Savu - The Arctic Lapland Times 04 by savulehti

SAVU M U O N I O N

NEWS & INFO

O M A

L E H T I

savulehti.com

ALSO IN ENGLISH

Sanomalehti, jota tehdään Muonion matkailijoille, vapaa-ajanasukkaille ja paikallisille. Savun sydämessä ovat artikkelit matkailusta ja ulkoilmaelämästä. Muonio's own local paper, whose heart lies in the travel sector and life in the Great Outdoors!

MATKAILIJA; KAIKKI TIETO, MITÄ TARVITSET

TRAVELLER; ALL THE INFO YOU NEED

Paikallisia palveluita, retkeilyvinkkejä ja luontokohteita.

Local services, outdoor destinations and nature tips.

TALVINUMERO WINTER ISSUE 24.11.2023

Kuva Satu Renko

TUNNELMAA JA MAKUNAUTINTOJA

ELÄMYKSIÄ TUNTURIN JUURELLA

RAVINTOLA TAKKA kattaa tarjolle viihtyisät puitteet ja maistuvia makumatkoja. Ravintolassa yhdistyvät gastronominen nautinto ja hengenravinto, sillä sen ikkunoista avautuvat upeat maisemat kohti Pallastuntureita.

Heittäydy hiihto- tai rinnepäivän lomassa Olostunturin rinteen juurella mutkattoman rentoon tunnelmaan Polar Kodassa. Polar Kodan ruokalistalta löydät pizzat, burgerit ja muut maukkaat tunturiruuat. Meiltä edes elokuviin ei ole pitkä matka!

TUTUSTU RUOKALISTAAN

L A P L A N D H OT E L S .C O M / TA K K A

L A P L A N D H OT E L S .C O M / P O L A R KOTA

Kuva: Toni Eskelinen

Nappaa liput ja eväät Polar Kodasta, ja suuntaa alakertaamme leffaan – näytöksiä huhtikuuhun asti!

SAVU 24.11.2023

TÄ SSÄ NUMEROSSA

PÄ Ä K I R J O I T U S

Universumi kielen päällä Tiedätkö miltä tuntuu olla kaamosiltana tunturin laella, sammuttaa otsalamppu ja kääntää katse kohti taivasta? Mitä kauemmin tapitat taivaankaaren triljoonia tähtiä, sitä syvemmältä yllä aukeava loputon maisema alkaa vaikuttaa. Omat kiireet katoavat, syke tasaantuu ja hengittäminen tuntuu käsittämättömän helpolta – miten pieni palikka sitä onkaan tämän kaiken keskellä. Eikä tunne tietenkään ole sen hassumpi lumisateella. Lapsena siitä ehkä vain osasi nauttia enemmän – nappailla kaverin kanssa kilpaa lumihiutaleita kielen päälle, heittäytyä selälleen tekemään lumienkeleitä ja pyöritellä lumesta linnoja ja lumiukkoja. Lumikaan ei ole vain lunta: kun perinteiset kuusisakaraiset lumikiteet syntyvät noin -15 asteen lämpötilassa, muissa lämpötiloissa voi syntyä esimerkiksi prisman tai neulan muotoisia lumikiteitä. Kun lumikiteet liittyvät toisiinsa, niistä muodostuu lumihiutaleita. Yhdessä

lumihiutaleessa taas voi olla satoja lumikiteitä ja sata triljoonaa vesimolekyyliä. Kokonaan oma universuminsa siis. Tänä vuonna talvi ja pakkaset kaappasivat Muonion syleilyynsä jo ennen varsinaista kaamosaikaa, lokakuun alussa. Alkutalven pakkasennätys tehtiin 24. lokakuuta Muonion uudella Oustajärven mittauspisteellä. Tuolloin mittari näytti -20 asteen lukemia. Sittemmin on jo kivuttu -30 asteen kylmemmälle puolelle. Kuten usein sanotaan, talvi on vain pukeutumiskysymys – lämmintä päälle ja ulos. Ja muista, mitä korkeammalle menet, sitä vähemmän on pakkasta. Kun siis kylänraitilla on paukkupakkanen, ota lumikengät tai sukset alle ja suuntaa tunturiin. Tässä lehdessä on pari loistavaa kohdevinkkiä. Lisää löydät aiemmista Savu-lehdistä osoitteesta savulehti. com.

Kun vuoden maisematekona palkittu muoniolainen neljän hehtaarin maa-ala uinuu paksun lumivaipan alla, on hetki aikaa jutella siitä, miten kaikki sai alkunsa.

Universe on the tip of your tongue Do you know what it feels like to be on the top of a fell during the polar night, turning off your headlamp, and gazing skywards? The longer you marvel at the trillions of stars forming the celestial arc, the deeper the endless skyscape above starts to appear. Your busy lifestyle vanishes, your heartbeat evens out, and breathing feels unbelievably easy – how small you are in the midst of all this. Naturally, the feeling is also pretty good when it is snowing. Perhaps as a child, we knew how to enjoy it more – competing with a friend to catch large snowflakes on our tongues, lying on our backs to make snow angels, and making snow castles and snowmen. However, snow is not just snow: when traditional six-pointed snow crystals form at around -15 degrees Celsius, at other temperatures, prism or even needleshaped snow crystals can form. When the snow crystals interconnect, they form snowflakes. A single snowflake can hold hundreds of snow crystals and a hundred

trillion water molecules. It’s an entire universe of its own. This year, winter and below-freezing temperatures captured Muonio in their embrace even before the actual polar night started, at the beginning of October. Muonio experienced record belowfreezing temperatures for early winter at the new Oustajärvi measurement point on 24 October. At that time, the thermometer showed temperatures of −20 degrees Celsius. Since then, temperatures have even dropped below −30 degrees. It is often said that winter is just a question of dressing up warmly – put on warm clothes and go outside. And remember, the higher you go, the less cold it is. This means that when it’s extremely cold in the village, put on snowshoes or skis and head up the fell. There are a couple of great destination tips in this newspaper. More information can be found in previous Savu newspaper editions that can be browsed at savulehti.com.

Keskitalven lumikenkäilykohteena Palkaskero – tunturi, joka valehtelee, mutta palkitsee.

14 Alkutalven lumet ovat aina mysteeri. Mistä löytyy paras puuteri lumisurffaamiseen?

IN ENGLISH

04 08 14

Landscaping achievement of the year in Muonio.

Midwinter snowshoe hiking destination: Palkaskero – a fell that deceives, but also rewards.

Snow surfing and the powdery snow of early winter.

Savu-lehti on myös verkossa / Savu-online: www.savulehti.com. Seuraava Savu ilmestyy helmikuussa 2024 / Next issue on February 2024.

SAVU 24.11.2023

HEI HYVÄ YRITYS –

KUN MUOVI KIERTÄÄ, NIIN LAPPI KIITTÄÄ. Kuuleeko Lappi ja sen kaikki yritykset! Lassila & Tikanojan yritysmuovipakkausten kierrätyspalvelu laajenee Lapin alueella. Nyt liki kaikki yrityksen muovipakkaukset voi lajitella yritysmuovipakkausten keräykseen. Muovin kierrätys on nyt helpompaa kuin ikinä!

OLE HYVÄ LAPILLE – KIERRÄTÄ MUOVIT OTA YHTEYTTÄ, TEE SOPIMUS! lt.fi/olehyvalapille Heikki Tuomas, 044 010 0072 heikki.tuomas@lassila-tikanoja.fi

LT.FI/OLEHYVALAPILLE

TEEMME KIERTOTALOUDESTA TOTTA

SAVU 24.11.2023

Taulavuorten farmilla eletään perusasioiden äärellä Kun vuoden maisematekona palkittu muoniolainen neljän hehtaarin niitty uinuu paksun lumivaipan alla, on hetki aikaa jutella siitä, miten kaikki sai alkunsa. Niityn eteen uurastaa joukko nelijalkaisia – Teemu ja Leea Taulavuoren rinnalla.

Teksti ja kuva Satu Renko

SAVU 24.11.2023 Leea Taulavuori loikkaa pihatieltä kapealle polulle, joka mutkittelee kohti Muonion kotiseutumuseota. Leean perässä kahlaa lauma lampaita – harmaita, mustia, valkoisia ja kirjavia villapalleroita keskellä lumista maisemaa. Paimenkoirat Hippu ja Fiina tarkkailevat jaloittelulenkillä olevan letkan etenemistä. Letka etenee maisemassa, joka sai lokakuun lopulla erityistä tunnustusta Lapin Maa- ja kotitalousnaisilta. – Vuoden maisemateko, Teemu Taulavuori sanoo ylpeänä. – Siinä plakaatissa lukee vain minun nimeni, mutta kyllä siihen kuuluisi Leeankin nimi. En vain hoksannut asiaa, kun tein hakemuksen kilpailuun, Teemu juttelee. Kyseessä on neljän hehtaarin maa-alue, josta pieni pala on Taulavuorten ja loppuosa heidän naapureidensa omistamaa. – Naapureille kuuluu iso kiitos tästä kaikesta, he ovat aivan loistavia. Heidän ehdoillaan olemme saaneet tehdä niittyä ja luontopolkua. Luontopolussa ovat mukana myös Muonion kunnan sivistystoimi ja kotiseutumuseo, Teemu kertoo.

