Paljon apetta syövä lehmä lypsää paljon maitoa

Paljon apetta syövä lehmä lypsää paljon maitoa

Marika ja Kari Heiskan tilalla Nivalassa rikottiin ennätyksiä vuonna 2021, kun karjan keskituotos 12 kuukaudelta ylitti 14 000 kilon rajapyykin. Kotipellon karjassa on jo pitkään luotettu Semexin eläinainekseen, joka on osoittanut toimivuutensa aperuokinnassa ja robottilypsyssä.

Elokuussa 2021 kausiraportissa komeili hienot luvut 56 holsteinlehmällä: 12 kuukauden keskituotos 14 028 kiloa. Hyvien tulosten takana on monta tekijää, joista yksi on ruokinta. Heiskalla Kari vastaa peltoviljelystä ja appeiden teosta ja kommentoi eläinaineksen laatua hieman myhäillen: ”Miten sitä enää onnistuisikaan ruokkimaan epätasaista karjaa hyvin?” Tässä kysymyksessä on totuuden ydin, sillä ruokinnan suunnittelu kirjavalle eläinainekselle on haastavaa. Kotipellon karjan tasalaatuisuus on upeaa katsottavaa- kun lehmät ovat rivissä ruokintapöydällä, ovat ne kaikki samankorkuisia ja laajarunkoisia. Hyvän tuloksen takana on erittäin toimivat eläimet, huippuluokan hoito ja onnistunut ruokinta.

Intohimoista jalostusta

Marika on ollut innostunut jalostuksesta heti yrittäjyyden alkuajoista asti. Hän kertoo, että tilan jalostuksessa käänteentekevä lehmä oli Yokeri (i. Final Cut), joka poikkesi ulkomuodoltaan silloin ratkaisevasti muista karjan lehmistä. Sillä oli syvä runko ja hyvät jalat, ja erinomaisen syöntikykynsä ansiosta se lypsi sellaisia ennätyksiä, jotka on onnistuttu rikkomaan vasta viime vuonna. Yokerista tuli Kotipellon toinen satatonnari ja se osoitti, miten lehmä voi lypsää kovia tuotoksia aperuokinnalla. Sen jälkeen ”yokereita” onkin jalostettu karja täyteen.

Tämän hetken eläinaineksessa täydellinen esimerkki rungon kapasiteetista on OiMinnie (i. Apprentice), jolla tuli juuri täyteen toinen 305 päivän tuotos lukemin 18 825 kiloa. Oi-Minnie on herunut tasaisesti: huippukauden keskipäivämaito on ollu 61,5 kiloa ja herumishuippu 69 kiloa. Tällä hetkellä maitoa on vielä 59 kiloa, eli ”täydellisen tasaista työtä”, kommentoi Marika. Tavoitteena onkin, että lehmä pystyy syömään apetta niin, että korkea tuotos tulee vaivattomasti. Hitaampi heruminen ei haittaa, kun lehmät pitävät maitonsa tasaisesti pitkään. ”Kaiken A ja O on tasalaatuinen eläinaines”, linjaa Marika jalostuksesta. Navetta ei ole uusi, eikä mitoituksiltaan väljä, mutta lehmien raamikkuudesta ei haluta tinkiä. Tavoitteena ei ole korkeat lehmät, mutta rungoissa pitää olla syvyyttä, rinnassa leveyttä ja lantion on mahdollistettava riittävä tila utareelle. ”Vähän keskinkertaisella utareella lehmä saattaa pärjätä jopa satatonnariksi, mutta heikolla lanneselällä ja huonoilla jaloilla sinne ei päästä, vaan lehmä joudutaan poistamaan ennen aikojaan”, Marika pohtii kokemuksiaan. ”Hyvän tuotoksen lisäksi lehmän rakenteen pitää olla sellainen, että se selviytyy helposti parhaille, eli neljännelle ja viidennelle, tuotoskaudelle”, hän jatkaa.

Marika ja Kari upeiden lehmiensä kanssa, lehmät vasemmalta lukien: K.Nätti-Eva (i. Brawler), K.Pivoine (i. Gatsby), K.Paprika (i.Unix) ja K.PinkkiOphelie (i. High Octane). Kuva Maija Inkiläinen

Mustaa ja valkoista

Hyviä lehmiä on navetta täynnä, mutta mieluisimpia

<— Ensikko Rosefiina (i. Crushabull), jonka paras heruminen on 46,7 kiloa. Kuva Maija Inkiläinen

