ALASEN TILALLA PANOSTETAAN HYVINVOINTIIN

Nokialla, Sarkolan kylässä Mari ja Ville Alanen hoitavat reilun seitsemänkymmenen lehmän karjaa suurella sydämellä. Mukana arjessa ovat kaksoset Mauno ja Aino sekä heidän nuoremmat sisaruksensa Onni ja Vilho. Villen kotitila, joka on ollut Marin ja Villen omistuksessa vuodesta 2014 asti, on näiden reilun kuuden vuoden aikana käynyt läpi monta uudistusta, joilla kaikilla on ollut kaksi päämäärää: tarjota lehmille paremmat olot sekä itselle parempi työpaikka. Aina voi uudistua

Muutoshankkeet alkoivat vuonna 2015 robotti-investoinnilla, jonka seurauksena vanhan lypsyaseman paikka sai muodonmuutoksen myötä uuden tärkeän viran toimia poikima-alueena. Jo robotti-investoinnista päätettäessä oli selvää, että lehmäpaikkoja tullaan lisäämään. Viidellekymmenelle lehmälle suunniteltuun pihattoon ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa hankkia vajaalla kapasiteetilla lypsävää robottia. Navetan uusi laajennusosa valmistuikin jo vuonna 2016, minkä myötä lehmille tehtiin kiinteäpohjainen jaloittelutarha. Loppuvuodesta valmistui myös uusi, umpilehmille ja tiineille hiehoille tarkoitettu kylmäpihatto, jossa eläimillä on isot, väliaidoilla osastoiksi saatavat kestokuivikealueet ja kiinteäpohjainen ruokintakäytävä. Myös nuorkarjan oloja parannettiin. Aiemmin ne olivat vanhan navetan ryhmäkarsinoissa ja vanhemmat hiehot kestokuivikkeella siiloissa. Nämä tilat ovat edelleen käytössä, mutta eläinmäärän ja eläinten mukavuuden sekä hyvinvoinnin parantamiseksi Mari ja Ville halusivat tarjota enemmän tilaa, onhan kyse erittäin tärkeästä eläinryhmästä eli tulevaisuuden lypsylehmistä. Päädyttiin ratkaisuun, jossa siilon ulkoseinään puhkaistiin kulkuaukko ja pihalle valettiin betonilaatta ja ruokintapöytä. Hiehot pääsivät muutoksen myötä ikäryhmissä 9kk-13kk isolle kuivitetulle makuualueella ja liikkumaan vapaasti laajalla, kuivana pysyvällä jaloittelualueella ympäri vuoden. Ainoastaan alle kuukauden ikäiset vasikat ja siemennysikäiset hiehot ovat vanhan navetan ryhmäkarsinoissa, joissa on hyvin tilaa uuden ryhmäjaottelun ja laajennuksen ansiosta.

Viimeisimpänä parannuksena on vuoden -21 puolella tehty muutos eläintilojen järjestelyihin. Umpilehmät siirrettiin nuorten hiehojen tilalle vanhaan siiloon, jonne tehtiin hiekkasyväparret. Nyt umpilehmät saavat liikkua vapaasti makuuparsista pihalle syömään ja niillä on mahdollisuus liikkua laajemmalla alueella. Kokemusta ei ole vielä pitkältä ajalta, mutta positiivisena asiana on huomattu ainakin kuivikkeen menekin väheneminen. Nyt kylmäpihatto on kokonaan hiehojen käytössä ja se voidaan kuivittaa koko alueelta separoinnista syntyvällä kuivikkeella, kun riskiryhmä eli ummessa olevat lehmät ovat kokonaan eri paikassa. Pikkuhiehot puolestaan siirtyivät umpilehmien tiloihin kylmäpihattoon, jossa omana ryhmänään ovat edelleen myös tiineet hiehot.

Mari ja Ville Alanen panostavat sekä lehmien että ihmisten hyvinvointiin.

