Page 1

Solidaarisuus

1| 2011

VAALINUMERO

S VAALEISSA

SOLIDAARISUU

Vaalit Suomessa, Somalimaassa, Ugandassa ja Nicaraguasssa Solidaarisuus 1/2011 1


Ääni demokratian puolesta Vuoden 2011 ensimmäisen Solidaarisuus-lehden teema on vaalit. Tänä vuonna käydään vaaleja niin Ugandassa, Nicaraguassa kuin Suomessa. Suomen vaaleissa kehityspoliittiset kysymykset ovat nousseet tärkeään asemaan, sillä tuleva eduskunta päättää Suomen osalta, miten YK:n asettamien vuosituhattavoitteiden käy. Äänioikeus antaa kansalaiselle mahdollisuuden valita itselleen ja kansalleen edustajan. Vaalien järjestäminen ja äänioikeus eivät kuitenkaan aina riitä turvaamaan oikeudenmukaista vaalitulosta. Ehdokkaiden uhkailua, vaalikampanjoiden estämistä, tiedotusvälineiden väärinkäyttöä, äänestäjien lahjomista ja äänestyspaikkojen häiritsemistä tapahtuu useissa maissa. Ugandan vaaleissa helmikuussa oppositio syytti voittajapuoluetta äänestyslippujen väärentämisestä ja äänten peukaloimisesta. Myös tahallista äänten kadottamista ja väärin laskemista sekä koko vaalituloksen väärentämistä on nähty monissa maissa. Vaalien tulee olla rehellisiä ja demokraattisia, ja äänioikeuden yleinen ja yhtäläinen. Kaikissa maissa naisilla ei kuitenkaan ole äänioikeutta tai mahdollisuutta asettua ehdolle. Somalimaan viime kesän vaalit tosin osoittivat, että naiset ovat pääsemässä myös voimakkaan miesvaltaisissa yhteiskunnissa ääneen. Somalimaan vaalien myönteisistä vaikutuksista maan kehitykseen voit lukea lisää sivuilta 12–15. Solidaarisuudessa koko työmme perusta on naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Teemme työtä naisten poliittisen osallistumisen parantamiseksi kaikissa toimintamaissamme ja seuraamme tiiviisti vuoden aikana vaaleja ja niiden seurauksia. Solidaarisuus vaalii demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista Ugandassa, Nicaraguassa, Somalimaassa ja Venäjän Karjalassa. Pyrimme vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa meillä ja muualla. Äänestämällä vaaleissa osoitat tukesi demokraattiselle järjestelmälle. Äänestäminen on ihmisoikeus – vaalikaamme kaikkien oikeutta siihen!

Aysu Shakir-Corbishley Toiminnanjohtaja

Tässä numerossa: OMESSA LIDAARISUUS SU

SO

Kehitysyhteistyöllä on merkitystä s. 6

SSA

S SOMALIMAA

SOLIDAARISUU

Naiset mukaan demokratiaa tekemään s. 12

Mitä kuuluu vaalienjälkeiseen elämään? s. 14

Vaikuttamista Suomessa ja Somalimaassa s. 10 Talousasiat kunnossa koulutuksen ansiosta s. 20–21 A

S NICARAGUASS

SOLIDAARISUU

Haussa: Makea elämä s. 16 Ilmastonmuutos huolestuttaa maanviljelijää s. 11

S UGANDASSA

SOLIDAARISUU

Yhteistyötä hyvän puolesta s. 8

S KARJALASSA

SOLIDAARISUU

Värtsilän voimanaiset s. 20

Uusi kumppanijärjestö Myanzi ACE esittelyssä s. 9

Solidaarisuus Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320 solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi

2 Solidaarisuus 1/2011

PANKKITILIT Sampo 800019-744625 Nordea 101130-7206930 Op 554128-44338

Säätiön hallitus: Tarja Kantola, puheenjohtaja Tero Shemeikka, varapuheenjohtaja Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Paavali Kukkonen Ulla-Mari Lappalainen Folke Sundman Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä neljässä maassa. Solidaarisuuslehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai verkossa osoitteessa www.solidaarisuus.fi/palaute. Julkaisua on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Aysu Shakir-Corbishley Päätoimitus ja taitto: Kaisa Väkiparta Kansikuva: Teemu Sokka Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2011.

Solidaarisuus 1/2011 3


Ääni demokratian puolesta Vuoden 2011 ensimmäisen Solidaarisuus-lehden teema on vaalit. Tänä vuonna käydään vaaleja niin Ugandassa, Nicaraguassa kuin Suomessa. Suomen vaaleissa kehityspoliittiset kysymykset ovat nousseet tärkeään asemaan, sillä tuleva eduskunta päättää Suomen osalta, miten YK:n asettamien vuosituhattavoitteiden käy. Äänioikeus antaa kansalaiselle mahdollisuuden valita itselleen ja kansalleen edustajan. Vaalien järjestäminen ja äänioikeus eivät kuitenkaan aina riitä turvaamaan oikeudenmukaista vaalitulosta. Ehdokkaiden uhkailua, vaalikampanjoiden estämistä, tiedotusvälineiden väärinkäyttöä, äänestäjien lahjomista ja äänestyspaikkojen häiritsemistä tapahtuu useissa maissa. Ugandan vaaleissa helmikuussa oppositio syytti voittajapuoluetta äänestyslippujen väärentämisestä ja äänten peukaloimisesta. Myös tahallista äänten kadottamista ja väärin laskemista sekä koko vaalituloksen väärentämistä on nähty monissa maissa. Vaalien tulee olla rehellisiä ja demokraattisia, ja äänioikeuden yleinen ja yhtäläinen. Kaikissa maissa naisilla ei kuitenkaan ole äänioikeutta tai mahdollisuutta asettua ehdolle. Somalimaan viime kesän vaalit tosin osoittivat, että naiset ovat pääsemässä myös voimakkaan miesvaltaisissa yhteiskunnissa ääneen. Somalimaan vaalien myönteisistä vaikutuksista maan kehitykseen voit lukea lisää sivuilta 12–15. Solidaarisuudessa koko työmme perusta on naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Teemme työtä naisten poliittisen osallistumisen parantamiseksi kaikissa toimintamaissamme ja seuraamme tiiviisti vuoden aikana vaaleja ja niiden seurauksia. Solidaarisuus vaalii demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista Ugandassa, Nicaraguassa, Somalimaassa ja Venäjän Karjalassa. Pyrimme vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa meillä ja muualla. Äänestämällä vaaleissa osoitat tukesi demokraattiselle järjestelmälle. Äänestäminen on ihmisoikeus – vaalikaamme kaikkien oikeutta siihen!

Aysu Shakir-Corbishley Toiminnanjohtaja

Tässä numerossa: OMESSA LIDAARISUUS SU

SO

Kehitysyhteistyöllä on merkitystä s. 6

SSA

S SOMALIMAA

SOLIDAARISUU

Naiset mukaan demokratiaa tekemään s. 12

Mitä kuuluu vaalienjälkeiseen elämään? s. 14

Vaikuttamista Suomessa ja Somalimaassa s. 10 Talousasiat kunnossa koulutuksen ansiosta s. 20–21 A

S NICARAGUASS

SOLIDAARISUU

Haussa: Makea elämä s. 16 Ilmastonmuutos huolestuttaa maanviljelijää s. 11

S UGANDASSA

SOLIDAARISUU

Yhteistyötä hyvän puolesta s. 8

S KARJALASSA

SOLIDAARISUU

Värtsilän voimanaiset s. 20

Uusi kumppanijärjestö Myanzi ACE esittelyssä s. 9

Solidaarisuus Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320 solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi

2 Solidaarisuus 1/2011

PANKKITILIT Sampo 800019-744625 Nordea 101130-7206930 Op 554128-44338

Säätiön hallitus: Tarja Kantola, puheenjohtaja Tero Shemeikka, varapuheenjohtaja Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Paavali Kukkonen Ulla-Mari Lappalainen Folke Sundman Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä neljässä maassa. Solidaarisuuslehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai verkossa osoitteessa www.solidaarisuus.fi/palaute. Julkaisua on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Aysu Shakir-Corbishley Päätoimitus ja taitto: Kaisa Väkiparta Kansikuva: Teemu Sokka Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2011.

Solidaarisuus 1/2011 3


UUTISIA

Tradeka-yhtymä kasvatti tukeaan Solidaarisuudelle

Solidaarisuus tekee hyvää – tee sinäkin!

Osuuskunta Tradeka-yhtymä jatkaa vuonna 2009 alkanutta yhteistyötä Solidaarisuuden kanssa. Tradeka kasvatti tuen määrän 60 000 euroon vuodelle 2011. Tuki kohdistuu edellisten vuosien tapaan Pohjois-Nicaraguan maatalousosuuskuntiin. Toiminnalla pyritään erityisesti helpottamaan tuottajien markkinoillepääsyä, alentamaan tuotantokustannuksia ja parantamaan tuotteiden laatua. Vuoden 2010 tuella saavutettiin merkittäviä tuloksia. Nicaraguassa aloitettiin Reilun kaupan hunajan tuotanto, rakennettiin osuuskuntakouluun luentosali, avattiin osuuskauppa Estelissä sekä turvattiin lypsykarjan rehun saanti kuivuuden aikana. Tradekan tuella perustetussa osuuskuntakoulussa 140 henkilöä suoritti osuustoiminnan peruskurssin, 16 nuorta valmistui maatalousteknikoiksi ja 31 uutta opiskelijaa aloitti tietokoneopinnot. Vuonna 2011 Tradeka-yhtymän tuella rakennetaan muun muassa osuuskauppa Somotoon, avustetaan käsityötuotteiden markkinoillepääsyä sekä laajennetaan Reilun kaupan hunajan ja mausteiden tuotantoa. Lisäksi osuuskuntakoulun kehittäminen ja tuotteiden laadun parantaminen jatkuu. ”Olemme erittäin tyytyväisiä Tradekan kanssa tekemäämme yhteistyöhön. Sen avulla turvataan nicaragualaisten pienviljelijöiden tulevaisuus”, Solidaarisuuden työ- ja toimeentuloohjelman koordinaattori Teemu Sokka sanoo.

Solidaarisuus tarjoaa vapaaehtoistehtäviä monenlaiselle osaajalle. Vapaaehtoistyötä on tarjolla muun muassa viestinnässä, kampanjoissa sekä yleisissä toimiston avustavissa tehtävissä. Solidaarisuudessa voit tuoda omat taitosi, ideasi ja kiinnostuksen kohteesi esiin ja etsiä itsellesi sopivia tehtäviä! Vapaaehtoistyöstä saat arvokasta työkokemusta ja mahdollisuuden tukea järjestöä omalla työpanoksellasi. Vapaaehtoistyössä voit myös kohdata uusia ihmisiä ja saada uudenlaisia elämyksiä. Solidaarisuus kaipaa vapaaehtoisiltaan esimerkiksi kirjoitus- ja käännösapua sekä apulaisia tapahtumiin ja talkoisiin. Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi osoitteessa www.solidaarisuus. fi/lahjoita/vapaaehtoistyö tai sähköpostitse osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi. Tervetuloa joukkoon!

SOLIDAArisuus-illalliset

us SOLIDAARISUUS-illalliset u s i r a a d i l So ! toukokuussa – tule mukaan! Ä Ä V Y H E E TEK Tervetuloa Solidaarisuuden varainhankintaillallisille nauttimaan hyvästä ruoasta ja solidaarisesta seurasta. Solidaarisuus järjestää varainhankintaillalliset 11. toukokuuta kello 19 alkaen ravintola Kaisaniemessä Helsingissä, jonne toivotamme kaikki Solidaarisuuden ystävät tervetulleiksi. Haluamme saattaa yhteen vanhoja ja uusia tukijoitamme. Illalliset järjestetään tunnelmallisessa ravintola Kaisaniemessä, jossa historian lehdet havisevat. Aikaansa ravintolassa ovat viettäneet muiden muassa herrat J.L. Runeberg, J.V. Snellman ja Z. Topelius. Tällä kertaa paikalle kokoontuvat Solidaarisuuden uudet ja vanhat ystävät ja tukijat. Hyvän seuran ja musiikin ohessa pääset nauttimaan Kaisaniemen kuuluisan keittiön herkuista sekä monipuolisesta ohjelmasta. Keväisistä menuvaihtoehdoista löytyy sopiva vaihtoehto jokaiselle. Voit tehdä oman valintasi verkkosivuillamme osoitteessa www.solidaarisuus.fi/illalliset. Illalliskortin hinnalla voit valita itsellesi sopivan summan tukea Solidaarisuuden työtä: 55, 85, ja 175 euroa. Illallisten yhteydessä järjestetään arpajaiset, joissa voit voittaa lahjakortteja, hemmotteluhoitoja ja paljon muuta, ja tukea samalla toimintaamme. Illallisille voit ilmoittautua 3. toukokuuta mennessä sähköpostitse osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai puhelimitse numeroon 09-759 9730. Illallisten tuotto käytetään kehitysyhteistyöhön Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa sekä lähialueyhteistyöhön Venäjän Karjalassa. Lisätietoja saat osoitteesta www.solidaarisuus.fi/illalliset.

Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi Sinut, ystäväsi, ja suuremmankin seurueen! 4 Solidaarisuus 1/2011

Solidaarisuus 1/2011 5


UUTISIA

Tradeka-yhtymä kasvatti tukeaan Solidaarisuudelle

Solidaarisuus tekee hyvää – tee sinäkin!

Osuuskunta Tradeka-yhtymä jatkaa vuonna 2009 alkanutta yhteistyötä Solidaarisuuden kanssa. Tradeka kasvatti tuen määrän 60 000 euroon vuodelle 2011. Tuki kohdistuu edellisten vuosien tapaan Pohjois-Nicaraguan maatalousosuuskuntiin. Toiminnalla pyritään erityisesti helpottamaan tuottajien markkinoillepääsyä, alentamaan tuotantokustannuksia ja parantamaan tuotteiden laatua. Vuoden 2010 tuella saavutettiin merkittäviä tuloksia. Nicaraguassa aloitettiin Reilun kaupan hunajan tuotanto, rakennettiin osuuskuntakouluun luentosali, avattiin osuuskauppa Estelissä sekä turvattiin lypsykarjan rehun saanti kuivuuden aikana. Tradekan tuella perustetussa osuuskuntakoulussa 140 henkilöä suoritti osuustoiminnan peruskurssin, 16 nuorta valmistui maatalousteknikoiksi ja 31 uutta opiskelijaa aloitti tietokoneopinnot. Vuonna 2011 Tradeka-yhtymän tuella rakennetaan muun muassa osuuskauppa Somotoon, avustetaan käsityötuotteiden markkinoillepääsyä sekä laajennetaan Reilun kaupan hunajan ja mausteiden tuotantoa. Lisäksi osuuskuntakoulun kehittäminen ja tuotteiden laadun parantaminen jatkuu. ”Olemme erittäin tyytyväisiä Tradekan kanssa tekemäämme yhteistyöhön. Sen avulla turvataan nicaragualaisten pienviljelijöiden tulevaisuus”, Solidaarisuuden työ- ja toimeentuloohjelman koordinaattori Teemu Sokka sanoo.

Solidaarisuus tarjoaa vapaaehtoistehtäviä monenlaiselle osaajalle. Vapaaehtoistyötä on tarjolla muun muassa viestinnässä, kampanjoissa sekä yleisissä toimiston avustavissa tehtävissä. Solidaarisuudessa voit tuoda omat taitosi, ideasi ja kiinnostuksen kohteesi esiin ja etsiä itsellesi sopivia tehtäviä! Vapaaehtoistyöstä saat arvokasta työkokemusta ja mahdollisuuden tukea järjestöä omalla työpanoksellasi. Vapaaehtoistyössä voit myös kohdata uusia ihmisiä ja saada uudenlaisia elämyksiä. Solidaarisuus kaipaa vapaaehtoisiltaan esimerkiksi kirjoitus- ja käännösapua sekä apulaisia tapahtumiin ja talkoisiin. Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi osoitteessa www.solidaarisuus. fi/lahjoita/vapaaehtoistyö tai sähköpostitse osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi. Tervetuloa joukkoon!

SOLIDAArisuus-illalliset

us SOLIDAARISUUS-illalliset u s i r a a d i l So ! toukokuussa – tule mukaan! Ä Ä V Y H E E TEK Tervetuloa Solidaarisuuden varainhankintaillallisille nauttimaan hyvästä ruoasta ja solidaarisesta seurasta. Solidaarisuus järjestää varainhankintaillalliset 11. toukokuuta kello 19 alkaen ravintola Kaisaniemessä Helsingissä, jonne toivotamme kaikki Solidaarisuuden ystävät tervetulleiksi. Haluamme saattaa yhteen vanhoja ja uusia tukijoitamme. Illalliset järjestetään tunnelmallisessa ravintola Kaisaniemessä, jossa historian lehdet havisevat. Aikaansa ravintolassa ovat viettäneet muiden muassa herrat J.L. Runeberg, J.V. Snellman ja Z. Topelius. Tällä kertaa paikalle kokoontuvat Solidaarisuuden uudet ja vanhat ystävät ja tukijat. Hyvän seuran ja musiikin ohessa pääset nauttimaan Kaisaniemen kuuluisan keittiön herkuista sekä monipuolisesta ohjelmasta. Keväisistä menuvaihtoehdoista löytyy sopiva vaihtoehto jokaiselle. Voit tehdä oman valintasi verkkosivuillamme osoitteessa www.solidaarisuus.fi/illalliset. Illalliskortin hinnalla voit valita itsellesi sopivan summan tukea Solidaarisuuden työtä: 55, 85, ja 175 euroa. Illallisten yhteydessä järjestetään arpajaiset, joissa voit voittaa lahjakortteja, hemmotteluhoitoja ja paljon muuta, ja tukea samalla toimintaamme. Illallisille voit ilmoittautua 3. toukokuuta mennessä sähköpostitse osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai puhelimitse numeroon 09-759 9730. Illallisten tuotto käytetään kehitysyhteistyöhön Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa sekä lähialueyhteistyöhön Venäjän Karjalassa. Lisätietoja saat osoitteesta www.solidaarisuus.fi/illalliset.

Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi Sinut, ystäväsi, ja suuremmankin seurueen! 4 Solidaarisuus 1/2011

Solidaarisuus 1/2011 5


S SUOMESSA

”Tavoitteena on päästä tulevaisuud essa kehitysavus ta kokonaan eroon. Siirto laisten lähettämät ra havirrat ova t selvästi suu rempia kuin virallinen ke hitysapu.”

ihmiset ”Ilman apua liikkeelle, pakotetaan aihtoehtoa kun muuta v ysyhteistyötä ei ole. Kehit men etujen ei tehdä Suo ta, vaan näkökulmas en.” kehitysmaid

SOLIDAARISUU

Kehitysyhteistyöllä on merkitystä

Huhtikuussa valittava eduskunta päättää kautensa samaan aikaan kuin YK:n asettamien vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu. Kehityspoliittiset päätökset ovat hallitusneuvotteluissa tärkeässä asemassa – ei vain Suomen, vaan koko maailman hyvinvoinnin kannalta.