Alkuperäisrodut kiehtovat Palkittu maisema pitää sisällään peltoa, metsää ja ranta-aluetta. Ennen Taulavuorten toimia alueella kasvoi lähinnä rikkakasveja. – Nyt niitty on leinikkivaltainen, Teemu sanoo. – Kulleroakin löytyy ja metsätähteä, Leea jatkaa. – Ei täällä tietenkään ole Etelä-Suomen kukkaloistoa eikä tulekaan, Teemu lisää. Kesän alku on aina pieni jännitysnäytelmä. – Koskaan ei tiedä, mitä sieltä lumien sulamisen jälkeen nousee. Niitty on jokaisen laidunkauden jäljiltä aina erilainen, Teemu kertoo. Lampaat, jotka hypähtelevät Leean jalanjäljissä lumisella polulla, ovat kesäisin niityn työmyyriä ja maiseman muokkaajia. Samoin perheen lapinlehmät Hertta ja Sulo sekä suomenhevoset Hissu ja Tuhti. Kun Taulavuoret 13 vuotta sitten asettuivat Muonioon ja nykyiseen taloonsa Lahdenrantaan, eläimiä oli vain kahden koiran verran. – Olemme molemmat kotoisin Torniosta. Asuimme Rovaniemellä ja halusimme takaisin länsirajalle. Meillä molemmilla on aina ollut jonkinlainen maaseutukontakti, vaikka olemme kaupunkilaiskodeista, Leea kertoo. Uusi koti Muoniossa tuntui heti omalta, mutta pihapiiri oli kovin tyhjä ja hiljainen. – Pihassa oli hylätty sauna. Mietimme, että tulisiko siitä sauna vai kanala, Leea sanoo. Ja kanalahan siitä tuli. Teemu toi Pudasjärven reissultaan kotiintuomisina laatikollisen maatiaiskanoja. Kun perheen tuttava Ismo Korteniemi vielä antoi lahjaksi pässin, dominoefekti oli valmis – pitihän pässille hankkia kaveri. Pässien myötä tulivat lampaat, ja kun koronapandemia sulki matkailua, Leviltä muutti Taulavuorille kaksi työttömäksi jäänyttä “koronaevakkolehmää”. Hevoset tulivat pihapiiriin pari vuotta sitten. Leea pysäyttää lammasjoukkionsa hevostarhan eteen. – Molemmat hevoset ovat suomenhevosia. Tamma ja puolitoistavuotias ruuna, Leea esittelee. Teemu rapsuttaa tammaa. – Alkuperäisrodut, kuten lapinlehmät ja suomenhevoset, kiinnostavat meitä erityisesti. Ne ovat monipuolisia selviytyjiä, joiden olemassaolosta pitää huolehtia. Ei meidän panoksella tietenkään yhtäkään rotua säilytetä, mutta teemme harrastajina oman osamme.

Arkea eläinten ehdoilla Eläimet, niitty, monimuotoisuus ja jatkuvuus ovat merkittäviä arvoja Taulavuorille. – Niittyhommakin lähti itse asiassa liikkeelle huolesta, jota koemme lastemme ja tulevien sukupolvien tulevaisuudesta, Leea sanoo. Taulavuoria huolestuttaa myös maatalouden yksipuolistuminen. – Maatalous on muuttunut valtavasti. Tilat ovat isoja ja niissä on vain yhtä eläintä. Samalla tautiriskit kasvavat. Maataloutta tarvitaan, mutta samalla kaipaan myös maailmaa, joka ei

ollut niin tehokas, Teemu muotoilee. Jonkinlaista tehokkuutta oman farmin pyörittäminenkin silti vaatii. Leea on päivätyössä esikoulun opettajana, Teemu terveyskeskuksessa ylilääkärinä. – Herään joka aamu kello 5.40 ja jos on kovat pakkaset, nousen jo kello 5.30. Kovalla pakkasella lannat ovat tiukemmin kiinni maassa, Leea nauraa. – Leea hoitaa hevoset, minä sorkkaeläimet ja lumityöt, Teemu jatkaa. Vaikka arktiset olosuhteet vaikeuttavat arkea, Taulavuoret pitävät juuri tästä vuodenajasta. – Nyt on aika kiva, kun eläimet on koottu tähän pihapiiriin. Huoltomatka on lyhyt ja näemme eläinten touhuja. Eikä ole sääskiä! Teemu sanoo. Pakkanen on tietenkin pakollinen paha. Jo alkutalvesta Muoniossa hytistiin pakkasennätyksiä, kun mittari keikkui 30 asteen “pahemmalla” puolella. – Olen taas löytänyt sarkavaatteiden ilon. Tässä oppii samalla pukeutumisesta. Ja karaistuukin, Teemu kehuu. Eläimet on tietenkin hoidettava säällä kuin säällä. – Meillä ei ole vielä lämpimiä huoltotiloja. Muuripataa lämmitetään kaksi kertaa päivässä, Leea kertoo. Maatilan arki on yltänyt talon sisäsaunaan saakka. – Ulkosaunassa on kanat ja sisäsaunassa hevosten kamppeita, Leea virnistää. Ja jos farmin aamu on aina aikainen, ilta on yleensä aina myöhäinen. – Kyllä se sinne kahdeksaan menee, että on kaikki tehty. Ei ole iltaisin ongelmaa unensaannin kanssa, Teemu hymähtää. Taulavuoret kuitenkin toteavat, etteivät voisi kuvitellakaan elämää ilman omaa nelijalkaisten laumaa. – Vastustuskyky, terapeuttinen vaikutus, hyötyliikunta, Teemu luettelee. – Kaikki me vanhennumme, mutta jatkuvalla hyötyliikunnalla vaivat pysyvät loitommalla. Olen paljon paremmassa kunnossa nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Uskoisin, että kaikille tekisi hyvää rutiininomainen fyysinen arkiaherrus.

Lajinomaista elämää Kun Leea on palauttanut lammaskatraan aitaukseensa, astelemme sisälle taloon. Eteisessä on useampi korillinen vitivalkoisia kananmunia ja keittiön tiskipöydällä naudanliha odottaa käsittelyä. – Olemme lihan suhteen omavaraisia. Meillä asuu vielä kaksi kasvuikäistä poikaa kotona, eikä ole ruokalasku suurentunut, ehkä jopa vähän pienentynyt, Teemu sanoo. – En ole koskaan ajatellut, että pitäisimme eläimille vanhainkotia. Vanhuus ei ole eläimelle tavoiteltava olotila, tavoitteena on terveys. Me kasvatamme ja säilytämme lajia, emme yksilöitä. Toisena tavoitteena on tarjota eläimille mahdollisimman lajinomaista elämää, hän jatkaa. Vaikka Taulavuoret elävät unelmaansa, aina ei ole helppoa. – Me olemme onneksi olleet niin tietämättömiä, ettemme ole edes osanneet pelätä haasteita. Mutta olemme löytäneet ratkaisuja, joita emme olisi voineet kuvitellakaan, Teemu sanoo. Ja loppupeleissä kyseessä on kuitenkin harrastus. – Emme me tätä rahasta tee, päinvastoin, kaikki rahahan tähän uppoaa, Teemu nauraa. – Mutta se on meidän valintamme, tämä on meidän elämää. Me jätämme väliin ulkomaanmatkat, hän lisää. Pientä helpotusta arkeen on kuitenkin tiedossa: – Ajattelimme sen verran sääliä lapsiamme, että rakennamme sen lämpimän huoltotilan. Pääsisivät pojat joskus saunomaan sisäsaunassa, Leea nauraa.

Landscaping achievement of the year in Muonio Leea Taulavuori briskly strides from the driveway onto a narrow trail winding through the snowy landscape. Following Leea is a herd of sheep wading through the snow – grey, black, white and colourful balls of wool on legs. Sheepdogs Hippu and Fiina observe the progress of the herd on their leisurely walk. The herd is traversing a landscape, which received special recognition at the end of October from the Lapland Regional Centre of the Rural Women’s Advisory Organization. “Landscaping achievement of the year”, exclaims Teemu Taulavuori proudly. This is a four-hectare area of land, a small piece of which is owned by the Taulavuori family and the rest by their neighbours. The award-winning landscape includes fields, forests, and water shores. Before the Taulavuoris came to the area, it was mostly just growing weeds. Now the meadow is covered in buttercups. The beginning of summer is always a little exciting. “You never know what will start to grow there after the snow melts. The meadow is always different after each grazing season”, Teemu says. The sheep, which jump in Leea’s footsteps along the snowy path, put a lot of work into taking care of the meadow and shaping the landscape. The same can be said for the family’s Northern Finncattle, Hertta and Sulo, as well as the Finnhorses, Hissu and Tuhti. Leea stops the herd of sheep in front of the horse enclosure.

“Both horses are Finnhorses. A mare and an 18-month-old gelding”, Leea says. Teemu scratches the mare. “Indigenous breeds, such as Northern Finncattle and Finnhorses, are of particular interest to us. They are diverse survivors whose existence must be looked after. Of course, our contribution alone won’t preserve any breed from extinction, but as enthusiasts, we do our bit.” Even though Arctic conditions make the farm’s everyday life difficult, the Taulavuoris love this time of year. “It’s nice now the animals are gathered from the pastures and brought into this courtyard. Trips for tending to the animals are shorter and we get to witness what the animals get up to. And there are no mosquitoes!” Teemu says. Of course, the frosty temperatures of winter are a necessary evil. Already in early winter, Muonio experienced record-breaking cold temperatures when the thermometer hovered around minus 30 degrees. “I have once again discovered the joy of wearing plenty of warm clothes again. You also learn to dress up properly here. It toughens you up as well”, he praises. And if the farm’s morning is always early, the evening is usually late. “It’s about 8 o’clock before everything has been done. It’s never difficult to fall asleep in the evening”, Teemu chuckles.

LANDSCAPE ACHIEVEMENT OF THE YEAR The Lapland Regional Centre of the Rural Women’s Advisory Organization awarded the Landscape Achievement of the Year recognition to Teemu Taulavuori as a token of appreciation for the valuable work done for the cultural environment. The selection of the Landscape Achievement of the Year has been supported by the Ministry of Education and Culture.

V U O D E N M A I S E M AT E KO Lapin Maa- ja kotitalousnaiset ry myönsi Vuoden maisemateko -tunnustuksen Teemu Taulavuorelle kiitokseksi arvokkaasta työstä kulttuuriympäristön hyväksi. Vuoden maisemateon valintaa on tukenut opetus- ja kulttuuriministeriö.

SAVU 24.11.2023

1 Karvapohjaiset takamaastosukset – umpihankiseikkailuihin Yleistynyt nimitys ”liukulumikengät” on harhaanjohtava, sillä kyseessä ovat ihan pesunkestävät sukset. Nämä kompromissisukset eivät loista ylivertaisina missään, mutta ovat tarpeeksi hyvät melkein kaikkeen. Erillisiä monoja ei tarvita, vaan siteeseen käy kenkä kuin kenkä. Sukset ovat leveät ja kantavat hyvin. Umpihangessa omilla poluilla ne ovatkin elementissään. Pohjassa on karvainen alue, joka tarjoaa hyvän pidon ylämäessä. Koppuraisella tunturinrinteellä nämä sukset eivät tosin toimi, sillä kantti ei pure kovin tehokkaasti.

Liiku lumella – varusteet joka lähtöön I

Teksti ja kuvat Minttu Heimovirta

Olisipa vain yhdet universaalit sukset kaikkeen lumella liikkumiseen, mutta valitettavasti sellaisia ei ole. Laduille tarvitaan sukset, joilla liukuu pitkälle potkun avulla. Umpihangessa taas tärkein ominaisuus on kelluttavuus – etteivät sukset uppoa syvälle lumeen. Tunturimaastossa kaltevalla pinnalla puolestaan tarvitaan purevaa suksen reunaa eli kanttia.

