Tutkimustietoa

Kuva: Dollarphotoclub

Tutkimus kannustaa työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hallinnassa

KUNTOUTUSINTERVENTIOT ja itseohjauksen tehostaminen vähensivät oireita, sairauspoissaoloja ja terveydenhuollon kustannuksia.

Alaselkäkipua on lähes kaikilla jossain elämän vaiheessa. Oireet heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Noin kolmasosalla työväestöstä alaselkäkipu toistuu tai pitkittyy, ja oireet kroonistuvat joka kymmenennellä. Sairauden hoito sekä alentunut työ- ja toimintakyky aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle, yhteisöille, työnantajille ja yksilöille.

Alaselkäoireiden varhainen havainnointi työterveyshuollossa on sattumanvaraista ja hoitokäytännöt vaihtelevia.

LL Jarmo Rantosen väitöstutkimus osoittaa, että varhain käynnistetty alaselkäoireiden arviointi, itsehoito-ohjaus ja kuntoutus lieventävät oireita samalla, kun toimintakyky paranee ja terveydenhuollon kustannukset vähenevät.

Rantosen väitöskirja muodostuu neljästä työterveyshuollossa tehdystä interventiotutkimuksesta, joiden potilasaineisto kerättiin suuresta teollisuuslaitoksesta. Satunnaistettujen ja kontrolloitujen vertailututkimusten avulla selvitettiin, kuinka työikäisten alaselkäkipua voidaan havainnoida jo varhaisessa vaiheessa ja luokitella oireita systemaattisesti sekä estää niiden paheneminen aikaisilla kuntoutustoimenpiteillä tai itsehoitoa tehostamalla.

Varhaisilla toimenpiteillä kyettiin vähentämään selkäoireiden pahenemista ja sairauspoissaoloja. Myös terveydenhuollon kustannukset pienenivät.

Tutkimustulokset ovat ainutlaatuisia ja ne osoittavat, että alaselkäoireiden uusiutumista ja kroonistumista voidaan ehkäistä aiempaa varhaisemmin. Tulokset kannustavatkin työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hoidossa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon lisäksi myös muualla perusterveydenhuollossa.

Jarmo Rantosen väitöskirja Secondary prevention of low back pain in occupational health services – Long term effectiveness and cost-effectiveness of early in terventions tarkastettiin joulukuussa 2019 Helsingin yliopistossa. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-5659-4.

Aikuisten hermoperäiseen kipuun vaikuttava lääke ei auta lapsia leikkauksen jälkeisessä kovassa kivussa

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUKSET lapsilla ovat erilaisia kuin aikuisilla. LL Linda Helenius osoitti väitöstutkimuksessaan, ettei aikuisten hermoperäisen kivun hoidossa käytettävä pregabaliini auta lapsia leikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa. Tulokset osoittavat, että lasten lääketutkimuksia tarvitaan lisää.

Selän luudutusleikkaus skolioosin vuoksi on yksi tavallisimmista suurta kirurgiaa vaativista toimenpiteistä lapsilla ja nuorilla. Merkittävä kirurginen avaus ja laaja kudosvaurio tekevät leikkauksen jälkeisestä kivunhoidosta haastavan. Tämän takia useista eri lääkkeistä koostuva multimodaalinen kivunhoito on usein tarpeellista. Multimodaalisen kivunhoidon tavoitteena on vähentää vahvojen kipulääkkeiden tarvetta ja sitä kautta torjua opioidien aiheuttamia sivuvaikutuksia.

Pregabaliini on lääke, joka kehitettiin alun perin epilepsian hoitoon. Sillä on myöhemmin todettu myös kipua lievittäviä ja hermoja suojaavia ominaisuuksia, ja lääkkeen käyttö etukäteen ennen leikkausta annettuna on levinnyt laajalle ennaltaehkäisevässä kivunhoidossa.

Aikuispotilailla ennen selkäleikkausta annettu pregabaliini vähentää kipua ja sitä kautta vahvojen kipulääkkeiden, kuten opioidien, tarvetta leikkauksen jälkeen. Tästä syystä pregabaliini on ollut käytössä myös lasten skolioosileikkausten yhteydessä tarkoituksena vähentää vahvojen kipulääkkeiden tarvetta, vaikka lapsilla ja nuorilla on tehty hyvin vähän tutkimuksia tämän kipulääkeryhmän vaikutuksista.

Väitöskirjatutkimuksessaan Helenius mittasi pregabaliinin vaikutusta kivun voimakkuuteen ja opioidilääkityksen tarpeeseen lapsilla ja nuorilla selän luudutusleikkauksen jälkeen. Tavoitteena oli selvittää myös pregabaliinin vaikutusta leikkauksenaikaisen neuromonitoroinnin luotettavuuteen. Tutkimukseen osallistui 63 10–21-vuotiasta lasta ja nuorta, joille tehtiin selän luudutusleikkaus skolioosin tai muun selkärangan virheasennon vuoksi.