Erkki Tuomio ja, Sosialidemo kraatit

mäki, Paavo Arhin liitto Vasemmisto

istyöllä ”Kehitysyhte arempaa tuotetaan p Suomi on maailmaa. kemään sitoutunut te työtä ja se kehitysyhteis on oikein.”

milla mäkinen-pottiher

Solidaarisuus on kehitysyhteistyön kumppa- ilmastonmuutokseen käytettyjen varojen nuushankkeita ja lähialueyhteistyötä toteut- tilastointi erikseen on tärkeää. tava kansalaisjärjestö. Meitä, kuten lukuisia Vuosituhattavoitteet työn taustalla muitakin järjestöjä, kiinnostaa se, mitä tuleSolidaarisuus pitää Suomen sitoutumista vaan hallitusohjelmaan kirjataan. YK:n vuosituhattavoitteisiin erittäin tärkeänä. Olemme Kehitysyhteistyön palvelukesMaailman köyhyyden puolittaminen vuoteen kuksen Kepan jäsenenä mukana kampan2015 mennessä ei näytä toteutuvan, mutta jassa, jossa vaaliehdokkaita ja puolueita se ei oikeuta vähentämään ponnisteluja. muistutetaan kansainvälisen vastuun kysymyksistä. Kampanjassa muistutetaan siitä, Maailman ruokakriisi kertoo syvästä köyettä ajankohtaisilla haasteilla on kansainvä- hyydestä. Solidaarisuuden oma toiminta on pitlinen taustansa. käjänteisten kehityshankkeiden toTyö ja pääomat hakevat tuottoa sielteuttamista yhdessä kumppatä, mistä ne sitä eniten saavat. neidemme kanssa. Oma Työ pakenee maihin, joissa kokemuksemme kertoo, työntekijöillä on heikomettä pitkäjänteinen työ mat mahdollisuudet u p ip ri en ”Kehitysmaid tuo myös tuloksia. puolustaa etujaan. sta on Pitkäjänteisen kehitysSolidaarisuuden Pääomat pakenevat vaisuus avu . a yhteistyön avulla rakennetaan a v a tt tu omat hankkeet kesve r o paratiiseihin, huoles parempaa tulevaisuutta. tä is te n jä kittyvät tasa-arvon joten yhteiskuntien nnatan pitkä .” a K edistämiseen ja ihtarvitsemat verotulot tta kumppanuu misten elämän paranjäävät saamatta. Maaasti. Japanin maanjäristyksen ja tsunamin tamiseen työn ja toiilman pelisääntöjä on taja, Sampsa Ka uhrit tarvitsevat nyt apua, ja moni haitilainen meentulon kautta. Työ on muutettava reilummiksi s u m o Koko antanut meille näyttöjä siitä, on edelleen tuen tarpeessa. Katastrofiapu ja siihen työhön Suomen ja pitkäjänteinen kehitysyhteistyö eivät ole että apu menee erittäin hyvin uuden hallituksen on tartuttava. toistensa vastakohtia, molemperille ihmiseltä ihmiselle. Ilmastonmuutos vs. kehitysyhteistyö pia tarvitaan. Vaikka Solidaarisuus ei ole Kehitysyhteistyön määrärahojen osalta Suo- humanitäärisen avun järKansalaisjärjesmi on sitoutunut YK:n suosittelemaan 0,7 töjen toteuttama jestö, olemme auttaneet ”Kehitysyhte istyö ei yksin prosentin osuuteen bruttokansantulosta. kehitysyhteistyö kohdemaitamme luonratkaise glo Tavoitetta ei ole yhtä poikkeusta lukuun otta- n o n k a t a s t r o f e i s s a . on tärkeä osa baalia tasaarvo-ongelm matta saavutettu. Viime vuoden 0,55 prosen- Mitch-myrsk yn tuSuomen kehiaa, mutta e i tin BKTL-osuudesta on päästävä eteenpäin, hoissa Nicaraguassa tyspolitiikkaa. sitä ilmanka an ratkaista ja sitoutumisesta on pidettävä kiinni. Järjestöjen työ rakensimme asuntoja . Laatuun on panostettav Kehitysyhteistyön rahoitukselle on tullut talonsa menettäneille on kansalaistaa yhtä paljon kuin määrä uusia haasteita ilmastonmuutoksesta ja sen son vaikuttamisja Somalimaan kuivuusän.” torjuntaan sitoutumisesta. Ilmastonmuutok- ongelmassa järjestimme ta ja usein keino Björn Månss on, sen torjunta on välttämätöntä, mutta siihen vesikuljetuksia. toimia siellä, minRuotsalaine n tulee olla erillisiä resursseja. Kehitysmaat ne valtion toimin ei Luonnonmullistukset aikansanpuolu e eivät ole ilmastonmuutokseen syyllisiä, eikä päästä. Kansalaisjärjesheuttavat valtavia inhimillisiä niiden kehitykseen luvattuja resursseja voi töt tuovat kehitysyhteistyön kärsimyksiä, ja meidän on autettava siirtää ilmastonmuutoksen torjuntaan. Siksi hädässä olevia. Apua tarvitaan usein nopetoteutukseen omaa osaamistaan ja 6 Solidaarisuus 1/2011

t

äki, Vihreä Anni Sinnem

sitoutumista. Kehitysyhteistyön tulee myös olla ihmisoikeustyötä ja Suomen kehityspolitiikan tulee edistää ihmisoikeuksien toteutumista. tarja kantola

Kirjoittaja on Solidaarisuuden hallituksen puheenjohtaja. Eduskuntavaaliehdokkaiden sitaatit on poimittu Kepan ja Paasikivi-seuran järjestämästä ulkopoliittisesta vaalipaneelista 1. maaliskuuta.

seen solidaa ”Kansainväli a voi osallistu risuuteen ei kun Suomi vasta sitten, i. llut valmiiks on maana tu päivää tule!” ta is a ll e s n ä Eih mäki, Paula Lehto Keskusta

”Suomen tu lisi panostaa naisten ase man paranta miseen, hyv än hallinnon kehittämise en ja koulutuksee n, koska niis sä olemme asia ntuntijoita.” Sari Palm, K

”Kehitysyhte istyötä tulisi viedä kriisia vun suuntaa n. Oma ajattelu ei saa sammua maailmanp arantamisen euforiassa.” Vesa-Matti S aarakkala, Perussuoma laiset

ristillisdemo

kraatit

Lähialueyhteistyötä ei pidä unohtaa Solidaarisuus toteuttaa lähialueyhteistyötä Venäjän Karjalassa. Olemme yksi harvoista lähialueyhteistyötä tekevistä järjestöistä, mutta meillä on avusta hyviä kokemuksia. Olemme toteuttaneet erinomaisiksi arvioituja hankkeita perheväkivallan ehkäisyssä, vanhustyössä ja nuorten parissa Sortavalassa ja Värtsilässä. Lähialuemäärärahat ovat laskeneet voimakkaasti valtion budjeteissa siitä huolimatta, että ulkoministeriön teettämä evaluointi kiitteli kansalaisjärjestöhankkeita. Järjestöille lähialuetuki on hankala, koska sitä myönnetään pääsääntöisesti vain vuodeksi kerrallaan ja määrärahat ovat pieniä. Lähialuetukeen tarvitaan pitkäjänteisempää suunnittelua ja pidempiä rahoituskausia. (TK) Solidaarisuus 1/2011 7


S SUOMESSA

”Tavoitteena on päästä tulevaisuud essa kehitysavus ta kokonaan eroon. Siirto laisten lähettämät ra havirrat ova t selvästi suu rempia kuin virallinen ke hitysapu.”

ihmiset ”Ilman apua liikkeelle, pakotetaan aihtoehtoa kun muuta v ysyhteistyötä ei ole. Kehit men etujen ei tehdä Suo ta, vaan näkökulmas en.” kehitysmaid

SOLIDAARISUU

Kehitysyhteistyöllä on merkitystä

Huhtikuussa valittava eduskunta päättää kautensa samaan aikaan kuin YK:n asettamien vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu. Kehityspoliittiset päätökset ovat hallitusneuvotteluissa tärkeässä asemassa – ei vain Suomen, vaan koko maailman hyvinvoinnin kannalta.

Erkki Tuomio ja, Sosialidemo kraatit

mäki, Paavo Arhin liitto Vasemmisto

istyöllä ”Kehitysyhte arempaa tuotetaan p Suomi on maailmaa. kemään sitoutunut te työtä ja se kehitysyhteis on oikein.”

milla mäkinen-pottiher

Solidaarisuus on kehitysyhteistyön kumppa- ilmastonmuutokseen käytettyjen varojen nuushankkeita ja lähialueyhteistyötä toteut- tilastointi erikseen on tärkeää. tava kansalaisjärjestö. Meitä, kuten lukuisia Vuosituhattavoitteet työn taustalla muitakin järjestöjä, kiinnostaa se, mitä tuleSolidaarisuus pitää Suomen sitoutumista vaan hallitusohjelmaan kirjataan. YK:n vuosituhattavoitteisiin erittäin tärkeänä. Olemme Kehitysyhteistyön palvelukesMaailman köyhyyden puolittaminen vuoteen kuksen Kepan jäsenenä mukana kampan2015 mennessä ei näytä toteutuvan, mutta jassa, jossa vaaliehdokkaita ja puolueita se ei oikeuta vähentämään ponnisteluja. muistutetaan kansainvälisen vastuun kysymyksistä. Kampanjassa muistutetaan siitä, Maailman ruokakriisi kertoo syvästä köyettä ajankohtaisilla haasteilla on kansainvä- hyydestä. Solidaarisuuden oma toiminta on pitlinen taustansa. käjänteisten kehityshankkeiden toTyö ja pääomat hakevat tuottoa sielteuttamista yhdessä kumppatä, mistä ne sitä eniten saavat. neidemme kanssa. Oma Työ pakenee maihin, joissa kokemuksemme kertoo, työntekijöillä on heikomettä pitkäjänteinen työ mat mahdollisuudet u p ip ri en ”Kehitysmaid tuo myös tuloksia. puolustaa etujaan. sta on Pitkäjänteisen kehitysSolidaarisuuden Pääomat pakenevat vaisuus avu . a yhteistyön avulla rakennetaan a v a tt tu omat hankkeet kesve r o paratiiseihin, huoles parempaa tulevaisuutta. tä is te n jä kittyvät tasa-arvon joten yhteiskuntien nnatan pitkä .” a K edistämiseen ja ihtarvitsemat verotulot tta kumppanuu misten elämän paranjäävät saamatta. Maaasti. Japanin maanjäristyksen ja tsunamin tamiseen työn ja toiilman pelisääntöjä on taja, Sampsa Ka uhrit tarvitsevat nyt apua, ja moni haitilainen meentulon kautta. Työ on muutettava reilummiksi s u m o Koko antanut meille näyttöjä siitä, on edelleen tuen tarpeessa. Katastrofiapu ja siihen työhön Suomen ja pitkäjänteinen kehitysyhteistyö eivät ole että apu menee erittäin hyvin uuden hallituksen on tartuttava. toistensa vastakohtia, molemperille ihmiseltä ihmiselle. Ilmastonmuutos vs. kehitysyhteistyö pia tarvitaan. Vaikka Solidaarisuus ei ole Kehitysyhteistyön määrärahojen osalta Suo- humanitäärisen avun järKansalaisjärjesmi on sitoutunut YK:n suosittelemaan 0,7 töjen toteuttama jestö, olemme auttaneet ”Kehitysyhte istyö ei yksin prosentin osuuteen bruttokansantulosta. kehitysyhteistyö kohdemaitamme luonratkaise glo Tavoitetta ei ole yhtä poikkeusta lukuun otta- n o n k a t a s t r o f e i s s a . on tärkeä osa baalia tasaarvo-ongelm matta saavutettu. Viime vuoden 0,55 prosen- Mitch-myrsk yn tuSuomen kehiaa, mutta e i tin BKTL-osuudesta on päästävä eteenpäin, hoissa Nicaraguassa tyspolitiikkaa. sitä ilmanka an ratkaista ja sitoutumisesta on pidettävä kiinni. Järjestöjen työ rakensimme asuntoja . Laatuun on panostettav Kehitysyhteistyön rahoitukselle on tullut talonsa menettäneille on kansalaistaa yhtä paljon kuin määrä uusia haasteita ilmastonmuutoksesta ja sen son vaikuttamisja Somalimaan kuivuusän.” torjuntaan sitoutumisesta. Ilmastonmuutok- ongelmassa järjestimme ta ja usein keino Björn Månss on, sen torjunta on välttämätöntä, mutta siihen vesikuljetuksia. toimia siellä, minRuotsalaine n tulee olla erillisiä resursseja. Kehitysmaat ne valtion toimin ei Luonnonmullistukset aikansanpuolu e eivät ole ilmastonmuutokseen syyllisiä, eikä päästä. Kansalaisjärjesheuttavat valtavia inhimillisiä niiden kehitykseen luvattuja resursseja voi töt tuovat kehitysyhteistyön kärsimyksiä, ja meidän on autettava siirtää ilmastonmuutoksen torjuntaan. Siksi hädässä olevia. Apua tarvitaan usein nopetoteutukseen omaa osaamistaan ja 6 Solidaarisuus 1/2011

t

äki, Vihreä Anni Sinnem

sitoutumista. Kehitysyhteistyön tulee myös olla ihmisoikeustyötä ja Suomen kehityspolitiikan tulee edistää ihmisoikeuksien toteutumista. tarja kantola

Kirjoittaja on Solidaarisuuden hallituksen puheenjohtaja. Eduskuntavaaliehdokkaiden sitaatit on poimittu Kepan ja Paasikivi-seuran järjestämästä ulkopoliittisesta vaalipaneelista 1. maaliskuuta.

seen solidaa ”Kansainväli a voi osallistu risuuteen ei kun Suomi vasta sitten, i. llut valmiiks on maana tu päivää tule!” ta is a ll e s n ä Eih mäki, Paula Lehto Keskusta

”Suomen tu lisi panostaa naisten ase man paranta miseen, hyv än hallinnon kehittämise en ja koulutuksee n, koska niis sä olemme asia ntuntijoita.” Sari Palm, K

”Kehitysyhte istyötä tulisi viedä kriisia vun suuntaa n. Oma ajattelu ei saa sammua maailmanp arantamisen euforiassa.” Vesa-Matti S aarakkala, Perussuoma laiset

ristillisdemo

kraatit

Lähialueyhteistyötä ei pidä unohtaa Solidaarisuus toteuttaa lähialueyhteistyötä Venäjän Karjalassa. Olemme yksi harvoista lähialueyhteistyötä tekevistä järjestöistä, mutta meillä on avusta hyviä kokemuksia. Olemme toteuttaneet erinomaisiksi arvioituja hankkeita perheväkivallan ehkäisyssä, vanhustyössä ja nuorten parissa Sortavalassa ja Värtsilässä. Lähialuemäärärahat ovat laskeneet voimakkaasti valtion budjeteissa siitä huolimatta, että ulkoministeriön teettämä evaluointi kiitteli kansalaisjärjestöhankkeita. Järjestöille lähialuetuki on hankala, koska sitä myönnetään pääsääntöisesti vain vuodeksi kerrallaan ja määrärahat ovat pieniä. Lähialuetukeen tarvitaan pitkäjänteisempää suunnittelua ja pidempiä rahoituskausia. (TK) Solidaarisuus 1/2011 7


S UGANDASSA

SOLIDAARISUU

kolme tervettä lasta. COFCAWEn koulutukset muuttivat minun ja perheeni elämän”, perheenisä kiittelee. Järjestöjen yhteistyö saa miehen rohkaisevan viestin perille niillekin, jotka eivät pääse koulutuksiin paikan päälle.

Kumppaneina

Verkostoituminen vie viestiä eteenpäin

KOHTI KEHITYSTÄ

UMWAn ja COFCAWEn yhteiset radio-ohjelmat tavoittavat noin miljoona kuulijaa 15 läänissä. Mama FM tavoittaa myös miehet, joita on joskus vaikea saada osallistumaan perheväkivalta- ja hiv/ aids-koulutuksiin. The Other Voice -lehtiliite ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Siitä on tullut erittäin tärkeä kanava saada lasten ja naisten ääni kuulumaan. Lisäksi COFCAWEn koulutuksissa jaetaan UMWAn perheväkivallan uhreille tarkoitetun ilmaisen tukipalvelun puhelinnumero. ”On hienoa, että voimme tehdä yhteistyötä”, sanoo UMWAn toiminnanjohtaja Margaret Sentamu. ”Yhdessä olemme paljon vahvempia taistelussa tätä ongelmaa vastaan, joka koskettaa meitä kaikkia”, hän lisää. Tuloksellinen kehitysyhteistyö perustuu tiiviiseen verkostoitumiseen. Sitä edustaa parhaimmillaan myös UMWAn ja COFCAWEn välinen kumppanuus, jonka kautta muutetaan ugandalaisten yhteisöjen tulevaisuutta. Maassa, jossa kylissä jopa 20 prosenttia väestöstä saattaa olla hiv-positiivisia, voimien yhdistämisen arvo on mittaamaton. ”Kumppanuudessa on taianomaista voimaa”, toteavat järjestöjen toiminnanjohtajat yhteen ääneen.

Solidaarisuuden kumppanijärjestöt taistelevat Ugandassa yhdessä perheväkivaltaa ja hiv/aidsia vastaan. Yhteistyö on kehittynyt vuosien mittaan luonnolliseksi työtavaksi. Kumppanit toteavatkin yksimielisesti, että yhdessä kehitystä on paljon helpompi edistää. ”Suuren joukon ääni kuuluu kauemmas kuin yhden ihmisen”, sanoo COFCAWEn hallituksen puheenjohtaja John Kyakulaga.

Vaalihumu lisää perheväkivaltaa Poliittiset erimielisyydet perheiden sisällä saattavat johtaa väkivaltaan, joskus jopa väkivaltaiseen kuolemaan. Tästä kärsivät erityisesti naiset, joiden odotetaan äänestävän aviomiehensä ehdokasta. UMWAn radioasema Mama FM keskittää vaalien aikana tekemänsä työn naisten oikeuteen äänestää haluamaansa vaihtoehtoa. Viesti kulkee radioaaltoja pitkin ympäri maata, ja tavoittaa sekä miehet että naiset. Perheväkivallan vastaisen tiedottamistyön tukena toimii COFCAWE, joka on asiantuntija niin perheväkivalta- kuin hiv/aids-kysymyksissäkin. ”Hiv/aids tarttuu usein ihmiseltä toiselle juuri perheväkivallan ja seksuaalisen väkivallan seurauksena. Naiset ja lapset ovat tässä suhteessa erityisen haavoittuvaisia. Ugandassa suuri osa seksuaalisesta väkivallasta tapahtuu perheiden sisällä”, kertoo COFCAWEn toiminnanjohtaja Catherine Othieno. Ugandan suurimman sanomalehden New Visionin mukaan esimerkiksi vuonna 2006 poliisin tietoon tuli Ugandassa noin 6000 insestitapausta. Kun monet kansalaisjärjestöt vähentävät toimintaansa vaalien ajaksi, UMWAn työtahti vain kiihtyy. On erittäin tärkeää, ettei vaalien alla tehtävä tiedotustyö keskity pelkkään vaalikampanjointiin. Tiedotusvälineiden tehtävä on myös kannustaa kansalaisia kunnioittamaan toinen toistensa poliittisia mielipiteitä. ”Ugandalaisille naisille vaaliaika on erityisen uhkaavaa. Koska vaalien alla perheväkivaltaa esiintyy entistä enemmän, 8 Solidaarisuus 1/2011

voimistuvat myös sen seuraukset, kuten hiv/aidsin leviäminen. Seksuaalinen väkivalta lisääntyy entisestään vaalihuumassa kasvavan alkoholin käytön myötä”, kertoo UMWAn toiminnanjohtaja Margaret Sentamu. Tukipalveluja perheväkivallan uhreille ja tekijöille on maassa hyvin vähän, joten Mama FM:n lähetykset ovat erittäin tärkeässä asemassa. Radio-ohjelmien myötä ihmisille avautuu mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan ja saada neuvoja, jotka voivat mullistaa heidän maailmansa. Radioon soittavat sekä väkivallasta kärsivät että sitä aiheuttavat. ”Monet kuulijat eivät ole koskaan pysähtyneet miettimään väkivallan syitä tai seurauksia. Se jättää pysyviä jälkiä niin uhreihin kuin väkivallan tekijöihinkin. Radio-ohjelma saa heidät ajattelemaan”, kertoo Mama FM:n kuuluisin radioääni prinssi Ssuuna Charles.

Yhteistyöllä tehoa tiedotukseen COFCAWEn asiantuntijat kertovat perheväkivallan vaikutuksista Mama FM:n lähetyksissä kerran kuussa. Lisäksi he tuottavat asiantuntija-artikkeleita UMWAn julkaisemaan The Other Voice -sanomalehtiliitteeseen, jossa kerrotaan muun muassa väkivallan ja hiv/aidsin suhteesta. ”Meille yhteistyö Mama FM:n kanssa on ollut ainutlaatuinen tilaisuus saada tieto perheväkivallasta ja hiv/aidsista kulkemaan eteenpäin. Radio-ohjelmissa ihmisillä on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan, ja se onkin tehokas vertaistuen menetelmä”, Othieno toteaa. Jotta kynnys radiolähetyksiin osallistumisesta madaltuisi, Mama FM käy myös tekemässä live-lähetyksiä COFCAWEn hiv/aids-yhteisökoulutuksissa. ”Perheväkivalta oli ennen meillä jokapäiväistä”, kertoo COFCAWEn koulutuksiin osallistutunut perheenisä suorassa radiolähetyksessä Buson kylässä. ”Itse olen ollut monesti oikeudessa ja kerran vankilassakin väkivaltaisen käytökseni vuoksi. Muistan, miten vaikeaa minulle oli katsoa vaimoani silmiin sen jälkeen, kun olin ollut väkivaltainen häntä kohtaan.” ”Toinen meistä on hiv-positiivinen. Koulutuksissa ymmärsin, mitä käyttäytymiseni kotona aiheutti. Opin myös käyttämään kondomia, jottei hi-virus leviäisi perheessäni. Nyt meillä on

teksti ja kuvat: milla mäkinen-pottiher

COFCAWEn työssä mukana olevat tytöt laulavat seksuaaliterveyden tärkeydestä UMWAn järjestämässä tapahtumassa Kampalassa.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden sukupuolten välisen tasa-arvo-ohjelman koordinaattori.