2 Lumikengät – jyrkkään tai metsäiseen maastoon

Aloittelijaystävälliset lumikengät eivät vaadi hiihtotaitoja. Lumikengillä astellaan kuin kengillä, mikä myös tekee lumikenkäilystä hivenen raskaamman lajin hiihtoon verrattuna. Jalkoja täytyy koko ajan nostella reilusti ylöspäin. Lumikengät ovat ketterät tiheässä metsikössä. Myös jyrkässä rinteessä lumikengät ovat hyvä valinta, niillä kun voi kavuta ylös huoletta tiukassakin nousukulmassa.

3 Tunturisukset – avotunturiin Nimensä mukaisesti nämä sukset ovat elementissään tuntureilla, sillä niissä on kunnon teräskantti, joka puree terhakkaasti kovaankin lumeen. Tunturisuksilla voi huoletta viilettää rinnettä vinosti alaspäin tai ylöspäin, kantti kyllä pitää. Monot ovat kenkämäisen rotevat ja tukevat, mukavat vaikka viikon hiihtovaellukseen. Kun vetää raskasta ahkiota ylämäkeen, suksen pohjaan kiinnitetään nousukarvat eli skinit, jottei suksi lipsu.

Maastohiihtosukset – laduille Perinteistä tyyliä painellaan nykyisin useimmiten karvapohjasuksilla, jotka ovat huolettomat säällä kuin säällä. Vapaan tyylin liukkailla suksilla taas viipottaa vauhdikkaasti vaikka 50 kilometriä päivässä. Kaksi maastohiihtotyyliä ovat varsin erilaiset, mutta kummassakin tavoitellaan samaa asiaa – maksimaalista luistoa. Perinteisessä luistoa haetaan lyhyestä potkusta taaksepäin, vapaan tyylissä potku suuntautuu enemmän sivulle. Potkun tekniikka ja voima on kaikki kaikessa, jotta matka etenee nopeasti mutta energiatehokkaasti.

SAVU 24.11.2023

Travel on snow – equipment for every occasion If only there were universal skis that would be perfect for all snow activities, but unfortunately, such do not exist. For the cross-country skiing trails, you need skis that slide well when pushing forward. When in deep snow, the most important feature is staying on top of the snow cover – that is avoiding the skis sinking into the snow. On the slopes of the fell highland terrain, on the other hand, we need a sharp edge on the skis in order to achieve grip.

Skin-fitted off-piste skis – for deep snow adventures

The generalised term ‘sliding snowshoes’ is misleading, as these are true skis. These compromise skis do not excel at anything but are good enough for almost everything. You do not need separate ski boots, as the bindings take any footwear. The skis are wide and carry you well on the snow. In deep snow, making your own trails, these skis are in their element. The bottoms of the skis have skins that provide a good grip on an ascent. However, on a bumpy fell slope, these skis do not work, as the edges of the skis do not grip very effectively.

Snowshoes – for steep or wooded terrain Beginner-friendly snowshoes do not require any skiing skills. Snowshoe hiking involves stepping as if you were wearing shoes, which also makes snowshoe hiking a little more strenuous than skiing. You have to raise your feet quite a way. Snowshoes are agile in dense forests. Even on a steep slope, snowshoes are a good choice when you can ascend confidently, even on steep inclines.

Cross-country skis – for ski trails Nowadays, traditional skiing styles use these skinned skis, which are easy to use in any weather conditions. Using freestyle slippery skis, you can quickly cover distances of even 50 kilometres in a day. These two cross-country skiing styles are quite different from one another, but both aim for the same thing – maximum glide. In the traditional style, glide is achieved with a short kick backwards, and for freestyle, the kick is directed more to the side. The technique and power of the kick are paramount to make the journey progress quickly but energy-efficiently.

Fell skis – for the open fell highlands As their name suggests, these skis are in their element in the fells, as they have a good gripping edge that even bites into hard snow. With fell skis, you can easily ski diagonally down the slope, or upwards, as the ski edges provide excellent grip. The ski boots are shoe-like robust and sturdy, comfortable for even a week-long ski trek. When pulling a heavy sledge uphill, climbing skins are attached to the ski base to prevent slipping.

MUONIONTORI

TÄYDEN PALVELUN MUONIONTORILTA LÖYDÄT

KÄSITYÖLANGAT, LEGOT JA LELUT JNE. Kuljetamme ostokset myös kotiin tai mökille.

Verkkokauppaan pääset: k-ruoka.fi/kauppa/k-market-muoniontori

MUONIONTORI

Lahenrannantie 7, Muonio Puh. 016 533200

Palvelu pelaa

8-21 la 8-20 su 11-19 ark.

SAVU 24.11.2023

FA K TO J A

PALKASKERO Korkeus: 705 mpy Etäisyyksiä: Muoniosta Hotelli Pallaksen parkkipaikalle 31 km Huomioitavaa: Hotelli Pallas aukeaa vasta keväthangille ja Pallaksen Luontokeskus on purettu. Alueella on retkeilypalveluita noin kilometrin päässä parkkipaikasta Pallaskodan ympäristössä. Retkeilypalvelut: Pallaskota (avoin), varauskota (vain avaimella), puuliiteri, tulipaikka, ulkovessat.

Keskitalven lumikenkäilykohteena Palkaskero – tunturi, joka valehtelee, mutta palkitsee Teksti ja kuva

I Eva Kaján

Suurin osa Pallastuntureille suuntaavista ihmisistä hakeutuu sen korkeimpaan kohtaan Taivaskerolle. Pallastunturit koostuvat kuitenkin seitsemästä eri huipusta eli kerosta, joten talven hennossa valossa kannattaa valita viisaasti. Yksi mainio tunturinhuippu talven lyhyelle päivänvalolle on Palkaskero, joka nousee entisen Pallaksen luontokeskuksen takana. Palkaskero näyttäytyy paljon matalampana kuin onkaan. Hotelli Pallaksen parkkipaikalle näkyy vain valehuippu. Lumiseen aikaan kulkija voi edetä alueella vapaasti. Suorinta reittiä Palkaskeron rinteelle pääsee suunnistamalla hotellilta kohti keroa. Ensimmäinen vartti matkasta etenee puiden lomassa. Tykkylumen kuorruttamat puut on hyvä jättää rauhaan. Niiden tökkiminen ja kuorrutuksen ravisuttaminen saattaa vahingoittaa puuta. Nousu on alussa vähän jyrkkääkin. Lumi-

kenkien kanssa kannattaa käyttää sauvoja, jotka vauhdittavat menoa. Sauvoiksi kannattaa valita vanhanaikaiset sompasauvat. Leveä sompa pysähtyy hyvin lumen pintaan, eikä uppoa syvälle hankeen, kuten latusauvat. Vaikka käydään keskitalvea, ja pakkastakin on runsaasti, pehmeässä lumessa tarpominen lämmittää kehon. Tosin suurin osa matkasta on puutonta nousua, jolloin tuuli pääsee kovettamaan lumen pintaa nopeasti lumen tulon jälkeen. Mikäli lumen pinta on korppuista, etenee matka jouhevammin. Retkeilijän kannattaa miettiä mihin asti kerkeää talven hiipuvassa valossa. Palkaskeron huiputus ja alastulo kestää yleensä lumen koostumuksesta riippuen kahdesta kolmeen tuntia. Keskitalvella, jolloin aurinko ei nouse, hämärää riittää noin neljästä viiteen tuntia. Toisinaan huipun peittää sankka sumu ja jäljetkin saattavat peittyä nopeasti talven tuu-

leen. Palkaskero on silti turvallisempi kuin moni muu tunturin huippu, sillä sinne nousu on hyvin suoraviivainen. Se on myös oiva kohde, mikäli olet hieman epävarma lumiosaamisestasi tai tunturinlukutaidostasi. Matkan aikana kannattaa tasaisin väliajoin katsella taakse kohti horisonttia ja Muonion alavia maita. Jos on kirkas talvipäivä, auringon yläosa näkyy Palkaskeron rinteelle jo ennen kaamoksen virallista loppumista. Se kummittelee valtavan Hanhivuoman suon takana. Valehuipun kohdalla, joka käytännössä on vain vähän suurempi tasanne, moni jo kääntyy takaisin. Päivänvalo hiipuu ja ymmärretään, että nousu kestääkin kauemmin kuin puoli tuntia. Älä vielä anna periksi, tästä ei enää ole pitkästi. Huipulla lumikenkäilijän palkitsee maisema, johon piirtyvät lähes kaikki Pallastunturien kerot sekä Levi, Ylläs, Keimiö-, Sammal-, ja Lommoltunturit. Takana saattaa näkyä

Rauhalan valot. Hyvällä kelillä ylhäällä menee tovi ihaillen ja kuvaten maisemaa, mutta huonolla kelillä on hyvä ottaa hetki suojaa huipun kivikasasta, nappaista pikaisesti evästä ja aloittaa lasku. Jos eväs ei ole maistunut matkan aikana, nyt on hyvä aika suunnata kohti Pallaskotaa. Sen sijaan, että jatkaisi suoraviivaisesti alas hotellille, kannattaa laskeutua viistosti vasempaan kohti kotaa. Pallaskota sijaitsee Oravapolun päässä, noin kilometri hotellilta kaakkoon. Pallaskodan, varauskodan ja vessojen rakennukset näkyvät laskun aikana hyvin, joten sinne on helppo suunnistaa. Pallaskota on aina avoin, joten jos rynkytät kodan ovea, eikä se avaudu, olet varauskodan ovella. Pakkasen kolhima lumikenkäilijä voi nyt rauhassa asettua tulen ääreen nauttimaan ansaitut kahvit, sillä paluu autolle hoituu tästä noin vartissa.

Midwinter snowshoe hiking destination:

PALKASKERO – a fell that deceives, but also rewards The Palkaskero highland rising behind the Pallastunturi Visitor Centre is a great day trip destination. Palkaskero looks much lower than it is – the parking lot of Hotel Pallas only shows views of the false top of the highland. In snowy times, you can reach the slope of Palkaskero by heading straight towards it. The first 15 minutes of the journey travel through the forest. It’s advisable to leave the crown snow load trees undisturbed, as poking and shaking the snow off the trees might harm the trees. The ascent is a bit steep at the beginning. With snowshoes, you should use poles to speed up the process. If the snow surface is crusty, the journey will progress more smoothly.

