Tikan tila Oy – kohti hiilineutraalia maitoa, sivu

TIKAN TILA OY

– kohti hiilineutraalia maitoa

Siemennysiässä hiehot siirtyvät katettuun ulkopihattoon, jossa ne siemennetään. Hiehojen poikimaikä on 23,9 kuukautta.

Tikan Maatila Oy on 350 lypsylehmän luomumaitotila Kurikassa. Sen omistajat Tuomo Mäkinen ja Veera Peijariniemi lähtivät ennakkoluulottomasti toteuttamaan haavettaan omasta maatilasta, kun heille tuli mahdollisuus lunastaa Päivi ja Vesa Tikan perustama ja menestyksellä kehittämä maitotila itselleen. He aloittivat tilan osakkaina vuonna 2018 ja lunastivat loput osakkeet itselleen vuonna 2020. Vaikka työtä ja opittavaa on ollut paljon, on tilan kehittäminen ja johtaminen

Lehmät nauttivat kauniista talvipäivästä ja upeista pohjalaisista maisemista. ollut motivoivaa. Leikkimieliseen kysymykseen, tekisittekö saman uudelleen, tulee vilpitön ja nopea vastaus, että varmasti tekisimme! Isäntäväen innostus ja vahTuomo Mäkinen ja Veera Peijariniemi tuottavat Yhden tilan luomumaitoa Kurikassa. Kauppalehden myöntämä Menestyjä 2021 -sertifikaatti kertoo, että Tikan Maatila Oy tekee erinomaista taloudellista tulosta.

va halu tilan kehittämiseen näkyy kaikessa toiminnassa. Kehityskohteita arvioidaan realistisesti erilaisia vaihtoehtoja punniten. Taloudellinen kannattavuus on kaiken perustana. Kun tila hankitaan vieraalta, eikä omakohtaista aikaisempaa kokemusta maitoyrittäjyydestä ole, voidaan kaikkea tekemistä arvioida ja kehittää vailla menneiden sukupolvien tai perinteiden taakkaa.

Toimiva kokonaisuus

Tilan edelliset omistajat Päivi ja Vesa Tikka laajensivat ostamaansa 21 lypsylehmän tilaa voimakkaasti ja siirtyivät luomutuotantoon jo vuonna 2002. Tuomo ja Veera kiittävät hyvin suunniteltuja laajennuksia, joissa vanhat ja uudet tilat on pystytty yhdistämään toimivaksi kokonaisuudeksi. Jouni Pitkärannan suunnittelemat navetat on rakennettu vierekkäin niin, että eläimiä voidaan yhden ihmisen voimin helposti siirtää navetasta toiseen katettua ja porttien avulla ohjattavaa käytävää pitkin. Navetoiden väliin on rakennettu tilava ulkokasvattamo hiehoille. Kummassakin navetassa on kolme robottia. Vanhassa navetassa, joka alun perin suunniteltiin asemalypsyyn, hoidetaan kaikki poikimiset oljella ja turpeella kuivitetuissa karsinoissa. Ensikot opetetaan robotin takakierrossa ensin seisomaan hiljaa lypsyllä, jonka jälkeen ne pääsevät omaan ensikkoryhmäänsä vanhan navetan puolelle. Omassa ryhmässään ensikot toimivat hyvin ja oppivat nopeasti käymään robotilla. Ensikkoryhmän mukana pidetään myös muutamia vanhempia lehmiä, jotka rauhoittavat ilmapiiriä mahdollisissa yllättävissä tilanteissa. Vanhemmat lehmät ja umpilehmien sekä pian poikivien hiehojen ryhmä asuvat uudessa navetassa, jossa on kiinteät, kumimatoilla päällystetyt lattiat, ja umpilehmillä ja pian poikivilla hiehoilla on syväparret. Kaikki parret kuivitetaan separoidulla lannalla, josta on hyvät kokemukset sekä syväparsien että parsipetien puolella. Syväparret on koettu parsipetejä työläämmiksi, koska osasto ei koskaan ole kokonaan tyhjänä, ja lehmiä täytyy ajaa ylös parsien puhdistuksen ajaksi. Myös kuiviketta kuluu enemmän.

Tämän kuivikkeen riittävyydestä ei onneksi tarvitse kantaa huolta, Veera naurahtaa.

