Olkapään oireillessa täsmäharjoittelusta apua

Asiantuntija-artikkeli • Kuva: Freepik

Olkapää kipeytyy eikä käsi nouse kuten aiemmin. Mistä oikein on kyse?

TAVALLISIMPIA SYITÄ olkapään kipeytymiselle on toiminnallinen ahdas olkapää -oireyhtymä SAPS (subacromial pain syndrome). Toiminnallisia olkapään kiputiloja voidaan selvittää erotusdiagnostisesti ilman kuvantamista. Kipu johtuu kiertäjäkalvosimen jänteiden tulehdustilasta, joka syntyy yleisimmin jänteiden mekaanisesta hankautumisesta olkalisäkkeen alapintaa vasten. Tyypillistä on, että olkanivelen liikuttaminen onnistuu, mutta käsivartta nostaessa olkanivelen etupuolella ilmenee kipua, ja jomottava kipu pahenee öisin.

Ahdas olkapää -oireyhtymä on yleinen vaiva.

Joskus vamman jälkeisen pitkällisen kiputilan jälkeen olkapäähän saattaa myös kehittyä jäätynyt olkapää. Kipu on tällöin yleensä laaja-alaisempaa, kipu ja liikerajoitukset lisääntyvät asteittain. Jäätyneessä olkapäässä olkanivelen liikkuvuutta rajoittaa nivelkapseliin paksuuntuminen ja kiristyminen. Vaivan syntyminen on epäselvä. Potilaat ovat yleensä keski-iän ylittäneitä, ja diabetesta sairastavilla jäätynyt olkanivel on viisi kertaa yleisempää.

Ahtaan olkapään syyt vaihtelevat iän mukaan

Ahdas olkapää -oireyhtymä (SAPS) on yleinen vaiva: alle 35-vuotiailla syynä on yleensä olkanivelen yliliikkuvuus, 35–50-vuotiailla se syntyy olkaniveltä haitallisesti kuormittavien liikkeiden, staattisten työasentojen sekä toistuvien olkavarren kiertoliikkeiden seurauksena. Yli 50-vuotiailla syynä on usein kiertäjäkalvosimen repeämä. Myös huonolla suoritustekniikalla tehty tai liiallinen liikuntaharjoittelu sekä puutteellinen lihashuolto voivat aiheuttaa kipuja.

Osa olka-lapaluun välillä kulkevista kiertäjäkalvosinlihasten jänteistä, muun muassa ylempi lapalihaksen jänne kulkee luisen olkalisäkkeen alla, ja usein oireilu syntyy jänteiden joutuessa pinteeseen kireän takakapselin ja heikentyneiden kiertäjäkalvosin lihasten takia. Tyypillisin oire on vihlaiseva kipu käsivarren loitonnuksessa ja olkanivelen kiertoliikkeissä sekä leposärky olkavarren yläosassa. Oireiluun voi liittyä myös niska- ja hartiaseudun vaivoja, koska monet käsivartta ja lapaluuta liikuttavat lihakset kiinnittyvät kaula- ja rintarankaan. Olkaniveltä ympäröivien kiertäjäkalvosinlihasten lihasepätasapaino näkyy myös ryhdin muutoksena. Olkapään etupuolen lihasten kireydet saavat hartiat kiertymään eteenpäin ja rintaranka pyöristyy, jos selkäpuolella lapoja lähentävät lihakset ja olkavarren ulkokiertäjät ovat heikot. Hartioiden eteenpäin kiertyminen heikentää olkanivelen liikkuvuutta ja kaularangan notko syvenee, jolloin niskan kuormitus lisääntyy.

Oireet ahtaassa olkapäässä saattavat helpottua välillä, mutta voivat palata takaisin. Jos leposärky on voimakasta, lääkärin olkalisäkkeen alle laittama kortisonipuuduteinjektio auttaa usein ratkaisevasti. Kipua lievittää kylmähoito ja tulehduskipulääkkeet, kipugeelitkin ovat turvallisia käyttää. Olkanivelen pitäminen kokonaan levossa ei kannata, koska se jäykistää helposti olkanivelen.

Jäätyneen olkapään prosessi etenee kuin ylösalainen U-kirjaimen muotoinen käyrä. Ensimmäisinä kuukausina kipu on lievää ja pahenee vähitellen. Alkuvaiheessa liikuttelu sattuu, jopa pahentaa tilannetta. Lopulta olkaniveltä ei saa juurikaan liikutettua. Kivun hoito levolla, kylmähoidolla sekä tulehduskipulääkkeellä on alkuvaiheessa suositeltavaa. Nykyisin kipuvaiheessa paranemista nopeuttavana hoitomuotona on käytetty olkanivelen sisään annettua kortisonipistosta ja sen jälkeen kevyttä olkanivelen liikkuvuusharjoittelua. Aktiivisempi kuntoutus alkaa, kun kipu vähenee. Vasta siinä vaiheessa aktiivisista harjoitteista on apua liikeratojen palauttamiseksi. Palautuminen normaaliin tilanteeseen voi kestää 1–2 vuotta.

