työllä. Myyntiverkostoa kehittämällä saavutetaan uusia markkinoita ulkomaita myöten.

N

ora Centeno saa toimeentulonsa männynneulasista. PohjoisNicaraguassa kasvavissa männyissä on pitkät neulaset. Centeno ja Jalapan muut käsityöläiset sieppaavat

neulaset nippuun ja kiertävät nipuista koreja. ”Työ sujuu, jos on vikkelät kädet”, Centeno toteaa. Nicaraguan käsityöläiset työllistävät

itse itsensä. Monilla käsityöläisnaisilla ei ole muuta keinoa työllistyä. ”Hyvin koulutetutkin ihmiset istuttavat sormet savessa tupakan taimia saadakseen palkan vaikka vain viikon työstä, tai sitten heidän on suunnattava muualle hankkimaan toimeentulonsa”, Centeno kertoo. Perhe pitää käsityöläisnaiset paikal­ laan. Useimmat neulaskorien tekijät ansaitsevat alle sata euroa kuukaudessa. Ansiotyö on kuitenkin kiintopiste, jonka ympärille perhe asettuu.

8 1/2015


JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ NICARAGUA

KÄSITYÖAARTEET ODOTTAVAT LÖYTÄJÄÄ

”Ulkomaiset ostajat eivät ole vielä löytäneet Nicaraguan käsityöaarteita”, Novica-verkkokaupan Keski-Amerikan hankintapäällikkö Douglas Tejeda pohtii. Novica myy Yhdysvaltoihin 2 500 käsityöläisen tuotteita kaikkialta maailmasta. Myynnin arvo on miljoonia euroja vuodessa. Tejeda kehottaa Nicaraguan käsityöläisiä valmistamaan koruja, laukkuja, riippumattoja sekä koristeltuja ja verhoiltuja korulippaita. Hänen mielestään on häpeä, että lahjakkaat käsityöläiset elävät köyhyydessä. ”Hyville tuotteille on kasvavat markkinat ja oikea hinnoittelu auttaa tekijää saamaan toimeentulonsa. Solidaarisuuden kaltaiset kehitysyhteistyöjärjestöt ja me kauppiaat voimme tukea käsityöläisiä tuotekehittelyssä ja auttaa heitä löytämään reilun hinnan maksavat ostajat”, Tejeda uskoo.

Monen perheen elämä on parantunut näppärien käsien ansiosta.

”Köyhiä olemme, muttemme epätoivoisia. Silloin käy huonosti, jos äiti jättää lapset rientääkseen töihin Espanjaan”, sanoo Centeno. Jalapan neulaskoreja on jo viety Yhdys­valtoihin. Solidaarisuus antaa käsityöläisille koulutusta ja rakentaa myynti­ verkostoa, jotta parhaat tuotteet pääsevät ostokykyisille markkinoille. ”Meidän pitää tehdä niin hienoja koreja, että ne tempaisevat pois meidät köyhyydestä. Kukaan ei osta käsityöläisen tuotteita säälistä”, Centeno naurahtaa.

MAISSITAULUT KÄYVÄT KAUPAKSI Estelin kulttuuritalossa toimivan maissitauluryhmän jäsenet ovat jo päässeet irti köyhyydestä. Solidaarisuuden matkailuhankkeessa kehitetyt maissitaulut menevät kaupaksi Managuassa ja Granadassa. Keväällä järjestetään suuri taulujen myynti­näyttely. ”Parasta on ollut päästä suoraan kosketukseen ostajien kanssa. Monet käsityöläiset puuhailevat itsekseen tietämättä, mitä mahdolliset asiakkaat haluavat”, sanoo Estelin maissitauluryhmää vetävä Juan Carlos Moreno.

MAISTAJA TAKAA LAADUN

Meidän pitää tehdä niin hienoja koreja, että ne tempaisevat meidät pois köyhyydestä. ”

Solidaarisuus on antanut maissi­ taulujen tekijöille tuotesuunnittelun koulutusta ja tukenut heidän osallistumistaan messuille. Maissitauluista on tehty useita juttuja Nicaraguan lehtiin. ”Olemme saaneet niin paljon kehuja, että nyt voimme luottaa itseemme”, Moreno veistää. Taulujen laatu on parantunut kahden viime vuoden aikana ja mallit kehittyvät koko ajan. ”Saamme tauluista kaksinkertaisen hinnan entiseen verrattuna”, Moreno tiivistää. Taulujen tekijöiden tulotaso on kohonnut ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

Boacon luomukahviosuuskunnan salainen ase on kahvin maistaja. Daysi Mendez löytää pienten kahvitilojen tuotta­mista pavuista suklaiset ja hedelmäiset maut, jotka kiinnostavat vaativia kahvinostajia. Reilun kaupan kautta Tierra Nueva -osuuskunta on saanut kahvinsa kansainvälisille markkinoille. Solidaarisuuden tuella pieni osuuskunta on kehittynyt vahvaksi kahvi­ kaupan taitajaksi. ”Menestymme, jos tarjoamme ostajille laatukahvia. Herätämme ostajien kiinnos-

tuksen tuoreilla makuvivahteilla, jotka erottavat meidän kahvimme muista”, kertoo Tierra Nuevan toimitusjohtaja Pedro Rojas. Solidaarisuuden luomukahvi­hankkeen yhteydessä rakennettu maistamo on auttanut parantamaan Boacon kahvin kauppa­hintaa kolmanneksella. ”Pärjääminen ei ole armopalojen varassa, vaan tulos siitä, että osaamme toimia vaativilla markkinoilla”, Rojas kiteyttää. Kirjoittaja on Solidaarisuuden Nicaraguan maakoordinaattori.

9 1/2015


JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ SOMALIMAA

Ruotsista palannut Amina Milkov tekee tutkimusta ja kouluttaa naisia päätöksentekijöiksi Somalimaassa.

Mitä diaspora tarkoittaa? Diaspora merkitsee jonkin kansallisen tai uskonnollisen ryhmän pakkomuuttoa. Diasporassa ryhmä säilyttää oman identiteettinsä, vaikka elääkin eristyksissä alkuperäisestä kulttuuristaan. Somalien diaspora syntyi, kun Somalian sisällissota johti pakolaisuuteen ja kansalliseen hajaannukseen 1990-luvun alussa. Somalien keskuudessa diasporalla viitataan sekä ulkomailla asuviin että kotimaahan palanneisiin henkilöihin.

”MINUN PAIKKANI ON TÄÄLLÄ” teksti ja kuvat Airi Kähärä

”Somalimaa tarvitsee minua enemmän kuin Ruotsi. Halusin palata tukemaan Somalimaan naisliikettä”, Amina Milkov kertoo.

A

mina Milkov on juuri palannut Uppsalasta Ruotsista, jossa hän vieraili tyttärensä ja lasten­ lastensa luona. ”Kylläpä siellä oli kylmä, huh!” hän puuskahtaa. Milkov käy parin vuoden välein entisessä kotimaassaan, ja vuorovuosina tyttäret tulevat perheineen Somalimaan Hargeisaan äitiään tapaamaan.

”En osaisi enää asettua asumaan Eurooppaan, minun paikkani on täällä. Palasin Hargeisaan vuonna 1997 juuri sisällissodan loputtua. Se oli helppo päätös. Ajattelin, että Somalimaa tarvitsee minua enemmän kuin Ruotsi”, opettajana ja tulkkina Ruotsissa työskennellyt Milkov kertoo. ”Seurasin Ruotsissa aktiivisesti Somalian naisliikkeiden järjestäytymistä ja

toimintaa, ja halusin palata auttamaan naisia. Kun lapseni kasvoivat ja alkoivat opiskella yliopistossa, mikään ei enää estänyt minua.” ”Olen tehnyt tutkimuksia sekä kouluttanut naisia päätöksentekijöiksi Somalimaassa. Kun parlamenttiehdokkaiden valinta tuli ajankohtaiseksi, kouluttamani naiset pyysivät minua asettumaan ehdokkaaksi. Tein niin, mut-

10 1/2015


JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ SOMALIMAA

”Täällä ovat juureni”, sanoo Muna Mohamed. Euroopan vuosien jälkeen hän ymmärtää paremmin ulkomaalaisten rahoittajien odotuksia.