The hiker should think about how far they can travel in the fading daylight of winter. Reaching the top and descending Palkaskero usually takes between two to three hours, depending on the snow conditions. In midwinter, when the sun does not rise, there are about four to five hours of twilight. As a hiking destination, Palkaskero is safer than many other fell peaks, as the ascent is very straightforward. It is also a great destination if you are a little unsure about your snow skills or fell highland knowledge. However, sometimes the hilltop is covered in dense fog, and tracks may quickly disappear thanks to the winter wind – you need to stay alert and aware.

At the false peak, which in practice is only a slightly larger plateau, many already start turning back. Daylight starts fading and it is understood that the ascent will take longer than half an hour. Don’t give up yet, it’s not much further from this point. At the top of the hill, the snowshoe hiker is rewarded with a view that includes almost all the fells of Pallastunturi, as well as Levi, Ylläs, Keimiötunturi, Sammaltunturi, and Lommoltunturi fells. On the return journey, you should take the route that travels via the Pallaskota shelter. You can reach the shelter by descending diagonally to the left. Pallaskota is located at the end of the Oravapolku trail, about a kilometre southeast of the

hotel. The buildings of Pallaskota, a rental campfire hut and toilets are well visible during the descent, so it is easy to navigate there. Worth noting: Hotel Pallas opens only in the spring and the Pallas Nature Centre has been demolished. There are excursion services available in the area about one kilometre from the parking lot close to Pallaskota. Excursion services: Pallaskota (open freely to the public), rental campfire hut (key access), firewood shed, campfire spot, and outside toilets.

SAVU 24.11.2023

NÄMÄ 10 ELÄMYSTÄ KANNATTAA KOKEA MUONIOSSA

@DISCOVERMUONIO

1. Hengitä tutkitusti maailman puhtainta ilmaa 2. Lumikenkäile tai hiihdä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa 3. Nauti leppoisasta poroajelusta tai husky-koirien vauhdista 4. Vapaalaskettele Pallaksella 5. Moottorikelkkaile keskelle ei mitään ja katsele tyhjyyttä 6. Maista suussa sulavaa poroa ja mettäkakkoa 7. Ihastele väriloistoa: revontulia, kaamoksen sineä, auringonlaskuja ja -nousuja 8. Kuuntele shamaanin tarinoita MUONION MATKAILUNEUVONTA 9. Tapaa luonnostaan onnellinen muoniolainen kyläkaupassa info@muonio.fi 10. Pulahda avantoon ja rentoudu saunan lämmössä WWW.DISCOVERMUONIO.FI

040 585 1864

H Y VÄ T I E TÄ Ä

S-Market uuteen paikkaan uudessa komennossa Muonion S-Market sai marraskuun alussa uuden vetäjän, kun marketpäällikkö Aatu Hautamäki aloitti tehtävässä. Marketpäällikkö toimii S-ketjussa kaupan esihenkilönä. − Oikein kivasti on lähtenyt käyntiin, vaikka onhan tässä kulttuurimuutosta aikaisempaan. Toimintamalleissa on eroja, vaikka samaa ketjua ollaankin, aikaisemmin Seinäjoella vastaavissa tehtävissä toiminut Hautamäki sanoo.

Muonioon Hautamäen houkuttelivat sekä puoliso että kaipuu pohjoiseen. − Unelma Lapissa työskentelystä on ollut pitkään. Myös perhesyyt painoivat: puolisoni asuu täälläpäin, ja muutimme nyt yhteen, hän kertoo.

Uusi kauppa valtatien varteen Parhaillaan S-Marketille rakennetaan uusia toimitiloja Kilpisjärventien varteen.

Hautamäen mukaan uuteen rakennukseen päästään muuttamaan aikaisintaan kesän jälkeen. − Tarkkaa päivämäärää en osaa vielä sanoa, se tarkentuu myöhemmin. Uusi kiinteistö on nykyistä suurempi. − Myymäläpinta-alaa on 250 neliötä nykyistä enemmän. Asiakkaan on aiempaa helpompi asioida kaupassa, kun käytävät ovat selkeät ja leveät ja tuotteille on järkevät paikat. Parannuksia valikoimaan

tulee myös. Hautamäen mukaan vanha kiinteistö on tullut tiensä päähän: tilat ovat ahtaat, ja tuotteita on vaikea saada mahtumaan. Muuton myötä kauppatoiminta vanhassa kiinteistössä lakkaa. − En vielä tiedä kiinteistön kohtaloa, Hautamäki sanoo.

Kotoisan mukavaa majoittumista Särkijärven rannalla, kansallispuiston syleilyssä ympäri vuoden. Bed & breakfast by the shores of Lake Särkijärvi, in the midst of the National Park.

Immerse yourself in a special world! Lapland Dream – A place for a unique holiday experience. www.lapplanddream.com

Joulunaika meillä: 12.12.23 Kauneimmat joululaulut klo 18.00 13.12.23 Joululounas klo 11.30–14.00, hinta 29 €/ hlö 14.12.23 Jouluillallinen klo 17.30–19.00, hinta 29 €/ hlö Jouluaattoon pöytävaraukset, kiitos.

Avoinna 1.12.23–20.4.24 (säävaraus)

info@sarkijarvenmajat.fi

+358 400 905 863

SAVU 24.11.2023 Rahankeräyslupa RA/2020/921 / Poliisihallitus

Tule mukaan tarjoamaan turvapaikkoja elämälle.

Anna lahjaksi pala ikimetsää. Luonnonperintösäätiö ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220

LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ

LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ

www.luonnonperintosaatio.fi

LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ

Muonion ulkoilukartta mukaan retkelle! Muonion alueen yrityksissä myydään 10 euron talvi- ja kesäulkoilukarttaa, joka on oiva kaveri retkien suunnitteluun ja mukaan retkelle. Kartasta löydät talviretkille hiihtoladut ja kelkkareitit sekä niiden varsilta löytyvät kodat ja laavut. Karttaan on myös merkitty etäisyystietoja ja parkkipaikat. Älä

jätä autoa paikkaan, jossa parkkeeraaminen ei ole sallittua. Reittejä on Muonion keskustan tuntumasta ja Olostunturin ympäriltä aina Pallastunturille saakka. Sähköinen karttapalvelu löytyy osoitteesta www.infogis.fi/ muonio.

Kaverikuva kuvankauniissa maisemassa Places to visit? Check out Muonio’s outdoor map You can find Muonio’s outdoor map on sale for 10 euros in businesses around Muonio. The map shows the winter skiing and snowmobile trails, and the rest stops and shelter along the way. Car parks are also shown, so please note where parking is not allowed. You’ll find the electronic map service at www. infogis.fi/muonio

PALLAS MUONIO OLOS

Teksti ja kuvat Johanna Lipsanen Särkitunturin parkkipaikalla on usein väkeä, niin marraskuisena tiistainakin. Turuset Kuopiosta ja Tuohimäet Turusta asettautuvat kuvattavaksi − koko seurue pitäisi saada mahtumaan selfie-kuvaan niin, että taustalla kohoava Pallaksen komea tunturiketju näkyisi myös. Nauru on herkässä. Pakkanen paukkuu, mutta se ei porukkaa pelota. Herkkänahkaisin, espanjanvesikoira Rex, on jätetty mökille Helmi Tuohimäen seuraan. − Rexille on nyt vähän liian kylmää. Helmi taas tekee koulutehtäviä. Me muut menemme ylös Särkitunturiin. Tämä on jo pe-

rinne, olimme täällä myös viime vuonna samoihin aikoihin. Ystäväperheet ovat myöhäisellä syyslomalla Levillä. Ajankohta valikoitui Levin maailmancupin mukaan. − Sunnuntaina olimme katsomassa pujottelua. Viikon mittaisen loman ohjelmaan mahtuu myös laskettelua, hiihtoa, kylpylää ja Lappi-aiheisten ruokien, kuten poronkäristyksen, valmistusta. Joukon juniorin, Venla Turusen mielestä yksi aktiviteetti lomalla on ylitse muiden. − Pulkkailu! Päivä on puolessa, mutta jo aamusta Venla ja El-

len Tuohimäki olivat käyneet laskemassa mäkeä.

Eväät ja tulitikut Särkitunturiin porukan on määrä nousta jalkaisin. − Kuulumme TOBSurheiluseuraan, aikuiset kertovat pilke silmäkulmassa. TOBS eli Tired of being sporty (=väsynyt olemaan urheilullinen) ei vaikuttaisi osuvimmalta nimitykseltä aktiiviselle seurueelle. Pienen utelun myötä selviää, että ”urheiluseuran” alkutaival juontaa joukon naisten opiskeluaikaan. − Tutustuimme opiskellessa. Muu urheiluseu-

ra on sitten rakentunut tähän meidän ympärillemme. Meillä on jäseniä myös Helsingissä, Marika Turunen ja Hanna Tuohimäki kertovat nauraen. Selfiet retken lähtöpaikalla on otettu. Lisää sitten ylhäällä tunturissa. Niko Turusen ja Jouni Tuohimäen reppuihin on pakattu kunnon eväät päiväpatikalle. − Makkaraa, täytettyjä sämpylöitä, pullaa, kahvia, glögiä, he luettelevat. − Ja nyt on tulitikutkin mukana! Viime vuonna piti lainata, kun olivat unohtuneet matkasta, Jouni Tuohimäki kertoo. Ei kun menoksi!

A photograph of a friend in the picturesque snowscape There are often people in the parking place, even on a Tuesday in November. The Turunens and Tuohimäkis from Turku pose for the photo – the whole party has to fit into a selfie image so that the beautiful fell chain of Pallas is also visible in the background. Laughter is all around. It’s freezing, but that doesn’t scare people. The most sensitive of them, Spanish water dog Rex, has been left in the warm cabin. The families and friends are spending an early winter holiday in Levi. The timing was chosen

for the Levi World Cup. The week-long holiday programme also includes downhill skiing, cross-country skiing, a visit to the spa, and the preparation of Lapland-themed foods such as sautéed reindeer. According to the youngest member of the group, Venla Turunen, one certain activity during the holiday beats the rest. − Sledging! Selfies have been taken at the starting point of the trip. They will take more photos high on the fell. The group is planning

to ascend the Särkitunturi Fell on foot. The backpacks of Niko Turunen and Jouni Tuohmäki hold a good lunch for the day hike. “Sausages, bread rolls with fillings, pastries, coffee, glögi mulled wine”, they reveal. “And this time I remembered to bring a box of matches! Last year I had to borrow some, as I forgot to bring them along”, says Jouni. Let’s go!

