/solidaarisuus_lehti_kevat2007

kevät 2007

Apurap rtti Kansainvälisen solidaarisuussäätiön uutisia meiltä ja maailmalta

Nälkä pois:

Kananmunat ovat kelpo valuuttaa Nicaraguassa Sivu 12

Apurap rtti 1 / 2007 3

Pääkirjoitus. Työtä, toimeentuloa ja tasa-arvoa.

4–5

Vahva vaikuttaja. Kätilö Ugaso Jama on Somalimaassa

13

Rinkeleitä presidentille. Venezuelan johtaja Hugo

syksyllä alkavan ympärileikkauksen vastaisen työn pioneeri.

Chavez vieraili Nicaraguassa ja ihastui maissikekseihin.

9–11

16–17

Lenalle uusi elämä. Keikkatyö muutti isän baareissa notkuvaksi pettäjäksi. Turvakodista äiti sai itsetunnon takaisin.

19

Kiina rakensi hallin. Ugandan suurlähettiläs kävi Hel-

22

Pallo sulle. Onko Suomen politiikassa tilaa kansainvälisel-

23

Tule käymään! Kansainvälisen solidaarisuussäätiön koju

singissä ja kertoi idän jättiläisen puuhista Afrikassa.

le solidaarisuudelle, kysyy vieraskolumnisti.

kutsuu Maailma kylässä -festivaalille Helsingin Kaisaniemeen.

16–17 Apuraportti ISSN 0787-9644 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Päätoimittaja: Janne Ronkainen ISSN 0787-9644 Ulkoasu ja toimitus: Katja Kuokkanen Säätiön hallitus: Tarja Kantola, pj Tuula Lampinen, varapj Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Reijo Paananen Tiina Seppälä Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen Henrik Wulff

Apuraportti-lehti jakaa tietoa ja antaa palautetta kaikille tukijoille, joiden lahjoituksin Kansainvälinen solidaarisuussäätiö toteuttaa kehitysyhteistyöhankkeitaan. Apuraportti jaetaan säätiön tukijoille ja yhteistyökumppaneille kautta maailman. Lehden tekemiseen on käytetty ulkoministeriön tiedotustukea.

Apuraportti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille säätiön toiminnassa mukana oleville. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö ylläpitää postitoimintaansa varten tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen.

Mikäli mukana oleva henkilö haluaa nimensä ja osoitteensa pois tukijaluettelosta tai haluaa ilmoittaa henkilö- tai osoitetiedoissa tapahtuneesta muutoksesta, sen voi tehdä esimerkiksi soittamalla Solidaarisuussäätiöön (09) 759 9730.

Kansikuva: Jukka Pakkala Painos: 20 000 kappaletta

Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy syys-lokakuussa 2007.

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320

A p u r a p o r t t i 1/2007

sähköposti finsolid@finsolid.fi internet www.finsolid.fi

pankkitilit Sampo 800019-744625, Nordea 101130-7206930, Oko 554128-44338

pääkirjoitus

Pieniä ratkaisuja suuriin ongelmiin

V

aikka köyhyys ja epätasa-arvo ovat edelleen vakodin apu on auttanut uskomaan tulevaisuuteen. valtavia ongelmia maailmassa, niiden edessä ei tarvitse nostaa käsiä pystyyn. Niihin löytyy Esimerkit kertovat, kuinka pienistä asioista kehitys alkaa. ihmisenkokoisia ratkaisuja.

Solidaarisuussäätiö on päättänyt tulevina vuosina keskittyä kahteen kehityksen kannalta keskeiseen asiaan: naisSomalimaalaiselle Khadra Yusufille pieni laina on mah- ten oikeuksiin sekä työhön ja toimeentuloon. Kehitys, dollistanut torimyynnin aloittamisen. Khadra on pär- josta hyötyvät myös yhteiskuntien heikko-osaisimmat, jännyt hyvin, ja tuloillaan hän on rakentanut perheelle edellyttää näiden asioiden toteutumista. pienen talon, saanut kaikki lapset kouluun ja jopa kustantanut iäkkäälle äidilleen silmäleikkauksen Nairobissa.

Naisten oikeus tasa-arvoiseen elämään perheessä, työssä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on perustava Boacolaisille kahvin pienviljelijöille ratkaisu on kysymys. Tasa-arvo ei ole vain sukupuolikysymys, löytynyt järjestäytymisestä osuuskunniksi. Viljekoska naisten aseman edistämisestä hyötyvät usein lytekniikoita kehittämällä laatua on parannettu, ja myös köyhimmät miehet ja köyhien perheiden päästy toimeentulon tasolle, jolla kukaan kaikki lapset. perheenjäsenistä ei näe nälkää.

Aikuisten oikeus ansaita työllään kohtuulSortavalalaiselle Sonjalle, 11, mahdollista toimeentuloa on ainoa tapa luoda lisuus saada turvaa ja ammattiapua taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää Sortavalan turvakodista on palauttanut kehitystä köyhille. elämänilon. Vaikka elämä on edelleen haastavaa perheen asuessa sukulaisten Kun vanhempien tulot riitävät ruuan ja luona turvassa väkivaltaiselta isältä, turasumiskulujen jälkeen, ne yleensä käytetään lasten koulutukseen ja perheen terveyteen. Samalla ihmisille tulee varmuus, että PS. elämä kantaa ja itseen voi luottaa.

Tämän lehden mennessä painoon humanitaarinen kriisi syvenee Somaliassa.

Somalian pohjoisosassa sijaitseva Somalimaa ei ole mukana tässä sodassa, ja hankkemme ovat toistaiseksi jatkuneet normaalisti.

Etelän pakolaisvirrat kuitenkin vaikuttavat pohjoisessa ja aiheuttavat valtavan humanitaarisen ja taloudellisen haasteen köyhälle maalle.

Seuramme tilannetta päivittäin ja varaudumme auttamaan kumppaneitamme Somalimaassa, mikäli tilanne vielä kärjistyy.

Nämä ihmiset ovat saaneet meiltä pientä tukea ottakseen elämässään suuria askeleita. Te tukijamme voitte olla kanssamme ylpeitä näistä saavutuksista ja vaikka nauttia kupillisen nicaragualaista kahvia. Boacolaisten viljelemää Reilun kaupan kahvia löytyy teidänkin lähikaupastanne.

Janne Ronkainen toiminnanjohtaja Kansainvälinen solidaarisuussäätiö

katja kuokkanen

A p u r a p o r t t i 1/2007

uutiset airi kähärä

Omalla rahalla opettajia kumppanit osallistuvat Somalimaan tuotannollisten hankkeiden rahoittamiseen tänä vuonna myös omalla rahoitusosuudellaan.

Kumppanijärjestöt saavat tuottoa Buraossa toimivasta metallipajasta.

Tuotto käytetään ammattikouluprojektiin maksamalla osa ammattiopettajien palkasta.

Omarahoitusosuus antaa paremmat lähtökohdat hankkeen jatkuvuudelle Solidaarisuusäätiön rahallisen tuen loppumisen jälkeen.

Paikalliset

Aikuiskoulutusta Ergavoon Solidaarisuusäätiön pitkäaikai-

nen kumppanijärjestö Candlelight on aloittanut suunnitteluprosessin aikuiskoulutuksen laajentamiseksi Somalimaassa.

Tavoite on saada putkimies- ja sihteerikoulutus Ergavoon tänä vuonna. Koulu on ainoa ammattikouluttaja alueella.

Somalimaassa jälleenrakennus on käynnissä, joten ammatti-ihmisiä tarvitaan yhä useammassa kaupungissa.

Työllistymisapua nuorille ammattikoulutushankkeessa on valmistuneiden työllistymistä edistävä koordinaattori.

Koordinaattoria tarvitaan, koska työpaikkojen löytäminen Buraon alueella on hankalaa. Työpaikkoja on harvassa.

Yrittäjät ovat kiinnostuneita ammattitaitoisista nuorista, ja yhteistyö ammattikoulun kanssa toimii hyvin. Tieto koulutetun väen hyvistä työllisyysnäkymistä motivoi nuoria hakemaan ammattikouluun ja opiskelemaan päättäväisesti.

Buraon

A p u r a p o r t t i 1/2007

Ympärileikkaajan työvälineet ovat Candlelightin toimiston seinällä.