Satunnaistettu, kaksoissokkoutettu tutkimus osoitti, että pregabaliini on turvallinen eikä vaikuta esimerkiksi selkäytimen leikkauksenaikaiseen monitorointiin. Pregabaliini ei kuitenkaan vähentänyt opioidikulutusta eikä kipua selkäleikkauksen jälkeen lapsilla ja nuorilla, toisin kuin aikuistutkimukset aikaisemmin ovat esittäneet.

Helenius arvioi väitöskirjassaan myös selkäkivun esiintyvyyttä selkäleikkaukseen tulevilla lapsilla ja nuorilla sekä tutki pitkäkestoisen selkäkivun esiintyvyyttä leikkauksen jälkeen. Tutkimukseen osallistui 55 nuoruusiän idiopaattisen skolioosin vuoksi leikattua lasta ja nuorta, joita seurattiin vähintään viisi vuotta leikkauksen jälkeen.

Kolmannes lapsista, joilla nuoruusiän idiopaattinen skolioosi oli edennyt leikkaushoitoalueelle, esiintyi vähintään kohtalaista selkäkipua. Skolioosin nykyaikainen leikkaushoito vähensi merkittävällä tavalla kivun voimakkuutta ja esiintyvyyttä. Myös potilaan kokema elämänlaatu parantui leikkauksessa merkittävästi. Leikkauksen jälkeen selkäkivun esiintyvyys ja intensiteetti olivat samalla tasolla kuin terveillä verrokeilla.

Linda Heleniuksen väitöskirja Pain management in paediatric spinal surgery tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa 2019. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-29-7869-4.

Kuva: Dollarphotoclub

Vähän liikkuvat nuoret liikkeelle pelin avulla

TUOREEN VÄITÖSTUTKIMUKSEN mukaan nuorten kanssa yhdessä suunniteltu pelinkaltainen hyvinvointipalvelu aktivoi liikkeelle erityisesti niitä nuoria miehiä, jotka liikkuvat vähän ja kokevat hyvinvointinsa huonoksi. Nuorten miesten liikkumiseen ja paikallaanoloon liittyy monia yksilöllisiä sekä perheeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ohjauksessa.

Oulun yliopistossa ja ODL Liikuntaklinikalla toteutetussa liikuntatieteen maisteri Riitta Pykyn väitöstutkimuksessa oli mukana yli 2 500 Oulun alueella kutsuntoihin osallistunutta nuorta miestä. Miehet vastasivat laajaan elintapa- ja hyvinvointikyselyyn sekä kävivät kuntotesteissä ja lääkärintarkastuksessa.

Lähes 500 miestä osallistui tutkimukseen, jossa puolet tutkittavista käytti älypuhelimellaan pelinkaltaista hyvinvointipalvelua puolen vuoden ajan. Palvelu seurasi tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa aktiivisuusmittarilla, antoi liikkumisesta palautetta ja tarjosi yksilöllistä terveystietoa. Puolet tutkittavista sai ainoastaan aktiivisuusmittarin ilman palvelua, eikä heille annettu palautetta liikkumisesta.

Tutkimuksessa tunnistettiin runsaasti istuvien miesten vastauksista viisi erilaista ryhmää: paljon istuvat liikkujat, elämäänsä tyytymättömät, syömishäiriöoireiset, huonokuntoiset mutta ulkonäkösyistä liikkumaan innostuvat sekä internet-pelaajat.

Äidin runsas liikkuminen oli yhteydessä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvien nuorten miesten liikkumiseen ja isän liikkuminen oli tärkeää maaseutumaisessa ympäristössä asuvien nuorten aktiivisuudelle.

Interventio lisäsi jonkin verran poikien kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Elämäntyytyväisyys koheni sekä interventio- että kontrolliryhmässä.

Nuoria oli haastavaa saada sitoutumaan puolen vuoden tutkimukseen, mutta he pitivät monia pelillisen palvelun ominaisuuksia kiinnostavina. Tutkimustulokset kannustavatkin kokeilemaan pelillisiä ja yksilöllisesti räätälöityjä keinoja erityisesti vähän liikkuvien nuorten aktivoinnissa.

Aiempien tutkimusten mukaan 80 % nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja suuri osa päivästä voi kulua istuen. Riittämätön fyysinen aktiivisuus on haitallista sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle ja on yhteydessä syrjäytymiseen.

Riitta Pykyn väitöskirja Nuorten miesten fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo. Taustatekijät ja räätälöidyn, pelillistetyn ja mobiilin intervention vaikuttavuus (Physical activity and sedentary behaviour in young men. The determinants and effectiveness of a tailored, mobi le, gamified intervention) tarkastettiin Oulun yliopistossa joulukuussa 2019. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ urn:isbn:9789526224565.