Alasen tilan tunnuslukuja 2021

Keskituotos 77,6 lehmää 11 591 - 4,00 - 3,36 - 11 611 EKM Alasen tila Koko maa

Poikimaväli keskimäärin 360 415 Lepokausi pv 68 98 Siemennyskausi pv 23 36 Siemennyksiä/poikiminen 1,50 1,83 Ummessaolokausi 75 66 Hiehojen poikimaikä kk 23,4 26,0

Tuottavuutta oman työn mielekkyyden ja lehmien hyvinvoinnin kautta

Kysyttäessä tärkeintä tekijää tuotoksen nousulle Mari kertoo, ettei ole olemassa yhtä selvää syytä, vaan toimiva kokonaisuus ratkaisee. Mari toteaa kuitenkin, että

Umpilehmille on remontoitu mukavat hiekkaparret. Ruokintapöytä on ulkona betonilaatan päällä. Lehmät nauttivat ulkoilusta kiinteäpohjaisessa jaloittelutarhassa ympäri vuoden.

ensimmäinen muutos - tilava ja hyvin kuivitettu pehkupohja, jossa vastapoikineiden on turvallista rankan suorituksen jälkeen nousta ylös hoitamaan vasikkaansa sekä syömään - heijastuu selvästi poikineiden lehmien hyvinvointiin lypsykauden alkuviikkoina. Tästä on tuotoksellista etua koko loppulypsykaudelle.

Samoin Mari ja Ville uskovat, että lehmien tilavat ja mukavat parret sekä mahdollisuus ympärivuotiseen jaloitteluun auttavat hyvinvoinnissa paitsi mielen virkeytenä, myös lihaskuntoa parantavana tekijänä, mikä usein unohdetaan lehmien hyvinvoinnista keskusteltaessa. Tähän he lisäävät, kuinka tärkeä osa kokonaisuutta on myös tiineiden hiehojen mahdollisuus ulkoiluun lähes vuoden ympäri ja laiduntamiseen kesällä. Hiehoilla on käytössä kesäaikaan noin 10 hehtaarin kokoinen aidattu alue, jonka maasto on erittäin vaihtelevaa. Kyseessä ei siis ole mikään tasainen laidun, vaan se koostuu kallioista, nurmialueista ja viljelyyn kelpaamattomasta luonnonhoitoalueesta. Joku voisi miettiä, aiheuttaako tällainen pinnanmuotojen vaihtelu tapaturmia. Vastaus on ei.

Kaikki muutokset, joita tilalla tehdään, punnitaan aina paitsi kannattavuuden, myös sekä eläinten että työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Näin tehtiin myös päätös siirtää umpilehmät siiloon syväkuivikeparsiin. Ratkaisu on ollut vasta vähän aikaa käytössä, mutta toivon mukaan lisääntynyt liikkuminen umpikaudella parantaa lehmien vireyttä sekä entisestään tukee poikimisten onnistumista ja hyvää tuotoskautta.

Myös jalostukselliset tavoitteet saada omaan navettaan sopivia, tuottavia ja kestäviä lehmiä ovat olleet harkittuja päätöksiä. Oikeat sonnivalinnat ovat vieneet karjaa kohti asetettuja tavoitteita yhdessä asiantuntevan hoidon ja olosuhteiden parannuksen kanssa. Tällä hetkellä ensikoiden keskituotos on 10 871 kiloa ja koko karjan 11 690 kiloa. Lehmärivi

Peltoviljelyyn on kaiken muutoksen keskellä muistettu myös panostaa. Tästä kuuluu ansio suurelta osin Villelle, jonka vastuualueeseen peltoviljely kuuluu. Kuten todettu, Alasen tilan sijainti on maantieteellisesti haastava. Sarkolaa ympäröivät järvet monelta eri

Imettäjälehmät tarvitsevat runsaasti tilaa ja hyvän kuivituksen. Yhdellä lehmällä on 3-5 vasikkaa kerrallaan. Vasikoille on vapaasti tarjolla lisärehuja niille rakennetussa vasikkapiilossa, jonne imettäjälehmät eivät pääse.

suunnalta ja ympärillä on jos minkäkokoista mäkeä ja kalliota. Tilalle johtava tie on edellä mainituista syistä raskaskalustolle haastava. Tästä syystä on melko mahdotonta hankkia lisätuotosta ainoastaan lisäämällä eläinmäärää, joten lisäarvoa on haettava jostain muualta, ja mietittävä, mikä meidän tilanteessamme olisi kannattava ratkaisu.

