Solidaarisuus
Syksy 2014
PERHENUMERO Kehitysyhteistyö perheiden tukena Ugandassa, Nicaraguassa ja Somalimaassa s. 7–19 Tukea PohjoisUgandan perheille s. 8–9 Perheviljelijät sinnittelevät Nicaraguassa s. 10–11 ja 16 Tasa-arvoa maatalouteen Somalimaassa s. 14–15 Gallup: Mitä perhe meille merkitsee? s. 12–13
Tässä numero
Elinvoimaa perheviljelystä
T
PERHEET
änä vuonna vietetään YK:n kansainvälistä perheviljelyn teemavuotta. Miksi nyt on kriittisempää kuin koskaan vahvistaa pienimuotoista ruoantuotantoa ja saada se myös valtioiden ruoka-, ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikan ytimeen? Nyt on aika tositoimiin, sillä aliravitsemuksesta ja nälästä kärsivien alueiden väestöstä valtaosa on juuri perheviljelijöitä. He voisivat tuottaa riittävästi ruokaa, jos he saisivat lisää osaamista, joustavia lainoja ja pääsyn markkinoille myymään tuotteitaan. Maailman ruoantuotannon tarpeen on arvioitu kasvavan noin 70 prosenttia seuraavan 40 vuoden aikana. Käytössä oleva viljelyala ei kuitenkaan juuri kasva. Monissa kehitysmaissa tuotannon kasvattamiseksi kaivataan suuria investointeja. Ruokaturvan ja kestävän kehityksen näkökulmasta ratkaisevaa on, pystyvätkö pienet perheviljelmät parantamaan omaa tuottavuuttaan. Yksi merkittävä kehityksen este on sukupuolten välinen eriarvoisuus. Perheenäidit kuokkivat pelloilla, joita he eivät omista, samalla kun miehet keräävät tuotot myydyistä tuotteista. Naiset jäävät usein ilman koulutusta, eivätkä he ole mukana yhteisön päätöksenteossa. Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan naistuottajat voisivat viljellä jopa 30 prosenttia nykyistä enemmän. Näin 150 miljoonaa ihmistä voisi voittaa köyhyyden. Solidaarisuuden kehitysyhteistyön keskiössä on perhe, joka koostuu aina yksilöistä tarpeineen ja taitoineen. Kehitykseen tarvitaan osaavia naisia ja miehiä. Tuellamme koulutettujen naisviljelijöiden otteissa näkyy rohkeus toimia toisin sekä aito arvostus itseään ja perhettään kohtaan. Perheviljely on tärkein elinkeino pitkästä ja raa´sta sissisodasta toipuvassa Pohjois-Ugandassa. Lahjoitathan Sinäkin keräykseemme: yhdessä rakennamme rikkirevityn alueen köyhimmille perheille ihmisarvoista toimeentuloa ja toivoa. Kiitos solidaarisuudestasi!
Kehitysyhteistyö tukee perheitä s. 7 Gallup: Perheen monet merkitykset s.12–13
S UGANDASSA
SOLIDAARISUU
Perheet toipuvat sisällissodasta s. 8–9
A
S NICARAGUASS
SOLIDAARISUU
Kuivuus koettelee perheviljelijöitä s. 10–11 Muutostarinat s. 16
Kuva
: Katj a Sie
ppine
n
Miia Nuikka toiminnanjohtaja, Solidaarisuus
Solidaarisuus Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki puhelin: 010 501 2120
Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo, työ ja toimeentulo sekä kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa.
solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi www.facebook.com/solidaarisuus www.twitter.com/solidaarisuus70 www.youtube.com/solidaarisuus70 www.jelpi.fi/solidaarisuus
Solidaarisuus-lehti lähetetään ilmaiseksi kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon 010 501 2120 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi.
ossa: SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Perheet maataloutta kehittämässä s. 14–15 Kolumni: Kumppanit kertovat s. 17
S SUOMESSA
SOLIDAARISUU
LUE MYÖS Tulosten arviointia s. 6 Näkökulmia s. 6 Tue työtämme s. 22–23
SOLIDAARISUUDEN PANKKITILIT: IBAN OP FI 15 5541 2820 019819 Nordea FI76 1011 3007 2069 30 DANSKE BANK FI54 8000 1000 2318 79
SWIFT/BIC OKOYFIHH NDEAFIHH DABAFIHH
KIRJOITTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ: Mohamed Hussein Aideed, Erna Alitalo, Siru Aura, Inkeri Auramaa, Ada Bergroth, Mari Heikkinen, Anna-Sofia Joro, Tiia Koramo, Mohamed Mohamoud Awil, Milla Mäkinen, Lydia Nalukwago, Miia Nuikka, Jukka Pakkala, Emilia Rodriguez, Samuli Tarvainen ja Marja Tiilikainen.
Uutiset s. 4–5 Perhesuhteisiin panostetaan s. 18–19 Solidaarisuusteot s. 20
Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Siru Aura Toimitussihteeri: Anna-Sofia Joro Taitto: Laura Takatalo, Neodesign Oy Kansikuva: Anna Autio Sisällysluettelon kuva: EsteliLive Painopaikka: Miktor/VKP Seuraava numero ilmestyy keväällä 2015.
Valokuvanäyttely vahvoista ugandalaisista naisista Helsingin rautatieaseman Postihallissa oli syyskuussa esillä Solidaarisuuden ja valokuvaaja Anna Aution vaikuttava näyttely Solidaarisuusteot: Naisvoimaa Ugandan osuuskunnista. Aution valokuvat maaseudun osuuskunnan vahvoista ja toimeliaista naisista pysäyttivät lukuisat työmatkalaiset. Autio valokuvasi osuuskunnan pienviljelijänaisia Ugandassa Myanzin alueella syksyllä 2013. Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeessa vahvistetaan maaseudun osuuskuntia, jotta pienviljelijät tulisivat paremmin toimeen. Kehityshankkeessa parannetaan erityisesti naisten osallistumismahdollisuuksia ja taloudellista asemaa. Valokuvanäyttely on osa Solidaarisuusteot / Insatser för solidaritet -kampanjaa, joka kannustaa ihmisiä tekemään, näkemään ja jakamaan arjen solidaarisuustekoja. Näyttely kertoo vahvojen osuuskuntalaisnaisten elämästä ja solidaarisuusteoista.
”Lahjoitan vanhat vaatteeni kylän tytöille”, Edith Nalubowa kertoo solidaarisuusteostaan. Seuraavaksi Anna Aution valokuvat ja Solidaarisuuteot-kampanja ovat esillä näyttelytila Tovissa 16.−22.3.2015 sekä Lasipalatsin aukiolla 16.3.−12.4.2015. Tervetuloa! Tutustu kampanjaan ja jaa solidaarisuustekosi: www.solidaarisuusteot.fi.
Tradeka tukee Solidaarisuutta Tradeka on myöntänyt Solidaarisuudelle 30 000 euron tuen, jolla selvitetään nicaragualaisen Reilun kaupan ja luomuhunajan kysyntää Suomessa sekä edistetään kauppaa nicaragualaisten osuuskuntien ja suomalaisten kaupan alan toimijoiden välillä. Tavoitteena on vahvistaa nicaragualaisten mahdollisuuksia solmia suoria kauppasuhteita suomalaisten kanssa ja tehdä nicaragualaisten osuuskuntien hunajaa tunnetuksi. Hunajan tuotanto on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi turvata kestävä toimeentulo pientuottajaperheille. ”Solidaarisuus on kauppaa tukevassa kehitysyhteistyössä erityisen vahva toimija, jolla on vankkaa kokemusta osuustoiminnan kehittämisestä ja vakiintuneet suhteet tuottajaosuuskuntiin”, Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro toteaa.
Kuva: EDUARDO VENCESLA
Kuva: Anna autio
UUTISIA
Solidaarisuus KIITTÄÄ • Solidaarisuuden nicaragualaisen COPRODEC-kumppaniosuuskunnan toiminnanjohtaja Ingrid Sozaa ja hanketyöntekijä Franklin Sanchezia innostavasta työpanoksesta Maailma kylässä -festivaalilla. • Hannu Penttilää syntymäpäivälahjoituksestaan. • Kaikkia Solidaarisuuden vapaaehtoistoimintaan osallistuneita tukijoitamme. • Vaula Elglandia ja Viivi Lahtista itse tekemänsä Peippo-lehden myyntituoton lahjoittamisesta. • Ekokauppa Ruohonjuurta kesäkuun kampanjatuotteen tuoton lahjoittamisesta hunajantuotannon kehittämiseen Nicaraguassa. • Työväen Musiikkitapahtumaa, Maailmantango-festivaalia ja solidaarisuusartisti Yonaa kesän yhteistyöstä. • VR:ää mahdollisuudesta järjestää Solidaarisuuden ja Anna Aution valokuvanäyttely Helsingin rautatieasemalla. • Mikael Hiltusta Solidaarisuusteot / Insatser för solidaritet -kampanjan ruotsinkielisen tukiryhmän koordinoinnista.
4 Solidaarisuus 2/2014
Toimittaja Ina Mikkola haastatteli Ingrid Sozaa ja Jukka Pakkalaa Maailma kylässä -festivaalilla ja Franklin Sanchez kannusti.
Solidaarisuus sai testamenttilahjoituksen
Nenäpäivä-kampanjalle uusi toivekonsertti Solidaarisuus on jälleen mukana kahdeksan muun kehitysyhteistyöjärjestön kanssa Nenäpäivä-kampanjassa. Nenäpäivän keräystuotto jaetaan tasan kampanjaan osallistuvien järjestöjen kesken. Solidaarisuus ohjaa osuutensa kehitysyhteistyöhön Somalimaassa. Tuemme tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaista työtä sekä ruokaturvan parantamista. Nenäpäivä-kampanja näkyy ja kuuluu tänä vuonna entistäkin monipuolisemmin. Radion sinfoniaorkesteri järjestää ensimmäistä kertaa klassisen musiikin toivekonsertin Nenäpäivän hyväksi 24.10. Helsingin Musiikkitalolla. Järjestöt ja Yle Radio Suomi jalkautuvat puolestaan yhä useampaan maakuntaan ympäri Suomea. Solidaarisuus vastaa yhdessä Yle Radio Suomen kanssa kampanjoinnista Kymenlaaksossa ja Joensuussa. Vapaaehtoisina projektipäällikköinä toimivat Solidaarisuuden valtuuskunnan jäsenet Tuomo Saarinen Kouvolasta sekä Hanna Hylkilä Joensuusta. Kampanja käynnistyy tänä vuonna 9.10. ja huipentuu tuttuun tapaan Nenäpäivä-show’hun 7.11. Solidaarisuus kutsuu kaikki mukaan Nenäpäivä-kampanjaan osallistumaan. Voit esimerkiksi järjestää oman tempauksen tai huutokaupan Nenäpäivän hyväksi. Mahdollisuuksia on satoja. Vinkkejä oman keräystiimin perustamiseen tarjoaa: www.nenapaiva.fi.
