ALSO IN ENGLISH NEWS & INFO
Sanomalehti, jota tehdään Muonion matkailijoille, vapaa-ajanasukkaille ja paikallisille. Savun sydämessä ovat artikkelit matkailusta ja ulkoilmaelämästä.
Muonio's own local paper, whose heart lies in the travel sector and life in the Great Outdoors!
MATKAILIJA; KAIKKI TIETO, MITÄ TARVITSET
Paikallisia palveluita, retkeilyvinkkejä ja luontokohteita.
TRAVELLER; ALL THE INFO YOU NEED
Local services, outdoor destinations and nature tips
KEVÄTNUMERO SPRING ISSUE
7.2.2025
Ruokalistamme on kunnianosoitus pohjoisen upeille raaka-aineille. Herkuttele kolmen ruokalajin menulla tai valitse perinteisempi annos Lapland Hotelsin tapaan.
Avoinna 25.12.2024–6.4.2025 joka päivä 10–22
Vieraile lumen ja jään maailmassa
25 € aikuinen / 13 € lapsi 4–14 v. JÄÄRAVINTOLA
Avoinna klo 17–22
UUSI LASIRAVINTOLA
Avoinna klo 17–22
KAHVILA KROUVI
Avoinna klo 10–22
Keittolounas klo 11–16. Ei pöytävarauksia
Tutustu menuihin netissä ja tee pöytävaraus ennakkoon: +358 16 323 6050, snowvillage@laplandhotels.com
Se oli viime syksyä. Pakkanen oli puristellut suomaan kohmeiseksi, ja jäähileet helisivät hiljalleen järvenrannan aalloissa. Harpoimme sieltä, missä jalat parhaiten pysyivät kuivina. Välillä oli pysähdyttävä ihastelemaan maisemaa.
Vähän jännitti. Onko se tuolla, edessämme kohoavien puiden takana – oma mökki, tarpeeksi erähenkinen, tarpeeksi kaukana kaikesta mutta silti järjellisesti saavutettavissa ympäri vuoden, ympärillä patikointimaastoa, lintumetsää ja hillasuota.
Vasta joulun korvalla lopulta löimme nimet papereihin. Päivää ennen jouluaattoa meistä tuli Muonion mökkiläisiä. Lapset eivät suostuneet aatoksi mökille – eihän joulupukki löytäisi sinne – mutta heti joulun välipäivinä hiihtelimme syksyllä tutuksi tulleen järven yli, ja vietimme ensimmäisiä öitä uudessa mökis-
sämme. 9-vuotias kysyi, olemmeko nyt äkäslompololaisia ja muoniolaisia. Vastasin, että ainakin yhden jalan verran muoniolaisia.
It was last autumn. The frost had stiffened the marshy ground, and ice crystals tinkled softly in the waves along the lakeshore. We trudged along the driest paths we could find. Occasionally, we had to stop to admire the scenery. There was a bit of excitement. Would it already be there behind the trees rising in front of us – our own cabin, rustic enough, far enough from everything, yet reasonably accessible year-round, surrounded by hiking trails, bird forests, and cloudberry marshes.
Only just before Christmas did we finally sign the papers. The day before Christmas Eve, we became cabin owners in Muonio. The children refused to spend Christmas Eve at the cabin—Santa wouldn’t find us there—but right after the holidays, we skied across the lake we had grown familiar with in the autumn to
spend our first nights in our new cabin. And it felt good. The 9-year-old asked if we were now residents of Äkäslompolo and Muonio. I replied that we are at least Muonio residents by one foot. We had spent several years looking for the right place. It’s clear that the surge in enthusiasm for nature and Lapland during the coronavirus pandemic has been reflected in the listings. Waiting for the right place was worth it. This was meant for us.
If you’re still looking for your own place in Muonio, this spring you can ease your longing with new episodes of The Great Adventure, Finnish reality show. We’re delighted to share in this magazine that the new season was once again filmed in Muonio’s stunning landscapes. We highly recommend this armchair adventure to anyone who loves Lapland.
Ehdimme etsiä meille sopivaa kohdetta useamman vuoden. Selvää on, että koronapandemian myötä syntynyt luonto- ja Lappiinnostus on näkynyt myyntimarkkinoilla. Sopivalta kuulostavien kohteiden kanssa sai olla kärppänä liikenteessä. Sen meille oikean mökin odottelu kuitenkin kannatti. Jos sinulla on vielä oma Muonion tilus etsinnässä, pääset tänä keväänä lääkitsemään Muonion kaipuutasi kotisohvalta, Suuren seikkailun uusilla jaksoilla. Iloksemme voimme tässä lehdessä kertoa, että suositun seikkailurealityn uusin kausi on kuvattu Muonion upeissa maisemissa. Tätä sohvaseikkailua suosittelemme kaikille Lapin luonnosta ja maisemista nauttiville. IN ENGLISH
Olostunturi tunnetaan hiihtokeskuksena, jossa pääsee laduille ja laskettelurinteisiin. Entä jos haluaa nauttia Muonion maisemista kävellen tai pyöräillen? Tutustuimme Oloksen talvireitteihin, lähde mukaan!
Suksia joka lähtöön – kun perheen rakkaista harrastuksista kasvoi vuokrauspalvelu.
Muonio vaikeni, mutta vain hetkeksi. Suosittu seikkailureality palaa tuttuihin maisemiin ohjelman uudella kaudella.
Olos is known as a ski resort with trails and slopes – but what if you want to explore Muonio on foot or by bike?
Skis for every occasion – how a family beloved hobby turned into a rental business.
Adveture reality filmed in Muonio returns to screens this spring
Vuodesta 1978 lähtien järjestetty Lapponia-hiihto järjestetään tänä vuonna 7.–11. huhtikuuta. Tapahtuma on suunnattu kilpa-, kestävyys- ja kuntohiihtäjille. Hiihtopäivät ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai, jolloin ohjelmassa on sekä pitkiä että puolimatkoja. Reitit kulkevat pääosin Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa, ja tapahtuman keskuspaikkana toimii Lapland Hotels Olos.
Puolimatkat ja pitkät matka
Puolimatkojen kokonaiskilpailu koostuu kolmesta matkasta, jotka ovat 30, 25 ja 40 kilometriä. Nämä matkat sopivat kestävyysurheilua harrastaville hiihtäjille ja kuntohiihtäjille, joilla on hyvä peruskunto.
Pitkien matkojen kokonaiskilpailu sekä joukkuekilpailu koostuvat kolmesta matkasta, jotka ovat 60, 50 ja 80 kilometriä. Ne sopivat aktiivisesti hiihtäville kilpaurheilijoille, kestävyysurheilua harrastaville hiihtäjille ja kuntohiihtäjille, joilla on erinomainen peruskunto.
Kokonaiskilpailu vapaalla tyylillä
Lapponia-hiihto on kokonaiskilpailu, joka koostuu kolmesta pitkän matkan osakilpailusta. Se hiihdetään vapaan tyylin kil-
pailuna, mutta matkat voi hyvin hiihtää myös perinteisellä tyylillä. Lisäksi hiihtää voi vain yhtenä päivänä tai osan matkoista.
– Reiteillä on myös perinteisen latu. Kapeimmissa kohdissa se vähän kärsii, kilpailusihteeri Maria Astrén kertoo.
– Reitit kulkevat pääsääntöisesti Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, joten osallistujien tulee huomioida se, etteivät he jätä roskia ladulle ja luontoon, Astrén muistuttaa.
Leikkimielinen joukkuekisa Pitkien matkojen kokonaiskilpailun ohessa järjestetään joukkuekilpailu. Tiimin hiihtäjät voivat olla kolme miestä tai kaksi miestä ja yksi nainen, ja mukaan voi nimetä näiden lisäksi yhden varahiihtäjän. Joukkueen tulos koostuu kolmesta hiihtäjästä ja sijoitus lasketaan sijaluvuista.