Uusi yhteistyökumppani ACE tähtää kansainvälisille markkinoille Solidaarisuuden uusi kumppani Ugandassa on paikallisten pienviljelijäosuuskuntien yhteenliittymä Myanzi Area Cooperative Enterprise (ACE). ACEssa mukana olevat tuottajat ovat ammattilaisia, jotka kaipaavat tukea markkinoidensa laajentamiseksi. Valmiilla osuuskunnalla on hyvät edellytykset kehittää jäsentensä toimeentuloa. Solidaarisuuden työllä autetaan pienviljelijöitä parantamaan itse omaa asemaansa. Viljelijöille järjestetään koulutusta ja vertaistukiohjausta sekä kehitetään tuotantovälineitä. Markkinoille pääsy helpottuu ja myyntikate kasvaa. Solidaarisuus auttaa viljelijöitä myös liittymään Reilun kaupan järjestelmään. Myanzin alueellisen osuuskunnan toiminnanjohtaja Benard Bamwenda tuntee paikallisten markkinoiden ongelmat, kuten korkeat tuotantokustannukset ja alhaisen tuottavuuden. ”Viljelijät ovat sitoutuneita osuuskuntien kehittämiseen ja innostuneita tekemään uudistuksia tuotannon lisäämiseksi” Bamwenda sanoo. ”Solidaarisuuden tuella saamme nyt osuuskunnallemme mahdollisuuden nousta

seuraavalle tasolle. Olemme saaneet paljon tukea Solidaarisuuden muilta kumppaneilta jo hankkeen suunnittelussa.” Ugandan ilmasto ja hedelmällinen maaperä soveltuvat hyvin viljelyyn, mutta ylijäämätuotanto jää usein myymättä markkinointitaitojen puutteen vuoksi. Osuuskuntaliike edustaa pienviljelijöitä suoraan ja lisää viljelijöiden vaikutusvaltaa.

Viljelijöiden yhteistyöllä tuotannon laatu ja kate kasvavat. ”Unelmani on, että vielä joku päivä saisimme vietyä kahviamme ja hedelmiämme ulkomaille, ehkä jopa Eurooppaan asti!” sanoo Bamwenda. sofia reenkola

Kirjoittaja on toiminnanjohtajan assistentti Solidaarisuudessa.

teemu sokka

Kehityksen edellytyksenä on, että osataan puhaltaa yhteen hiileen. Solidaarisuuden kumppanien Uganda Media Women’s Associationin, UMWAn, ja Concern for Children and Women Empowermentin, COFCAWEn, yhteispeli perheväkivallan ja hiv/aids-tartuntojen vähentämiseksi on tuottanut tuloksia. Naisiin kohdistuva väkivalta on Ugandassa yleistä ja juurtunut syvälle kulttuuriin, jonka takia sen eteen tehtävän työn on oltava pitkäjänteistä, asenteiden muutoksiin tähtäävää koulutus- ja valistustyötä. Ugandassa valmistaudutaan alkuvuodesta presidentinvaaleihin, joiden myötä myös perheväkivalta- ja hiv/ aids-kysymykset ponnahtavat pinnalle sekä kotien seinien sisä- että ulkopuolella.

Solidaarisuus 1/2011 9


S UGANDASSA

SOLIDAARISUU

kolme tervettä lasta. COFCAWEn koulutukset muuttivat minun ja perheeni elämän”, perheenisä kiittelee. Järjestöjen yhteistyö saa miehen rohkaisevan viestin perille niillekin, jotka eivät pääse koulutuksiin paikan päälle.

Kumppaneina

Verkostoituminen vie viestiä eteenpäin

KOHTI KEHITYSTÄ

UMWAn ja COFCAWEn yhteiset radio-ohjelmat tavoittavat noin miljoona kuulijaa 15 läänissä. Mama FM tavoittaa myös miehet, joita on joskus vaikea saada osallistumaan perheväkivalta- ja hiv/ aids-koulutuksiin. The Other Voice -lehtiliite ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Siitä on tullut erittäin tärkeä kanava saada lasten ja naisten ääni kuulumaan. Lisäksi COFCAWEn koulutuksissa jaetaan UMWAn perheväkivallan uhreille tarkoitetun ilmaisen tukipalvelun puhelinnumero. ”On hienoa, että voimme tehdä yhteistyötä”, sanoo UMWAn toiminnanjohtaja Margaret Sentamu. ”Yhdessä olemme paljon vahvempia taistelussa tätä ongelmaa vastaan, joka koskettaa meitä kaikkia”, hän lisää. Tuloksellinen kehitysyhteistyö perustuu tiiviiseen verkostoitumiseen. Sitä edustaa parhaimmillaan myös UMWAn ja COFCAWEn välinen kumppanuus, jonka kautta muutetaan ugandalaisten yhteisöjen tulevaisuutta. Maassa, jossa kylissä jopa 20 prosenttia väestöstä saattaa olla hiv-positiivisia, voimien yhdistämisen arvo on mittaamaton. ”Kumppanuudessa on taianomaista voimaa”, toteavat järjestöjen toiminnanjohtajat yhteen ääneen.

Solidaarisuuden kumppanijärjestöt taistelevat Ugandassa yhdessä perheväkivaltaa ja hiv/aidsia vastaan. Yhteistyö on kehittynyt vuosien mittaan luonnolliseksi työtavaksi. Kumppanit toteavatkin yksimielisesti, että yhdessä kehitystä on paljon helpompi edistää. ”Suuren joukon ääni kuuluu kauemmas kuin yhden ihmisen”, sanoo COFCAWEn hallituksen puheenjohtaja John Kyakulaga.

Vaalihumu lisää perheväkivaltaa Poliittiset erimielisyydet perheiden sisällä saattavat johtaa väkivaltaan, joskus jopa väkivaltaiseen kuolemaan. Tästä kärsivät erityisesti naiset, joiden odotetaan äänestävän aviomiehensä ehdokasta. UMWAn radioasema Mama FM keskittää vaalien aikana tekemänsä työn naisten oikeuteen äänestää haluamaansa vaihtoehtoa. Viesti kulkee radioaaltoja pitkin ympäri maata, ja tavoittaa sekä miehet että naiset. Perheväkivallan vastaisen tiedottamistyön tukena toimii COFCAWE, joka on asiantuntija niin perheväkivalta- kuin hiv/aids-kysymyksissäkin. ”Hiv/aids tarttuu usein ihmiseltä toiselle juuri perheväkivallan ja seksuaalisen väkivallan seurauksena. Naiset ja lapset ovat tässä suhteessa erityisen haavoittuvaisia. Ugandassa suuri osa seksuaalisesta väkivallasta tapahtuu perheiden sisällä”, kertoo COFCAWEn toiminnanjohtaja Catherine Othieno. Ugandan suurimman sanomalehden New Visionin mukaan esimerkiksi vuonna 2006 poliisin tietoon tuli Ugandassa noin 6000 insestitapausta. Kun monet kansalaisjärjestöt vähentävät toimintaansa vaalien ajaksi, UMWAn työtahti vain kiihtyy. On erittäin tärkeää, ettei vaalien alla tehtävä tiedotustyö keskity pelkkään vaalikampanjointiin. Tiedotusvälineiden tehtävä on myös kannustaa kansalaisia kunnioittamaan toinen toistensa poliittisia mielipiteitä. ”Ugandalaisille naisille vaaliaika on erityisen uhkaavaa. Koska vaalien alla perheväkivaltaa esiintyy entistä enemmän, 8 Solidaarisuus 1/2011

voimistuvat myös sen seuraukset, kuten hiv/aidsin leviäminen. Seksuaalinen väkivalta lisääntyy entisestään vaalihuumassa kasvavan alkoholin käytön myötä”, kertoo UMWAn toiminnanjohtaja Margaret Sentamu. Tukipalveluja perheväkivallan uhreille ja tekijöille on maassa hyvin vähän, joten Mama FM:n lähetykset ovat erittäin tärkeässä asemassa. Radio-ohjelmien myötä ihmisille avautuu mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan ja saada neuvoja, jotka voivat mullistaa heidän maailmansa. Radioon soittavat sekä väkivallasta kärsivät että sitä aiheuttavat. ”Monet kuulijat eivät ole koskaan pysähtyneet miettimään väkivallan syitä tai seurauksia. Se jättää pysyviä jälkiä niin uhreihin kuin väkivallan tekijöihinkin. Radio-ohjelma saa heidät ajattelemaan”, kertoo Mama FM:n kuuluisin radioääni prinssi Ssuuna Charles.

Yhteistyöllä tehoa tiedotukseen COFCAWEn asiantuntijat kertovat perheväkivallan vaikutuksista Mama FM:n lähetyksissä kerran kuussa. Lisäksi he tuottavat asiantuntija-artikkeleita UMWAn julkaisemaan The Other Voice -sanomalehtiliitteeseen, jossa kerrotaan muun muassa väkivallan ja hiv/aidsin suhteesta. ”Meille yhteistyö Mama FM:n kanssa on ollut ainutlaatuinen tilaisuus saada tieto perheväkivallasta ja hiv/aidsista kulkemaan eteenpäin. Radio-ohjelmissa ihmisillä on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan, ja se onkin tehokas vertaistuen menetelmä”, Othieno toteaa. Jotta kynnys radiolähetyksiin osallistumisesta madaltuisi, Mama FM käy myös tekemässä live-lähetyksiä COFCAWEn hiv/aids-yhteisökoulutuksissa. ”Perheväkivalta oli ennen meillä jokapäiväistä”, kertoo COFCAWEn koulutuksiin osallistutunut perheenisä suorassa radiolähetyksessä Buson kylässä. ”Itse olen ollut monesti oikeudessa ja kerran vankilassakin väkivaltaisen käytökseni vuoksi. Muistan, miten vaikeaa minulle oli katsoa vaimoani silmiin sen jälkeen, kun olin ollut väkivaltainen häntä kohtaan.” ”Toinen meistä on hiv-positiivinen. Koulutuksissa ymmärsin, mitä käyttäytymiseni kotona aiheutti. Opin myös käyttämään kondomia, jottei hi-virus leviäisi perheessäni. Nyt meillä on

teksti ja kuvat: milla mäkinen-pottiher

COFCAWEn työssä mukana olevat tytöt laulavat seksuaaliterveyden tärkeydestä UMWAn järjestämässä tapahtumassa Kampalassa.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden sukupuolten välisen tasa-arvo-ohjelman koordinaattori.

Uusi yhteistyökumppani ACE tähtää kansainvälisille markkinoille Solidaarisuuden uusi kumppani Ugandassa on paikallisten pienviljelijäosuuskuntien yhteenliittymä Myanzi Area Cooperative Enterprise (ACE). ACEssa mukana olevat tuottajat ovat ammattilaisia, jotka kaipaavat tukea markkinoidensa laajentamiseksi. Valmiilla osuuskunnalla on hyvät edellytykset kehittää jäsentensä toimeentuloa. Solidaarisuuden työllä autetaan pienviljelijöitä parantamaan itse omaa asemaansa. Viljelijöille järjestetään koulutusta ja vertaistukiohjausta sekä kehitetään tuotantovälineitä. Markkinoille pääsy helpottuu ja myyntikate kasvaa. Solidaarisuus auttaa viljelijöitä myös liittymään Reilun kaupan järjestelmään. Myanzin alueellisen osuuskunnan toiminnanjohtaja Benard Bamwenda tuntee paikallisten markkinoiden ongelmat, kuten korkeat tuotantokustannukset ja alhaisen tuottavuuden. ”Viljelijät ovat sitoutuneita osuuskuntien kehittämiseen ja innostuneita tekemään uudistuksia tuotannon lisäämiseksi” Bamwenda sanoo. ”Solidaarisuuden tuella saamme nyt osuuskunnallemme mahdollisuuden nousta

seuraavalle tasolle. Olemme saaneet paljon tukea Solidaarisuuden muilta kumppaneilta jo hankkeen suunnittelussa.” Ugandan ilmasto ja hedelmällinen maaperä soveltuvat hyvin viljelyyn, mutta ylijäämätuotanto jää usein myymättä markkinointitaitojen puutteen vuoksi. Osuuskuntaliike edustaa pienviljelijöitä suoraan ja lisää viljelijöiden vaikutusvaltaa.

Viljelijöiden yhteistyöllä tuotannon laatu ja kate kasvavat. ”Unelmani on, että vielä joku päivä saisimme vietyä kahviamme ja hedelmiämme ulkomaille, ehkä jopa Eurooppaan asti!” sanoo Bamwenda. sofia reenkola

Kirjoittaja on toiminnanjohtajan assistentti Solidaarisuudessa.

teemu sokka

Kehityksen edellytyksenä on, että osataan puhaltaa yhteen hiileen. Solidaarisuuden kumppanien Uganda Media Women’s Associationin, UMWAn, ja Concern for Children and Women Empowermentin, COFCAWEn, yhteispeli perheväkivallan ja hiv/aids-tartuntojen vähentämiseksi on tuottanut tuloksia. Naisiin kohdistuva väkivalta on Ugandassa yleistä ja juurtunut syvälle kulttuuriin, jonka takia sen eteen tehtävän työn on oltava pitkäjänteistä, asenteiden muutoksiin tähtäävää koulutus- ja valistustyötä. Ugandassa valmistaudutaan alkuvuodesta presidentinvaaleihin, joiden myötä myös perheväkivalta- ja hiv/ aids-kysymykset ponnahtavat pinnalle sekä kotien seinien sisä- että ulkopuolella.

Solidaarisuus 1/2011 9


SSA

S SOMALIMAA

Ruohonjuuritasolta

ponnistaa korkealle Roda Hassan on Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston ensimmäinen maahanmuuttajajäsen ja vasta toinen nainen kautta aikain. Hän haaveili jo Somalimaassa asuessaan politiikasta ja halusi päästä vaikuttamaan erityisesti naisten ja lasten tilanteeseen. Somalimaassa naisilla ei vielä 1990-luvun alussa ollut asiaa poliittisiin tehtäviin. Vahvasti klaaneihin perustuvan yhteiskunnan politiikka oli – ja on edelleen – voimakkaan miesvaltaista. Naiset saavat harvoin omasta klaanistaan tukea, ja ilman sitä politiikkaan on lähes mahdotonta päästä mukaan. Hassanin mukaan Somalimaan naiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan voimakkaammin, ja muutoksiakin on saatu aikaan

Naisten oikeudet agendalla

Turun kaupunginvaltuutettu Roda Hassan haluaa vaikuttaa niin Suomessa kuin Somalimaassakin. on muuttunut negatiivisemmaksi. Toisaalta olen saanut hyvää palautetta kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon pääsemisestä ja minut on otettu hyvin vastaan, joten eihän sitä koskaan tiedä”, Hassan arvioi mahdollisuuksiaan päästä ensimmäisenä maahanmuuttajana eduskuntaan.

esimerksi koulutuksen ja työllisyyden suhteen. ”Valtion puolesta tytöt ja pojat ovat koulutuksessa samalla viivalla. Tytöt jäävät kuitenkin alakynteen, sillä perheet haluavat kouluttaa ensisijaisesti poikansa. Kaikkia lapsia ei ole aina varaa lähettää kouluun”, Hassan kertoo.

Ssuuna Charles Lwangalla on prinssin arvonimi. Paljon tärkeämpääSuomi hänelle tarjosi on väylän vaikuttaa Hassan asettui Turkuun ja aloitti työskentelyn perheväkivallan vastaisen radio-ohjelman somalinkielen tulkkina. Veri veti uudessakin kuulijakunta, joka valitsi hänet Kampalan kotimaassa politiikkaan, ja vuosituhannen suosituimmaksi radioääneksi.vaihteessa hän pääsi ensiyrittämällä läpi kau-

i hyvä ”Minulle jä että mieli siitä, llistui Suomi osa uden Solidaarisu aan alim kautta Som .” vaaleihin

Demokratian mallia Somalimaahan Somalimaassa järjestettiin viime kesäkuussa onnistuneet presidentinvaalit. Valta vaihtui rauhallisesti ja uuteen hallitukseen nousi kolme naisministeriä. Hassan oli Solidaarisuuden lähettämänä vaalitarkkailijana paikan päällä. ”En malttanut pitää taukoja ollenkaan. Seurasin tilannetta aamusta iltaan hyvin jännittyneenä. Kävin välissä vain nopeasti syömässä tai pienellä kahvitauolla”, Hassan muistelee. Onnistuneilla vaaleilla on suuri merkitys Somalimaan tulevaisuudelle ja sen itsenäiseksi tunnustamiselle. Toistaiseksi yksikään valtio ei ole maan itsenäisyyttä tunnustanut, mutta ehkä demokratian toimiminen vie tavoitetta eteenpäin. Demokratia ja vaalit ovat uusia asioita somalimaalaisille, mutta muutos on otettu hyvin vastaan. Hassan on pitänyt Somalimaassa koulutuksia demokratiakysymyksistä ja kertonut Suomen toimintamalleista. Monet kunnallispoliitikot haluavat täysipäiväistä palkkaa luottamustehtävistään, mutta Hassan on kertonut heille, ettei Suomessakaan makseta valtuustotyöstä kuin kokouspalkkioita. Somalimaalaisilla on demokratiassa vielä paljon opettelemista. Muutoksia halutaan nopeasti ja tehokkaasti, mutta ne vaativat kärsivällisyyttä. ”Itsekin ihmettelin alussa, miksi päätöksissä kestää niin kauan. Nyt kuitenkin ymmärrän, että hidas päätöksentekoprosessi on kansalaisten etu. Asiat tutkitaan tarkkaan ja mietitään monelta eri kantilta, jolloin osataan tehdä hyvä päätös”, Hassan sanoo.

punginvaltuustoon Turun Vihreiden listoilta. Nyt Hassan tähtää eduskuntaan. ”Olen ollut jo pitkään ruohonjuuritasolla; tämä on kolmas kauteni kaupunginvaltuutettuna. Kansanedustajana pääsisin vaikuttamaan paremmin ulkopolitiikkaan ja tekemään ylipäänsä enemmän kuin paikallistasolla”, Hassan sanoo. Hänen mukaansa monet suomalaiset ovat ennakkoluuloisia niin maahanmuuttajia kuin poliitikkojakin kohtaan – eivätkä taantuma ja vaalirahasotku ole ainakaan parantaneet asenteita. ”Taantuma tekee tilanteestani vaikeamman, sillä suhtautuminen maahanmuuttajiin

marja tiilikainen

10 Solidaarisuus 1/2011

Roda Hassan oli UCID-puolueen vihreäasuisten kannattajien ympäröimänä Solidaarisuuden vaalitarkkailijana viime kesänä Somalimaassa.

Tulevaisuudessa Roda Hassan on kiinnostunut vaikuttamaan myös omassa maassaan. Toistaiseksi ajatus on kuitenkin hyllyllä, sillä lapset pitävät Hassanin tiiviisti kiinni Suomessa. Hassan uskoo kaiken olevan kuitenkin mahdollista, jos naisten oikeudet kehittyvät samaan tahtiin kuin tähän asti. Hassan muistelee viime kesän vaalitarkkailumatkaa lämmöllä. ”Naisia näkyi joka puolella ja suurin osa äänestäjistä oli naisia. Naiset todella haluavat muutosta”, Hassan sanoo. Muutos on ollut nopeaa. Hassanin mukaan uusi hallitus ajaa naisten asioita selvästi enemmän kuin aikaisemmat, ja kolmella naisministereillä on vapaat kädet ajaa naisten oikeuksia omien vastuualueidensa ulkopuoleltakin. Merkittävää on, että naisten oikeuksia ajavat hallituksessa myös miehet.

