Koskenojan tila Oy – maidontuotannon ikkuna kuluttajille

KOSKENOJAN TILA OY

– maidontuotannon ikkuna kuluttajille

Koskenojan karjan upeita lehmiä Holstein Klubin Farmikisan esittelyssä.

Koskenojan Tila Oy:n neljän robotin navetta valmistui vuonna 2013. Liisa ja Juha Vuorelan pitkä kokemus karjanhoidosta auttoi suunnittelemaan työympäristön, jossa sekä hoitajat että lehmät viihtyvät, ja karjan tuotos on onnistuneen ruokinnan, hoidon ja jalostuksen avulla noussut vuosi vuodelta. Kesällä 2021 tuotosseurannan 12 kuukauden EKM-tuotos ylitti ensimmäistä kertaa 13 000 kilon rajan. Viime kesän rehujen alhainen D-arvo on tänä talvena aiheuttanut ongelmia, ja päivätuotokset eivät ole yltäneet aivan viime talven lukemiin, mutta vuoden 2021 tuotosseurannan virallinen 305 päivän keskituotos oli silti komeasti 190 lehmällä 12 533 – 4,08 – 3,38 – 12 700 EKM. Karjan keskipoikimakerta on 2,76 ja poistettujen elinikäistuotos on 31 922 kiloa. Hiehot poikivat 24,8 kuukauden iässä, ja ensikkojen keskituotos vuonna 2021 oli 11 194 EKM.

Liisan ja Juhan poika Santeri ja lehmien ruokinnasta vastaavan Jari Pentinmäen poika Sameli ovat myös innokkaasti mukana kaikissa tilan töissä, ja lisäksi navetassa on yksi palkattu työntekijä. Liisa ja Juha kehuvat kilpaa sekä oman työyhteisön toimivuutta että pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitaan, jotka ovat tärkeä osa tilan menestystä. ”Meillä saa olla oma itsensä ja tuiskahdellakin välillä, se vapauttaa ilmapiiriä”, Liisa naurahtaa. Tilan väki kokoontuu säännöllisesti ruokapöydän ääreen sekä aamupalalle, lounaalle että iltapäiväkahville, ja kiireisinä aikoina myös iltaruokailuun. Liisa ja Juha hoitavat ruokailujen järjestämisen, ja ihmettelyyni tällaisen tavan suuresta työmäärästä Liisa nauraa, että samalla vaivalla niitä perunoita kiehuu vähän isompikin kattilallinen. Pöydän ääressä ehditään hyvin vaihtaa päivän kuulumiset ja tehdä tulevien töiden suun-

nitelmat niin, että kaikki ovat aina ajan tasalla ja yhteistyö toimii. ”Rentoa yhdessäoloa ja hengen nostatusta”, Liisa tiivistää.

Säilörehu on onnistuneen ruokinnan perusta

Säilörehu on avainasemassa, kun tavoitellaan korkeaa keskituotosta. ”Rehunteon mestariksi ei tule koskaan, vaan harjoitella pitää joka vuosi”, toteaa Juha, ja sanoo viime kesän olleen siitä hyvä esimerkki. Rehu vanheni niin nopeasti, ettei rehuntekoryhmä ehtinyt mukaan vauhtiin. Heikon D-arvon paikkaamiseen joudutaan käyttämään tavallista enemmän väkirehuja, mikä paitsi lisää kustannuksia, on aiheuttanut myös hapanpötsiä ja sorkkavaivoja.

Jari Pentinmäen vankka kokemus ja ammattitaito appeen tekijänä saa ansaitut kiitokset Juhalta ja Liisalta. ProAgrian Liisa Kuiri laatii reseptit, joita Jari hienosäätää seuraamalla päivittäin maidon analyysejä, lehmien lantaa ja lypsyviiveitä. Appeessa on säilörehun lisäksi tuoresäilöttyä ohraa sekä kuivattua kauraa ja vehnää. Ostokomponentteina on yleensä vain rapsi ja hivenravinteet, mutta tällä hetkellä energiaa haetaan lisää myös suojatusta rasvasta. Juha harmittelee, että rasvan lisäys heikentää appeen maittavuutta. Kerrallaan on auki joko kaksi tai kolme rehusiiloa niin, että appeen koostumusta voidaan hienosäätää kuitupitoisemman ja vahvemman säilörehun suhteita muuttamalla.

Säännölliset terveydenhoitokäynnit

Karjan terveydenhoidosta vastaavat eläinlääkärit Leena Hietanen ja Jenni Marttila käyvät tilalla joka toinen viikko huolehtimassa hedelmällisyystarkistuksista, nupouttamisesta ja kaikista ajankohtaisista terveydenhoitotarpeista. Akuutit ongelmat hoidetaan välittömästi. Sorkanhoitaja Jukka Kangaspusu käy kerran kuussa huolehtimassa sorkkien hyvästä kunnosta. Lehmien stressittömyydestä ja lypsyn sujuvuudesta huolehditaan sorkanhoitopäivinä niin, että teline siirretään puolilta päivin ruokintapöydän yli toiseen ryhmään ja aina eri päähän navettaa kuin missä lypsyrobotti on. Näin sorkanhoito häiritsee lypsyä mahdollisimman vähän.