Välipäiväohjelmaa ja loppuhuipennus Oloksella
Lapponia-hiihdon kisatoimisto ja maali ovat Lapland Hotels Oloksella. Lisäksi alueella järjestetään ohjelmaa välipäivinä, josta tiedotetaan lähempänä tapahtumaa. Osallistujille on tiedossa ainakin kisa- ja reitti-infoa. Viimeisen hiihtopäivän iltana kello 19 palkitaan eri sarjojen
kokonaiskilpailujen parhaat. Lisäksi kaikki osallistujat saavat Lapponia-mitalin. Ilmoittautuminen on avoinna Viime vuonna Lapponia-hiihtoon osallistui noin 700 hiihtäjää. 252 hiihtäjää tuli maaliin kaikissa kolmessa pitkän matkan osakilpailussa, ja 337 hiihti kaikki kolme puolimatkaa. Jo nyt tapahtumaan on tullut ilmoittautumisia eri puolilta Eurooppaa.
Aiempina vuosina osallistujien joukossa on ollut Suomen ykköshiihtäjiä. Tänä vuonna Taivalkosken SM-hiihdot ovat edellisenä viikonloppuna, joten tieto huippuhiihtäjien osallistumisesta voi mennä aivan tapahtuman kynnykselle. – Uskon, että tänä vuonna osallistuu vähintään sama määrä hiihtäjiä kuin viime vuonna. Helmikuun alussa ilmoittautuneita on noin 300. Yleensä meille tulee paljon ilmoittautumisia juuri helmikuun aikana, koska ilmoittautumishinta on vielä jonkin verran edullisempi, Astrén kertoo.
Lapponia-hiihtoon voi ilmoittautua aina hiihtopäivää edeltävään iltaan asti. Ilmoittautuminen tehdään lomakkeella, joka on tapahtumasivulla osoitteessa lapponiahiihto.fi.
Teksti I Tiina Puputti
The Lapponia Ski Race, held annually since 1978, will take place this year from April 7 to 11. The event caters to competitive, endurance, and recreational skiers. Skiing days are Monday, Wednesday, and Friday, featuring both long-distance and half-distance races. The routes run mainly through PallasYllästunturi National Park, with Lapland Hotels Olos serving as the event’s hub.
As the course runs primarily through Pallas-Yllästunturi National Park, participants are reminded to respect nature and avoid leaving any waste on the trails.
Last year, around 700 skiers took part in the Lapponia Ski Race, and registrations are already coming in from across Europe. For more information: lapponiahiihto.fi.
Kuljetamme ostokset myös kotiin tai mökille. Verkkokauppaan pääset: k-ruoka.fi/ kauppa /
1. Varustaudu uima-asulla, päähineellä, jalkineilla sekä halutessasi käsineillä. Älä mene yksin uimaan.
2. Liiku rauhallisesti, sillä kulkureitit ja portaat voivat olla liukkaat.
3. Lämmittele hyvin ennen veteen menoa esimerkiksi lyhyellä jumpalla. Jos menet suoraan saunasta uimaan, anna kehon viilentyä ennen uintia.
4. Hengitä rauhallisesti veteen mennessäsi, kylmä vesi saattaa aluksi aiheuttaa vaaratonta hengen salpautumista.
Savu’s winter correspondent and ice swimmer Tiina moved to Muonio in the depths of winter—and naturally, the first thing she needed was an ice hole. But making one in the pond by her rental home required more than just tools; it also took a little help from her landlord.
On a dark January evening, Tiina headed to the pond with her landlord, equipped with an ice saw, a snow shovel, an ice chisel, and a couple of protective boards.
First, they had to shovel a path from the fence by the pond down to the wooden steps at the water’s edge. Next, they uncovered a suitable patch of ice from beneath the snow. With that done, the drilling began. The easiest way was to drill four holes, one at each corner of the planned ice hole. This created deep cracks beneath the surface, and soon water started seeping up. Then came the sawing. Holding the saw at just the right angle was key to getting a clean cut.
Once the drilling and sawing were complete, a firm stomp on the ice block set it free. The floating chunk was nearly 30 centimeters thick. By carefully rocking it back and forth, they guided it under the surrounding ice. Water splashed everywhere—and just like that, the hole was ready for its first swim!
1. Wear a swimsuit, a hat, and water shoes. Gloves are optional. Never swim alone.
2. Move carefully—pathways and steps can be slippery.
3. Warm up before entering the water with a few light exercises. If coming straight from a sauna, let your body cool down first.
4. Breathe calmly as you enter the water. The cold may momentarily take your breath away, but this is harmless.
Teksti I Tiina Puputti
Kuvat I Satu Renko
Savun talvitoimittaja ja talviuimari Tiina muutti Muonioon keskellä sydäntalvea ja aloitti elämänsä Lapissa tietenkin asioista tärkeimmästä, avannosta. Jotta vuokra-asunnon pihalampeen syntyi reikä, tarvittiin paitsi työkaluja myös vuokraisännän apua.
Vuokra-asuntoni pihassa on lampi, johon johtavat puiset portaat. Avantoa siinä ei ole – vielä. Olen vasta muuttanut Muonioon, mutta heti lammen nähtyäni tiesin, että avanto on saatava. Pimeänä tammikuisena iltana suuntaan lammelle vuokraisäntäni kanssa. Mukanamme on jääsaha, lumilapio, hakkuri ja pari suojalevyä. Otsalamppujen valokeilat valaisevat työmaan.
Lapioimme ensin rannassa sijaitsevalta aitalta polun lammen rantaan, puisille portaille saakka. Jatkamme lapioimista ja puhdistamme lumesta sopivan kokoisen alueen.
Avannosta tulee suorakulmion muotoinen. Kairaamme neljä reikää, neljään eri kulmaan. Jää paukahtaa ja minua jännittää – jään alle muodostuu suuri railo, ja sen päälle alkaa nousta vettä. Edellisestä kairauskerrastani on vuosia, ja kairauksen ääni nostaa mieleeni lapsuusmuistoja mökiltä. Lapsena kairaamiselle ei tarvinnut syytä. Se oli hauskaa puuhaa ihan itsessään.
En ole koskaan aiemmin nähnyt jääsahaa. Se on oikeastaan aika kaunis työväline. Menee hetki, että opin sa-
Tässä muutama vinkki
telttasauna ja avanto
Kilpisjärventie 13, Muonio
Sauna on avoinna kaikille. Mukaan tarvitset omat puut, löylyämpärin ja kauhan. Saunaan mahtuu kerralla viisi henkilöä. Saunominen on omalla vastuulla. Huomioithan seuraavat asiat: putsaa lumet teltan katolta, polta kovalla vedolla isoja satseja puita, että saat aluksi lämmöt nousemaan, pidä paikat siistinä ja vie roskat mennessäsi, peitä avanto kannella, kun lähdet.
Arctic Sauna World
Jerisjärventie 9, Muonio
Maksullinen saunamaailma, jossa on useita saunoja ja avanto.
Lapland Hotels Pallas
Pallastunturintie 560
Maksullinen sauna, erilliset saunat miehille ja naisille. Ota oma pyyhe mukaan. Viikosta 8 lähtien on mahdollista käydä avannossa, joka on noin 100 metrin päässä hotellilta.
haamaan oikeassa kulmassa, jotta jää todella leikkautuu. Kun sahaan jäätä rannalla seisten, minua ei enää jännitä, kun seison jään päällä, jännittää. Mieleeni tulee kaverini sanat: jos avantoon putoaa, sieltä noustaan ylös. Kairaus ja sahaus ovat tehneet tehtävänsä. Kunnon polkaisu jäämöhkäleen päälle viimeistelee irrotuksen, ja jäälaatta mulskahtaa irti pärskäyttäen vettä ympäriinsä. Jäällä on paksuutta lähes 30 senttiä. Sen reuna kimaltaa läpikuultavana ja sen pinnassa näkyvät sahan jäljet. On aika siirtää lohkare. Toinen meistä heijaa jääpalaa jääsahan terällä, toinen auttaa lumilapiolla. Heijaus, heijaus ja jääkimpale ohjataan jään alle. Vesi pärskyy ympäriinsä. Ajattelen 50-luvulla maassamme tehtyä innovaatiota: jäänmurtajaa, jossa on kaksi potkuria perässä ja kaksi keulassa. Keulapotkurien vesivirta työnsi jäälaatat kiintojään alle. Nyt edessäni on avanto. Olen tehnyt jotain sellaista, mitä en ole koskaan ennen tehnyt. En kuitenkaan halua mennä pimeällä uimaan, vaikka minulla onkin otsalamppu.