Tie Somalimaasta Suomeen Roda Hassan on asunut Suomessa 20 vuotta. Somalimaasta kotoisin oleva Hassan joutui pakenemaan kotimaastaan vuonna 1990. Vastavalmistunut sihteeri muutti Etelä-Somaliaan työnhakuun viisi vuotta aiemmin, mutta huonontuva turvallisuustilanne ajoi Hassanin pakoon. Päämääränä oli Ruotsi, mutta suomalainen rajavartija teki nuoreen Hassaniin niin hyvän vaikutuksen, että matka katkesi Suomeen. ”Tulin Suomeen ensimmäisten somalien joukossa. Alku oli todella rankkaa ja epävarmaa. En tiennyt yhtään, miten minun kävisi, jos minut käännytettäisiin takaisin Somaliaan, jossa jouduin pelkäämään henkeni edestä”, Hassan muistelee pakolaisuutensa alkuaikoja. Reilun vuoden odotuksen jälkeen Hassan sai Perniöstä kuntapaikan ja on asunut Varsinais-Suomessa siitä lähtien. Hän toimii luottamustehtäviensä lisäksi Turun kaupungin virallisena somalinkielen tulkkina. Hassanilla on kuusi lasta. (KV)

kaisa väkiparta

Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

ILMASTONMUUTOS huolestuttaa Somotossa

Efrain Vasquez pelkää, että lisääntyvä kuivuus tekee pian lypsylehmien kasvattamisen mahdottomaksi Somoton ympäristössä. Samaa mieltä ovat Keski-Amerikan ilmastotutkijat, jotka ennustavat, että kolmen tai neljän vuosikymmenen kuluessa lämpötila kohoaa Nicaraguassa lähes kaksi astetta. Jos niin tapahtuu, kuivimpien alueiden vesitalous saattaa järkkyä niin pahasti, että maatalouden jatkaminen ei enää onnistu entisin keinoin. Vasquez on mukana Solidaarisuuden kokeiluhankkeessa, missä etsitään uusia vaihtoehtoja siltä varalta, että Pohjois-Nicaraguan pienviljelijät joutuvat muuttamaan tuotantotapojaan. Vasquez kasvattaa Solidaarisuuden hankkimia vuohia. Vuohitarha on

jukka pakkala

SOLIDAARISUU

liitetty tuotantoketjuun, jonka toisessa päässä on osuuskuntien juustola. Tänä vuonna osuuskuntien juustolasta saadaan ensimmäiset erät kutunjuustoa paikallisille markkinoille. ”Vuohien kasvatus on käynnistynyt hyvin”, Vasquez toteaa, vaikka hänen naapurinsa valittavatkin, että kohta vuohet hyppivät piikkilankojen yli syömään ihmisten vähiä vihanneksia. Piintyneet ennakkoluulot ovat usein

esteenä uusien tuotantotapojen omaksumiselle. Vuohien kasvatuksen lisäksi mahdollisiin uusiin tuotantovaihtoehtoihin voivat kuulua kaktuskasvien kasvattaminen, mehiläistenhoito, kuiville alueille soveltuva metsätalous sekä käsityö- ja pienteollisuuselinkeinojen kehittäminen. jukka pakkala

Kirjoittaja on Solidaarisuuden maakoordinaattori Nicaraguassa.

Solidaarisuus 1/2011 11


SSA

S SOMALIMAA

Ruohonjuuritasolta

ponnistaa korkealle Roda Hassan on Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston ensimmäinen maahanmuuttajajäsen ja vasta toinen nainen kautta aikain. Hän haaveili jo Somalimaassa asuessaan politiikasta ja halusi päästä vaikuttamaan erityisesti naisten ja lasten tilanteeseen. Somalimaassa naisilla ei vielä 1990-luvun alussa ollut asiaa poliittisiin tehtäviin. Vahvasti klaaneihin perustuvan yhteiskunnan politiikka oli – ja on edelleen – voimakkaan miesvaltaista. Naiset saavat harvoin omasta klaanistaan tukea, ja ilman sitä politiikkaan on lähes mahdotonta päästä mukaan. Hassanin mukaan Somalimaan naiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan voimakkaammin, ja muutoksiakin on saatu aikaan

Naisten oikeudet agendalla

Turun kaupunginvaltuutettu Roda Hassan haluaa vaikuttaa niin Suomessa kuin Somalimaassakin. on muuttunut negatiivisemmaksi. Toisaalta olen saanut hyvää palautetta kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon pääsemisestä ja minut on otettu hyvin vastaan, joten eihän sitä koskaan tiedä”, Hassan arvioi mahdollisuuksiaan päästä ensimmäisenä maahanmuuttajana eduskuntaan.

esimerksi koulutuksen ja työllisyyden suhteen. ”Valtion puolesta tytöt ja pojat ovat koulutuksessa samalla viivalla. Tytöt jäävät kuitenkin alakynteen, sillä perheet haluavat kouluttaa ensisijaisesti poikansa. Kaikkia lapsia ei ole aina varaa lähettää kouluun”, Hassan kertoo.

Ssuuna Charles Lwangalla on prinssin arvonimi. Paljon tärkeämpääSuomi hänelle tarjosi on väylän vaikuttaa Hassan asettui Turkuun ja aloitti työskentelyn perheväkivallan vastaisen radio-ohjelman somalinkielen tulkkina. Veri veti uudessakin kuulijakunta, joka valitsi hänet Kampalan kotimaassa politiikkaan, ja vuosituhannen suosituimmaksi radioääneksi.vaihteessa hän pääsi ensiyrittämällä läpi kau-

i hyvä ”Minulle jä että mieli siitä, llistui Suomi osa uden Solidaarisu aan alim kautta Som .” vaaleihin

Demokratian mallia Somalimaahan Somalimaassa järjestettiin viime kesäkuussa onnistuneet presidentinvaalit. Valta vaihtui rauhallisesti ja uuteen hallitukseen nousi kolme naisministeriä. Hassan oli Solidaarisuuden lähettämänä vaalitarkkailijana paikan päällä. ”En malttanut pitää taukoja ollenkaan. Seurasin tilannetta aamusta iltaan hyvin jännittyneenä. Kävin välissä vain nopeasti syömässä tai pienellä kahvitauolla”, Hassan muistelee. Onnistuneilla vaaleilla on suuri merkitys Somalimaan tulevaisuudelle ja sen itsenäiseksi tunnustamiselle. Toistaiseksi yksikään valtio ei ole maan itsenäisyyttä tunnustanut, mutta ehkä demokratian toimiminen vie tavoitetta eteenpäin. Demokratia ja vaalit ovat uusia asioita somalimaalaisille, mutta muutos on otettu hyvin vastaan. Hassan on pitänyt Somalimaassa koulutuksia demokratiakysymyksistä ja kertonut Suomen toimintamalleista. Monet kunnallispoliitikot haluavat täysipäiväistä palkkaa luottamustehtävistään, mutta Hassan on kertonut heille, ettei Suomessakaan makseta valtuustotyöstä kuin kokouspalkkioita. Somalimaalaisilla on demokratiassa vielä paljon opettelemista. Muutoksia halutaan nopeasti ja tehokkaasti, mutta ne vaativat kärsivällisyyttä. ”Itsekin ihmettelin alussa, miksi päätöksissä kestää niin kauan. Nyt kuitenkin ymmärrän, että hidas päätöksentekoprosessi on kansalaisten etu. Asiat tutkitaan tarkkaan ja mietitään monelta eri kantilta, jolloin osataan tehdä hyvä päätös”, Hassan sanoo.

punginvaltuustoon Turun Vihreiden listoilta. Nyt Hassan tähtää eduskuntaan. ”Olen ollut jo pitkään ruohonjuuritasolla; tämä on kolmas kauteni kaupunginvaltuutettuna. Kansanedustajana pääsisin vaikuttamaan paremmin ulkopolitiikkaan ja tekemään ylipäänsä enemmän kuin paikallistasolla”, Hassan sanoo. Hänen mukaansa monet suomalaiset ovat ennakkoluuloisia niin maahanmuuttajia kuin poliitikkojakin kohtaan – eivätkä taantuma ja vaalirahasotku ole ainakaan parantaneet asenteita. ”Taantuma tekee tilanteestani vaikeamman, sillä suhtautuminen maahanmuuttajiin

marja tiilikainen

10 Solidaarisuus 1/2011

Roda Hassan oli UCID-puolueen vihreäasuisten kannattajien ympäröimänä Solidaarisuuden vaalitarkkailijana viime kesänä Somalimaassa.

Tulevaisuudessa Roda Hassan on kiinnostunut vaikuttamaan myös omassa maassaan. Toistaiseksi ajatus on kuitenkin hyllyllä, sillä lapset pitävät Hassanin tiiviisti kiinni Suomessa. Hassan uskoo kaiken olevan kuitenkin mahdollista, jos naisten oikeudet kehittyvät samaan tahtiin kuin tähän asti. Hassan muistelee viime kesän vaalitarkkailumatkaa lämmöllä. ”Naisia näkyi joka puolella ja suurin osa äänestäjistä oli naisia. Naiset todella haluavat muutosta”, Hassan sanoo. Muutos on ollut nopeaa. Hassanin mukaan uusi hallitus ajaa naisten asioita selvästi enemmän kuin aikaisemmat, ja kolmella naisministereillä on vapaat kädet ajaa naisten oikeuksia omien vastuualueidensa ulkopuoleltakin. Merkittävää on, että naisten oikeuksia ajavat hallituksessa myös miehet.

Tie Somalimaasta Suomeen Roda Hassan on asunut Suomessa 20 vuotta. Somalimaasta kotoisin oleva Hassan joutui pakenemaan kotimaastaan vuonna 1990. Vastavalmistunut sihteeri muutti Etelä-Somaliaan työnhakuun viisi vuotta aiemmin, mutta huonontuva turvallisuustilanne ajoi Hassanin pakoon. Päämääränä oli Ruotsi, mutta suomalainen rajavartija teki nuoreen Hassaniin niin hyvän vaikutuksen, että matka katkesi Suomeen. ”Tulin Suomeen ensimmäisten somalien joukossa. Alku oli todella rankkaa ja epävarmaa. En tiennyt yhtään, miten minun kävisi, jos minut käännytettäisiin takaisin Somaliaan, jossa jouduin pelkäämään henkeni edestä”, Hassan muistelee pakolaisuutensa alkuaikoja. Reilun vuoden odotuksen jälkeen Hassan sai Perniöstä kuntapaikan ja on asunut Varsinais-Suomessa siitä lähtien. Hän toimii luottamustehtäviensä lisäksi Turun kaupungin virallisena somalinkielen tulkkina. Hassanilla on kuusi lasta. (KV)

kaisa väkiparta

Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

ILMASTONMUUTOS huolestuttaa Somotossa

Efrain Vasquez pelkää, että lisääntyvä kuivuus tekee pian lypsylehmien kasvattamisen mahdottomaksi Somoton ympäristössä. Samaa mieltä ovat Keski-Amerikan ilmastotutkijat, jotka ennustavat, että kolmen tai neljän vuosikymmenen kuluessa lämpötila kohoaa Nicaraguassa lähes kaksi astetta. Jos niin tapahtuu, kuivimpien alueiden vesitalous saattaa järkkyä niin pahasti, että maatalouden jatkaminen ei enää onnistu entisin keinoin. Vasquez on mukana Solidaarisuuden kokeiluhankkeessa, missä etsitään uusia vaihtoehtoja siltä varalta, että Pohjois-Nicaraguan pienviljelijät joutuvat muuttamaan tuotantotapojaan. Vasquez kasvattaa Solidaarisuuden hankkimia vuohia. Vuohitarha on

jukka pakkala

SOLIDAARISUU

liitetty tuotantoketjuun, jonka toisessa päässä on osuuskuntien juustola. Tänä vuonna osuuskuntien juustolasta saadaan ensimmäiset erät kutunjuustoa paikallisille markkinoille. ”Vuohien kasvatus on käynnistynyt hyvin”, Vasquez toteaa, vaikka hänen naapurinsa valittavatkin, että kohta vuohet hyppivät piikkilankojen yli syömään ihmisten vähiä vihanneksia. Piintyneet ennakkoluulot ovat usein

esteenä uusien tuotantotapojen omaksumiselle. Vuohien kasvatuksen lisäksi mahdollisiin uusiin tuotantovaihtoehtoihin voivat kuulua kaktuskasvien kasvattaminen, mehiläistenhoito, kuiville alueille soveltuva metsätalous sekä käsityö- ja pienteollisuuselinkeinojen kehittäminen. jukka pakkala

Kirjoittaja on Solidaarisuuden maakoordinaattori Nicaraguassa.

Solidaarisuus 1/2011 11


SSA Valtaosa somalimaalaisista naisista on kuitenkin luku- ja kirjoitustaidottomia, eikä heillä ole kyläkomiteoihin asiaa.

Lukutaito avaa ovia päätöksentekoon

NAISTEN POLIITTISEN OSALLISTUMISEN EDISTÄMINEN

alkaa pienillä askeleilla Somalimaassa miehet hallitsevat vahvasti päätöksentekoa pienistä päivittäisen elämän valinnoista aina poliittiseen päättämiseen asti. Vaikka maan perustuslain mukaan kaikilla somalimaalaisilla on tasapuolinen oikeus osallistua maan poliittiseen elämään, naisten osallistuminen erityisesti paikallistasolla on vielä vähäistä. Muutos on kuitenkin käynnissä, ja se alkaa luku- ja kirjoitustaito-opetuksesta – kuten Suomessakin aikoinaan.

Somalimaan poliittinen järjestelmä on moniulotteinen ja perustuu pitkälti klaaneihin. Paikallistason päätöksenteosta vastaavat kyläkomiteat, joita johtavat kylien päämiehet. Somalimaassa klaanijärjestelmä on erittäin vahva, ja kylätason päättäjät valitaan arvovaltaisimmasta klaanista. Verisukulaisuuteen perustuva klaanin jäsenyys periytyy isältä lapselle, mutta naiset vaihtavat avioitumisen myötä miehensä klaaniin. Nainen ei nykyisessä järjestelmässä voi päästä kylän johtajaksi, sillä päämiesasema periytyy mieheltä toiselle. Sen sijaan kyläkomiteoissa on toisinaan varakkuutensa ansiosta yhteisöissään arvostettuja naisjäseniä.

”Naisten mahdollisuus ansaita ja omistaa on erittäin rajattu, sillä heidän velvollisuuksiinsa kuuluu pitää huolta taloudellisesti sekä omasta että miehensä perheestä. Naiset ovat siis kahden klaanin välissä, ja vaurastuminen on hyvin vaikeaa”, kertoo somalimaalaisten naisjärjestöjen kattojärjestön ja Solidaarisuuden kumppanijärjestö Nagaadin Buraon toimiston ohjelmapäällikkö Ahmed Ali. ”Näin ollen naiset eivät pääse paikallistason poliittisen vaikuttamisen piireihin eivätkä voi kustantaa omia vaalikampanjoitaan.” Luku-, lasku- ja kirjoitustaidoton on helppo hiljentää sekä kotona että sen ulkopuolella. Somalimaassa varsinkin syrjäkylissä lukutaidottomien naisten ja tyttöjen määrä on hälyttävä. Nagaad lähtee siitä, että naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseksi tehtävä työ on aloitettava ongelman juuresta – luku- ja laskutaito-opetuksesta. ”Luku- ja laskutaidon kehityttyä naiset pystyvät laskemaan tulonsa ja menonsa, sekä perustamaan esimerkiksi oman pienyrityksen miehistään riippumattomina. Tätä kautta naisille avautuu myös polku kohti poliittista päätöksentekoa”, Ahmed Ali toteaa. Lukutaidon valtavaan voimaan uskotaan laajalti. ”Saavuttamalla lukutaidon naisista tulee taloudellisesti itsenäisempiä ja he osallistuvat aktiivisemmin maansa sosiaaliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen elämään. Lukutaito on kriittinen edellytys kehitykselle ja vauraudelle”, toteaa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon. Lukutaitoiset äidit vievät kehitystä eteenpäin kouluttamalla lapsensakin.

suhur abdi

Vaikka Somalimaan naiset kohtaavat vielä paljon haasteita poliittisen osallistumisensa tiellä, merkittäviä muutoksiakin on jo näköpiirissä. Naisten yhteiskunnallinen osallistuminen on rauhan aikana lisääntynyt, ja naiset ovat olleet aktiivisesti mukana maan jälleenrakentamisessa. Naiset alkavat myös itsenäistyä ja vaatia omia oikeuksiaan. Joulukuussa 2010 Buraon yliopistosta valmistui 41 nuorta naista liiketalouden ja yhteisökehityksen kurssilta. ”Somalimaassa naisten asema alkaa muuttua. Perheet lähettävät yhä useammin tytötkin kouluun, ja näistä tytöistä kasvaa tulevaisuuden päättäjiämme”, sanoo rehtori Ismael Aralle ylpeänä. Kehityksen edistämisessä naisten rooli juuri paikallistason politiikassa on ratkaisevaa. Naiset vievät viestin perheisiin ja tuovat politiikkaan heitä itseään koskevia asioita. Useilla kehitysyhteistyön asiantuntijafoorumeilla onkin todettu, että demokratiaan ja rauhaan perustuvaa, tasa-arvoista kehitystä ei voida saavuttaa ilman naisten osallistumista kaikilla poliittisilla tasoilla. Vaikka työsarkaa Somalimaassa on vielä jäljellä, maan naiset uskovat vahvasti omaan tulevaisuuteensa. Somalimaassa odotetaan paraikaa paikallisvaaleja, joissa naisilla on jälleen uusi näytön paikka. milla mäkinen-pottiher

Tytön koulutus vie koko yhteisöä eteenpäin ”Naiset ovat Somalimaan yhteiskunnan perusta ja maan tulevaisuus lepää nuorten naisten käsissä”, toteaa Buraon yliopiston rehtori Ismael Aralle. ”Kouluttamalla yhden tytön koulutat kokonaisen yhteisön. Kouluttamalla yhden pojan koulutat vain ja ainoastaan yhden pojan”, tiivistää puolestaan Solidaarisuuden kumppanijärjestön Candlelight for Health and Educationin (CLHE) edustaja Mohammed Roble. Vaikka askeleet kohti naisten poliittista osallistumista ovat pieniä ja tie välillä mutkainen, jokainen askel on merkittävä. Vaikutukset näkyivät niin Somalimaassa kesäkuussa 2010 pidetyissä presidentinvaaleissa kuin sen jälkeen pystytetyssä uudessa hallituksessakin. Somalimaan kahden kamarin parlamenttijärjestelmään pohjautuvaa keskushallintoa johtaa viideksi vuodeksi valittava presidentti. Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautuneeseen Somalimaahan valittiin uusi presidentti kesäkuussa 2010. Nagaad koulutti vaaleja edeltävänä aikana 1400 naista vaalityöntekijöiksi. Vaalipäivänä naisia näkyi monessa äänestyspaikassa puolueiden edustajina sekä vaalikomissiota edustavina virkailijoina, jopa äänestyspisteiden vastuutehtävissä. Naisia nähtiin joukoittain myös vaaliuurnilla. Lukutaidottomat naiset rekisteröityivät äänestäjiksi käyttäen sormenjälkeään puumerkkinään. Valtion vaalikampanjassa korostettiin sitä, että myös luku- ja kirjoitustaidottomat pääsevät äänestämään. Äänestäminen onnistuu piirtämällä rasti valitun ehdokkaan puolueen tunnusmerkin kohdalle. Näin myös lukutaidottomia ihmisiä kannustettiin osallistumaan yhteiskuntansa rakentamiseen. Somalimaan presidentinvaalien ehdokkaat olivat kaikki miehiä, mutta uuden hallituksen astuttua valtaan valittiin ministereiden joukkoon myös kolme naista. Tämä oli historiallinen teko, jolla osoitettiin naisten poliittisen osallistumisen vahvistumista korkean tason politiikassa.

12 Solidaarisuus 1/2011

Naiset rakentavat Somalimaan tulevaisuuden

marja tiilikainen

S SOMALIMAA

SOLIDAARISUU

Solidaarisuus 1/2011 13


SSA Valtaosa somalimaalaisista naisista on kuitenkin luku- ja kirjoitustaidottomia, eikä heillä ole kyläkomiteoihin asiaa.

Lukutaito avaa ovia päätöksentekoon

NAISTEN POLIITTISEN OSALLISTUMISEN EDISTÄMINEN

alkaa pienillä askeleilla Somalimaassa miehet hallitsevat vahvasti päätöksentekoa pienistä päivittäisen elämän valinnoista aina poliittiseen päättämiseen asti. Vaikka maan perustuslain mukaan kaikilla somalimaalaisilla on tasapuolinen oikeus osallistua maan poliittiseen elämään, naisten osallistuminen erityisesti paikallistasolla on vielä vähäistä. Muutos on kuitenkin käynnissä, ja se alkaa luku- ja kirjoitustaito-opetuksesta – kuten Suomessakin aikoinaan.

Somalimaan poliittinen järjestelmä on moniulotteinen ja perustuu pitkälti klaaneihin. Paikallistason päätöksenteosta vastaavat kyläkomiteat, joita johtavat kylien päämiehet. Somalimaassa klaanijärjestelmä on erittäin vahva, ja kylätason päättäjät valitaan arvovaltaisimmasta klaanista. Verisukulaisuuteen perustuva klaanin jäsenyys periytyy isältä lapselle, mutta naiset vaihtavat avioitumisen myötä miehensä klaaniin. Nainen ei nykyisessä järjestelmässä voi päästä kylän johtajaksi, sillä päämiesasema periytyy mieheltä toiselle. Sen sijaan kyläkomiteoissa on toisinaan varakkuutensa ansiosta yhteisöissään arvostettuja naisjäseniä.