Jos naisia ei haastatella heidän omalla äidinkielellään, heidän äänensä ei pääse kuuluviin. ”

ten saanut riittävästi ääniä päästäkseni parlamenttiin”, Milkov kertoo. Töitä kuitenkin riittää. Milkov sai nuorena tutkijakoulutuksen Mogadishussa. Naispuolisista somalitutkijoista on huutava pula. ”Jos naisia ei haastatella heidän omalla äidin­kielellään, heidän äänensä ei pääse kuuluviin. Monet kehitysyhteistyöhankkeet suunnitellaan vain miesten mielipiteitä kuuntelemalla.” Milkov toimii myös somalimaalaisen naisjärjestöjen kattojärjestön Nafiksen hallituksen puheenjohtajana.

POLITIIKKA KUTSUU Monet maailmalta – diasporasta – palanneet somalit lähtevät mukaan politiikkaan. Somalian parlamentin jäsenistä suuri osa on entisiä pakolaisia. Myös Somalimaan kolmen puolueen puheenjohtajat ovat kaikki diasporan kasvatteja. Kaksi heistä on palannut Suomesta. Waddani-puolueen Abdirahman Erro toimii parlamentin puheenjohtajana ja Faisal Ali UCID-puolueen puheenjohta-

jana. Molemmat haluavat levittää Suomessa hyväksi kokemaansa hyvinvointi­ valtioajatusta Somalimaahan. Myös diasporasta palanneita naisia on edennyt aina ministereiksi asti. Opetus­ ministeri Zamzam Aden ja ympäristö­ ministeri Shukri Ismail ovat lisäksi toimineet Solidaarisuuden kumppanijärjestöissä. ”Tätä työtä ei tehdä rahan takia, sillä Somalimaan ministereiden palkat ovat pieniä. Työn motiivi löytyy rakkaudesta isänmaahan. Sen hyväksi haluaa käyttää kaiken kokemuksen ja tiedon, mitä on muualla hankkinut”, Ismail painottaa.

Yhteydet Somalimaasta Eurooppaan ja Amerikkaan ovat hyvät. Suomessa asuvat somalimaalaiset saavat tietää valonnopeudella, mitä vanhassa kotimaassa tapahtuu. Somalien kesken naureskellaan Dubain lentokentällä kuultua tarinaa, jossa somalit tapaavat lentokentällä. Yksi kertoo tulevansa New Yorkista, toinen Amsterdamista, kolmas Pariisista. ”Mehän olemme kuin YK – Yhdistyneet kansakunnat”, tokaisee neljäs somali, joka on matkalla Osloon.

NUORETKIN PALAAVAT Muna Mohamed palasi viime kesänä Somalimaahan miehensä ja poikansa kanssa. ”Mieheni sai ensin töitä kansainvälisen yrityksen markkinointipäällikkönä. Minä sain töitä Nagaad-verkostosta, jossa työs-

kentelen lasten oikeuksien parissa, esimerkiksi lapsiavioliittoja vastaan.” ”Juureni ovat täällä. Halusin palata takaisin synnyinseuduilleni Norjan ja Britannian jälkeen. Britanniassa opiskelin yrityshallintoa ja kehitystutkimusta yliopistolla. Kävin opiskeluaikoina monta kertaa Hargeisassa – tunnen levollisuutta ollessani täällä omieni joukossa”, Muna jatkaa. ”Koulutukseni ei ole sen parempi kuin Hargeisassa asuvilla ikätovereillani, mutta uskon ymmärtäväni paremmin, millaisia odotuksia ulkomaisilla rahoittajilla on esimerkiksi raportoinnin suhteen.” ”En usko, että palaan enää Eurooppaan. Olen vanhin sisaruksista ja myös siskoni tulee ensi vuonna Hargeisaan. Hän valmistuu tänä vuonna sairaanhoitajaksi.” ”Kaipaan Euroopasta ainoastaan parempaa koulutustarjontaa ja laadukkaampia terveyspalveluita. Ne kehittyvät kuitenkin myös Somalimaassa, kun turvallisuustilanne on vakiintunut eikä kenenkään tarvitse pelätä sotaa.” ”Myös asuminen on täällä edullisempaa, koska voi asua yhdessä sukulaistensa kanssa. Euroopassa kaikki ansaitut rahat menevät asumiseen ja ruokaan, eikä muuhun jää mitään”, Muna toteaa. Kirjoittaja on Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori.

SOMALIMAAN KEHITTÄJÄT

Shukri Omar ja Anne Hyvönen saapuvat Maansoor-hotellin aulaan touhukkaina. ”Olemme kouluttaneet koko päivän nuoria naistoimittajia. Tänään tehtävänä oli suunnitella, miten poliitikkoja lähestytään ja minkälaisia kysymyksiä heille voi esittää”, Hyvönen kertoo. Omar ja Hyvönen vetävät Suomen ulkoministeriön tukemaa Nasib – naisten media -koulutuskampanjaa, jossa on koulutettu jo 250 naistoimittajaa ympäri Somaliaa. Mogadishun heikon turvallisuustilanteen takia koulutukset on siirretty Hargeisaan, Somalimaahan. Omar on yksi Suomessa toimivista aktiiveista, jotka ovat sitoutuneet kotimaansa kehittämiseen. Ulkoministeriö on myöntänyt tukea Somalian ja Somalimaan kehitysyhteistyöhankkeisiin kahdelletoista kansalaisjärjestölle. Suomen somalien vetämien kehityshankkeiden tuki ulottuu myös niille Somalian alueille, joille olisi muuten vaikea päästä turvallisuus­tilanteen takia. Yksi näistä hankkeista on Kansainvälisen siirtolaisuus­järjestön IOM:n Helsingin aluetoimiston vetämä terveydenhuollon kehittämishanke. Hankkeessa Suomessa asuvat ammattitaitoiset somalit palaavat kotimaahansa muutaman kuukauden ajaksi ja kouluttavat paikallisten sairaaloiden henkilökuntaa. Koulutusta ovat saaneet niin kätilöt, hammas­ lääkärit kuin röntgenhoitajat. Suomen itsenäisyyspäivänä Somalimaassa on tapana järjestää juhla, johon osallistuu lukuisia Suomesta palanneita somaleja. He kaikki osaavat sanat Maamme-lauluun, joka lauletaan ennen rukouskutsua.

11 1/2015


GALLUP

MITEN PARANTAISIMME MAAILMAA?

Nicaragua

Somalimaa

teksti Jukka Pakkala kuvat EsteliLive

teksti Airi Kähärä kuvat Airi Kähärä, Mohamed Adan

Ramon Mejia, pienviljelijä

1

Jos ilmastonmuutosta ei saada pysähtymään, Nicaraguan maanviljely voi romahtaa. Kuivuudet tuhoavat sadot. Sitten ei ole mitä syödä, eikä mistä elää. Metsien häviäminen pitää estää. Maata on suojeltava kulumiselta. Laitumien polttaminen täytyy lopettaa. Erityisesti meidän kuivalla alueella asuvien ihmisten on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta vesilähteitä ei tuhota. Sillä tavalla rakennetaan kestävämpää maataloutta. Haluan jatkaa maanviljelijänä. Minun on opittava uusia viljelytapoja, joilla pärjään muuttuvissa oloissa. Haluan oppia tuntemaan uusia siemeniä ja lajikkeita, jotka kestävät paremmin kuivuutta. Olen jo ryhtynyt tekemään rinteille suojapenkereitä, ja istutan puita vesilähteiden ympärille. Pitää tehdä jotakin, ei vain valittaa.