Seuraavana aamuna pakkasta on vain kaksi astetta. Odotan päivän valkenemista, laitan uikkarit ylleni ja päälle riittävästi lämpimiä vaatteita. Heitän pyyhkeen harteilleni. Kävelen lammen rantaan ja otan suojalevyt pois sulan veden päältä. Astun aittaan, jossa on matoilla peitetyt penkit ja lattialla suojalevy. En voi enää perääntyä, koska olen itse halunnut tehdä avannon. Laskeudun veteen portaita pitkin. Kyykistyn, lasken toisen jalkani ensimmäiselle portaalle, otan tukea toisella kädelläni jään reunasta, käännän itseäni, jotta saan myös toisen jalkani askelmalle. Laskeudun askelman kerrallaan yhä syvemmälle veteen ja pidän kiinni jään reunoista. Kun vain pääni on enää pinnalla, lasken kymmeneen melko hitaasti. Varovasti hapuillen nousen pois vedestä ja kietoudun pyyhkeeseeni. Seuraavalla kerralla sitten vähän pidempään.
AVOINNA / OPEN 08–22 until 21.4.
Breakfast / Aamiainen 8–10
Lunch / Lounas 12–14
Dinner / Päivällinen 18–21
Saiho Bar & Lounge 15–22
Saiho à la carte 15–21
AVOINNA / OPEN 15–22 until 21.4
VARAA LIPUT BOOK TICKETS
AVOINNA / OPEN 08–22 until 29.3. Breakfast / Aamiainen 8–10 Lunch / Lounas 12–14 Dinner / Päivällinen 18–20
Pub Menu 15–21 Pub Sun - Thu 15–24 Pub Fri & Sat 15–01.30
hiihtokeskuksen pysäköintialueelta on vain noin kilometri Vaeltajan ristille, josta avautuvat upeat tunturimaisemat.
Olostunturi tunnetaan hiihtokeskuksena, jossa pääsee laduille ja laskettelurinteisiin. Entä jos haluaa nauttia Muonion maisemista kävellen tai pyöräillen? Tutustuimme Oloksen talvireitteihin ja haastattelimme Muonion kunnan reittivastaavaa Tero Kylä-Kailaa.
– Olokselta löytyy kuutisen kilometriä talvipolkuja, jotka ovat merkitty aurauskepeillä maastoon, Kylä-Kaila vastaa.
Kylä-Kaila ”tikutti” lumikenkäpolut testimielessä ja yllättyi, kun ihmiset löysivät tiensä heti reiteille. Lumikenkien sijaan ulkoilijat tosin suuntasivat reiteille tavallisilla kengillä. Tämän huomion jälkeen reittejä on hoidettu uudella lanalla, ja nyt pohja kestää myös pyöräilyn – jopa kapearenkaisella maastopyörällä.
– Levillä ja Ylläksellä toivotaan, että talvipoluilla ajetaan vain läskipyörillä, sillä leveät renkaat säästävät reittejä. Oloksen poluilla saa
kuitenkin kulkea niin jalan, lumikengillä kuin kapea- ja leveärenkaisilla pyörillä. Mitä enemmän käyttöä on, sitä kovemmaksi reitti muodostuu, Kylä-Kaila sanoo. Kylä-Kailan merkitsemille talvipoluille pääsee Hiihtokeskus Oloksen ylähissin alaasemalta.
– Lenkkejä on kaksi, Oloksen metsäinen talvipolku ja Oloksen mäkinen talvipolku. Pyörällä ylälenkki on vaativa, ja koska siellä liikutaan vähemmän, pohja on pehmeämpi. Alalenkki on helpompi ja polkupohja kovempi.
Latu, jossa saa kävellä ja pyöräillä
Käyttäjät ovat tykästyneet polkuihin ja Kylä-Kailan korviin on kantautunut runsaasti positiivista palautetta, vaikka reittejä on toistaiseksi kilometreissä mitattuna vähän.
– Toivon, että saisimme lisättyä talvipyöräilyä Muo-
niossa. Erityisen hienoa olisi, jos Pallaksen alueelle saataisiin talvipyöräilyyn soveltuva reittiverkosto.
Polkujen lisäksi Olokselta löytyy noin kahdeksan kilometrin mittainen Maisemareitti, joka on yhteiskäyttöreitti. Talvella Maisemareitille on ajettu latu, mutta sillä saa myös kävellä, lumikenkäillä ja pyöräillä. Yhteiskäyttöreitille lähdetään hiihtokoulurakennuksen kupeesta, eli alahissiltä.
– Lisäksi Oloksen eteläpuolelle on tekeillä pisto, joka poikkeaa Maisemareitiltä Olosvuoman laavulle. Reittiä ei ole vielä kokonaan merkitty, ja pohja on aika pehmeä. Tällä hetkellä se kestää ehkä jalankulkijaa, mutta upottaa pyöräilijää. Tarkoitus on saada se ylläpidettävään kuntoon jo tälle talvelle.
Talvipolut näkyvät vaihtelevasti reittikarttapalvelussa, eli osoitteessa www.infogis.fi/muonio. Kartta ei aina pysy reittihoidon vauhdissa, eikä talvipolkuja etsivän kan-
on
”Toivon, että saisimme lisättyä talvipyöräilyä Muoniossa. Erityisen hienoa olisi, jos Pallaksen alueelle saataisiin talvipyöräilyyn soveltuva reittiverkosto”, sanoo Tero Kylä-Kaila, joka kävi polkemassa Oloksella perheensä 9-vuotiaan kanssa.
Olos Fell is best known as a ski resort with cross-country trails and downhill slopes. But what if you’d rather explore the landscapes of Muonio on foot or by bike? We checked out Olos’s winter trails and spoke with Muonio’s trail coordinator, Tero Kylä-Kaila.
“Olos has about six kilometres of winter trails, marked with snow poles,” Kylä-Kaila explains.
Initially, Kylä-Kaila tested the snowshoe trails just as an experiment—but to his surprise, people immediately started using them. And instead of snowshoes, they simply walked the trails in regular shoes. After noticing this, the trails were groomed with a new snow compactor, making them sturdy enough for cycling— even with a narrow-tire mountain bike.
The winter trails marked by Kylä-Kaila start from the lower station of Olos’s upper ski lift.
“There are two loops: the Olos Forest Winter Trail and the Olos Hilly Winter Trail. The upper loop is more demanding for cyclists, and since it’s less traveled, the base is softer. The lower loop is easier, with a firmer surface.”
The trails have been a hit, and KyläKaila has received plenty of positive
feedback—even though their total length is still relatively short.
“I hope we can expand winter biking in Muonio. It would be fantastic to create a proper winter cycling network in the Pallas area.”
In addition to the trails, Olos has an eight-kilometre Scenic Route, a shareduse trail. In winter, it’s groomed for skiing, but walking, snowshoeing, and biking are also allowed. The trail starts near the ski school building, next to the lower ski lift.
“Plus, a new side trail is being developed south of Olos, branching off from the Scenic Route to the Olosvuoma leanto. The route isn’t fully marked yet, and the surface is still quite soft. Right now, it might hold up for walkers, but cyclists will likely sink into the snow. The goal is to have it properly maintained this winter.”