Ympärileikkauksia vastaan Somalimaassa 98 prosenttia naisista ympärileikataan alle murrosikäisinä. Säätiö ja sen paikallinen kumppani aloittavat hankkeen tapaa vastaan.

Katja Kuokkanen

”T

avoite on saada ympärileikkaukset vähenemään Somalimaassa. Vertailu vastaaviin hankkeisiin osoittaa, että traditiota on vaikea muuttaa”, pohtii toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.

Rohkaisevaa haasteen edessä on, että säätiön kumppanijärjestö Candlelight for Health, Education and Environment (Clhe) on toteuttanut vastaavaa

projektia Länsi-Somalimaassa.

Myös Somalimaan perhesuunnittelu- ja sosiaaliministeri on kiinnostunut tukemaan ympärileikkauksen vastaista työtä.

Hanke on tarkoitus käynnistää syksyllä, ja se kestää kolme vuotta.

Somaliassa kulttuurinen tapa, ja se tehdään 6–9vuotiaille tytöille.

Enemmistölle tehdään leikkaus, joka on WHO:n luokituksessa rajuin operaatio viidestä leikkaustavasta. ”Candlelightin hanke on Buraossa ensimmäinen laatuaan”, kertoo ohjelmakoordinaattori Päivi Anttila.

Ympärileikkaus on

Syksyllä asiantuntijat Suomessa Pohjoismaiset ympärileikkauksen

asiantuntijat kokoontuvat syyskuun alussa ensi kertaa Suomessa.

Neljäs FOKO-verkoston kokus järjestetään 7.–8. syyskuuta Hana-

saaressa, Espoossa. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö on tuomassa konferenssiin kätilö Ugaso Jaman Somalimaasta.

Lisätietoja: www.ihmisoikeusliitto.fi

henkilö airi kähärä

Pitkän linjan tasa-arvonainen Kätilö Ugaso Jama vaikuttaa yhteisössään monella tasolla. Hän on samalla sekä harras muslimi että tyttöjen ympärileikkauksen vastainen voimahahmo Somalimaassa.

Airi Kähärä, Katja Kuokkanen

Y

mpärileikkaus tuottaa Ugaso Jaman hyvin tuntemissa yhteisöissä Somalian pohjoisosissa sekä sosiaalisia, taloudellisia että terveydellisiä ongelmia.

Jonkun on kyseenalaistettava vanhoihin traditioihin perustuva tapa, joka vaarantaa tyttöjen terveyden. ”Koraanissa ei mainita, että tytöt tulisi ympärileikata. Koulutetut ihmiset sen ymmärtävät, mutta ruohonjuuritason ihmiset eivät”, Jama tiivistää. ympärileikkaus aiheuttaa terveysongelmien ja vaikeiden synnytysten lisäksi muitakin ongelmia. ”Ympärileikatut naiset eivät ole kiinnostuneita seksistä. Siksi miehet hakeutuvat toisiin suhteisiin. Ympärileikatut tytöt sairastavat paljon, ja siksi perheiltä kuluu rahaa lääkärikäynteihin ja lääkkeisiin.”

Yhteiskunnassa

on työskennellyt Kansainvälisen solidaarisuussäätiön kumppanin Clhen kouluttajana ja terveysneuvojana seitsemän vuotta.

Hänen työuransa alkoi Buraosta, jonka sairaalassa hän aloitti kätilönä.

Jama opiskeli 1980-luvulla Yhdysvalloissa ja työskenteli myös SaudiArabiassa.

Ugaso Jama

Kokeneen kätilön Ugaso Jaman yhteistyöverkosto on laaja. Lisäksi hänen sosiaalisuutensa helpottaa vaikeasta aiheesta puhumista.

siirtyessä Jaman naisia loukkaava traditio. Työ ei ole vastuulla oli aluksi hiv/aids-kam- helppoa, koska ihmisillä on vahva panjointi. usko, että ilman ympärileikkausta ”Ugaso on harras muslimi. Hä- tyttäret eivät voi solmia avioliittoa”, nen mielipiJama sanoo.

“Olemme edenneet lyhyen asteitään kunnioitetaan, keleen yrityksissämme poistaa Sadat ymkoska hän naisia loukkaava traditio.” pärileikkausosaa perusta ammatiktella ne”, miettii Clhen toiminnan- seen harjoittavat naiset ovat saaneet johtaja Ahmed Awale.

Jamalta koulutusta. Hän on myös järjestänyt tiedotusta nuorille ja Ensimmäistä ympärileikkauksen opettajille. vastaista projektia Jama teki kuusi ”Ugasoa kunnioitetaan hänen korvuotta sitten. kean terveydenhuollon osaamisensa ”Olemme edenneet lyhyen aske- takia. Ugaso hoitaa synnytykset amleen yrityksissämme poistaa tyttöjä ja mattitaitoisesti”, Awale kehuu.

Järjestötyöhön

A p u r a p o r t t i 1/2007

reportaasi

Torin tuotoilla äiti pääsi leikkaukseen Buraon torilla Somalimaassa kengät uppoavat mutavelliin sadekauden ryöpytyksessä. Silti torikauppa jatkuu, ja mikroluottoja saaneet ponnistavat eteenpäin elämässä. Pienluottohanke edistää erityisesti naisten mahdollisuuksia elättää itsensä ja perheensä omalla työllään.

Airi Kähärä, Katja Kuokkanen

B

elintarvikkeita ja vaatteita. Annan kuukausittain rahaa välittäjälle, jotta hän tuo minulle Dubaista kauniita mekkokankaita”, Yusuf kuvailee.

Seuraavalla 300 dollarin lainalla Yusuf osti uuden toripaikan. Hän vuokraa paikkaa muille naisille.

uraossa on satanut viikon jokainen päivä, on kuukauden mittainen sadekausi. Torilla kauppa käy jaksoittain, sillä ostosreissu ajoitetaan rankkasateiden väliin.

Sään oikut eivät silti lannista Khad- Solidaarisuussäätiön uusia rara Yusufia. Hän on yksi Kan- hoitusmahdollisuuksia luova piensainvälisen solidaarisuussäätiön mikroluottorinkiin ensimmäisinä “Maksoin lainan puovalituista naisista Pohjois-Somalian lessa vuodessa. PeSomalimaassa.

rustin kojun, jossa myyn elintarvikkeita ja vaatteita.”

ensin vuonna 2003 torikojun perustamiseen 200 dollaria.

Pohjois-Somalian torikauppaa ovat tänä ”Maksoin lainan takaisin puolessa vuodessa. Perustin kojun, jossa myyn luottohanke perustuu naisten keskinäiseen solidaarisuuteen. airi kähärä Mikroluottohanke edistää paluumuuttajanaisten ansiotulojen kasvua tukemalla pienyrittäjyyttä.

Yusuf sai

Tänä vuonna pik

Committee of Concerned Somalis CCS lainaa naisille 200 Yhdysvaltain dollaria puoleksi vuodesta. Heistä 150 oli mukana säätiön edellisessä mikroluottohankkeessa, ja 50 on uusia lainansaajia.

Välillisesti mikroluotoista hyötyy noin 1 500 ihmistä, etenkin perheenjäsenet ja yrityksiin työllistetyt.

Säätiön kumppani

Pikkusummasta ei myönnetyissä Mikroluotolla saa varattua toripaikan Buraosta tai Hargeisasta.

A p u r a p o r t t i 1/2007

luotoissa ole kyse, sillä yhdellä dollarilla köyhä somalimaalainen perhe

Katja Kuokkanen

”S

omalimaassa tavallinen pulliainen ei saa lainaa pankista, vaikka mitä tekisi”, hymähtää Solidaarisuussäätiön kenttäkoordinaattori Airi Kähärä.

Somalimaassa rahanlainaus on vaikea asia.

Muissa kehittyvissä maissa yleiset mikrolainat ovat lähes tuntematon käsite. Jotta lainaaminen Islamilaisessa

reportaasi airi kähärä

syö kaksi kertaa päivässä. ”Puolen vuoden laina-ajan jälkeen kukin nainen maksaa 8 dollaria takaisin viikossa. Lainat on maksettu takaisin noin 90-prosenttisesti”, kertoo säätiön Somalimaan-koordinaattori Airi Kähärä.

Lainajonossa on yli tuhat naista odottamassa vuoroaan. on teemyynti, hedelmänmyynti, ompelupöytiä, lihanmyyntiä ja nahkatavaroiden myyntikojuja, jotka on perustettu lainarahan turvin.