2

3

1

Suurin ongelma on, että ihmisten täytyy muuttaa pois omasta maastaan elannon perässä. Nicaraguassa on vaikea tulla toimeen omalla työllään, sillä palkat ovat pieniä. Maanviljelijöillä on aina ongelmia. Joskus kuivuus vie heiltä melkein koko sadon. Silloin kun sato on hyvä, tuotteiden hinnat laskevat ja tulot pienenevät. Nora Centeno, käsityöläinen

2 3

Kysyimme, mitkä ovat ihmisten mielestä suurimmat ongelmat Nicaraguassa, Ugandassa, Somalimaassa ja Suomessa ja miten ne voitaisiin ratkaista. 1. Mikä on mielestäsi vakavin ongelma tai kehitystarve omassa maassasi? 2. Miten nykyistä tilannetta voisi mielestäsi parantaa? Miten ongelman voisi ratkaista? 3. Mitä itse teet tai haluaisit tehdä ongelman ratkaisemiseksi?

Kunpa tietäisin. Asiaa pitäisi varmaan kysyä päättäjiltä. Ehkä hallitus voisi koittaa ratkaista tuollaisia ongelmia, jos haluaisi. En väsy tekemään työtä. Kannustan naisryhmien jäseniä tekemään uusia, laadukkaampia tuotteita. Siten asiakkaat innostuvat ostamaan niitä, ja Jalapan käsityöläiset saavat toimeentulonsa.

Abdillahi Burale Aden, paimentolainen

1

Suurin ongelma Somalimaassa on koulutuksen puute kaikissa ikä­ ryhmissä ja koulutustasoilla. Täällä ei ole riittävästi opiskelupaikkoja eikä päteviä opettajia. Muita ongelmia ovat maatalous­tuotannon pienuus, kaiken teknologian puuttuminen, kaupan kehittymättömyys ja osuuskuntien heikkous. Ongelmia voitaisiin ratkaista lisäämällä koulutusta. Luokkakokoja voisi kasvattaa. Lisäksi pitäisi ulottaa koulutusmahdollisuuksia koko Beerin kylään sekä tarjota käytännön harjoitteluja. Ihmisten pitäisi saada lisää tietoa siitä, miten ruoantuotannon kasvattaminen lisää yhteistyötä. Tällöin kaikki voisivat paremmin. Olen aloittanut maanviljelyn, toimin luokanopettajana ja jaan vähäistä tietämystäni niille, joiden ei ole mahdollista päästä tietoon käsiksi.

2

3

1

Somalimaassa investoidaan liian vähän maatalouteen, pieneen yritys­ toimintaan ja infrastruktuuriin. Omaa maataloustuotantoa ei ole, joten tuotteet tuodaan naapurimaista. Naiset osallistuvat heikosti päätöksentekoon, erityisesti kehittämisasioissa. Nuorten työttömyysluvut ovat korkeita, ja he muuttavat täältä pois. Koulutus on huonolaatuista. Somalimaan pitäisi saada lisää investointeja, ja nuorille pitäisi luoda työmahdollisuuksia. Koko maan maataloustuotantoa pitäisi parantaa. Paimentolaisia tulisi kannustaa omavaraisuuteen ja myymään jalostettua lihaa ulkomaisille markkinoille. Somalimaan luonnonvarat, kuten öljy ja mineraalit, tulisi ottaa käyttöön, jotta elämisen ja kehittymisen mahdollisuudet paranisivat. Koulutusjärjestelmän pitäisi olla tasapuolinen kaikille. Naisten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon pitää tukea. Osallistun yhteiskunnan parantamiseen työskentelemällä kansalaisjärjestössä, joka vahvistaa nuorten asemaa. Kehitän oman järjestömme toimintaa ja lobbaan järjestöä hallituksen työntekijöille, jotta ääntämme kuultaisiin ja voisimme työskennellä entistä tehokkaammin.

Warda Hussein Mohamed, kansalaisjärjestön työntekijä

2

3

12 1/2015


GALLUP

Uganda

Suomi

teksti ja kuvat Sophia Apiyo suomentanut Emilia Rodriguez

teksti ja kuvat Emilia Rodriguez

Jacqueline Amono, opettaja ja radiotoimittaja

1

Naisilla ei ole sananvaltaa kotona ja perheissään. He eivät osallistu päätöksentekoon taloudellisissa, sosiaalisissa ja poliittisissa asioissa. Miehet käyttävät meitä paljon hyväkseen, emmekä pysty vaikuttamaan lasten määrään.

2

Kehitystä tapahtuisi, jos naiset voisivat kouluttautua. Heidän silmänsä avautuisivat, he olisivat itsenäisiä ja voisivat ansaita omat rahansa. Naisilla olisi valtaa, ja he tekisivät tärkeitä kehitykseen liittyviä päätöksiä. Koulutus avaa monia ovia.

3

Emännöin nuorten radio-ohjelmaa, jossa nuoret saavat tietoa koulutuksen merkityksestä. Annan heille esimerkkejä siitä, mitä koulutetut naiset ovat saavuttaneet. Apurahat naisten ja tyttöjen koulutukseen edistäisivät pitkällä aikavälillä tapahtuvaa kehitystä. Jos koulutat naisen, koulutat koko yhteiskunnan.

Bernard Ochira, kahvilatyöntekijä

1

Väestö kasvaa ja valtaosa ihmisistä jää ilman töitä. Työnhaku ei ole reilua, sillä työpaikoista ilmoittaminen on vain muodollista ja tehtävät on jo varattu sukulaisille. Kouluttautuminen on kallista. Suuri osa nuorista valmistuu ammattiin, mutta koulutusta vastaavia työpaikkoja on vähän. Nuoret oppivat lähinnä hakemaan töitä, mutta heitä ei valmisteta oikeaan työntekoon. Tietojenkäsittelyä, maataloutta ja biolo­ giaa pitäisi opettaa enemmän. Haluaisin perustaa toimiston, jossa nuoret oppisivat käyttämään tieto­konetta ja saisivat eväitä työelämään. Säästämme ryhmäni kanssa pääomaa pikakursseja ja pientä yritystoimintaa varten. Tavoitteeni on jatkaa tietotekniikan opintojani ja perustaa oma yritys kuten internetkahvila. Näin kehittäisin sekä itseäni että yhteiskuntaani.

2

3

Jussi Jääskeläinen, elämäntapasurffari

1

Ahdasmielisyys, ennakkoluulot ja stereotypiat jylläävät yhteiskunnassamme esimerkiksi islamiin suhtautumisessa. Osa ihmisistä elää oman kuplansa sisällä. Kouluissa pitäisi opettaa oppilaita entistä enemmän ymmärtämään muita kulttuureja ja uskontoja. Suvaitsevaisuus lisääntyy, kun tutustuu erilaisiin ihmisiin ruohonjuuritasolla eikä matkoilla oleskele vain uima-altaalla. Ihmisten ja kulttuurien lokeroimisen sijaan leikkimielinenkin keskustelu muiden kanssa tekee hyvää. Luen filosofisia ja kehittäviä kirjoja. Matkustan paljon sekä keskustelen eri kulttuureista tulevien monenlaisten ihmisten kanssa. Pyrin vaikuttamaan ihmisten asenteisiin mahdollisuuksien mukaan.

2

3

Satu Lotz, kauppatieteiden maisteri

1

Talouden taantuma ja vastavalmistuneiden opiskelijoiden sekä muiden nuorten vaikeus päästä työelämään omalle alalle ovat haasteita, joilla on pitkä­ aikaisia vaikutuksia yhteiskuntaamme. Itse lähetin viime vuonna sata työhakemusta, joista vain yksi poiki puhelinsoiton. Suomen pitäisi luoda enemmän suhteita ulkomaille. Meillä ajatellaan liikaa, että tietotaito on pidettävä täällä eikä sitä kannata jakaa muualle. Vientiä on edistettävä, ja julkisen ja yksityisen sektorin on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Jos veroja kevennettäisiin, ihmisillä olisi enemmän rahaa käytettävissään, mikä koituisi loppujen lopuksi yhteiskunnan hyväksi.