Solidaarisuus vastaanotti kiitollisena pitkäaikaisen tukijansa testamenttilahjoituksen. Solidaarisuuden saama lahjoitus, noin 30 000 euroa, ohjataan lahjoittajan toiveen mukaisesti kehitysyhteistyöhön Nicaraguassa, Ugandassa ja Somalimaassa. ”Saamamme testamenttilahjoituksen vaikutus on merkittävä ja kauaskantoinen. Sen avulla voidaan auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja mahdollistaa parempi tulevaisuus uusille sukupolville – lahjoittajan toiveen mukaisesti”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka kertoo. Yleishyödyllisenä järjestönä Solidaarisuus ei maksa perintöveroa saamistaan testamenttilahjoituksista. Siten kaikki Solidaarisuudelle testamentatut varat menevät suoraan pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön. Testamentin tekemisestä kiinnostuneet voivat halutessaan kohdistaa lahjoituksensa tukemaan itselleen tärkeää teemaa tai maata. Lahjoituksen voi suunnata joko ihmisarvoisen työn tai sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen Solidaarisuuden kohdemaissa. Lahjoituksen voi myös ohjata maakohtaisesti Nicaraguassa, Ugandassa tai Somalimaassa tehtävään kehitysyhteistyöhön. Lisätietoja testamenttilahjoituksista: Samuli Tarvainen, p. 040 777 7239.
Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ alkaa Somalimaassa Solidaarisuus ja Somaliland Youth Development & Voluntary Organization -järjestö (SOYDAVO) ovat aloittaneet uuden kolmivuotisen kehityshankkeen, jonka tavoitteena on vähentää sukupuolistunutta väkivaltaa Togdheerin alueella Somalimaassa. Sukupuolistuneella väkivallalla tarkoitetaan väkivallan eri muotoja, jotka kohdistuvat henkilöön tämän sukupuolen perusteella. Sukupuoli vaikuttaa niin väkivallan kokemiseen, tekemiseen kuin sen ehkäisyyn. Naiset ja tytöt ovat useimmiten sukupuolistuneen väkivallan kohteita, mutta väkivaltaa kohdistuu myös miehiin ja poikiin. Sukupuoli on huomioitava myös ongelmien ratkaisukeinoissa ja väkivallan tekijöiden asenteisiin vaikuttamisessa. Väkivallan syyt kietoutuvat tiukasti koko yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen järjestelmään. SOYDAVO:n lähestymistapa hankkeessa on yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä. Eri tahojen kanssa keskustellaan väkivallan syistä, ratkaisuista, toista sukupuolta kunnioittavasta käyttäytymisestä, Somalimaan laista ja ihmisoikeuksista. Tavoitteena on vähentää väkivaltatapauksia muuttamalla toimintamalleja ja syvään juurtuneita asenteita sukupuolirooleista.
TILAA SÄHKÖINEN UUTISKIRJE Solidaarisuuden uutiskirje on täynnä kiinnostavaa asiaa siitä, miten tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Ugandassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Uutiskirje ilmestyy ensi vuoden alusta alkaen noin kerran kuussa. Tilaa ilmainen uutiskirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi. Solidaarisuus 2/2014 5
Näkökulmat-sarjan asiantuntijakirjoitukset tuovat lisävaloa Solidaarisuus-lehden pääteemaan.
Nuorten pärjääminen perheiden huolena Somalimaassa Yksi suurimmista, ellei suurin, somalimaalaisten perheiden huolista liittyy nuorten tulevaisuuteen. Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman UNDP:n mukaan yli 70 prosenttia somalialaisista on alle 30-vuotiaita ja 14–29-vuotiaiden työttömyysprosentti on 67, mikä on yksi maailman korkeimmista.
N
uorten työttömyys näkyy myös somalimaalaisissa perheissä. Jo useamman vuoden ajan Somalimaasta on lähtenyt nuoria paremman tulevaisuuden toivossa kohti Eurooppaa hengenvaarallisia merireittejä pitkin. Tämä matkanteko tunnetaan nimellä tahriib. Tahriibin vaarallisuus ja sen aiheuttama huoli perheille tuli vahvasti esiin viimeisimmällä käynnilläni Hargeisassa helmi-maaliskuussa 2014.
Haastattelin matkani aikana äitiä, jonka tytär oli selvinnyt hengissä kahdesta laittomasta siirtolaismatkasta ja odotti nyt päätöstä turvapaikkahakemukseensa Saksassa. Tytär oli yllättäen kadonnut ensimmäisen kerran jo vuonna 2012 ja päätynyt Djiboutin kautta Saudi-Arabiaan, mistä viranomaiset olivat palauttaneet hänet papereiden puutteen vuoksi Mogadishuun. Päästyään takaisin Hargeisaan tytär oli lähtenyt uudelle matkalle jo kahden päivän päästä. Äidilleen hän kertoi olevansa matkalla ystävänsä häihin Buraossa, mutta todellisuudessa tytär aloitti matkan Addis Abeban, Sudanin ja Libyan kautta Italiaan. Tahriib on organisoitua toimintaa. Matkalaiset saavat soittaa perheilleen pyytääkseen rahaa matkajärjestelyihin vasta ollessaan jo matkalla. Kyseinen äiti kertoi maksaneensa kahdesta tahriib-matkasta yhteensä noin 7 000 Yhdysvaltain dollaria. Rutiköyhä äiti oli kerännyt rahat myymällä kultaansa ja omistamansa maapalan sekä diasporassa asuvien sukulaisten rahalahjoituksilla. Äiti oli sairaana huolesta tyttärensä vuoksi. Tekemäni nuorten miesten ryhmähaastattelun osallistujat selittivät, että suurin syy lähtemiselle on hyvien koulutusmahdollisuuksien
ja työn puute. Monet lähtijöistä ovat paikallisista yliopistoista valmistuneita nuoria, jotka etsivät parempaa elämää itselleen ja perheilleen. Monien toiveena on auttaa perheitään Somalimaassa. Nuorten mukaan jotkut vanhemmat jopa kannustavat lapsiaan lähtemään ja etsimään mahdollisuuksia Somalimaan ulkopuolelta. Vahva panostus työpaikkojen luomiseen erityisesti nuorille on Somalimaassa aivan keskeinen kysymys niin perheiden kuin yhteiskunnallisen vakauden näkökulmasta. Kuinka suomalaiset alueella toimivat järjestöt sekä somalialaisten diaspora Suomessa voisivat lisätä nuorten yhteiskunnallista osallistumista sekä erityisesti parantaa nuorten mahdollisuuksia saada töitä? Marja Tiilikainen Kirjoittaja toimii akatemiatutkijana Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella.
Solidaarisuuden ja somalimaalaisen Candlelight for Health, Education and Environment -järjestön (CLHE) yli kymmenen vuotta kestäneen yhteistyön ansiosta tuhannet nuoret kouluttautuivat ammattiin Somalimaassa. Yli puolet ammattikoulutusta saaneista oli naisia. ”Ammattikoulutus on vahvistanut nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista eheyttä”, kertoo kenialainen konsultti Shem Tai, joka teki hankkeen loppuarvioinnin. Miesten osalta kehityshankkeelle asetetut työllistymistavoitteet ylittyivät – lähes puolet vuosina 2010–2013 koulutuksiin osallistuneista miehistä oli työllistynyt hankkeen loppuessa. Myös naisten osalta tavoitteet täyttyivät, vaikka erityisesti nuorten naisten on yhä erittäin haastavaa työllistyä. Naisten osallistuminen kursseille oli jo itsessään merkittävä tulos. He kokivat saaneensa itseluottamusta sekä mahdollisuuden itsenäistyä ja toimia roolimallina omassa yhteisössään.
6 Solidaarisuus 2/2014
Kuva: Siru Aura
NUORTEN MAHDOLLISUUDET TYÖLLISTYÄ VAHVISTUIVAT SOMALIMAASSA
Tuhannet nuoret saivat ammattikoulutusta. Ammattikoulut jatkavat toimintaansa Somalimaassa. Solidaarisuuden ja CLHE:n tuloksellinen yhteistyö jatkuu tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisessa hankkeessa sekä maaseudun toimeentulomahdollisuuksien kehittämisessä. Erna Alitalo Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori
Hyvinvoiva perhe on voimavara niin yksilöiden kuin yhteiskuntien kehityksessä. KUVA: SIRU AURA
PERHEET
Kehitysyhteistyö lisää perheiden hyvinvointia Hyvinvoivat perheet ovat avainasemassa tasapainoisten yhteiskuntien kehityksessä. Onnistunut kehitysyhteistyö tukee ihmisten, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
J
oillekin perhe merkitsee henkistä tukea ja turvaa, toisille sosiaaliturvajärjestelmää. Perhe voi myös olla suurin turvattomuuden tunteen aiheuttaja. Perheissä periytyvät rooli- ja käyttäytymismallit, asenteet ja arvot, perinteet ja geenit, jopa yhteiskuntaluokka. Perheillä onkin keskeinen asema yhteiskuntien kehityksessä kaikkialla maailmassa. Suomessa puhutaan perhe-elämän murroksesta, joka jatkuu yhä. Perusturvan siirryttyä perhepiirin ulkopuolelle myös perheen sisäisistä asioista on tullut ympäröivän yhteiskunnan asioita. Esimerkiksi perhe- ja lähisuhdeväkivalta tunnustettiin Suomessa sosiaaliseksi ongelmaksi 1960-luvulla. Hyvinvointivaltion kehityksen myötä vastuu perheenjäsenten turvallisuudesta siirtyi valtiolle, joka edistää sitä nykyään erilaisten sosiaalipalvelujen avulla. Myös perheen määritelmä on muuttunut. 50 vuotta sitten perheen muodosti Suomessa usein monen sukupolven sukuyhteisö. Käsitys perheestä muuttui monimuotoisemmaksi, kun romanttinen rakkaus vakiintui yhdeksi perheen muodostamisen peruspilareista. Suurperheistä on siirrytty muun muassa ydinperheisiin, yksinhuoltajaperheisiin, uusperheisiin, sijaisperheisiin ja sateenkaariperheisiin. Tasaisesti alentunut syntyvyys ja synnytysiän nousu ovat myös muokanneet suomalaista perheyksikköä.