Kärpästen surina ja mausteiden tuoksu täyttävät ilman. Myyjät houkuttelevat käsin ja huudoin asiakkaita tutustumaan kojujen tuotteisiin.

Luottojärjestelmä mahdollisti myös sen, että Khadra Yusufin äiti Buraon torilla

Mikroluotoista hyötyy yhteensä noin 1 500 somalimaalaista. vuonna lisänneet etelän levottomuuksia paenneet ihmiset.

kkuluotoista tulee totta olisi kannattavaa, pitäisi saada korkoa. Koraani kuitenkin kieltää koron perimisen.

Siksi Somalimaassa ei toistaiseksi ole mikroluottojärjestelmää, vaikka pienlainojen antajia on tuhansia muissa Afrikan maissa. tukee paikallista Committee of Concerned Somalis (CCS) -kumppanijärjestöä luomaan erityisesti naisten toimeentulomahdollisuuksia tukevan pienluottojärjestelmän.

Solidaarisuusäätiö

”Parhaillaan perustamme viiden paikallisen järjestön kanssa mikroluottorinkiä, jolla on samanlainen lainanantopolitiikka. Tässä on haastetta tälle vuodelle ja ehkä vielä seuraavillekin”, Kähärä pohtii.

CCS perustelee mikroluottojärjestelmää ylläpitävän välityspalkkion luottoringin jäsenmaksulla, ei korolla.

Säätiön myöntämistä lainoista on maksettu takaisin noin 90 prosenttia.

Säätiön kumppani

pääsi silmäleikkaukseen. ”Toripaikan tulot ovat kasvatteet elintasoani huomattavasti. Tuotoilla olen kustantanut lapseni koulunkäynnin ja rakentanut taloani. Sain kustannettua äidin silmäleikkaukseen Nairobiin”, Yusuf iloitsee.

Etelä-Somalian levottomuudet eivät vielä keväällä 2007 aiheuttaneet suuria ongelmia.

Elintarvikkeiden, kuten riisin, kulutus nousi moninkertaiseksi, koska Pohjois-Somalian väkiluku kasvoi huomattavasti.

Väkimäärän nousu johtui etelästä kevään aikana vilkastuneesta pakolaisvirrasta. Somalimaan pääkaupunkiin Hargeisaan saapui tuhansia ihmisiä lentokoneella tai etelästä idän kautta kiertäen.

Somalimaassa

A p u r a p o r t t i 1/2007

kentällä

Suunnistamme auringon ja kompassin avulla. Ajatuksessani käy maamiinat, mutta hylkään ajatuksen.

Tasanko ei ole voinut olla strategisesti niin tärkeä, että Siad Barre olisi asentanut miinoja tänne.

Matkalla Ergavoon

E

dessä on ensin 360 kilometriä Buraoon ja sitten 370 kilometriä Buraosta Ergavoon.

Tarkoitus on valmistella ammattikoulutusta Itä-Somalimaassa. huhtikuun lopussa Academy for Peace and Developmentin tutkija Ulf Terlinder kertoo, että Somalimaan ja Puntlandian rajalla levottomuudet ovat lisääntyneet.

Somalimaa on vahvistanut joukkoja Soolin läänissä, erityisesti Las Anodin kaupungissa.

YK:n turvallisuusohje kehottaa välttämään Somalimaan itäisten läänien itäosia.

Ergavo kuuluu Sanaagiin, mutta ei sen itäosiin. Kahakka-alueelle on yli 300 kilometriä, eikä välissä ole toimivaa tietä. Varmistan EU:n edustajalta turvallisuuden.

Lähdön aattona

perjantaina.

Kansainvälisenä avustustyöntekijänä en pääse kulkemaan, jollei matkassa ole turvamiehiä.

Autoihin pakataan vararenkaita, Päätämme lähteä

A p u r a p o r t t i 1/2007

ole tiellä, emmekä tiedä, missä olemme, mutta eksyksissä emme ole”, Ahmed tokaisee.

Hmmm. Vuorijono, joka äsken oli auton oikealla puolella, on nyt vasemmalla.

Lopulta tie löytyy. Vannon, että VHF-radio ja antenni ovat mukana, kun seuraavan kerran matkustan autolla Ergavoon!

Pysähdymme akaasian luona Eil Afweynin kaupungissa. Mahamoud Jimale, 12 vuotta, leikkii puun alla. Hän muovaa tiiliä pieneen koulurakennukseen.

Hänestä tulee isona opettaja. ”Se on ainoa roolimalli pienissä kylissä”, Ahmed kertoo. ”Airi, emme

Somalimaa.

(Lähde: UN maps.)

bensaa, vettä, tonnikalasäilykkeitä, leipää ja keksejä.

Matka Buraoon taittuu neljässä tunnissa. Yövyn paikallisessa hotellissa. Sovimme, että jatkamme lauantaiaamuna kello 5.10.

Aamulla edessä on kymmenen tunnin matka Ergavoon päällystä-

“Parin tunnin jälkeen tienposkessa nautitaan tonnikalasämpylä.” mättömällä tiellä.

Parin ajotunnin jälkeen tienposkessa nautitaan tonnikalasämpylä.

Ajamme laaksossa, jonka teitä sade on kohdellut kaltoin. Harmaata ruohikkoa, siellä täällä jokin puu ja puska. Oikealla siintää vuorijono.

Aurinko polttaa ja hiekka pölyää.

Epäilen, onko Ergavoa olemassakaan. Ehkä tämä on huiputusta.

Silmät erottavat valkoisen maasturin. Saiid on tullut vastaan ja ohjaa meidät laakson reunalle, josta Ergavon kaupunki avautuu.

Vihdoinkin perillä.

Airi Kähärä, teksti ja kuva

reportaasi

Kun kahvipapu kuivuu auringossa Nicaraguan parhaissa kahveissa tuoksuu sitrushedelmä tai maistuu suklaa. Teustepen ilmasto luo ihanneolot luomukahvin monivaiheiselle käsittelylle. ”Tuskin suomalaiset kahvinjuojat tietävät, kuinka paljon tarvitaan, jotta he saavat kuppeihinsa hyvää kahvia”, nauraa varastomestari Elvin Talavera. No, katsotaan!

Jukka Pakkala, teksti ja kuvat

A p u r a p o r t t i 1/2007

reportaasi

Konetarkastuksen jälkeen kahvipavut siirtyvät lajitteluhihnalle lopputarkastukseen. Kahvivaraston edessä on k

K

ahvinmaistaja Juan Espinozalla on kiire. Hän paahtaa ja maistaa joka päivä noin 20 kupillista kahvia. Hän valvoo Tierra Nueva -osuuskunnan kahvin laatua ja tunnistaa parhaat kahvilaadut. ”Kahvia pitää kohdella hyvin kaikissa vaiheissa”, luomukahviosuuskunnan kahvinmaistaja miettii.

vumista varten. Kahviosuuskunnan kuivumaan levitettyä kahvia. uusi kahvinkuivaamo on Teustepessä Välillä kahvipavut kootaan keparinkymmenen kilometrin päässä koihin, jotka peitetään mustalla Boacosta. muovilla. ”Kahvin maku syvenee hyvän Teustepen kuiva ja kuuma ilmasto kuivausprosessin aikana”, kahvinantaa ihanteelliset olot kahvin aurin- maistaja Espinoza kertoo. kokuivaukselle.

Eduardo Jerez ja muut kuivaus- Kahviosuuskunnan kuivaamolle pihan työntekijät kulkevat karkeat tuleva kahvi kerätään 650 pientilalta.

Keski-Nicaraguassa sijaitsevan puuharavat kädessä pitkin ”papu- Suuren osan poimivat pienviljelijäBoacon pienten kahvitilojen kahvi peltoa”. He siirtelevät puuharavilla perheet. Kahvi kuoritaan maatiloilla. on juuri poimittu, kuorittu ja toimitettu kuivaamolle.

Boacon kahvia juodaan Euroopassa ja USAssa Luomukahviosuuskunnalla on upouusi kahvinkuivaamo ja lajitte- n Reilun kaupan tarkoitus on parantaa n Boacon kahvia myydään Suomeen, kehitysmaiden viljelijöiden asemaa Hollantiin, Saksaan, Espanjaan ja lukeskus. kansainvälisessä kaupankäynnissä.

Yhdysvaltoihin.