2

3

Tuen paikallisia tuottajia. Ostan paikallista luomuruokaa aina, kun se on mahdollista. Suomalaisen Työn Liiton mukaan syntyisi 10 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen meistä ostaisi joka kuukausi kymmenellä eurolla lisää kotimaisia tuotteita ja palveluita.

13 1/2015


JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ UGANDA

Lamwon läänissä on hyvät olosuhteet maataloudelle, johon perheiden kannattaa panostaa köyhyyden voittamiseksi.

JÄRJESTÖT KEHITYKSEN MOOTTOREINA POHJOIS-UGANDASSA teksti Jenna Kettunen kuvat Erna Alitalo, Inkeri Auramaa, Jenna Kettunen

Pohjois-Ugandassa pakolais­leiriltä palaavan perheen matka köyhyydestä tuottajaryhmään kuuluvaksi pienyrittäjäksi on pitkä ja vaatii tukea, mutta siihen kannat­taa panostaa. Maailma tarvit­see aktiivisia kansa­laisia, jotka vähentävät eriarvoisuutta.

L

amwon läänissä on hyvät olo­ suhteet maataloustuotannolle. Maa on hedelmällistä, eikä kuivuus ole vakava ongelma. Metsät ovat säilyneet lähes koskemattomina, ja luonnon monimuotoisuus on silmiä hivelevän runsasta. Maataloustuotteille on hyvät markkinat sekä Ugandassa että rajan takana Etelä-Sudanissa. Tästä huolimatta alue on yksi Ugandan köyhimpiä ja aliravitsemus on yleistä. Kaksi vuosikymmentä kestänyt sisällis­sota runteli pahoin Pohjois-Ugandaa. Vuoden 2006 jälkeen tilanne alueel­la on rauhoittunut, ja ihmiset ovat voineet palata kotiseuduilleen pakolais­leireiltä. Mikään ei kuitenkaan ole ennallaan, koska väkivaltainen historia on jättänyt jälkensä ihmisiin sekä yhteisöjen toiminta­kykyyn. ”Pakolaisleireiltä palaavat ihmiset eivät ole tottuneet viljelemään maata

tai kasvat­tamaan karjaa, koska taidot eivät ole siirtyneet sukupolvelta toiselle. Sodan seurauksena alueella ennen käytetyt paikal­liset siemenet ovat tuhoutuneet ja karja on kuollut. Lisäksi alueella asuu paljon seksuaalista väkivaltaa kokeneita naisia ja tyttöjä. Myös miesten alkoholismi on suuri ongelma”, kertovat Peter Ogenga Abwola Children of the World Foundation (COW) -järjestös­tä ja Patrick Otampica, joka työskentelee nykyään Christian HIV and AIDS Prevention and Support (CHAPS) -järjestössä. Solidaarisuus on aloittanut maatalouden kehityshankkeita näiden järjestöjen kanssa. Abwolan ja Otampican mukaan kansalaisyhteiskunnan tehtävä on luoda edellytyksiä ihmisten osallistumiselle ja aktiivisuudelle. Taloudellinen vahvistuminen parantaa perheiden vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa.

14 1/2015


JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ UGANDA

Pohjois-Ugandan maatalousyrittäjän on oltava motivoitunut oppimaan uutta ja kehittämään tuotantoaan.

MAATALOUDEN VAHVISTAMINEN KESKEISTÄ ”Luonnonvarojen kestävä käyttö on elinehto alueen kehittymiselle”, painottaa Peter Ogenga Abwola.

RUOKATURVA JA YRITTÄJYYS

TAVOITTEENA ONNELLINEN KOTI

Abwolan ja Otampican mukaan luonnonvarojen kestävä käyttö on elinehto alueen kehittymiselle: ”Metsiä on hyödynnettävä kestävästi, ja esimerkiksi hedelmäpuita on istutettava lisää. Puuhiilen tilalle tarvitaan uudenlaisia energiaratkaisuja, ja samal-

Lamwossa lähinnä naiset viljelevät maata. He saavat puolet sadon tuloista käyttöönsä, kun taas aviomies kerää puolet tuloista jokaisen vaimonsa pelloilta. Naiset käyttävät rahansa yleensä koko perheen hyväksi muun muassa hankkimalla ruokaa, lääkkeitä ja vaatteita. Miesten rahat menevät pääosin omaan kulutukseen. Rahaa ei jää sijoitettavaksi maatalous­ tuotannon kehittämiseen. Kehityshankkeita suunniteltaessa järjestöt havaitsivat, että perheväki­valta lisääntyy istutus- ja sadonkorjuu­aikana. Riidat liittyvät rahan käytöstä tehtä-

la on luotava vaihtoehtoisia tulonlähteitä puuhiilen myyjille. On tärkeää ylläpitää maan hedelmällisyyttä ja käyttää alueen vesivaroja kestävällä tavalla.” Järjestöjen ensisijaisena tavoitt­eena on lisätä kotitalouksien ruokaturvaa, mutta taloudellisesti kestävä kehityshanke tukee perheitä myös pienyrittä­jinä. Yrittäjän on oltava motivoitunut oppimaan uutta ja kehittämään tuotantoaan. ”Maatilan toimintaa pitää suunni­tella pitkällä tähtäimellä. Myynnin edistämiseksi tarvitaan yhteistyötä myös muiden tuottajien kanssa, kuten esimerkiksi yhteisostoja. Tuotteita kannattaa varastoida ja myydä yhdessä.” Kylien asukkaiden mukaan sodan aiheut­tama yhteisöllisyyden puute on suurin este toimeentulon kehittämiselle. Paikalliset järjestöt tekevät läheistä yhteistyötä kyläläisten kanssa ja vahvis­ tavat heidän kykyään toimia ja tehdä yhdessä päätöksiä. Abwola ja Otampica haluavat perustaa kyliin vertaistukiryhmiä, joissa opitaan lukemaan ja laskemaan sekä harjoittamaan maataloutta entistä tehokkaammin.

viin päätöksiin, kuten siihen, ostetaanko uusia siemeniä vai alkoholia. Hankkeissa halutaan lisätä perheenjäsenten välistä keskustelua ja laatia pientilan kehittämissuunnitelmia. Käytännössä näin lisätään naisten valtaa kotitalouden sisäisessä päätöksenteossa. Lopullisena tavoitteena on onnellinen koti. Perheväkivaltaan puuttuminen sekä naisten ja miesten väliset valtasuhteet ovat tärkeitä mutta herkkyyttä vaativia kehittämiskohteita. Työssä on tunnettava alueen kulttuuri ja väkivaltainen historia. Paikallinen kansalaisjärjestö on lähellä ihmisten todellisuutta. Järjestöjen työntekijät ovat itsekin kokeneet sodan, he ymmärtävät alueen ihmisiä ja heihin luotetaan. Kirjoittaja on Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori.