Navetan työt on suunniteltu niin hyvin, että vain yksi työntekijä tarvitaan kerrallaan hoitamaan aamu- ja iltavuorojen päivittäisiä rutiinitehtäviä. Muut työt, kuten eläinten siirrot ja isommat siivoukset tehdään useamman hengen voimin. Appeen teko ja kuivitus ovat konepuolen työntekijöiden vastuulla. Veera ja Tuomo huolehtivat kokonaisuudesta ja osallistuvat kaikkiin töihin tarpeen mukaan. Veera huolehtii myös kaikista siemennyksistä.

Kaikki Tikan maatilan eläimet laiduntavat kesällä ja ulkoilevat tarhassa ympäri vuoden. Tila sijaitsee aivan 3-tien vieressä, joten aitojen täytyy olla hyvässä kunnossa. Sijainnin hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti kuluttajien mahdollisuus nähdä laiduntavia lehmiä ohi ajaessaan. Toisaalta tilan uhkiin on lisättävä se, että ison tien läheisyys lisää riskiä kutsumattomien vieraiden käynteihin. Kaikkeen on nykyisin varauduttava. Yhden tilan luomumaito

Kysymyksiin luomutuotannon eduista tai sen tuomasta lisäarvosta Veera naurahtaa, että tämä heidän ostamansa tila sattui olemaan luomutila, eli kyse ei ole ollut tietoisesta valinnasta. Luomumaidon ja -viljan hintaerot ovat viime aikoina kaventuneet, ja isäntäväki on tarkasti punninnut tulevaisuuden ratkaisuja. Tällä hetkellä viljelyssä on noin 1000 hehtaaria peltoa, jotka sijaitsevat 55 kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Tilalla noudatetaan monipuolista viljelykiertoa, jossa 3-vuotisen nurmen jälkeen viljellään viljaa ja seosviljaa 1-2 vuotta, jonka jälkeen tulee säilörehuksi korjattava härkäpapu tai herne. Kun härkäpapu korjataan hyvissä ajoin säilörehuksi, sen juureen voidaan perustaa uusi nurmi. Tuomo kertoo, että härkäpapusäilörehu lypsättää lehmiä paremmin, kuin mitä sen rehuanalyysin perusteella voisi olettaa.

Tuomo toteaa luomuruokinnan suurimmaksi haasteeksi energian riittävyyden, kun lehmät heruvat korkealle. Luomutuotannon säännöt sallivat vain 40 prosentin väkirehuosuuden, joten heikosti onnistunutta säilörehua on mahdotonta korvata lisäämällä väkirehuja. Säilörehun onnistuminen niin rehuarvoiltaan kuin säilönnälliseltä laadultaan on avainasemassa. Ensi kesän suunnitelmiin kuuluu siirtyminen biologisista säilöntäaineista happoon rehun laadun varmistamiseksi.

Toistaiseksi tila pysyy kuitenkin luomutuotannossa, ja Arla markkinoi osaa tilan tuottamasta maidosta ”Yhden tilan luomumaito”- tuotemerkillä. Ajatus tuotantoketjun avoimuudesta ja suomalaisen maidontuotannon eettisyyden esille tuomisesta on loistava, mutta Veera harmittelee suomalaisten päättäjien nuivaa suhtautumista kotimaiseen elintarviketuotantoon. ”Tällaisten brandien paikka olisi vientimarkkinoilla, jos vain osaisimme tuoda esille suomalaisten elintarvikkeiden eettisyyttä ja puhtautta”, Veera toteaa.

Kohti hiilineutraalia maitoa

Tikan maatilalla on panostettu maidon hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tilan hiilijalanjälki, 0,97 kg CO2 e maitokiloa kohden, on Suomenkin mittakaavassa selvästi keskimääräistä alhaisempi, ja kun sitä verrataan globaaliin keskiarvoon 2,5 kg CO2 e/ maitokilo, voidaan tuotannon eettisestä kestävyydestä olla ansaitusti ylpeitä. Kaikki tilan käyttämä sähkö on lähtöisin kotimaisesta uusiutuvasta vesivoimasta, ja aurinkopaneelit otettiin käyttöön vuonna 2021.