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön kahviprojektin tuella hankittu n Reilun kaupan ja luomunormit ovat n Suomeen tuleva kahvi on sekä reilua laitos täydentää tuotantoketjun niin, kansainvälisiä. Tiloja tarkastetaan että luomua. että osuuskunta voi varmistaa kahvin säännöllisesti. laadun vientikonttiin asti. n Suomessa Boacon kahvi paahdetaan Vaaleat kahvipavut levitetään suu- n Boacossa tuotetaan reilua ja luomua Meiran paahtimossa. Kaupoissa kahrille sementtipihoille auringossa kuisekä tavallista kahvia. vi tunnetaan nimellä Café Original.

10 A p u r a p o r t t i 1/2007

reportaasi

kaksi rekkaa, joiden kontteihin lastataan suuria kahvisäkkejä kohti Bostonia ja San Franciscoa.

Solidaarisuussäätiön kahviprojektiin timesta. Lajitteluhihna on lajittelun osallistuvat osuuskuntalaiset rakensi- tärkein osa. vat viime vuonna kymmenen uutta Hihna siirtää koneen suuttimesta kuorimalaitosta, joissa kahvi pestään tulevia kahvipapuja eteenpäin, ja ja huuhdellaan puhtaalla vedellä. työssään harjaantuneet naiset nouk”Näin kahviin ei tule makuhait- kivat pois pavut, joissa on muoto- tai toja likaisesta vedestä”, Espinoza värivikoja. sanoo. ”Tuskin suomaEspinoza on järjes- “Yritys voisi pakata laiset tietävät, kuintänyt maistantakurska paljon tarvitaan, seja kymmenille kah- myös maissia, riisiä jotta he saavat vintuottajille, jotta vil- ja papuja.” kuppeihinsa hyvää jelijät tietäisivät, miltä kahvia”, nauraa vahyvä kahvi maistuu. rastomestari Elvin Talavera.

Parhaissa kahveissa tuntuu sitTänä keväänä Boacon luomukahvirushedelmien tuoksu tai suklainen osuuskunta lähetti Suomeen Meiran jälkimaku. Sellaiset kahvit kannattaa kahvinpaahtimolle kaksi kontillista tunnistaa ja ottaa erilleen, sillä niistä korkeimmilta rinteiltä valikoitua saattaa saada hyvän hinnan kansain- kahvia. välisillä markkinoilla.

Maistantatuokioiden välillä Es- Tällä poimintakaudella kahvia pinoza täyttää vientiin meneviä saadaan vain vähän yli puolet viime kahvisäkkejä lajittelukoneen suut- vuoteen verrattuna. Nicaraguan vii-

mevuotinen kuivuus hidasti kahvin kypsymistä ja vähensi kahvisatoa. on kohonnut niin, että kahvitilalliset saavat työstään hieman paremman hinnan.

Boacon luomukahviosuuskunta myy tänä vuonna kahvia pohjoisamerikkalaisille ja eurooppalaisille hieman yli miljoonalla eurolla.

Solidaarisuussäätiön Tierra Nueva -osuuskunnan kanssa toteuttama kahviprojekti on parantanut kahvin laatua ja kahvitilojen pinta-alakohtaista tuottavuutta niin, että viljelijöiden tulot ovat kasvaneet tuntuvasti.

Kahvin hinta

markkinatutkimusten mukaan kuivaamo ja lajittelukeskus voivat laajentaa toimintaa niin, että yritys voisi kuivata ja pakata myös maissia, riisiä ja papuja. ”Nyt osavuotisista työpaikoista tulisi kokovuotisia”, Talavera toivoo.

Osuuskunnan

A p u r a p o r t t i 1/2007 11

uutiset jukka pakkala

Tuulivoimaa Esteliin Esteli torjuu energiakriisiä tuuli-

voimaloiden avulla. Pohjoisamerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan Estelin vuorilla on ihanteelliset olot tuulivoiman tuottamiseen.

Ajatus tuulipuiston perustamisesta syntyi Solidaarisuussäätiön rahoittaman teknologiahankkeen työryhmässä.

Suurin osa Nicaraguan sähköstä tuotetaan öljyä käyttävissä voimaloissa. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet niin, että Nicaragua käyttää 70 prosenttia vientituloistaan öljylaskun maksamiseen.

Estelin kaupunki valmistelee nyt yli 10 miljoonan euron kehityshanketta, joka toteutuessaan tekisi tuu- Somotolainen Maria Gutierrez on erikoistunut siankasvatukseen.

Possut saavat papulientä ja maniokinlehtiä. livoimasta uuden energianlähteen koko Pohjois-Nicaraguan alueelle.

Nälkä pois, sanoo sandinisti

Tiedepuiston nuori välkky oppilas vuonna 2006 oli Ramon Ramirez.

Ramirez voitti maan koulujen väliset fysiikan ja matematiikan olympialaiset. Taituri on Estelin tiedepuiston ahkera käyttäjä.

Nicaraguan paras

jukka pakkala

Nicaraguan uusi hallitus pyrkii poistamaan aliravitsemuksen maaseudun köyhimmiltä alueilta. Viljelijät saavat lehmiä, kanoja ja sikoja.

Jukka Pakkala

N

älkä pois -ohjelman ensimmäiseen vaiheeseen osallistuu 600 perhettä.

Ohjelmassa rakennetaan kastelujärjestelmiä, joiden avulla kuivien alueiden viljelijät voivat lisätä hedelmien ja vihannesten tuotantoa.

Sandinistien keinoja on jo kokeiltu

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön maaseutukehityshankkeissa.

Nicaraguan uusi hallitus on valinnut ensimmäiseksi toteutusalueeksi Pohjois-Nicaraguan kuivimmat kunnat.

Somoton maatalousneuvojien verkosto on perustettu säätiön maaseutukehityshankkeessa.

Säätiön projekti edistää paikallisten tuotteiden kauppaa, jotta viljelijät saisivat työstä paremman palkan.

Somoton kanjonista tuli kansallispuisto Jukka Pakkala

S Somoton kanjoni.

12 A p u r a p o r t t i 1/2007

omoton kanjoni on julistettu kansallispuistoksi. Nicaraguan ympäristöministeriö valmistelee Somoton kaupungin kanssa hoitosuunitelmaa, joka huomioi matkailun.

Kanjonin pystysuoraan kohoavat seinämät ovat lähes satametriset.

Kanjoni on saanut julkisuutta Ni-

caraguan suurimmissa lehdissä, televisiossa ja matkailun verkkosivuilla. ”Tuntuu oudolta puhua kanjonin löytämisestä, kun se on ollut olemassa viisi miljoonaa vuotta”, hymähtää Solidaarisuusäätiön matkailuhankkeen vetäjä Salvador Lopez.

Uutuuskohde on houkutellut jo kymmeniä tuhansia turisteja.

kentällä

Jotta Somoton naiset voisivat tehdä maissikeksejä myös Brasiliaan ja Venezuelaan, leipomoita pitäisi laajentaa ja parantaa. Tarvittaisiin suuremmat uunit, ja sellaiset ovat kalliita.

Maistuuko maissikeksi, Hugo Chavez?

S

omoton naisten maissileipomon vetäjä Mabel Hernandez nousi tammikuussa Managuassa Nicaraguan pääkaupungissa lavalle kahden presidentin eteen.

Nicaraguan vastavalittu presidentti Daniel Ortega oli järjestänyt joukkokokouksen Nälkä pois -kampanjaan osallistuville maatalousosuuskunnille. Kunniavieras oli Venezuelan presidentti Hugo Chavez, joka lahjoitti kymmenen traktoria parhaille tuottajille. traktori annettiin Somoton osuuskuntien yhteisjärjestölle Ucansille, joka on Kansainvälisen solidaarisuussäätiön kumppani Pohjois-Nicaraguassa.

Mabel ja muut osuuskuntalaiset olivat valmistaneet lahjakorit, joissa oli maissikeksejä. ”Olin valtavan hermostunut”, Mabel kertoi jälkikäteen. ”Meille sanottiin, etteivät presidentit syö maissikeksejä. Turvamiehetkin sanoivat, että älkää koskeko kekEnsimmäinen

”Millaisilla koneilla te valmistatte niitä?”