—> Josefiina (i. Baltimor) on kuvassa seitsemän kertaa poikineena ja lähes 99 000 kiloa lypsäneenä. Kuva Marika Heiska

lehmäperheitä ovat Joukolan Vianorista alkanut suku, jossa kaikki lehmät ovat paitsi valkovoittoisia ja syvärunkoisia, myös todella kovia lypsämään ja tulevat helposti tiineeksi. Tästä suvusta on muun muassa nimensä veroinen huippulypsäjä Moneymaker (Bombero x Modest x Meridian), jonka kolmas 305 päivän tuotos on 18 669 kiloa ja elinikäistuotosta on kertynyt tähän asti 64 700 kiloa. Toinen hieno lehmäperhe on Josefiinan suku, jossa myös yhdistyy upeasti korkea tuotos ja hyvä rakenne. Josefiina itse on nyt seitsemän kertaa poikinut ja elinikäistuotosta on kasassa 98 858 kiloa. Ensikkotytär Rosefiina (i. Crushabull) on Marikan sanojen mukaan ”ensikko, jolta ei voisi enempää toivoa!” Se on aktiivinen robottilehmä ja herunut 46,7 kiloon, eikä rakenteessa ole moitteen sanaa.

Lehmän syöntikyvyn pitää olla kunnossa

Lehmät syövät apetta keskimäärin 26 kg ka/lehmä, joka tarkoittaa 71 kg apetta/ lehmä/päivä. Lisäksi lypsävät saavat robotilta täysrehua aina kilon kymmentä maitokiloa kohden. Tämä tekee keskimäärin kuiva-aineen syönniksi 30-31 kg ka/lehmä. Appeessa syötetään koko vuoden ajan ensimmäisen ja toisen sadon säilörehuja sekaisin, jotta lehmille tulisi ruokintaan mahdollisimman vähän muutoksia talven aikana. Tällä systeemillä syksyllä tulee vain yksi muutos, ja sen jälkeen talvi mennään tasalaatuisella appeella. Säilörehun lisäksi appeessa on viljaa, valkuaistiivistettä, olkea ja vettä.

Syöntikyky ei ole kiinni yksin jalostusvalinnoista, vaan merkittävä osa siitä tehdään jo vasikkana ja hiehona. Heiskalla vasikat ovat täysmaitojuotolla: ensimmäisen kuukauden ajan ne saavat kolmesti päivässä 4-5 litraa, mutta käytännössä kuitenkin niin paljon kuin juovat. Toinen kuukausi juotetaan kahdesti päivässä 4 litraa kerrallaan ja vieroitus maidolta tehdään 2 kuukauden iässä. Vasikat ja hiehot saavat samaa väkirehua syntymästä tiinehtymiseen saakka. Valkuaisrehu annostellaan käsin ikäryhmittäin, jotta suunnitellut rehumäärät varmasti toteutuvat ja kaikille saadaan turvattua tasainen ja maksimaalinen kasvu pienestä saakka. Vasikat syövät karkearehuna väkiheinää 4 kuukauden ikään saakka ja saavat sen jälkeen herne- vehnä- olki- seosta tunnutukseen asti.

Hyvä hoito on ennakointia

Lehmien toivotaan kestävän karjassa pitkään ja niiden eteen ollaan valmiita tekemään töitä. Erityisesti vastapoikineita lehmiä seurataan tarkasti ja alle 30 päivää poikimisesta pieniinkin notkahduksiin lehmän märehtimisessä reagoidaan heti. Mitä aiemmassa vaiheessa ongelmaan päästään kiinni, sitä helpommin se on kotikonstein hoidettavissa. Korkea tuotos ei näy eläinlääkärikuluissa, sillä kuukausittaisten hedelmällisyyskäyntien lisäksi eläinlääkäriä tarvitaan akuuteille tapauksille vain harvoin. Marika vannoo ennakoinnin nimeen, ja sanoo sillä vältettävän suurimman osan ongelmista. Tämä on uskomaton yhtälö karjassa, jossa keskituotos on näin huikea!

Marika mainitsee yhdeksi tärkeimmistä tunnusluvuista poistettujen lehmien elinikäistuotoksen, sillä se kertoo paljon siitä, millaista uraa lehmät karjassa tekevät. Tavoitteena on, että luku olisi yli 40 000 kiloa ja useimpina vuosina tämä tavoite onkin saavutettu. Vuonna 2021 jäätiin niukasti tavoitteesta, kun jouduttiin poistamaan yksi vastapoikinut hieho. Poistettujen lehmien kokonaismäärä pysyi kuitenkin tavoitteessa, ja oli 12 kpl, joka tekee noin 21 prosenttia. Hiehojen poikimaikä on noin 24 kuukautta ja se on koettu yhden robotin karjassa hyväksi. Kun hiehot ovat sopivassa kuntoluokassa ja tarpeeksi ”kypsiä” poikiessaan, ne pärjäävät vanhoille lehmille ja ottavat luontevasti paikkansa laumassa.

Kotipellon karja on upea taidonnäyte siitä, kun motivaatio, osaaminen ja pitkäjänteisyys kohtaavat. Jos haluat tutustua enemmän tilan tapahtumiin ja nähdä esittelyitä upeista lehmistä, kannattaa ottaa seurantaan Kotipellon Holstein Facebookissa. ¬

Maija Inkiläinen