Maatalousyrittäjyyden tukeminen on avain kehitykseen kaikissa Solidaarisuuden ohjelmamaissa. Väkivaltainen lähihistoria tuhosi maatalouselinkeinon rakenteet Somalimaassa. Maataloustutkimus on vähäistä ja heikkoa, siemenpankki puuttuu, vesijärjestelmät ovat tuhoutuneet, eikä valtion maatalousneuvonta toimi. Somalimaassa Solidaarisuus tukee maataloustuotantoa muun muassa vahvistamalla paikallista siementuotantoa ja rakentamalla vesijärjestelmiä. Maatalousyrittäjyyttä tuetaan luku- ja kirjoitustaitoa kehittämällä sekä paikallisosuuskuntia vahvistamalla. Solidaarisuus suunnittelee myös nuorten työllisyyttä edistävää kehityshanketta Buraon kaupungissa. Hankkeessa nuoret kehittävät yrityksiä, jotka myyvät maataloustuotteita paikallisille ihmisille. Pohjois-Nicaraguassa Solidaarisuus auttaa paikallisia pienviljelijöitä sopeutumaan muutoksiin, joita keskilämpötilojen kohoaminen, vesivarojen niukentuminen sekä kuivuuskausien ja rankkasateiden yleistyminen aiheuttavat paikalliselle tuotannolle. Tavoitteena on parantaa pienyrittäjien kilpailukykyä. Osuuskunnat ovat toimiva kumppani yrittäjyyden tukemisessa, koska pitkällä tähtäimellä ne ovat kehitysyhteistyöstä riippumattomia. Osuuskunnan sisäisellä yhteistoiminnalla markkinoillepääsy helpottuu ja kustannukset alenevat.

15 1/2015


MUUTOSTARINAT Onnistunut kehitysyhteistyö saa aikaan myönteisiä muutoksia ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Muutostarinat-sarjassa kerrotaan ihmisten elämän käännekohdista.

Koulutuksissa ihmiset saavat tietoa silpomisen haitoista sekä sen vaikutuksista koko yhteisöön.

Tieto leviää yhteisössä suomentanut Hannika Nihervä kuva Jenni Gästgivar

Said Hashi Yusuf osallistui tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen koulutukseen Somalimaassa. Nyt hän järjestää koulutustilaisuuksia yhteisössään, eikä yhtäkään hänen viidestä tyttärestään ole silvottu.

O

len ollut mukana Candlelight for Environment, Education and Health (CLHE) -kansalaisjärjestön silpomisen vastaisessa työssä alusta asti. Haluan kiittää järjestön ihmisiä siitä pitkäjänteisestä työstä, jota he tekevät silpomis­perinteen kitkemiseksi. Olemme hyötyneet Solidaarisuuden ja CLHE:n kehityshankkeesta monin eri tavoin, ja se on muuttanut elämäämme. Täällä Somalimaassa naisten suku­elinten silpomista pidetään usein uskontoon liittyvänä asiana ja sen vuoksi ajatellaan, että se on hyvin tärkeää. Toimenpidettä ei kyseenalaisteta. Somalimaalaiset uskovat, että silpomisen seurauksena tytöstä tulee puhdas. Jos tytön sukuelimiä ei ole silvottu, hänen voi olla vaikea päästä naimisiin. Kehityshankkeessa ihmisiä koulutetaan silpomisesta. Heille kerrotaan, ettei toimenpide liity uskontoon ja että se aiheut­taa elinikäisen taakan. Itse opin koulutuksissa monia asioita, esimerkiksi sen, että silpominen vaikuttaa koko yhteisöön ja että se on erittäin haitallista tytöille. Silpomisen haitat kärjistyvät etenkin avioliiton aikana ja synnytyksessä. Jotta

nainen voi synnyttää, täytyy silpomisen yhteydessä kiinni ommeltu aukko leikata auki. Naiset kärsivät myös selkäkivuista, heidän kuukautisensa ovat tuskalliset, eivätkä he pysty virtsaamaan kunnolla. Hyödynnän silpomisen vastai­sesta kehityshankkeesta saamaani tietoa järjes­tämällä koulutustilaisuuksia yhteisössämme. Minulla on itselläni viisi tyttöä, eikä yhtäkään heistä ole silvottu. Kerron silpomisesta erilaisissa tapaamisissa, joissa pohditaan yhteisön asioita. Opettajana minulla oli tapana puhua aiheesta myös koulussa. Vaimoni hyväksyy sen, että puhun aiheesta. Monet kuitenkin pitävät minua hulluna, koska haluan kieltää silpomisen. Heidän mielestään heitän samalla menemään osan kulttuuristamme. Tiedän, että jonkin ajan päästä heille kuitenkin selviää, ettei silpominen ole hyvä asia, ja he ymmärtävät, että olen oikeassa. Tämän muutostarinan on kertonut Said Hashi Yusuf, joka osallistui Solidaarisuuden kumppanijärjestön Candlelight for Environment, Education and Health:in järjestämään silpomisen vastaiseen koulutukseen.

16 1/2015


KOLUMNI KUMPPANIT KERTOVAT Kolumnisarjassa Solidaarisuuden kehityshankkeisiin osallistuvat kirjoittavat itse omasta yhteiskunnastaan ja elämästään Somalimaassa, Ugandassa, Nicaraguassa ja Keniassa.

UGANDA KEHITTYY KANSALAISJÄRJESTÖJEN TUELLA teksti Lydia Nalukwago kuva ja tiivistäen suomentanut Inkeri Auramaa

Yhteisöt ovat tietoisia omista ongelmistaan. Kansalaisjärjestöt ovat herättäneet yhteisöjen jäsenet toimimaan niiden ratkaisemiseksi.

O

len työskennellyt kehitys­ yhteistyön parissa vuodesta 2008 lähtien, jolloin vielä opiskelin yliopistossa. Aloitin harjoittelijana ja vapaaehtoisena ugandalaisissa kansalaisjärjestöissä ja tein monenlaisia toimistotöitä. Myöhemmin työsken­ telin kehitysyhteistyöhankkeiden parissa, ja viime vuoden alussa aloitin Solidaarisuuden kehityshankkeiden seuranta­työssä. Ensimmäisessä työpaikassani teimme hiv/aids -työtä sekä toimimme seksuaali­ terveyden, lastensuojelun sekä äitien ja lasten terveyden hyväksi. Keskustelimme paljon, ja kuuntelimme ihmisten erilaisia mielipiteitä – erityisesti lasten, nuorten sekä heidän huoltajiensa ja vanhusten näkemyksiä. Opimme, millä tavoin erilaiset yhteisöt suhtautuvat ongelmiinsa ja kuinka haastavaa tasa-arvoasioiden edistäminen saattaa olla. Eniten pidin nuorten kanssa työskentelemisestä. Nuoret innostuvat kai­kista uusista asioista, mutta monesti heitä ei huomioida. Oli mielenkiintoista saada nuoret mukaan oppimaan kansalais­ taitoja ja tapoja auttaa toisiaan. Oli hienoa nähdä, kuinka nuorten käytös muuttui koulutuksen ansiosta. Heistä tuli positiivisia toistensa tukijoita, jotka elivät arvojensa ja periaatteidensa mukaisesti. Myös hylättyjen lasten sijoittaminen uusiin, rakastaviin perheisiin oli mielekästä työtä. Lasten elämä parani huomattavasti, kun perheväkivalta vähentyi ja perheiden taloudellinen asema oli parempi. Yhteisöt ovat tietoisia omista ongelmistaan ja tavoitteistaan, mutta haastee-

Olen oppinut, että kova työnteko ja tiimityöskentely ovat tärkeitä asioita. ”

na on koota ihmisten erilaiset ajatukset yhteen ja ratkaista ongelmat käytännössä. Kansalaisjärjestöt ovat herättäneet yhteisöjen jäsenet toimimaan. Tuntemani ugandalaiset järjestöt ovat taitavia ja työhönsä sitoutuneita, ja niiden henkilökunta on asiantuntevaa. Kansalaisjärjestöt myös tekevät tärkeää tutkimustyötä, sillä ne ovat kiinnostuneita oppimaan uutta ugandalaisista yhteisöistä. Järjestöt ovat upeasti edistäneet aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa Ugandassa. Kansalaisjärjestöt kannustavat hallitusta olemaan tehokkaampi ja vastaanottavaisempi, ja ne tukevat valtiota sosiaali­palvelujen tarjoamisessa. Ilman kansalaisjärjestöjen työtä Uganda ei kehity, sillä hallituksen kyky toimia on rajoittunut muun muassa riittämättömien resurssien, heikon suunnittelun ja korruption takia. Ihmisten elämä on muuttunut, ja moni syrjäytynyt ryhmä on saanut mahdollisuuden elää ihmisarvoista elämää. Luotan täysin kansalaisjärjestöihin Ugandan kehityksessä!