Seuraava mittava investointi on suunnitteilla oleva biokaasulaitos, jonka tavoitteena on tuottaa noin 600 000 diesel-litraa vastaava määrä biokaasua vuodessa. Hankkeessa ovat mukana isäntäväen omistaman BioMuu OY:n lisäksi Arla Suomi, One1, SEO ja Envitecpolis Oy. One 1 jalostaa kaasun nesteytetyksi polttoaineeksi tilan välittömässä läheisyydessä ja SEO huolehtii polttoaineen jakelusta. Nesteytetty kaasu sopii raskaimmallekin kuljetuskalustolle. Jatkossa Arlan maitoauton on tarkoitus tankata biometaania samalla, kun se hakee maidon. 500 kilon tankkauksella maitoauto ajaa yli 1000 kilometriä, ja sen hiilidioksidipäästöt ovat vuodessa 90 prosenttia alhaisemmat kuin fossiilista dieseliä käyttävällä maitoautolla. Kun biokaasulaitos on täydessä toiminnassa, se las-

Runsas kuivitus ja hyvin mitoitetut parret lisäävät lehmien makuuaikaa ja mukavuutta.

Vanhan ja uuden navetan väliin on rakennettu tilava ja toimiva ulkokasvattamo nuorille hiehoille. Katosten suojassa on paksu kestokuivikepatja.

Ensikot viihtyvät omassa ryhmässään vanhassa navetassa. 13

kee tilan vuosittaista hiilijalanjälkeä reilun neljänneksen. Tavoitteena tasalaatuinen karja

Kysyttäessä tilan jalostustavoitteista, Veera haluaa kiittää Semexin Juha Toivolaa, joka on huolehtinut jalostussuunnitelmista jo vanhan isäntäväen aikana. Tavoitteena on tasalaatuinen karja, joka tuo hyvän taloudellisen tuloksen. Juha Toivola painottaa, että luomutilalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lehmien kykyyn syödä ja hyödyntää karkearehua. Lehmien on myös oltava hyväjalkaisia, jotta ne kulkevat ketterästi laitumelle ja tarhaan. Lantiorakennetta on painotettu tukemaan liikkuvuutta ja varmistamaan helpot poikimiset. Myös maidon pitoisuudet ja lehmien kestävyys ovat tärkeitä jalostustavoitteita.

Lehmämäärää ei ole tarkoitus enää lisätä, vaan lisää tuottoa haetaan nykyisten seinien sisäpuolelta. Isäntäväki tarkastelee asiaa vahvasti talousnäkökulma edellä, eikä mahdollisimman korkea keskituotos ole itsetarkoitus. ”Jos panokset tuotoksen nostamiseksi maksavat liikaa, voi kate jäädä lopulta alhaiseksi korkeista päivämaidoista huolimatta”, Tuomo toteaa. Lisäksi hyvin korkeat herumiset aiheuttavat helposti energiavajeen, ja sitä kautta heikentynyt-

Keskituotoksen kehitys 2018-2021

2021 10 405 – 3,99 – 3,30 2020 10237 – 3,94 – 3,20 2019 10 054 – 3,99 – 3,23 2018 9841 – 3,95 – 3,16

tä hedelmällisyyttä ja alentunutta vastustuskykyä. Hyvä kannattavuus voidaan saavuttaa maltillisella lypsättämisellä, kun kulut pidetään kurissa.

Hyvänä esimerkkinä jatkuvasta talouden seurannasta on robotilta syötettävä houkutusrehu. Tilalla on pelletöintilaite, jolla omasta luomuviljasta ja herneestä valmistetaan maittavaa seosta. Toisesta syöttöputkesta annostellaan robotille kaupallista täysrehua. Näiden rehujen suhde riippuu luomuviljan hinnasta. Joskus on edullisempaa myydä luomuviljaa ja ostaa täysrehua, joskus taas suhdanteet ovat sen puolella, että luomuvilja kannattaa jalostaa maidoksi omalla tilalla.

Tikan Maatila Oy on erinomainen esimerkki nykyaikaisesta maitoyrityksestä, jota kehitetään ennakkoluulottomasti ja määrätietoisesti kuluttajien ja ympäristön vaatimukset huomioiden. Tuomo Mäkisen ja Veera Peijariniemen ammattitaitoisissa käsissä on Tikan Maatilalle helppo ennustaa valoisaa ja kestävää tulevaisuutta. ¬ Teksti ja kuvat Sari Alhainen