”Naisten mahdollisuus ansaita ja omistaa on erittäin rajattu, sillä heidän velvollisuuksiinsa kuuluu pitää huolta taloudellisesti sekä omasta että miehensä perheestä. Naiset ovat siis kahden klaanin välissä, ja vaurastuminen on hyvin vaikeaa”, kertoo somalimaalaisten naisjärjestöjen kattojärjestön ja Solidaarisuuden kumppanijärjestö Nagaadin Buraon toimiston ohjelmapäällikkö Ahmed Ali. ”Näin ollen naiset eivät pääse paikallistason poliittisen vaikuttamisen piireihin eivätkä voi kustantaa omia vaalikampanjoitaan.” Luku-, lasku- ja kirjoitustaidoton on helppo hiljentää sekä kotona että sen ulkopuolella. Somalimaassa varsinkin syrjäkylissä lukutaidottomien naisten ja tyttöjen määrä on hälyttävä. Nagaad lähtee siitä, että naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseksi tehtävä työ on aloitettava ongelman juuresta – luku- ja laskutaito-opetuksesta. ”Luku- ja laskutaidon kehityttyä naiset pystyvät laskemaan tulonsa ja menonsa, sekä perustamaan esimerkiksi oman pienyrityksen miehistään riippumattomina. Tätä kautta naisille avautuu myös polku kohti poliittista päätöksentekoa”, Ahmed Ali toteaa. Lukutaidon valtavaan voimaan uskotaan laajalti. ”Saavuttamalla lukutaidon naisista tulee taloudellisesti itsenäisempiä ja he osallistuvat aktiivisemmin maansa sosiaaliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen elämään. Lukutaito on kriittinen edellytys kehitykselle ja vauraudelle”, toteaa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon. Lukutaitoiset äidit vievät kehitystä eteenpäin kouluttamalla lapsensakin.

suhur abdi

Vaikka Somalimaan naiset kohtaavat vielä paljon haasteita poliittisen osallistumisensa tiellä, merkittäviä muutoksiakin on jo näköpiirissä. Naisten yhteiskunnallinen osallistuminen on rauhan aikana lisääntynyt, ja naiset ovat olleet aktiivisesti mukana maan jälleenrakentamisessa. Naiset alkavat myös itsenäistyä ja vaatia omia oikeuksiaan. Joulukuussa 2010 Buraon yliopistosta valmistui 41 nuorta naista liiketalouden ja yhteisökehityksen kurssilta. ”Somalimaassa naisten asema alkaa muuttua. Perheet lähettävät yhä useammin tytötkin kouluun, ja näistä tytöistä kasvaa tulevaisuuden päättäjiämme”, sanoo rehtori Ismael Aralle ylpeänä. Kehityksen edistämisessä naisten rooli juuri paikallistason politiikassa on ratkaisevaa. Naiset vievät viestin perheisiin ja tuovat politiikkaan heitä itseään koskevia asioita. Useilla kehitysyhteistyön asiantuntijafoorumeilla onkin todettu, että demokratiaan ja rauhaan perustuvaa, tasa-arvoista kehitystä ei voida saavuttaa ilman naisten osallistumista kaikilla poliittisilla tasoilla. Vaikka työsarkaa Somalimaassa on vielä jäljellä, maan naiset uskovat vahvasti omaan tulevaisuuteensa. Somalimaassa odotetaan paraikaa paikallisvaaleja, joissa naisilla on jälleen uusi näytön paikka. milla mäkinen-pottiher

Tytön koulutus vie koko yhteisöä eteenpäin ”Naiset ovat Somalimaan yhteiskunnan perusta ja maan tulevaisuus lepää nuorten naisten käsissä”, toteaa Buraon yliopiston rehtori Ismael Aralle. ”Kouluttamalla yhden tytön koulutat kokonaisen yhteisön. Kouluttamalla yhden pojan koulutat vain ja ainoastaan yhden pojan”, tiivistää puolestaan Solidaarisuuden kumppanijärjestön Candlelight for Health and Educationin (CLHE) edustaja Mohammed Roble. Vaikka askeleet kohti naisten poliittista osallistumista ovat pieniä ja tie välillä mutkainen, jokainen askel on merkittävä. Vaikutukset näkyivät niin Somalimaassa kesäkuussa 2010 pidetyissä presidentinvaaleissa kuin sen jälkeen pystytetyssä uudessa hallituksessakin. Somalimaan kahden kamarin parlamenttijärjestelmään pohjautuvaa keskushallintoa johtaa viideksi vuodeksi valittava presidentti. Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautuneeseen Somalimaahan valittiin uusi presidentti kesäkuussa 2010. Nagaad koulutti vaaleja edeltävänä aikana 1400 naista vaalityöntekijöiksi. Vaalipäivänä naisia näkyi monessa äänestyspaikassa puolueiden edustajina sekä vaalikomissiota edustavina virkailijoina, jopa äänestyspisteiden vastuutehtävissä. Naisia nähtiin joukoittain myös vaaliuurnilla. Lukutaidottomat naiset rekisteröityivät äänestäjiksi käyttäen sormenjälkeään puumerkkinään. Valtion vaalikampanjassa korostettiin sitä, että myös luku- ja kirjoitustaidottomat pääsevät äänestämään. Äänestäminen onnistuu piirtämällä rasti valitun ehdokkaan puolueen tunnusmerkin kohdalle. Näin myös lukutaidottomia ihmisiä kannustettiin osallistumaan yhteiskuntansa rakentamiseen. Somalimaan presidentinvaalien ehdokkaat olivat kaikki miehiä, mutta uuden hallituksen astuttua valtaan valittiin ministereiden joukkoon myös kolme naista. Tämä oli historiallinen teko, jolla osoitettiin naisten poliittisen osallistumisen vahvistumista korkean tason politiikassa.

12 Solidaarisuus 1/2011

Naiset rakentavat Somalimaan tulevaisuuden

marja tiilikainen

S SOMALIMAA

SOLIDAARISUU

Solidaarisuus 1/2011 13


SSA

S SOMALIMAA

kansakuntien kautta tukeaan, jonka avulla kehitys on lähtenyt liikkeelle. Erityisesti vaalien jälkeen tulijoita ulkomailta on riittänyt, kun uudet järjestöt etsivät hankkeita ja pystyttävät toimistojaan Somalimaahan. ”Presidentti lupasi tehdä kaikkensa, jotta Somalimaa saisi ansaitsemansa itsenäisyystunnuksen, mutta sitä on turha jäädä odottamaan kädet suorina”, Shire toteaa.

VUOSI VAALEISTA Mitä Somalimaahan kuuluu?

roda hassan

MUUTOKSEN AIKAANSAAMISESSA VAADITAAN KÄRSIVÄLLISYYTTÄ NIIN KANSALTA KUIN PÄÄTTÄJILTÄ

s Kehity alkaa stä ihmisi airi kähärä

SOLIDAARISUU

Tasa-arvokiintiöön on vielä matkaa

Somalimaassa käytiin viime kesänä arvioiden mukaan Itä-Afrikan historian onnistuneimmat presidentinvaalit. Niin äänestäjien rekisteröityminen, henkilöllisyystodistusten laatiminen, vaalikampanjointi, ääntenlasku, tulosten julkistaminen kuin vallanvaihtokin onnistuivat yli odotusten. Kahdeksan vuotta Somalimaata hallinneen presidentti Dahir Riyale Kahinin tilalle nousi Mohamuud Siilaanyo. Vaalilupauksissa jokaiselle jotakin Ennen vaaleja annetut mahtipontiset lupaukset ovat toteutuneet vain osittain. Siilaanyo lupasi ajaa Somalimaan kansainvälistä tunnustamista, uudistaa hallintoa ja parantaa infrastruktuuria. Yksi tärkeimmistä vaalilupauksista oli ilmainen peruskoulutus, joka on toteutunutkin. Vaalikampanjan aikana presidentti vaati viestintävälineille oikeutta vapaaseen mielipiteen ilmaisuun, sensuurin poistamista ja kritiikin lisäämistä. Presidentti puhui myös vapaan järjestäytymisen puolesta, ja Somalimaan kolmelle puolueelle toivottiin lisää haastajia. Uusien puolueiden perustaminen ei kuitenkaan ole vielä mahdollista.

Ministereitä maailmalta Uusi hallitus muodostui pian vaalituloksen selvittyä. Ministereiden vastuualueita määriteltiin uudestaan. Entisen 49 ministerin sijaan hallituksessa istuu nyt 20 ministeriä ja 6 varaministeriä. Suurin osa uusista ministereistä on paluu14 Solidaarisuus 1/2011

muuttajia. He ovat kouluttautuneet PohjoisAmerikassa tai Euroopassa ja palanneet Somalimaahan käyttämään osaamistaan maan hyväksi. ”Diasporasta palanneet ministerit ovat laadukkaita ja päteviä”, sanoo luku- ja kirjoituskoulutusta tarjoavan Sabuux-järjestön edustaja Faadumo Ahmed Shire. Naisille luvattiin neljäsosa hallituspaikoista, mutta 26 ministeristä vain kolme on naisia – historiallista tosin sekin. Opetusministerinä toimii Solidaarisuuden entisen kumppanijärjestön toiminnanjohtaja Zamzam Aden. Työja sosiaaliministerin salkkua kantaa naisten kattojärjestö Nagaadissa aktiivisesti toiminut Ilhan Mohamed Jama, ja varaterveysministeri on Nimo Kowden. Presidentti Siilaanyo on uudistanut Somalimaan hallintoa kasvattaakseen kansan luottamusta siihen. Hän haluaa kitkeä korruption ja palauttaa työmoraalin hallintoelimiin seuraamalla esimerkiksi työaikoja tarkemmin. Muutosten toteutumisesta ei ole vielä selvää näyttöä, mutta julkisesti puhutaan, että ministeriöiden henkilökunta ei esimer-

kiksi saa enää ostaa verorahoilla mielihyvää tuottavan khat-kasvin lehtiä. Khatin pureskelu aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja aggressiivisuutta ja on erittäin yleistä miesten keskuudessa. Khat on Somalimaassa suuri yhteiskunnallinen ongelma, ja siihen puuttuminen on merkittävä parannus.

Kansa antaa aikaa Somalimaalaiset eivät vielä halua arvioida uuden presidentin ja hallituksen toimia, sillä heillä on ollut vain muutama kuukausi aikaa laittaa asiat kuntoon. ”Somalimaassa minkä tahansa oven takaa löytyy paljon tehtävää ja uudistettavaa”, Shire sanoo ja antaa hallitukselle työrauhan. ”Hallitus ei pärjää yksin, vaan tarvitsemme muilta valtioilta kahdenvälistä taloudellista tukea, jotta maamme saataisiin nopeammin kehityksen tielle.” Suoraa valtiollista tukea Somalimaa ei voi saada ennen kuin se on tunnustettu itsenäiseksi. Kansainvälinen yhteisö on kuitenkin antanut kansalaisjärjestöjen ja Yhdistyneiden

Ennen vaaleja niin nuorille kuin naisillekin luvattiin tarjota lisää koulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja. Siilaanyo kaavaili myös ehdokkaaksi asettumisen ikärajan laskemista kymmenellä vuodella nykyisestä 35 ikävuodesta. Suunnitelmat ovat hyviä, mutta Buraossa toimivan naisten kattojärjestö Unitan toiminnanjohtajan Seynab Yusufin mukaan presidentti pystyisi parempaankin. ”Tasa-arvokiintiöstä ei ole kuulunut mitään muutamaan kuukauteen, nuorille suunnatuista lupauksista puhumattakaan”, kertoo Yusuf. Muutos on kuitenkin käynnissä. Nykyinen työ- ja sosiaaliministeri Jama puhuu säännöllisesti televisiossa naisiin kohdistuvasta väkivallasta, ympärileikkauksen haitoista ja muista naisten asioista. Yusufin mukaan naisilla on valta, mutta he eivät osaa käyttää sitä oikein. ”Naisministerien on käytettävä asemaansa ja näytettävä esimerkkiä meille muille. Presidentin ansiosta ministerin palli on nyt naisillekin mahdollinen, ja monet tähtäävät siihen”,Yusuf toteaa.

Siivouspäivä ja palkankorotuksia Faadumo Shiren mukaan presidentti on saanut paljon hyvää aikaan lyhyestä vallassaoloajastaan huolimatta. Somalimaassa vietetään joka toinen kuukausi siisteyspäivää, johon presidentti itsekin osallistuu keräämällä roskia kaupunkien kaduilta yhdessä vapaaehtoisten kansalaisten kanssa. Talous on kasvussa, ja presidentti haluaa tukea yksityisyrittäjyyttä. Uudet keksinnöt ovat tervetulleita, kuten Somalimaassa tuore innovaatio kuivuutta kestävän riisin viljelystä. Somalimaan shillingin arvo dollariin nähden on pudonnut, joten kovin vakaata talouskasvua lienee turha odottaa. Presidentti korotti lupaustensa mukaisesti opettajien, terveydenhuoltoalan ja poliisien palkkoja. Armeijakin pääsi nauttimaan paremmista palkoista lakkonsa ansiosta, jossa se käytti painostuskeinona siirtymistä Somalimaan rajoilta kaupunkeihin. Demokratiaan on siis vielä matkaa, mutta tärkeintä on, että matkaan on lähdetty. airi kähärä

Somalimaan kehitys alkaa Adanista ja Safiasta Solidaarisuus seuraa juttusarjassa kotisivuillaan, millaiset ihmiset ovat kehitysyhteistyön toisella puolella. Somalimaassa seuraamme Safian ja Adanin arkea. Safia Ali Ismael, 20, on saanut kotitalouskoulutuksen avulla satunnaisia töitä, mutta etsii vakituista työtä, niin kuin useimmat maansa nuoret. Somalimaan nuorisotyöttömyys on Afrikan suurimpia. ”Uskon, että riittävillä koulutuksesta kerryttämilläni taidoilla voin saavuttaa hyvän elämän ja taloudellisen itsenäisyyden. On tärkeää, että perheeni tukee koulutusta ja selviytymistä. En kaipaa luksuselämää, vaan olen tyytyväinen siihen, mitä saan.” Adan Yussuf Ismail on 25-vuotias sähköalan opiskelija Buraon ammattikoulussa. Adanin haaveena on jatkaa opintojaan aina insinööriksi saakka, mikä edellyttäisi muuttoa pääkaupunkiin Hargeisaan. Toisaalta hän toivoo löytävänsä töitä ja perustavansa perheen kotiseudulleen Buraoon. Vapaa-ajallaan Adan seuraa tiiviisti jalkapalloa. ”Haluan paremman ja kirkkaamman tulevaisuuden. En vain tiedä vielä, kuinka sen saan. Siihen vaikuttavat varmasti monet asiat, mutta lisäkoulutus ainakin helpottaisi saavuttamaan sen valon, jota haen elämääni”, Adan haaveilee. Voit itse osallistua juttusarjaan lähettämällä Safialle ja Adanille kysymyksiä sähköpostitse osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden maakoordinaattori Somalimaassa. kaisa väkiparta

Solidaarisuus 1/2011 15


SSA

S SOMALIMAA

kansakuntien kautta tukeaan, jonka avulla kehitys on lähtenyt liikkeelle. Erityisesti vaalien jälkeen tulijoita ulkomailta on riittänyt, kun uudet järjestöt etsivät hankkeita ja pystyttävät toimistojaan Somalimaahan. ”Presidentti lupasi tehdä kaikkensa, jotta Somalimaa saisi ansaitsemansa itsenäisyystunnuksen, mutta sitä on turha jäädä odottamaan kädet suorina”, Shire toteaa.

VUOSI VAALEISTA Mitä Somalimaahan kuuluu?

roda hassan

MUUTOKSEN AIKAANSAAMISESSA VAADITAAN KÄRSIVÄLLISYYTTÄ NIIN KANSALTA KUIN PÄÄTTÄJILTÄ

s Kehity alkaa stä ihmisi airi kähärä

SOLIDAARISUU

Tasa-arvokiintiöön on vielä matkaa

Somalimaassa käytiin viime kesänä arvioiden mukaan Itä-Afrikan historian onnistuneimmat presidentinvaalit. Niin äänestäjien rekisteröityminen, henkilöllisyystodistusten laatiminen, vaalikampanjointi, ääntenlasku, tulosten julkistaminen kuin vallanvaihtokin onnistuivat yli odotusten. Kahdeksan vuotta Somalimaata hallinneen presidentti Dahir Riyale Kahinin tilalle nousi Mohamuud Siilaanyo. Vaalilupauksissa jokaiselle jotakin Ennen vaaleja annetut mahtipontiset lupaukset ovat toteutuneet vain osittain. Siilaanyo lupasi ajaa Somalimaan kansainvälistä tunnustamista, uudistaa hallintoa ja parantaa infrastruktuuria. Yksi tärkeimmistä vaalilupauksista oli ilmainen peruskoulutus, joka on toteutunutkin. Vaalikampanjan aikana presidentti vaati viestintävälineille oikeutta vapaaseen mielipiteen ilmaisuun, sensuurin poistamista ja kritiikin lisäämistä. Presidentti puhui myös vapaan järjestäytymisen puolesta, ja Somalimaan kolmelle puolueelle toivottiin lisää haastajia. Uusien puolueiden perustaminen ei kuitenkaan ole vielä mahdollista.

Ministereitä maailmalta Uusi hallitus muodostui pian vaalituloksen selvittyä. Ministereiden vastuualueita määriteltiin uudestaan. Entisen 49 ministerin sijaan hallituksessa istuu nyt 20 ministeriä ja 6 varaministeriä. Suurin osa uusista ministereistä on paluu14 Solidaarisuus 1/2011

muuttajia. He ovat kouluttautuneet PohjoisAmerikassa tai Euroopassa ja palanneet Somalimaahan käyttämään osaamistaan maan hyväksi. ”Diasporasta palanneet ministerit ovat laadukkaita ja päteviä”, sanoo luku- ja kirjoituskoulutusta tarjoavan Sabuux-järjestön edustaja Faadumo Ahmed Shire. Naisille luvattiin neljäsosa hallituspaikoista, mutta 26 ministeristä vain kolme on naisia – historiallista tosin sekin. Opetusministerinä toimii Solidaarisuuden entisen kumppanijärjestön toiminnanjohtaja Zamzam Aden. Työja sosiaaliministerin salkkua kantaa naisten kattojärjestö Nagaadissa aktiivisesti toiminut Ilhan Mohamed Jama, ja varaterveysministeri on Nimo Kowden. Presidentti Siilaanyo on uudistanut Somalimaan hallintoa kasvattaakseen kansan luottamusta siihen. Hän haluaa kitkeä korruption ja palauttaa työmoraalin hallintoelimiin seuraamalla esimerkiksi työaikoja tarkemmin. Muutosten toteutumisesta ei ole vielä selvää näyttöä, mutta julkisesti puhutaan, että ministeriöiden henkilökunta ei esimer-

kiksi saa enää ostaa verorahoilla mielihyvää tuottavan khat-kasvin lehtiä. Khatin pureskelu aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja aggressiivisuutta ja on erittäin yleistä miesten keskuudessa. Khat on Somalimaassa suuri yhteiskunnallinen ongelma, ja siihen puuttuminen on merkittävä parannus.

Kansa antaa aikaa Somalimaalaiset eivät vielä halua arvioida uuden presidentin ja hallituksen toimia, sillä heillä on ollut vain muutama kuukausi aikaa laittaa asiat kuntoon. ”Somalimaassa minkä tahansa oven takaa löytyy paljon tehtävää ja uudistettavaa”, Shire sanoo ja antaa hallitukselle työrauhan. ”Hallitus ei pärjää yksin, vaan tarvitsemme muilta valtioilta kahdenvälistä taloudellista tukea, jotta maamme saataisiin nopeammin kehityksen tielle.” Suoraa valtiollista tukea Somalimaa ei voi saada ennen kuin se on tunnustettu itsenäiseksi. Kansainvälinen yhteisö on kuitenkin antanut kansalaisjärjestöjen ja Yhdistyneiden

Ennen vaaleja niin nuorille kuin naisillekin luvattiin tarjota lisää koulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja. Siilaanyo kaavaili myös ehdokkaaksi asettumisen ikärajan laskemista kymmenellä vuodella nykyisestä 35 ikävuodesta. Suunnitelmat ovat hyviä, mutta Buraossa toimivan naisten kattojärjestö Unitan toiminnanjohtajan Seynab Yusufin mukaan presidentti pystyisi parempaankin. ”Tasa-arvokiintiöstä ei ole kuulunut mitään muutamaan kuukauteen, nuorille suunnatuista lupauksista puhumattakaan”, kertoo Yusuf. Muutos on kuitenkin käynnissä. Nykyinen työ- ja sosiaaliministeri Jama puhuu säännöllisesti televisiossa naisiin kohdistuvasta väkivallasta, ympärileikkauksen haitoista ja muista naisten asioista. Yusufin mukaan naisilla on valta, mutta he eivät osaa käyttää sitä oikein. ”Naisministerien on käytettävä asemaansa ja näytettävä esimerkkiä meille muille. Presidentin ansiosta ministerin palli on nyt naisillekin mahdollinen, ja monet tähtäävät siihen”,Yusuf toteaa.