Mabel levitti kätensä televisiovalojen loisteessa. ”Nämä kädet ovat leipomon tärkeimmät koneet.” kysyi, voisiko maissikeksejä tehdä niin paljon, että niitä riittäisi vietäväksi Brasiliaan ja Venezuelaan. Mabelista urakkaan tarvittaisiin paremmat uunit, joiden hankinta tulisi kalliiksi. ”Onneksi paikalla on Venezuelan kehityspankin johtaja”, Chavez huomautti ja pyysi pankinjohtajaa lavalle. Pankinjohtaja totesi, että Somoton leipomot voidaan valita seuraavan lainaohjelman erityiskohteeksi.

Sitten Chavez

Mabel Hernandez.

“Näitä voisi myydä Brasiliaan ja Venezuelaan.”

Hugo Chavez

seihin, ennen kuin joku muu on Solidaarisuussäätiö auttaa maistanut niitä.”

Somoton maissileipomoita valPresidentti Chavez repi heti kek- mistelemaan kehityssuunnitelmia, sipussin auki ja työnsi suuhunsa joissa tärkein asia on uusien uunien hankkiminen. kourallisen maissikeksejä. ”Nämä ovat hyviä”, Chavez sanoi.

Jukka Pakkala, teksti ja kuvat

A p u r a p o r t t i 1/2007 13

henkilö

Vaatteet kielivät, jos lapsella on kurja olla Sosiaalipedagogi Tatjana Kochkina tekee Värtsilän koulussa sosiaaliviranomaisen töitä. Oppilaita on 200 perheestä, koulunkäyntiä haittaavia ongelmia on 24 perheellä.

Katja Kuokkanen, teksti ja kuvat

Ä

Värtsilän koulun oppilaat ovat

idillä ja pojalla on sopimus. Äiti 7–18-vuotiaita. valehtelee koululle, että Ivan, 12, on kipeä. Ivan taas ei kerro isälle, että äiti juopottelee.

Värtsilän koulun opettajat näkevät “Alkoholismi on sekä lapsen käytöksestä että suttuisairaus, mutta sesta ulkoasusta, ettei Ivanilla ole meillä ei ole asiat kunnossa. resursseja puuttua ”Olemme nyt käyneet kotona siihen.” joka viikko. Näiden käyntien jälkeen vanhemmat ovat ymmärtäneet, että perheessä on ongelma, joka täytyy ratkaista”, kertoo sosiaalipedadgogi Tatjana Kochkina käy useiden lasta hänen häiriökäyttäytymisestään, Tatjana Kochkina. oppilaiden kotona viikoittain.

Värtsilän noin 3 000 asukkaan kylässä tarvittaisiin oikeaa sosiaalityön Rehtori, opettajat ja sosiaalipe”Oli pakko sanoa, että ilmeisesti verkostoa. dagogi Kochkina kantavat vastuuta ette tarvitse poikaa, kun ette pidä Vain noin 20 prosenttiin yhteisön Värtsilän koulun 370 oppilaasta, kos- hänestä huolta”, Kochkina suree. sosiaalisista ongelmista saa apua ka sosiaaliviranomaisia ei erikseen Ivanilla on molemmat vanhemmat, viranomaisilta. Esimerkiksi alkohoole. Ongelmalapsia on noin 30. mutta yksinhuoltajaäitejä on Venäjän listeille ei ole muuta hoitokeinoa kuin ”Ilman lupaa meillä ei ole oikeutta Karjalassa yhä enemmän. hypnoosin kaltaisiin keinoihin tukeumennä koteihin. Joskus vastaanotto ”Naiset eivät enää halua miestä, tuva kallis vierotushoito esimerkiksi on vihamielistäkin tai vanhempia joka juo liikaa tai on väkivaltainen. Pietarissa. hävettää, kun kotona ei ole siistiä”, Toisaalta perheen elättäminen yksin Sellaiseen ei ole varaa kuin yhteisön Kochkina kertoo. vaikeuttaa toimeentuloa”, Kochkina varakkaimmilla jäsenillä. pohtii. ”Alkoholismi on sairaus, mutta Ivanin kohdalla tilanne ei ratkenmeillä ei ole osaamista tai resursseja nut sillä, että vanhemmille olisi vain Vaikka koulun henkilökunta ha- puuttua siihen”, toteaa Värtsilän annettu ukaasi, että pojan on käytävä kee oppilaiden ongelman syytä sairaalan johtava lääkäri Lilija Tserkoulussa. ennemmin perheestä kuin syyllistää vonjashaja.

14 A p u r a p o r t t i 1/2007

uutiset katja kuokkanen

A-klinikka auttaa alkuun Suomen A-klinikkasäätiö osallistuu

koulutukseen Värtsilän päihdeprojektissa kertomalla, millaisia palveluja alkoholismista eroon haluaville pitää olla tarjolla.

Nyt värtsiläläisille ei ole tehokkaita keinoja, eikä rahaa päihteiden väärinkäyttäjien tukemiseen. ”Tehtävämme on tuoda kouluttajia Suomesta ja miettiä esimerkiksi, mitä ennalta ehkäisevää työtä nuoriin voi suunnata”, tiivistää Solidaarisuussäätiön Venäjän projektisihteeri Elviira Hirvonen. katja kuokkanen

Värtsilässä oli talvella 2007 25 hiv-positiivista ja 32 huumeiden käyttäjää.

Päihteet pois, perheonni nousuun Katja Kuokkanen

T

oukokuussa pääsi Värtsilässä alkuun kamppailu paremman elämän puolesta.

Solidaarisuussäätiön uusi lähialueyhteistyö keskittyy vähentämään alkoholismia ja huumeidenkäyttöä sekä edistämään seksuaaliterveyttä Venäjän Karjalassa. ”Kesän ja alkusyksyn aikana an-

namme yhteistyökumppaneillemme pohjatietoa ja suunnittelemme koulutusta”, kertoo projektisihteeri Elviira Hirvonen.

Värtsilässä on perustettu koordinaatioryhmä, johon kuuluu kunnanjohtaja, talouspäällikkö, koulun rehtori ja sosiaalipedagogi, miliisi, rajavartiosto ja kunnanlääkäri sekä paikallisen tehtaan apulaisjohtaja.

Taksikuskit tuovat turvaan syrjäkyliltä Katja Kuokkanen

Y

öhön on vaikea paeta perheväkivaltaa, jollei ole pakopaikkaa. Sortavalan seudulla autot ja julkiset yhteydet ovat harvinaisia.

Sortavalan turvakoti on sopinut kuljetuksista seitsemän taksiyrityksen kanssa. Taksit hakevat uhrit turvaan vaikka keskellä yötä. ”Naapuri ei välttämättä uskalla auttaa, ettei väkivaltainen mies

tule sinne riehumaan”, pohtii Kansainvälisen solidaarisuussäätiön Venäjän-koordinaattori Elviira Hirvonen.

Turvakoti on kouluttanut kuljetta-

jia, joita on mukana ringissä 5–10. ”Heille on kerrottu, mitä perheväkivalta on. Ulkopuolisina heidän on myös helpompi auttaa väkivallan uhreja”, Hirvonen kuvailee.

Sortavalan turvakodin eteinen.

Uhrille auttamispolku viranomaiset siirtävät mielellään vastuun perheväkivallan uhrien auttamisesta Sortavalan turvakodille.

Vastuu perheväkivallan pysäyttämisestä ei kuitenkaan saa olla yksin turvakodilla. Siksi Solidaarisuussäätiö ja turvakodin henkilökunta työskentelevät viranomaisten verkoston luomiseksi. ”Auttamispolku on viranomaisten yhteistyömalli, jonka avulla uhri saisi apua koko väkivallankierteestä irrottautumisen ajan”, sanoo projektisihteeri Elviira Hirvonen.

Suomesta verkostoa täydentävät Viola – väkivallasta vapaaksi ry ja Miesten kriisikeskus, jotka kuuluvat Ensi- ja turvakotien liittoon.

Paikalliset

A p u r a p o r t t i 1/2007 15

reportaasi katja kuokkanen

”Meille voit tulla koska vain”

Sortavalan turvakodissa naiset ja lapset voivat ottaa aikalisän elämän suunnanmuutokseen.

Kymmenessä vuodessa mies muuttui manipuloivaksi petturiksi.

Lena, 35, koetti puhua, että mies käyttäytyisi ihmisiksi. Tyttären paha olo antoi voimaa hakea apua Sortavalan turvakodista.