Tärkeintä olkapään kuntoutumisessa on omatoiminen säännöllinen harjoittelu.

Liikehoidossa maltti on valttia

Edellä mainituissa olkapäävaivoissa ei hieronnasta eikä manuaalisista hoidoista ole juurikaan apua, vaan kummassakin vaivassa tärkeintä on liikkuvuus- ja voimatasapainon parantaminen. Kuntoutukseen olisi hyvä kuulua fysioterapeutin selvitys olkanivelen liikkuvuudesta, lihasten voimatasapainosta sekä ergonominen ohjaus. Sen jälkeen pääpaino on säännöllisessä ja aktiivisessa kotiharjoittelussa.

Harjoitusohjelma laaditaan yksilöllisesti. Alkuvaiheessa harjoittelussa vältetään kipua ja kuormitus on kevyttä. Ensisijaisena tavoitteena on parantaa olkanivelen ja lapaluun keskinäistä toimintaa, koska lapaan kiinnittyvät lihakset liittyvät oleellisesti olkanivelen tukemiseen ja rintakehän ryhtiin. Harjoittelu koostuu nivelen liikkuvuusharjoittelusta, kiertäjäkalvosinlihasten vahvistamisesta, lapaluuta liikuttavien ja tukevien lihasten aktivoinnista ja vahvistamisesta. Harjoittelun yhteydessä niskan ja hartianseudun asennon kontrolli on keskeistä, koska toisinaan toiminnalliset ongelmat voivat aiheutua myös kaularangasta. Harjoitusterapiassa edetään yksilöllisesti. Kuormitusta voidaan lisätä asteittain vastuskumiharjoitteilla lihasten ja jänteiden kuormituskestävyyden parantamiseksi. Oheinen Readin kuntoutusportaat -taulukko kuvaa hyvin, miten harjoittelussa kannattaa edetä.

Sitoutuminen omatoimiseen harjoitteluun on paranemisprosessin aikana erittäin tärkeää. Fysioterapeutin ohjausta ja harjoitteiden suoritustekniikan kontrollointia tarvittaneen varsinkin aluksi muutaman hoitokerran verran, mutta tärkeintä olkapään kuntoutumisessa on omatoiminen säännöllinen harjoittelu. Harjoitteita tulisi tehdä päivittäin.

Liikunta turvalliseksi hyvällä suoritustekniikalla

Suurin osa liikuntamuodoista on turvallisia olkanivelen kannalta, mutta hyvän suoritustekniikan hallinta (taito) vähentää aina olkanivelen epäedullista kuormitusta. Liikuntalajeissa, joissa nostetaan käsiä toistuvasti pään yläpuolelle ilman painoja tai painojen kanssa tai kannatellaan käsivarsia pitkään hartiatasossa, on hyvän suoritustekniikan hallinta sekä olkanivelen ja lavan optimaalinen yhteistoiminta tarpeen.

Jäätyneessä olkapäässä olkanivelen liikkuvuutta rajoittaa nivelkapseliin paksuuntuminen ja kiristyminen.

Monet liikuntalajit kaipaavat tukiharjoitteluna kuormituskestävyyden parantamiseksi myös käsivarren ja hartiaseudun lihasten vahvistamista. Harjoittelu on hyvä aloittaa mieluummin kevyehköillä vastuksilla, kuten kepin kanssa, vastuskumeilla tai käsipainoilla. Hyviä harjoituksia lavan seudun lihasten hallinnan kehittämiseksi ovat myös toiminnallisessa harjoittelussa tai keskivartalon lihasten harjoittelussa esimerkiksi kyynärnojassa sekä konttaus- tai punnerrusasennossa tehtävät liikkeet.

Olkaniveltä helposti ylikuormittavia lajeja ovat:

• mailapelit, kuten tennis, squash, golf ja sulkapallo

• heittolajit, kuten frisbee/ -golf, lento- ja pesäpallo

• kuntosali (käsivarsien nostot laitteessa tai painojen nostot vartalon sivulle)

• kontaktilajit.

Marjo Rinne, terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti

Jari Inkinen, fysioterapeutti, Fysios Tampere

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.