Puhtia perheviljelystä ja tasa-arvosta Vuosi 2014 on julistettu YK:ssa perheviljelyn teemavuodeksi. Solidaarisuus tukee perheitä niin Nicaraguassa, Ugandassa kuin Somalimaassa. Solidaarisuuden työtä ja toimeentuloa kehittävissä hankkeissa perheviljelijät saavat tukea tuotantonsa tehostamiseen.
Tutkimusten mukaan perhe merkitsee nykysuomalaisille esimerkiksi läheisyyttä, vastuuta muista ihmisistä ja henkistä tukea. Perhe tuo elämään järjestystä, perinteitä, velvollisuuksia ja suojaa. Taloudellista turvaa perhe merkitsee enää vain noin kolmasosalle Suomen väestöstä (Väestöliitto, Perhebarometri 2007). Sen sijaan Solidaarisuuden kumppanimaissa perheellä on edelleen tärkeä tehtävä taloudellisen turvan takaajana. Kehitysyhteistyö voi tukea perheitä tässä tehtävässä. Somalimaalaisen perheen muodostavat yleensä useat sukupolvet ja lukuisat lapset. Avioliitossa nainen siirtyy osaksi uutta perhettä ja klaania. Somalimaalaiset perheet huolehtivat itse perusturvastaan. Maastamuutto on yleistä, mutta kotimaahan jääneestä perheestä pidetään huolta muuton jälkeenkin. Yhteisöllisyyden merkitys korostuu klaanijärjestelmässä, joka sitoo perheet yhteen. Myös Ugandassa perheet ovat suuria ja jäsentensä perusturva. Useimmiten naiset hoitavat kodin ja lapset, kun taas miehet edustavat monia perheitä yhteisöllisessä päätöksenteossa. Nicaraguassa perhe on keskeinen identiteetin rakennusaine – köyhän maanviljelijäperheen lasten on oltava rohkeita lähteäkseen esimerkiksi kaupunkiin opiskelemaan. Viime vuosina Nicaraguassa on uudistettu perhelainsäädäntöä ja keskusteltu kiivaasti siitä, voiko valtio määrittää, mikä on ”oikeanlainen” perhe. Perheillä on suuri merkitys niin ihmisen identiteetin rakentamisessa kuin unelmien toteuttamisessa. Hyvinvoiva perhe voi olla tärkeä voimavara yksilöiden ja yhteiskuntien kehityksessä. Kehitysyhteistyön avulla perheenjäseniä, perheitä ja yhteisöjä on mahdollista tukea kokonaisvaltaisesti.
Perheviljelmät ovat usein pieniä, yhden perheen hoitamia maatiloja, mutta ne muodostavat tärkeän pohjan koko yhteisön ruokaturvalle. Itse asiassa perheviljelijät tuottavat merkittävän osan koko maailman elintarvikkeista. Usein naiset ovat vastuussa perheen ruokahuollosta. Solidaarisuus panostaakin naisviljelijöiden ja -yrittäjien tukemiseen. Keväällä 2014 Nicaraguassa tehdyssä arvioinnissa todettiin, kuinka naiset perustavat
MILLA MÄKINEN Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö
uusia, entistä parempia yrityksiä ja kasvattavat maatalouden tuottavuutta. Samaan aikaan on tärkeää tukea tasaarvoista päätöksentekoa ja työnjakoa perheissä ja yhteisöissä. Työhön liittyy myös perheväkivallan ehkäisy. Väkivallaton ja turvallinen elämä on jokaisen oikeus. Hyvinvoivat, tasa-arvoiset perheet luovat pohjan kestävälle yhteiskunnalliselle muutokselle. Erna Alitalo Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori
Solidaarisuus 2/2014 7
S UGANDASSA
SOLIDAARISUU
Rikkinäiset perheet toipuvat sisällissodasta Pohjois-Ugandassa
M
aanviljelijöiden Sunday Okellon (41) ja Beatrice Acholan (40) asuinpaikka Apyetta Etelä-Sudanin rajalla sijaitsi kaksi vuosikymmentä aluetta
Maanviljelijät Sunday Okello ja Beatrice Acholan palasivat viisi vuotta sitten evakosta kotikyläänsä. Maataloutta tehostamalla koko perheen hyvinvointi lisääntyy.
8 Solidaarisuus 2/2014
vainonneen Herran vastarinta -armeijan LRA:n kapinallisten kulkureitillä. LRA tunnetaan kymmenien tuhansien siviilien sieppaamisesta ja orjuuttamisesta. Myös Okello ja Achola joutuivat jo teiniikäisinä LRA:n vangeiksi. Heidän onnistui paeta, mutta he joutuivat lähtemään evakkoon. He elivät pitkään täyteen ahdetuilla, sairauksien riivaamilla pakolaisleireillä ruokaavustusten turvin. Viisi vuotta sitten Okello ja Achola palasivat kotiinsa Apyettaan. Kylästä on noin viiden tunnin kävelymatka heidän viljelysmailleen ja lapsetkin kävelevät kouluun jopa kolme tuntia suuntaansa. Nykyään Okello ja Achola huolehtivat kahdeksan oman lapsensa
lisäksi kahdesta orvoksi jääneestä lapsesta sekä Okellon 70-vuotiaista vanhemmista. Okellolle perhe tarkoittaa häntä itseään, vaimoa ja lapsia. Perhe tuo haasteita, sillä lasten koulumaksut ovat korkeita ja maanviljelystä saadut tulot alhaisia. Toisaalta Okello kuuluu Acholi-heimoon, jonka kulttuurin mukaan hän olisi koditon eikä häntä arvostettaisi ilman perhettä. Acholien perinteisessä kulttuurissa yhteisöllisyys muodosti perustan ihmisten elämälle. Kylän lapset kuuluivat kaikille, ja kuka tahansa saattoi kurittaa lapsia. ”Kaikissa perheissä tuli olla lapsia. Ilman heitä perhe ei ollut täydellinen. Sukujen vanhimmat kutsuivat perheet viettämään
KUVAt: inkeri auramaa
Pohjois-Ugandan perheet yrittävät päästä jaloilleen monien evakkovuosien jälkeen. Haasteet ovat valtavia, mutta ihmiset uskovat tulevaisuuteen ja yrittävät kehittää elinkeinojaan.
yhdessä aikaa iltanuotiolla, tutustumaan toisiinsa yli sukupolvien ja ratkaisemaan ristiriidat. Myös lapsia kasvatettiin ja opastettiin yhdessä”, kertoo Peter Ogenga Children of the World Foundation -järjestöstä.
Sisällissota mursi perinteitä Perinteinen Acholi-kulttuuri kärsi vakavasti 20 vuotta kestäneen sisällissodan takia. Monet perheet hajosivat, kun lapset ja naiset joutuivat vangeiksi ja miehet kaapattiin sotilaiksi. Monet myös kuolivat. Pakolaisleireiltä tiloilleen palaavat ihmiset saattoivat aluksi kokea hyljeksintää. Monet miehet alkoivat käyttää liikaa alkoholia. Pakolaisleireillä asuminen jätti jälkensä myös perheiden sisäiseen dynamiikkaan. Leireillä ei ollut mahdollista elää ja viljellä kuten tavallisissa olosuhteissa, eivätkä miehet enää kyenneet elättämään perheitään. Heidän roolinsa perheessä muuttui, mikä johti usein turhautumiseen. Elämä pakolaisleirillä teki ihmisistä riippuvaisia ulkoisesta tuesta. ”Leirillä asuvat oppivat, että kaikki annetaan jostain muualta, eikä heidän itsensä tarvitse enää yrittää niin paljon”, pahoittelee Grace Arach Foundation for Women Affected by Conflicts -järjestöstä. Uutta yhteisöllisyyttä tulisi rakentaa koulutustyön avulla ja kulttuurin positiivisten arvojen pohjalta.
Tukea perheille tarvitaan Solidaarisuus suunnittelee ja toteuttaa kehitysyhteistyötä neljän uuden kumppanijärjestön kanssa Lamwon kunnassa PohjoisUgandassa. Monet kumppanijärjestöjen perustajajäsenet ja työntekijät ovat itsekin olleet kapinallisten vankeina, joten he ymmärtävät hyvin perheiden ongelmia. Kehitysyhteistyön tavoitteena on parantaa toimeentuloa ja naisten asemaa pitkäjänteisesti, mikä lisää koko perheen hyvinvointia. Maataloustuotannon menetelmiä tehostetaan ja tuotteiden markkinahintoja kasvatetaan. Ihmiset pääsevät ratkomaan sodan ja pakkomuuttojen heille aiheuttamia ongelmia erilaisten terapia- ja yhteisötoimintojen avulla. Acholi-yhteisön miehet tarvitsevat nyt positiivista, perhettä tukevaa ja väkivallatonta miehen mallia. Yhteisöllisyyden merkitystä elvytetään tukemalla kylien yhteisiä parannushankkeita. Lisäksi kehityshanke tukee sopeutumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin säävaihteluihin. inkeri auramaa Solidaarisuuden Ugandan maakoordinaattori
KYSYIMME SOLIDAARISUUDEN KUMPPANIJÄRJESTÖILTÄ PERHEIDEN HAASTEISTA POHJOIS-UGANDASSA. 1. Mitkä ovat suurimmat haasteet, joita perheet kohtaavat toiminta-alueellanne? Grace Arach, toiminnanjohtaja ja perustajajäsen, Foundation for Women Affected by Conflicts (FOWAC):”Monet perheiden huoltajista ovat joko nuoria, heikkoja tai sairaita aikuisia. Myös perheiden koulutustaso on alhainen. Perheissä on yleensä ainakin kuusi lasta. Monet pitävät huolta myös muista suvun lapsista. Ehkäisyvälineitä ei ole helposti saatavilla.” Peter Ogenga, ohjelmakoordinaattori ja perustajajäsen, Children of the World Foundation (COW-Foundation): “Kouluttamattomat van- Grace Arach, Foundation hemmat pitävät huolta monista lapsistaan, mut- for Women Affected by Conflicts. teivät halua päästää heitä kouluun. Pelätään, että koulunkäynti pilaa lapsen, jonka pitäisi vain tehdä maatalous- ja kotitöitä. Tyttöjen odotetaan menevän nuorena naimisiin.”