Kansalaisjärjestöjen työntekijät tekevät usein pitkää päivää, sillä koko ajan on tiukkoja määräaikoja, raportointia ja suunnitelmia. Olen oppinut, että kova työnteko ja tiimityöskentely ovat tärkeitä asioita. Järjestöjen työ syrjäisillä seuduilla on vaikeaa, koska yhteydet ovat huonot eikä edes kännykkä toimi monissa pai­koissa. Lisäksi järjestöjen täytyy ymmärtää Ugandan monien eri heimojen kulttuurieroja: samat toimintatavat eivät välttämättä toimi joka seudulla, sillä ihmiset elävät ja ajattelevat eri tavalla eri paikoissa. Ugandan nuorilla järjestöillä riittää innostusta toimia ja raportoida tarkkaan työnsä tuloksista, sillä siten järjestöt voivat varmistaa rahoituksensa myös tulevaisuudessa. On myös tärkeää ottaa kehityshankkeista hyötyvät ihmiset mukaan niiden suunnitteluun ja tulosten arvioimiseen. Kansallisella tasolla tulee panostaa kehityshankkeiden yhtenäisyyteen. Kirjoittaja toimii Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeiden seurantatyössä Ugandassa.

17 1/2015


JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ SUOMI

”Parhaimmillaan kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä ja siihen osallistuu koko yhteisö. Tärkeintä on vaikuttaa ihmisten asenteisiin”, ohjaaja Iiris Härmä pohtii.

ASENNEMUUTOS MULLISTAA NAISTEN MAAILMAN UGANDASSA teksti Anna-Sofia Joro kuvat Anna-Sofia Joro, Visa Koiso-Kanttila

Iiris Härmän dokumentti­elokuva Hyvästi Afrikka kertoo Solidaarisuuden tasa-­arvotyön kauas­ kantoisista vaikutuksista Ugandassa. Rohkean Daisy Kimbowan muutos­tarina jää mieleen pitkäksi aikaa.

Olen iloinen, että sain tehdä elokuvan, joka ei kerro vain kehitysmaan ongelmista vaan on täynnä lämpöä, huumoria ja ennen kaikkea toivoa”, kertoo elokuva­ohjaaja Iiris Härmä helsinkiläisessä kahvilassa. Tammikuussa DocPoint-elokuvafesti­ vaalilla ensi-iltansa saanut ja tämän vuoden aikana Suomea kiertävä Hyvästi Afrikka – tarina ystävyydestä -dokumenttielokuva on harvinainen helmi.

Kehitys­yhteistyön arjesta ja onnistumisista ei juuri ole Suomessa elokuvia tehty, ja median välittämät mielikuvat Afrikan mantereesta ovat edelleen synkkiä: sotia, sairauksia, köyhyyttä ja nälänhätää. Härmä on onnistunut tallentamaan elokuvaansa kehitysyhteistyön käynnistämän ketjureaktion, joka alkaa yhden ihmisen asennemuutoksesta ja leviää perheiden kautta koko yhteisöön. Aiemmin lähinnä Suomeen liittyviä elokuvia ohjannut Härmä halusi kertoa tarinan kehitysyhteistyöstä, joka voimistaa naisia. Hän perehtyi eri järjestöjen kehityshankkeisiin ja päätyi Solidaarisuuteen. Härmä tapasi Solidaarisuuden Ugandan maakoordinaattorin Riitta Kujalan, joka on tehnyt kehitysyhteistyötä Ugandassa jo yli 25 vuoden ajan. Tapaamis­ hetkellä Kujalalla oli edessään suuri elämän­muutos, eläkkeelle jääminen ja paluu Suomeen. Ohjaaja tutustui myös Kujalan rakkaaseen ystävään, ugandalaiseen sairaanhoitajaan Catherine Othienoon eli Kataan.

Suorapuheiset naiset – Riitta ja Kata – asuivat yhdessä, kehittivät seksuaalikasvatuksen menetelmiä ja jakoivat värikkään ugandalaisen arjen ilot ja surut. Tarinan palaset loksahtelivat kohdalleen.

KURKISTUS SYVÄLLE KEHITYSYHTEISTYÖN MAAILMAAN ”Tärkeintä elokuvanteossa on löytää hyvät henkilöt ja tarina aihemaailmasta, joka on itselle tärkeä. Riitta oli särmikäs, hyvä tyyppi. Löysimme myös nopeasti yhteisen näkemyksen siitä, mistä elokuva kertoo”, Härmä muistelee. Härmä ja hänen kuvausryhmänsä, elokuvan tuottaja ja Härmän aviomies Visa Koiso-Kanttila ja äänittäjä Markku Siurua, tekivät neljä kuvausmatkaa Ugandaan. ”Pääsimme kurkistamaan syvälle kehi-

tysyhteistyön maailmaan. Vaikutuimme Solidaarisuuden kumppanijärjestön Concern for Children and Women Empowerment (COFCAWE):n työpajoista, joissa uskonnolliset johtajat oppivat tasa-arvoasioista.

18 1/2015


JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖ SUOMI

Daisy Kimbowa sopii esi­kuvaksi. Hänellä oli rohkeutta muuttaa elämänsä suuntaa saatuaan uutta tietoa. Elokuva seuraa suomalaisen Riitan ja ugandalaisen Katan sitkeää työtä tasa-arvon puolesta sekä heidän värikkään arkensa iloja ja suruja.

Oli itsellenikin ihmettelyn paikka, miten upeasti työpajat vedettiin, kuinka ihmiset lähtivät mukaan ja asenteet muuttuivat”, Härmä muistelee. COFCAWE:n koulutuksiin osallistui uskonnollisia johtajia viidestä eri uskontokunnasta. Yhdessä osallistujat pohtivat tasa-arvon ja naisten seksuaalisuuden kysymyksiä. ”Koulutuksissa käsiteltiin hyvinkin intiimejä asioita, ja uskonnolliset johtajat toivat avoimesti esiin näkemyksiään avioliitosta ja keskustelivat niistä. Ristiriitoja ei juuri syntynyt, sillä periaatteessa samat naisen ja miehen parisuhteeseen liittyvät asiat ja huolet koskettavat kaikkia ihmisiä – myös täällä Suomessa”, Härmä pohtii. Työpajojen osallistujat olivat hyvillään siitä, että aihe herätti kiinnostusta ja että heitä oli tultu kuvaamaan. Kuvaus­ ryhmän läsnäolo tosin unohtui nopeasti, sillä ihmiset menivät täysillä mukaan koulutukseen. ”Saimme paikallisilta ihmisiltä koko ajan paljon enemmän kuin odotimmekaan, mikä oli ihanaa”, Härmä kiittelee.

DAISYN MUUTOKSEN KIPINÄ SYTTYI KOULUTUKSESSA Solidaarisuuden tasa-arvotyöpajasta löytyi elokuvan kolmas sankari. Ugandalainen Daisy Kimbowa huolehti kahdeksan oman lapsensa lisäksi orpolapsista, joiden vanhemmat ovat kuolleet aidsiin tai eivät muuten pysty hoitamaan heitä. Kaiken lisäksi Kimbowan avioliitto takkuili. Koulutuksen ansiosta kaikki kuitenkin muuttui.