Luomumaitoa tulevaisuudessa

Mielenkiinto luomumaitoa kohtaan on ollut Marin ja Villen ajatuksissa jo pitkään, ja edellä mainittuja investointeja on tehty myös silmällä pitäen mahdollisuutta siirtyä luomumaidontuotantoon. Tällä hetkellä maat ovat siirtymävaiheessa ja toivon mukaan luomumaidon tuotanto voidaan aloittaa loppuvuodesta 2022. Mari ja Ville kokevat, että luomutuotteilla on jatkossa lisäarvoa tuova vaikutus, kun asiaa mietitään kuluttajan näkökulmasta.

Peltoja on jo pitkään viljelty luomuperiaattein. Ennen siirtymävaihetta käytettiin myös kemiallisia lannoitteita, mutta muun muassa rikkakasvien torjunta on hoidettu ilman kasvinsuojeluaineita. Ville huomauttaa, kuinka tärkeää on panostaa peltoviljelyyn, jolla tuotetaan peruskomponentti hyvään appeeseen. Myös ostorehuhankinnoissa voi mahdollisesti tulla säästöä, kun nurmenviljelyllä onnistutaan tuottamaan ravinnearvoiltaan hyvä ja maittava sato vuodesta toiseen. Kysyttäessä luomutuotannon haasteista, joita Mari ja Ville ovat yrittäneet hyvin varautumalla ja ennakoimalla minimoida, Mari mainitsee peltoviljelyn onnistumisen sekä laiduntamisen järjestämisen lypsykauden aikana. Nurmea lannoitettiin viime kesänä puuteollisuuden sivutuotteena tulevalla typpilannoitteella, joka on luomussa hyväksytty lannoite. Kivennäis- ja hivenainepuolen on oltava tasapainossa niin luomu- kuin tavanomaisessakin viljelyssä, mikä näkyy nurmen hyvinä ravinneanalyyseinä. Lietelantabakteerilla käsitelty separoitu liete sopii erinomaisesti nurmen lannoitukseen luomuviljelyssä. Yhteenvetona isäntäpari toteaa, että hyvä nurmi mahdollistaa korkean tuotostason saavuttamisen.

Imettäjälehmät

Yksi isäntäväen haaveista on ollut tarjota vasikoille entistäkin luonnollisemmat elinolosuhteet imettäjälehmien avulla. Lopullinen päätös syntyi, kun Valio asetti tuotantorajoitteita. Epäonnekas vuosi, jolta tuotantomäärä laskettiin ja annettiin, ylittyi jo viime vuonna reilusti. Mari mainitseekin, kuinka haasteellista on miettiä lehmien ruokintaa. Niiden geneettinen tuotospotentiaali on korkea ja tällä hetkellä se realisoituu maitotankkiin. Tätä geneettistä ”hanaa” on kuitenkin mahdoton sulkea ruokintaa rajoittamalla, koska näin tehtäessä ollaan syntyvän ketoosin myötä ongelmissa tiinehtyvyyden ja ruokinnallisten sairauksien kanssa. Ratkaisussa vähentää meijeriin menevän maidon määrää saavutettiin siis useampi tavoite. Vasikat ovat aina olleet hyvinvoivia ja terveitä. Syy, miksi imettäjälehmiä alettiin alun perin harkita, oli vasikoiden juottamisesta koituva työ. Ne juotettiin aiemmin kolme kertaa päivässä, mikä oli käytännössä ainoa kelloon sidottu tehtävä navetalla. Kysyttäessä, onko työ helpottunut imettäjälehmien myötä, Mari vastaa hetkeäkään epäröimättä, ”kyllä!”

Myös suunnitteilla oleva luomutuotanto oli lisännyt mielenkiintoa imettäjälehmiä kohtaan. Imettäjiä on tarpeen mukaan 3–5, ja yhdellä lehmällä voi pitää 3–5 vasikkaa kerrallaan. Valintakriteereistä imettäjälle Mari mainitsee tärkeimmäksi hyvän luonteen ja ”lehmänhermot”. Sen lisäksi tuotostason on oltava hyvä, koska yksi vasikka juo maitoa keskimäärin 10 l/vrk ollessaan imettäjälehmän kanssa. Imettäjälehmien ryhmät muodostetaan poikimakarsinassa, jossa ne ovat jatkuvan tarkkailun alla. Lehmän utareterveyttä pitää ensimmäisten päivien aikana tarkkailla aktiivisesti, samoin sitä, että kaikki vasikat oppivat imemään ja hyväksytään joukkoon.