Elviira Hirvonen, Katja Kuokkanen

I

han helppoa ei ole muistella henkiseen väkivaltaan vajonneen suhteen kahta viimeistä vuotta. Lenan kirkassilmäinen olemus muuttuu, kun muistot nostattavat hermostuneet punaiset laikut kaulalle. ”Nyt tuntuu, että vaikea vaihe on ohi. Sonja, 11, on taas sama eläväinen tyttö kuin ennen kauheita aikoja”, Lena miettii.

Olisipa vain ollut voimia ja itsetuntoa lähteä jo aiemmin. ”Ajattelin, että en pärjää ilman miestä ja hänen tuomaansa taloudel16 A p u r a p o r t t i 1/2007

lista turvaa”, Lena tunnustaa.

miehen asuntoon. Sonja syntyi. ”Viktorilla ei ollut paljon ystäviä, ja Kun Lena 25-vuotiaana tapasi ikäi- vietimme aikaa perheen kesken.” sensä miehen, tämä tuntui mukavalta. Viktor oli ystävän tuttu.

Sitten mies sai hyväpalkkaisen Pari seurusteli ja muutti yhteen työn. Työ oli keikkahommia, joissa elviira hirvonen oltiin pitkiä vuoroja pois kotoa. Rahat eivät enää olleet yhteisiä, vaan mies piti palkkansa itse. ”Viktor alkoi viihtyä baareissa ja tuli humalassa kotiin. Sitten puhelin alkoi soida yöllä”, Lena huokaa.

Luurin toisessa päässä oli vieraita naisia, jotka puhuivat ilkeitä Viktorista, jos Lena vastasi puhelimeen.

Lena pyysi miestä, että tämä käytKorttien avulla turvakodin psykotäyisi niin, etteivät naiset soittelisi. logi auttaa paranemista.

reportaasi elviira hirvonen

”Mies väitti, että keksin kaiken omasta päästäni.” vuotta. Viktor kohteli Lenaa yhä huonommin. Väitti, ettei Lenasta ole mihinkään. ”Sonja sulkeutui ja lakkasi seurustelemasta. Aamulla hän tuli luokseni ja sanoi: ’Äiti, taas sinä itkit yöllä.

Minä kuulin.’”

Lenalle tuli hätä, että millainen lapsesta tulee tällaisessa ilmapiirissä.

Lena itse kuihtui niin, että lopulta ihossa oli melkein vihreä sävy. ”Mies ei uskaltanut lyödä, koska minulla on sekä vanhempi että nuorempi veli. Viktor tiesi, että veljet kostaisivat lyömisen.”

Perheen ja kodin hajoaminen nostaa kynnystä lähteä.

Kului kaksi

Lenalla on ystävätär, joka on töissä

Sortavalan sosiaalikeskuksessa. Hänelle Lena uskalsi kertoa hädästä.

Ystävätär antoi Sortavalan turvakodin numeron. Kun Lena soitti ensi kerran, turvakodin johtaja Maria Sokolova oli puhelinpäivystäjänä. ”Turvakodin henkilökunta sanoi, että voin tulla sinne koska vain.”

Vielä kahdeksan kuukautta Lena, Sonja ja Viktor asuivat yhden huoneen ja keittiön asunnossa. Viktorilla oli aina syy haukkua Lenaa.

”Miksi et siivoa? Miksi et korjauta huimme psykologin kanssa. Se oli rikkinäistä sähköpistoketta?” korvaamatonta, sillä muuten en olisi nähnyt, miten tilanteesta selviää.”

Rajun riidan jälkeen Lena soitti veljelleen, joka haki sisarensa ja tytön Nyt Lena ja Sonja asuvat veljen vanhempiensa kotiin. luona. Tyttö ikävöi yhä isäänsä, mutta Viktor alkoi käydä anoppilassa ja puhuu asiasta kuin aikuinen. haukkua Lenaa, jolleivät veljet olleet ”Hän sanoo, ettei isän kanssa voi kuulemassa. asua mutta hän rakastaa isää silti.” ”Sanoi, ettemme pärjää yksin.”

Lena opiskelee Petroskoin ammatLena päätti paeta turvakotiin. tikorkeakoulussa. ”Kävimme turvakodissa kolme kuukautta. Saimme terapiaa ja puJutun henkilöiden nimet on muutettu. katja kuokkanen

Uhrikompleksi ja rahapula

Y

li puolet turvakodin asiakkaista on melko hyvin koulutettuja, 30–40-vuotiaita naisia.

He alistuvat henkiseen ja myös fyysiseen väkivaltaan, koska voimia ei riitä perheen hajottamiseen. ”Naisilla on uhrikompleksi. Heidän omanarvontuntonsa on heikko, ja he uskovat, kun mies sanoo, ettei nainen pärjää ilman miestä”, analysoi turvakodin johtaja Maria Sokolova.

Turvakodissa kerrotaan, että suhteen tulee perustua tasa-arvoon. ”Toinen merkittävä tekijä on asuntopula. Yksiön vuokrat ovat korkeita, niihin kuluu koko noin sadan euron kuukausipalkka”, Sokolova sanoo.

Vuonna 2006 turvakodissa asui 68

naista ja 22 lasta. Neuvonnassa kävi 1 131 naista, 86 miestä ja 38 lasta.

Kriisipuhelimeen tuli 2 449 soittoa, joista miehet soittivat 138 kertaa.

Maria Sokolova.

A p u r a p o r t t i 1/2007 17

uutiset janne sykkö

Katulapsiprojekti loppui

koulutus Kampalassa Kisenyin ja Katwen alueilla on vähentänyt pikkurikosten, kuten taskuvarkauksien, määrää huomattavasti kolmessa vuodessa.

Myös kadulla päivänsä viettävien lasten määrä on pienentynyt, ja samalla lasten hyväksikäyttö vähentynyt.

Viime vuoden loppuun päättyneessä hankkeessa sai viimeisen vuoden aikana lukutaito- tai ammattikoulutusta 235 nuorta. ”Vuonna 2005 ammattikoulutuksen saaneista 47 nuoresta kaikki ovat työllistyneet”, kertoo Solidaarisuussäätiön kenttäkoordinaattori Intialainen pyörä on halpa tapa päästä liikkeelle ja kuljettaa tavaroita Riitta Kujala.

Ugandan muhkuraisilla, sateen syömillä hiekkateillä.

Vuonna 2006 katulapsihankkeessa keskityttiin erityisesti tiedotuks een,valistukseen sekä henkilökunnan osaamisen kasvattamiseen.

Kun tietää, mikä aids on, voi Syksyllä 2007 säätiö ja uusi yhteispäivi anttila löytää keinot välttyä tartunnalta. työkumppani Cofcawe laajentavat Menestyksekäs hanke jatkaa hiv-koulutuksen Wakisoon.

Wakiso on Ugandan toiseksi tipääkaupungista Kampalasta heäasutuin lääni (960 000 asukasta ympäröivälle maaseudulle. vuonna 2002).

Katja Kuokkanen ”Haluamme selvittää uudella alueella, mikä on sen hiv-tilanne ja keitä ampalassa Solidaarisuussäätiön rahoittamassa hiv/aids-koulu- yhteisöissä olevat ihmiset ovat”, tuksessa nuoret ja heidän vanhem- pohtii säätiön ohjelmakoordinaattori Ugandassa lapset voivat yleenpansa ovat miettineet itse, mikä on Päivi Anttila. sä käydä ainakin ala-asteen.

Mukana olevien ongelma ei välttäaids ja mitä he siitä tietävät. mättä ole hiv/aids, vaan köyhyys.

Osallistavassa menetelmässä joTukea maaseudulle ”Yritämme päästä eroon tabuista kaisella on mahdollisuus oivaltaa Solidaarisuussäätiö ulottaa omat vahvuutensa ja siten hallita tuomalla keskustelun ja tiedon koko kyläyhteisöön”, Anttila kertoo. työnsä pääkaupungin ulkopuolelle elämäänsä. nyt myös Ugandassa.

Nicaraguassa ja Somalimaassa Uganda malliesimerkki hiv-taistelussa maaseudulla toimiminen on ollut gandassa on pystytty vähentä- ysoikeutensa ovat heikot. tietoinen päätös jo aiemmin. mään hiv-tartuntojen määrää Unesco on pitänyt Solidaari”Köyhyys on yleensä suurinta 70 prosenttia 10 vuodessa. suussäätiön menetelmää malliesimaaseudulla. Maalla on samalla väVaikka hiv-positiivisten määrä on merkkinä ja on halunnut toteuttaa hiten avustusjärjestöjä ja toimeenmaassa vähentynyt 4,1 prosenttiin, vastaavan hankkeen Malawissa. tulomahdollisuuksia”, huomauttaa suurin osa tartunnan saaneista on 2006 säätiön koulutuksiin osallissäätiön toiminnanjohtaja Janne naisia, koska heidän seksuaaliterve- tui 360 lasta ja 200 aikuista.

