Uudistuksia LPI-laskennassa – Sari Alhainen

UUDISTUKSIA LPI-LASKENNASSA

Kanadalainen jalostusarvolaskenta on ainutlaatuinen monipuolisuudessaan. Se ottaa huomioon useita sellaisia ominaisuuksia, joilla on suuri merkitys lehmän toiminnallisuuteen ja kestävyyteen karjassa. Indeksilaskentaa kehitetään jatkuvasti uusinta tutkimustietoa hyödyntäen, ja tulokset ovat vapaasti niin jalostusfirmojen kuin karjanomistajienkin hyödynnettävissä. Sonninemävalinnassa haetaan suuria kokonaisuuksia koko populaation tasolla ja huomiota kiinnitetään myös heikosti periytyviin ominaisuuksiin. Karjakohtaisen jalostuksen painotukset kannattaa sen sijaan keskittää niihin kehityskohteisiin, joita ei voi hoidon, olosuhteiden ja ruokinnan avulla parantaa. Rakenneindeksien hienosäätöä

Yksi jalostustyön moninaisista haasteista on ominaisuuksien keskinäiset korrelaatiot. Kun haet parannusta yhteen toivottuun ominaisuuteen, se saattaa heikentää toista. Esimerkiksi maitolitroja jalostettaessa pitoisuudet yleensä heikkenevät. Positiivinen korrelaatio puolestaan vahvistaa toisen ominaisuuden kehitystä. Esimerkiksi parempi utarerakenne lisää kestävyyttä.

LPI-laskennassa julkaistaan omat yhdistelmäindeksit kokonaisrakenteelle sekä utareelle, jaloille, rungolle ja lantiolle. Näiden indeksien painotukset ovat tähän asti seuranneet suoraan luokitusjärjestelmän painotuksia. Näillä painoilla laskettaessa hyvä utare- ja kokonaisrakenne korreloivat positiivisesti takakorkeuden kanssa, jolloin lehmien takakorkeus Residual Feed Index (RFI) kuvaa eläimen todellisen kuiva-aineen syönnin ja sen tuotantoon, kasvuun ja tiineyteen kulutetun energian erotusta.

kasvaa samalla, kun jalostetaan yhä parempaa utaretta. Jotta lehmän rakennetta voitaisiin jalostaa yhdistelmäindeksien avulla ilman, että lehmien koko edelleen kasvaa, on utare- ja kokonaisrakenneindeksien laskentaan otettu käyttöön korjaus, joka laskee hyvin suurten lehmien indeksejä näissä ominaisuuksissa niin, että korrelaatio takakorkeuden ja rakenteen välillä tasoittuu. Jatkossa utare- tai kokonaisrakenteen painottaminen ei enää lisää lehmien takakorkeutta.

Jalkarakenteen osalta on korjattu yhdistelmäindeksin painotuksia siten, että suora kinner sakottaa jalkojen yhdistelmäindeksiä aikaisempaa enemmän. Jatkossa jalkarakenneindeksin painotus tuo kinnerkulmaa entistä paremmin kohti optimia. Indeksi rehuhyötysuhteelle

Guelphin ja Albertan yliopistot Kanadassa ovat viiden vuoden ajan olleet mukana kansainvälisessä Efficient Dairy Genome Projectissa, jossa on mitattu yli 6 500 eläimen kuiva-aineen syöntiä neljässä eri maassa, mukaan lukien sekä maissipohjaiset että nurmipohjaiset aperuokinnat. Näiden tietojen perusteella on laskettu uusi rehuhyötysuhdetta kuvaava indeksi, joka julkaistaan holsteinrotuisille sonneille sekä Kanadan tuotosseurantajärjestelmässä oleville lehmille. Rehuhyötysuhteen periytyvyysaste on samaa luokkaa kuin hoitotietojen perusteella laskettujen terveysindeksien, eli 0,05. Tämä kannattaa huomioida, kun valitsee karjakohtaisesti painotettavia ominaisuuksia. Esimerkiksi takakorkeuden periytyvyysaste on 0,46 ja immuunivasteen periytyvyysaste on 0,30.

Kanadan rehuhyötysuhde-indeksi poikkeaa merkittävästi useiden muiden maiden julkaisemista rehunsäästöindekseistä siinä, että Kanadassa verrataan kahden samankokoisen ja yhtä paljon lypsävän lehmän kuluttamaa rehumäärää tuotoshuipun jälkeen. Mitä vähemmän energiaa ”menee hukkaan”, sitä parempi on indeksi (Residual feed intake = jäännösenergia). Korkean RFI-indeksin suosimisella ei ole vaikutusta maitotuotokseen eikä lehmän elopainoon. Näitä ominaisuuksia kehitetään toivottuun suuntaan omilla indekseillään. Viiden indeksipisteen lisäys RFI:ssä ennustaa sonnin tyttärien käyttävän 60 kiloa vähemmän rehun kuiva-ainetta lypsykautta kohti tuotoshuipun jälkeen. Koska kuiva-aineensyönnin toivotaan olevan mahdollisimman suurta heti lypsykauden alussa, rehuhyötysuhteen indeksi lasketaan ajalta 60 päivää poikimisesta lypsykauden loppuun.

