SEMEX-POSTI toukokuu 2021
Genomitestatun immuunivasteen vaikutus ensikoiden sairastuvuuteen
V
astustuskyky on periytyvä ominaisuus, joten sitä voidaan jalostaa valitsemalla karjan uudistukseen hyvää immuunivastetta periyttävät lehmät sekä suosimalla sonnivalinnassa hyvän immuunivasteen omaavia sonneja. Näistä sonneista käytetään Semexillä brandinimitystä Immunity+. Immuunivasteen periytymisaste on jopa yhtä korkea kuin tuotosominaisuuksien ja useiden rakenneominaisuuksien periytymisasteet. Geneettisen immuunivasteen yhteyttä eri sairauksien esiintyvyyteen on tutkittu useissa pohjoisamerikkalaisissa tutkimuksissa. Näissä tutkimuksissa on havaittu, että lehmät, joilla on vahva perinnöllinen immuunivaste, sairastavat muita lehmiä vähemmän. Erityisesti utaretulehdusten esiintyvyydellä ja voimakkuudella on todettu olevan yhteys perinnölliseen immuunivasteeseen. Immunity+ sonnien tytärten on havaittu sairastavan 5-20 prosenttia vähemmän, reagoivan paremmin rokotteisiin ja tuottavan laadukkaampaa ternimaitoa kuin muiden sonnien tytärten. Suomessa toteutettiin opinnäytetyönä ensimmäinen kotimainen tutkimus Elevate-genomitestillä mitatun immuunivasteen voimakkuuden vaikutuksesta lehmien sairastuvuuteen. Opinnäytetyön tutkimuksessa genomitestattiin yhdestä karjasta 91 holstein-
rotuista lehmää. Lehmien immuunivasteesta saatiin indeksit solunsisäisestä ja
solunulkoisesta immuunivasteesta, sekä näiden kahden yhdistelmäindeksi.
Matala
Keskiverto
Korkea
Kaikki hoidot
75,55
84,70
40,00
Siemennystä/ tiinehtyminen
1,80
1,74
1,57
Utaretulehdushoidot
28,89
30,60
26,67
Hedelmällisyyshoidot
31,11
26,23
8,8
Poikimisen jälkeisten ongelmien hoidot
15,5
14,75
4,45
Taulukossa on esitetty tutkittujen hoitomerkintöjen prosenttiosuudet sekä siemennysten määrä eri immuunivasteryhmien eläimillä.
Solunsisäinen immuunivaste suojelee lehmää solunsisäisesti hyökkääviltä patogeeneiltä, kuten viruksilta ja mykoplasmoilta. Solunulkoinen immuunivaste taas puolustaa lehmää solun ulkoisia taudinaiheuttajia, kuten bakteereja, vastaan. Yleisimmät lypsylehmien sairaudet ovat bakteerien aiheuttamia tulehduksia. Nämä kaksi immuunivastetta ovat geneettisesti eri ominaisuuksia, joilla on havaittu olevan negatiivinen korrelaatio. Yhdistelmäindeksin avulla voidaan molempia ominaisuuksia kehittää samanaikaisesti. Tutkimuksessa lehmät jaettiin niiden genomitestatun immuunivasteen voimakkuuden perusteella kolmeen ryhmään: paras 16 prosenttia, heikoin 16 prosenttia ja keskitaso. Testiryhmän eläinten ensikkokauden hoitotieto- ja siemennysmerkintöjä vertailtiin immuunivasteen genomitestin tuloksiin. Sairaudet, joita tilalla oli hoidettu, olivat utaretulehdus, hiljainen kiima, pitkäkiimaisuus, rakkulat, häiriö munasolujen vapautumisessa, kohtutulehdus, involuutiohäiriö (hidas synnytyselimien palautuminen), sukuelintulehdus alle 6 viikkoa poikimisesta, juoksutusmahan laajentuma tai kiertymä, valkoviivan repeämä, valkoviivan paise, sorkkasyylä ja muu jalkasairaus. Eri sairauksien hoidot jaettiin sairauden tyypin mukaan ryhmiin: utaretulehdushoidot, hedelmällisyyshoidot ja poikimisen jälkeisten on-
27