Ronkainen.

Katulasten

Elämä haltuun Wakisossakin

K

U

18 A p u r a p o r t t i 1/2007

henkilö katja kuokkanen

”Kiina rakentaa stadioneita” Ugandan suurlähettiläs Joseph Tomusange epäilee kiinalaisten hakevan Afrikasta vain uusia markkinoita. Kestävästä kehityksestä ei juuri puhuta.

Katja Kuokkanen

U

gandan Suomen-suurlähettiläs Joseph Tomusange vieraili maaliskuussa Kansainvälisessä solidaarisuussäätiössä Helsingissä.

Tomusangen asemapaikka on Kööpenhaminassa.

Suurlähettiläs esitti säätiölle vierailupyynnön samalla kun kävi hyväksyttämässä diplomaattivaltuuksensa presidentti Tarja Halosella.

Suurlähettiläs Joseph Tomusange vieraili Kansainvälisen solidaarisuussäätiön Helsingin-toimistossa maaliskuun lopussa.

viidessä muussa läänissä. ”On tärkeää, että kansalaisjärjestöt työskentelevät maaseudulla, jossa köyhyys on suurinta”, pohtii Solidaarisuussäätiön toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.

kehitysyhteistyön tekijöitä arveluttaa Kiinan marssi Afrikkaan. Idän jätti ei säätiössä käydyn keskustelun perusteella ole vakuuttanut suurlähettilästä. ”Kiina ei ole Ugandassa tukenut kehitystä tai aloittanut oikeita kehityshankkeita. Se vain rakensi urhei- Kiinan rahoittama Nelson Mandela -stadion Kampalan ulkopuolella. lustadionin”, Tomusange totesi.

Eurooppalaisia

tiivistäisi suhteitaan Kiinaan, lähentyminen edellyttäisi suurlähettilään mielestä demokratiakehityksen ohella vastavuoroisten kauppasopimusten solmimista. ”Myös ugandalaisten tuotteiden pitäisi päästä Kiinaan. Sellaisesta ei tosissaan ole neuvoteltu”, Tomusange huomautti.

janne sykkö

Jos Uganda

Solidaarisuussäätiö toimii Ugan-

dan pääkaupungin Kampalan lisäksi

Uusia mikroluottohankkeita on suunnitteilla Hoimaan, Kibogaan, Mubendeen, Igangaan ja Mayugeen.

Suurlähettiläs Tomusange arvos-

taa säätiön pitkää työsarkaa Ugandassa, jossa on toimittu 1989 asti. ”Säätiö tuntee maani olosuhteet, ja arvostamme todella apua sekä seksuaaliterveyden parantamisessa että mikroluottojärjestelmän tukemisessa. Seuraavaksi voisi keskittyä maatalouden kehittämiseen”, suurlähettiläs esitti toivomuksen.

Kiina marssittaa kauppaansa Afrikkaan n

Presidentti Hu Jintao teki helmikuussa laajan Afrikan-kiertueen. Kiina on luvannut tänä vuonna 5 miljardia euroa lainoja ja tukea Afrikalle.

n

2005–2006 Kiinan ja Afrikan välinen kauppa kasvoi jopa 40 prosenttia.

2000-luvulla se on moninkertaistunut noin 40 miljardiin euroon.

n

Kiinan tuki Afrikalle herättää Euroopassa kritiikkiä, koska Kiina keskittyy kaupan edistämiseen. Eurooppalaiset ovat edellyttäneet demokratiakehitystä tuen ehtona.

Lähteet: ulkoministeriö ja Kepa A p u r a p o r t t i 1/2007 19

matkarapor tti

Keittäisitkö teetä, Betty Ochan?

Muutama kuukausi sitten Ugandan parlamentti poisti lain, jonka mukaan naisen uskottomuus oli rikos, miehen ei. Enää naiskansanedustaja Betty Ochania ei sentään pyydetä keittämään teetä parlamentin istunnoissa.

Joka kolmas poliittinen istuin kuuluu naiselle, mutta tasa-arvon toteutuminen on silti vielä kaukana.

A

urinko kimmeltää, pilvet luovat varjoja Victoria -järven pintaan.

Pieninä pisteinä näkyvät kalastusalukset suurenevat, kun lentokone laskeutuu rannalle, Entebben lentokentälle.

Ugandassa kuiva kausi on lopuillaan, mutta kasvillisuus on silti rehevää. On helppo ymmärtää, miksi maatalous on tärkein elinkeino ja työllistää 85 prosenttia työvoimasta. on yhtä hyvässä kunnossa kuin suomalainen pikitie maalla.

Pääkaupunkiin tultaessa köyhyys näkyy punertavan pölyisissä lautahökkeleissä, varaus taas ydinkeskustan lasisissa tornitaloissa.

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön toimisto Kampalassa on yksi huone talossa, jossa kenttäkoordinaattori Riitta Kujala asuu.

Säätiö aloitti Ugandassa 1987, vain muutama vuosi sisällissodan jälkeen.

Pääpaino on ollut lasten olojen parantamisessa ja pienviljelijöiden elinolojen kehittämisessä.

Hankkeet ovat luoneet pohjan nykyisille hankkeille, jotka keskittyvät naisten aseman parantamiseen sekä pienlainoihin maaseudun köyhille.

Tie Kampalaan

Naisen asema Ugandassa on otta-

on tehtävää. Vain muutama kuukausi sitten parlamentti poisti lain, jonka mukaan naisen uskottomuus oli tuomittava teko, miehen ei.

Tasa-arvolaki on lojunut ministeriön pöydällä vuodesta 2000.

Suurimmat ristiriidat liittyvät naisten maanomistusoikeuteen ja mus-

Köyhyys näkyy lautahökkeleissä, varaus keskustan tornitaloissa. limimiesten oikeuteen ottaa toinen vaimoon ilman ensimmäisen suostumusta. pyysivät minua keittämään teetä ensimmäisissä parlamentin kokouksissa”, ”Mieskansanedustajat

päivi anttila

nut hyviä harppauksia, mutta paljon Betty Ochan edustaa Gulun lääniä.

20 A p u r a p o r t t i 1/2007

Victoria-järven rannalla, Etelä-Ugandas pankkeja, jotka tuottavat maitoa ja vas

Ugandasta säh Päivi Anttila, Janne Sykkö

H

uhtikuussa Kansainvälisen solidaarisuussäätiön kumppanijärjestöt Ugandasta ja Somalimaasta kokoontuivat Ugandan pääkaupungissa Kampalassa.

Säätiön ohjelma- ja kenttäkoordinaattorit sekä kumppanijärjestöjen edustajat keskustelivat säätiön uudesta, naisten oikuksiin sekä työhön ja toimeentuloon keskittyvästä, strategiasta ja arvioivat uutta hankekäsikirjaa.

matkarapor tti janne sykkö

muistelee naiskansanedustaja Betty Ochan. ”Perinteisiin muistetaan vedota, kun tulee puhe naisten aseman parantamisesta”, Ochan sanoo.

Ugandan uusi perustuslaki lupaa valoisampaa tulevaisuutta naisten ja miesten tasa-arvolle: 30 prosenttia parlamentin ja kunnallisvaltuustojen paikoista on kiintiöity naisille. pienviljelijät ovat usein köyhiä hyvistä viljelyolosuhteista huolimatta. Väestönkasvu on maailman huippua, ja perityt maat on jaettava yhä useammalle pojalle.

Viljelymaa on pieni tilkku, elätettäviä paljon ja tuotteista saatava tulonlähde lähes aina epävarma.

Mikrolainoille on kysyntää, sillä Ugandalaiset

Perityt maatilkut on jaettava yhä useammalle pojalle.

ssa on paljon kyliä, jonne kalastajat vievät saaliinsa. Lehmät ovat kuin pieniä sikoita ikään kuin korkona pääomalle.

muutaman kymmenen euron laina antaa jouston kulujen kattamiseksi, kun satoa vielä odotetaan. rooli keskimäärin viiden lapsena äitinä koettelee voimia. Tyttöjen ympärileikkaukset ovat yleisiä tietyissä osissa maata.