Siivouspäivä ja palkankorotuksia Faadumo Shiren mukaan presidentti on saanut paljon hyvää aikaan lyhyestä vallassaoloajastaan huolimatta. Somalimaassa vietetään joka toinen kuukausi siisteyspäivää, johon presidentti itsekin osallistuu keräämällä roskia kaupunkien kaduilta yhdessä vapaaehtoisten kansalaisten kanssa. Talous on kasvussa, ja presidentti haluaa tukea yksityisyrittäjyyttä. Uudet keksinnöt ovat tervetulleita, kuten Somalimaassa tuore innovaatio kuivuutta kestävän riisin viljelystä. Somalimaan shillingin arvo dollariin nähden on pudonnut, joten kovin vakaata talouskasvua lienee turha odottaa. Presidentti korotti lupaustensa mukaisesti opettajien, terveydenhuoltoalan ja poliisien palkkoja. Armeijakin pääsi nauttimaan paremmista palkoista lakkonsa ansiosta, jossa se käytti painostuskeinona siirtymistä Somalimaan rajoilta kaupunkeihin. Demokratiaan on siis vielä matkaa, mutta tärkeintä on, että matkaan on lähdetty. airi kähärä

Somalimaan kehitys alkaa Adanista ja Safiasta Solidaarisuus seuraa juttusarjassa kotisivuillaan, millaiset ihmiset ovat kehitysyhteistyön toisella puolella. Somalimaassa seuraamme Safian ja Adanin arkea. Safia Ali Ismael, 20, on saanut kotitalouskoulutuksen avulla satunnaisia töitä, mutta etsii vakituista työtä, niin kuin useimmat maansa nuoret. Somalimaan nuorisotyöttömyys on Afrikan suurimpia. ”Uskon, että riittävillä koulutuksesta kerryttämilläni taidoilla voin saavuttaa hyvän elämän ja taloudellisen itsenäisyyden. On tärkeää, että perheeni tukee koulutusta ja selviytymistä. En kaipaa luksuselämää, vaan olen tyytyväinen siihen, mitä saan.” Adan Yussuf Ismail on 25-vuotias sähköalan opiskelija Buraon ammattikoulussa. Adanin haaveena on jatkaa opintojaan aina insinööriksi saakka, mikä edellyttäisi muuttoa pääkaupunkiin Hargeisaan. Toisaalta hän toivoo löytävänsä töitä ja perustavansa perheen kotiseudulleen Buraoon. Vapaa-ajallaan Adan seuraa tiiviisti jalkapalloa. ”Haluan paremman ja kirkkaamman tulevaisuuden. En vain tiedä vielä, kuinka sen saan. Siihen vaikuttavat varmasti monet asiat, mutta lisäkoulutus ainakin helpottaisi saavuttamaan sen valon, jota haen elämääni”, Adan haaveilee. Voit itse osallistua juttusarjaan lähettämällä Safialle ja Adanille kysymyksiä sähköpostitse osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden maakoordinaattori Somalimaassa. kaisa väkiparta

Solidaarisuus 1/2011 15


A

S NICARAGUASS

SOLIDAARISUU

Osuuskuntalaiset etsivät

”Mitä paremmin opimme tätä työtä, sitä enemmän tuloja se alkaa tuottaa”, Sujey Palma sanoo toiveikkaana. Tierra Nuevan kokeneimmat mehiläishoitajat saavat jokaisesta pesästä noin 50 kiloa hunajaa vuodessa. Tälle tasolle yltäessään San Pedron pikkuruinen mehiläistarha tuottaisi omistajilleen 2000 euroa vuodessa. San Pedron hunajantuottajat aikovat lisätä mehiläiskantaansa niin, että hunajantuotannostasta tulisi osuuskunnan pääelinkeino kolmessa vuodessa.

Naiset kiinni kehitykseen sikojen avulla

”Vähemmän itsekkyyttä ja enemmän yhteistyötä”, kuuluu Andres Palman vastaus kysymykseen, mitä tarvitaan Nicaraguan köyhyyden vähentämiseksi. Andres ja hänen tyttärensä Sujey ovat mukana San Pedron maatalousosuuskunnassa. Ensimmäistä hunajasatoa kerätään jo. Solidaarisuus perusti San Pedron osuuskuntalaisten kanssa paikkakunnan ensimmäisen mehiläistarhan viime syksynä. Runsaiden kukintojen innostamat mehiläiset ovat tehneet niin ahkeraa työtä, että osuuskuntalaiset ovat jo päässeet korjaamaan hunajasatoa. ”Tästä se makea elämä alkaa”, Andres Palma kehaisee veistäessään hunajan täyttämiä kennostoja pieniksi suikaleiksi linkoamista varten. San Pedron osuuskuntalaisilla ei ole vielä omaa linkoa, vaan he vievät hunajaa tihkuvat kennostojen viipaleet vajaan kymmenen kilometrin päähän Somoton hunaja-asemalle. Sujey Palma seuraa leikkuutyötä tyytyväisenä. ”Saamme ensimmäisestä sadosta reilusti yli sata kiloa hunajaa”, hän laskee. Sujeyn laskupää on parempi kuin isänsä, siksi hän vastaa mehiläistarhan kirjanpidosta. Sujey valittiin tämän vuoden alussa San Pedron osuuskunnan varapuheenjohtajaksi. Andres Palmaa ei valittu johtokuntaan, koska osuuskuntalaiset päättivät, että yhdestä perheestä ei oteta useampia henkilöitä johtotehtäviin. Andres pitää päätöstä hyvänä, sillä yhden perheen ei pidä saada liikaa valtaa osuuskunnassa. Andres uskoo, että osuustoiminta voi tempaista Nicaraguan maaseudun asukkaat irti köyhyydestä. ”Osuuskunnassa kukaan ei ole yksin, vaan voidaan kamppailla yhdessä niukkuutta vastaan”, Andres Palma painottaa. ”Jos olisin jäänyt yksin kotiin torkkumaan riippumattooni, en olisi koskaan oppinut mehiläishoitajaksi.”

”Kehitys tarkoittaa sitä, että me syrjäseutulaiset pääsemme rahaan kiinni”, sanoo Los Copalesin osuuskuntaan kuuluva piensikalan omistaja Rosa Clementina Diaz. Hänen sikansa Estrella, Tähti, on pulskassa kunnossa. Diaz juttelee sille joka päivä. Estrellan seuraavan porsimisen pitäisi tapahtua parin viikon sisällä. Diaz kiittelee sitä, että naiset ovat päässeet mukaan osuuskuntiin ja saavat uusien tuotantohankkeiden kautta myös omia tuloja. ”Silloin vasta kansalla on valtaa, kun elämä on sillä lailla kunnossa, että pöydässä on riittävästi ruokaa joka päivä”, Diaz pohtii. Hänen mielestään Nicaraguassa on sorrettu

Nicaraguan n syrjäseutuje iinni kehitys on k llistunaisten osa misesta

köyhiä monen vuosikymmenen ajan. Los Copalesin osuuskunta on mukana Solidaarisuuden kehityshankkeessa. Kylässä toimii viisi piensikalaa, joiden kaikkien omistajat ovat naisia. Los Copalesin naiset ovat saaneet sianhoidon peruskoulutuksen Solidaarisuuden maatalousneuvojilta. Yhteisostorahastolla on hankittu naisille hyvälaatuisia emakoita ja autettu rakentamaan sikalat. ”Ennen siat maleksivat pihapiirissä ja tonkivat ihmisten jätteitä, jolloin loiset levisivät niin ihmisiin kuin eläimiinkin”, Rosa Clementina Diaz kertoo. Ongelmasta on päästy eroon rakentamalla jokaiselle siankasvattajalle oma piensikala. Sianhoidon ohella

Rosa Clementina kasvattaa pihallaan paprikaa ja mausteyrttejä vanhoissa autonrenkaissa kanojen nokkien ulottumattomissa.

Possujen myyntitulot koko perheelle ”Taisin voittaa arpajaisten jättipotin”, Rosa Clementina Diazin naapuri Ana Valladares päivittelee. Hänen emakkonsa pyöräytti juuri kaksitoista hyväkuntoista porsasta. Somoton alueen sikakanta on viime vuosina vähentynyt ankarien kuivuuskausien aiheuttaman rehupulan vuoksi. Los Copalesin piensikalat saavat onneksi tarvittaessa täydennysruokaa osuuskuntien yhteiseltä rehumyllyltä. ”Possujen hinta on rehupulan myötä kivunnut pilviin”, Ana Valladares hehkuttaa. Kaikki syntyneet possut on jo varattu kärsimättömille asiakkaille. Porsiminen tuotti Ana Valladaresille yhdellä iskulla lähes kolmesataa euroa. ”Sain kuitattua tuloilla lasten kouluvaatteet ja reput”, Ana Valladares iloitsee. Hänellä on nykyisin kolme emakkoa, mutta hän haluaa laajentaa sikalaansa tänä vuonna, koska hänen taitonsa riittävät jo suuremmankin yrityksen pyörittämiseen. teksti ja kuvat: jukka pakkala

Ana Valladares on saanut myytyä kaikki porsaansa hyvään hintaan.

Hunajaa maailmalle San Pedron hunajaa aletaan luultavasti jo tämän vuoden lopulla viedä ulkomaille Tierra Nueva -osuuskuntayhtymän kautta. Solidaarisuuden pitkäaikainen kumppani Tierra Nueva on Nicaraguan suurin hunajanviejä. Tänä keväänä hunajan tuotanto ja vienti vetävät niin hyvin, että Tierra Nuevan viennin arvo kohoaa lähes miljoonaan euroon. San Pedron parinkymmenen mehiläispesän ensimmäisen hunajasadon arvo on parisataa euroa. Sekin on hyvä lisätulo pienviljelijöille, joiden tavanomainen kuukausitulo jää yleensä sadan euron alapuolelle. 16 Solidaarisuus 1/2011

Solidaarisuus 1/2011 17


A

S NICARAGUASS

SOLIDAARISUU

Osuuskuntalaiset etsivät

”Mitä paremmin opimme tätä työtä, sitä enemmän tuloja se alkaa tuottaa”, Sujey Palma sanoo toiveikkaana. Tierra Nuevan kokeneimmat mehiläishoitajat saavat jokaisesta pesästä noin 50 kiloa hunajaa vuodessa. Tälle tasolle yltäessään San Pedron pikkuruinen mehiläistarha tuottaisi omistajilleen 2000 euroa vuodessa. San Pedron hunajantuottajat aikovat lisätä mehiläiskantaansa niin, että hunajantuotannostasta tulisi osuuskunnan pääelinkeino kolmessa vuodessa.

Naiset kiinni kehitykseen sikojen avulla

”Vähemmän itsekkyyttä ja enemmän yhteistyötä”, kuuluu Andres Palman vastaus kysymykseen, mitä tarvitaan Nicaraguan köyhyyden vähentämiseksi. Andres ja hänen tyttärensä Sujey ovat mukana San Pedron maatalousosuuskunnassa. Ensimmäistä hunajasatoa kerätään jo. Solidaarisuus perusti San Pedron osuuskuntalaisten kanssa paikkakunnan ensimmäisen mehiläistarhan viime syksynä. Runsaiden kukintojen innostamat mehiläiset ovat tehneet niin ahkeraa työtä, että osuuskuntalaiset ovat jo päässeet korjaamaan hunajasatoa. ”Tästä se makea elämä alkaa”, Andres Palma kehaisee veistäessään hunajan täyttämiä kennostoja pieniksi suikaleiksi linkoamista varten. San Pedron osuuskuntalaisilla ei ole vielä omaa linkoa, vaan he vievät hunajaa tihkuvat kennostojen viipaleet vajaan kymmenen kilometrin päähän Somoton hunaja-asemalle. Sujey Palma seuraa leikkuutyötä tyytyväisenä. ”Saamme ensimmäisestä sadosta reilusti yli sata kiloa hunajaa”, hän laskee. Sujeyn laskupää on parempi kuin isänsä, siksi hän vastaa mehiläistarhan kirjanpidosta. Sujey valittiin tämän vuoden alussa San Pedron osuuskunnan varapuheenjohtajaksi. Andres Palmaa ei valittu johtokuntaan, koska osuuskuntalaiset päättivät, että yhdestä perheestä ei oteta useampia henkilöitä johtotehtäviin. Andres pitää päätöstä hyvänä, sillä yhden perheen ei pidä saada liikaa valtaa osuuskunnassa. Andres uskoo, että osuustoiminta voi tempaista Nicaraguan maaseudun asukkaat irti köyhyydestä. ”Osuuskunnassa kukaan ei ole yksin, vaan voidaan kamppailla yhdessä niukkuutta vastaan”, Andres Palma painottaa. ”Jos olisin jäänyt yksin kotiin torkkumaan riippumattooni, en olisi koskaan oppinut mehiläishoitajaksi.”

”Kehitys tarkoittaa sitä, että me syrjäseutulaiset pääsemme rahaan kiinni”, sanoo Los Copalesin osuuskuntaan kuuluva piensikalan omistaja Rosa Clementina Diaz. Hänen sikansa Estrella, Tähti, on pulskassa kunnossa. Diaz juttelee sille joka päivä. Estrellan seuraavan porsimisen pitäisi tapahtua parin viikon sisällä. Diaz kiittelee sitä, että naiset ovat päässeet mukaan osuuskuntiin ja saavat uusien tuotantohankkeiden kautta myös omia tuloja. ”Silloin vasta kansalla on valtaa, kun elämä on sillä lailla kunnossa, että pöydässä on riittävästi ruokaa joka päivä”, Diaz pohtii. Hänen mielestään Nicaraguassa on sorrettu

Nicaraguan n syrjäseutuje iinni kehitys on k llistunaisten osa misesta

köyhiä monen vuosikymmenen ajan. Los Copalesin osuuskunta on mukana Solidaarisuuden kehityshankkeessa. Kylässä toimii viisi piensikalaa, joiden kaikkien omistajat ovat naisia. Los Copalesin naiset ovat saaneet sianhoidon peruskoulutuksen Solidaarisuuden maatalousneuvojilta. Yhteisostorahastolla on hankittu naisille hyvälaatuisia emakoita ja autettu rakentamaan sikalat. ”Ennen siat maleksivat pihapiirissä ja tonkivat ihmisten jätteitä, jolloin loiset levisivät niin ihmisiin kuin eläimiinkin”, Rosa Clementina Diaz kertoo. Ongelmasta on päästy eroon rakentamalla jokaiselle siankasvattajalle oma piensikala. Sianhoidon ohella

Rosa Clementina kasvattaa pihallaan paprikaa ja mausteyrttejä vanhoissa autonrenkaissa kanojen nokkien ulottumattomissa.

Possujen myyntitulot koko perheelle ”Taisin voittaa arpajaisten jättipotin”, Rosa Clementina Diazin naapuri Ana Valladares päivittelee. Hänen emakkonsa pyöräytti juuri kaksitoista hyväkuntoista porsasta. Somoton alueen sikakanta on viime vuosina vähentynyt ankarien kuivuuskausien aiheuttaman rehupulan vuoksi. Los Copalesin piensikalat saavat onneksi tarvittaessa täydennysruokaa osuuskuntien yhteiseltä rehumyllyltä. ”Possujen hinta on rehupulan myötä kivunnut pilviin”, Ana Valladares hehkuttaa. Kaikki syntyneet possut on jo varattu kärsimättömille asiakkaille. Porsiminen tuotti Ana Valladaresille yhdellä iskulla lähes kolmesataa euroa. ”Sain kuitattua tuloilla lasten kouluvaatteet ja reput”, Ana Valladares iloitsee. Hänellä on nykyisin kolme emakkoa, mutta hän haluaa laajentaa sikalaansa tänä vuonna, koska hänen taitonsa riittävät jo suuremmankin yrityksen pyörittämiseen. teksti ja kuvat: jukka pakkala

Ana Valladares on saanut myytyä kaikki porsaansa hyvään hintaan.

Hunajaa maailmalle San Pedron hunajaa aletaan luultavasti jo tämän vuoden lopulla viedä ulkomaille Tierra Nueva -osuuskuntayhtymän kautta. Solidaarisuuden pitkäaikainen kumppani Tierra Nueva on Nicaraguan suurin hunajanviejä. Tänä keväänä hunajan tuotanto ja vienti vetävät niin hyvin, että Tierra Nuevan viennin arvo kohoaa lähes miljoonaan euroon. San Pedron parinkymmenen mehiläispesän ensimmäisen hunajasadon arvo on parisataa euroa. Sekin on hyvä lisätulo pienviljelijöille, joiden tavanomainen kuukausitulo jää yleensä sadan euron alapuolelle. 16 Solidaarisuus 1/2011

Solidaarisuus 1/2011 17


S KARJALASSA

SOLIDAARISUU

kehitystä. Ammattikasvattajien tuki auttaa turvaamaan mahdollisimman monelle hyvän nuoruuden. Hän opiskelee psykologiksi ja toimii musiikinopettajana Värtsilän päiväkodissa. Koulutukset päihteiden vaikutuksesta ja seksuaaliterveydestä ovat saaneet nuoret innokkaasti mukaan. Värtsilässä on Karjalan korkeimmat hiv-luvut ja seksuaalikasvatus on puutteellista. Vapaaehtoisten on ollut helpompi puhua nuorille aroista aiheista, joista monet opettajat ja vanhemmat eivät uskalla keskustella. Kun erityisesti nuorten naisten tieto lisääntyy, sukupuolten välinen tasa-arvo kohentuu. Aktiivisesti mukana olleista toimijoista kootaan tiimi tulevaisuuden erikoisnuorisotyötä varten. Vaikka yhtenäisen vision luomisessa on haasteensa, Bush ja Rassolenko ovat valmiita antamaan kaikkensa. ”Saan motivaationi ihmisten luottamuksesta. En saa tuottaa pettymystä”, sanoo Rassolenko. Hänen mukaansa ihmisten tukeminen on palkitsevaa. Voimanaiset ovat huomanneet myös,

elviira hirvonen

”Solidaarisuus on saanut aikaan huomattavaa edistystä Värtsiläss ä.”

Värtsilän voimanaiset

että yhteistyö saa ihmiset välittämään toisistaan uudella tavalla. He pitävätkin ihmisläheisyyttä työn tärkeimpänä voimavarana. Rassolenko kertoo kodittomasta Mishasta, jolle kuntalaiset järjestivät apua huomattuaan tämän talvehtivan rappujen alla. ”Ihmiset ovat selvästi elpyneet ja aktivoituneet”, Rassolenko iloitsee. Bush sanoo saavansa kiitoksia päivittäin niin lapsilta kuin vanhemmilta ja myös päiväkodin entisiltä kasvateilta, joiden omat mahdollisuudet ovat parantuneet tuen ansiosta. ”Jokaisella nuorella pitäisi olla aikuinen, joka tukee häntä aikuistumisessa ja jakaa omia elämän kokemuksia. Sellaista ihmistä ei unohda koskaan”, sanoo Rassolenko. elviira hirvonen ja sofia reenkola

Elviira Hirvonen on Solidaarisuuden hankekoordinaattori Venäjän Karjalassa.

• Värtsilän kunnassa Venäjän Karjalassa on 3000 asukasta, joista jopa kolme viidestä elää vähimmäistoimeentulorajan alapuolella • työttömyys, päihteiden väärinkäyttö ja seksuaalivalistuksen puute ovat Värtsilän suurimpia ongelmia • 2000-luvun alussa huumeiden käyttäjiä oli noin kaksi prosenttia väestöstä, eli neljä kertaa vähemmän kuin Venäjällä yleensä • päihderiippuvaisten henkilöiden määrä on laskenut 37 prosenttia vuodesta 2003 ja jatkaa laskuaan • Solidaarisuuden hanke Värtsilässä edistää terveystietoutta järjestämällä yhteistyötä viranomaisten ja kuntalaisten välillä • työn tavoitteena on päihteiden käytön väheneminen ja tukiverkostojen luominen

Projektipäälliköt Anzhelika Rassolenko ja Margarita Bush ovat saaneet koko Värtsilän kunnan mukaan terveen elämän edistämiseen. Värtsiläläiset hankekoordinaattorit Anzhelika Rassolenko, 35, ja Margarita Bush, 28, uskovat yksilön voimaan muutoksen tekijänä. Hankkeen keulakuvina he ovat huomanneet, kuinka ihmiset sopivan tilaisuuden tullen lähtevät mielellään mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Pienessä kunnassa ihmiset on helppo saada innostumaan. Työtä terveellisten elämäntapojen edistämiseksi Värtsilässä on tehty vuodesta 2007. Solidaarisuus saattaa yhteen ja kouluttaa viranomaisia ja vapaaehtoisia, jotka jakavat tietoa edelleen vertaisryhmilleen. Ihmisten luottamus viranomaisiin kasvaa, mutta ennen kaikkea he alkavat uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Margarita Bush vaikuttaa työnsä lisäksi kunnallisvaltuutettuna. ”Koen voivani aidosti vaikuttaa värtsiläläisten elämään. Saan tukijoiltani ideoita, joita välitän valtuustolle. Muutos syntyy hiljalleen.” 18 Solidaarisuus 1/2011

Yhteistyöllä ongelmiin kiinni Perheväkivalta ja päihteiden väärinkäyttö luovat turvattomuutta erityisesti lapsille ja nuorille. ”Päihdetyö on lähtenyt kulkemaan omalla painollaan hankkeen ansiosta”, sanoo Bush. Hän on joutunut omassa toimessaan Värtsilän päiväkodin liikunnanopettajana kasvokkain perheiden ongelmien kanssa. Tukiverkkojen olemassaolo on ensisijaista tilanteissa, joissa lasta laiminlyödään tai kohdellaan väkivaltaisesti. ”Pyrimme puuttumaan tilanteeseen heti järjestämällä tapaamisen vanhempien ja päiväkodin opettajien kesken. Tarpeen vaatiessa otamme yhteyttä lastensuojeluun.” Solidaarisuus auttaa Värtsilän kuntaa luomaan ennaltaehkäisevän päihdetyömallin, joka auttaa puuttumaan päihdeongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Tukiverkostoja rakennetaan koulujen ja päiväkotien sekä turvakotien ja muiden auttavien tahojen välille. Eri toimijoiden yhteensaattaminen lisää

yhteiskunnallista aktiivisuutta. Värtsilässä hallinnon työntekijät, kunnanvaltuutetut ja terveydenhoitajat yhdistävät voimansa päihdetyössä ja kouluttavat kuntalaisia. Yhteistyön tuloksena tietotaito päihdetyöstä karttuu. Terveydenhoitajat, vapaaehtoiset, vanhemmat ja opettajat käyttävät saamaansa tietoa omassa työssään ja jakavat kokemuksiaan keskenään. Tarkoituksena on, että hankkeen loputtua päihteettömästä elämästä on tullut normi. ”Erityisesti nuoret ovat motivoituneet osallistumaan erilaisiin tempauksiin ja joukkotapahtumiin. He kokevat palkitsevaksi sen, että heidän työpanostaan arvostetaan”, Rassolenko toteaa.

Nuorissa on Värtsilän tulevaisuus Värtsilässä kaikki yksivuotiaat saavat nykyään päivähoitopaikan. Rassolenko uskoo sen tukevan kunnan myönteistä

AHAA-elämyksiä Värtsilässä Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret putoavat helposti avun piiristä. Huumeet ja alkoholi ovat yhä kasvava ongelma Värtsilässä, ja koulupudokkaat ovat erityisen riskialttiissa asemassa. Lapset saavat päihteisiin ja perheväkivaltaan liittyvää koulutusta päiväkodista yläasteelle asti, mutta jos opinnot katkeavat peruskouluun eikä työtä löydy, nuoret jäävät helposti yksin. Syrjäytyminen ja rikollisuus uhkaavat nuoria, kun vapaa-ajanviettomahdollisuuksiakaan ei juuri ole. Värtsilässä on tartuttu toimeen ja päätetty laittaa riskiryhmässä olevien nuorten asiat kuntoon. Haastetta riittää, mutta nuorten kanssa työskentelevien tahojen ryhmätyötaitokoulutus antoi konkreettisia työkaluja ongelman kohtaamiseen. Muutokset ovat hitaita ja työn tuloksia

joudutaan odottamaan jopa vuosia. ”Kurssilla kävimme tähän asti tekemäämme työtä läpi ja suunnittelimme tulevaa. Näimme, että olemme saaneet jo vaikka mitä aikaan, vaikkei se aina siltä tunnu”, Värtsilän hankekoordinaattori Margarita Bush sanoo. Koulutuksessa pyrittiin kehittämään työryhmän yhteistyötaitoja painottaen erityisnuorisotyötä. Työn onnistumisen seuraamisen helpottamiseksi määriteltiin selvät toimenpiteet ja tavoitteet. ”Nyt tiedämme, mitä olemme tekemässä, sillä laadimme selvät tavoitteet tälle vuodelle. Niitä on helppo seurata, ja työn tuloksetkin näkyvät.” Ensimmäiseksi pitää määritellä, ketkä nuoret kuuluvat riskiryhmään ja miksi. Seu-

raavaksi selvitämme, millaisia ongelmia näillä nuorilla on ja etsimme asiantuntijoiden avulla keinoja puuttua niihin. Tärkeää on myös saada nuoret osallistumaan itse. ”Jos pyydämme viranomaisen paikalle pitämään luentoa, kukaan nuori tuskin tulee paikalle. Meidän pitää löytää kouluttajiksi sellaisia henkilöitä, joita nuoret arvostavat. Kuka näitä henkilöitä paremmin osaisi valita kuin nuoret itse? Heidän on päästävä vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia järjestetään ja ketkä niihin osallistuvat”, Bush toteaa. kaisa väkiparta

Solidaarisuus 1/2011 19


S KARJALASSA

SOLIDAARISUU

kehitystä. Ammattikasvattajien tuki auttaa turvaamaan mahdollisimman monelle hyvän nuoruuden. Hän opiskelee psykologiksi ja toimii musiikinopettajana Värtsilän päiväkodissa. Koulutukset päihteiden vaikutuksesta ja seksuaaliterveydestä ovat saaneet nuoret innokkaasti mukaan. Värtsilässä on Karjalan korkeimmat hiv-luvut ja seksuaalikasvatus on puutteellista. Vapaaehtoisten on ollut helpompi puhua nuorille aroista aiheista, joista monet opettajat ja vanhemmat eivät uskalla keskustella. Kun erityisesti nuorten naisten tieto lisääntyy, sukupuolten välinen tasa-arvo kohentuu. Aktiivisesti mukana olleista toimijoista kootaan tiimi tulevaisuuden erikoisnuorisotyötä varten. Vaikka yhtenäisen vision luomisessa on haasteensa, Bush ja Rassolenko ovat valmiita antamaan kaikkensa. ”Saan motivaationi ihmisten luottamuksesta. En saa tuottaa pettymystä”, sanoo Rassolenko. Hänen mukaansa ihmisten tukeminen on palkitsevaa. Voimanaiset ovat huomanneet myös,

elviira hirvonen

”Solidaarisuus on saanut aikaan huomattavaa edistystä Värtsiläss ä.”

Värtsilän voimanaiset

että yhteistyö saa ihmiset välittämään toisistaan uudella tavalla. He pitävätkin ihmisläheisyyttä työn tärkeimpänä voimavarana. Rassolenko kertoo kodittomasta Mishasta, jolle kuntalaiset järjestivät apua huomattuaan tämän talvehtivan rappujen alla. ”Ihmiset ovat selvästi elpyneet ja aktivoituneet”, Rassolenko iloitsee. Bush sanoo saavansa kiitoksia päivittäin niin lapsilta kuin vanhemmilta ja myös päiväkodin entisiltä kasvateilta, joiden omat mahdollisuudet ovat parantuneet tuen ansiosta. ”Jokaisella nuorella pitäisi olla aikuinen, joka tukee häntä aikuistumisessa ja jakaa omia elämän kokemuksia. Sellaista ihmistä ei unohda koskaan”, sanoo Rassolenko. elviira hirvonen ja sofia reenkola

Elviira Hirvonen on Solidaarisuuden hankekoordinaattori Venäjän Karjalassa.

• Värtsilän kunnassa Venäjän Karjalassa on 3000 asukasta, joista jopa kolme viidestä elää vähimmäistoimeentulorajan alapuolella • työttömyys, päihteiden väärinkäyttö ja seksuaalivalistuksen puute ovat Värtsilän suurimpia ongelmia • 2000-luvun alussa huumeiden käyttäjiä oli noin kaksi prosenttia väestöstä, eli neljä kertaa vähemmän kuin Venäjällä yleensä • päihderiippuvaisten henkilöiden määrä on laskenut 37 prosenttia vuodesta 2003 ja jatkaa laskuaan • Solidaarisuuden hanke Värtsilässä edistää terveystietoutta järjestämällä yhteistyötä viranomaisten ja kuntalaisten välillä • työn tavoitteena on päihteiden käytön väheneminen ja tukiverkostojen luominen

Projektipäälliköt Anzhelika Rassolenko ja Margarita Bush ovat saaneet koko Värtsilän kunnan mukaan terveen elämän edistämiseen. Värtsiläläiset hankekoordinaattorit Anzhelika Rassolenko, 35, ja Margarita Bush, 28, uskovat yksilön voimaan muutoksen tekijänä. Hankkeen keulakuvina he ovat huomanneet, kuinka ihmiset sopivan tilaisuuden tullen lähtevät mielellään mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Pienessä kunnassa ihmiset on helppo saada innostumaan. Työtä terveellisten elämäntapojen edistämiseksi Värtsilässä on tehty vuodesta 2007. Solidaarisuus saattaa yhteen ja kouluttaa viranomaisia ja vapaaehtoisia, jotka jakavat tietoa edelleen vertaisryhmilleen. Ihmisten luottamus viranomaisiin kasvaa, mutta ennen kaikkea he alkavat uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Margarita Bush vaikuttaa työnsä lisäksi kunnallisvaltuutettuna. ”Koen voivani aidosti vaikuttaa värtsiläläisten elämään. Saan tukijoiltani ideoita, joita välitän valtuustolle. Muutos syntyy hiljalleen.” 18 Solidaarisuus 1/2011

Yhteistyöllä ongelmiin kiinni Perheväkivalta ja päihteiden väärinkäyttö luovat turvattomuutta erityisesti lapsille ja nuorille. ”Päihdetyö on lähtenyt kulkemaan omalla painollaan hankkeen ansiosta”, sanoo Bush. Hän on joutunut omassa toimessaan Värtsilän päiväkodin liikunnanopettajana kasvokkain perheiden ongelmien kanssa. Tukiverkkojen olemassaolo on ensisijaista tilanteissa, joissa lasta laiminlyödään tai kohdellaan väkivaltaisesti. ”Pyrimme puuttumaan tilanteeseen heti järjestämällä tapaamisen vanhempien ja päiväkodin opettajien kesken. Tarpeen vaatiessa otamme yhteyttä lastensuojeluun.” Solidaarisuus auttaa Värtsilän kuntaa luomaan ennaltaehkäisevän päihdetyömallin, joka auttaa puuttumaan päihdeongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Tukiverkostoja rakennetaan koulujen ja päiväkotien sekä turvakotien ja muiden auttavien tahojen välille. Eri toimijoiden yhteensaattaminen lisää

yhteiskunnallista aktiivisuutta. Värtsilässä hallinnon työntekijät, kunnanvaltuutetut ja terveydenhoitajat yhdistävät voimansa päihdetyössä ja kouluttavat kuntalaisia. Yhteistyön tuloksena tietotaito päihdetyöstä karttuu. Terveydenhoitajat, vapaaehtoiset, vanhemmat ja opettajat käyttävät saamaansa tietoa omassa työssään ja jakavat kokemuksiaan keskenään. Tarkoituksena on, että hankkeen loputtua päihteettömästä elämästä on tullut normi. ”Erityisesti nuoret ovat motivoituneet osallistumaan erilaisiin tempauksiin ja joukkotapahtumiin. He kokevat palkitsevaksi sen, että heidän työpanostaan arvostetaan”, Rassolenko toteaa.

Nuorissa on Värtsilän tulevaisuus Värtsilässä kaikki yksivuotiaat saavat nykyään päivähoitopaikan. Rassolenko uskoo sen tukevan kunnan myönteistä

AHAA-elämyksiä Värtsilässä Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret putoavat helposti avun piiristä. Huumeet ja alkoholi ovat yhä kasvava ongelma Värtsilässä, ja koulupudokkaat ovat erityisen riskialttiissa asemassa. Lapset saavat päihteisiin ja perheväkivaltaan liittyvää koulutusta päiväkodista yläasteelle asti, mutta jos opinnot katkeavat peruskouluun eikä työtä löydy, nuoret jäävät helposti yksin. Syrjäytyminen ja rikollisuus uhkaavat nuoria, kun vapaa-ajanviettomahdollisuuksiakaan ei juuri ole. Värtsilässä on tartuttu toimeen ja päätetty laittaa riskiryhmässä olevien nuorten asiat kuntoon. Haastetta riittää, mutta nuorten kanssa työskentelevien tahojen ryhmätyötaitokoulutus antoi konkreettisia työkaluja ongelman kohtaamiseen. Muutokset ovat hitaita ja työn tuloksia

joudutaan odottamaan jopa vuosia. ”Kurssilla kävimme tähän asti tekemäämme työtä läpi ja suunnittelimme tulevaa. Näimme, että olemme saaneet jo vaikka mitä aikaan, vaikkei se aina siltä tunnu”, Värtsilän hankekoordinaattori Margarita Bush sanoo. Koulutuksessa pyrittiin kehittämään työryhmän yhteistyötaitoja painottaen erityisnuorisotyötä. Työn onnistumisen seuraamisen helpottamiseksi määriteltiin selvät toimenpiteet ja tavoitteet. ”Nyt tiedämme, mitä olemme tekemässä, sillä laadimme selvät tavoitteet tälle vuodelle. Niitä on helppo seurata, ja työn tuloksetkin näkyvät.” Ensimmäiseksi pitää määritellä, ketkä nuoret kuuluvat riskiryhmään ja miksi. Seu-

raavaksi selvitämme, millaisia ongelmia näillä nuorilla on ja etsimme asiantuntijoiden avulla keinoja puuttua niihin. Tärkeää on myös saada nuoret osallistumaan itse. ”Jos pyydämme viranomaisen paikalle pitämään luentoa, kukaan nuori tuskin tulee paikalle. Meidän pitää löytää kouluttajiksi sellaisia henkilöitä, joita nuoret arvostavat. Kuka näitä henkilöitä paremmin osaisi valita kuin nuoret itse? Heidän on päästävä vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia järjestetään ja ketkä niihin osallistuvat”, Bush toteaa. kaisa väkiparta

Solidaarisuus 1/2011 19


S SUOMESSA

SOLIDAARISUU

Ammattitaito lisää itsetuntoa

66 %

tuotanto maissin entoista kasvoi d h uassa y Nicarag tippakastelu. uuden nsiosta lmän a järjeste

Taloudesta on pidettävä huolta niin Suomessa kuin maailmallakin. solidaarisuuden Kumppaneiden omarahoitus 2 % Lahjoitukset 18 % Ulkoministeriö 80 %

Rahoituslähteet 2010

Kehitysyhteistyössä varojen käytön seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää. Solidaarisuuden suurin rahoittaja, Suomen ulkoministeriö, vaatii tarkkaa tilitystä rahojen käytöstä. Ilman asiantuntevaa henkilöstöä kohdemaissa yksityiskohtainen seuranta ei onnistuisi. Solidaarisuuden kumppanijärjestöt Somalimaassa ovat tarjonneet taloushallinnon työntekijöilleen pitkäjänteistä talous- ja kirjanpitokoutalous 2010 lutusta. Koulutus on paitsi parantanut ammattitaitoa, myös kasvattanut roimasti työntekijöiden itsetuntoa. Hallinto 10 % Intisaar Suleiman MoTukitoiminnot hamed, Ayan Muse Nuur ja 14 % Fozie Mohamed Muhamud Suomiviihtyvät tehtävissään SoliKehitysSomaliayhteistyö daarisuuden kumppanijärverkosto 72 % 0,5 % jestöissä. He kehuvat tiimin Lähialuehyvää me-henkeä yhteen ääyhteistyö neen. Naiset viettävät aikaa 3,5 % yhdessä myös vapaalla. Menot 2010 Tärkeimmiksi tekijöiksi työssään naiset nostavat ihmisten auttamisen ja ra-

Fozie Mohamed Muhamud ”Olen asunut koko ikäni Buraossa. Asun vanhempieni luona yhdessä kuuden veljeni kanssa. Opintoja minulla on sieltä ja täältä. Kävin Hargeisassa puolen vuoden hallintokurssin, lisäksi olen käynyt erilaisia kursseja yksityisissä kouluissa. Ammattikoulussa kävin kirjanpitokurssin, jota olen opiskellut myöhemmin myös Buraon yliopistossa. Valmistuin vuonna 2009 kirjanpitäjäksi. Kansainvälisessä järjestössä tarvitaan hyvää kirjanpitotaitoa, ja tämä koulutus on parantanut taitojani. Olen varma siitä, että pääsen tilintarkastajaksi tulevaisuudessa. Haluaisin myös jatkaa opintojani kauppatieteiden maisteriksi, toimia ison yrityksen tilintarkastajana ja tulla mahdollisimman rikkaaksi. Haluan myös naimisiin, neljä lasta voisi olla hyvä määrä. En halua enempää lapsia koska useammalle lapselle ei voi tarjota 20 Solidaarisuus 1/2011

hyvää koulutusta tässä maassa. Jos vanhemmat eivät pysty auttamaan lapsiaan, he putoavat koulunkäynnistä. Pidän työskentelystä ammattikouluhankkeen taloushallinnoss a , minullahan on ammatti siihen. Tykkään raportoinnista ja haluan parantaa ammattitaitoani. Haluan tehdä käytännön työtä, koska hallitsen teorian, ja parantaa työskentelyllä omaa elintasoni.”

Intisaar Suleiman Mohamed ”Olen syntynyt Mogadishussa, mutta perheeni muutti Hargeisaan, jossa kävin lukioni. Buraossa olen asunut pian 20 vuotta. Olen käynyt erilaisia kursseja yliopistossa ja ammattikoulussa, joissa olen opetellut kirjanpitoa ja hallintoa.

han asiallisen käytön seuraamisen. ”Somalimaassa on paljon parannettavaa. Haluan olla osa tätä tärkeää työtä”, Intisaar sanoo. Taloushallinnon koulutus on kestänyt nyt kaksi vuotta, ja sitä on annettu kolmen kuukauden välein. Välissä on ollut aikaa omaksua uudet opit käytännön työhön. ”Ammattitaitoinen kirjanpito helpottaa työtämme Suomen päässä. Koulutuksesta on selvästi ollut hyötyä, ja Somalimaan hankkeiden talous on hyvässä mallissa”, sanoo Solidaarisuuden talouspäällikkö Tuija Vesterinen. Kaikki kolme talousvastaavaa ovat opiskelleet Buraon yliopistossa. Solidaarisuuden tukemasta koulutuksesta he ovat saaneet paljon käytännön oppeja teorian oheen. “Olemme kasvaneet kuin vauvat. Ennen koulutusta emme tienneet budjetin koodeja tai osanneet tehdä kassavirtoja, emmekä ymmärtäneet pankki- ja tiliasioita täysin”, sanoo Intisaar. Nyt naisilla on homma hanskassa ja täydennyskoulutusta annetaan enää kaksi kertaa vuodessa.

890

somalim a lukutait alaista suoritti okurssin . Heistä 55 % oli naisia.

airi kähärä ja kaisa väkiparta

Olen eronnut miehestäni ja minulle on 8-vuotias tytär. Asun nykyään äitini ja tyttäreni kanssa. Toivoisin pääseväni jonain päivänä uudestaan naimisiin ja saavani monta lasta. Toimin Solidaarisuuden sukupuolielinten silpomisen vastaisen hankkeen talousvastaavana Buraossa. Työ on ollut helppo opetella, sillä tunsin järjestökentän entuudestaan. Olin työskennellyt neljä vuotta kirjanpitäjänä toisessa järjestössä. Töiden ohella opiskelen liiketaloutta Buraon yliopistossa. Voin käyttää koulutuksesta ja työstäni keräämiä oppeja tulevaisuudessa oman yrityksen pyörittämiseen. Haluaisin kultakauppiaaksi. Ostaisin kultaa SaudiArabiasta ja myisin täällä eteenpäin. Voisin ensin perustaa pienen yrityksen, ja myöhemmin kasvattaa sitä.”