SAVU 24.11.2023

DISCOVER MUONIO

Matkailuyhdistys hakee uusia yhteistyökumppaneita – Matkamessuilla Original Laplandin osastolla Muoniolle ja Enontekiölle suunniteltu yhteinen matkailuorganisaatio ei toteutunut. Enontekiön kunnanhallitus teki lokakuussa päätöksen, ettei alue yhdisty Muoniossa toimivan Luoteis-Lapin matkailuyhdistyksen kanssa. Luoteis-Lapin Matkailuyhdistys etsii jo aktiivisesti muita yhteistyön muotoja. – Kansainvälisen asiakkaan

silmin tarkasteltuna Muonion, Ylläksen ja Levin muodostama palvelukolmio on erittäin mielenkiintoinen ja helposti saavutettavissa oleva. Ehkä voisimme löytää uusia yhteistyön muotoja, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Laura Hokajärvi puntaroi. Yksi uusi yhteistyökumpani onkin jo löytynyt: Original Lapland. – Original Lapland kattaa yh-

Muonion Shoppi Tervetuloa! Lahenrannantie 5, Muonio minna@hyoky.fi · 040 841 4630

UUTUUTENA MYÖS NAISTEN VAATTEITA!

distyksenä koko väylänvarren. Olemme jo keskustelleet esimerkiksi Original Laplandin tavaramerkistä, että voisimmeko saada jäsenenä sen käyttöömme. Lähdemme nyt alkuun ainakin yhdessä Helsinkiin Matka 2024 -messuille. Matkamessut järjestetään 19.–21.1. Messukeskuksessa.

K U N N A S S A TA PA H T U U

Muonion kunnanvirasto muuttaa Kielaan Muonion kunnanviraston toiminnot muuttavat ensi kesänä Kielan kiinteistöön Kilpisjärventien varteen. Kunnanvaltuusto teki päätöksen asiasta lokakuussa. Muonion kunnan elinvoimajohtajan Jussi-Pekka Tammilehdon mukaan vanhoista kunnanviraston rakennuksista luovutaan, sillä ne olisivat peruskorjauksen tarpeessa. − Korjaaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Rakennukset ja tontti laitetaan myyntiin, hän kertoo. Kunnanviraston henkilöstön ja toimintojen siirtäminen Kielaan on pysyvä ratkaisu. Ennen muuttoa Kielan tiloja remontoidaan. Remontin suunnittelu on Tammi-

laplandshaman.com

Avoinna joka päivä

Tervetuloa! Katso tarkemmat aukioloajat fb, ig ja lähtöportit. lehdon mukaan parhaillaan käynnissä. Keskeisellä paikalla sijaitsevaa Kielan rakennusta on yritetty ai-

emmin myydä. Tammilehdon mukaan rakennuksesta ei kuitenkaan tehty riittävän korkeaa tarjousta.

www.velhonkota.fi, p. 040 701 5092

Ratsain Lapin luontoon Ylläksellä! Trailriding by Icelandic horses! Year around.

SYNTYMÄPÄIVÄ

H Y VÄ T I E TÄ Ä

Muonio täyttää pyöreitä – edessä 150-vuotisjuhlavuosi Muonio täyttää 150 vuotta vuonna 2024. Juhlavuoden päätapahtumaviikko ajoittuu kesäkuun puoliväliin. – Päätapahtuma haluttiin rakentaa jo kahtena kesänä järjestetyn Muonio Fästit -tapahtuman ympärille. Alamme joulun jälkeen ideoida tapahtumaa tarkemmin, Muonion kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikatuottaja Elina Huttunen kertoo. Ohjelmaa on silti pitkin vuotta.

– Erilaisia esiintymisiä on tulossa, ja juhlavuoden itsenäisyyspäivää vietetään vähän isommin. Kotiseutumuseon kanssa varmasti kehitellään kesälle jotain kivaa. Parhaillaan kokoan vanhoista valokuvista valokuvanäyttelyä. Huutelin syksyllä kuvia eri kanavissa ja niitä onkin tullut runsaasti, Huttunen kiittelee. Valmistakin on jo syntynyt, nimittäin juhlavuoden ilme. – Se tulee näkymään kaikessa

kunnan viestinnässä. Painatamme luultavasti myös joitain tuotteita juhlavuoden ilmeellä. Ilme on Vallila Interiorin suunnittelijan Riina Kuikan käsialaa. Riinalla on yhteyksiä tänne Muonioon. Ilmeestä on tulossa todella kiva, Huttunen iloitsee. Tekeillä on myös patsasprojekti, mutta siitä kerromme lisää vähän myöhemmin.

Islanninhevosella ympäri vuoden.

Esim. 2 h maastoretki 95 €. Example 2 hours trip 95 €.

Soita ja varaa!

Ylläksen Vaellushevoset +358 50 436 1921 www.yllaksenvaellushevoset.fi

SAVU 24.11.2023

Rentoja hetkiä riippumatossa – ympäri vuoden I

Teksti ja kuvat Satu Renko

SAVU 24.11.2023 – Laitamme vauvat ja pienet lapset nukkumaan päiväunia ulos, mutta miksi se loppuu tietyssä iässä? Miksi me aikuiset emme voisi nukkua enemmän ulkona? Oona Kuru kysyy. Oona kiristää riippumaton köyttä korkealle kohoavan koivun varteen. – Kiinnitysköyden tai -nauhan on hyvä olla leveä. Ei kannata käyttää naruja, jotka tulevat riippukeinupakkausten mukana. Ne ovat niin ohuita, että vaurioittavat herkän puun pintaa, Oona juttelee. Oona nukkuu silloin tällöin päiväunia ulkona – myös talvella. – Riippumatossa rauhoittuminen on ihan erilaista kuin kotisohvalla. Riippumatossa olet pesässä, joka sulkee sinut sisäänsä. Siitä ei niin vain hypätä pois, kuten sohvalta. Oona esittelee riippumattoiluun tarvittavia varusteita Särkitunturin parkkipaikan tuntumassa. Maisema avautuu kohti Pallastuntureita. Tämä on oiva paikka myös revontulten ihasteluun. – Nukkumiseen sijainti ei tietenkään oikein sovi, kun on tie niin lähellä, Oona toteaa. – Ja tällaisella pakkasella en kyllä jäisi nukkumaankaan. Vaikka makuupussissa olisi lämmin, kylmä ottaa poskiin ja nenään. Mittari huitelee 25:n miinusasteen tietämillä. – Kyllä se raja on siinä -15 asteen tuntumassa. Oonan yritys Lapland Outdoor järjestää asiakkailleen riippumattoretkiä ja -yöpymisiä. Tukikohtana toimii Rauhalassa sijaitseva mökki, Villa Rauha.

– Tarjoan kaikille mökkimajoittujilleni elämyspalveluna yön riippumatossa. Mökin pihapiirissä se on helppoa ja turvallista toteuttaa. Olen silloin myös itse paikan päällä. Jos joku huutaa riippumatosta, että nyt kyllä paleltaa, nappaan lisää peittoja kainalooni ja huudan, että ei huolta, tulen peittelemään, Oona nauraa. Oona hakee autostaan lisää tykötarpeita: porontaljan ja makuupussin. – Minä vannon porontaljan nimeen. Se eristää ja on onton karvan ansiosta kevyt. Jotkut käyttävät talvimakuualustaa, mutta minun mielestäni se ei vain toimi: liukas alusta, liukas riippumatto, liukas makuupussi – ei hyvä. Aivan kuten teltassa myös riippumatossa kylmä hiipii luihin ja ytimiin alapuolelta. Siksi alustaan kannattaa panostaa. Vaatevalinnoissa saa myös olla tarkkana. – Villaa, villaa ja villaa. Ei keinokuituja, Oona linjaa. – Ääreisverenkierto pitää huomioida, tuplavillasukat jalkaan. Keskivartaloa pitää myös miettiä, sisäelinten on pysyttävä lämpimässä. Paksu kunnon villapaita on omiaan. On myös muistettava, että kun kiepsauttaa itsensä pussiin, kehon pitäisi olla valmiiksi lämmin. Ensin kannattaa tehdä parit kyykkyhyppelyt. Makuupussin suhteen on vaikeampi antaa tarkkoja ohjeita. – Tämä minun pussini comfort-arvo on -17C. Se, mikä on kullekin sopiva, on todella yksilöllistä. Jos lähtee itsekseen kokeilemaan riippumattoilua, Oona suosittelee aloittamaan vaikka

kotipihasta. – Pienin askelin ja testaillen, miten varusteet toimivat ja mikä on riittävän lämmin. Sitten kun homma on hanskassa, riippumatto reppuun ja retkelle! – Käytännössä ihan mikä tahansa metsä käy. Keimiötunturin puuraja on ihana paikka tähän tarkoitukseen, samoin Lommoltunturin. Särkitunturille en vie asiakkaitani, koska siellä on niin vilkasta. Retken lähtökohtana on yleensä pysähtymisen vaikeus, ja jotta löytää rauhan, pitää ympäristössä olla täysi hiljaisuus. Oona järjestää riippumattoretkiä myös yritysryhmille, ja onnistuupa tarpeen tullen vaikka tunnin perehdytys riippumaton kiinnittämiseen ja varusteisiin. YouTubestakin löytyy paljon ohjeita vasta-alkajalle. – Riippumattoyötä suunnitellessa on kuitenkin muistettava, että Lapissa kesä- ja syysyötkin saattavat olla kylmiä. Yksin ei kannata heti alkuun lähteä minnekään kauas. Oonan yrityksen asiakkaita ajatus riippumattoyöstä on kiehtonut, mutta kun tulee mahdollisuus kokeilla, rohkeus karisee. – Usein siinä kuitenkin käy niin, että jossain vaiheessa jokainen vähän availee makuupussiaan, kun alkaa tulla turhan lämmin, Oona nauraa. Oona kiepsauttaa itsensä riippumattoon ja makuupussin sisälle – ja näyttää jättimäiseltä vihreältä kaalimadolta. – Näin talvella on muuten hyvä muistaa, ettei kiinnitä riippumattoa kovin lumisiin puihin. Sieltä saattaa saada lumet päälle, kaalimato huikkaa.

Riippumattoharrastusta on helppo lähteä kokeilemaan. Tarvitset kaksi puuta, jotka ovat noin kolmen metrin etäisyydellä toisistaan, riippumaton, kaksi paria leveitä kiinnitysköysiä tai -nauhoja ja kaksi karabiinihakaa, lämpimän alustan ja makuupussin, lämmintä vaatetta ja mikä tärkeintä, rohkeaa kokeilumieltä.