Kirurgi-sanan käyttäminen itseoppineista, ympärileikkauksia suorittavista naisista kuvaa heidän arvostustaan yhteisössä. ”Päätin jättää ympärileikkaukset ja keskittyä kätilön töihin tyttärieni tullessa ympärileikkausikään”, miettii ”kirurgi” Dina.

Dina oli nähnyt, kuinka pahoja komplikaatioita ympärileikatuilla naisilla oli synnytyksissä.

Maaseudun naisten

hköoppia Somalimaahan Verkostoituminen otettiin innok-

kaasti vastaan. Ugandalaiset ja somalimaalaiset vertailivat kokemuksiaan naisten oikeuksista sekä työstä ja toimeentulosta.

Loppuviikosta Solidaarisuussäätiön ugandalainen kumppanijärjestö Ucobac järjesti tapaamisen somalimaalaisen ja ugandalaisen naisten kattojärjestön edustajien kesken.

Tapaamiseen osallistui ugandalainen naiskansanedustaja Betty Ochan.

Vaihdettiin kokemuksia ja ajatuksia esimerkiksi naisten ympärileikkauk-

siin liittyvistä ongelmista.

Samaan aikaan somalimaalainen

ammattikoulutusjärjestö Candlelight for Health, Education and Environment (Clhe) tutustui koulutushankkeisiin ugandalaisen Focan avulla.

Clhen edustajat löysivät Somalimaahan mahdollisen sähköasentajien opettajan. ”Jollei toimeentulon lisäämistä toteuteta yhdessä naisten oikeuksien kanssa, naisista ja miehistä ei koskaan tule tasavertaisia”, tiivisti yksi seminaarista annettu palaute.

Päivi Anttila Janne Sykkö Säätiön ohjelmakoordinaattorit kävivät Ugandassa huhtikuussa.

A p u r a p o r t t i 1/2007 21

pallo sulle

Solidaarisuus haastaa ottamaan riskin

O

n tunnustettava, ettei kehityspolitiikka näkynyt kevään eduskuntavaaleissa. Miten näin taas kävi? Yksi raadollinen syy on puolueiden vaalitaktinen laskelmointi: kansainvälisen solidaarisuuden ei katsota siivittävän vaalivoittoon.

Mielipidemittaukset tärkeimmistä politiikan teemoista tukevat analyysia. Toisaalta yleinen mielipide ja media ovat osoittautuneet monesti erittäin joustaviksi, kun keskiöön on haluttu tuoda myös yllättäviä asioita.

Vihreille ristiriidan aiheuttaa köyhyyden poistamiseen tarvittavan talouskasvun ja kestävän ekologisen kehityksen yhteen sovittaminen.

Puolueilta ja äänestäjiltä vaadittaisiin asenteiden uudelleen arviointia ja globaalin kehityksen faktojen tunnustamista.

Vaalien logiikka tosin kulkee yleensä toiseen suuntaan: äänestäjät vahvistavat identiteettiään etsiessä ehdokasta, ja puolueet vahvistavat asenteellisuutta maksimoidakLumipallo voidaan saada liikkeelle: puolueet voivat ottaa seen kannatuksensa. kehitysyhteistyön teemoja entistä näyttävämmin esiin, Silloin kun poliittiselle keskustelulle tarjotaan tilaa valveutuneet kansalaiset ja kansalaisjärjestöt vaatia parhaaseen katseluaikaan, maailmasta tulee entispuolueita ja päättäjiä vastaamaan haasteisiin. tä mustavalkoisempi ja avoin keskustelu leikkaa Tämä edellyttää puolueilta riskinottoa tärkeiksi kiinni puoluejohtajien huutaessa kilvan sloganeikoettujen asioiden puolesta ja toisaalta riittävää taan. painetta kansalaisyhteiskunnasta.

Aktiivisin lobbausvaihe onkin aloitettava Kehityskysymysten pääsyä asialistan kärnyt vaalien jälkeen, kun muutokseen on keen kahlitsevat myös vaikeammin puretmahdollisuus. tavat esteet: koheesion puute puolueiden Tarvetta lisäävät hallitusohjelman vajasisällä ja suhteessa kannattajakuntaan. vaiset kehityspoliittiset linjaukset ja surkea Monet tärkeät kehitysteemat ovat tavoitteenasettelu kehitysyhteistyön määkivuliaasti sovitettavissa ydinkannaträrahojen nostamiseksi kansainvälisten tajien etuihin tai ne ajavat puolueita sitoumuksien edellyttämälle tasolle. ideologisiin ristiriitoihin.

Toivottavaa on, ettei edellisen halliSosialidemokraateille kipeiksi ovat tuksen työ paremman globalisaation osoittautuneet maahanmuutto ja hallinan puolesta kuivu kasaan neljäksi työvoiman vapaa liikkuvuus. vuodeksi sosialidemokraattien jäätyä ulos Keskustan akilleenkantahallituksesta. pää on maatalouspolitiikan Maailman tila ei odota neljää vuotta vasemkehittäminen. miston uutta nousua.

Paavali Kukkonen Kokoomuksen ongelma pääsihteeri on ideologinen usko markSosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry kinakapitalismiin, joka on katja kuokkanen kehitysmaissa sokeuttanut Pallo sulle - sarjan kolumneissa Kansainvälissen kaupallistumisen varjopuolille. tä solidaarisuussäätiötä lähellä olevat ihmiset Pienemmät puolueet jakavat samat haasteet. haastavat ajattelemaan.

22 A p u r a p o r t t i 2/2006

meidän kesken

Tule kylään maailman kanssa Helsingin Kaisaniemen puistossa on Maailma kylässä -festivaali toukokuun lopussa.

Tule tapaamaan myös meitä säätiöläisiä.

Katja Kuokkanen

M

iltä maistuu Boacon kahvi?

Kuka tekee töitä Kansainvälisessä solidaarisuussäätiössä? Kuka säätiötä tukee?

Toukokuun viimeisenä viikonloppuna on tilaisuus saada tietoa Solidaarisuussäätiön toiminnasta Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa ja Venäjän Karjalassa.

Silloin pääsee Maailma kylässä -teltassa juttelemaan meidän säätiö-

Maailma kylässä -festivaalin pääjärjestäjä on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. Solidaarisuussäätiö on Kepan jäsen.

läisten kanssa kasvotusten.

Olisimme iloisia monista visiiteistä ja mielipiteenvaihdosta teidän kanssanne. Arvomme kävijöiden kesken 10 Boacon kahvinviljelijöistä kertovaa Kahvin hinta -kirjaa. Jokainen vieras saa pussin Boacon kahvia.

toimii foorumina kansalaistoiminnan tiedottamiselle ja vaikuttamiselle.

Tapahtuma on Kaisaniemen puistossa toukokuun viimeisenä viikonloppuna.

Luvassa on musiikkia, taidetta, maailmankuvia ja mahdollisuuksia lauantaina 26.5. kello 12–20 ja sunMaailma kylässä -ilmaistapahtu- nuntaina 27.5.2007 kello 12–18. ma järjestettiin ensi kerran 1995. Se Lisätietoa: www.maailmakylassa.fi

Kyll ä ! oHaluan lisätietoa mahdollisuuksista solmia suora- o Tilaan maksuttoman Apuraportti-lehden. veloitussopimus Kansainvälisen solidaarisuussäätiön hankkeiden tukemiseksi.

o Haluan kutsua säätiön edustajan tilaisuuteemme.

o Haluan lisätietoa säätiön kummitoiminnasta.

Pyydän ottamaan yhteyttä ja sopimaan aikatauluista.

o Haluan lisätietoa prosenttilahjoittamisesta.

o Ilmoitan osoitteenmuutoksesta.

Nimi: Uusi osoite: Puhelin ja s-posti: Vanha osoite:

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puh (09) 7599 730, fax (09) 7599 7320 www.finsolid.fi Nordea 101130-7206930 | Sampo 800010-231879 | Oko 554128-44338

A p u r a p o r t t i 1/2007 23

Palvelukor tti

Postimaksu maksettu.

Porto betalt.

KANSAINVÄLINEN SOLIDAARISUUSSÄÄTIÖ Vastauslähetys Tunnus 5128070 00003 HELSINKI