The winter trails are sometimes visible on the online route map at www.infogis. fi/muonio. However, the map doesn’t always update as fast as trail maintenance, so if you don’t see the paths online, don’t worry—there’s enough traffic to keep them in decent condition even after fresh snowfall.
nata huolestua, vaikka polut eivät näkyisikään nettikartassa. Kulkijoita on sen verran paljon, että polut pysyvät kohtuullisessa kunnossa lumisateidenkin jälkeen.
Rauhaa ja kauneutta
Hiihtokeskus Oloksen pihapiiri on rauhallinen ja parkkipaikka löytyy helposti, kun saavumme viettämään ulkoilupäivää. Hiihtokeskus ei ole tänään auki, eikä hiihtäjiäkään näy. Aurinkoisen päivän innoittamana päätämme suunnata reilun kilometrin päässä sijaitsevalle Vaeltajan ristille, josta avautuvat maisemat ovat suositun naapurinsa, Särkitunturin, veroiset. Opasteet ja reittikartta löytyvät ravintolan ja hiihtokoulun välistä. Vaeltajan ristille lähdetään alahissiltä ja lumikenkäilemme aluksi ladun reunassa, Maisemareittiä pitkin.
Reitti haarautuu noin puolen kilometrin jälkeen, mutta suuntaa ei tarvitse arpoa –Vaeltajan risti on erikseen merkitty opasteeseen. Latu vaihtuu tässä kohtaa moottorikelkkauraksi, joka on tamppautunut kovaksi edellisten päivien lumisateista huolimatta.
– Tuulivoimaloille on huoltoliikennettä, joka pitää reitin avoinna. Vähän samaan tapaan kuin Särkitunturilla on Metsähallituksen huoltoajoa, Kylä-Kaila kertoo.
Nousu on napakka, mutta nopeasti avautuvat maisemat palkitsevat puuskutuk-
sen. Samassa kuulemme iloista koiran haukuntaa, eikä aikaakaan, kun kohtaamme muoniolaisen Paula Siepin ja Utu-koiran.
Paikalliselle luonnossa liikkujalle Muonion reitit ja polut ovat tuttuakin tutumpia, ja usein lenkit suuntautuvat suosittujen matkailukohteiden ulkopuolelle. Oloksen alueen reiteistä Sieppi nimeää käymisen arvoiseksi juurikin huipulle vievän reitin. – Täältä näkee ympäristön. Läheinen laavupaikka eli Maisemakota on myös kokemisen arvoinen.
Siepin mukaan Oloksen talvireitit ovat mukavan rauhallisia, eikä ruuhkaa ole ollut.
– Juuri tuossa mietin, että turisteille pitäisi sanoa, että jos haluatte oikein kauniita ja oikein hiljaisia luontopolkuja, tulkaa Muonioon.
Jatkamme matkaa ylöspäin ja puurajan jälkeen Siepin sanat viimeistään lunastuvat: täältä todellakin näkee ympärillä avautuvan Muonion kauneuden – jyhkeän tunturijonon, jään ja lumen peittämät järvet sekä laajat metsäalueet.
Information channel on the maintenance status of Muonio Outdoor Trails:
www.infogis.fi/muonio/ www.discovermuonio.fi
@discovermuonio
@muonionreitit
Muonion matkailumarkkinointi ja matkailuneuvonta siirtyivät vuoden 2025 alusta Muonion kunnan hoidettaviksi. Lumettoman ajan matkailun edistäminen on kunnan yksi tärkeimmistä kehittämistavoitteista.
– Nyt kun olemme saaneet nämä ympärivuotiset lennot, toivon, että yrittäjät lähtevät rohkeasti kokeilemaan uusia tuotteita ja palveluja, kunnan kehittämispäällikkö Kaisa Kylä-Kaila sanoo.
Kylä-Kaila esittelee tutkimusta, jossa selvitettiin matkailijoiden odotuksia Lapin lumettoman ajan matkailulle. Kesämatkailijatkin tulevat Lappiin, jotta voivat kokea luontoelämyksiä puhtaassa erämaaluonnossa. Kesämatkailija on erilainen kuin talvimatkailija. ”multikohde-
PALLAS OLOS MUONIO
Juna-aikataulut: vr.fi
Bussiaikataulut: matkahuolto.fi
matkailija” matkustaa pitkiäkin välimatkoja, jotta voi tutustua samalla reissulla useisiin eri kohteisiin. – Meillä riittää luontoa ja maisemia. Rauhalliset vaelluskohteet ovat Muonion vahvuus. Meillä on Suomen suosituin kansallispuisto, KyläKaila kertoo. Muonion matkailu on ollut tähän asti vahvasti talvipainotteista, ja se on koostunut ryhmämatkalaisista. Suosittuja aktiviteetteja ovat moottorikelkka- ja huskysafarit. Kesäisin Muoniossa on muun muassa vaeltajia, kalastusmatkailijoita ja melojia. Lisäksi Muonionjoki on ainoa paikka alueella, jossa voi kokea koskenlaskun.
– ja tietenkin meillä on Pallas, suosittu omatoimivaelluskohde, KyläKaila jatkaa.
Tiedotuskanava Muonion reittien ylläpitotilanteesta:
www.infogis.fi/muonio/ www.discovermuonio.fi @discovermuonio
@muonionreitit
Pyörämatkailun suosion kasvun ansioista Discover Airlinesin lennoille Kittilään voi ottaa pyörän mukaan maksutta. Muoniossa on tällä hetkellä muutamia yrityksiä, jotka järjestävät opastettuja pyöräretkiä, mutta pyörävuokraamoja ei vielä ole.
– Muoniolle sopivan pyörämatkailun kehittäminen on yksi tavoitteemme, Kylä-Kaila linjaa. Kylä-Kaila ja markkinointi- ja hankekoordinaattori Timo Holopainen aloittivat ensi töikseen viime syksynä vierailut alueen yrityksissä. He kartoittavat tämänhetkistä tilannetta ja sitä, kuinka yrittäjät ovat jo valmistautuneet tulevaan kesään. Samalla he laativat pidempiaikaista suunnitelmaa matkailun kehittämiseksi.
Lataa Apps Storesta tai Google Playsta Muoniosovellus
Maksuttomassa sovelluksessa on ajankohtaisia tietoja alueen tapahtumista, palveluista ja uutisista.
Kittilään ympärivuotisia lentoja – matkailuyhteydet Muonioon kehittyvät
Discover Airlines aloittaa kesällä 2025 suorat lennot Frankfurtista Kittilään. Lisäksi Edelweiss Air lennättää matkustajia Zürichistä Kittilään 14.6.–30.9.2025. Finnair lentää ympärivuotisesti Helsingistä Kittilään, ja talvikaudella Lappiin voi lentää useasta Euroopan kaupungista. Ympärivuotiset lennot Kittilään ovat avaus koko Tunturi-Lapin kesämatkailun edistämiselle. Samalla ne ovat mahdollisuus Lapissa asuville, jotka voivat aiempaa helpommin lentää pohjoisesta suoraan Eurooppaan. Muonion kunnan kehittämispäällikkö Kaisa Kylä-Kaila uskoo, että ympärivuotiset lennot ovat vetovoimatekijä Muonion kunnalle.
– Suora lento Kittilästä on vaivaton tapa päästä täältä Keski-Eurooppaan ja Keski-Euroopasta tänne. Uusien yhteyksien ansiosta myös kansainväliset asukkaat voivat asettua tälle alueelle pysyvämmin. Tunturi-Lapin kuntien ja matkailukohteiden yhtenä yhteisenä pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää paikallisia liikenneyhteyksiä laajemminkin, jotta myös Rovaniemelle saapuvat matkailijat saataisiin helposti Tunturi-Lapin alueen kohteisiin.