2. Miten perheiden hyvinvointia tulisi tukea? Grace Arach: ”Nuoria tulisi vahvistaa. Myös he ovat kärsineet, eivätkä vanhemmat ihmiset ymmärrä heitä. Perheiden toimeentuloa ja koulutusta pitäisi tukea. Tuki tulisi kanavoida suoraan maaseudulle esimerkiksi kansalaisjärjestöjen eikä valtionhallinnon kautta.” Peter Ogenga:”Perheet tarvitsevat monenlaista tukea. Mielenterveysongelmiin tarvitaan terapiaa. Kaikki tarvitsisivat tukea maatalouselinkeinon kehittämiseen. Tärkeintä olisi, että yhteisöjen jäsenet saisivat uusia myönteisiä ideoita ja malleja. Nyt heidän maailmansa on liian kapea. Maaseudun kouluttamattomat naiset tarvitsevat paljon apua, jotta heidän oikeutensa toteutuisivat. Heillä ei ole omistusoikeuksia ja lapsetkin kuuluvat miehille. Sodasta johtuvien mielenterveysongelmien ja miestä suosivan Acholi-kulttuurin seurauksena perheväkivaltaa on paljon.”
3. Mitä järjestösi tekee perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi?
Peter Ogenga, Children of the World Foundation.
Grace Arach:”Tuemme perheiden hyvinvointia terapian ja yhteisökeskustelujen avulla. Lisäksi koulutamme tyttöjä erilaisiin elinkeinoihin. ” Peter Ogenga:”Olemme auttaneet perheitä ymmärtämään heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan sekä auttaneet heitä toimeentulon parantamisessa. Olemme perustaneet koulukerhoja, joissa lapset oppivat esimerkiksi hygienian ja koulunkäynnin tärkeydestä. Lapset ovat muutosagentteja, jotka voivat vaikuttaa ja välittää ideoita omille vanhemmilleen.”
Solidaarisuus 2/2014 9
A
S NICARAGUASS
Kuva: Siru Aura
SOLIDAARISUU
Lopezin suurperhe pitää yhtä ja sinnittelee eteenpäin kuivuuden keskellä. KUVAt:
KUIVUUS KURITTAA NICARAGUAN PERHEVILJELIJÖITÄ Nicaraguaa on tänä vuonna koetellut pahin kuivuus neljäänkymmeneen vuoteen, mikä on vaikeuttanut monien pienviljelijäperheiden elämää. Tasa-arvoisen yhteistyön ja Solidaarisuuden tuen avulla ilmastonmuutokseen pystytään sopeutumaan.
F
elipe Lopezin perhe asuu Colaman kylässä Pohjois-Nicaraguan kuivimmalla vyöhykkeellä. ”Maissi ja pavut käpristyivät pellolle”, Lopez valittaa. Se on helppo nähdä.
10 Solidaarisuus 2/2014
Maissin varret törröttävät parin vaaksan pituisina tikkuina. Pavuntaimet ovat uupuneet maahan lehdet keltaisina. Lopezin perhe on menettänyt elantonsa. ”Menisin muualle töihin, mutta en halua jättää perhettäni”, Lopez kertoo. Suurperheessä on seitsemän lasta, mikä alkaa olla harvinaista Nicaraguassakin. ”Meidän suvussa se taitaa olla tapa”, Lopez pohtii. Hänellä itsellään on kolme siskoa ja kolme veljeä. Tavallisesti suurperhe on tärkein turvaverkko Nicaraguassa. Lopezin perheen turvaverkko ei toimi, sillä lähes kaikki sukulaiset asuvat samalla seudulla ja jokainen on joutunut kuivuuden kurittamaksi. ”Kenenkään ei anneta kuolla nälkään, mutta auttaminen on vaikeaa, jos ei ole mitä jakaa”, Lopez kuvaa.
iLive
Estel
Lopezit ovat sinnitelleet eteenpäin myymällä kalkkunoita ja kanoja. Perhe oli rakentanut siipikarjatarhaansa pitkän aikaa. Heillä oli kolmekymmentä kanaa ja kymmenen kalkkunaa. Kahdeksan kanaa ja kuusi kalkkunaa on jo myyty. ”Antaa lintujen nyt mennä, jotta lapset saavat ruokansa”, Lopez selittää. Siipikarjahankkeeseen palataan sitten, kun kuivuus jää taakse. Solidaarisuus on antanut Lopezin perheelle ruoka-apua. Lisäksi perhe saa siemeniä ja neuvontaa sitten, kun syyssateet tulevat ja viljely käynnistyy uudelleen.
Koko perheen panosta tarvitaan Ilmastonmuutos kohottaa keskilämpötiloja ja vähentää sateita Nicaraguan kuivimmilla alueilla. Perinteisen maatalouden harjoittaminen käy näin entistä hankalammaksi.
Muutaman kilometrin päässä Colamasta Walter Estrada ja Yasmin Chavez kamppailevat pitääkseen karjansa tuotantokuntoisena. ”Sadekuuroja on kesän aikana rapissut vain parina päivänä. Me päätimme jättää maissin kylvämättä”, Estrada kertoo. Estradan ja Chavezin perheessä mies ja vaimo jakavat tuotantotoimet ja yrittäjän vastuun. ”Yhteistyö on välttämätöntä erityisesti silloin, kun vaikeudet käyvät päälle”, Chavez painottaa. Perinteisesti mies hoitaa Nicaraguassa maatyöt ja nainen pitää huolta lapsista ja kodista. ”Huonosti olisi käynyt, jos meillä olisi jätetty tuotannon taakka vain miehen harteille”, Chavez arvelee. Estradan ja Chavezin perheessä ruokaa on vielä riittänyt. Perhetilalla on kaivo, josta ihmisille ja eläimille on saatu vettä.
”Veden pinta on laskenut, mutta varmasti pärjäämme sateisiin saakka”, Estrada uskoo. Solidaarisuuden kehityshanke on auttanut Estradaa ja Chavezia karjan ruokinnassa vaikeimman vaiheen yli. Näin on pidetty huolta siitä, että lehmät lypsävät ja perhe saa toimeentulonsa. Ilmastonmuutos voi merkitä sitä, että lypsylehmien pitäminen ei enää kannata Somoton maatiloilla. Solidaarisuuden uudessa hankkeessa aletaan kehittää vuohitaloutta, jotta maidon ja lihan tuotanto jatkuisi vaikeammissakin oloissa. Hankesuunnitteluun on saatu apua meksikolaisilta vuohien kasvatuksen asiantuntijoilta.
Tasa-arvoinen perhe menestyy Henry Diaz ja Claribel Roque ovat onnellisia kuivuudesta huolimatta. He ovat olleet jo kolme vuotta mukana Solidaarisuuden kehityshankkeessa, ja sinä aikana heidän tilansa tuottokyky on parantunut tuntuvasti.
”Parhaillaan korjaamme varhaismaissisatoa. Maissin kasvu on varmistettu tippakastelulla”, Diaz iloitsee. Diazin ja Roquen pientila on tehokas perheyritys. Diaz hoitaa maissin ja vihannesten kasvatuksen, ja Roque lihottaa sikoja. Köyhänä aloittanut perhe on kivunnut keskiluokan tulotasolle. ”Claribel on hyvä kauppias”, Diaz tunnustaa. Claribel Roque myy miehensä kasvattamat kesäkurpitsat ja tomaatit Somoton markkinoilla. ”Rahasta ei tapella, kun kukkaro on täynnä”, Diaz vitsailee. Heidän perheessään talouspäätökset tehdään yhdessä. Mies ja vaimo ovat tasavertaisia perheyrityksen osakkaita. Se on yksi pientilan menestystekijöistä. JUKKA PAKKALA Solidaarisuuden Nicaraguan maakoordinaattori
Maastamuutto rikkoo perheen Kuivuuden aiheuttamat tulonmenetykset ovat ajaneet tuhansia nicaragualaisia etsimään töitä muilta paikkakunnilta tai ulkomailta. Somoton kylistä on lähtenyt miehiä maatöihin Jalapaan ja Jinotegaan, missä ilmasto on ollut suotuisampi. Sekä miehiä että naisia on lähtenyt Costa Ricaan, Panamaan ja Salvadoriin maatyöläisiksi, rakennuksille ja muihin tilapäistöihin. Joskus muuttajat jäävät uudelle asuinpaikkakunnalleen pysyvästi. ”Maastamuutto ravistaa perhettä. Kotiin jäävä aikuinen ottaa vastuun kaikista ongelmista. Se on raskas taakka”, sanoo Solidaarisuuden kehityshankkeen tasa-arvoasiantuntija, psykologi Araceli Zelaya. Lapset eivät ymmärrä, miksi isä tai äiti on lähtenyt pois perheestä. Hylätyksi tulemisen tunne voi aiheuttaa mielenterveysongelmia. ”Ensin lapset masentuvat aikuisen poissaolosta. Heillä on ikävä isäänsä tai äitiään”, Zelaya kuvailee. Masennus saattaa myös muuttua katkeruudeksi. Lapset ajattelevat, että jokaisen pitää pärjätä omillaan. He tukahduttavat tunteensa ja kehittävät ympärilleen kovan kuoren. ”Se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja asenteisiin vielä aikuisenakin”, psykologi toteaa. Perhe maksaa kalliisti toimeentulon varmistamisesta. Diazin perheen tila menestyy, koska mies ja vaimo ovat tasavertaisessa asemassa. Asioista päätetään yhdessä.
JUKKA PAKKALA
Solidaarisuus 2/2014 11
Mitä perhe meille merkitsee?