Semexin eläinaines toimii

Vuorelat ovat käyttäneet Semexin eläinainesta siitä lähtien, kun Semex Finland perustettiin. Yhteistyö Juha Toivolan kanssa toimii erinomaisesti. Jalostustavoitteista keskustellaan tilakäynneillä ja lehmien kehityskohteet käydään läpi yksilökohtaisesti. Sonnivalinnassa painotetaan maitoindeksin ja pitoisuuksien lisäksi erityisesti jalkarakennetta, sopivaa kokoa ja lanneselän vahvuutta. Uutena painopisteenä on mukaan otettu sorkan kannan vahvuus, joka tukee hyvää sorkkaterveyttä. OptiMate-jalostussuunnitelma huomioi lehmäkohtaiset kehityskohteet, sukusiitosasteen ja haitalliset haplotyypit. Lehmät voidaan myös ryhmitellä tarpeen mukaan niin, että jokaiselle ryhmälle valitaan eri sonnit. Kaikki mukaan kertomaan karjatilan arjesta kaupunkilaisille!

Liisa Vuorela on tehnyt jo vuosia arvokasta työtä avaamalla maitotilan arkea sosiaalisen median monilla kanavilla. Hän on laatinut myös YouTube-opetusvideoita karjatilan töistä ja kutsunut ahkerasti vieraita tutustumaan nykyaikaiseen navettaan, jossa lehmien tarpeet on huomioitu viimeistä piirtoa myöten. Opettajan ammattitaito on ollut tässä työssä hyvänä apuna. Liisa pohtii, että kaupunkilaiset näyttävät viime vuosina vieraantuneen yhä enemmän kotieläintuotannosta ja maaseudulla tehtävästä arvokkaasta työstä suomalaisen huoltovarmuu-

Kaksi kertaa poikinut Paronitar (Dodge - Stanleycup) on herunut toisella kaudella 61,1 kiloon. 1.305 päivän tuotos oli 11 445 kiloa.

Kolme kertaa poikinut Nemesis (Supersonic - Steady). Sen kolmas 305 päivän tuotos oli 13 853 kiloa.

Kolme kertaa poikinut Nuuskamuikkunen (High Octane - Steady). Nuuskamuikkusen toinen 305 päivän tuotos oli 14 540 kiloa.

• 305 pv tuotos v 2021 (190 lehmää) 12 700 EKM • Ensikot 11 194 EKM • Keskipoikimakerta 2,76 • Poistettujen elinikäistuotos 31 922 kg • Hiehojen poikimaikä 24,8

den varmistamiseksi. Myös vanhempien ikäpolvien puoli vuosisataa vanhat käsitykset vaatisivat pikaista päivittämistä.

Navetan yläkertaan rakennetut viihtyisät tilat ovat toimineet monien vierailujen ja opintoretkien näyttämönä, kun Vuorelat ovat esitelleet nykyaikaista kotieläintuotantoa niin peruskoululuokille, opiskelijoille, alan toimijoille kuin kaupunkilaisillekin. Vieraat ovat aina olleet Vuorelaan tervetulleita. ”On tämä korona-aika jotain hyvääkin tuonut”, Liisa nauraa ja esittelee, miten Teamsin ja muiden vastaavien kanavien lisääntynyt käyttö etäopetuksessa on antanut valtavat mahdollisuudet päästä esittelemään kokonaisille luokille karjatilan arkea ja elämää. Esittelijä liikkuu navetassa kännykkä kädessä ja kertoo päivän töistä, esittelee lypsyä, ruokintaa ja lehmien persoonia, kun ne tulevat tervehtimään kuvaajaa ja vaikka nuolaisevat kännykän näyttöä kesken esityksen. Katsojat istuvat omissa pulpeteissaan ja pääsevät paljon lähemmäksi lehmän olemusta kuin vaikkapa navetan yläkerran esittelyhuoneesta tai ruokintapöydältä käsin. ”Vain haju puuttuu”, Liisa kuvailee katsojien kokemusta ja haastaa kaikki maidontuottajat talkoisiin esittelemään suomalaista maidontuotantoa kuluttajille. Erityisesti kaupunkien lapsille pitäisi saada oikeaa tietoa kotieläintuotannosta vastapainoksi ääriliikkeiden levittämälle propagandalle ja kauhukuville.

Liisa neuvoo kaikkia kiinnostuneita ottamaan yhteyttä MTK:n paikallisyhdistykseen, jonka kautta oppituntien järjestelyt onnistuvat vaivattomasti. Virtuaalioppitunnin pitämiseksi tarvitaan vain älypuhelin ja kanava, jolla yhteys koululuokkaan saadaan. Omaan osuuteen kuuluu navettakierroksen suunnittelu niin, että oppilaat saavat mahdollisimman kattavan ja positiivisen kuvan maitotilan töistä ja arjesta. Monille kaupunkilaisille on yllätys, että lehmät saavat pihatoissa liikkua vapaasti ja kulkea lypsyllä ja syömässä juuri silloin, kun siltä tuntuu. Lehmien seurustelua, karjaharjan käyttöä, parressa lötköttämistä, lypsyä ja uuden elämän ihmettä kannattaa esitellä ylpeänä siitä, että meillä Suomessa on monien kansainvälisten mittareiden perusteella maailman puhtain ja eettisin kotieläintuotanto. ¬

Ensikko Raakel (Praise - High Octane) on lypsänyt 1.305 päivän tuotoksen 12 205 kiloa.

Neljä kertaa poikinut NewYork (Ashlar - Stanleycup). Sen kolmas 305 päivän tuotos oli 15 287 kiloa.

Sari Alhainen