Uskotko, että kirja kaivosteollisuudesta ei ole sinua varten? Lue siinä tapauksessa tämä.
ELINA GRUNDSTRÖM
Malminetsijät Kertomus kahdesta työttömästä geologista, jotka iskivät kultasuoneen ELINA GRUNDSTRÖM on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja, toimittaja ja tietokirjailija. Hän on kertovan tietokirjallisuuden taituri, joka kirjoitti viimeksi orkideaharrastajista ja ilmastonmuutoksesta kirjassa Musta orkidea (2013). Hän on saanut tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon sekä kaksi kertaa Valtion tiedonjulkistamispalkinnon.
TIETOKIRJALLISUUS ISBN 978-951-52-3974-7 • Sidottu, noin 180 sivua • Kansi Timo Mänttäri • Kustantajan hinta 30 € • Kirjastoluokka 30, 36.1 • Ilmestyy lokakuussa Ilmestyy myös e-kirjana • ISBN 978-951-52-3998-3 • Kustantajan hinta 24 €
Mustasta orkideasta:
”Eläydyin – ja nautin joka hetkestä.” Arja Kivipelto, Helsingin Sanomat
”Etenee kuin hyvä lehtijuttu: sujuvasti ja houkuttelevasti.” Noora Vaarala, Kainuun Sanomat
Kuva: Noora Lehtovuori
Vuonna 2003 kaksi nuorta työtöntä australialaista geologia lensi Pohjois-Ruotsiin. Siitä alkoi seikkailu. Nyt parivaljakon nimissä on kaksi Euroopan lupaavinta kaivoshanketta, toinen niistä kultaesiintymä Suomen Lapissa. Suomen ja Ruotsin kallioperä on vanha, vakaa ja rikas. 2000-luvun alussa maaperän aarteet oli unohdettu ja kaivostoiminta hiipunut, kun metallien hinnat olivat laskeneet. Tarinan sankarit saapuivat Pohjoismaihin juuri, kun kaivostoiminta oli heräämässä henkiin. 2000-luvun kaivosbuumin seurauksia on raportoitu huolellisesti, mutta tarinan alku on kertomatta. Mistä ulkomaiset yhtiöt ilmestyivät? Millaisia miehiä uudet malminetsijät ovat? Malminetsintä on maailman riskipitoisimpia sijoituskohteita, ja alkuvaiheen kaivosyhtiön johtajan täytyy olla vähintään yhtä hyvä myyntimies kuin geologi. Malminetsijät kertoo hiukan kivien nakuttelusta ja hyttysiä inisevistä kuusikoista sekä paljon malminetsintäyhtiöistä ja kokolattiamatoilla katetuista messuhalleista. Kirja kuvaa resurssitalouden ravintoketjua, jossa malminetsijät ovat tärkeä linkki riskisijoittamista harrastavien amerikkalaisten eläkeläisten ja valtavia metallimääriä ostavien kiinalaisten rakennusyhtiöiden välillä. Grundström kirjoittaa koukuttavasti ja tarkasti. Hän auttaa pohtimaan, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella ja miten seuraava kaivosbuumi olisi Suomen kannalta kestävämpi, ja tartuttaa kaivoskuumeen myös lukijaan.
SYKSY 2016 17