PERHEET
SOMALIMAA
KUVAT: estelilive
Yasmin Chavez, karjankasvattaja 1. Meillä on pieni perhe: kaksi aikuista ja kolme lasta. Pikkutyttö on vasta yksivuotias. Tämä on minun perheeni. Minulla ei ole enää isää eikä äitiä. Veli- ja sisarpuoleni asuvat toisella paikkakunnalla, emmekä juuri pidä yhteyttä. 2. Isä ja äiti opettivat minulle, miten maatilaa hoidetaan. Mieheni on innostunut karjan kasvattamisesta, mutta hänen isänsä oli taksinkuljettaja ja äiti sairaanhoitaja. Hän on joutunut opettelemaan kaiken alusta alkaen. Pärjäämme niin kauan, kun pidämme yhtä. Aina tulee ongelmia vastaan, mutta niiden kanssa vain täytyy painia. 3. Perhe antaa voimaa ja tarkoituksen elämään.
Felipe Lopez, pienviljelijä 1. Perheessä pitää olla lapsia. Pidän suuresta perheestä. Mies tekee maatyöt, nainen vastaa kodista. Sellainen tapa täällä on aina ollut. 2. Maanviljelijän elämä on toisinaan vaikeaa. Tehdään ankarasti töitä ruoan eteen. Sukulaiset auttavat niitä, joilla menee huonosti. 3. Totta kai maailma muuttuu. Perheessäni on tärkeää, että lapset käyvät koulua. Sitten he päättävät itse, miten he haluavat elää. JUKKA PAKKALA
12 Solidaarisuus 2/2014
KUVAT: Mohamed Mohamoud Awil
NICARAGUA
Yasin Nasir Huisen, elektroniikkalaitteiden korjaaja 1. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi lasta, tyttö ja poika. Miehenä olen vastuussa koko perheestä. 2. Pienet tulot ovat haasteemme. Työstä on vaikea saada riittävästi rahaa elämiseen. 3. Perhe on kaikkein tärkeintä elämässä.
Hodo Mohamed Warsame, vaatemyyjä 1. Perheeseeni kuuluvat mieheni ja kuusi lastamme, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Olen vastuussa heistä, sillä aviomieheni on tullut riippuvaiseksi khat-huumeesta ja lähtenyt Mogadishuun. 2. Tulomme eivät riitä kattamaan lasten koulunkäynnistä aiheutuvia kuluja. 3. Perheeni on minulle erittäin tärkeä. Haluan, että lapseni käyvät koulua. MOHAMED MOHAMOUD AWIL Suomentanut: EMILIA RODRIGUEZ
Kysyimme, mitä perhe merkitsee ihmisille Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa ja Suomessa. 1. Ketkä kuuluvat perheeseesi? 2. Millaisia haasteita perheesi kohtaa arjessa? 3. Mitä perhe sinulle merkitsee?
UGANDA
SUOMI
Goky Diallo, ravintolakokki
KUVA: inkeri auramaa
James Kakembo, taksinkuljettaja 1. Perheeseeni kuuluvat veljeni sekä lapseni eli 15-vuotias poika ja 18- ja 20-vuotiaat tytöt, vaimoni ja vaimon sukulaiset. Lisäksi perheeseen kuuluvat ystävät, erityisesti liikekumppanini ja jopa asiakkaani, sillä he antavat minulle tuloja, joilla voin elättää ydinperhettäni. 2. On vaikeaa saada rahaa koulumaksuihin. Niiden maksamiseen tarvitaan lainaa, kuten myös terveysongelmiin ja perustarpeisiin. Myös poliittinen ympäristö vaikeuttaa perheen hyvinvointia. Maksan veroja, mutten näe niiden hyötyjä. Haluaisin saada hyviä terveyspalveluja ja ilmaista yliopistoopetusta sekä työmahdollisuuksia lapsille. 3. Perhe on koti, jossa nukutaan, tai se voi olla koti, jossa vaimo ja lapset ovat.
KUVA: ANNA Diallo
1. Perheeseeni kuuluvat neljä poikaa, jotka ovat 5- ja 4-vuotias sekä kaksosvauvat, aviomies, sukulaiseni ja aviomieheni sukulaiset sekä ne lähinaapurit, jotka kohtelevat minua hyvin. 2. Neljästä lapsesta, erityisesti pienistä kaksosista, huolehtiminen sekä taloustöiden teko ilman kotiapua on vaativaa. Aviomieheni tulot ovat pienet, joten on vaikeaa löytää rahaa koulumaksujen, sairauskulujen ja muiden pakollisten kulujen maksamiseen. 3. Perhe merkitsee minulle yhdessä elämistä onnellisena ja olemista aviomiehen kanssa, joka rakastaa ja kunnioittaa minua ja on uskollinen. Aviomies ja lapset auttavat minua sitten vanhemmalla iällä.
1. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja puolitoistavuotias tytär. 2. Lapsen hoidon, vanhempien omien asioiden hoitamisen ja työn yhdistäminen on haaste. Valvominen yöllä oli raskasta, kun lapsi oli pienempi ja heräili usein. Väsyneenä asiat eivät suju kunnolla. 3. Perhe merkitsee läheisiä ihmisiä, joiden kanssa jaan kaiken, koko elämän. Se on kaikista tärkein asia elämässäni.
Minna Huovinen, yksikön johtaja KUVA: ADA BERGROTH
KUVA: Lydia Nalukwago
Aisha Nabakooza, kotiäiti
1. Samassa osoitteessa asuvaan perheeseeni kuuluvat kumppanini Hanna sekä ihanat lapset, joista toinen on leikki-ikäinen ja toinen vauva. Lisäksi meillä on kissa. Perheeni on myös se, johon synnyin: neljä siskoa ja viisi veljeä sekä heidän jälkeläisensä. Läheiset ystävät merkitsevät minulle paljon, ja heitä voikin pitää kolmantena perheenäni. 2. Olemme sijaisperhe ja toisinaan perhekuvioiden selittäminen ihmisille on hankalaa ja mahdotontakin, koska meitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Muutoin haasteet liittyvät työn ja perhe-elämän väliseen tasapainoiluun ja ajan riittämättömyyteen. 3. Perhe ja läheiset ihmiset tuovat onnea, iloa ja turvallisuutta – merkityksen elämälle. ADA BERGROTH
LYDIA NALUKWAGO Suomentanut: INKERI AURAMAA
Solidaarisuus 2/2014 13
SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Perhe pärjää yhdessä puurtamalla
K
uuma tuuli suhisee pellolla, joka viheriöi muuten kuivan aavikon keskellä. Beeraton kylän naiset esittelevät ylpeinä työsarkaansa: ”Olen tehnyt töitä yötä päivää tällä pellolla parin kuukauden ajan. Kasvatamme seesamia, durraa ja lehmänpapuja. Täällä ei kasvanut kahteenkymmeneen vuoteen mitään, mutta rakennetun kanavan ansiosta pellollemme tulee nyt vettä ja se kukoistaa”, Asha Eelmi Diaija iloitsee ja harppoo tarmokkaasti pellon viertä. Beeraton kylän naiset ovat päässeet mukaan kehittämään maataloutta ja hyötymään siitä esimerkiksi saamalla tuloja. Solidaarisuus ja somalimaalaiset Agriculture Development Organization ja Candlelight for Health, Education and Environment -järjestöt ovat palkanneet ruokaturvan kehittämishankkeessaan kyliin erityiset tasa-arvovastaavat,
joiden päätehtävä on varmistaa naisten osallistuminen. ”Somalimaalaiset elävät köyhyydessä eikä maataloutta ole aikaisemmin kehitetty. Sekä naisia että miehiä tarvitaan maatalouden rakentamiseen ja tuotannon kehittämiseen. Kun perhe on perustettu, naiset pysyvät yleensä kylissä. Miehet sen sijaan matkustavat hoitaakseen esimerkiksi maatalouteen liittyviä juoksevia asioita kaupungissa, joten naisten on osattava tehdä sillä aikaa maataloustöitä”, Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori Airi Kähärä perustelee.
Esimerkki innostaa Kehityshankkeen kaikissa kylissä on nyt kartoitettu naisten tarpeita sekä järjestetty kaikille yhteisiä työpajoja, joissa on korostettu naisten työpanoksen merkitystä ruoantuotannossa.
KUVA: Siru Aura
Ruokaturvan ja maatalouden kehittäminen on vaativaa Somalimaan kuivassa puoliaavikossa. Lisäksi Solidaarisuus vahvistaa tasa-arvoa ja naisten toimeentulomahdollisuuksia. ”Somalimaassa tarvitaan sekä naisten että miesten panos maatalouden kehittämiseen ja perheen elättämiseen, jotta perheet pärjäisivät eivätkä muuttaisi pois maaseudulta”, Airi Kähärä painottaa.
”Haluan opettaa, että naiset voivat tehdä mitä vaan. Näytän itse esimerkkiä”, kertoo tasa-arvovastaava Rahma Aideed.
14 Solidaarisuus 2/2014
KUVA: MARI HEIKKINEN
”Nyt osaan kirjoittaa muistiin, kuka on minulle velkaa”, iloitsee luku- ja laskutaitokurssin käynyt Qadan Aximed Wacays.
”Suurimmat haasteet liittyvät kulttuurisiin normeihin. Monet naiset ajattelevat, että maataloustyö on raskasta ja vain miehille sopivaa. Haluan opettaa naisille, että he voivat tehdä mitä vaan. Parhaiten se onnistuu, kun näytän heille itse esimerkkiä. Kynnän ja kylvän ja vakuutan, että kyllä hekin osaavat”, kehityshankkeen sinnikäs tasa-arvovastaava Rahma Aideed kuvailee innostuneesti. ”Muistutan naisia myös elämän turvattomuudesta – aviomies voi yllättäen loukkaantua tai kuolla, jolloin heidän on pidettävä huolta itsestään ja perheestään.”
Naiset mukaan Naisten osallistumista on vahvistettu myös luku-, kirjoitus- ja laskutaitokoulutuksella, jota kylien naiset kehityshankkeelta toivoivat. ”Laskutaito tukee naisia hyvin konkreettisesti, kun he kauppaavat satoaan – kuinka paljon tomaatteja tuotetaan, mikä osa menee välittäjälle ja kuinka paljon rahaa pitäisi saada. Lukutaidon avulla naiset voivat puolestaan vertailla eri tuotteiden hintoja ollessaan itse ostoksilla”, Kähärä kuvailee. Viisissäkymmenissä oleva kahdeksan lapsen äiti Qadan Aximed Wacays kertoo laskutaidon hyödyistä omassa kaupassaan:
”Nyt osaan kirjoittaa muistiin, kuka on minulle velkaa ja kuinka paljon. Ihminen, joka ei osaa lukea ja kirjoittaa, on kuin sokea. Tulin kurssille, koska haluan nähdä ja parantaa elämääni”, hän painottaa vakavana.