”On todella inspiroivaa nähdä muutos ihmisessä. Kunpa itsekin voisi mennä viikoksi jonnekin ja muuttaa täysin asenteitaan. Daisy sai koulutuksesta työkaluja, vei ne kotiinsa ja paransi koko perheensä hyvinvointia. Hän esimerkiksi aloitti säännölliset perhekokoukset, joissa kaikki pääsevät ääneen ja alkoi neuvotella perheen tulojen käytöstä aviomiehensä kanssa”, Härmä kertoo. ”On onnenkantamoinen, että pääsimme todistamaan aitoa, oikeaa muu­tosta. Ihmiset havahtuvat ja lähtevät pienin askelin muuttamaan omaa perhettään ja yhteisöään. Juuri se on kehitysyhteistyön ytimessä”, Härmä iloitsee. ”Haluan aina pitää Daisyn sadunomaisen, kauniin tarinan sydämessäni. Olen iloinen, että voin elokuvani kautta jakaa tämän tarinan.” Härmän mielestä kaikilla meillä olisi opittavaa Daisyn kaltaisilta naisilta, joilla on rohkeutta muuttaa elämänsä suuntaa ja hylätä pinttyneet tapansa saatuaan uutta tietoa. ”Meillä on Suomessa todella paljon tietoa siitä, miten voisimme parantaa elämäämme eri tavoin. Kuinka moni meistä siitä huolimatta ottaa askeleen ja muuttaa elämäänsä käytännössä?” Härmä pohtii. Härmän elokuvasta voi löytää monenlaisia voimaantumisen ketjuja. Taustalla kulkee Katan ja Riitan koskettava tarina ystävyydestä. Kata on saanut Riitalta tukea ja ottaa omaksi tehtäväkseen voimaannuttaa yhteisöjä. Daisyn perheessä uudet voimaantujat ovat hänen seitsemän tytärtään.

”Naisten koulutus on keskeinen asia, jota myös yhteisöjen miesten tulisi tukea”, Härmä painottaa. ”Parhaimmillaan kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä ja siihen osallistuu koko yhteisö. Seuraamamme Solidaarisuuden kehityshanke vastasi täydellisesti sitä, mikä on mielestäni hyvää kehitysyhteistyössä. Tärkeintä on vaikuttaa ihmisten asenteisiin”, Härmä tiivistää. Kirjoittaja on Solidaarisuuden sähköisen viestinnän kehittäjä.

Voimaantuminen (valtaistuminen, empowerment) tarkoittaa ihmisten ja yhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutus­ vallan lisääntymistä. Sisäisen vahvistumisen ansiosta ihmisen itsetunto paranee ja hän kokee elämänsä olevan paremmin hallinnassa ja tasapainossa. Hyvästi Afrikka – tarina ystävyydestä -dokumenttielokuvan tulevien ennakkonäytösten ajat ja paikat ovat alla. Iiris Härmä ja Riitta Kujala ovat mukana näissä näytöksissä. NÄYTÖSAJAT JA PAIKAT: HÄMEENLINNA, 23.3. klo 17:30, Bio Marilyn / LAHTI, 25.3. klo 18:00, Kino Iiris / TAMPERE, 1.4. klo 18:30, Niagara / HELSINKI, 2.4. klo 18:00, Kinopalatsi Tietoa muista näytöksistä ympäri Suomea saa Solidaarisuuden verkkosivuilta, Facebookista ja Twitteristä. Elokuvan ensi-ilta elokuvateatterissa on 3.4.2015.

19 1/2015


TUKIJAT TUTUIKSI

ELÄMÄN MITTAINEN MATKA teksti Samuli Tarvainen kuva Emilia Rodriguez

Vappu Heinola on edistänyt koko elämänsä ajan rauhankasvatusta ja puolustanut ihmisoikeuksia. ”Solidaarisuus tarkoittaa yhteisvastuuta, myötämielisyyttä ja asettumista heikompiosaisten puolelle”, hänen elämänohjeensa kuuluu. ”Oikeudenmukaisuuden puolustaminen on antanut elämälleni merkityksen”, Vappu Heinola kertoo. Testamentti­ lahjoituksen ansiosta hänen perintönsä jää elämään.

V

uosi sitten Vappu Heinolaa kohtasi suuri suru, kun hänen aviomiehensä Eino Heinola menehtyi. Pariskunnan yhteinen taipale oli alkanut 1950-luvun puolivälissä yhteiskunnallisesta opintopiiristä. Sen jälkeen he aloittivat yhdessä vuosikymmenten työn inhimillisemmän maailman puolesta. ”Eino oli Solidaarisuuden perustaja­ jäseniä ja osallistui aktiivisesti sen toimintaan. Lähdimme myös mukaan prosenttiliikkeeseen, kun se syntyi 1980-luvun alussa. Einon poismenon jälkeen olen jatkanut lahjoittamista yksin, yhtäkään kuukautta ei ole jäänyt väliin”, Heinola kertoo. Solidaarisuuden lisäksi Heinola tukee edelleen erilaisia kansalaisjärjestöjä. Erityisesti ihmisoikeustyö on hänelle tärkeää: ”Toimin pitkään Amnestyn vapaa­ ehtoisena. Olen lähettänyt yli kolmetuhatta pikavetoomuskirjettä kidutettujen ja mielipidevankien vapauttamiseksi eri puolilla maailmaa.”

MAAPALLO ON YHTEINEN KOTIMME Luokanopettajana työskennellyt Heinola on kansainvälisyyskasvatuksen ja rauhankasvatuksen edelläkävijöitä. Tässä työssä merkittäviä vaikuttajia ja hänen esiku­viaan ovat olleet opetusneuvos Yrjö Kallinen ja UNESCO:n rauhankasvatus­ palkinnon saanut Helena Kekkonen.

”Opettajana toimiessani kansain­ välisyyskasvatus oli kouluissa vasta aluillaan eikä tietoa muista kulttuureista juuri ollut. Muut opettajat eivät olleet kovin kiinnostuneita aiheesta, mutta oppilaiden innostus ja tiedonjano antoivat minulle paljon voimaa”, Heinola kertoo. ”Rauhankasvatus sekä ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen ovat antaneet elämälleni sisällön ja merkityksen.” Vappu Heinola on huolissaan eri­ arvoistumisesta ja asenteiden koventumisesta kehitysyhteistyötä kohtaan. ”Ihmiset etsivät usein tekosyytä välinpitämättömyydelleen siitä, että kotimaassakin on autettavia. Auttamishalua pitäisi kuitenkin olla sekä meillä että muualla olevia vähäosaisia kohtaan”, Heinola painottaa.

Mitä suurempaan ihmisjoukkoon pystymme samaistumaan, sitä pidemmällä olemme omassa inhimillisessä kehityksessämme. ” Eino ja Vappu Heinolan omaisuus on testamentattu Solidaarisuudelle. Vielä tärkeämpää on heidän jättämänsä henkinen perintö. ”Mitä suurempaan ihmisjoukkoon pystymme samaistumaan, sitä pidemmällä olemme omassa inhimillisessä kehityksessämme. Maapallo on yhteinen kotimme, ja kaikki sen asukkaat lähimmäisiämme. Olemassaolomme riippuu siitä, kykenemmekö olemaan osa koko ihmiskuntaa. Pystymmekö tuntemaan yhteenkuuluvuutta kaikkien ihmisten kanssa?”Heinola pohtii. Kirjoittaja on Solidaarisuuden varainhankintapäällikkö.

20 1/2015


Viisaat kirjat!

Matti Kääriäinen

KEHITYSAVUN KIROUS

Kirja kertoo kehitysapubisneksen karusta todellisuudesta juhlapuheiden takana. 26 € (ovh 29 €)

Polina Žerebtsova

SODAN SIRPALEET Päiväkirjamerkinnät vuosilta 1999– 2001 tarjoavat harvinaislaatuisen näkökulman sotaan nuoren tytön silmin. 22 € (ovh 25 €)

Jonathan Lyons

VIISAUDEN TALO

Kirja palauttaa kunnian menneisyyden arabialaisille oppineille. 26 € (ovh 29 €)

Odeh Bisharat

ZATUNIAN KADUT Zatunian kadut on hulvaton tarina valtataistelusta pienellä paikkakunnalla jossain päin Lähi-itää. 22 € (ovh 25 €)

Mikko Jakonen & Tiina Silvasti

TALOUDEN UUDET MUODOT

Talouden uudet muodot esittelee taloudellisen toiminnan vaihtoehtoisia muotoja. 24 € (ovh 27 €)

Tilaa www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi • Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 € • KULTTUURI • MATKAILU • YMPÄRISTÖ • IHMISOIKEUDET • MUUTTUVA MAAILMA

3/2014 1/2015

6,90 €

miesten ympärileikkaus ja hiv: valinnan paikka egyptiläinen ramy essam rokkaa vallankumouksen puolesta

Nuorten elämää

Helsinkiläisille Lilli Kangassalolle ja Sonja Sharkerille kaksi asiaa ovat tärkeitä: koulu ja tanssi.

Bolivian lapsityöläiset | Timo Wright | Katmandun järistysuhka

alehti.fi/soli v u k n a m il a a .m w w TILAA NYT: w


PYSYVÄ MUUTOS ALKAA SINUSTA

HYVÄ TESTAMENTTI JÄÄ ELÄMÄÄN teksti Samuli Tarvainen

Solidaarisuus on mukana järjestöjen yhteisessä kampanjassa, joka haastaa suomalaisia asennemuutokseen.

Testamentin voi ohjata sellaiseen toimintaan, jonka kokee itselleen tärkeäksi. ”

T

ammikuussa käynnistynyt Hyvä testamentti -kampanja kannustaa ihmisiä päättämään jo elin­ aikanaan, mitä he haluavat omaisuudelleen tehtävän kuoleman jälkeen. Noin kymmenen prosenttia suoma­ laisista on tehnyt testamentin, ja vuosittain Suomessa tehdään noin 15 000 testament­tia. Vastaavasti noin viidennes ruotsa­laisista on tehnyt testamentin. ”Testamentin tekemiseen liittyy paljon myyttejä ja moni kokee, ettei saa asiasta riittävästi tietoa. Hyvä testamentti -kampanjan tavoitteena on lisätä tietoa sekä muuttaa asenteita”, kertoo kampanjaa koordinoiva Pia Tornikoski Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:stä. Kampanjasivustolta (www.hyvatestamentti.fi) saa tietoa testamenttimahdollisuuksista ja kampanjassa mukanaolevista kansalaisjärjestöistä.

TESTAMENTILLA VOI TUKEA ITSELLEEN TÄRKEÄÄ ASIAA Vain lapsilla ja lähisukulaisilla on lain­ säädännöllinen mahdollisuus perintöön.

Olipa henkilöllä perhettä tai ei, ihminen voi aina itse päättää omaisuutensa jakamisesta tarkemmin testamentilla.

”Testamenttaus on oman omaisuuden hyödyntämisen aktiivista suunnittelua. Testamentin voi ohjata sellaiseen toimintaan, jonka kokee tärkeäksi. Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 14 yleishyödyllistä yhteisöä, jotka edustavat laajasti erilaisia hyväntekeväisyyskohteita”, Tornikoski toteaa.

PERINNÖKSI PYSYVÄ MUUTOS Perinnöt ovat tärkeä, joskin toistaiseksi pieni tulonlähde suomalaisille yhteisöille. Taloustutkimuksen vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalaisista lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, mutta vain yksi prosentti kokee testamentin tekemisen järjestön hyväksi mieluisaksi tavaksi tukea yleishyödyllistä toimintaa. Solidaarisuus on kuluneen vuosi­ kymmenen aikana vastaanottanut muu-

taman testamenttilahjoituksen. Niiden merkitys on suuri. ”Köyhyyden poistaminen, perheväki-

www.hyvatestamentti.fi

vallan lopettaminen ja esimerkiksi tyttöjen sukuelinten silpomisperinteen katkaiseminen pysyvästi on mahdollista koulu­ tuksella ja asenteisiin vaikuttamalla. Muutosten saavuttaminen vie aikansa, mutta tulokset ovat pysyviä. Olemme kiitollisia vastaanottamistamme testamenttilahjoituksista, joiden avulla lahjoittajat ovat jättäneet pysyvän perinnön paremman maailman puolesta”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka sanoo. Testamentin tekemisestä kiinnostuneet voivat kohdistaa lahjoituksensa tukemaan itselleen tär­keää teemaa tai kohdetta. Lahjoituksen voi suunnata joko ihmisarvoisen työn tai sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen Solidaarisuuden kohdemaissa. LISÄTIETOA TESTAMENTTILAHJOITUKSESTA: SOLIDAARISUUDEN VARAINHANKINTA­ PÄÄLLIKKÖ SAMULI TARVAINEN

samuli.tarvainen@solidaarisuus.fi 040 77 77 239 www.hyvatestamentti.fi

22 1/2015


PYSYVÄ MUUTOS ALKAA SINUSTA Nenäpäivä-säätiö

Tule mukaan Solidaarisuuden Nenäpäivävapaaehtoiseksi! Solidaarisuus on mukana Nenäpäivä-kampanjassa yhdessä kahdeksan muun kehitysyhteistyöjärjestön kanssa. Kampanjalla kerätään varoja kehitysmaiden lasten hyväksi. Nenäpäivä-varoilla Solidaarisuus tukee tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä sekä ruokaturvan kehittämistä Somalimaassa. Ympäri Suomea toimivat vapaaehtoiset ovat tärkeä osa Nenäpäivää. Etsimme nyt Solidaarisuuden Nenäpäivä-­vapaaehtoisia seuraavilta paikka­kunnilta: Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi, Kokkola, Kotka, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku.

Vapaaehtoisena voit osallistua esimerkiksi: ×× lipaskeräykseen kampanja-ajalla loka-marraskuussa

Tule mukaan tekemään Suomen hauskinta hyväntekeväisyyskampanjaa loka-marraskuussa 2015. Tärkeintä on innostunut asenne ja auttamisen halu!

×× tapahtumien järjestämiseen ×× vapaaehtoisten tapaamisiin eli paikkakuntasi Nenäjoukkojen aamukahveille touko- ja elokuussa Voit antaa vapaaehtoispanoksesi omien mahdollisuuksiesi ja kiinnostuksiesi mukaan. Jo kaksi tuntia lipaskeräystä on arvokas apu.

LISÄTIETOA JA SÄHKÖISET ILMOITTAUTUMISET: SOLIDAARISUUDEN VARAINHANKKIJA MARI HEIKKINEN

mari.heikkinen@solidaarisuus.fi LUE LISÄÄ:

www.nenapaiva.fi

Täytä lomake ja lähetä se meille maksutta 15.4.2015 mennessä. Olemme sinuun yhteydessä huhtikuun aikana.

Kyllä, haluan osallistua Solidaarisuuden vapaaehtoisena vuoden 2015 Nenäpäiväkampanjaan paikkakunnallani! Etunimi

Sukunimi

Lähiosoite

Paikkakunta

Sähköposti

Puhelinnumero

Syntymävuosi


TUTUSTU TESTAMENTTI LAHJOI TTAMI SEEN: HYVAT E S TA ME N T T I . F I #hyvatestamentti

HYVÄ TESTAMENTTI VOI OLLA PIENIKIN. AMNESTY I NTERNATI ONAL • KI RKON ULKOMAANA P U • K U U R O JE N LI I TTO • PATMOS LÄHETYSSÄÄTI Ö • PELASTAKAA L A P S E T • P L A N SUOMI • SEY SUOMEN ELÄI NSUOJELUYHDI STY S T E N L I I T T O • SOLI DAARI SUUS • SUOMEN LÄHETYSSEURA • S U O ME N ME R I MI ESKI RKKO • SUOMEN PI PLI ASEURA • SUOMEN S Y D Ä N L I I T T O • WORLD VI SI ON • WWF (MAAI LMAN LUONNO N S Ä Ä T I Ö )

85x200_SOLIDprint.indd 1

18.2.2015 10.43

Leikkaa irti

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Solidaarisuus

VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki

Solidaarisuus 1/2015  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you