– Tulijoita olisi varmasti, koska yhä useampi haluaa nähdä monia paikkoja samalla matkalla tai haluaa johonkin rauhallisempaan kohteeseen, Kylä-Kaila sanoo.
Kittilän lentoasemalta Muonioon
Kittilän lentoasemalta pääsee päivittäin usealla julkisen liikenteen vuorolla Muonioon, ja niiden aikataulut on sovitettu Finnairin kotimaan lentojen aikataulujen mukaan. Matka Kittilästä Muonioon kestää noin tunnin. Lentokentältä voi myös vuokrata auton. Se kannattaa tehdä riittävän ajoissa etukäteen erityisesti sesonkiaikoina.
Kolarin junaasemalta Muonioon Kolarissa sijaitsee Muonion lähin rautatieasema, ja sinne saapuu päivittäin junia eteläisemmästä Suomesta. Jatkoyhteydet asemalta on aikataulutettu juna-aikataulujen mukaan, ja bussimatka Muonioon kestää noin tunnin.
Tourism Marketing and Information Services now managed by the Municipality
As of early 2025, Muonio’s tourism marketing and visitor information services have come under municipal management. One of the key development goals for the municipality is to boost tourism outside the winter season.
“Now that we have secured year-round flights, I hope entrepreneurs will boldly experiment with new products and services,” says Kaisa Kylä-Kaila, Muonio’s Development Manager.
Kylä-Kaila highlights a study on visitors’ expectations for non-winter tourism in Lapland. Summer travelers also come to Lapland seeking nature experiences in pristine wilderness. However, summer tourists differ from their winter counterparts. The socalled “multi-destination traveler” is willing to cover long distances to explore several locations in one trip.
“We have an abundance of nature and scenic landscapes. Tranquil hiking destinations are Muonio’s strength, and we are home to Finland’s most popular national park,” Kylä-Kaila explains.
Until now, Muonio’s tourism has been heavily winter-focused, attracting mainly group travelers. Popular winter activities include snowmobile and husky safaris. In summer, the area draws hikers, fishing tourists, and paddlers. Additionally, the Muonio River is the only place in the region where visitors can experience whitewater rafting.
There are several public transport services daily from Kittilä Airport to Muonio, and their schedules are coordinated with Finnair’s domestic flight timetables. The journey from Kittilä to Muonio takes about an hour. You can also rent a car from the airport, which is advisable to arrange well in advance, especially during peak seasons..
Kolari hosts the nearest railway station to Muonio, and trains arrive there daily from southern Finland. Connections from the station are scheduled according to train timetables, and the bus journey to Muonio takes about an hour.
Train timetables: vr.fi
Bus timetables: matkahuolto.fi
www.kaisankampaamomuonio.fi
Pirkantie 37, Muonio +358 44 248 8908 Kampaamo- ja parturipalvelut Muoniossa, myös ompelupalvelut onnistuvat.
Discover Airlines will start direct flights from Frankfurt to Kittilä in the summer of 2025. Additionally, Edelweiss Air will fly passengers from Zurich to Kittilä from 14th June to 30th September 2025. Finnair operates year-round flights from Helsinki to Kittilä, and during the winter season, Lapland can be reached from several European cities.
Year-round flights to Kittilä are an initiative to promote summer tourism in the Fell Lapland region. At the same time, they offer an opportunity for Lapland residents, who can now more easily fly directly from the north to Europe.
Kaisa Kylä-Kaila, the development manager of the municipality of Muonio, believes that year-round flights are an attraction for the municipality of Muonio.
“A direct flight from Kittilä is an effortless way to travel from here to Central Europe and from Central Europe to here. Thanks to the new connections, international residents can also settle in this area more permanently.”
One of the long-term goals shared by the municipalities and tourist destinations of Fell Lapland is to develop local transport connections more broadly, so that tourists arriving in Rovaniemi can also easily reach the destinations in the Fell Lapland area.
“There would certainly be visitors, as more and more people want to see many places on the same trip or wish to visit a more peaceful destination,” says Kylä-Kaila.
Lankoja ja lahjatavaroita Muonion keskustassa.
Tunturi-Lapin Kiinteistövälistys Oy LKV
Paikallinen kiinteistönvälittäjä Länsi-Lapissa, lähellä sinua!
Kiinteistöt • Huoneistot • Metsätilat • Tontit Myynti • Arviokirjat
Ota yhteyttä: Juha Karakko, Kiinteistönvälittäjä LKV Puh. 0400 210 063 • info@yllaslkv.fi
Saumaton sadevesikouru, pyöreä ja kantikas sekä kattoturvatuotteet asennettuina. +358 400 690 265 petri@hyoky.fi
www.yllasexperiences.com +358 407 270 594 / info@yllasexperiences.com Opastettuja elämyksiä ja seikkailuja ryhmille, perheille ja yrityksille
Oona Kuru inhosi hiihtoa, mutta aviomies Tero Kuru teki sinnikkään kymmenvuotisen käännytystyön. Nuoruutensa veljensä ja äitinsä kanssa samoilla välineillä hiihtänyt Oona lupautui lopulta lähtemään hiihtolenkille puolisonsa kanssa. Tero oli luvannut hänelle parhaat mahdolliset välineet, kunnon suksivoitelun sekä neuvot ja opit. Vähitellen Oonan hiihtokammo alkoi muuttua rakkaudeksi lajiin.
– Tero on sinnikkäästi luonut koko perheelle mahdollisuuksia harrastaa. Kaikki mitä tehdään, on tehtävä hyvillä välineillä, koska muuten hommasta ei tule mitään ja fiilis menee, Oona sanoo.
Tyttäret Iina ja Inka kasvoivat samanlaisen välinehuolenpidon äärellä.
– Isä on vanha kilpaurheilija ja urheilufanaatikko, joten suksia alkoi olla vähän joka kelille, Iina nauraa.
Perheen yhteinen vitsi oli pitkään, että kyllähän tällä varustemäärällä jo pyörittäisi välinevuokraamoa. Huulenheitto muuttui todeksi, kun koronapandemia-aika alkoi. Kotimaan matkailu oli yhtäkkiä pop ja kansallispuistobuumi alkoi.
– Silloin ajattelimme, että voisimme kokeilla tätä oikeasti, ja laitoimme vuokraukseen ne välineet, mitä meillä oli, Oona kertoo.
Palvelu ajanvarauksella
Korona-aikana aloitettu toiminta pakotti tekemään asiat uudella tavalla, ja siitä muodostui Lapland Outdoorin valttikortti. He palvelevat asiakasta omassa pihapiirissä ajanvarauksella.
– Meille tulee kerrallaan yksi asiakas tai seurue, ja voimme palvella asiakasta vaikkapa myöhään sunnuntai-iltana, Oona sanoo.
Kurut ovat alusta lähtien rakentaneet Lapland Outdoorin toiminnan siten, ettei toiminta häiritse päivätöitä.
– Tämä tulee kaiken muun ohessa, Oona toteaa. Kurujen valttina ovat vahva paikallisten alueiden, kohteiden ja sääolosuhteiden tunteminen. Tietotaito on karttunut vuosien myötä omien ulkoiluharrastusten kautta.
– Vapaalasku ja hiihtovaellukset ovat lempipuuhaani. Arjessa hiihtäminen pertsalla tai luistellen on kivaa. Lumikenkäilemään en lähde, jos on muita vaihtoehtoja, koska niillä ei voi laskea alas, Iina nauraa.
Jos ensikertalainen tulee yksin vuokraamaan randosuksia vapaalaskuun Pallakselle, Oona ja Iina kertovat hänelle suoraan, että kannattaa mennä ensin kurssille tai tulla vuokraamaan kalustoa sitten, kun mukaan on lähdössä kokeneempi kaveri. Jos taas asiakas haluaa kokeilla jotain itselleen uutta välinettä, Kurut mielellään suosittelevat paikkoja, joissa kokeilu onnistuu hyvin ja turvallisesti.