Perheen hyväksi Tasa-arvotyön tulokset näkyvät jo kylissä: naisia on otettu osuuskuntien jäseniksi. Lisäksi naiset ovat perustaneet naisten omia ryhmiä ja osuuskuntia sekä osallistuneet miesten lailla viljelykoulutuksiin. Yhteentörmäyksiäkin on sattunut. Jaleelon kylän miehet hermostuivat, kun kylässä alettiin rakentaa kanavaa ja tasa-arvokoulutuksen käyneet naiset halusivat mukaan rakennustyöhön kiviä kantamaan. Kylän johtaja ja uskonnollinen johtaja kutsuivat koolle asiaa selvittävän kokouksen, joka päätti, että myös naiset saavat osallistua rakennustöihin. Miehet tyytyivät päätökseen ja naiset saivat rakennustöistä omaa rahaa. ”Naisten raha menee aina perheen hyväksi. He ostavat sillä ruokaa ja valmistavat vähän parempaa ruokaa”, Kähärä kertoo. Somalimaan toreilla näkyy yhä enemmän naismyyjiä, mikä vaikuttaa perheiden talousja valtasuhteisiin. ”Perinteisesti vain miehet myivät kylissä ja toreilla tuotteita ja omistivat rahaa.
Sisällissotaa seuranneen valtavan työttömyyden aikana monet miehet retkahtivat khat-huumeeseen. Naiset ryhtyivät kauppiaiksi saadakseen lapsille ruokaa. Vaikka naisten saama tulo on usein pientä, se on heidän omaa rahaansa, jonka käytöstä he saavat – myös islamin mukaan – päättää itse”, Kähärä kertoo.
Elämisen mahdollisuudet Somalimaassa perhe on keskusyksikkö, mutta klaanin merkitys on vielä sitäkin suurempi. ”Klaani on perheiden sosiaaliturva. Se määrittää kaikkea aina oikeusjärjestelmästä lähtien ja tekee lopulliset päätökset. Klaani järjestää myötäjäiset, kun nainen menee naimisiin, ja jos perheillä on ristiriitoja, klaani ratkaisee ne”, Kähärä kuvailee. Kähärän mukaan perheiden hyvinvointia edistetään Somalimaassa parhaiten antamalla niille elämisen mahdollisuuksia. ”Ilman koulutusta ja ammattia ihminen on hukassa – ilman sellaisia elämän taitoja, joilla pystyisi elättämään itsensä ja perheensä. Jos ihmisellä on työtä ja rahaa, niin kyllä sen jälkeen perhe-elämäkin on paremmassa kunnossa,” Kähärä kiteyttää. SIRU AURA Solidaarisuuden viestintäpäällikkö
Solidaarisuus 2/2014 15
Perheviljelijä puurtaa lihasvoimalla Solidaarisuuden kehityshankkeen ansiosta köyhyys alkaa olla taaksejäänyttä elämää Rochan perheessä. ”Ei meistä vielä rikkaita ole tullut, mutta entinen elämää kuristanut köyhyys on muuttunut todellisuudesta pahaksi muistoksi”, Reinaldo Rocha tiivistää.
Muutostarinat Onnistunut kehitysyhteistyö saa aikaa myönteisiä muutoksia ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Muutostarinatsarjassa kerrotaan ihmisten elämän käännekohdista.
I
smael Rocha iskee kuokkansa maahan niin lujasti, että multa pöllähtää. Hän muokkaa kasvimaata Garnachan kylän laidalla PohjoisNicaraguassa. Ilma on viileä, ympärillä kasvaa mäntyjä. ”Pienviljelijällä ei ole muuta konetta kuin omat hauikset”, Ismael Rocha toteaa. Ismaelin veli Reinaldo Rocha tarkastaa salaattipenkkiä muutaman kymmenen metrin päässä. Reinaldo on tyytyväinen: salaatista ei löytynyt tuhohyönteisiä. Rochan veljesten perhetilan tuotto moninkertaistui, kun he alkoivat kasvattaa vihanneksia. ”Perinteisellä maissinviljelyllä ei perhettä elätetä”, Reinaldo painottaa. Nykyään Rochan perheen tilalla kasvaa monenlaisia salaatteja, härkäpapua, kukkakaalia, retiisejä, porkkanoita ja persiljaa. ”Kehityshankkeen avulla olemme saaneet tuotannon pyörimään ilman katkoja”, Reinaldo kehuu. Tilalta lähtee tuoretuotteita Estelin kaupungin kuluttajille joka viikko. Solidaarisuuden kehitysohjelma on antanut Rochan perheelle siemeniä sekä apua tuotteiden kuljettamiseen markkinoille. Nyt Rochan perhettä kiinnostaa maatilamatkailu. He ovat rakentaneet huoneita pienten matkailijaryhmien majoittamista varten. ”Meillä on jo ollut ulkomaalaisia vieraita, jotka katselevat maisemia ja auttavat välillä tilan töissä”, Reinaldo kertoo.
Marbelin myy veljesten tuotteet Torstaisin ja perjantaisin Reinaldon ja Ismaelin sisar Marbelin Rocha suuntaa Estelin torille. Tuoretuotteiden myyjät pystyttävät silloin kojunsa
Marbelin Rocha
JUKKA PAKKALA Solidaarisuuden Nicaraguan maakoordinaattori
Reinaldo Rocha KUVAt: EsteliLive
Ismael Rocha
kaupungintalon ja tuomiokirkon välissä sijaitsevan puiston laitaan. Marbelin Rochalla on tärkeä paikka Garnachan vihannesviljelijöiden arvoketjussa. Hän myy tuotteet kuluttajille. Tuppisuulle mököttäjälle homma ei sovi. ”Myyjän pitää olla iloinen ja rohkea”, Marbelin kuvailee. Marbelin keskustelee ohikulkijoiden kanssa ja esittelee tuotteita asiakkaille. Veljien ja muiden Garnachan tuottajien kasvattamat vihannekset hupenevat nopeasti myyntipöydältä. Asiakkaat tietävät, että täältä saa hyvää, tuoretta tavaraa. ”Hyvin harvoin viedään mitään takaisin”, Marbelin sanoo. Alun perin Marbelin opiskeli apteekkariksi. Opiskellessaan hän kiinnostui lääkekasveista ja mausteista. Suunnitelmissa on perustaa Garnachaan oma viljelymaa, jossa kasvaa minttua, hibiskusta, kamomillaa ja salviaa. Opinnot kartuttivat Marbelinin yrittäjätaitoja ja hän on toiminut veljiensä neuvonantajana vihannestilan kehittämisessä. ”Liian monet viljelijät tyytyvät vain kasvattamaan tuotteitaan miettimättä, miten ja minne niitä kannattaisi myydä”, Marbelin huomauttaa. Solidaarisuuden Kauppa ja kehitys -hankkeen avulla Garnachan viljelijät ovat solmineet suhteet viiteen esteliläiseen hotelliin ja kolmeen ravintolaan, jotka ostavat jo viikoittain perhetilallisten vihanneksia. ”Nyt täytyy vain toimittaa asiakkaille hyvälaatuisia tuotteita, jotta he pysyvät tyytyväisinä”, Marbelin Rocha pohtii.
16 Solidaarisuus 2/2014
perhe On Kantava Voima Kolumni
Kumppanit kertovat Kolumnisarjassa Solidaarisuuden kehitys yhteistyöhankkeisiin osallis tuvat kirjoittavat itse o masta yhteiskunnastaan ja elämästään Somalimaassa, Ugandassa ja Nicaraguassa.
Somalimaassa perhe toimii yhteiskunnan rakennuspalikkana. Vuosisatojen ajan perheet ovat tukeneet toisiaan selvitäkseen vaikeiden aikojen yli.
Y
mmärtääkseni somalit määrittelevät perheen kahdella eri tavalla. Ensiksi perhe voidaan mieltää yksiköksi, jonka avioliitto tai lapsen syntymä muodostaa. Tällöin perheeseen lasketaan kuuluvaksi esimerkiksi aviopari lapsineen tai äiti tai isä lapsineen. Toiseksi perhe voidaan määritellä ryhmäksi ihmisiä, joita juuret samaan klaaniin tai alaklaaniin yhdistävät. Mielestäni perhe toimii somalialaisen yhteiskunnan rakennuspalikkana. Yhteiskunta on rakentunut perheryhmistä, jotka yhdessä muodostavat klaanin. Klaanien ryhmät puolestaan muodostavat yhteiskunnan. Tämä järjestelmä osoittaa, miten suuri merkitys perheellä on somaliyhteisöissä. Viime vuosisatojen ajan perhe on ollut somaliyhteisöjä kannatteleva voima. Perheenjäsenet ovat olleet riippuvaisia toisiltaan saamastaan turvasta. Perheet ovat yhdessä ja toisiaan auttaen puolustautuneet vihollisilta ja tunkeutujilta sekä tarjonneet toisilleen tukea ja taloudellista apua. Näin ne ovat selvinneet vaikeiden aikojen yli. Viime aikoina somaliperheet ovat kuitenkin kokeneet vastoinkäymisiä. Perheiden yhteenkuuluvuuden tunne ja siitä kumpuava onnellisuus ovat vähentyneet, mikä on johtunut niin perheiden taloudellisista vaikeuksista kuin perheiden sisäisistä ongelmista. Ajattelen, että somalialaisen naisen alisteinen asema synnyttää ristiriitoja perheissä. Somalikulttuuria leimaa miesten vahva ja hallitseva asema. Miehen mahtia korostavassa kulttuurissa naisia kohdellaan usein
aviomiehensä tai isänsä alamaisina ja alempiarvoisina ihmisinä. Miehet kontrolloivat perheen varallisuutta ja päättävät perheen tulevaisuudesta kysymättä naisen mielipidettä. Mielestäni lapset ovat somaliperheen tärkeitä tukipilareita. Moni perhe on romahtanut, koska vanhemmat ovat laiminlyöneet velvollisuutensa lapsiaan kohtaan eivätkä ole kantaneet tarpeeksi vastuuta lasten hoitamisesta ja kouluttamisesta. Lapset ovat kuitenkin kaikkein tärkein osa perhettä. Olen huomannut, että perheet kohtaavat sisällissodan seurauksina edelleen haasteita, jotka vaikuttavat sekä miehiin, naisiin että lapsiin. Heikosti toimiva terveydenhuolto ja koulutus, riittämättömät turvaverkostot lapsille ja naisille sekä niukat työllistymismahdollisuudet ovat yhä yhteiskunnan todellisuutta. Perheen rakenne ja klaanien jäsenien toisilleen tarjoama tuki näyttäisivät kuitenkin tarjoavan ratkaisun näihin ongelmiin. Elämässä on viime kädessä kyse perheestä ja perheenä olemisesta. Uskon, että ilman perhettä ei ole myöskään elämää. Kaikkien – hallituksen, yhteisöjen, perheiden, yksilöiden – on sen vuoksi huolehdittava perheistä ja ymmärrettävä niiden tärkeys ihmiselämälle. Perheen merkitys pitäisi huomioida opetusohjelmissa niin kouluissa kuin akateemisessa opetuksessa kaikkialla maailmassa − kustannuksista riippumatta. MOHAMED HUSSEIN AIDEED
Solidaarisuuden somalimaalaisen kumppanijärjestön Somaliland Youth Development & Voluntary Organization hallituksen puheenjohtaja. Järjestö työskentelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Suomentanut: ADA BERGROTH
Solidaarisuus 2/2014 17
S SUOMESSA
KUVA: ADA BERGROTH
SOLIDAARISUU
Väestöliiton johtaja Anna Rotkirchin mukaan perhe ei elä tyhjiössä. Tukiverkostojen ansiosta perheet voivat hyvin.