Rehuhyötysuhteesta löytyy laajempi artikkeli edellisestä Semex Postista.  Sari Alhainen

Kanadan arvostelujen vertailutason muutos

Lifetime Performance Index, LPI, on Kanadan kokonaisjalostusarvo, jota käytetään ennen kaikkea sonninemien valinnassa valtakunnallisten jalostusohjelmien puitteissa. LPI:n painokertoimet ja arvostelussa mukana olevat ominaisuudet päätetään rotuyhdistyksissä. Kokonaisjalostusarvojen vertailutasot ja painotukset kuvaavat aina valtakunnan keskimääräistä tilannetta, joka saattaa erota paljonkin oman karjan kehityskohteista. Esimerkiksi lehmä, joka selviytyy terveenä missä tahansa olosuhteissa ja saa valtakunnallisesti hyvät terveysindeksit, ei välttämättä ole sama lehmä, joka antaa parhaan taloudellisen tuloksen huippuolosuhteissa ja riittävällä ruokinnalla.

Kanadan järjestelmässä on mukana useita sellaisia ominaisuuksia, joilla on suuri merkitys lehmän toiminnallisuudelle karjassa, mutta joita ei useimpien muiden maiden jalostusohjelmissa huomioida lainkaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. utarekudoksen laatu, lonkkanivelen sijainti, lanneselän vahvuus ja sorkan kanta. Karjanomistajat valitsevat sonnit käyttöönsä omien karjakohtaisten parannustarpeidensa mukaisesti, ja voivat valinnassaan käyttää monien eri maiden skaaloja tarpeesta ja sonnin kotimaasta riippuen.

Kanadan arvostelujen vertailutason muutos tehdään kerran vuodessa huhtikuun arvostelujen yhteydessä. Vertailutasolla tarkoitetaan sitä lehmä- tai sonniryhmää, johon arvosteltavia eläimiä verrataan. Näiden ryhmien välinen ero nykytasoon verrattuna kuvastaa jalostuksen edistymistä kyseisellä ajanjaksolla. Arvostelujen vertailutasoina käytettävät lehmäryhmät ovat Kanadassa seuraavat: 

Rodut Ominaisuus Vertailutason kuvaus huhtikuu 2021 Kaikki rodut Tuotos Kaikki vuosina 2013, 2014 ja 2015 syntyneet lehmät, joilla on tuotosseurannassa koelypsytuloksia. Holstein Rakenne Jälkeläisarvostellut sonnit, jotka ovat syntyneet 10 vuoden jaksolla vuosina 2006-2015. Muut rodut Rakenne Jälkeläisarvostellut sonnit, jotka ovat syntyneet 15 vuoden jaksolla vuosina 2001-2015.

Sari Alhainen

Oikealla olevassa taulukossa ovat holstein-, ayrshire- jersey- ja brown swiss -rodun kokonaisjalostusarvojen painokertoimet. Ominaisuudet on LPI:ssä jaettu kolmeen kategoriaan, joista jokaiselle lasketaan oma osaindeksi, ja niistä rotukohtaisesti painottaen lopullinen LPI. Jokaisen kategorian sisällä on mukana ominaisuuksia omilla rotukohtaisilla painotuksillaan. Painotukset määritellään puolueettomissa rotuyhdistyksissä. Vuoden 2021 painoissa merkittävin muutos on ayrshire-rodun lypsettävyyden painotuksen kolminkertaistuminen aikaisempaan verrattuna. Oheinen taulukko kuvaa rodunjalostuksessa tapahtunutta edistystä yhden vuoden ajalta, vuodesta 2020 vuoteen 2021. Ayrshire Holstein Jersey Brown Swiss LPI¹ 0 0 0 0 Maito (kg) 59 113 67 26 Rasva (kg) 2,3 5,1 4,3 1,2 Valkuainen (kg) 2,4 4,6 3,1 1,0 Kokonaisrakenne 0,59 0,84 0,36 0,20 Utarerakenne 0,57 0,91 0,40 0,18 Jalat ja sorkat 0,51 0,63 0,19 0,13 Runko ja lypsytyyppi 0,41 0,19 0,24 0,04 Lantio 0,09 0,09 0,10 0,13 Kestävyys² 0,32 0,66 0,23 0,34 Soluluku² 0,09 0,66 0,23 -0,07 Tytärhedelmällisyys -0,17 0,49 0,05 0,26

1- LPI:n vertailutason muutos merkitään luvulla 0, koska se korjataan aina suoraan LPI-kaavion mukaisesti määriteltyyn keskiarvoon. 2- Indeksit ilmaistaan RBV:nä (Relative breeding value) eli ovat suoraan jalostusarvon puolikkaita

Ayrshire Holstein Jersey BS LPI vakio 1989 2154 1085 954 TUOTOS 46 40 50 55 *Rasvakg 5.0 6.0 4.5 4.5 *Rasva % 0.5 0.5 *Valkuais kg 5.0 4.0 4.5 4.5 *Valkuais % 0.5 0.5 RAKENNE JA 32 40 30 27 KESTÄVYYS *Kestävyys 4.0 2.0 2.0 4.0 *Utarerakenne 3.8 3.7 4.0 3.2 *Jalat ja sorkat 2.2 2,1 4.0 1.6 *Runko&lypsytyyppi 1.0 *Lantio 0.5 1.2 *Sorkkaterveys 0.7 TERVEYS JA 22 20 20 18 HEDELMÄLLISYYS *Tytärhedelmällisyys 4.0 6.7 5.0 4.0 *Utareterveys 1.0 3.3 5.0 *Soluluku 3.0 *Utaremuoto 1.0 *Lypsettävyys 3.0 2.0 *Luonne 2.0