Relaxed moments in a hammock – all year round “We in Finland put babies and small children outside for a daytime nap, but why does this practice end at a certain age? Why can’t adults sleep more outside?” Oona Kuru asks. Oona tightens the hammock rope to a tall, snow-covered birch tree. Oona occasionally sleeps outside – even in winter. “Winding down in a hammock is completely different than on a couch at home. In the hammock, you are in a nest that is wrapped around you. You can’t just jump off the hammock like you would with a couch. Oona shows the equipment needed for using a hammock near the Särkitunturi parking place. The landscape opens up towards the fells in Pallas. This is also an outstanding place to admire the Northern Lights. “Of course, the location is not really suitable for sleeping, as there is a road right next to the area”, Oona says. “And with these harsh temperatures, I wouldn’t stay here for a nap. Even if it’s warm in the sleeping bag, it’s cold on your cheeks and nose.” The temperature is around minus 25 degrees Celsius. “The coldest suitable temperature is around −15 degrees.” Oona gets more necessary supplies from her car: a rein-

deer fur and a sleeping bag. “I really do recommend using reindeer fur. It insulates and is lightweight due to its hollow hairs. Some people use a winter sleeping mat, but in my opinion, it just doesn’t work: a slippery mat, a slippery hammock, a slippery sleeping bag – not good.” Just like in a tent, in a hammock, cold creeps into the bones from below. This is why it is worth investing in a good mat. You should also be careful about what clothing you choose. “Wool, wool, and wool. No artificial fibres”, Oona says. When it comes to sleeping bags, it is harder to give precise instructions. “The comfort value of my sleeping bag is −17 °C. What is suitable is an individual choice.” Oona’s company, Lapland Outdoor, arranges hammock excursions and overnight stays for its customers. Villa Rauha, located in Rauhala is the base for her operations. If you want to try hammock napping independently, Oona recommends starting from your home yard. “Take small steps and test how the equipment works and what is warm enough. Once you have everything optimised, put a hammock in your backpack and go on a trip!”

SAVU 24.11.2023

Äkäskero – surffia ja alkutalven puuteria I

Teksti ja kuvat Timo Veijalainen

Alkutalven lumet ovat aina mysteeri. Mistä suunnasta tuuli puhalsi lumisateen aikana? Oliko lumisade pakkas- vai suojakelin sadetta? Mitkä olivat olosuhteet tunturissa ensimmäisen dumpin aikana? Näitä havaintoja pohtivat Perttu Immonen ja Taneli Roininen, jotka kiipeävät alkutalven tunturiin lumisurffit matkassa. Paikalliset puuterilumen metsästäjät ovat oppineet tunnistamaan alueet, joille kannattaa suunnata, kun ensimmäinen kunnon lumisade saapuu. Muonio on monen tunturin kunta, mutta erityisesti yksi tunturi on noussut surffaajien alkutalven suosikiksi: Äkäskero, joka sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Muotkavaaran ja Äkäslompolon puolivälissä. Tunturin yli kulkee PallasYlläs kesäretkeilyreitti, ja kohde onkin tuttu monelle vaeltajalle ja maastopyöräilijälle – huollettua talvireittiä ei tunturissa kulje. Lumisurffaus on nostanut suosiotaan ja harrastajien määrä näkyy Lapin matkailukeskuksissa. Hyvien laskukohteiden etsintä vaatii karttatyötä ja olosuhteiden lukemista. Kokeneilta puuterisurffaajilta, kuten Perttu Immoselta ja Taneli Roiniselta kohteita löytyy listalta jo useita. – Äkäskero lukeutuu yhdeksi näistä, miehet kertovat, ja toinen heistä tunnustaa sen kuuluvan suosikkeihinsa. Äkäskero on profiililtaan sopiva puuterisurffille. Surffi vaatii tietyn määrän jyrkkyyttä, jotta vauhtia laskemiseen kertyy riittävästi. Jyrkkyyden lisäksi lumikertymä

Äkäskerolla on hyvä ja erityisesti alkutalven kohteena tunturin pohjois -ja itärinne ovat otollisia surffikäännöksiin. Puuterisurffi nimensä mukaisesti toimii ainoastaan pehmeässä lumessa. Äkäskeron puuton alue on pieni ja metsäiset tunturin alaosat suojaavat tunturin lumipeitettä kovilta tuulilta. Tämä voi olla yksi syy pehmeän lumen kertymiselle ja säilymiselle.

Lunta kyllä riittää! Äkäskero sijaitsee Aakenuksentien varressa ja sinne voi siirtyä kahdesta eri suunnasta. Pidempi siirtymä tulee tunturin eteläpäästä Peurakaltion läheltä. Lyhyt siirtymä ja yleisin nousureitti löytyy tunturin itälaidalta. Itäinen nousureitti lähtee vanhan tällä hetkellä suljettuna olevan Hotelli Äkäskeron pihapiiristä. Muista parkkeerata autosi, niin, että se ei häiritse alueen muuta liikennettä. Nousujälki lähtee ensin latupohjaa pitkin, mutta er-

kanee pian latupohjalta sähkölinjan suuntaisesti suoraan tunturiin. Osa nousureiteistä koukkaa pohjoisempaa, mutta vahva lumikenkäilijöidenkin suosima reitti nousee suoraan ylös sähkölinjan jatkaessa pohjoiseen. Tällä kertaa nousulinjaksi valikoituu itäinen suora reitti ylös. Perttu arvioi ylempänä lumen koostumusta ja toteaa laskettavaa löytyvän tunturin yläosista asti. Taneli täydentää Pertun arviota ja ilakoi lumen olevan lähes täydellistä. Mikä tärkeintä, lunta on riittävästi! Marraskuinen talvipäivä näyttää parastaan, ja pakkanen kipristelee mukavasti kasvoja kevyen tunturituulen kera. Lähes äänetön puuterisurffi kiitää Äkäskeron laitaa ja vaikka laskulle ei kerry hurjasti pituutta, silti se saa molemmat surffaajat hymyilemään. Tunturin laitaa siirrytään systemaattisesti eteenpäin aina seuraavaa potentiaalista laskulinjaa etsien. Vaikka laskulinjojen pituudet eivät yllä laskettelurinteiden mittoihin, päivän

aikana toistoja tulee useita. Toistot ovat fyysisiä, joten energiaa ja juotavaa on hyvä olla mukana. Jokaisen laskun päätteeksi on kiivettävä sama matka takaisin ylös, jos haluaa vielä nauttia puuterilumella surffaamisesta. Kiipeämistä helpottavat lumikengät, ja parhaassa tapauksessa vanhoja lasku-uria pitkin pystyy kapuamaan ilman apuvälineitä. Marraskuinen jo kaamoksen omainen päivä alkaa taittua illan puolelle. Molemmat surffaajat toteavat päivän mainioksi esimerkiksi onnistuneesta alkutalven reissusta. Otolliset olosuhteet ja riittävä lumensyvyys takasivat, että laskettavaa löytyi koko päiväksi. Mielenkiinnosta kurkistan Tanelin kellon tallentamaa dataa päivän aktiviteettista. Laskuja kertyi päivän aikana kahdeksan ja koko päivän aikana kuljettu matka ylsi yli kahdeksaan kilometriin. Se on kohtuullisen mukava lukema kuljettaessa ylös ja alas tunturin laitaa.

Äkäskero on erinomainen kohde surffaukseen, mutta myös kaikkeen muuhunkin talviretkeilyyn. Maisemat avautuvat upeasti, ja keskitalven aikaan Äkäskero on yksi upeimmista tykkylumituntureista. Palveluita tai retkeilyrakenteita Äkäskerolta ei löydy, joten varaudu aina lämpimin varustein ja hyvillä energioilla reissuun. Talvinen tunturin kapuaminen kuluttaa energiaa, mutta Äkäskero on sen arvoinen!

Kuvateksti

SAVU 24.11.2023

Äkäskero – snow surfing and the powdery snow of early winter for powder snow surfing. Surfing in snow requires a certain amount of steepness to build up enough speed to descend. In addition to the steepness, the accumulation of snow in Äkäskero is good, and especially in the early winter, the northern and eastern slopes of the fell are ideal for surfing turns. Äkäskero is located along the Aakenuksentie road and can be reached from two different directions. The longer approach comes from the southern end of the fell near the Peurakaltio ski trail cafeteria. A shorter approach and the most used ascent route can be found on the eastern side of the fell. The eastern ascent route departs from the grounds of Hotel Äkäskero, which is currently closed. Remember to park your car so that it does not interfere with other traffic in the area. The ascent starts from the crosscountry skiing trail but soon deviates from the trail following the power line straight up the fell.

This time the snow, all the way to the top, is perfect for descending. Although the lengths of the descent routes are nowhere near as long as those on the ski slopes, you can make several repetitions in a day. These repetitions are very physical, so it’s good to have energy and drinks with you. Ascending is easier using snowshoes. At the end of the day, I will take a look at the data from Taneli’s watch that tells more about the activity of the day. There were eight descents during the day and the distance travelled during the whole day was more than eight kilometres. It’s quite a good reading when ascending and descending the edge of the fell. Äkäskero is an excellent destination for snow surfing, but also for all other winter excursions. The scenery opens up beautifully, and in mid-winter, Äkäskero is one of the most spectacular fell highlands for witnessing trees that are heavily laden with crown snow load.

MAINOS

Early winter snow is always a mystery. What direction was the wind blowing when it was snowing? Did the snowfall occur during below-freezing or milder temperatures? What were the conditions on the fell during the first dump? These observations are considered by Perttu Immonen and Taneli Roininen, who climb the fells with their snowboard surfs in tow. Searching for good snow surfing places requires mapping work and interpreting the snow conditions. Local powder snow hunters have learned to identify areas to head for when the first good snowfall arrives. In Muonio, one fell in particular has become a favourite of surfers in the early winter: Äkäskero, located in the Pallas-Yllästunturi National Park, halfway between Muotkavaara and Äkäslompolo. The Pallas–Ylläs summer hiking trail crosses over the fell. There is no maintained winter trail in the fell terrain. Äkäskero has a profile suitable

Askelmerkit onnellisuuteen: 1. Tutustu Muonion myytäviin tontteihin Muonion kunnan verkkosivuilla tai ota yhteys elinvoimajohtaja Jussi-Pekka Tammilehtoon. Tällä hetkellä kirkonkylällä ja Tuomaanpalossa on vielä tontteja vapaana. Metsähallituksen tonttitarjonta pitää sisällään lähinnä vapaa-ajan tontteja, sekä muutaman liiketoiminnalle kaavoitetun tontin.