18 Solidaarisuus 2/2014
”Perhesuhteet ulottuvat kodin seinien ulkopuolelle” Suomalaiset määrittelevät perheensä laajemmin kuin Tilastokeskus. ”Perheeseen kuuluvat myös monet sellaiset ihmiset, joiden puoleen käännytään kriisin yllättäessä, etenkin omat vanhemmat ja sisarukset”, Anna Rotkirch tietää.
”V
älillä mediassa puhutaan, että vanhemmuus on hukassa eivätkä vanhemmat enää ehdi nähdä lapsiansa. Tutkimusten mukaan tämä koskee vain pientä osaa väestöstä”, Väestöliiton johtajana ja tutkimusprofessorina toimiva sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen dosentti Anna Rotkirch kertoo. Itse asiassa Suomi on hyvin perhekeskeinen maa. Väestöliiton tutkimusten mukaan vanhemmat panostavat täällä paljon perheisiinsä. ”Pienen ydinperheen merkitys on edelleen suuri”, Rotkirch toteaa. Suomalainen perhe noudattelee pitkälti pohjoismaalaista mallia, jossa molemmat puolisot käyvät töissä, lapset hankitaan verrattain myöhään ja työt pyritään jakamaan tasan. ”Vaikka poikkeuksia löytyy, Suomi on perhemuotojensa suhteen edelleen melko yhtenäinen paikka”, Rotkirch jatkaa. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten lapsilukutoive on suuri. ”Yleensä lapsia saadaan kaksi, mutta moni hankkii vielä kolmannen. Vain noin kymmenen prosenttia suomalaisista saa ainoastaan yhden lapsen”, Rotkirch kertoo. Pieneen perheyksikköön liittyy riskinsä. ”Jos yhtälöön kuuluu vain kolme tai neljä ihmistä, se tekee perheestä melko haavoittuvaisen. Perheeseen sisältyvät vastuun, työnjaon ja yksilöllisyyden ulottuvuudet saattavat synnyttää jännitteitä. Kun kriisi yllättää, pieni perhe voi jäädä liian yksin”, Rotkirch jatkaa.
Lapset hankitaan entistä vanhempana Suomessa elää lapsiperheiden rinnalla paljon lapsettomia. Korkeat lapsettomuuslukumme poikkeavat jopa muista Pohjoismaista.
”Lapsettomien määrä on koko ajan kasvamaan päin. Tällä hetkellä nelikymppisistä joka neljäs mies ja joka viides nainen on lapseton ja tulee todennäköisesti elämään ilman lapsia. Nämä ovat Euroopan kärkilukuja”, Rotkirch toteaa. Yksi syy lapsettomuuteen on Rotkirchin mukaan lasten hankinnan lykkääntyminen yhä myöhemmälle iälle, jolloin kaikki eivät onnistu saamaan lapsia, vaikka haluaisivat. Rotkirch pitää tätä suurimpana muutoksena, mitä suomalaiset perheet ovat viime vuosikymmeninä kohdanneet. ”Usein vasta 30-vuotiaana pohditaan sitä, sopisiko puoliso vanhemmaksi ja halutaanko ylipäätään lapsia. Edellisellä sukupolvella lapset kuuluivat usein samaan pakettiin avioliiton kanssa, eikä lasten hankinnasta välttämättä neuvoteltu”, Rotkirch pohtii. ”En tarkoita, että se olisi ollut parempi tapa, mutta käytäntö oli varsin erilainen kuin nykyään.” Tutkimusten mukaan lapsettomiksi jääneistä ihmisistä yhdeksän kymmenestä on toivonut omia lapsia jossain vaiheessa elämää. ”Tahattomasta lapsettomuudesta ja kumppanin löytämisen vaikeudesta puhutaan Suomessa edelleen hyvin vähän”, Rotkirch pahoittelee.
Tasa-arvoa perhepolitiikalla Pohjoismaalaisten naisten vahva asema työelämässä ja miesten osallistuminen perheen pyörittämiseen ja lastenhoitoon on ilmiönä uniikki jopa Euroopan tasolla. Suomalainen perhepolitiikka onkin menestyksekkäästi tukenut lapsiperheitä. ”Myös sitä voidaan pitää onnistuneen perhepolitiikan merkkinä, että uskalletaan hankkia useita lapsia. Maailmalla arvostetaan pohjoismaalaisten naisten mahdollisuutta yhdistää työ ja perhe”, Rotkirch toteaa. Pohjoismainen hyvinvointipolitiikka on pyrkinyt siihen, että nainen voi tuloistaan riippumatta itse päättää lasten hankkimisesta ja niiden määrästä. Merkkejä tulotason vaikutuksesta lasten hankintaan on kuitenkin nähtävissä myös Suomessa. ”Lapsettomuus lisääntyy vähemmän koulutettujen keskuudessa, mikä kertoo siitä,
että lasten hankinta liittyy sosiaaliseen statukseen. Varsinkin miehillä tulot ja koulutus ovat yhteydessä lapsilukuun: Mitä korkeammat tulot, sitä enemmän lapsia. Tämä ei tietenkään ole toivottu suuntaus”, Rotkirch huomauttaa.
Auttavat kädet ovat osa perhettä Perheiden hyvinvointiin vaikuttavat ratkaisevasti lähellä olevat tukiverkostot. ”Perheet kukoistavat, jos niillä on ympärillään pysyviä ja tukevia, myönteisiä ihmissuhteita. Kaikki perheet tarvitsevat tukea”, Rotkirch muistuttaa. Tilastokeskus määrittelee perheet asumisen kautta: perheeseen lasketaan mukaan samaan kotitalouteen kuuluvat henkilöt. Näin määriteltynä suomalaiset perheet ovat hyvin pieniä, sillä moni asuu yksin tai yhdessä toisen ihmisen kanssa. Rotkirchin mukaan tilastoihin perustuva määritelmä ei vastaa arkitodellisuutta. ”Perheeseen kuuluvat monet sellaiset tahot, joiden puoleen käännytään kriisin yllättäessä, etenkin omat vanhemmat ja sisarukset. Se, millä kokoonpanolla asutaan, ei kerro koko totuutta, vaan se, ketkä ympärillä auttavat. Nämä tunteelliset perhesuhteet ulottuvat kodin seinien ulkopuolelle”, Rotkirch painottaa. Rotkirchin uuden Yhdessä-kirjan kantava ajatus on, että koko yhteisö osallistuu lapsen kasvattamiseen. Perhe ei elä tyhjiössä, vaan on osa ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa. ”Usein annetaan ymmärtää, että esiteollisissa yhteiskunnissa isovanhemmat ja suku olivat tärkeitä, ja että Suomessa ei enää olisi näin. Tämä ei ole totta. Tutkimukset osoittavat, että isovanhempien tarjoama käytännön apu ja sosiaalinen ja taloudellinen tuki on vahvaa Suomessa ja että se lisääntynee entisestään tulevaisuudessa”, Rotkirch toteaa lopuksi. ADA BERGROTH Solidaarisuuden johdon ja viestinnän assistentti
Solidaarisuus 2/2014 19
S SUOMESSA
SOLIDAARISUU
Suomalaiset jakavat innostuneesti solidaarisuustekoja
ANNA-SOFIA JORO Solidaarisuuden sähköisen viestinnän kehittäjä
When we moved, a lot of my friends came over to help us paint our walls. Afterwards we had a picnic on the floor of our empty apartment. - Valisa
Jag besöker och hjälper min tant som är 102 år. - Igleila
Minua ilahduttaa yhteisen kasvimaan perustaminen taloyhtiöön. - Heli
”Leivoin vappuna alakerran papalle munkkeja”, kertoo Yona, joka esiintyi solidaarisuusartistina Työväen Musiikkitapahtumassa ja Maailmantango-festivaalilla Tampereella. Kuva: tiia koramo
S
olidaarisuus käynnisti viime maaliskuussa Solidaarisuusteot-kampanjan, joka kannustaa ihmisiä tekemään ja näkemään solidaarisuustekoja sekä kertomaan niistä muille. Tavoitteena on yhdessä todistaa, että valtaosa ihmisistä niin Suomessa kuin maailmalla on solidaarisia. Kevään ja kesän aikana Solidaarisuusteot-kampanja oli esillä Suomen Sosiaalifoorumissa sekä Kallio kukkii- ja Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä, Maailma koulussa -seminaarissa Turussa, Vantaan Mahdollisuuksien torilla, Porvoon kevätmarkkinoilla, Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella sekä Maailmantangofestivaalilla Tampereella. Kaikissa tapahtumissa yleisö pääsi kertomaan solidaarisuusteoistaan, joita on tähän mennessä kertynyt kampanjasivustolle jo lähes tuhat kappaletta. Kampanjan tavoitteena on kerätä 5 000 solidaarisuustekoa eri puolilta Suomea ja maailmaa. Näin todistetaan, että solidaarisuus voi hyvin.