Välineet keliolosuhteiden mukaan
Välineiden vuokraaminen mahdollistaa paitsi matalan kynnyksen lajikokeilut myös ekologisuuden: ihmisten kaapit eivät täyty ehkä kerran vuodessa käytettävistä varusteista.
– Jos asiakas tarvitsee vaikkapa rinkkaa tai ahkiota kerran vuodessa, miksi ostaa sellainen, säilyttää sitä varastossa ja kuljettaa sitten pitkiä matkoja, kun sen voi vuokrata, Iina toteaa.
Vuokravälineillä voidaan myös huomioida sen hetkinen sääolosuhde ja kohde paremmin.
– Jos asiakas haluaa lähteä hiihtovaellukselle Hetta–Pallakselle, voimme katsoa edellisenä päivänä keliolosuhteen ja valita välineet sen mu-
kaan. Jos pakkasta on 20 astetta, valitaan isompi mono, johon mahtuu sisälle villasukkia. Jos taas on plusasteita, napakampi jalkine riittää, Oona sanoo.
Ulkoileva perhe rakastaa Kilpisjärven aluetta, ja siksi heillä on myös siellä vuokraustoimintaa. Lapland Outdoorilla ei ole Kilpisjärvellä asiakastiloja, vaan välineet viedään asiakkaan luo.
– Jos asiakas on lähdössä maastoon lauantaina, viemme kamppeet sovitettaviksi hänelle perjantai-iltana, ja samalla näytämme, miten ne toimivat, Oona kertoo.
Talvi sesonkia, kesä kehittyy
Lapland Outdoor on keskittynyt suksilajeihin ja kaikkein eniten vuokrataan tunturisuksia päiväretkille ja hiihtovaellusvälineitä pidemmille reissuille.
– Tunturisukset on ihan ehdotonta eliittiä. Päätimme, että hankimme vuokraukseen sellaista välineistöä, jota voi hyödyntää näissä meidän upeissa maastoissamme, Oona sanoo.
Vuokraustoiminta pyörii kuitenkin myös kesällä. Silloin Lapland Outdoor vuokraa kanootteja, kajakkeja ja SUP-lautoja. Lisäksi heillä on asiakkaille tarjolla vaellustarvikkeita ja matkailuauto.
– Vaelluskamat ovat helppoja, kun niitä ei tarvitse sovittaa, kuten monoja. Jos asiakas kertoo, että on menossa Hetta–Pallakselle, voimme helposti viedä varusteet läheiselle bussipysäkille, Oona kertoo.
Lapland Outdoor testasi aiemmin polkupyörien vuokrausta, mutta se ei toiminut. Pyörälaukut asiakas kuitenkin saa vuokrattua Lapland Outdoorin kautta.
Oona ja Iina näkevät toiminnan edelleen innostavana harrastuksena, ja tietävät myös, mitä he eivät halua.
– Siihen me emme tule menemään, että meillä on toimipaikka, jossa on aukioloajat, Oona nauraa.
Oonan ja Iinan TOP 3
Harrinivan lenkki ja perinteisen sukset karvapohjilla
Oona: Tällä ladulla voi hiihtää matalalla sykkeellä rauhallisesti. Se on meditatiivista.
Iina: Hyvä arkiliikuntakohde, kun haluan hiihtää pitkän lenkin. Toinen aloittelijaystävällinen latu on Muonionjärven jäällä, kun latu avataan.
Sammaltunturi ja tunturisukset
Oona: Sammaltunturin kierros. Sen voi aloittaa esimerkiksi Lommoltunturin parkkipaikalta. Kannattaa ottaa eväät mukaan ja käydä syömässä ne Mustavaaran kodalla.
Vapaalaskua randosuksilla
Pallastunturilla
Iina: TOP 3:n järjestys riippuu päivästä. Aurinkoisena päivänä Pallas on ykkönen. Lauhalla säällä hiihdän pertsaa Harrinivassa ja siinä välimaastosäässä menen tunturisuksilla.
Oona Kuru hated skiing, but her husband Tero undertook a persistent ten-year mission to convert her. Having skied in her youth with her brother and mother using the same equipment, Oona eventually agreed to go on a skiing trip with her spouse. Tero had promised her the best possible equipment, proper ski waxing, and advice and guidance. Gradually, Oona’s fear of skiing began to turn into a love for the sport.
“Tero has persistently created opportunities for the whole family to engage in the hobby. Everything we do must be done with good equipment because otherwise, it won’t work, and the mood will be ruined”, Oona says.
Daughters Iina and Inka grew up with the same attention to equipment care.
“Dad is an old competitive athlete and sports fanatic, so we had skis for every weather”, Iina laughs.
The family’s longstanding joke was that with this amount of equipment, they could run an equipment rental service. The jest became reality when the pandemic began. Domestic travel suddenly became popular, and the national park boom started.
“That’s when we thought we could try this for real and put the equipment we had up for rent”, Oona explains.
The business started during the pandemic forced them to do things differently, and it became Lapland Outdoor’s trump card. The company serves customers in their own yard by appointment. The Kurus’ strengths are their strong knowledge of local areas, destinations,
and weather conditions. The expertise has been accumulated over the years through their own outdoor hobbies.
“Freeriding and ski touring are my favourite activities. In everyday life, skiing on classic or skate skis is fun. I won’t go snowshoeing if there are other options because you can’t ski downhill with them”, Iina laughs.
If a first-timer comes alone to rent touring skis for freeriding at Pallas, Oona and Iina tell them directly that it’s better to take a course first or rent equipment when accompanied by a more experienced friend. If a customer wants to try something new, the Kurus are happy to recommend places where the trial can be done well and safely.
The outdoor-loving family loves the Kilpisjärvi area, and therefore they also have rental operations there in addition to Muonio. Lapland Outdoor does not have customer facilities in Kilpisjärvi, but the equipment is delivered to the customer.
- If a customer is heading into the wilderness on Saturday, we take the gear to be fitted for them on Friday evening and show how they work, Oona explains.
Lapland Outdoor focuses on skiing disciplines, and the most rented items are mountain skis for day trips and ski touring equipment for longer journeys. However, the rental operation also runs in summer. Then, Lapland Outdoor rents canoes, kayaks, and SUP boards. Additionally, they offer hiking equipment and a campervan for customers.
Hiihtokoulu Pallaksen Pöllöjen ja Lapland Hotels Pallaksen vuonna 1965 alkanut yhteistyö päättyi joulukuun alussa. Pallaksen Pöllöt tunnetaan muun muassa tunturiopastusta, vapaalaskuretkiä, lumiturvallisuuskursseja sekä erilaisia tapahtumia aktiivisesti järjestävänä, pitkät perinteet omaavana hiihtokouluna. Pallaksen Pöllöille yhteistyön loppuminen juuri talvisesongin kynnyksellä tuli yllätyksenä. Pöllöt kuitenkin sukivat pöllämystyneet sulkansa vauhdilla kuosiin ja lennähtävät huhtikuussa kokeilemaan uutta kotipesää Jeris Lakeside Resortille, joka on osa Harriniva Hotels & Safaris -konsernia.
– Heti, kun tilanne oli tiedossa, tavoitteenamme oli ajatella Pallasta kokonaisalueena, kohteena, jossa teemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Olimme täysin uudessa tilanteessa, ja avasimme keskusteluyhteyden Harrinivaan pohtiaksemme olisiko meillä yhteisiä tavoitteita alueen kehittämisen näkökulmasta, Pallaksen Pöllöjen hiihtokoulun johtaja Juuso Holstein kertoo.
Harriniva ja Pallaksen Pöllöt toimivat kumpikin täysin itsenäisesti omilla tonteillaan.
– Me emme paketoi Pöllöjen tuotteita meidän tuotteidemme sisälle eivätkä Pöllöt paketoi meidän tuotteita omiinsa. Tässä on kyse enemmänkin laajennuksesta ja mahdollisuudesta, osakas Antti Pietikäinen Harrinivasta kuvailee.
Tänä keväänä Pöllöjen kevätkausi alkaa poikkeuksellisen myöhään, 23. maaliskuuta.
– Tämä on pilotointikevät, suunnitteluaikaa. Selvitämme, miten tulevien vuosien yhteistyömalli saataisiin viilattua toimivaksi. Samalla pyrimme pitämään elossa Pöllö-henkeä ja ylläpitämään hiihtokulttuuria, Holstein sanoo.
Pöllöjen kevätsesonki käynnistyy lumiturvallisuuskursseilla ja ohjelmantäyteisillä Pöllö-viikonlopuilla.
– Retkille voi osallistua kuka tahansa, oli hotellin asiakas tai ei, ja retken voi varata ennakkoon tai hypätä viime hetkellä matkaan, Holstein kertoo. Harrinivalla on omatkin retkensä, mutta ne ovat hyvin erityyppisiä kuin Pöllöillä.
– Meillä on esimerkiksi keskieurooppalaisille vieraille suunnattu Ski like a Finn -murtsikkaretki, Harrinivan myynti- ja markkinointipäällikkö Oona Kuru kertoo.
– Asiakkaillemme, jotka ovat pääsääntöisesti ulkomaalaisia, on riittänyt
lyhyt opetus ja kevyt pertsalenkki, hän lisää.
Harriniva mielletäänkin herkästi juuri ulkomaalaisten asiakkaiden kohteena, ja sitä ennakkoluuloa Harrinivan väki haluaa Pöllöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä murtaa.
– Jeriksellä on itse asiassa pitkä historia juuri hiihtohotellina, mutta meidän aikanamme ei ole tehty paljon järjestettyjä hiihtoretkiä, Pietikäinen sanoo.
Kun kansainvälisten asiakkaiden virta kevään mittaan hiljenee, tilaa olisi myös kotimaisille tunturimaisemien kuluttajille, niin retkillä, hotelleissa kuin ravintoloissa.
– Avaamme niin sanotusti ovia ihan tietoisesti muillekin kuin meidän majoittujillemme. Moni ei esimerkiksi tiedä, että Harrinivan hotelleihin ja
mutta ei ammattitaitoisia tunturioppaita.
Yhteistyöllä pedataan myös vahvempaa jalansijaa ympärivuotisuuden saralla.
– Pöllöillä on haluja laajentaa toimintaa myös sulan maan kauteen, Holstein paljastaa.
– Alamme hakea lisää oppaita, jotta voimme kasvaa sesonkien pidentyessä. Haemme esimerkiksi sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät vetämään fillaripuolen juttuja. Kesälle on suunnitteilla patikointiretkiä ja loppukesään tai ruskalle gravel-tapahtuma – tunturielämää maisemien ja urheilullisuuden kautta.
Uuden yhteistyökuvion myötä molemmat osapuolet ovat siis monellakin tapaa uuden äärellä.
– Mekään emme ehkä osaa arvioida,
Antti Pietikäinen ja Oona Kuru toivovat, että suomalaiset matkailijat ja myös paikalliset huomaisivat, että esimerkiksi ravintola- ja saunapalvelut ovat käytettävissä, vaikka ei majoittuisi Harrinivan hotelleissa. Esimerkiksi uusi jääravintola on kokemisen arvoinen elämys. Seinän lumiveistokset ovat Paula Siepin käsialaa ja jäärakentaminen Pekka Jussilan taidonnäyte.
uuteen jääravintolaan voi tulla syömään ilman, että majoittuu meillä. Arctic Sauna World jo tunnetaan jonkin verran, mutta kaikki eivät ole edes hoksanneet, että siinä saunamaailman vieressä on Jeris Lakeside Resort, josta löytyvät hotelli- ja ravintolatoiminnot. Torassiepissä meillä on ihana kohde, josta menee latu aivan vierestä ja se toimii myös latukahvilana, Kuru kertoo.
Pietikäinen ja Kuru toivovat, että Pöllöjen myötä kotimaiset asiakkaat kiinnostuisivat Harriniva Hotels & Safariksen palveluista.
– Pöllöjen retket täydentävät äärettömän hyvin palveluvalikoimaamme. Meillä on omasta takaa safarioppaita,
mille kaikelle on tarvetta ja kysyntää, toivottavasti asiakaskunta osaa itse kertoa sen meille, Kuru toivoo. Holstein kuitenkin uskoo, että Pöllöjen toiminnan suosio jatkuu ja ehkä myös kasvaa.
– On minulla ollut heti alkuhetkistä sellainen kutina vatsanpohjassa, että nyt meillä on tosi paljon mahdollisuuksia luoda jotain sellaista, mitä ei ole ollut aiemmin mahdollista tehdä. Aikaikkuna on toki haastanut, kun on pitänyt rakentaa uutta niin vauhdilla. Ei ole ehtinyt nauttimaan luomisen vimmasta joka hetki. Luotamme Pöllöissä kuitenkin siihen, että se mikä on ollut aikaisemminkin suosion tae, se vahvistuu ja kasvaa.
Teksti I Hanna-Mari Lahtinen
Muonio vaikeni, mutta vain hetkeksi. Suosittu seikkailureality palaa tuttuihin maisemiin ohjelman toisella kaudella. Miksi Muonio valikoitui toistamiseen kilpailun temmellyskentäksi, entä mitä pohjoisen luonto antoi kilpailijalle?
– Suuren seikkailun ensimmäinen kausi Muoniossa oli suuri menestys ja kaikki sujui todella hyvin, tuotantoyhtiö Fremantlen vastaava tuottaja Pauliina Moisander kertoo.
Moisander toimi ensimmäisellä kaudella Suuren seikkailun vastaavana tuottajana, ja on seurannut läheltä myös toisen kauden tuotantovaiheita. Ensimmäistä kautta varten tehtiin kattava selvitystyö, kun sopivaa kuvauspaikkaa etsittiin.
– Tuotannon tuominen etelästä pohjoiseen vaatii tarkan harkinnan paikan suhteen. Ensimmäisen kauden ansiosta meillä oli Muoniossa valmiina hyvät paikalliset kontaktit ja kuvauspaikat. Muonio ja sen luonto pystyvät näyttämään itsestään aina uusia puolia. Asiaa joka ei ole rikki, ei kannata korjata, Moisander kiteyttää, ja lisää:
– Meillä oli lisäksi oikein ihanat tunnelmat Muonion kunnan puolelta, ja he toivottivat meidät lämpimästi tervetulleiksi takaisin.
Kilpailuun osallistunut näyttelijä Irina Isberg palasi niin ikään Muonion maisemiin, joskin edellisestä visiitistä ehti vierähtää useampi vuosikymmen.
– Olin yksitoistavuotias, kun olimme äitini kanssa seurakunnan järjestämällä retkellä, jonka pohjoisin piste oli Kilpisjärvi, kävimme samalla reissulla myös Pallastuntureilla. Tosin ne taisivat olla silloin vielä Kittilää, Isberg muistelee.
Lapin pääkaupunki Rovaniemi on taas Isbergille tutumpi – hän on näytellyt kahtena kesänä Rovaniemen kesäteatterissa. Isbergiä on kosiskeltu vuosien saatossa useisiin realityohjelmiin, mutta ne eivät ole tuntuneet omilta.
– Suuri seikkailu oli ensimmäinen formaatti, joka kiinnosti minua. Luonto on minulle tärkeä ja pohjoinen Suomi viehättää minua suuresti. Rovaniemen kesien jälkeen minulle jäi palo tutustua pohjoiseen vielä paremmin, ja nimenomaan kaupungin ulkopuolella.
Luontoon ei jätetä kuin jalanjälkiä
Lapissa kuvattavan televisiotuotannon erityispiirteisiin kuuluvat vaihtelevat sääolosuhteet ja hyvä ennakkosuunnittelu. Kilpailijat liikkuvat laajalla alueella, ja suhteet maanomistajiin ja Metsähallitukseen pitää olla kunnossa.