Selkeät rutiinit hakevat vielä muotoaan, koska imettäjiä on ollut tilalla vasta loppusyksystä 2020 alkaen, ja ensimmäiset vasikat on vasta vieroitettu. Tällä hetkellä on vielä hieman epäselvää, ketkä valitaan imettäjiksi. Kuten edellä mainittiin, luonne ja maito ratkaisevat, mutta lisäksi lehmä pitäisi saada tiineeksi. Tällä hetkellä imettäjät vasikoineen eivät ole navetassa, joten kiimanseuranta luo haasteita, eikä aina ole mahdollista ottaa tiinettä lehmää imettäjäksi. Samoin ratkaistavana on, jatkaako yksi lehmä imettäjänä läpi kauden, vai siirtyykö se jossain vaiheessa takaisin robottilypsyyn. Tässä aika tekee tehtävänsä ja opettaa tekijänsä. Ja kuten kaikessa, myös tässä asiassa olosuhteilla, joissa imettäjiä pidetään, on suuri

merkitys, Mari huomauttaa. Lauma tarvitsee tilaa ja hyvän kuivituksen ja suojaisan paikan. Tämän lisäksi vasikat tarvitsevat niin sanotun vasikkapiilon, jossa ne voivat rauhassa käydä syömässä niille tarkoitettua ruokaa kehittyäkseen märehtijöiksi. Jo tässä ajassa on havaittu, että vasikat kasvavat erittäin hyvin.

Mari kuitenkin painottaa, että edelleen vastuu ternimaidon saannista on ihmisellä! Siitä ei luovuta imettäjien myötä. Tulevaisuuden suuntaviivoja

Tällä hetkellä tavoitteisiin listataan keskipoikimakerran nostaminen. Samoin huomiota kiinnitetään EKMtuotokseen. Mari kertoo, kuinka Elevate-genomitestaus auttaa tekemään päätöksiä emävalinnassa. Hän odottaa innolla seuraavien sukupolvien tuloksia ja arvosteluvarmuuden nousua. Sonnivalinnoissa kiinnitetään huomiota myös karkearehunkäyttökykyyn, joka korostuu paitsi aperuokinnassa, mutta erityisesti luomutuotannossa. Katsottaessa tunnuslukuja vuosiraportti osoittaa monen asian olevan kunnossa ja lehmät tiinehtyvät todella hyvin. Lopuksi Mari ja Ville toteavatkin, kuinka panostus olosuhteisiin ja eläinainekseen tuottavat nyt hedelmää.

Oikea asenne, kiinnostus omaa tekemistä kohtaan ja sen tietoinen kehittäminen sekä asioiden oikeanlainen kyseenalaistaminen luovat ympäristön, jossa kaikki on mahdollista.  Liisa Staudinger Polly, isä Progenesis Bytes, on poikinut 23kk iässä

Prinsessa, isä Progenesis Bytes, on poikinut 22kk iässä

Pumpuli, isä Morningview Upright, poikinut 22kk iässä.

Pvm Maitoa, kg 07.08.2020 42,6 13.09.2020 45,6 15.10.2020 44,7 27.11.2020 43,4 17.12.2020 44,9 24.01.2021 46,4 16.02.2021 46,5 29.03.2021 40,9 23.04.2021 39,7

Pvm Maitoa, kg 07.08.2020 27,7 13.09.2020 42,2 15.10.2020 43,1 27.11.2020 41,5 17.12.2020 45,8 24.01.2021 42,6 16.02.2021 42,4 29.03.2021 37,9 23.04.2021 30,7

Pvm Maitoa, kg 13.09.2020 39,8 15.10.2020 40,2 27.11.2020 38,1 17.12.2020 39,4 24.01.2021 38,6 16.02.2021 40,0 29.03.2021 36,2 23.04.2021 33,8