Koti Muoniosta

2. Tee ostotarjous Muonion kunnan kirjaamoon kirjaamo@muonio.fi. 3. Hae rakennuslupaa Lupapisteestä. Lupa voidaan myöntää vasta ostotarjouksen hyväksymisen jälkeen, mutta sitä voi hakea myös etukäteen. Lupa-asiat hoituvat pienessä kunnassa jouhevasti ja apua löytyy varmasti aina kun tarve on. 4. Rakennusprojekti voi alkaa. Muonion kunnan rakennusvalvonta on tukenasi.

Muonio on vetovoimainen kunta. Se näkyy Muonion rakennusvalvonnassa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten lupien hakumäärissä. Osa rakentajista on paluumuuttajia, toiset hakevat Muoniosta sitä, mitä etelän kasvukeskukset eivät pysty tarjoamaan ja jonkin verran joukossa on pidempään Muoniossa asuneita, kuten lapsiperheitä, jotka kaipaavat kotiinsa lisäneliöitä.

Muonion kunnan kiinteistöpörssi: www.muonio.fi/kiinteistoporssi.html

SAVU 24.11.2023

Annette Tuuria jännitti, miltä elämä Lapissa kaamosaikaan tuntuu. “Ajattelin, että olisi täysin säkkipimeää. Mielikuva oli aivan väärä. Kaamoshan on aivan ihanaa aikaa! Niin kauniit värit”, hän ihastelee.

Etäisyyttä etelään Kun Annette Tuuri muutti opintovapaansa ajaksi Vantaalta Muonioon, sopeutuminen jännitti. Se oli turhaa. “Meidät on otettu niin hyvin vastaan”, Annette kiittelee. Puolessatoista vuodessa Muoniosta on muodostunut koti. ”Paluusta etelään tulee vaikea.”

Teksti ja kuva Satu Renko – Nyt on ollut vielä aika rauhallista. Viime joulusesonki oli tosi hyvä. Uskon, että pian ovi käy paljon tiuhempaan, Annette Tuuri arvioi. Hänellä on päivystysvuoro LuoteisLapin matkailuyhdistyksen eli Discover Muonion matkailuinfossa Muonion keskustassa. – Luontokohteista, Pallaksen alueesta, liikenneyhteyksistä, urheiluvälinekaupoista ja vaellusvarusteista kysellään paljon, Annette kertoo. Matkailuinfon yhteydessä toimii myös Kuura-puoti ja Kohta Coworking -etätyötila. Kuura-puodissa on myynnissä paikallisia käsitöitä ja luonnontuotteita. – Myös tuottajat päivystävät Kuurassa. Minä koordinoin miehityspuolta.

Vantaalta Muonioon Vaikka matkailuinfossa on tänään hiljaista, Annetella piisaa tekemistä. Hän viimeistelee luonnontuotealan opintojaan ja siinä sivussa päivittää Discover Muonion sosiaalista mediaa ja nettisivuja. – Lisäksi minulla on erilaisia projektiluontoisia tehtäviä, kuten mediavierailujen emännöimistä, Annette kertoo. Opinnot ovat kuitenkin se pääsyy, miksi vantaalainen Annette on Muoniossa. – Otimme mieheni kanssa molemmat opintovapaata. Minulla on työpaikka rahoitusalan kehitystehtävissä pankissa. Piti saada vähän etäisyyttä etelään, ja mietimme, mihin lähtisimme ja mitä tekemään. Opiskelu tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Muonio oli pariskunnalle tuttu lo-

mareissuilta. – Mietimme, että olisipa ihana kohde! Annette sai opiskelupaikan Muonion Lappiasta luonnontuotealalta, ja hänen puolisonsa sähköpuolelta. – Monenlaisia vaiheitahan siinä oli, mutta kaikki järjestyi kivasti. Saimme opintovapaat ja opiskelupaikat, ja asuntokin löytyi. Kertaalleen Annette kuitenkin löi liinat kiinni. – Se oli se henkinen puoli. Piti pysähtyä miettimään, että ollaanko me ihan oikeasti lähdössä. Meillä on kaikki hyvin etelässä, miksi lähteä jonnekin, missä emme tunne ketään. Puolisoni onneksi taivutteli minut takaisin lähtöpäätöksen taakse, Annette nauraa.

Vielä keväthangillekin Kun opintovapaata on takana puolisentoista vuotta, Annette toteaa, että kannatti olla rohkea ja tehdä irtiotto. – Tuntuu, että minun kotini on Muoniossa. Ensimmäisestä päivästä lähtien täällä on ollut niin hyvä olla. Meille molemmille on ollut tosi merkityksellistä se, kuinka hyvin meidät on otettu vastaan. Paluusta etelään tulee vaikea, Annette arvioi. Koulusta pitäisi saada todistus kouraan 10. huhtikuuta. Pian sen jälkeen edessä on paluu pankkimaailmaan. – Onneksi tässä ehtii vielä hiihdellä keväthangilla. Muoniossa pariskunta on innostunut hiihtämisestä. – Edellisestä hiihtokerrasta oli aikaa yli 20 vuotta. Nyt olemme ostaneet jo kahdet suksetkin. Ensin käytetyt ja sitten tuliterät. Jos vaikka Lapponiahiihtoon pääsisi, Annette haaveilee.

Annette Tuuri took some distance from the south Although it’s quiet today at the Discover Muonio Tourist Information office, Annette Tuuri has plenty to do. She is finalising her studies in the natural products field and, on the side, she updates Discover Muonio’s social media and website. “In addition, I have various projectlike tasks, such as hosting media visits”, Annette says. However, studies are the main reason why Annette from southern Finland is in Muonio. “My husband and I both took study leave. I have a job in financial development at a bank. We had to get a little distance from the south, and we were wondering where to go and what to do. Studying seemed like a good option.” Muonio was a familiar holiday destination for the couple. “We thought it would be a wonderful place to live!” Annette got a place to study at the

Lappia Vocational College in Muonio in the natural products field, and her spouse got a place in the electricity field. “There were many different stages we had to go through, but everything worked out nicely in the end. We got study leave, study places, and we found a place to live.” At first, Annette was a little anxious about what life in Lapland felt like during the polar night. “I thought it would be pitch dark. This assumption turned out to be completely wrong. The polar night is a wonderful time! The colours are beautiful”, she says. Annette should graduate from college on 10 April. Soon after, she will return to southern Finland and the world of banking. “Luckily, there's still time to ski in the spring snow”, Annette rejoices.

SAVU 24.11.2023

Muoniossa käynnistymässä vilkas talvi – vastuullisuus ja puhdas ilma valttikortteina I

Teksti ja kuva Satu Renko

Lapissa on käsillä matkailutalvi, josta povataan ennätyksellistä. Etenkin kansainvälisten matkailijoiden määrä näyttää kasvavan, kiitos uusien lentoyhteyksien, jotka pidentävät kautta sekä alku- että loppupäässä. Hallituksen puheenjohtaja Laura Hokajärvi Luoteis-Lapin matkailuyhdistyksestä kertoo, että odotettavissa on huippulukemat verrattuna ennätysvuosiin ennen ja jälkeen koronan. – Olen jutellut yrittäjien kanssa ja kuulostaa siltä, että majoitukset ja palvelut ovat kovasti täynnä. Joudutaan myymään "eioota". Ainoa isompi uhkakuva juuri nyt on tietenkin Islannin mahdollinen tulivuorenpurkaus, Hokajärvi sanoo marraskuun puolivälissä. Muonio on myös kiillottanut kuvaansa vastuullisen matkailun alueena. – Alueella on tehty kovasti töitä vastuullisuussertifikaattien ja Visit Finlandin Sustainable Travel

Finland (STF) -merkin eteen. Tarvitsemme enää neljälle yritykselle STF-merkin ja sen jälkeen saavutamme myös alueorganisaationa STF-merkin. Uskon, että se hetki on aivan pian käsillä, Hokajärvi iloitsee. Digi-HAMA-hankkeella on ollut suuri merkitys vastuullisuussteppien ottamisessa. Hanke on tukenut jäsenyrityksiään sertifikaattikustannuksissa ja myös antanut henkilökohtaista apua asioiden kirjaamisessa. Hanketta luotsasi alkuun Mikko Lipponen ja loppupuolella Annika Lompolo ja Annette Tuuri. – Asioita tehtiin yrityksissä jo oikein ja ne olivat siellä olemassa, mutta ne piti kaivaa esille ja dokumentoida. Työn vaatiman ajan löytäminen ei ole yrittäjälle helppoa. Seurasimme edistymistä ja annoimme tukea tarpeen mukaan. Sillä oli myös iso merkitys, että onnistumisia nostettiin esille – näin moni yrittäjä innostui lähtemään mukaan,

Tuuri kertoo. Laura Hokajärvi näkee STF-merkin tärkeäksi ja kannustaa yrityksiä jatkamaan vastuullisuuspolulla, vaikka hanke jo päättyikin. – Yritysten ja yrittäjien kannattaa pitää ääntä asiasta – olla ylpeitä ja tuoda vastuullisuutta esille kaikissa omissa kanavissaan, myös niiden työntekijöiden kautta, jotka työskentelevät aivan siellä asiakaspinnassa, Hokajärvi sanoo. Hokajärvi muistuttaa myös puhtaan ilman brändistä. – Se on mieletön valttikortti! Joko sinä tiedät, mistä puhtaan ilman brändissä on kyse? Käy kurkkaamassa verkkosivut osoitteessa discovermuonio.fi/thepurestair. Heti etusivulta näet Pallaksen ilmanlaatuindeksin. Tänään 17. marraskuuta indeksi näyttää lukemaa 6 – mitatusti maailman puhtainta ilmaa.

Oloksen rinteet aukeavat 1. joulukuuta − uudistettuun parkkiin tulossa hyppypatja Oloksen rinnekausi käynnistyy perjantaina 1. joulukuuta. Heti kauden alkuun avautuu myös uudistettu parkki. − Snow parkiin on panostettu paljon, niin pääsevät juniorit treenaamaan, rinnepäällikkö Markus Pietikäinen kertoo. Hänen mukaansa parkkiin tulee eritasoisia reilejä ja kolmen hyppyrin linja. Joulukuun aikana parkin alaosaan

tuodaan hyppypatja, joka on parhaillaan lainassa Levillä. − Jouluun mennessä hyppypatja on käytössä, Pietikäinen lupaa. Myöhemmin talvella aikomuksena on rakentaa myös toinen, aloittelijoille suunnattu pieni parkki. − Se on suunnattu vastaalkajille ja pienille laskijoille. Kevätkaudella, helmikuun puolivälistä, Oloksella myös

kilpaillaan viikoittain pujottelussa. Alkukaudesta rinteet ovat auki maanantaista perjantaihin kello 16−20 ja viikonloppuisin11−16. Itsenäisyyspäivänä laskemaan pääsee kello 11−20. Joulun ja uudenvuoden seudun rinteet ovat auki joka päivä kello 11−16. Polar Kota -ravintola on auki aina rinteiden ollessa auki.

The slopes of Olos open on 1st December – a jumping pad is introduced to the renovated snow park area The downhill skiing season in Olos starts on Friday 1 December. The newly renovated snow park will also open right at the beginning of the season. “There has been a lot of investment in the snow park, so the juniors can train”, says Markus Pietikäinen, Manager of Ski Operations. He says the snow park will have different levels of rails and an area with three jumps. During De-

cember, a jumping pad will be brought to the lower section of the park, which is currently on loan in Levi. “By Christmas, the jumping will be in use”, he said. Later in the winter, the intention is to build a second small snow park for beginners. “It is aimed at beginners and younger skiers.” In the spring season, from mid-February onwards, Olos also hosts

weekly slalom competitions. From the beginning of the season, the slopes are open from Monday to Friday 4–8 p.m. and weekends from 11 a.m. to 4 p.m. On Independence Day (6 December), you can ski the slopes from 11 a.m. to 8 p.m. Around Christmas and New Year, the ski slopes are open daily 11 a.m. – 4 p.m. The Polar Kota restaurant is always open whenever the ski slopes are open.

Mikäli tarvitset Kelataksia, soita ensin meille ja varaa itsellesi sopiva auto. Saat juuri sellaisen auton kuin toivot ja tutun kuljettajan. Auto kannattaa varata ajoissa: silloin voit olla rauhallisin mielin, ja kelakyyti tulee näin aina ajllaan. Palvelemme Muoniossa ja lähialueilla kuuden auton voimin. Kalustostamme löytyy autot jokaiseen tarpeeseen.

Lähikyydin (Kelataksi) tilausnumero: 0800 05154

SAVU 24.11.2023

Tero Seppälän uran parhaimmat sijoitukset ovat maailmancupin viides, kuudes ja seitsemäs. Tavoite tälle kaudelle on niitä korkeammalla.

Tero Seppälä valmistautui kauteen Oloksella I

Teksti ja kuvat Johanna Lipsanen

Marraskuun harjoitusrupeama Oloksella on ampujahiihtäjälle jo kymmenes. Tämän kauden tavoitteena on palkintopallipaikka. − Yhden kerran jätin Oloksen ensilumen väliin. Siitä talvesta tuli tuloksellisesti huono, ampumahiihtäjä Tero Seppälä, 27, kertoo. Sittemmin Seppälä on palannut Olokselle joka vuosi. Tavallisesti hän viipyy kahdesta kolmeen viikkoa, mutta tällä kertaa aikaa on vain kymmenkunta päivää. − Sillä on pärjättävä. Kilpailukausi alkaa pikkuisen tavallista aikaisemmin, 25. marraskuuta Ruotsin Östersundissa, hän sanoo. Olokselle Seppälää vetävät erinomaiset olosuhteet. − Monessa paikassa on ensilumenlatuja mutta ei latua ampu-

mapenkalle. Tämä on minulle tosi tärkeä paikka. Olen saanut tehtyä hyviä lajiharjoituksia, kun penkka on kunnossa ja taulut huollettu. Kehuja saa myös latuverkosto. − Harjoitusohjelmaan kuuluu nyt paljon pitkiä, rauhallisia lenkkejä. Olen käynyt hiihtämässä myös Oloksen ulkopuolella, se on plussaa. Keski-Euroopassa monessa paikassa ei pitkiä lenkkejä ole olemassakaan ampumapaikan lähellä. Ensimmäisen kerran Seppälä treenasi Oloksella lukioikäisenä. − Olin täällä vaihto-oppilaana Muonion lukiossa loka- ja marraskuun. Se oli tosi hyvä ratkaisu,

kouluarvosanatkin paranivat, hän nauraa.

Harjoituskausi maajoukkueen ulkopuolella Marraskuun puolivälissä Oloksella harjoittelee maastohiihtäjä jos toinenkin, mutta ampumahiihtäjät ovat harvassa. − Omalla leirillä on ollut muutamia, esimerkiksi Hiidensalon Olli ja Laitisen Heikki. Seppälä on valmistautunut kauteen maajoukkueen ulkopuolella.

Hän on ollut kahdesti korkeanpaikanleirillä – Ranskassa ja Itävallassa – kun taas maajoukkueella harjoitusleirejä ulkomailla ei ollut lainkaan. – Tietyt asiat, kuten Olos ja korkeanpaikanleirit, toimivat minulla. Halusin ne saada kalenteriin. Maajoukkue on leireillyt Vuokatissa ja Kontiolahdella. Asun Kontiolahdella, joten siellä saan päivittäin harjoitella, hän taustoittaa päätöstään. Maajoukkueen huoltotiimi sen sijaan oli Seppälän mukaan Oloksella testaamassa suksia. Ulkomaalaisten ampumahiihtäjien puuttuminen selittyy sillä, ettei

Suomessa järjestetä tänä talvena maailmancupin kisoja. – Matkustamista minimoidaan, niin ampumahiihtäjät menevät sinne suunnalle, missä kisataan. Vuoden päästä tilanne on luultavimmin toinen, sillä silloin Kontiolahdella polkaistaan maailmancup käyntiin marraskuun lopulla. – Paikallisten yritysten kannattaa ottaa tämä huomioon. Kiinnostusta ulkomailta on kyllä, Seppälä vinkkaa.

Tavoitteena palkintopalli Harjoituskaudella Seppälä on pa-

SAVU 24.11.2023

Tero Seppälä is preparing for the tourist season in Olos “I missed the first snowfall in Olos only once. That winter turned out to be a bad one in terms of results”, says Finnish biathlete Tero Seppälä, age 27 years. Since then, Tero has returned to Olos every year. He usually stays two to three weeks, but this time he only has ten days for his stay. “I have to manage with that. The competition season starts a little earlier than usual, on 25 November in Östersund, Sweden”, he says. It is the outstanding conditions that bring Tero to Olos. “Many places have first snowfall cross-country skiing trails but none

have trails that take you to a shooting range. This place is so important to me. I’ve been able to do good training sessions when the shooting range is in good condition, and the targets are properly maintained.” He also praises the network of cross-country skiing trails. “The training programme now includes a lot of long, peaceful routes. I have also been skiing outside of Olos, which is a plus. In many places in Central Europe, long skiing routes do not exist near a shooting range.

Seppälä harjoittelee Oloksella joka vuosi. Tavallisesti hän viipyy kahdesta kolmeen viikkoa, mutta tällä kertaa aikaa on vain kymmenkunta päivää.

nostanut erityisesti ammuntaan. Ase on käytännössä uusi, sillä siitä on vaihdettu sekä tukki eli puuosat että piippu. – Ottaa aikansa, että ase hioutuu kuntoon: sitä pitää puhdistaa ja sillä pitää ampua. Ammunnan kanssa on tehty tosi paljon töitä. Se on

minulla ollut haastavampi osa-alue. Hiihdossa on haettu voimaa ylävartaloon tasatyöntämällä. Toistaiseksi Seppälän uran parhaimmat sijoitukset ovat maailmancupin viides, kuudes ja seitsemäs. Tavoite tälle kaudelle on niitä korkeammalla.

– Aina sitä haluaa olla parempi kuin ennen. Podiumpaikka on tavoitteena, mutta siihen pitää olla tosi hyvässä kunnossa ja kaiken pitää mennä täydellisesti. Ei sitä muuten jaksaisi treenata, jos ei pistäisi kovia tavoitteita. Maailmanmestaruuksista kilpaillaan helmikuussa

Tšekeissä. – Arvokisoissa on aina yllättäjiä. Tavoitteeni on saada oma taso sellaiseksi, että voisin itse olla se yllättäjä. Mitalejahan kaikki siellä tavoittelevat. Yhteislähtö on kisamatkoista miehen suosikki. – Pidän yhteislähtöä ku-

Mökki myyntiin tai palvelu esille? Seuraava SAVU ilmestyy 9.2.2024. Varaa paikkasi ilmoitukset@savulehti.com

ninkuusmatkana, sillä siihen pääsee vain 30 parasta. Se on myös kisarupeaman viimeinen kisa, huipennus, hän perustelee. Haastattelupäivä on Seppälän viimeinen Oloksella. – Kiitos Lapland Hotel Olokselle ja Muonion kunnalle, että on saatu tällaiset

olosuhteet. Se on ollut ponnistus. Iltapäivällä aion hiihtää ne ladut, joille en ole vielä ehtinyt, hän hymyilee.

SAVU 24.11.2023

SAVU

LUKIJA Mitä sinä haluaisit lukea seuraavasta Savusta? Onko mielessäsi loistava juttuaihe

I L M E S T Y Y 3 K E RTA A V UO D E S SA .

Savusta uutiset ja ajanviete matkailijalle ja paikalliselle.

– pieni tai iso? Kerro meille! satu.renko@luovamedia.com

TOIMITUS

LASKUTUS&ILMOITUKSET

Päätoimittaja

ANETTE LUMME

MAINOSTAJA

SATU RENKO

asiakaspalvelu@luovamedia.com ti–to 9–16 040 350 3113

ilmoitukset@savulehti.com / 050 301 7181

050 301 7181 satu.renko@luovamedia.com Taitto & mainokset

PIRITTA RISTIMELLA

ILMOITUKSET

Hiutale Design ilmoitukset@savulehti.com

ilmoitukset@savulehti.com 050 301 7181

Toimituksen avustaja

Aineistot 7 vuorokautta ennen ilmestymispäivää

KIMMO KAULANEN 050 410 7763 Tämän lehden toimittajat

TIMO VEIJALAINEN MINTTU HEIMOVIRTA EVA KAJÁN JOHANNA LIPSANEN

Haluatko näkyä seuraavassa printissä tai verkossa? Varaa paikkasi

Vastuumme ilmoituksissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan.

JULKAISIJA Luova Media Oy Tunturintie 16 A 2 95970 Äkäslompolo

Kääntäjä

PETER CULLEY Arctic Language Company Oy

Suomalainen Lehtipaino Oy ISSN 2954-0542

SEURAA MEITÄ SOMESSA

Verkkosivut ja näköislehti maksutta:

@savulehti