Afrikkalainen ystäväni kannustaa aina poikaani futistreeneissä ja tsemppaa lapsia todella innostuneesti. – GT
Kuva: anna-sofia joro
Solidaarisuusteot-kampanja on näkynyt ja kuulunut monissa tapahtumissa sekä sosiaalisessa mediassa kevään ja kesän mittaan. Palaute on ollut erinomaista, ja kampanjasivustolle satelee toinen toistaan koskettavampia solidaarisuustekoja.
Nicaragualainen Tatiana Zeledon vetää kotikylässään opintokerhoa, jossa kuusi aikuista on jo oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. Kannoin naapurin täydet, painavat kauppakassit ylös, kun hissi oli rikki. - Emmi
Vantaan Mahdollisuuksien torin yleisöllä riitti solidaarisuustekoja jaettavaksi.
Solidaarisuuspartio keräsi tekoja niin Kalliossa kuin Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella.
Kaverini auttaa minua koulussa, kun tarvitsen apua. - Sonja
Solidaarisuusteko on mikä tahansa arjen teko, jonka ihminen tai yhteisö tekee tukeakseen jotakuta toista. Teot voivat olla omia, itselle tehtyjä ja bongattuja. Teon voi jakaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi tai haluamallaan kielellä. • Jaa solidaarisuustekosi: www.solidaarisuusteot.fi www.insatserforsolidaritet.fi • Twitter ja Instagram: #solidaarisuusteot, #insatserförsolidaritet
20 Solidaarisuus 2/2014
Kuva: anna-sofia joro
Mikä solidaarisuusteko?
Intoa syksyyn!
Pekka Peltola
Moilanen, Peltokoski, Pirkkalainen & Toivanen
PÄÄTÄ SEINÄÄN – Idealistin muistelmat
UUSI OSUUSKUNTA – Tekijöiden liike
Sukupolvikertomus liikkeistä ja aatteista, jotka muuttivat Suomen. 22 € (ovh 25 €)
Uusi osuuskunta antaa konkreettista apua osuuskunnan perustamiseen ja neuvoja osuuskuntatoimintaan. 23 € (ovh 26 €)
Bertha von Suttner:
ASEET POIS!
Merryl Wyn Davies & Ziauddin Sardar
Vuonna 1889 ilmestynyt Aseet pois! -teos on eräs kaikkien aikojen sodanvastaisimmista kirjoista. 8 € (ovh 9 €)
ISLAM
Ainutlaatuinen kirja avaa islamin historiaa, maailmankatsomusta ja suhdetta länsimaihin. 6 € (ovh 7 €)
Gene Sharp:
VÄKIVALLATTOMUUS
Tiivis tutkimukseen perustuva tietokirja väkivallattomuudesta ja opas käytännön toimintaan. 6 € (ovh 7 €)
Tilaa www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi • Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €
Näe maailma uusin silmin.
Maailman Kuvalehti ei kuvia kumartele kun aiheena ovat kehittyvä maailma, monikulttuurisuus, ihmisoikeudet ja ympäristökysymykset. Kun haluat tuoreita näkökulmia ja iholle tulevia tarinoita, tilaa lehti ja anna maailmankuvasi rikastua.
2/20
14
2/2013 5,0
0€
3/2014 5,00
5,00 €
paholaisen juna vie siirtolaisia kohti pohjo ista
pohjois-kor ean salaisuudet
4 nroa*
14 € MA
AIL
N_K
_2_
4_s
ivut
Ku nin g Isä sodaas
_1-
4 cop
y.in
MAAI
LMAN
_K_2_
2013_
sivut_
dd
1
Céline
1-4.in
dd
1
Sasha Huber
MAAILMAN_K
_3_2014_sivu
ke puhu nen ää ne t, al jazeerllä libya a? la nyrkiset pala siv keily kehä at än.
Vaat es Berlin uunnit halu da Efua telija sittenaa ensin Quansah perh uran, een.
tu kurk uto leva ista piat jok isuu mme : a o teen va nkin , lois a. im en te su ku uusin po lvi
Ob aA dé tutu 54:s Akin Gha tä mu na n or ku jali nin n on nna ka yks t I asta i B Filo en so . fi inin SuadVille Lä
MA
201
€
Om eläma ä
t_1-4_KOR.in
dd 1
pa
ssa
Urab hd i, 4, pääs ee Omer-isä e I sylii n In n t I Argaina, kun titäm an entiin ko ä ei ole Syyr an dik iassa. nek tat
Barde
uurin
I Thaimaa solmu
irjo jäljet itus I Rei koul lu suk utlaa testi
ssa I Slumm in raken
nusmies
1/2
2/1
4
6:1
0 PM
1/23/1
3 3:49
PM
2/13/14 2:59 PM
*määräaikainen tilaus
3/2014
5,00 €
n juna paholaise isia la vie siirto joista kohti poh
orean pohjois-k et d u u salais
listu l a s o a j tilaa taan! arvonmanmaail ehti.fi/soli kuval n 100 €
aa Ekolo korin, Voit voitt akasuklaa a r , in t r o rin! lahjak herkkuko i a t in r o teek
Solidaarisuus toimii sinun tuellasi! Kiitos!
Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa. Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.
”YKSIKIN SILVOTTU TYTTÖ ON LIIKAA”
Johanna Järventaus iloitsee hyvin onnistuneesta keräyksestä ja haastaa kaikki toimiin naisten oikeuksien puolesta.
Johanna Järventaus perusti keräyksen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Järventauksen mielestä jokaisella naisella tulisi olla oikeus päättää omasta vartalostaan.
22 Solidaarisuus 2/2014
Kuva: tiia koramo
L
oppiaista edeltävänä sunnuntaiaamuna Johanna Järventaus selaili rauhassa Helsingin Sanomia, kunnes vastaan tuli Meeri Koutaniemen kuvareportaasi kenialaistyttöjen sukuelinten silpomisesta. ”Juttu pysäytti ja järkytti. Kuvista ja tekstistä tuli todella paha olo. Vaikka tiesin tämän perinteen olemassaolosta, ei se ollut vielä koskaan tullut näin lähelle, näin voimakkaasti”, Järventaus kertoo. Järventaus ryhtyi etsimään tietoa silpomisen vastaisesta työstä. Kun hän sai tietää Solidaarisuuden sukuelinten silpomisen vastaisesta hankkeesta Somalimaassa, hän päätti perustaa keräyksen somalimaalaisten tyttöjen hyväksi Jelpi.fi -sivulla. ”Työtä tehdään pitkäjänteisesti asenteiden muuttamiseksi ja tiedon lisäämiseksi paikallisissa yhteisöissä. Minun oli pakko tehdä jotain asialle omasta puolestani. Siinä mielessä oma keräys oli loistava tapa auttaa itse, saada muutkin innostettua mukaan ja päästä oikeasti vaikuttamaan siihen, että asialle tehdään jotain.” Keräys käynnistyi vauhdilla ja tuhannen euron lahjoitustavoite täyttyi jo parissa päivässä. Järventaus sai paljon kiitosta ja kannustusta. ”Moni osallistui keräykseen, koska oli itsekin miettinyt, mitä voisi tehdä Suomesta käsin. Olen todella onnellinen, että keräys onnistui näin upeasti!”
Järventauksen mielestä naisten oikeudet ovat yleismaailmallisia. Hän haastaa muutkin toimimaan. ”On hyvä pysähtyä miettimään, mitä voisimme tehdä asioiden muuttamiseksi. Voimme auttaa ihmisiä maissa, joissa tarvitaan tukea naisten oikeuksien parantamisessa ja väkivallan poistamisessa.” ”Jokaisella naisella on oltava oikeus, tarvittava tieto ja yhteisön tuki päättää omasta vartalostaan. Naisia vahingoittava silpomisperinne on saatava loppumaan. Yksikin silvottu tyttö on mielestäni liikaa”, Järventaus summaa. TIIA KORAMO Solidaarisuuden varainhankinta-assistentti
Johanna Järventaus, hänen ystävänsä ja 1 700 Solidaarisuuden tukijaa lahjoittivat kevään aikana 40 000 euroa silpomisen vastaiseen työhön. Suuri kiitos kaikille teille! Innostuksenne ansiosta käynnistämme marraskuussa tyttöjen silpomisen vastaisen kampanjan.
Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon 010 501 2120.
www.solidaarisuus.fi/lahjoita Valittavanasi on kaksi kaunista joulukorttisarjaa, punainen ja sininen sarja.
Tilaa kauniit joulukortit Nicaraquasta!
Maissikorttien valmistus antaa pohjoisnicaragualaisille naisille keinon elättää itsensä ja perheensä. Tilaa kortteja Facebook-kaupastamme, soittamalla numeroon 010 501 2120 tai palauttamalla meille oheinen tilauslomake. Viiden kortin sarja kirjekuorineen maksaa 12 euroa. Hintaan lisätään toimituskulut. Kortteja on myynnissä rajoitettu erä. Leikkaa irti
KYLLÄ Tilaan joulukorttisarjoja
Tilaan Solidaarisuuden sähköisen uutiskirjeen
kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) PUNAINEN SARJA
(Kirjoita yhteystietoihin sähköpostiosoitteesi.)
Tilaan ilmaisen Solidaarisuus-lehden
kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) SININEN SARJA
Etunimi
Sukunimi
Osoite
Puhelinnumero
Asiakasnumero
Sähköposti
(Jos olet jo tukija, näet asiakasnumerosi lehden osoitetiedoista.)
Paikka ja aika
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki - 010 501 2120 - www.solidaarisuus.fi
Allekirjoitus
Keräyslupa: 2020/2013/2907
Luku- ja kirjoitustaito naiselle 26 euroa Lukutaito on korvaamaton apu elämässä. Se on ensimmäinen askel tiellä koulutukseen ja parempaan yhteiskunnalliseen asemaan. Anna lahjaksi luku- ja kirjoitustaito naiselle ja auta rakentamaan tasa-arvoisempaa Somalimaata!
Jouluksi Solidaarisuuslahjat: www.solidaarisuus.fi/lahja Leikkaa irti
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Solidaarisuus VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki