Issuu on Google+

Solidaarisuus

2 | 2011

O

RUOKANUMER

Kohti ruokaturvaa! s. 12-18


Hyvää ruokaturvaa! Moni meistä ei ole koskaan nähnyt nälkää. Eniten päänvaivaa meille taitaa tuottaa se, mitä tekisi ruoaksi tai kuka kävisi kaupassa. Samaan aikaan, kun me yritämme välttää turhaa jääkaapilla ravaamista tai mietimme erilaisia dieettejä, nälkää näkee lähes miljardi ihmistä. Heidän ruokaturvansa on heikko, jopa olematon. Joka päivä ravinnon puutteeseen ja sen aiheuttamiin sairauksiin kuolee 25 000 ihmistä. Olemmekin valinneet tämän lehden teemaksi ruokaturvan. Oikeus ruokaan on ihmisoikeus. Ruokaturvan takaaminen kaikille tarkoittaa resurssien oikeudenmukaista jakamista. Ruokaturva koostuu ruoan saatavuudesta, saavutettavuudesta, laadusta, turvallisuudesta, tarjonnan vakaudesta sekä mahdollisuudesta hankkia ravintoa. Ruokaturva toteutuu, kun kaikki ihmiset voivat kaikkina aikoina saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa ruokavalionsa ja mieltymystensä mukaan. Suurimpia haasteita ruokaturvan saavuttamiselle luovat konfliktit, ilmaston ääri-ilmiöt, puutteellinen infrastruktuuri, ruoan hinnoilla keinottelu, epäreilu tulonjako ja köyhyys. Noin puolet maailman väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Heidän päiväansioistaan 60–80% menee ruokaan. Ruoan hintojen heilahtelut ja jo muutaman sentin nousu viljan hinnassa ovatkin köyhyysrajalla eläville katastrofaalisia. Vuonna 2000 YK:n vuosituhathuippukokouksessa valtiot sitoutuivat äärimmäisen nälän poistamiseen maailmasta ja sen puolittamiseen vuoteen 2015 mennessä. Keinoja nälän vähentämiseksi ja maailmanlaajuisen ruokaturvan saavuttamiseksi ovat ruoka-apu, ruoan parempi tuotanto, elinkeinojen kehittäminen ja reilumpi kaupankäynti. Solidaarisuuden työ tähtää siihen, että naiset ja miehet voivat omalla työllään ansaita tarvittavan toimeentulon nostaakseen itsensä pois köyhyydestä. Solidaarisuus vahvistaa paikallisten toimeentulomahdollisuuksia ja ruokaturvaa tukemalla pippurinkasvatusta Nicaraguassa, karjanhoitoa Ugandassa ja ammattikoulutusta Somalimaassa. Brittiläisen ruokaturvamittarin mukaan Suomi on maailman ruokaturvallisin maa. Meillä on mistä jakaa.

A

NICARAGUASS

Onko Nicaraguan vaalitulos jo selvillä? s. 6-7

SOLIDAARISUUS

UGANDASSA

HIV-positiivisten tuottajaosuuskunta vahvistaa jäseniään s. 8-9

A

SOMALIMAASS

Järjestöjen välinen yhteistyö kannattaa s. 10-11

Ps. Käy lukemassa Solidaarisuuden osaajista Solidaarisuus toimii! -kampanjasivuillamme www.solidaarisuustoimii.fi

solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi

SOLIDAARISUUS

SOLIDAARISUUS

Aysu Shakir-Corbishley Toiminnanjohtaja

Solidaarisuus Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320

Tässä numerossa:

PANKKITILIT: IBAN SWIFT/BIC Nordea FI76 1011 3007 2069 30 NDEAFIHH OP FI96 5541 2840 0043 38 OKOYFIHH Sampo FI51 8000 1900 7446 25 DABAFIHH

Säätiön hallitus: Tarja Kantola, puheenjohtaja Tero Shemeikka, varapuheenjohtaja Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Paavali Kukkonen Ulla-Mari Lappalainen Folke Sundman Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen


RUOKATURVA

Ruokaturvaan on vielä matkaa s. 12-13 Tasa-arvo ruokaturvan keskiössä s. 14 Ruoka Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa s. 15-18

SOLIDAARISUUS

KARJALASSA

Stop perheväkivallalle! s. 19

SOLIDAARISUUS

SUOMESSA

Uutiset s. 4

Tukijat tutuiksi: Aki Lindénin lahjoitus silpomista vastaan s. 20

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä neljässä maassa. Solidaarisuus-lehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai verkossa osoitteessa www.solidaarisuus.fi/palaute.

Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Aysu Shakir-Corbishley Toimitus: Siru Aura Taitto: Laura Takatalo ja Erkki Tuomi, Neodesign Oy Kansikuva: Jukka Pakkala Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy keväällä 2012.

Julkaisua on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.


UUTISIA

Norsupalloilijoilta Solidaarisuus-lahja Solidaarisuuden uusi kampanja on käynnistynyt. Solidaarisuus toimii! -kampanja näkyy nyt verkossa ja kaduilla.

Pirkkalan demareiden järjestämässä norsupalloturnauksessa oli noin 60 osallistujaa. Turnauksen tuotoilla ostettiin Solidaarisuus-lahja.

Osaamista vahvistava kampanja potkaistiin käyntiin 1. syyskuuta uusien www.solidaarisuustoimii.fi kampanjasivujen kautta. Samaan aikaan liikkeelle lähtivät feissaajat, jotka keskustelevat kaduntallaajien kanssa Solidaarisuudesta ja saavat mukaan uusia tukijoita. Lokakuussa Solidaarisuus ilmestyy myös metrojen ja raitiovaunujen digiscreeneille sekä bussipysäkeille. Myös kampanjajulisteita näkee ympäri Helsinkiä. ”Pysyvät muutokset – ihmisissä, yhteisöissä – tapahtuvat hitaasti osallistumiseen pohjautuvan oivalluksen kautta. Kerran opittu taito pysyy. Ihmisten kautta osaaminen lisääntyy yhteisöissä. Niin solidaarisuus toimii!” Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Aysu Shakir-Corbishley kiteyttää. Solidaarisuus toimii! -kampanja kannustaa kaikkia suomalaisia käynnistämään Solidaarisuuden osaamisketjun, joka tukee naisten ja miesten välisen tasa-arvon sekä ihmisarvoisen työn ja kestävän toimeentulon edistymistä Nicaraguassa, Ugandassa, Somalimaassa ja Venäjän Karjalassa.

”Tapahtuma sujui erinomaisesti ja mukana oli kuusi joukkuetta”, tapahtumasta vastannut Pirkkalan demareiden puheenjohtaja Sami Palola kommentoi. Tapahtuman tuotot käytetään Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhön naisten lukutaidon edistämiseksi. 350 euron turnaustuotoilla voidaan järjestää lukutaitokursseja yli 15 Somalimaan naiselle. Lue lisää Solidaarisuus-lahjoista: www.solidaarisuus.fi.

Petri Jussila ja Kari Talasmäki väänsivät norsupalloa Solidaarisuuden hyväksi.

Solidaarisuus KIITTÄÄ • HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindéniä lahjoituksesta tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhömme (lue lisää sivulla 20) • Yrjö Mäkistä ja omaisia Solidaarisuuden muistamisesta testamenttilahjoituksella • Pirkkalan Demarien norsupalloilijoita, jotka keräsivät turnauksellaan varoja naisten lukutaidon edistämiseksi Somalimaassa • Laura Takataloa vapaaehtoistunneista kampanja ilmeemme suunnittelun parissa

4 Solidaarisuus 2/2011

Solidaarisuutta voi tukea Nenäpäivänä Nenäpäivä-kampanja kerää varoja kehitysmaiden auttamiseksi. Myös Solidaarisuus on Nenäpäivän menossa mukana. Nenäpäivän järjestää Ylen Hyvä Säätiö. Se ohjaa kampanjatuoton sen toiminnassa mukana olevalle ­yhdeksälle kehitysyhteistyöjärjestölle, joista yksi on Solidaarisuus. Oman osuutensa lahjoituksista Solidaarisuus käyttää Somalimaassa tyttöjen sukuelinten ­silpomisen ­vastaiseen työhön ja nuorten ­ammattikoulutukseen. Avustusoperaatio huipentuu perjantaina 4. marraskuuta YLE TV2:n Nenäpäivä-show keräysohjelmaan. Mukana ovat muun muassa koomikkopari Ketonen & Myllyrinne sekä Katri Helena, jotka yllyttävät suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. Nenäpäivä-keräys on käynnissä tämän vuoden loppuun saakka.

Sharewood-palkintomatkasta lahjoitus Solidaarisuudelle Solidaarisuus onnittelee Riikka Keskitaloa, joka voitti Sharewoodin arvonnassa 30.9. Intian seikkailumatkan kahdelle. Solidaarisuuden Sharewood-tukijana Riikka Keskitalon voitto poiki Solidaarisuudelle 239 euroa. Lämpimät kiitokset! Sharewood on suomalainen vastuullinen sosiaalinen media, jonka käyttäjät voivat lahjoittaa rahaa valitsemalleen avustuskohteelle ilmaiseksi ja voittaa palkintoja. Kirjautumalla tukijaksemme Sharewoodin sivuilla www.sharewood.org voit tukea työtämme ja voittaa palkintoja sekä itsellesi että Solidaarisuudelle.


Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuus toimii Ugandassa, Nicaraguassa, Somalimaassa ja Venäjän Karjalassa Paikallisten ihmisten osaaminen vahvistuu Tasa-arvo ja toimeentulo paranevat Osaaminen voimistaa ihmiset Ihmiset moninkertaistavat osaamisen Osaaminen uudistaa toimintaa ja vähentää köyhyyttä Sinun tuellasi solidaarisuus toimii!

Käynnistä Solidaarisuuden osaamisketju, joka kantaa kauas. Toimi nyt! Lahjoita 5€*, tekstaa toimii5 numeroon 16499. Lahjoita 10€*, tekstaa toimii10 numeroon 16499. Tai lahjoita verkossa www.solidaarisuustoimii.fi www.solidaarisuus.fi

*Tekstiviestilahjoitukset toimivat TeliaSoneran, Elisan, Dna:n, Saunalahden, Kolumbuksen ja TeleFinlandin liittymillä. Palvelut veloitetaan kuluttajan operaattorilaskulla. Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön keräyslupa: OKH712A ESLH-2009-10304/Tu-52.


SOLIDAARISUUS

A

NICARAGUASS

Nicaraguassa väitetään:

Kuva: Jukka Pakkala

Vaalitulos on jo selvillä Pueblo Nuevon mehiläishoitajat kävivät vilkasta keskustelua Nicaraguassa marraskuussa järjestettävistä presidentin ja parlamentin vaaleista. ”En viitsi mennä äänestämään. Vaalitulos on jo etukäteen sovittu. Ihmisten äänet lasketaan ihan miten sattuu”, aloitti Saturnina Galeano.

