Ruuskala Ranch

Welfare Quality hyvinvoinnin mittarina

Ruuskala Ranchilla viihtyvät niin lehmät, hevoset kuin hoitajatkin

Ruuskala Ranchin voimakaksikko Sanni Murtola ja Timo Ruuskanen. Kuva Ronja Rannanpää

Sanni Murtolan ja Timo

Ruuskasen omistama

Ruuskala Ranch on yksi niistä harvoista suomalaistiloista, jotka ovat päässeet korkeimpaan mahdolliseen luokkaan karjan hyvinvointia mittaavassa Welfare Quality -arvioinnissa. Hyvien olosuhteiden, ammattitaitoisen hoidon ja hyvän eläinaineksen avulla tilan 12 kuukauden keskituotos ylitti viime keväänä 12 000 EKM kilon rajan virallisessa ProAgrian tuotosseurannassa. Nämä saavutukset eivät tulleet yllätyksenä tilan toimintaa tunteville.

Ruuskala Ranch on monialainen yritys. Yli sadan lehmän lypsykarjan ohella Sanni pyörittää kymmenen hevosen täyshoitopihattotallia, ja Timo urakoi muun muassa lumitöitä. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, vaan tilaa on kehitetty ja kasvatettu mää-

8

rätietoisesti. Sannin ja Timon aloittaessa vuonna 2009 heillä oli 15 lehmän parsinavetta, keskituotos 6000 kiloa ja peltoakin rajallisesti. Lehmämäärä tuplattiin suunnilleen saman tien, ja uusi pihatto yhdellä robotilla valmistui 2015. Viljelyalan lisääntyessä toinen lypsyrobotti voitiin hankkia varsin pian, ja hiehot muuttivat ulkokatoskasvatuksesta omaan pihattoonsa vuonna 2019. Pikkuvasikoille on remontoitu luksusolot vanhaan parsinavettaan. Tilassa, jossa oli ennen 30 lehmää, on nyt erittäin helppohoitoinen 10-15 -paikkainen juotto-osasto, jossa vasikat

voivat todella hyvin.

Harvinaisen hyvin voivat myös lypsylehmät, sillä Ruuskalan tila nousi Welfare Quality-arvioinnissa luokkaan ”erinomainen”, johon on toistaiseksi yltänyt vain 2,5 prosenttia Suomen WQ-auditoiduista tiloista. WQ-auditoijan, eläinlääkäri Marita Saarikiven, mukaan olennaisin tekijä Ruuskalan huipputuloksessa on ympärivuotinen ulkoilu ja laidunnus. Lisäksi navetan sisäisestä elämästä on onnistuttu tekemään yksinkertaista, jolloin lehmien ei tarvitse stressata jatkuvista muutoksista. Rutiineja rakastavina eläiminä ne

Tuotosseurannan tunnuslukuja Ruuskala Ranchilla

• Keskituotos 2021

12 055 EKM

• Keskipoikimakerta 2,94

• Poistettujen elinikäistuotos 37 714 EKM

• EKM/elinpäivä, poistetut

17,4 EKM

• Poistoprosentti keskimäärin 2018-2021 20,5 %

kiittävät kaiken ylimääräisen häiriön puuttumisesta. Sanni ja Timo ovat samoilla linjoilla: niin eläimet kuin hoitajatkin pääsevät paljon vähemmällä, kun päivittäiset työt on suunniteltu yksinkertaisiksi. Kun olosuhteet ovat kunnossa ja karja voi hyvin, kiireellisiä eläinlääkärikäyntejä ja muita yllätyksiä on edessä vain harvoin. Järkevällä tasolla pysyvä työmäärä mahdollistaa myös tilan muut oheistoiminnot. Huomattavaa on, että Ruuskalassa ei toistaiseksi ole vakituista, palkattua työvoimaa!

Hyvinvoinnin perusasiat olivat Ruuskalassa kunnossa valmiiksi, joten meijerin järjestämien auditointien alkaminen ei herättänyt etukäteen suuria tunteita. Kuitenkin jo ensimmäisellä kerralla saavutettu ”edistyksellinen” taso innosti ja sai miettimään uusia parannuksia. Myös auditoijalta tulee kiitosta jatkuvasta kehittämisestä:

Ruuskalassa ei ole jääty uudenkaan navetan kanssa paikoilleen, vaan siellä on tehty muutoksia muun muassa parsien mitoitukseen nimenomaan eläinten ehdoilla. Tehdyt parannukset näkyvät lehmien hyvinvoinnissa, ja sitä kautta myös auditoinnin tuloksissa. Sanni ja Timo kokevat auditoinnin hyödyiksi erityisesti hyvät mittarit hyvinvoinnin arviointiin, avun epäkohtien löytämiseen sekä konkreettiset neuvot esimerkiksi niskaputkien säätämiseen.

Yleisinä esimerkkeinä mahdollisesti hyvinkin edullisesti toteutettavista parannuskohteista Marita Saarikivi mainitsee ”pulttisulkeiset”, eli parsien avartamisen esteitä siirtämällä, rintaesteen asennuksen ja ohjatun kierron purkamisen. Lehmien käyttäytymistä tarkastellessa esiin voi tulla myös ruokintarytmiin ja rehunjakokertoihin liittyviä asioita, joita

WQ-auditoinnin pääkohdat

Semex Finland tiedotuslehti

Hyvä ruokinta

1. Ei pitkittynyttä nälkää 2. Ei pitkittynyttä janoa

Hyvä terveys

5. Ei vammoja 6. Ei sairauksia 7. Ei toimenpiteistä johtuvaa kipua

ei huomaa pikaisilla kierroksilla. Jos karkearehua jaetaan liian usein ja liian vähän kerrallaan, lehmät eivät saa syötyä riittävästi, vaan pysyvät jaloillaan odottamassa seuraavaa annosta. Tämä lisää ruuhkaa ja nahistelua ja vähentää lepoaikaa. Pitkä jalkeillaoloaika - olipa sen syynä mikä tahansa - heikentää lehmien hyvinvointia.

