Haapajärven koulutilan keskituotos ylitti 12 000 EKM

Koulutilan keskituotos ylitti 12 000 EKM kiloa

Haapajärvellä koulutuskuntayhtymä JEDU:n navetassa iloittiin, kun vuoden 2021 vuosiraportissa komeili karjan keskituotoksena 12 180 EKM kiloa. Koulutilalla on panostettu sekä jalostukseen että lehmien hoitoon pitkäjänteisesti, ja tulokset ovat sen mukaisia.

Tiettävästi Erkkilän tila on

ensimmäinen koulutila

Suomessa, jossa on ylitetty 12 000 EKM kilon keskituotos. Hyvän tuloksen takana on tietysti huipputiimi: Haapajärvellä navettaa pyörittävät Kaisa Oravakangas, Patrik Kinnunen, Kaisa Hosionaho, Salla Pekonen sekä Jukka Puurula. Heidän lisäkseen tilan töissä ovat mukana tietysti vaihtuvat oppilaat, jotka tekevät työympäristöstä tavalliseen tilaan verrattuna hieman värikkäämmän.

Reippaita robottilehmiä

Jalostukseen on panostettu koulutilalla jo pitkään, sillä oma typpisäiliö hankittiin vuonna 2011 ja silloin tuli käyttöön myös ensimmäiset

kanadalaiset sonnit. Aluksi haettiin erityisesti ayrshiren rakenteeseen parannusta, mutta vuodesta 2015 alkaen myös kaikki holstein-annokset sekä jalostussuunnitelma ovat tulleet Semexin kautta.

Karjamestarit Kaisa Oravakangas ja Patrik Kinnunen kommentoivat lehmien olevan aktiivisia robottilehmiä, joiden rakenne ei rajoita niiden tuotosta. Karja on valtaosin holsteinia, mutta myös ayrshireä ja pari suomenkarjan lehmää mahtuu joukkoon. ”Hyvä lehmä saa paikkansa pitää, rodusta riippumatta”, Patrik linjaa.

Kestävä karja

Tuotoksen nousuun on monta syytä, joista eläinaineksen lisäksi Patrik mainitsee myös

Ominaisuus

2017

2018

2019

2020

2021

Keskipoikimakerta

2,71

2,88

2,93

2,93

2,94

Poistettujen

29 085

27 834

34 393

33 799

40 605

elinikäistuotos

EKM kg/elinpv, elossa olevat

13,9

14,9

16,1

15,2

15,4

Tilakunto vuosivertailu (ProAgria) 24.2.2022. Erkkilän koulutilalla lehmien toivotaan kestävän pitkään, koska ne parantavat tuotostaan helposti kolmannelle ja neljännelle tuotoskaudelle.

ruokinnan onnistumisen vasikasta saakka. ”Ruokinnassa on tavoitteena saada koko karja hyvään kierteeseen”, hän sanoo. Tämä tarkoittaa, että jo oikea umpiruokinta tukee laadukasta ternimaitoa, ja sitä kautta vasikalle onnistunutta alkua kasvuun. Maidon lisäksi vasikat saavat syntymästä kolmen kuukauden ikään asti vasikkarehua vapaasti.

Karjassa lehmien kestävyys on parantunut huomattavasti, sillä keskipoikimakerta on ollut kolmen tuntumassa jo muutaman vuoden ajan, kun vuonna 2014 se oli vain 2,14. Tämä on mahdollistanut runsaan lihasonnin käytön, jolla on saatu tehtyä tiukkaa karsintaa, ja lehmävasikoita on syntynyt vain kaikista toimivimmista ja mieluisimmista lehmistä. Hiehoja kasvatetaan vain tarpeeseen ja niissä satsataan laatuun, ei niinkään määrään. Tunnusluvuista esiin nostamisen arvoinen on myös poistettujen elinikäistuotos, joka on hienosti 40 605 EKM kiloa, kun valtakunnan keskiarvo vuonna 2021 oli 30 454 EKM kiloa.

Taitavat ja motivoituneet hoitajat

Lehmien kestävyyden ja hyvinvoinnin takana on ehdottomasti myös hoitajien ammattitaito ja sitoutuneisuus. ”Näiden lehmien eteen tehdään töitä, ja ongelmiin

Karjamestarit Kaisa Oravakangas ja Patrik Kinnunen vastaanottivat Semexin onnittelut 12 000 kilon keskituotoksen ylityksestä.

puututaan heti”, Kaisa kertoo. Hyvä hoito tarkoittaa ennen kaikkea jokapäiväistä hyvää tekemistä ja ajoissa reagoimista. ”Tämä on sellainen työ, että aina voi oppia uutta, aina tulee uusia tilanteita”, hän lisää.

Työympäristönä oppilaitos poikkeaa tavallisesta maatilayrityksestä, mutta Patrik ja Kaisa pitävät työnkuvastaan. He korostavat, että koulutila on ennen kaikkea oppilaita varten. Tilalla on tärkeä tehtävä olla oppilaille kokemus oikeasta työ-

elämästä ja jokapäiväisestä karja-arjesta. Oppilaissa on monenlaisia oppijoita, ja silti päivittäiset ja yllättävätkin työt navetassa on tehtävä. ”Tämä on työ, jossa oman kädenjäljen näkee, hyvässä ja pahassa”, Kaisa nauraa.

Kädenjälki näyttää oikein hyvältä, kun katsoo hyvinvoivia eläimiä, hienoja tunnuslukuja ja iloisia hoitajia. ¬

Teksti ja kuvat Maija Inkiläinen

Koulutilalla lehmät ovat kilttejä ja kesyjä.

Lehmät nauttivat ympärivuotisesta ulkoilusta. Oikealla kaksi kertaa poikinut Pimbo (i. Impression), jonka ensikkotuotos oli 10 251 EKM kiloa ja vasemmalla on neljä kertaa poikinut Nancy (i. Pride), jonka 3.305 päivän tuotos oli 12 186 - 4,72 15 – 3,54.