126

änyttä opuolelle jä iin koulun ulk tett lu u ko a st nuorta ja la n vastaisiksi lla perheväkiva ivisteiksi yhteisöakt a. Ugandass

217

pitkära nta työpaik laista osallistu allaan p i erheväk vallan e ihkä keskuste isyyn liittyvään lutilaisu uteen.

Ayan Muse Nuur ”Olen Berberasta kotoisin, mutta nyt asun vanhempieni kanssa Buraossa. Minulla on neljä veljeä ja viisi siskoa. Olen käynyt Nagaadin ja ammattikoulun järjestämiä kursseja esimerkiksi laskennasta, hallinnosta ja osallistavista menetelmistä. Nyt opiskelen tietotekniikkaa työni ohessa. Toimin Nagaadin taloushallinnossa. Solidaarisuuden tarjoaman koulutuksen ansiosta ammattitaitoni on kasvanut. Nyt osaan työskennellä talousraporttien kanssa. Jos vertaan tilannetta kahden vuoden takaiseen, on työskentelyssäni iso ero! Koulutuksessa kerryttämistäni tiedoista ja taidoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessakin. Haluaisin kokemusta muistakin järjestöistä. Uskon, ettei ole hyvä työskennellä vain yhdessä järjestössä, vaan minun pitäisi saada kokemusta myös muualta. Olisi ihanaa päästä ulkomaille töihin, jolloin voisi paremmin auttaa somalimaalaisia saamaan koulutusta, terveydenhuoltoa ja katon pään päälle.”

Solidaarisuus 1/2011 21


S SUOMESSA

SOLIDAARISUU

Ammattitaito lisää itsetuntoa

66 %

tuotanto maissin entoista kasvoi d h uassa y Nicarag tippakastelu. uuden nsiosta lmän a järjeste

Taloudesta on pidettävä huolta niin Suomessa kuin maailmallakin. solidaarisuuden Kumppaneiden omarahoitus 2 % Lahjoitukset 18 % Ulkoministeriö 80 %

Rahoituslähteet 2010

Kehitysyhteistyössä varojen käytön seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää. Solidaarisuuden suurin rahoittaja, Suomen ulkoministeriö, vaatii tarkkaa tilitystä rahojen käytöstä. Ilman asiantuntevaa henkilöstöä kohdemaissa yksityiskohtainen seuranta ei onnistuisi. Solidaarisuuden kumppanijärjestöt Somalimaassa ovat tarjonneet taloushallinnon työntekijöilleen pitkäjänteistä talous- ja kirjanpitokoutalous 2010 lutusta. Koulutus on paitsi parantanut ammattitaitoa, myös kasvattanut roimasti työntekijöiden itsetuntoa. Hallinto 10 % Intisaar Suleiman MoTukitoiminnot hamed, Ayan Muse Nuur ja 14 % Fozie Mohamed Muhamud Suomiviihtyvät tehtävissään SoliKehitysSomaliayhteistyö daarisuuden kumppanijärverkosto 72 % 0,5 % jestöissä. He kehuvat tiimin Lähialuehyvää me-henkeä yhteen ääyhteistyö neen. Naiset viettävät aikaa 3,5 % yhdessä myös vapaalla. Menot 2010 Tärkeimmiksi tekijöiksi työssään naiset nostavat ihmisten auttamisen ja ra-

Fozie Mohamed Muhamud ”Olen asunut koko ikäni Buraossa. Asun vanhempieni luona yhdessä kuuden veljeni kanssa. Opintoja minulla on sieltä ja täältä. Kävin Hargeisassa puolen vuoden hallintokurssin, lisäksi olen käynyt erilaisia kursseja yksityisissä kouluissa. Ammattikoulussa kävin kirjanpitokurssin, jota olen opiskellut myöhemmin myös Buraon yliopistossa. Valmistuin vuonna 2009 kirjanpitäjäksi. Kansainvälisessä järjestössä tarvitaan hyvää kirjanpitotaitoa, ja tämä koulutus on parantanut taitojani. Olen varma siitä, että pääsen tilintarkastajaksi tulevaisuudessa. Haluaisin myös jatkaa opintojani kauppatieteiden maisteriksi, toimia ison yrityksen tilintarkastajana ja tulla mahdollisimman rikkaaksi. Haluan myös naimisiin, neljä lasta voisi olla hyvä määrä. En halua enempää lapsia koska useammalle lapselle ei voi tarjota 20 Solidaarisuus 1/2011

hyvää koulutusta tässä maassa. Jos vanhemmat eivät pysty auttamaan lapsiaan, he putoavat koulunkäynnistä. Pidän työskentelystä ammattikouluhankkeen taloushallinnoss a , minullahan on ammatti siihen. Tykkään raportoinnista ja haluan parantaa ammattitaitoani. Haluan tehdä käytännön työtä, koska hallitsen teorian, ja parantaa työskentelyllä omaa elintasoni.”

Intisaar Suleiman Mohamed ”Olen syntynyt Mogadishussa, mutta perheeni muutti Hargeisaan, jossa kävin lukioni. Buraossa olen asunut pian 20 vuotta. Olen käynyt erilaisia kursseja yliopistossa ja ammattikoulussa, joissa olen opetellut kirjanpitoa ja hallintoa.

han asiallisen käytön seuraamisen. ”Somalimaassa on paljon parannettavaa. Haluan olla osa tätä tärkeää työtä”, Intisaar sanoo. Taloushallinnon koulutus on kestänyt nyt kaksi vuotta, ja sitä on annettu kolmen kuukauden välein. Välissä on ollut aikaa omaksua uudet opit käytännön työhön. ”Ammattitaitoinen kirjanpito helpottaa työtämme Suomen päässä. Koulutuksesta on selvästi ollut hyötyä, ja Somalimaan hankkeiden talous on hyvässä mallissa”, sanoo Solidaarisuuden talouspäällikkö Tuija Vesterinen. Kaikki kolme talousvastaavaa ovat opiskelleet Buraon yliopistossa. Solidaarisuuden tukemasta koulutuksesta he ovat saaneet paljon käytännön oppeja teorian oheen. “Olemme kasvaneet kuin vauvat. Ennen koulutusta emme tienneet budjetin koodeja tai osanneet tehdä kassavirtoja, emmekä ymmärtäneet pankki- ja tiliasioita täysin”, sanoo Intisaar. Nyt naisilla on homma hanskassa ja täydennyskoulutusta annetaan enää kaksi kertaa vuodessa.

890

somalim a lukutait alaista suoritti okurssin . Heistä 55 % oli naisia.

airi kähärä ja kaisa väkiparta

Olen eronnut miehestäni ja minulle on 8-vuotias tytär. Asun nykyään äitini ja tyttäreni kanssa. Toivoisin pääseväni jonain päivänä uudestaan naimisiin ja saavani monta lasta. Toimin Solidaarisuuden sukupuolielinten silpomisen vastaisen hankkeen talousvastaavana Buraossa. Työ on ollut helppo opetella, sillä tunsin järjestökentän entuudestaan. Olin työskennellyt neljä vuotta kirjanpitäjänä toisessa järjestössä. Töiden ohella opiskelen liiketaloutta Buraon yliopistossa. Voin käyttää koulutuksesta ja työstäni keräämiä oppeja tulevaisuudessa oman yrityksen pyörittämiseen. Haluaisin kultakauppiaaksi. Ostaisin kultaa SaudiArabiasta ja myisin täällä eteenpäin. Voisin ensin perustaa pienen yrityksen, ja myöhemmin kasvattaa sitä.”

126

änyttä opuolelle jä iin koulun ulk tett lu u ko a st nuorta ja la n vastaisiksi lla perheväkiva ivisteiksi yhteisöakt a. Ugandass

217

pitkära nta työpaik laista osallistu allaan p i erheväk vallan e ihkä keskuste isyyn liittyvään lutilaisu uteen.

Ayan Muse Nuur ”Olen Berberasta kotoisin, mutta nyt asun vanhempieni kanssa Buraossa. Minulla on neljä veljeä ja viisi siskoa. Olen käynyt Nagaadin ja ammattikoulun järjestämiä kursseja esimerkiksi laskennasta, hallinnosta ja osallistavista menetelmistä. Nyt opiskelen tietotekniikkaa työni ohessa. Toimin Nagaadin taloushallinnossa. Solidaarisuuden tarjoaman koulutuksen ansiosta ammattitaitoni on kasvanut. Nyt osaan työskennellä talousraporttien kanssa. Jos vertaan tilannetta kahden vuoden takaiseen, on työskentelyssäni iso ero! Koulutuksessa kerryttämistäni tiedoista ja taidoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessakin. Haluaisin kokemusta muistakin järjestöistä. Uskon, ettei ole hyvä työskennellä vain yhdessä järjestössä, vaan minun pitäisi saada kokemusta myös muualta. Olisi ihanaa päästä ulkomaille töihin, jolloin voisi paremmin auttaa somalimaalaisia saamaan koulutusta, terveydenhuoltoa ja katon pään päälle.”

Solidaarisuus 1/2011 21


Solidaarisuus tekee hyvää sinun tuellasi

Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa sekä Venäjän Karjalassa. Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.

Haluatko kummiksi?

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon (09) 759 9730.

www.solidaarisuus.fi/lahjoita

Solidaarisuuslahja

Voit valita kummimaaksesi Somalimaan, Karjalan, Nicaraguan tai Ugandan. Kummimaksu on 10 euroa kuukaudessa. Solidaarisuus kertoo sinulle kummimaasi kuulumisista kahdesti vuodessa lähetettävillä Solidaarisuus-uutisilla.

Valmistujaislahjaksi solidaarisuutta

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi!

Tavaralahjan sijaan voit antaa hiukkasen solidaarisuutta – ystävällesi ja kehitysmaiden ihmisille. Lahjoista saadut varat käytetään Solidaarisuuden työhön. Tutustu lahjoihimme osoitteessa www.solidaarisuus.fi/lahja.

TUE NICARAGUALAISNAISTEN KÄSITYÖTÄ JA ILAHDUTA SAMALLA YSTÄVÄÄ Pohjois-Nicaraguassa nuoret naiset tekevät maissin tähkälehdistä kortteja, joilla sinäkin voit muistaa kevään juhlijoita. Saat viisi korttia vain viidellä eurolla! Tilaa kortteja verkkosivuiltamme www.solidaarisuus.fi/kortit tai soittamalla numeroon (09) 759 9730. Viiden kortin sarja kirjekuorineen maksaa viisi euroa. Hintaan lisätään toimituskulut. Toimitusaika on noin viikko.

.......................................................................................................................................................................... Leikkaa irti..........

Tehokkaimmin tuet Solidaarisuuden työtä kuukausilahjoittajana.

Osallistu keräyksiin Voit ilmoittautua postituslistallemme ja saat vuodessa kuusi keräyskirjettä, joissa kerrotaan Solidaarisuuden kohdemaiden kuulumisista ja tarpeista. Voit lahjoittaa sen verran kuin kukkarosi kulloinkin kestää.

Maksat valitsemasi summan suoraveloituksella joka kuukausi. Ohjaamme lahjoituksesi aina kulloinkin ajankohtaiseen kohteeseen ja lähetämme sinulle kahdesti vuodessa uutisia työmme etenemisestä.

22 eurolla voidaan esimerkiksi opettaa yksi nainen lukemaan Somalimaassa. 36 eurolla voidaan esimerkiksi kouluttaa yksi maatalousneuvoja Ugandassa. 50 eurolla voidaan esimerkiksi järjestää tasa-arvokoulutusta 50 osuuskunnan jäsenelle kuukauden ajan Nicaraguassa.

Liityn kuukausilahjoittajaksi

KYLLÄ

Kuukausittainen lahjoitukseni on 10€

Osallistun keräyksiin Haluan 6 keräyskirjettä vuodessa suomeksi

ruotsiksi

Nicaragua

Uganda

Solidaarisuus tekee hyvää nyt myös Sharewoodissa! Sharewoodissa voit jakaa rahaa naisten lukutaidon edistämiseen klikkailemalla mainoksia ja voittamalla arvonnoissa. Helppoa, vaivatonta ja hyödyllistä – etkä itse maksa senttiäkään! Sharewood.org on uusi suomalainen vastuullinen sosiaalinen media. Käyttäjät voivat lahjoittaa rahaa valitsemalleen avustuskohteelle ilmaiseksi ja voittaa itselleen palkintoja. Raha avustuskohteille tulee Sharewoodissa mainostavilta yrityksiltä. Sharewoodin käyttäjien avustuskohteilleen ohjaamat rahat tilitetään avustuskohteille lyhentämättöminä. Sharewoodin on perustanut yhteiskunnallinen yritys Givget Oy. Jos saamme sata tukijaa Solidaarisuudelle Sharewoodiin ja kaikki klikkaavat mainoksista 10 senttiä päivässä, voimme lahjoittaa lukutaidon somalinaiselle joka toinen päivä! Solidaarisuuden tukijaksi pääset osoitteessa: www.sharewood.org.

KESÄKSI käsintehty

tä Myydyis ta atois riippum aan 55€ lahjoitet uuden ris Solidaa n. työhö

NICARAGUALAINEN

RIIPPUMATTO

Riippumaton pituus on 5m, leveys 1m, paino noin 8 kg. Hinta 160€ sisältää maton, koukut ja kaksi narua. Hintaan lisätään postituskulut.

Riippumatoista antaa lisätietoja Mikko Laitamo: mikkolaitamo@ gmail.com tai p. 050 309 1851. Mainitse tilausta tehdessäsi Solidaarisuus.

tai

tai

Ilmoitan osoitteenmuutoksesta

Somalimaa Kummimaksu on 10€/kk

36€

Tilaan maksuttoman Solidaarisuuslehden

Liityn kummiksi Kummimaani on Karjala

22€

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen.

Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen.

Etunimi

solidaarisuus.fi/palaute -sivulla.

Sukunimi

Lähiosoite

Jäsennumero (Jos olet jo tukija, näet jäsennumerosi lehdessä olevasta

osoitetiedoistasi.)

Sähköposti

Pankkiyhteys / pankki ja tilinumero (Jos liityt kuukausilahjoittajaksi tai kummiksi)

Paikka ja aika

22 Solidaarisuus 1/2011 Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi

Allekirjoitus

Keräyslupa: OKH712A ESLH-2009-10304/Tu-52

Solidaarisuus 1/2011 23


Solidaarisuus tekee hyvää sinun tuellasi

Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa sekä Venäjän Karjalassa. Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.

Haluatko kummiksi?

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon (09) 759 9730.

www.solidaarisuus.fi/lahjoita

Solidaarisuuslahja

Voit valita kummimaaksesi Somalimaan, Karjalan, Nicaraguan tai Ugandan. Kummimaksu on 10 euroa kuukaudessa. Solidaarisuus kertoo sinulle kummimaasi kuulumisista kahdesti vuodessa lähetettävillä Solidaarisuus-uutisilla.

Valmistujaislahjaksi solidaarisuutta

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi!

Tavaralahjan sijaan voit antaa hiukkasen solidaarisuutta – ystävällesi ja kehitysmaiden ihmisille. Lahjoista saadut varat käytetään Solidaarisuuden työhön. Tutustu lahjoihimme osoitteessa www.solidaarisuus.fi/lahja.

TUE NICARAGUALAISNAISTEN KÄSITYÖTÄ JA ILAHDUTA SAMALLA YSTÄVÄÄ Pohjois-Nicaraguassa nuoret naiset tekevät maissin tähkälehdistä kortteja, joilla sinäkin voit muistaa kevään juhlijoita. Saat viisi korttia vain viidellä eurolla! Tilaa kortteja verkkosivuiltamme www.solidaarisuus.fi/kortit tai soittamalla numeroon (09) 759 9730. Viiden kortin sarja kirjekuorineen maksaa viisi euroa. Hintaan lisätään toimituskulut. Toimitusaika on noin viikko.

.......................................................................................................................................................................... Leikkaa irti..........

Tehokkaimmin tuet Solidaarisuuden työtä kuukausilahjoittajana.

Osallistu keräyksiin Voit ilmoittautua postituslistallemme ja saat vuodessa kuusi keräyskirjettä, joissa kerrotaan Solidaarisuuden kohdemaiden kuulumisista ja tarpeista. Voit lahjoittaa sen verran kuin kukkarosi kulloinkin kestää.

Maksat valitsemasi summan suoraveloituksella joka kuukausi. Ohjaamme lahjoituksesi aina kulloinkin ajankohtaiseen kohteeseen ja lähetämme sinulle kahdesti vuodessa uutisia työmme etenemisestä.

22 eurolla voidaan esimerkiksi opettaa yksi nainen lukemaan Somalimaassa. 36 eurolla voidaan esimerkiksi kouluttaa yksi maatalousneuvoja Ugandassa. 50 eurolla voidaan esimerkiksi järjestää tasa-arvokoulutusta 50 osuuskunnan jäsenelle kuukauden ajan Nicaraguassa.

Liityn kuukausilahjoittajaksi

KYLLÄ

Kuukausittainen lahjoitukseni on 10€

Osallistun keräyksiin Haluan 6 keräyskirjettä vuodessa suomeksi

ruotsiksi

Nicaragua

Uganda

Solidaarisuus tekee hyvää nyt myös Sharewoodissa! Sharewoodissa voit jakaa rahaa naisten lukutaidon edistämiseen klikkailemalla mainoksia ja voittamalla arvonnoissa. Helppoa, vaivatonta ja hyödyllistä – etkä itse maksa senttiäkään! Sharewood.org on uusi suomalainen vastuullinen sosiaalinen media. Käyttäjät voivat lahjoittaa rahaa valitsemalleen avustuskohteelle ilmaiseksi ja voittaa itselleen palkintoja. Raha avustuskohteille tulee Sharewoodissa mainostavilta yrityksiltä. Sharewoodin käyttäjien avustuskohteilleen ohjaamat rahat tilitetään avustuskohteille lyhentämättöminä. Sharewoodin on perustanut yhteiskunnallinen yritys Givget Oy. Jos saamme sata tukijaa Solidaarisuudelle Sharewoodiin ja kaikki klikkaavat mainoksista 10 senttiä päivässä, voimme lahjoittaa lukutaidon somalinaiselle joka toinen päivä! Solidaarisuuden tukijaksi pääset osoitteessa: www.sharewood.org.

KESÄKSI käsintehty

tä Myydyis ta atois riippum aan 55€ lahjoitet uuden ris Solidaa n. työhö

NICARAGUALAINEN

RIIPPUMATTO

Riippumaton pituus on 5m, leveys 1m, paino noin 8 kg. Hinta 160€ sisältää maton, koukut ja kaksi narua. Hintaan lisätään postituskulut.

Riippumatoista antaa lisätietoja Mikko Laitamo: mikkolaitamo@ gmail.com tai p. 050 309 1851. Mainitse tilausta tehdessäsi Solidaarisuus.

tai

tai

Ilmoitan osoitteenmuutoksesta

Somalimaa Kummimaksu on 10€/kk

36€

Tilaan maksuttoman Solidaarisuuslehden

Liityn kummiksi Kummimaani on Karjala

22€

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen.

Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen.

Etunimi

solidaarisuus.fi/palaute -sivulla.

Sukunimi

Lähiosoite

Jäsennumero (Jos olet jo tukija, näet jäsennumerosi lehdessä olevasta

osoitetiedoistasi.)

Sähköposti

Pankkiyhteys / pankki ja tilinumero (Jos liityt kuukausilahjoittajaksi tai kummiksi)

Paikka ja aika

22 Solidaarisuus 1/2011 Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi

Allekirjoitus

Keräyslupa: OKH712A ESLH-2009-10304/Tu-52

Solidaarisuus 1/2011 23


Solidaarisuuslahja OPETA NAINEN LUKEMAAN 22 Lukutaito on paitsi korvaamaton apu arkisessa elämässä, myös ensimmäinen askel tiellä koulutukseen. Tue somalimaalaisen naisen ensiaskelia parempaan yhteiskunnalliseen asemaan ja osta kevään vastavalmistuneille solidaarisuuslahja. Lue lahjaan liittyvä artikkeli s. 12–13.

www.solidaarisuus.fi/lahja

.......................................................................................................................................................................... Leikkaa irti..........

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Solidaarisuus VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki

/solidaarisuus_lehti_kevat2011  

http://www.solidaarisuus.fi/uploads/pdf/solidaarisuus_lehti_kevat2011.pdf

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you