Ruuskalassa laiduntavat kaikki

Sannille ja Timolle on itsestäänselvyys, että niin kauan kuin maitoa tuotetaan, lehmiä ja hiehoja myös laidunnetaan. Kun eläimet opetetaan aitaan pikkuvasikasta lähtien, ei karkailua juuri tapahdu. Talviulkoilun on todettu tuovan niin paljon hyötyjä, että sen vaatima pieni lisätyö ja -kustannus maksavat itsensä helposti takaisin. Samalla tulee tehtyä hyvää PR-työtä kuluttajille päin, kun päivittäin tilalla vierailevat hoitohevosten omistajat näkevät ulkoilevia lehmiä ja hiehoja myös talvella. Toisaalta, jos vaikka joku sattuu joskus karkaamaan laitumelta, hevosihmisetauttavat mielellään. Tallin American Quarter-hevosilla on synnynnäistä paimenvaistoa, ja niinpä esimerkiksi yksittäisen eläimen erottaminen laumasta navettaan käy ratsukolta varsin näppärästi.

Usein kuulee sanottavan, ettei vapaalla liikenteellä toimivan robottinavetan lehmiä voi laiduntaa. Ruuskalan lehmillä on navetan lähellä muutaman hehtaarin ”terapialaidun” vapaasti käytössä, eikä lypsyllä käynti ole ollut koskaan ongelma. Talvitarha on laidunta pienempi, mutta

Eläimen hyvinvointi

Lähde: Armenta Benessi Oy, nettisivut. Graafikko: Sari Toivola

kuitenkin riittävä vaikka kaikkien lehmien ulkoilla yhtä aikaa. Sanni ja Timo eivät koe mielekkääksi järjestää kalliita sorkkakylpyjä navetassa, kun on käytettävissä helppo, edullinen ja ympäristöystävällinen luonnon oma sorkkahoitokeino: lumi. Tarha tuo myös väljyyttä navettaan, ja varsinkin kiimaporukoiden höyryäminen kaukana roboteista rauhoittaa lehmäliikennettä. Ympärivuotisen ulkoilun ansiosta sorkkien kunto pysyy erinomaisena, eikä ontumista juuri esiinny.

Hyvä kasvatusympäristö

3. Mukava lepopaikka 4. Liikkumisen helppous

Käyttäytyminen

8. Sosiaalinen käyttäytyminen 9. Muut käyttäytymismuodot 10. Hyvä ihmisen ja eläimen välinen suhde 11. Positiivinen tunnetila

Terveillä jaloilla on helppo käydä omatoimisesti lypsyllä myös sieltä laitumen periltä.

Eläinten hyvinvointi on ollut tärkeä tavoite jalostusvalinnoissakin, sillä hyvärakenteisten lehmien on helppo myös lypsää hyvin. Ruuskalassa on oltu erittäin tyytyväisiä Semexin jalostusneuvontaan ja eläinaineksen laatuun. ¬

Anu Tiikkainen

WELFARE QUALITY

Ympäri vuoden ulkoilevat lehmät ovat tärkeä viesti eläinten hyvinvoinnista myös kuluttajille. Kuva Timo Ruuskanen

Welfare Quality -arviointi on kansainvälinen järjestelmä, joka on kehitetty EU:n rahoittaman hankkeen turvin yli 10 vuotta sitten. Erona moneen muuhun hyvinvointia mittaavaan systeemiin on se, että WQ-arvioinnissa keskitytään eläimeen itseensä, ei niinkään sen ympäristöön, kuten esimerkiksi parsien ja käytävien mittoihin. Auditointikäynti kestää karjan koosta riippuen 2-7 tuntia, valtaosan ajasta kuluessa lehmien käytöksen tarkkailuun. Esimerkiksi parsien mukavuutta arvioidaan sen perusteella, miten kauan lehmät käyttävät aikaa makuulle menemiseen, ja voivatko ne mennä makuulle ja nousta ylös ilman, että satuttavat itseään parsirakenteisiin. Lehmistä arvioidaan myös muun muassa hiertymien ja turvotusten yleisyyttä, likaisuutta ja käyttäytymistä sekä laumatovereita että ihmistä kohtaan. Parsinavetoille ja pihatoille on omat arviointikaavakkeensa, ja molemmissa navettatyypeissä on mahdollista päästä erinomaiselle tasolle.

Jos eläinten hyvinvointi ei ole riittävällä tasolla, tuloksesta tulee ”hylätty”. Essi Wallenius auditointeja suorittavasta Armenta Benessistä kertoo hylättyjä tuloksia kertyneen Suomessa vain 1,5 prosenttia, kun esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa hylättyjen osuus on jopa 10 prosenttia auditoinneista. Meijerien tilaamien auditointien lisäksi WQ-arviointeja tehdään myös neuvontatyyppisesti yrittäjien omasta aloitteesta. Auditoinnin hinta on noin 700-1300 euroa sisältäen palautekeskustelun, tulosten laskennan ja raportoinnin.

Auditointeja tekevä Marita Saarikivi on Suomen ensimmäinen WQ-auditointioikeuden omaava terveydenhuoltoeläinlääkäri. Hän kertoo ammattien tukevan hyvin toisiaan: Welfare Qualityn eläinlähtöinen näkökulma helpottaa terveydenhuollon puolella ongelmien juurisyiden selvittämistä, ja toisaalta eläinlääkäritausta auttaa WQtulosten käsittelyssä ja esittämisessä.

9