SEMEX-POSTI toukokuu 2021
UUDISTUKSIA LPI-LASKENNASSA
K
anadalainen jalostusarvolaskenta on ainutlaatuinen monipuolisuudessaan. Se ottaa huomioon useita sellaisia ominaisuuksia, joilla on suuri merkitys lehmän toiminnallisuuteen ja kestävyyteen karjassa. Indeksilaskentaa kehitetään jatkuvasti uusinta tutkimustietoa hyödyntäen, ja tulokset ovat vapaasti niin jalostusfirmojen kuin karjanomistajienkin hyödynnettävissä. Sonninemävalinnassa haetaan suuria kokonaisuuksia koko populaation tasolla ja huomiota kiinnitetään myös heikosti periytyviin ominaisuuksiin. Karjakohtaisen jalostuksen painotukset kannattaa sen sijaan keskittää niihin kehityskohteisiin, joita ei voi hoidon, olosuhteiden ja ruokinnan avulla parantaa.
Rakenneindeksien hienosäätöä Yksi jalostustyön moninaisista haasteista on ominaisuuksien keskinäiset korrelaatiot. Kun haet parannusta yhteen toivottuun ominaisuuteen, se saattaa heikentää toista. Esimerkiksi maitolitroja jalostettaessa pitoisuudet yleensä heikkenevät. Positiivinen korrelaatio puolestaan vahvistaa toisen ominaisuuden kehitystä. Esimerkiksi parempi utarerakenne lisää kestävyyttä. LPI-laskennassa julkaistaan omat yhdistelmäindeksit kokonaisrakenteelle sekä utareelle, jaloille, rungolle ja lantiolle. Näiden indeksien painotukset ovat tähän asti seuranneet suoraan luokitusjärjestelmän painotuksia. Näillä painoilla laskettaessa hyvä utare- ja kokonaisrakenne korreloivat positiivisesti takakorkeuden kanssa, jolloin lehmien takakorkeus
Residual Feed Index (RFI) kuvaa eläimen todellisen kuiva-aineen syönnin ja sen tuotantoon, kasvuun ja tiineyteen kulutetun energian erotusta. kasvaa samalla, kun jalostetaan yhä parempaa utaretta. Jotta lehmän rakennetta voitaisiin jalostaa yhdistelmäindeksien avulla ilman, että lehmien koko edelleen kasvaa, on utare- ja kokonaisrakenneindeksien laskentaan otettu käyttöön korjaus, joka laskee hyvin suurten lehmien indeksejä näissä ominaisuuksissa niin, että korrelaatio takakorkeuden ja rakenteen välillä tasoittuu. Jatkossa utare- tai kokonaisrakenteen painottaminen ei enää lisää lehmien takakorkeutta. Jalkarakenteen osalta on korjattu yhdistelmäindeksin painotuksia siten, että suora kinner sakottaa jalkojen yhdistelmäindeksiä aikaisempaa enemmän. Jatkossa jalkarakenneindeksin painotus tuo kinnerkulmaa entistä paremmin kohti optimia.
Indeksi rehuhyötysuhteelle Guelphin ja Albertan yliopistot Kanadassa ovat viiden vuoden ajan olleet mukana
kansainvälisessä Efficient Dairy Genome Projectissa, jossa on mitattu yli 6 500 eläimen kuiva-aineen syöntiä neljässä eri maassa, mukaan lukien sekä maissipohjaiset että nurmipohjaiset aperuokinnat. Näiden tietojen perusteella on laskettu uusi rehuhyötysuhdetta kuvaava indeksi, joka julkaistaan holsteinrotuisille sonneille sekä Kanadan tuotosseurantajärjestelmässä oleville lehmille. Rehuhyötysuhteen periytyvyysaste on samaa luokkaa kuin hoitotietojen perusteella laskettujen terveysindeksien, eli 0,05. Tämä kannattaa huomioida, kun valitsee karjakohtaisesti painotettavia ominaisuuksia. Esimerkiksi takakorkeuden periytyvyysaste on 0,46 ja immuunivasteen periytyvyysaste on 0,30. Kanadan rehuhyötysuhde-indeksi poikkeaa merkittävästi useiden muiden maiden julkaisemista rehunsäästöindekseistä siinä, että Kanadassa verrataan kah-
den samankokoisen ja yhtä paljon lypsävän lehmän kuluttamaa rehumäärää tuotoshuipun jälkeen. Mitä vähemmän energiaa ”menee hukkaan”, sitä parempi on indeksi (Residual feed intake = jäännösenergia). Korkean RFI-indeksin suosimisella ei ole vaikutusta maitotuotokseen eikä lehmän elopainoon. Näitä ominaisuuksia kehitetään toivottuun suuntaan omilla indekseillään. Viiden indeksipisteen lisäys RFI:ssä ennustaa sonnin tyttärien käyttävän 60 kiloa vähemmän rehun kuiva-ainetta lypsykautta kohti tuotoshuipun jälkeen. Koska kuiva-aineensyönnin toivotaan olevan mahdollisimman suurta heti lypsykauden alussa, rehuhyötysuhteen indeksi lasketaan ajalta 60 päivää poikimisesta lypsykauden loppuun. Rehuhyötysuhteesta löytyy laajempi artikkeli edellisestä Semex Postista. Sari Alhainen
29