V

uonna 2008 Nicaraguan kunnallisvaalien laskentavilpit muuttivat tarkkailijoiden mukaan vaalien tulosta ainakin 40 kunnassa. Vaalilautakuntia hallitsevat sandinistit lisäsivät oman puolueensa äänimääriä ja vähensivät vastustajien ääniä virallisissa laskentapöytäkirjoissa. Pääkaupungissa Managuassa lähes kolmannes kunnallisvaalien äänistä on vielä laskematta. Saturnina Galeano epäilee siis syystäkin, että äänestäjien tahto ei yksinään ratkaise Nicaraguan vaalien tulosta. Sandinistien johtama itsevaltainen vaalikoneisto voi lopulta julistaa voittajan mielensä mukaan. ”Komentaja voittaa joka tapauksessa, koska sandinistit ovat tehneet niin paljon kansan hyväksi”, vastasi Ismael Vargas. Komentaja eli Nicaraguan nykyinen presidentti Daniel Ortega on ehdokkaana – sandinistituomareiden erityisluvalla – vaikka perustuslaki kieltää sekä istuvan presidentin välittömän uudelleenvalinnan että yli kaksi kautta tehtäviä hoitaneen valinnan. Mielipidemittaukset ennakoivat, että Ortega valittaisiin presidentiksi jo ensimmäisellä kierroksella. Sandinistit ovat tehneet kiihkeää vaalityötä koko vuoden valtion varoilla. Nicaraguan valtion laitokset näyttävät sandinistilippuineen ja vaalijulisteineen yhden puolueen toimistoilta. Sandinistipuolue on itse huolehtinut vaaleissa välttämättömien henkilötodistusten jakelemisesta omille äänestäjilleen. Tämä on herättänyt kovaa arvostelua. Sandinisti saa henkilötodistuksensa muutamassa päivässä, kun taas opposition äänestäjäksi epäilty

6 Solidaarisuus 2/2011

saattaa joutua odottamaan parikin vuotta ja paperit saattavat matkalla hävitä useampaan kertaan. Kunnallisvaalien jälkeen satoja henkilötodistuksia löydettiin kaatopaikalta.

Äänillä on hintansa Nicaraguassa ihmiset odottavat poliitikoilta kouriintuntuvia lahjoja, parhaimmillaan käteistä rahaa. Sandinistihallitus on jakanut äänestäjille muun muassa ylimääräisiä palkanlisiä, pienluottoja, karjaa ja rakennustarvikkeita. Jopa Nicaraguan uunituore somozalainen vastarinta- ja liberaalipuolue lähti tukemaan Ortegan vaalikampanjaa, kun sen jäsenille luvattiin kullekin kymmenen kattopeltiä. ”Mikään muu hallitus Nicaraguassa ei ole koskaan ollut köyhien asialla, vain Daniel Ortega on sen tehnyt”, hehkutti Ismael Vargas. Nicaragualaisten enemmistön tapaan hän ei ole turhan huolestunut siitä, että Nicaraguan oikeuslaitos on muuttunut avoimen puoluepoliittiseksi eikä liioin siitä, että korruptio valtion laitoksissa on selvästi lisääntynyt – valtiontalouden tarkastusvirasto ei tutki sellaisten virkamiesten rahankäyttöä, jotka ovat komentajan suosiossa. Ismael Vargasin näkemys perustuu siihen, että aikaisemmin Nicaraguan oikeuslaitos ja muukin vallankäyttö ovat toimineet varakkaiden ihmisten ehdoilla. Suhteilla ja rahalla on voinut ostaa palveluksia ja päätöksiä oikeusistuimissa, kiinteistörekistereissä, tullissa sekä valtion ja kuntien hallinnossa. Nyt köyhälläkin voi olla aikaisempaa enemmän vaikutusvaltaa. Korruptio sinänsä ei ole vähentynyt lainkaan. Sen muoto vain on hiukan muuttunut.

”Jos Venezuelan Hugo Chavez ei enää sairaudeltaan jaksa jakaa sandinisteille rahaa, niin siihen kaatuu heidän vaalikampanjansa”, naureskeli Leonel Gomez. Venezuela on pumpannut Nicaraguaan satoja miljoonia euroja. Niiden avulla Ortegan hallitus on voinut toteuttaa kehitysohjelmia – jakaa kaupunkien asukkaille edullisia lainoja pienyritysten perustamiseen tai asuntojen parantamiseen ja maaseudun pienviljelijöille siemeniä, lannoitteita, lehmiä, sikoja ja kanoja. Hugo Chavezin sairastuminen syöpään on herättänyt Nicaraguassa epävarmuutta avun jatkumisesta. Leonel Gomez kannattaa Ortegan tärkeintä vastaehdokasta, liberaaliliiton Fabio Gadeaa. Fabio Gadea on omassa vaalityössään peräänkuuluttanut rehellisyyden vallankumousta. Toisaalta hän on asenteiltaan niin vanhoillinen, ettei sekään lupaa hyvää Nicaragualle. Toinen Ortegan haastaja on entinen presidentti Arnoldo Aleman, joka on kertaalleen tuomittu vankeuteen valtion varojen kavaltamisesta.

Ennen kaikki oli paremmin Daniel Ortega haikailee takaisin 80-luvulle, sandinistien rakkaaseen vallankumousaikaan, jolloin maailma oli niin mustavalkoinen, että siellä oli vain ystäviä tai vihollisia.


Fabio Gadean ihanneyhteiskunta puolestaan ajoittuu 70-luvun lopulle. Tuolloin Nicaraguan henkeä kohden laskettu kansantulo oli huomattavasti korkeammalla tasolla kuin nyt. Monet iäkkäämmät nicaragualaiset kaipaavat vuoden 1979 vallankumousta edeltänyttä aikaa. Silloin maissi- ja papusadot olivat runsaita, ihmiset rehellisiä, miehet työteliäitä ja naiset kauniita. Menneisyyden muistoista on kuitenkin vaikeaa löytää ratkaisuja nykyajan koviin haasteisiin. Esimerkiksi teknologian, tuottavuuden, talouskasvun ja palkkatason osalta Nicaragua jää koko ajan jälkeen naapureistaan ja muista Latinalaisen Amerikan maista – vain Haiti on Nicaraguaa köyhempi. Nicaraguan tuottamien raaka-aineiden, kuten kahvin ja kullan, vienti tuottaa hyvin ja köyhyys on jonkin verran vähentynyt. Tuloerot ovat kuitenkin niin suuret ja ihmistyön tuottavuus niin alhainen, että talouskasvu ei hyödytä nicaragualaisten enemmistöä. Ihmisoikeuksien, yhteiskunnan tärkeiden instituutioiden kehityksen ja hyvän hallinnon aloilla Nicaraguassa on menty taaksepäin sandinistihallituksen aikana.

Ihmeitäkin voi tapahtua Ortegan kanssa kilpailevat liberaalipuolueet ovat koko vaalikamppailun ajan puhkuneet

enemmän intoa arvostellessaan toisiaan kuin hyökätessään sandinisteja vastaan. Nicaraguassa voi silti tapahtua yllätyksiä, ellei keskusvaalilautakunta päätä korjata sellaisia ääntenlaskennan aikana. Fabio Gadean suurimmissa vaalitilaisuuksissa on ollut kymmeniä tuhansia ihmisiä ja näin näkyvä menestys voi houkutella lisää seuraajia. Sen vuoksi marrasvaaleja ei voi vielä pitää vallan läpihuutojuttuna. Nicaraguan pitemmän aikavälin kehitys ei kuitenkaan riipu näiden vaalien tuloksista. Kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa täytyy rakentaa kärsivällisesti ja järjestelmällisesti alhaalta ylöspäin. Tarvitaan rohkeita ja tietäviä kansalaisia, jotka eivät myy ääntään muutamalla kattopellillä, vaan vaativat päättäjiltä enemmän. Solidaarisuuden kehityshankkeet lisäävät ihmisten tietoja, taitoja ja toimeliaisuutta. Se on meidän panoksemme Nicaraguan demokratian vahvistamiseksi ja meidän täytyy jatkaa tätä työtä, vaikka sen vaikutukset eivät näy hetkessä. jukka pakkala Kirjoittaja on Solidaarisuuden maakoordinaattori Nicaraguassa.

Nicaraguan vaalit Nicaraguassa asuu noin 6 miljoonaa ihmistä. Äänioikeutettuja on 3,3 miljoonaa. Äänioikeus on jo 16-vuotiailla. Nicaraguan parlamenttiin valitaan 92 kansanedustajaa. Näiden lis��ksi presidentinvaaleissa toiseksi sijoittunut ehdokas pääsee kansanedustajaksi. Kansanedustajat valitaan viideksi vuodeksi. Presidentin ja kansanedustajien vaalit järjestetään marraskuussa samanaikaisesti. Presidentinvaalissa valitaan presidentti ja varapresidentti, joiden toimikausi on viisi vuotta. Presidentiksi pääsee jo ensimmäisellä kierroksella, jos saa yli 40% äänistä tai jos saa yli 35% äänistä ja ero toiseksi tulleeseen ehdokkaaseen on yli viisi prosenttiyksikköä.

Solidaarisuus 2/2011 7


SOLIDAARISUUS

UGANDASSA

HIV-positiiviset yhdistävät voimansa osuuskunnassa Ugandalaisen KigalamaKanzira -tuottajaosuuskunnan yhteinen tekijä ei olekaan sama tuote vaan sen jäsenten HIV-positiivisuus. Yhtä kaikki – osuuskunta vahvistaa jäseniään.

Kigalama-Kanzira on paikallinen tuottajaosuuskunta, jonka kaikki jäsenet ovat HIVpositiivisia. Osuuskunta perustettiin vuonna 2004 ensimmäisenä lajissaan Ugandassa. Kun Myanzin alueellisen osuuskunnan (ACE) johtaja Benard Bamwenda auttoi HIV-positiivisten osuuskuntaa rekisteröitymään kauppaministeriössä Kampalassa, hän kohtasi hämmästystä. ”Vai tulevat nämäkin ihmiset nyt esille?” oli paikallinen viranhaltija kommentoinut.

Tähän Ugandan ainoaan HIV-positiivisten osuuskuntaan kuuluu 383 jäsentä. Heistä peräti 253 on naisia. ”Miehet ovat pelkureita eivätkä uskalla tulla yhtä rohkeasti esille kuin naiset”, osuuskunnan puheenjohtajaksi viime vuonna valittu Yubu Nyombi – itse mies ja kahdeksan lapsen isä – arvioi. Nyombi työskentelee vaimonsa kanssa pienviljelijänä heidän omalla reilun kolmen hehtaarin tilallaan. Nyombi joutui aikoinaan keskeyttämään oman koulunkäyntinsä koulumaksujen puutteen takia. Nyt hän kouluttaa osuuskuntalaisia paitsi vuohien ja kanojen hoidosta myös HIV:stä: HIV-lääkkeiden oikeasta käytöstä, lääkärintarkastusten tarpeellisuudesta, kondomin käytöstä, HIV-positiivisten naisten sairaala­ synnytysten puolesta sekä hyvästä ravinnosta. ”Kehotan nuoria pidättäytymään seksistä ja miehiä välttämään juomista, joka saattaa johtaa suojaamattomaan seksiin”, Nyombi kertoo.

Lääkkeiden saanti haasteena

8 Solidaarisuus 2/2011

Osuuskunnan puheenjohtaja Yubu Nyombi antaa HIV-koulutusta.

HIV-positiivisten osuuskunnan jäsenet viljelevät eri lajeja sekä kasvattavat sikoja, lehmiä, vuohia ja kanoja. Yhdessä he ovat kutoneet mattoja, mutta niiden markkinointi on osoittautunut vaikeaksi. Muuta yhteistä tuotetta ei toistaiseksi ole. Sen sijaan osuuskunnalla on yhteinen tanssi - ja näytelmäkerho, joka esiintyy toreilla ja kirkossa HIV:stä valistaen. Kaikki osuuskunnan jäsenet tapaavat toisiaan neljä kertaa vuodessa, jolloin vaihdetaan kokemuksia ja suunnitellaan yhteisiä toimintoja. Yubu Nyombi toivoo, että tulevina vuosina yhä useampi HIV-positiivinen liittyy osuuskuntaan, yhteisön asumuksia parannetaan ja että lapset – myös orpolapset – ovat koulussa ja kunnon vaatteissa. ”Suurin haaste on HIV-lääkkeiden saatavuus. Lähin terveysasema on 60 kilometrin päässä. Tällä hetkellä vain kolmellakymmenellä meistä on lääkitys, vaikka kaikilla olisi siihen tarve.”


Kuvat: Riitta Kujala

”Talkoista tukea ja rohkeutta” 28-vuotias Christina Nakalule on ollut Kigalama-Kanzira -osuuskunnan jäsen vuodesta 2006 alkaen. Kolmen lapsen äiti ja pienviljelijä liittyi osuuskuntaan, vaikka hänen aviomiehensä ei siihen liittynyt. ”HIV-koulutus on ollut hyödyllistä. Se on rohkaissut elämään myönteisellä mielellä sekä huolehtimaan perheestä”, Nakalule kertoo. Lisäksi Nakalule on saanut koulutusta tulonmuodostuksesta sekä sikalan hoidosta. Nakalulen mukaan ryhmän jäsenet auttavat toinen toisiaan, jos ongelmia ilmaantuu. Kuolemantapausten sattuessa he ovat esimerkiksi järjestäneet yhdessä hautajaisia. Kaikki ovat osallistuneet pienellä summalla, ruokatarvikkeilla ja työvoimalla. Tällä hetkellä osuuskunnassa on noin 80 leskeä. ”Jos jonkun asumus romahtaa, kokoamme talkoilla uuden tilalle”, Nakalule kuvaa yhteisvoimaa. Christina Nakalulen mukaan osuuskunnan jäsenet auttavat toisiaan selviytymään ongelmista.

Riitta Kujala ja Siru Aura Riitta Kujala on Solidaarisuuden­ maakoordinaattori Ugandassa. Siru Aura on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

Osuuskunnat vahvistavat pienviljelijöitä Ugandassa Solidaarisuus tukee pienviljelijöiden tuottajaosuuskuntia Ugandassa. Viljelymenetelmiä tehostetaan ja yhteistyö lisää neuvotteluvaltaa tuotteiden markkinoinnissa.

U

gandan maatalouden tuottajaosuuskunnat ovat yli kaksikymmentä vuotta olleet heikkoja. Viljelijöiden yhteistoimintaa on ollut vähän ja tuotantomenetelmät ovat usein olleet alkeellisia. Solidaarisuuden uusi kehityshanke Myanzin alueella Mubenden läänissä pyrkii siihen, että pienviljelijöiden lisääntynyt tuotanto riittäisi sekä omiin tarpeisiin että myyntiin. Näin parannetaan pienviljelijöiden elintasoa. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja nuorten kehitysmahdollisuuksiin. Solidaarisuuden yhteistyökumppanin Myanzin alueellisen osuuskunnan (ACE) johtaja Benard Bamwenda seuraa tyytyväisenä työn edistymistä – peruskartoitus on tehty ja osuuskuntien johtoa sekä kunnan viranhaltijoita on koulutettu osuustoiminnan periaatteista, hyvästä hallinnosta ja varainhankinnasta. Lisäksi paikallisten osuuskuntien vertaiskouluttajat on valittu. ”Vertaiskouluttajien vastuulla on välittää koulutuksessa saadut tiedot ja taidot paikallisten osuuskuntien jäsenille. Koulutusta on annettu muun muassa banaanin, kahvin ja kärsimyshedelmän uudenaikaisista viljelymenetelmistä”, Bamwenda kertoo.

Lisää tuottavuutta ja neuvotteluvaltaa Paikallisten osuuskuntien pienviljelijät tuottavat muun muassa maissia, kahvia, papuja, ananaksia, kärsimyshedelmiä, soijapapuja ja keittobanaaneja. Tavoitteena on paitsi tehostaa tuotteiden viljelymenetelmiä myös parantaa niiden pääsyä markkinoille. ”Tuotteiden yhteinen tukkumyynti lisää viljelijöiden neuvotteluvaltaa hinnoittelussa - yksittäinen viljelijä on helposti välittäjän ja tämän vääristelevän vaa’an varassa”, Bamwenda kuvaa. Bamwendan mukaan tieto osuuskuntatyöstä leviää nyt tehokkaasti, kun kaksi kehityshankkeen työntekijää hurauttaa kuukausittain moottoripyörillä paikallisten osuuskuntien pienviljelijöitä tapaamaan. Aikaisemmin yhden työntekijän harvakseltaan tehty matka taittui jalan, pyörällä tai bodaboda-moottoripyörätaksilla. Tiedonkulun tehostamisen ansiosta alueellisen osuuskunnan jäsenmäärä on huimassa kasvussa – puolessa vuodessa mukaan on tullut neljäsataa uutta jäsentä. Nyt jäseniä on yhteensä 3900, joista lähes puolet on naisia. Mukana on kaiken kaikkiaan 18 paikallista tuottajaosuuskuntaa sekä kaksi yhteisöpankkia – joista toinen on vain naisille tarkoitettu. (RK, SA) Solidaarisuus 2/2011 9


A

SOMALIMAASS

Solidaarisuus tukee ammattikoulutusta Somalimaassa.

Järjestöjen välinen yhteistyö kannattaa Somalimaassa ”Ainoa keino saada töitä, on työllistää itse itsensä”, kertoo Adam Yussuf Ismail, joka on perustamassa yritystä järjestöjen välisen yhteistyön ansiosta.

A

dam Yussuf Ismail on yksi niistä onnellisista, jotka saavat Care International -nimisen järjestön starttirahan oman yrityksen perustamiseen. ”Todellinen onnenpotku. Olen käynyt Solidaarisuuden tukeman Candlelight for Health and Education -järjestön (Clhe) ammattikoulun elektroniikka-kurssin, mutta en ole saanut työpaikkaa alan yrityksistä lukuisista hakemuksista huolimatta. Ainoa keino on työllistää itse itsensä eli perustaa oma firma”, kertoo Adam Yussuf Ismail silmät iloisesti vilkkuen. ”Pääoman puute vaivaa kaikkia vastavalmistuneita nuoria. Nuorilla on halua tehdä työtä, mutta keinot loppuvat nopeasti, kun lainarahaa ei yksinkertaisesti ole saatavilla”, hän kertoo. Somalimaan pankit eivät myönnä lainoja yksittäisille ihmisille. Ne vain välittävät rahaa, pääasiassa diasporassa asuvilta somaleilta kotimaahan. ”Business-ajattelu ja koron perimisen kieltävä uskonto on haasteellinen yhdistelmä. Pankit eivät voi antaa lainaa ilman, että siitä aiheutuisi kustannuksia”, Solidaarisuuden tukeman Candlelight for Health and Education -järjestön (Clhe) ammattikoulun johtaja Hassan Farah kertoo.

10 Solidaarisuus 2/2011

Ammattikoulu luotiin tyhjästä Solidaarisuus on tukenut Somalimaan ammattikoulutusta jo kymmenen vuoden ajan. ”Suomalaiset ovat tukeneet ammattikoulujärjestelmämme luomista tyhjästä tähän, missä tänä päivänä ollaan. Ammattikouluissa opiskellaan elektroniikkaa, sähköasennusta, ompelua, yritystaitoja, kotitaloutta sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Kaikki kurssit ovat tarpeellisia ja niihin kaikkiin on jatkuvasti jonotuslistat”, kertoo Buraon ammattikoulun johtaja Hassan Farah. Järjestöjen välinen yhteistyö alkoi, kun Care International otti viime vuonna yhteyttä Solidaarisuuden tukeman Clhen toiminnanjohtajaan Ahmed Ibrahimiin. ”Kerroimme, ettei kouluun voi perustaa uusia kursseja tilan puutteen takia, mutta että meillä on tarvetta valmistuneiden oppilaiden tukemiseen – työkalupakkeihin ja starttitukeen”, Hassan Farah kertoo. Care International määritteli kriteerit starttipaketin antamiselle: todistus ammattikoulutuksesta, business management -koulutus ja halukkuus työskennellä viiden hengen yhteisyrityksessä. Starttirahan saanut Adam Yussuf Ismail täytti kriteerit: ”Olen käynyt Buraon yliopiston business management -kurssin ystävieni kanssa. Perustamme nyt yhteisen elektroniikkayrityksen, jonka nimeksi tulee Daryeel electronic & repairing center.” Daryeel tarkoittaa somalinkielellä palvelua, korjaamista ja prosessointia. Firman vastuualueetkin on jo jaettu. Adam Yussuf Ismailista tulee johtaja.

Kuvat: Airi Kähärä

SOLIDAARISUUS


Monipuolista tukea tarvitaan ”Naisilla on vielä pidempi tie starttirahan tai ompelukoneen saamiseen. Heidän pitää ensin opetella lukemaan ja laskemaan, vaikka he perustaisivatkin ompeluyrityksen”, kertoo Solidaarisuuden hankkeiden koordinaattori Abdikarim Ibrahim. Ilman laskutaitoa ei voi laskea voittoakaan. Abdikarim Ibrahim kiittelee järjestöjen välistä yhteistyötä: ”Yhteistyön tekeminen on tärkeää, jotta nuoret pääsisivät koulutuksen jälkeen töihin. Nuoret tarvitsevat koulutuksen lisäksi myös muunlaista tukea.” Care Internationalin edustajan Ahmed Alin mukaan heidän nuorten työllistämishankkeensa kestää kahdeksan kuukautta Somalimaassa ja Puntmaassa. Somalimaassa sitä toteutetaan Hargeisassa ja Buraossa. ”Tuemme yhteensä 720 oppilasta, joista 260 oppilasta on Candlelight for Health and Educationin valitsemaa. Heistä on suuri osa naisia, yli 60 prosenttia kokonaishyödynsaajista.” Ahmed Alin mielestä kannattaa keskittyä nuorten tukemiseen koulutuksen jälkeen. ”Lyhytkursseilla oppii välttämättömän ammattitaidon. Sen jälkeen tarvitaan alkupääomaa. Mielestäni noin 200 euron

suuruisella summalla voi jo hankkia tarpeelliset työkalut.” Ahmed Alin mukaan pienryhmien muodostaminen on ollut haasteellista, sillä nuoret tulevat niin laajalta alueelta. ”Yhdestä kylästä voi tulla viisi eri alan opiskelijaa – kuinka he voisivat silloin perustaa yhden yhteisen yrityksen? Kaikkea nyt opittua hyödynnetään hankkeen jatkokehittelyssä”, Ahmed Ali kertoo hymyillen.

Puntmaasta ammattikoululaisia Solidaarisuuden tukema Candlelight for Health and Education -järjestö tekee yhteistyötä myös Puntmaassa toimivan Horn Relief -nimisen järjestön kanssa. Puntmaan turvallisuustilanne on huono ja sen on vaikea saada kansainvälistä apua. Horn Relief vertaili Somalimaan ammattikoulujen kurssivalintaa ja valitsi Candlelight for Health and Educationin Erigavossa sijaitsevan ammattikoulun kaikista parhaaksi. Nyt Horn Relief kustantaa Puntmaasta tulevien 32 oppilaan kurssimaksut, asumisen ja taskurahan. Nämä opiskelevat Somalimaassa Erigavon ammattikoulussa sähköalaa, kotitaloutta ja ompelutaitoja. ”Välillä on taiteiltava eri rahoittajien kanssa, sillä jokainen rahoittaja haluaa nähdä vain oman tukensa vaikutukset yhteisöön. Esimerkiksi amerikkalaiset

ovat sanoneet, että haluavat antaa sataprosenttisen rahoituksen koulutukseen – opettajien palkkoihin ja oppivälineiden hankintaan. Jokaisessa hankkeessa on kuitenkin myös hallinto- ja toimistokuluja. Yhteisön tarpeiden kuuntelemisen taitoa tarvitaan”, Abdikarim Ibrahim pohtii. ”Olisi hyvä, jos rahoittajat tekisivät enemmän yhteistyötä. Jokaisella järjestöllä on omaa erityisosaamista ja se on hyvä jakaa toisten kanssa.”

Ministeriöt koordinoivat yhteistyötä Somalimaa ei ole saanut valtiollista tunnustusta, joten valtioiden välistä yhteistyötäkään ei ole. Somalimaassa on paljon paikallisia kansalaisjärjestöjä, joiden kautta kansainvälinen rahoitus kulkee hyödynsaajille. Somalimaan ministeriöt koordinoivat avustusjärjestöjen hankkeita. Kuukausittaisissa kokouksissa suunnitellaan tarpeellisia hankkeita ja vaihdetaan tietoa hankkeiden edistymisestä. ”On tärkeätä, etteivät järjestöt tee päällekkäisiä suunnitelmia”, kertoo opetusministeri Zamzam Aden. Airi Kähärä Kirjoittaja on Solidaarisuuden maakoordinaattori Somalimaassa.

Adam Yussuf Ismail valmistui Solidaarisuuden tukemasta ammattikoulusta ja sai starttirahan oman yrityksen perustamiseen.

Abdikarim Ibrahimin mukaan järjestöjen välinen yhteistyö tukee nuorten työllistymistä.

Solidaarisuus 2/2011 11


RUOK ATURVA

Ruokaturvaan on vielä matkaa Suuri osa maailman nälkäisistä on itsekin ruuantuottajia. Hintapiikit, ruokamellakat ja Afrikan sarven nälänhätä varoittavat, että ruokaturvan eteen on pian tehtävä jotain.

Kuva: TEEMU SOKKA

12 Solidaarisuus 2/2011

R

uokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikkien saatavilla on aina riittävästi laadukasta ja käyttökelpoista ruokaa ja kaikilla on kyky hankkia sitä käyttöönsä. Tavoitteesta ollaan kaukana, sillä maailmassa on noin miljardi nälkäistä. Yllättäen suurin osa heistä on maaseudulla asuvia ruoantuotannosta niukan leipänsä ansaitsevia viljelijöitä, kalastajia, metsästäjiä ja maatyöläisiä. Maailman ruoantuotantojärjestelmä on ahtaalla väestönkasvun, ilmastonmuutoksen, maaperän rappeutumisen, muuttuvien ruokailutottumusten, energian hinnannousun, kaupungistumisen, markkinoilla keinottelun ja biopolttoaineiden kasvun luomassa paineessa. Viime vuosien hintapiikit, ruokamellakat ja tuoreimpana Afrikan sarven nälänhätä

v­ aroittavat, että ruokaturvalle on tehtävä kiireesti jotakin. Ruokaturva luo myös yhteiskunnallista turvallisuutta: hallitsijat ovat aina käyttäneet leipää – ja sirkushuveja – ostaakseen kansan uskollisuutta.

Riittävästi ruokaa Maapallon lämpötilan nousu aiheuttaa satovähennyksen – esimerkiksi riisin kohdalla satovähennys on noin kymmenen prosenttia yhtä lämpöasteen nousua kohti. Lisäksi ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän sään ääri-ilmiöitä kuten kuivuutta, myrskyjä ja tulvia, jotka tuhoavat satoja. Kauppaa vääristävien maataloustukien sijaan ruoan tuotantoa kannattaa tukea siellä, missä tuottavuus on pahiten jäänyt jälkeen eli kehitysmaissa. Monessa kehitysmaassa olisi suhteellinen etu – eli se, kuinka helposti maa pystyy tuottamaan hyödykkeitä suhteessa toisiin hyödykkeisiin – juuri maanviljelyssä ja siten tuottavuuden kasvunmahdollisuudet ovat myös suurimmat. Myös ruokajätteen pienentäminen parantaisi huomattavasti ruoan saatavuutta. Länsimaissa noin neljännes ostetusta ruoasta


päätyy jätteeksi. Kehitysmaissa jopa puolet sadosta pilaantuu puutteellisen varastoinnin ja kuljetuksen takia.

myös elintarvikkeiden kauppaan, erityisesti vientimahdollisuuksia rajoittaen.

Ruoan hankkiminen

Maantieteellisesti nälkä keskittyy Afrikan ja Aasian maaseuduille, mutta sukupuolen perusteella se painottuu naisiin. Tällä on vakavia lisäseurauksia, koska sikiöajan ja varhaislapsuuden aliravitsemus voi aiheuttaa lapsille elinikäisiä vaurioita. Naiset kärsivät nälästä, vaikka monissa maissa heidän roolinsa ruoantuotannossa on suuri. Perheen ruoanhankkimisen lisäksi kodin- ja lastenhoidon tehtävät ovat heidän vastuullaan. Yksinhuoltajanaisten määrä on kasvanut erityisesti Afrikassa sotien, hiv/aidsin ja maastamuuton vuoksi. Vaikka naisilla on suuri vastuu ruokahuollosta, perinteet ja rakenteet estävät heitä omistamasta maata ja tuotantovälineitä sekä saamasta tukea viljelyyn.

Ihmisten kyky hankkia ruokaa on keskeistä ruokaturvalle. Kehitysmaissa monet kuluttavat suurimman osan tuloistaan ravintoon, joten ruoan hintavaihtelut vaikuttavat dramaattisesti heidän elämäänsä. Ihmisten ostovoiman parantamiseksi on panostettava monipuolisesti toimeentulon kehittämiseen esimerkiksi koulutuksella ja infrastruktuurin kohentamisella. Tutkimusten mukaan maataloudesta kumpuava talouskasvu hyödyttää köyhiä noin 2-4 kertaa enemmän kuin muihin aloihin perustuva talouskasvu.

Ruoan käyttökelpoisuus ja laatu Ruoasta saatavan energiamäärän lisäksi aliravitsemuksen vakavuuteen vaikuttaa ruoan laatu eli sen sisältämät vitamiinit, hiven­ aineet, proteiini ja valkuaisaineet sekä sen laatua heikentävät erilaiset torjunta-ainejäämät ja epäpuhtaudet. Puutteellinen varastointi lisää laatuongelmia, jotka vaikuttavat

Ruoan jakautuminen

Ruoka ja ympäristö

hyödyttävää maataloutta. Monet käytettävissä olevat menetelmät kuten tippakastelu, sadevedenkeräys, metsäpelto- ja luomuviljely sekä suorakylvö säästäisivät vettä ja suojelisivat maaperää pienentäen samalla maatalouden jättämää hiilijalanjälkeä. Tutkimusten mukaan ruoantuotanto voitaisiin jopa kaksinkertaistaa monissa maailman köyhimmissä maissa, jos siirryttäisiin käyttämään luonnonmukaisia keinoja maaperän muokkaamisessa ja tuholaisten torjunnassa. Vähentämällä väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä maanviljelijöiden kulut laskevat ja itsenäisyys lisääntyy. Lisäksi luomuviljely pohjautuu pääomavaltaisuuden sijaan osaamiseen kehittäen maanviljelijöiden innovaatio- ja ongelmaratkaisukykyä. Kehitysmaiden pienviljelijöitä tukemalla he saavat mahdollisuuksia kirjaimellisesti kasvattaa itsensä pois nälästä ja köyhyydestä. Oikeus ruokaan on oikeutta ihmisarvoiseen elämään.

Ilmastonmuutos uhkaa maataloutta, mutta samalla nykyaikainen tehomaatalous uhkaa myös ilmastoa. On otettava askelia kohti ympäristötaloudellisesti kestävää, köyhiä

toimeentulo -ohjelman koordinaattori.

k­ ehittämällä, luopumalla tai ottamalla lisää osia omalle vastuulle tai lisäämällä yhteistyötä joko horisontaalisesti tai vertikaalisesti. Arvoketjumallilla voidaan myös analysoida ruoan hinnanmuodostusta eli kuka saa isoimman siivun ja mistä syystä. Ketjun toimintaa voi pyrkiä sujuvoittamaan kuluttajien ruokakustannusten alentamiseksi. Arvoketjuanalyysilla pystytään analysoimaan ketjun valtasuhteita ja siten kohdistamaan tukitoimia heikoimmassa asemassa oleviin, esimerkiksi pienviljelijöihin, naisiin tai vähittäismyyjiin. Arvoketjumallin avulla voidaan puuttua yhteen aliravitsemuksen keskeiseen syyhyn: ruoan laatuongelmiin ja tasapainoiseen ruokavalioon. Analyysilla voidaan selvittää, missä kohdassa ketjua ja mistä syystä ruoan ravintoarvo laskee. Arvoketjumallilla voidaan myös analysoida tuotteen arvoa kuluttajille eli maksuhalukkuutta. Voidaan esimerkiksi analysoida, miten ravinteikas ruokatuote voitaisiin saada kiinnostavammaksi. Vaikka arvoketjumalli on kysyntävetoinen, analyysissa ei tarvitse rajoittua pelkästään todennettuun kysyntään. Köyhimmillä eli pyramidin

­ ohjimmaisilla voi olla piilevä kysyntä ravinp teikkaampaan ruokaan, mutta se ei tule esille esimerkiksi pakkauskoon tai myyntipaikan sijainnin vuoksi. (TS)

Teemu Sokka Kirjoittaja on Solidaarisuuden työ ja

Ruokaturvan haasteita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Yksi Solidaarisuuden hyväksi kokema työväline tähän on arvoketjuanalyysi. Sekä arvo- että tuotantoketjussa tarkastellaan tuotteen muodostumista tuotantopanoksista markkinoinnin, logistiikan ja vähittäiskaupan kautta loppukäyttäjälle. Arvoketjuanalyysin ja tuotantoketjuanalyysin erona on, että arvoketju keskittyy – yleensä tuotannon tai markkinoinnin innovaatioihin perustuvaan – arvonluontiin kun taas tuotantoketjuanalyysin paino on tehokkuudessa ja erilaisten tuotannollisten pullonkaulojen ratkomisessa. Arvoketjuanalyysia voidaan käyttää ymmärtämään miksi ruokaa ei ole saatavilla jollain tietyllä alueella: onko kyse esimerkiksi kalliiden tuotantopanosten aiheuttamasta kannattamattomuudesta tai vientituotteiden kohonneista hintakannusteista? Arvoketjumallia voidaan käyttää erilaisten elinkeinojen kehittämiseen eli vaikuttaa ihmisten kykyyn hankkia ruokaa. Ketjua analysoimalla voidaan kehittää ketjun osien elinkeinoja. Tämä voi tapahtua esimerkiksi prosesseja, tuotteita tai tuotantomääriä

Kuva: JUKKA PAKKALA

Arvoketjuilla ruokaturvaa

Solidaarisuus 2/2011 13


Kuva: Jukka Pakkala

RUOK ATURVA

Rosa Haydeen on saanut Solidaarisuudelta tukea leipomonsa kannattavuuden lisäämiseksi Nicaraguassa.

Ruokaturvattomuus on jokapäiväistä miljoonissa kotitalouksissa. Eniten tämä koskettaa naisia, jotka ovat myös tämän ongelmanratkaisun ydin. Ruokaturva ei toteudu epätasa-arvoisessa maailmassa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että tasa-arvo on keskiössä myös ruokaturvan kannalta. Naisten perinteinen rooli perheessä tuo heidät ruokaturvakysymyksen ytimeen. Heillä on ruokaturvan takaamisessa kolminkertainen rooli: he ovat avainasemassa ruoan syömäkelpoisuuden, jakamisen ja ravintopitoisuuden varmistamisessa.

Naisten tulot perheen ruokaan Naiset käyttävät todistetusti omat tulonsa kotitalouden ylläpitoon. Naisten käsistä ruoka päätyy myös todennäköisemmin lasten suihin. Lisäksi he siirtävät ruokatottumuksia eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. Perinteisessä kotitaloudessa maataloustuotanto – vihannesviljelmät ja karjatalous – muuttuu naisten käsissä ravitsevaksi ateriaksi koko perheelle. Naiset ovat ruoantuotannon kantava voima – kehitysmaissa yli 40 % maatalouden työvoimasta on naisia. Todellinen osuus on vielä suurempi, sillä arvio ei ota 14 Solidaarisuus 2/2011

huomioon maatalouden kannalta välttämättömiä kotitöitä, kuten vedenkantoa ja polttopuiden keruuta. Naisten vähätuloisuus ja alhainen koulutus johtavat vähempään ja ravinnollisesti köyhempään ruokaan ensin perheissä ja sitten koko yhteiskunnassa. YK-järjestö UN Women peräänkuuluttaa, että ”naisten pienemmät mahdollisuudet taloudellisten resurssien käyttämiseen vaikuttavat kielteisesti naisten, heidän perheidensä sekä yhteisöjen hyvinvointiin, mutta myös laajemmin talouskasvuun ja kehitykseen”.

Ruokaturva nivoutuu naisten oikeuksiin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman aliravittujen ihmisten määrä laskisi 100–150 miljoonalla, jos naisilla olisi samat välineet ja mahdollisuudet taloudelliseen tukeen, koulutukseen ja markkinoillepääsyyn kuin miehillä. Ruokaturva on tasa-arvokysymys – se toteutuu silloin, kun kaikilla naisilla ja miehillä sekä tytöillä ja pojilla on mahdollisuus saada riittävästi monipuolista ravintoa terveelliseen elämään. Myös muiden tasa-arvon kynnyskysymysten, kuten tyttöjen ja naisten lukutaidon, tulisi toteutua. Ruokaturvaa ei voida saavuttaa maailmassa, jonka lukutaidottomista lähes kaksi kolmasosaa on naisia. Sukupuolten välisen epätasa-arvon takia naisten työ jää näkymättömäksi. On hälyttävää, että naiset vastaavat ruokaturvan ketjussa töistä, joita maailman ruoantuotantoa kuvaavat tilastot eivät edes huomioi.

Ruokaturvan parantuminen edellyttää, että edistetään naisten näkyvyyttä sekä mahdollisuuksia omistaa maata ja saada käyttöönsä ruoantuotantoon liittyviä teknisiä työkaluja, mikä johtaa perheiden ruokaturvan vahvistumiseen. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan naisten oikeuksien toteutumista on edistettävä kokonaisvaltaisesti. Maailman ruokaohjelman pääjohtaja Josette Sheeran toteaa: ”Naiset ovat toivomme – salainen ase nälänvastaisessa taistelussa”. Milla Mäkinen-Pottiher Kirjoittaja on Solidaarisuuden sukupuolten välisen tasa-arvo-ohjelman koordinaattori.

Nicaraguan arvoketjuhanke Solidaarisuus tukee Nicaraguassa pienruokatuottajien arvoketjun vahvistumista. Las Abejas -naisjärjestön kanssa toteutettavassa hankkeessa panostetaan erityisesti naisten työn näkyväksi tekemiseen sekä heidän osallistumisensa vahvistamiseen. Solidaarisuus tukee naisten omia, kestäviä toimeentulomahdollisuuksia ja naisten tuottamien tuotteiden markkinoille pääsyä. Naisten taloudellinen voimallistaminen on avainasemassa myös perheiden ruokaturvan takaamisessa.


Askelia kohti ruokaturvaa: Nicaragua

Vatsa kaipaa papuja Ilmastonvaihtelut aiheuttavat jyrkkiä heilahteluja vuotuisiin satotuloksiin. Maatalouden menetelmiä pitää kehittää muuttuvissa olosuhteissa toimiviksi, jotta nicaragualaiset täyttäisivät jatkossakin vatsansa pavuilla.

D

KuvaT: Jukka Pakkala

Donald Reyes kerää uutta papusatoa. Jos viljelytoimet suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaasti, sato paranee.

onald Reyes repii papuja varsineen maasta ja asettaa ne kuivumaan pieniin kasoihin Santa Rosan osuuskunnassa Nicaraguan pohjoisrajalla. ”Vatsa kaipaa jo papuja”, tunnustaa Donald Reyes. Keskiamerikkalaisen ruokaturvatutkijan Yvette Aguilarin mukaan alueen maaseutuväestö saa puolet kuluttamistaan kaloreista maissista, riisistä ja pavuista. Ilmastonvaihtelut, kuivuudet ja rajumyrskyt aiheuttavat jyrkkiä heilahteluja vuotuisiin satotuloksiin. Maissin hinta on tänä vuonna ollut lähes kolminkertainen vajaat kolme vuotta sitten vallinneeseen hintatasoon verrattuna. Papujen hinta on kohonnut kaksinkertaiseksi ja tuorejuuston hintakin on kolminkertaistunut. ”Jos ei saada kunnon satoa, niin sitten vaan syödään vähemmän”, kuittaa Donald Reyes. Hehtaarin papupalsta tuottaa nyt yli kolmesataa kiloa nicaragualaisten arvostamaa ruskeaa papua, joka riittää Reyesin perheelle kotitarpeiksi ja myyntiinkin. Reyes valikoi parhaat pavut siemeniksi, koska nyt niistä maksetaan hyvä hinta. Myös Reyesin papuviljelmä on kärsinyt rankkasateista ja tulvista, jotka vaikeuttavat hyötykasvien kasvamista. Hän on itseoppinut maanviljelijä, joka turvautuu perinteisiin viljelytapoihin. Säähän ihminen ei voi vaikuttaa, arvelee Reyes. Ihanneoloissa hänen papusatonsa pitäisi olla noin kolme kertaa suurempi kuin nyt.

Muuttuvat olosuhteet haastavat viljelymenetelmät

”Nykyisestä omavaraisuudesta olisi siirryttävä kohti erikoistumista”, maatalousneuvoja Modesto Huete pohtii.

”Pienviljelijöillä on huono valmius oppia uusia viljelytapoja. Jos vain eletään niin kuin ennenkin eikä muuteta mitään, Pohjois-Nicaraguan maatalous saattaa romahtaa seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana”, pelkää maatalousneuvoja Modesto Huete.

Ilmastotutkijoiden mukaan Keski-Amerikan kuivahkoilla alueilla keskilämpötila on kohonnut asteen verran neljässä vuosikymmenessä. Vuosittaiset sademäärät ovat vähentyneet, mutta tuhoisia rankkasateita ja rajumyrskyjä on enemmän kuin ennen. Maatalouden menetelmiä pitäisi nyt kehittää niin, että ne toimivat myös muuttuvissa olosuhteissa. Ruokaturvan asiantuntijan Aguilarin mukaan vielä odotettavissa oleva kahden asteen lämpötilan nousu vähentää peruselintarvikkeiden tuotantoa kymmenessä vuodessa noin viidenneksen. Vesilähteitä uhkaa kuivuminen ja maan kosteus vähenee haihtumisen lisääntyessä.

Arvoketjujen kehittäminen tukee erikoistumista Santa Rosan kylässä maatalouden takkuilu on jo synnyttänyt tilapäistä maastamuuttoa ja elinkeinorakenteen muuttumista. Osa kylän naisista on lähtenyt Somoton kaupunkiin kotiapulaisiksi. Miehet taas lähtevät El Salvadoriin etsimään rakennustöitä. Maatalousneuvoja Modesto Huete laskeskelee kuitenkin, että parin hehtaarin suuruinen tuotantoala voi antaa viljelijäperheelle kunnon ruokaturvan ja säällisen toimeentulon ympäri vuoden, kun viljelytoimet suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaasti. ”Nykyisestä perusomavaraisuuden hakemisesta olisi siirryttävä kohti erikoistumista. Viljelijöiltä kaivattaisiin lisää oppimishalua ja ammattimaisempaa asennetta pientilan tuotantoon. On jo kiire miettiä, mistä Santa Rosan kasvava väestö saa ruokaa ja työtä”, Huete painottaa. Solidaarisuuden maaseutukehitysohjelmassa painotetaan nyt paikallisten arvoketjujen kehittämistä. Arvoketjuissa pientuottajatkin voivat erikoistua niille tuotannonaloille, jotka ovat juuri heille kaikkein edullisimpia. Pientilojen tuottavuutta lisätään tippakastelun, muovihuoneviljelyn, vuohien kasvatuksen, mehiläishoidon, piensikaloiden ja kanaloiden avulla. Papujenkin tuotanto tehostuu, kun siinä käytetään oikeita viljelytapoja ja hyvin valikoitua siemenainesta – ja nicaragualaisten vatsat saavat kaipaamansa pavut. Jukka Pakkala Kirjoittaja toimii Solidaarisuuden maakoordinaattorina Nicaraguassa.

Solidaarisuus 2/2011 15


RUOK ATURVA

KuvaT: Jukka Pakkala

Syömisen laatu ruoka-turvan haasteena Nicaraguassa

Chancho con yuca a la Doña Milagros Sianlihakastiketta ja maniokkia osuus­kaupan tapaan • Kilo sianlihaa • Suuri sipuli • Suolaa maun mukaan • Sitruunaa • Kuusi valkosipulinkynttä • Hieman annattoa • Kilo maniokkia eli kassavaa • Neljäsosa kaalinpäästä • Kolme tomaattia • Pari paprikaa • Reilu hyppysellinen porkkanaraastetta • Kaksi mäkimeiramin lehteä • Kaksi laakerinlehteä Nicaraguan maakoordinaattorin Jukka Pakkalan Chancho con yuca valmistuu rennosti ja helposti. Aitoja reseptejä on yhtä paljon kuin kokkeja, ellei enemmän. Sianliha viipaloidaan. Suolaa lisätään maun ja keittäjän verenpaineen mukaan. Sipuli, paprika ja valkosipulinkynnet pilkotaan pieniksi kappaleiksi ja lisätään lihan joukkoon. Niiden sekaan nakataan hippunen annattoa ja onpa joku koettanut käyttää kuminaakin, mutta siitä syntyy helposti samanlainen keskustelu kuin rusinoista ja maksalaatikosta. Päälle puristetaan sitruunaa tai limettiä. Hieman karvaanmakuinen appelsiinikin kelpaa, jos sellaisia sattuu olemaan talossa tai vaikkapa takapihalla kasvavassa puussa. Mäkimeiramin lehdet ja laakerinlehdet lisätään siihen

samaan kippoon. Seoksen voi antaa hautua rauhassa, sen näet väitetään vahvistavan makua. Sitten ruvetaan käristelemään. Sianliha kyytiläisineen kumotaan kuumaan pannuun, jonka pohjalle on viskattu tilkkanen ruokaöljyä, jottei possu tartu pannuun kiinni. Liha ruskistetaan omassa rasvassaan ja kyytiliemessään varoen, että se ei pala karrelle. Ruskistaminen kestää yleensä puolisen tuntia siihen saakka, kunnes liha on pehmeää. Sillä aikaa etsitään kylmäkomeron hyllyltä sinne unohtuneet kassavan pätkät. Kuoritaan ja leikataan ne keskimittaisen perunan kokoisiksi kappaleiksi. Laitetaan ne kattilaan kiehumaan ja keitetään kunnes ovat pehmenneet, mutta eivät hajonneet aivan sutturaksi. Lisäkesalaattia varten hankittu kaali leikataan pitkiksi, hienoiksi suikaleiksi. Tomaatitkin pilkotaan messiin, lisätään porkkanaraaste sekä suolaa ja sitruunaa maun mukaan. Kaikki ainekset ovat nyt valmiit, ne yhdistetään suunmukaiseksi annokseksi siihen muotoon kuin syöjä haluaa. Estelin osuuskaupan kuppilassa annoksen päälle sijoitetaan viipale paistettua valkoista tuorejuustoa. Näin saadaan aikaan kokonaisuus, joka tiristää veden kielelle ja vie nälän mennessään: Chancho con yuca a la Doña Milagros. Chancho con yuca tulisi maiskuttaa kadunreunassa tai täpötäydessä Granadan ja Masayan väliä jyryttelevässä paikallisbussissa, jonka taka-akseli saattaa romahtaa tielle millä hetkellä tahansa. Se pitäisi syödä suoraan lämpimän ja kostean banaaninlehden päältä rohkeasti likaisin sormin, mutta hätätilassa sen voi hotkia myös puhtaalta, valkoiselta lautaselta, joka sijoitetaan pöytäliinalla varustetun ruokapöydän päälle.

Uusimpien tilastojen mukaan aliravitsemus on Nicaraguassa vähentynyt viime vuosien kuluessa. Silti suuri osa nicaragualaisista syö edelleen huonosti, arvostelee Solidaarisuuden arvoketjuhankkeen kokkikouluttaja Antonio Gutierrez, joka tuntee paikallisen ruokakulttuurin viimeistä rasvatippaa myöten. ”Useimmat nicaragualaiset perinneruoat ovat todella raskaita”, Gutierrez luonnehtii. Rasvaa lastataan runsaasti ja kahvissa ja ruokajuomissa käytetään paljon sokeria. ”Tällainen ravinto saattaa toimia silloin, kun maanviljelijä joutuu rehkimään koko päivän vain yhdellä aterialla, mutta vähän liikkuville kaupunkilaisille se on varsinainen pommi. Harvoissa nicaragualaisissa perheissä pohditaan ravinnon sisältöä ja sen varsinaista terveellisyyttä”. Ylipaino, sydän- ja verisuonitaudit sekä sokeritauti kiusaavat jo nicaragualaisia köyhyyden ohella. Nicaragualainen ruokakulttuuri kunnioittaa perinteitä. Intiaanikieliset nimet – nacatamal, guirila, elote, chilote ja guabul – kertovat, että satoja vuosia vanhat reseptit ovat edelleen käytössä. Gutierrezin mukaan perinteiden suosimiseen sisältyy myös ennakkoluuloisuutta: ”Jos perheessä ei ole totuttu syömään hedelmiä tai vihanneksia, siihen ei ryhdytä nytkään, vaikka tiedetään, että se olisi terveellistä.” Managuan nälkäisten katulastenkin on nähty siirtävän vihannekset huolellisesti pois kerjäämältään ruokalautaselta ja käyvän vasta sitten kanankoiven ja ranskalaisten perunoiden kimppuun. jukka pakkala Kirjoittaja on Solidaarisuuden maakoordinaattori Nicaraguassa.

Antonio Gutierrezin mukaan nicaragualainen ruokakulttuuri kunnioittaa perinteitä, mutta lautaselle tulisi eksyä myös vihanneksia.

16 Solidaarisuus 2/2011


Somalialaisia herkkuja

Papukastike ala Haimanot • 1 tölkki papuja • 4 tomaattia • 2 isoa valkosipulin kynttä • 1 iso sipuli • 1 rkl chiliä Pavut murskataan tehosekoittimessa. Valkosipuli ja sipulit pilkotaan ja paistetaan öljyssä. Siihen lisätään chili ja sen jälkeen pilkottu tomaatti ja murskattu papuseos. Paistetaan noin 10 minuuttia koko ajan sekoittaen. Nautitaan leivän kera. Nam!

Peruselintarvikkeet Somalimaassa: - Kamelinmaito - Kamelinliha - Vuohenliha - Kausiluontoisesti: vesimeloni, mango, papaija - Tuontituotteina: riisi, pavut

Laho eli somalialainen lettu • 3 dl vehnäjauhoja • 1 dl maissijauhoja • 5 dl vettä • ripaus sokeria • puoli pakettia hiivaa • ripaus suolaa

Kuva: AIRI KÄHÄRÄ

Somalimaan maakoordinaattori Airi Kähärän resepteillä syntyy kokonainen ateria: papukastiketta, lettuja ja teetä.

Hiivan sijaan voidaan käyttää edellisenä päivänä valmistettua taikinajuurta. Hiiva sekoitetaan haaleaan veteen. Lisätään sokeri, suola ja jauhot. Taikinaa vispataan voimakkaasti ainakin kymmenen minuutin ajan, niin että paakut häviävät ja kuplia syntyy. Somalimaassa taikina tehdään edellisenä iltana ja letut paistetaan aamulla pienessä paistinpannussa. Pannulle laitetaan noin desilitra taikinaseosta ja se paistetaan vain toiselta puolelta hyvin ohueksi. Airi nauttii letut oliiviöljyn ja Erigavosta tuodun hunajan kanssa.

Somali-tee • 1 puun lastu • 12 kokonaista kardemummaa • ½ tl kanelia • 2 rkl sokeria • 3 teepussia • 2 dl maitoa • 2 dl vettä

Murskataan kuivat ainekset huhmareella pieniksi ja pannaan ne kattilaan veden ja maidon sekaan. Seos kiehautetaan. Lisätään teepussit ja sokeri. Seosta ei saa kiehauttaa sen jälkeen, kun teepussit on lisätty. Annetaan hautua viisi minuuttia ja nautitaan kuumana iltaviiden aikaan.

Kuva: riitta kujala

Ugandalainen hedelmä-smoothie • ½ papaijaa • ¼ ananasta • 2 banaania • 4 tomaattia • 2 mangoa • 4 kärsimyshedelmän sisus

Peruselintarvikkeet Ugandassa: - Ruokabanaani eli matoke - Durra - Hirssi - Maissi - Cassava - Bataatti - Jamssi

Ugandan maakoordinaattorin, kahvin- ja kananmunankeittäjän Riitta Kujalan lempijuoma valmistuu helposti ja sopii hyvin myös Suomessa nautittavaksi. Tämä annos on sopiva kahdelle hengelle. Kuori ja pilko ½ papaijaa, ¼ ananasta, 2 banaania ja pilko 4 tomaattia. Laita ainekset kulhoon. Lisää 4 kärsimyshedelmän sisus muiden ainesten päälle. Survo hedelmät tehosekoittimella. Juo joka aamu kaksi lasillista tätä herkullista ja terveellistä seosta, niin voit hyvin koko päivän.

Solidaarisuus 2/2011 17


Heikko ruokaturva hidastaa lasten kehitystä Ugandassa Ugandassa valtaosa väestöstä saa elantonsa maataloudesta. Ugandan ilmasto ja maaperä ovat suurelta osin viljelylle suotuisia. Satokausien ulkopuolella ruokaa on kuitenkin vähän. Wakiso-läänin alueella, jossa Solidaarisuuden tukema IRDI-järjestö työskentelee, ruokaturvan haasteina ovat ruoan yksipuolisuus sekä sen heikot ravintoarvot. Ihmiset syövät usein yhtä ruokalajia päivästä toiseen.

KUVA: Teemu Sokka

RUOK ATURVA

Esimerkiksi mangokauden aikana lapset syövät lähestulkoon vain mangoja vanhempien ollessa pelloilla töissä. Seitsemän lasta kymmenestä kärsii kasvun ja kehityksen vaurioista heikon ruokavalion sekä raudan ja vitamiinien puutteen takia. Alueen ruokaturvan haasteina ovat köyhyys, maatalouden alhainen tuottavuus, heikko terveystilanne ja hiv/aids-levinneisyys, infrastruktuurin puutteet esimerkiksi sadon jälkikäsittelyssä, ilmastonmuutoksen aiheuttama sään ennakoimattomuus ja satovaihtelut sekä ongelmat markkinoille pääsyssä.

KUVA: Airi Kähärä

Solidaarisuus edistää Ugandan ruokaturvaa tukemalla pien- ja luomuviljelyä sekä maatalouden osuuskuntia. Niiden avulla parannetaan niin käyttökelpoisen ja laadukkaan ruoan saatavuutta kuin kykyä hankkia ruokaa. Neljännen vuotensa aloittavan hankkeen tarkoitus on parantaa pienviljelijöiden elintasoa lisäämällä heidän tuotantoaan ja markkinoillepääsyään sekä alentamalla tuotantokustannuksia. Hankkeen ensi vuoden toimintoihin kuuluu esimerkiksi vertaistukiohjaajien ja viljelijöiden koulutusta, jota annetaan luomuviljelystä, eläinten hoidosta, osuustoiminnan periaatteista sekä säästö- ja luottoringeistä. Osuuskuntien ja tuottajajärjestöjen kehittäminen on toinen ruokaturvaa vahvistava hanke. Tämän päämääränä on parantaa pienviljelijöiden elintasoa kehittämällä paikallisten osuuskuntien toimintaa. Lisääntynyt tuotanto kattaa omat tarpeet ja antaa viljelijöille mahdollisuuksia myyntiin lisäten kotitalouksien tuloja. Lauri Rautavuori

Askelia kohti ruokaturvaa: Somalimaa Solidaarisuuden hankkeet edistävät kykyä ruoan hankkimiseen Somalimaassa. t­ uhoutunut infrastruktuuri ja heikko tietotaito rajoittavat maataloutta. Muutkin toimeentulomahdollisuudet ovat vähäisiä. Enemmistö somalimaalaisista on paimentolaisia. Ilmastonmuutoksen takia sateet ovat muuttuneet entistä epäsäännöllisemmiksi ja kuivuus on pahentunut. Sadeveden keruu on puutteellista. Eroosiota lisää luonnonpuiden käyttö polttopuina. Monet paimentolaiset ovat myyneet kuivuudesta hengissä selvinneet eläimet ja siirtyneet kaupunkien läheisyyteen telttakyliin asumaan. Somalian kuivuudesta johtuva nälänhätä lisää pakolaisten vaellusta Somalimaahan. Ruokaturvan ratkaisuun on sekä akuutti että pitkän tähtäimen tarve. siru aura

18 Solidaarisuus 2/2011

Solidaarisuuden hankkeet lisäävät ruokaturvaa kaikilla sen osa-alueilla Ugandassa.

SIRU AURA

Kuivuus ruokaturvan kynnyksenä Somalimaassa Somalimaan suurimmat haasteet ruokaturvan toteutumiselle ovat kuivuus ja köyhyys. Somalimaa on enimmäkseen kuivaa puoliaavikkoa, jonka pinta-alasta vain noin seitsemän prosenttia on viljelykelpoista ja kolmisen prosenttia on viljeltyä. Lisäksi tuotannontekijöiden heikko saatavuus,

Askelia kohti ruokaturvaa: Uganda

Solidaarisuus edistää ruokaturvaa Somalimaassa pitkällä tähtäimellä. Yksi ruokaturvaan johtavista tekijöistä on se, että ihmisellä on kyky hankkia ravintoa. Tähän tarvitaan rahaa. Somalimaassa Solidaarisuus edesauttaa tätä ammattikouluhankkeellaan. Vuonna 2010 aloitettu hanke antaa nuorille mahdollisuuden opiskella itselleen ammatin ja tätä kautta parantaa heidän osallistumismahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Pitkällä aikavälillä nuorten ja heidän perheidensä elintaso nousee koulutuksen ja työllistymisen kautta. Solidaarisuus tukee myös naisten lukutaito-opetusta, joka edistää naisten työllistymistä. Solidaarisuus on lisäksi aloittamassa ensi vuonna uuden ruokaturvaa parantavan hankkeen Somalimaassa, joka edistää maatalouden tuottavuuden kasvua, vaihtoehtoisia toimeentulomahdollisuuksia ja markkinoille pääsyä. Lauri Rautavuori


kuvat: Elviira Hirvonen

SOLIDAARISUUS

KARJALASSA

Kolmatta vuotta perheväkivaltaa vastaan Solidaarisuus tukee nyt kolmatta vuotta perheväkivallan vastaista työtä Pitkärannassa. Hanke alkoi keväällä 2009. ”Toiminta on enimmäkseen perhe­ väkivallan vastaista tiedottamista Pitkärannan asukkaille. Olemme kouluttaneet perheväkivaltatyön asiantuntijaryhmän sekä koordinaatioryhmän. Koordinaatioryhmä koostuu viranomaisista. Näin tiedottaminen viranomaisten suuntaan paranee ja he osaavat ohjata uhreja asiantuntijoiden turviin. Myös vapaaehtoisia on koulutettu tehostamaan tiedotusta”, Solidaarisuuden hankekoordinaattori Elviira Hirvonen kertoo. Hankkeen hyödynsaajina ovat kaikki Pitkärannan piirin 23 400 asukasta. Hankkeen tavoitteena on, että perhe­ väkivaltaan suhtaudutaan kielteisesti Pitkärannassa ja se tuomitaan viranomaisten ja kansalaisten keskuudessa.

Kaksisataa ilmapalloa nosti mielialaa. Nuoret jakoivat niitä kouluissa, päiväkodeissa ja kaduilla.

Pitkärannassa sanotaan seis väkivallalle

P

äätimme järjestää tempauksen Kansainvälisen lastensuojelupäivän kunniaksi. Halusimme myös lisätä tiedotusta perheväkivallasta ja lasten oikeuksista”, kertaa Solidaarisuuden Venäjän Karjalan hankekoordinaattori Elviira Hirvonen. Juhlantuntua tempauspäivään toivat 200 ilmapalloa, joihin oli painatettu teksti: ”Stop perheväkivallalle”. Nuoret jakoivat niitä kouluissa, päiväkodeissa ja kaduilla ohikulkijoille. Ilmapallojen lisäksi jaettiin esitteitä ja tietoa auttavista puhelinnumeroista. Pitkärantalaiset kiinnostuivatkin tempauksesta ja tulivat kyselemään, mistä on kysymys. ”Puhuimme ihmisten kanssa perheväkivallasta. Monet tunnustivat, että ongelma on olemassa ja että sen ratkaisemiseksi pitää tehdä töitä. Lapset iloitsivat eniten ilmapalloista. Keskustelimme vakavasta aiheesta iloisessa ilmapiirissä”, Hirvonen sanoo. ”On hyvä, että tällaisena päivänä otetaan huomioon lasten tarpeet. Tämä loi mukavaa mielialaa ihmisille”, perheväkivallan vastaisesta hankkeesta päävastuussa oleva Zhanna Agdeeva jatkaa. Tapahtumaa oli järjestämässä hankkeen eri toimijoita – asiantuntijoita, viranomaisia ja vapaa-ehtoisia. Se oli tarkoitettu kaupungin asukkaille, etenkin lapsiperheille.

Stop perheväkivallalle -tapahtuma levitti tietoa vakavasta aiheesta iloisessa ilmapiirissä.

”Tämä on tosi tärkeää. Tempaus auttaa ihmisiä ymmärtämään, että perheväkivalta ei ole sallittua. Nyt on aika muuttaa käyttäytymistapoja. Tämä varmasti rohkaisee uhreja hakemaan apua”, tempausta hämmästelemään tullut paikallinen Julia Zolotova kiitteli. Elviira Hirvonen ja Lauri Rautavuori Elviira Hirvonen on Solidaarisuuden hankekoordinaattori Venäjän Karjalassa. Lauri Rautavuori on Solidaarisuuden viestintäassistentti.

Käyttäytymistapojen on muututtava. Julia Zolotova tuli kysymään, mistä Stop perheväkivallalle -tempauksessa on kyse.

Aika muuttaa käyttäytymistapoja Tempaus herätti kovasta tuulesta huolimatta paljon huomiota. Keltaiset ilmapallot olivat tähän varmasti osasyynä. Paikallinen tv-kanava teki tapahtumasta jutun ja pitkärantalaiset kiittelivät tapahtuman järjestäjiä. ”Kaikissa perheissä ei ole rauhaa ja hyvinvointia, minkä takia tällainen tapahtuma on tärkeä”, kommentoi pitkärantalainen mies.

Solidaarisuus 2/2011 19


Tukijat tutuiksi

ESSA

SUOM SOLIDAARISUUS

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén

Johtajuuspalkittu Lindén tukee silpomisen vastaista työtä Somalimaassa:

”Haluan pitkäaikaistuloksia” HUS:n toimitusjohtaja Aki ­Lindén palkittiin lääkärijohtajuudesta. Lindén lahjoitti puolet saamastaan 10 000 euron palkinnosta Solidaarisuuden tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön Somalimaassa saadakseen pitkälle kantavia tuloksia: ”Tyttöjen ympärileikkaus on yksi maailman suurimpia vääryyksiä, joka pitäisi juurruttaa pois.”

A

ki Lindén yllättyi iloisesti Lääkäriliiton Max Oker-Blom -tunnustuspalkinnosta ja päätti samantien sen antamisesta enemmän tarvitseville: ”Kun näin yllättäen tulee rahalahjoitus, ei sen tarkoitus ole perämoottorin vaihtaminen vaan joku aivan muu.”

Oikein ohjattu tuki tarpeeseen

Silpominen maailman suurimpia vääryyksiä Tyttöjen sukuelinten silpomisen vastustaminen tuntui Lindénistä osuvalta kohteelta. ”Tyttöjen ympärileikkaus on yksi suurimpia vääryyksiä, mitä täällä maailmassa on. Se on systemaattista, pitkälti ennakkoluuloihin ja vääriin uskomuksiin perustuvaa, joka

KUVA: SIRU AURA

Valinnan tehneen tunnustuspalkintotyöryhmän mukaan Lindénin ansiot lääkärijohtajana ovat kiistattomat. Lindén valittiin vuonna

1987 Porin kaupungin terveydenhuollon johtajaksi. HUS:n toimitusjohtajuus on Lindénin neljäs johtamistehtävä. ”Johtajan pitää kuunnella sekä tehdä päätöksiä myös hankalissa tilanteissa. Pitää olla tosissaan ja innostunut sekä säilyttää uteliaisuus ja halu oppia uutta”, Lindén pohtii johtajuutta. ”Vaikka ikä tuo kokemusta ja varmuutta, myös nöyryyttä tarvitaan. Maailma muuttuu, eivätkä vanhat ratkaisut tai rutiinit riitä.” Palkintorahoilla Lindén päätti muuttaa maailmaa – katsoa kauaskantoisesti. Hän halusi kanavoida ne olosuhteisiin, joissa absoluuttinen köyhyys on omaa luokkaansa ja joissa oikein ohjattu tuki tulee tosi tarpeeseen. ”Haluan saada pitkäaikaistuloksia. Tällöin katse kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisten asemaan, mikä johtaa tyttöjen tukemiseen”, Lindén kuvaa Solidaarisuuden tukemisen taustalogiikkaa.

Aki Lindén halusi kanavoida johtajuuspalkinnon olosuhteisiin, joissa oikein ohjattu tuki tulee tosi tarpeeseen. Solidaarisuuden tyttöjen sukuelinten silpomista ehkäisevä työ oli osuva kohde.

20 Solidaarisuus 2/2011

Solidaarisuus silpomista vastaan Somalimaassa Solidaarisuuden työ tyttöjen suku­ puolielinten silpomisen lopettamiseksi Somalimaassa on pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, jossa ennaltaehkäisy on avainasemassa – haitallista silpomisperinnettä on mahdotonta muuttaa hetkessä. Päämääränä on tyttöjen ja naisten lisääntynyt seksuaaliterveys ja silpomisen väheneminen. Hankkeesta hyötyy noin 25 000 tyttöä, poikaa, miestä ja naista. Se on osa Solidaarisuuden sukupuolten välistä tasaarvoa edistävää ohjelmaa. ­pitäisi kokonaan juurruttaa pois. ” Lindénin kiinnostus kolmannen maailman tukemiseen juontaa juurensa opiskeluaikoina virinneestä kansainvälistymisestä ja opiskelijapolitiikasta taksvärkkeineen. ”Kun tekee työtään, arjen kiireet vievät mukanaan, mutta siellä se ajatusmalli on ollut taustalla ja sopii tähän kuvioon”, pohtii Lindén, jolla on ollut myös läheinen side työväenliikkeeseen ja vasemmistolaiseen toimintaan Suomessa. ”Tämä on jatkumoa kamppailulle solidaarisuuden ja tasa-arvon puolesta Suomessa.” Sukupuolten välisen tasa-arvon mannekiiniksi Aki Lindén ei tohdi julistautua, mutta heikommassa asemassa olevien puolta on pidettävä: ”Mitä heikompiin olosuhteisiin mennään sitä ankarampaa on tyttöihin kohdistuva sorto. Kun on oikein tiukkaa, ihmiset alkavat valitettavasti polkea toisiaan etnisyyden tai sukupuolen perusteella. Siinä muita polkeva ryhmä hakee itselleen etuja. Tähän huomion kiinnittäminen on äärimmäisen tärkeää”, Aki Lindén painottaa. Solidaarisuus toimii! -kampanja, joka korostaa osaamisen vahvistamista kehitysmaissa vastaa hyvin Lindénin näkemystä siitä, että juuri koulutuksessa – ja sen tasaarvoisuudessa – piilee Suomen anti maailmalle: ”Pisa-tutkimustulosten perusteella Suomi pärjää hienosti koulutusjärjestelmämme tasa-arvoisuuden takia. Eivät meidän huiput ole sen parempia kuin muualla, mutta juuri heikommin pärjäävät oppilaat saavat keskimääräistä paremmat oppimistulokset. ” Siru Aura Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.


kyllä kiitos,

haluan tilata itselleni Maailman Kuvalehden näytenumeron.

3,50

3,50 €

5,00 €

kehityspol

keh itiikka • ityspol itiikka ihmisoikeu kehi det •• ihm ympä isoi tys ristö keudet po • kulttuuri litiik • ka ympäris tö • ihmi

9/2

011 • kul ttuuri udet • ym päris tö

soike

7– 8/20

• ku lttuu ri

IsäBn urma oMnen ksii ko Suur i Aa

sianum

”M

aa

ero

6/20

Kehitysm Heidi Ha inisteri unelmienutala sai sa työn.

npet Israe pales lilaise turi t ra tii laisteuhanak t ” Hiljanaine n oik tivist it eu sotila n va ia. puolusta sjunt staksrin an va ta haas vat taa lla n.

Vietna

min

Mekhmon Bockar kon gien va ihmie- siBra ma eristä etel on isar linta vastasynt vois yty äo misine va yne en el ssn i tuen a ta ris ylp mi äm iste ? eä än isä. lla

KUM

PPA

KUMM

PANI_

MAAILMA

N_K_9_2

NI_6

7-8_2

_20

10_

011_sivu

t_1-4.indd

sivu

t_1-

4_K

ivut_1

-4_KO

1

puol

Sokk ih

OR.

indd

1

Kilpai lu

010_s

oito a

Suda

an esta .

niss

a

• Haitis Ana ta • Sora Henn Pale inen stiina • 1 akoris Lukemise tellut • n taito • Afrikkädet • Sambi an uusj Kir an ako oilun naise taito t

R.indd

> Tee näytelehtitilauksesi kupongilla tai netissä: www.maailmankuvalehti.fi 8/25/11

nimi osoite postinumero ja -toimipaikka sähköposti

10

10

Antoisia lukuhetkiä sinulle!

Tilaan näytenumeron tällä kupongilla tai netissä: www.maailmankuvalehti.fi

Täytäthän tekstaten kiitos!

> maailman kuvalehti on globaaleihin kysymyksiin erikoistunut aikakauslehti. Sen aiheisiin kuuluvat kehityspolitiikka, ihmisoikeudet, ympäristö ja kulttuuri. Maailman Kuvalehti on edellä aikaansa. Se kertoo asioista, joista suomalainen media ei yleensä kerro. Se kertoo tarinoita kehitysmaiden tavallisten ihmisten iloista ja suruista. Maailman Kuvalehti tarjoaa lukijoilleen toisen näkökulman kolmanteen maailmaan – pintaa syvemmältä.

3:04 PM

6/18/1 0 4:34 5/20 PM /10 5:02 PM

Haluatko mukaan Solidaarisuuden vapaaehtoistoimintaan? Ota yhteyttä! solidaarisuus@solidaarisuus.fi

puhelin Yhteystietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille.

aksi lahjulle! sin

Tunnus 5013411 00003 vastauslähetys

maailman kuvalehti maksaa postimaksun

Seuraa työtämme Facebookissa. Liity faniksemme >> www.facebook.com/solidaarisuus

www.solidaarisuus.fi

Ohittamaton tarjous Solidaarisuuden lukijoille! Le Monde diplomatique Juhani Koponen & Tiina Kontinen (toim.)

KEHITYSAPUKEISARIN VAATEKAAPILLA Vihdoinkin rakentavaa keskustelua kehitysyhteistyön laadusta! Silmiäavaava kirja. 10 € (ovh 17 €)

www.intokustannus.fi

s102011

tilaa itsellesi lehti ilmaiseksi!

HISTORIA-ATLAS 1900-luvun historia uudesta näkökulmasta tiiviissä muodossa. 200 asiallista nelivärikarttaa! 20 € (ovh 25 €)

LE MONDE DIPLOMATIQUE Kosmopoliittista laatujournalismia neljä kertaa vuodessa. Tilaa näytekappale hintaan 5 € tai vuoden 2011 Diplot 25 €. Tilaukset puh. 040 179 5297 tai myynti@intokustannus.fi, mainitse ”Solidaarisuus”. Hinnat sisältävät postikulut.


Solidaarisuus toimii sinun tuellasi! Kiitos!

Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa sekä Venäjän Karjalassa. Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi!

Nyt voit tukea Solidaarisuuden osaamista, tasa-arvoa ja toimeen­ tuloa edistävää työtä lahjoittamalla 5€ tai 10€ tekstiviestitse suoraan omasta kännykästäsi. Tekstaa toimii5 tai toimii10 numeroon 16499 ja olet osaltasi rakentamassa Solidaarisuuden osaamisketjua, jonka tulokset kantavat kauas.

Voit lahjoittaa valitsemasi summan helposti suora­ veloituksella. Ohjaamme lahjoituksesi perille ajankohtaisiin kohteisiin ja lähetämme sinulle kahdesti vuodessa uutisia työmme etenemisestä.

15 eurolla voidaan kouluttaa yksi hiv/aids-tukihenkilö Ugandassa 40 eurolla rahoitetaan hunaja­kurssi yhdelle nicaragualaiselle naiselle 60 eurolla voidaan maksaa ­somalimaalaisen lukutaito-opettajan kuukauden palkka

Testamenttilahjoitus – sijoitus huomiseen

Jouluksi Solidaarisuuslahja

Muistamalla Solidaarisuutta testamentissasi voit tukea uuden sukupolven mahdollisuuksia parempaan tulevaisuuteen. Pienikin lahjoitus voi tuottaa suuria tuloksia ­tasa-arvon ja toimeentulon edistämiseksi kehitysmaiden perheissä ja yhteisöissä.

Tavaralahjan sijaan voit tänä jouluna ilahduttaa ystäviäsi Solidaarisuuden aineettomilla lahjoilla. Tuet samalla työtämme köyhyyden vähentämiseksi ja tasa-arvon ja toimeentulon vahvistamiseksi kehitysmaissa. Verkkosivuiltamme printtaamalla tai toimistoltamme tilaamalla saat myös kauniin lahjoitustodistuksen pakettiin käärittäväksi. www.solidaarisuus.fi/lahja

Jos haluat tilata tietopaketin tai keskustella kanssamme testamenttilahjoituksesta, ota yhteyttä: solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai puh: (09) 759 9730

22 Solidaarisuus 2/2011

Esimerkkilahjoja: 22€ -Opeta nainen lukemaan 35€ - Maissinsiemenet pienviljelijäperheelle 60€ - Seksuaaliterveyskasvatusta 20 ugandalaisnuorelle


Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon (09) 759 9730.

www.solidaarisuus.fi/lahjoita Jouluiloa Nicaraquasta Pohjois-Nicaraguassa, Arenalesin kylässä, nuoret naiset valmistavat maissintähkälehdistä kauniita kortteja, joilla sinäkin voit muistaa ystäviäsi tänä jouluna. Maissikorttien valmistus luo Arenalesin kylän naisille toimeentulon ja keinon päästä irti köyhyydestä.

Tilaa kortteja verkkosivuiltamme www.solidaarisuus.fi/kortit, soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai täyttämällä ja palauttamalla meille alla olevan tilauslomakkeen. Viiden kortin sarja kirjekuorineen maksaa 12€. Hintaan lisätään toimituskulut.

Leikkaa irti

KYLLÄ

Osallistun keräyksiin Haluan 6 keräyskirjettä vuodessa suomeksi

Liityn kuukausilahjoittajaksi Kuukausittainen lahjoitukseni on 10€ 22€ 36€ tai

Tilaan maksuttoman Solidaarisuuslehden

€/kk

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeesen.

Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös solidaarisuus.fi/palaute-sivulla

Liityn kummiksi Kummimaani on Nicaraqua Uganda Somalimaa Kummimaksu on 10€/kk

ruotsiksi

tai

€/kk

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeesen.

Etunimi

Haluan tilata maissintähkälehdistä valmistettuja joulukorttisarjoja

kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja)

Sukunimi

Lähiosoite

Jäsennumero (Jos olet jo tukija, näet jäsennumerosi lehdessä olevasta osoitetiedoistasi.)

Sähköposti

Pankkiyhteys / pankki ja tilinumero (Jos liityt kuukausilahjoittajaksi tai kummiksi)

Paikka ja aika

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi

Allekirjoitus

Keräyslupa: OKH712A ESLH-2009-10304/Tu-52

Solidaarisuus 2/2011 23


Solidaarisuuslahja Laita lehmä lypsämään 36 Tukemalla ruoantuotannon kehittämistä voit auttaa Ugandan viljelijöitä voittamaan köyhyyden. Anna joululahjaksi lypsävä lehmä. Lue lahjaan liittyvät artikkelit s. 12–18.

www.solidaarisuus.fi/lahja Leikkaa irti

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Solidaarisuus VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki


/Solidaarisuus_lehti_syksy2011