– Meidän pitää tietää missä liikumme, olemmeko Metsähallituksen mailla, kansallispuistossa tai yksityisen maanomistajan alueella, Moisander kertoo. Suuressa seikkailussa on huomioitu ekologinen ja eettinen tuotantotapa, joka oli myös yksi syy palata tutuille kuvauspaikoille.
– Olisi ollut typerää rakentaa lavasteet ja todeta huvin vuoksi, että kiitos ja hyvästi.
Säilytimme lavasteet ja muun rekvisiitan edelliseltä kaudelta ja käytimme niitä uudelleen, Moisander kertoo.
Tunturi-Lapin nopeasti muuttuvat säät tulivat tuotantoryhmälle tutuksi ensimmäisellä kaudella –syyskuussa 2023 kuvatussa finaalissa satoi lunta. Viime syksynä tuotanto otti tietoisen riskin, ja kuvaukset alkoivat myöhemmin kuin edellisenä syksynä. Sää yllätti kuitenkin positiivisesti, sadepäiviä oli vähemmän ja kylmyys tuli vasta aivan kuvausten loppupuolella.
– Vesisade ja kosteus ovat haastavia tekniikalle, kun kuvataan pitkiä päiviä ulkona, Moisander huomauttaa.
Ydintiimi vietti Muoniossa yhteensä kuusi viikkoa, ja kaiken kaikkiaan työryhmään kuului yli viisikymmentä henkilöä. Alussa työryhmä oli suurimmillaan, kun paikalla olivat vielä kaikki kilpailijat. Ryhmään kuului myös paikallisia tekijöitä, ja lähialueen palveluita käytettiin muun muassa majoituksen, cateringin ja päivittäistavarakauppojen muodossa.
Enemmän leirielämää
Kilpailijan näkökulmasta tuotantoa taaksepäin katsova
Muonion kunta on toistamiseen Suuren seikkailun yhteistyökumppani
Kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäen mukaan ohjelman konsepti on hyvä ja kuntabrändiin sopiva, ja siksi kunta on mukana myös ohjelman toisella kaudella.
– Koimme, että Muoniossa riittää hienoja maisemia ja lokaatioita, jotka sopivat formaattiin. Olimme todella tyytyväisiä ensimmäiseen kauteen, ja nyt on kiva vahvistaa tätä näkyvyyttä toisella kaudella.
Mikä merkitys Suurella seikkailulla on ollut kunnalle? – Olemme saaneet todella hyvää palautetta sekä kuntalaisilta että vierailta. Meillä on aika rajatut resurssit, mitä voimme käyttää kuntabrändiin ja markkinointityöhön. Koemme, että matkailu ja asukasnäkökulmasta ohjelmalla on ollut äärimmäisen iso merkitys.
Irina Isberg muistelee lämmöllä etenkin leirielämää. – Sen helppous ja luontevuus yllätti. Sopeutuminen vallitseviin olosuhteisiin tapahtui helpommin kuin olin kuvitellut. Jäinkin kaipaamaan eniten yksinkertaisia asioita ja hetkiä – tulien tekemistä, nokipannukahveja, lammessa peseytymistä.
Isberg nautti Muonion maisemista, ja kiittelee sarjan taitavaa kuvausta, joka tuo sykähdyttävällä tavalla Tunturi-Lapin kotikatsomoihin.
– Mielestäni luonnon kauneus ja näyttävyys oli saatu hienosti mukaan ohjelman ensimmäisellä kaudella. Silti se jylhyys vaikutti, kun sain kokea sen kaiken paikan päällä, Isberg kuvailee.
Suuri seikkailu ei ole kuitenkaan pelkkää maisemien ihailua ja leirinuotiolla istumista. Kilpailua käydään luonnossa – jängillä, tuntureilla, rakkakivikossa.
– Tietyt ”vaaran elementit” piti huomioida kilpailun tuoksinassa. Juoksua vaativissa tilanteissa emme olleet millään rakennetulla alueella, vaan piti katsoa, että mihin astuu, Isberg kertoo.
Isbergille jäi seikkailusta kotiin vietäväksi innostus luonnossa liikkumiseen. Ulkona vietetty aika antoi myös rohkeutta omasta pärjäämisestä haastavissakin olosuhteissa.
– Olin alkutalvesta Saariselällä, ja siellä tuli heti halu lähteä rämpimään metsään. Nuotiopaikan nähdessäni tuli ensimmäisenä mieleen, että kaivetaanpa tulukset esiin ja laitetaan tulet.
Suuri seikkailu starttaa Nelosella keväällä 2025, ja Moisander lupailee kiinnostavaa kakkoskautta.
– Kausi on vielä parempi kuin viime vuonna! Leirielämää nähdään enemmän ja joukkuekilpailuilla on suuremmat panokset, mikä tarkoittaa lisää haastavia kilpailuja ja jännittäviä juonenkäänteitä.
Kunnanjohtaja toivoo, että Suuressa seikkailussa näkyvät hienot maisemat ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet sytyttävät kipinän Muoniota kohtaan niin matkailijoiden kuin uusien asukkaidenkin keskuudessa.
Näyttelijä Irina Isberg osallistui seikkailuun kilpailijana, ja kertoo, että ohjelman tekeminen innosti häntä liikkumaan enemmän luonnossa. Kuva: Marko Oikarinen/Nelonen Media
- The first season of The Great Adventure in Muonio was a great success and everything went really well, says Pauliina Moisander, the executive producer at Fremantle.
Moisander was the executive producer of the first season of The Great Adventure (Suuri seikkailu) and has closely followed the production phases of the second season.
Actress Irina Isberg, who participated in the competition, also returned to the landscapes of Muonio, although several decades had passed since her previous visit.
- I was eleven years old when my mother and I went on a trip organized by the church, with Kilpisjärvi as the northernmost point, and we also visited the Pallas Fells on the same trip, Isberg recalls.
The Great Adventure was the first format that interested Isberg.
- Nature is important to me, and northern Finland appeals to me greatly.
The special features of a television production filmed in Lapland include varying weather conditions and good preliminary planning. The rapidly changing weather conditions of the Fell Lapland became familiar to the production team during the first season – it snowed during the final filmed in September 2023.
The Great Adventure will premiere on Nelonen in spring 2025, and Moisander promises an exciting second season.
- The season is even better than last year! Camp life will be seen more, and the stakes are higher in team competitions, which means more challenging competitions and exciting plot twists.
Syksyllä 2024 Pelkosenniemellä Karhunjuomalammen päivätuvassa räjähti retkikeitin. Onnettomuus sai Metsähallituksen tarkistamaan tupaetikettiään retkikeittimien käytön ja tuhkien käsittelyn ohjeiden osalta. Päivitettyjen ohjeiden myötä retkikeittimen käyttö ei ole enää sallittua tuvissa paloturvallisuussyistä. Metsähallitus myös muistuttaa, että keitinten kanssa saa olla tarkkana ulkonakin. – Oman retkikeittimen käyttöohjeeseen kannattaa tutustua hyvissä ajoin ennen retkeä, jotta osaa käyttää keitintä maastossa. Perehdy siihen, miten keitin toimii oikein ja millaista kaasua tai polttoainetta siinä käytetään. Keittimet eivät ole täysin huoltovapaita. Varsinkin ennen pidempää retkeä kannattaa tarkastaa laitteen toimintakunto. Talvella veden keittäminen tai ruoan valmistaminen retkikeittimellä vie huomattavasti enemmän aikaa kuin kesällä. Lyhyille retkille voi ottaa mukaan kuumaa vettä termospullossa ja eväät pakattuna niin, etteivät ne jäädy pakkasessa, Metsähal-
lituksen Luontopalvelujen virkistyskäytön erityisasiantuntija Erkki Ollila suosittelee.
Vinkkejä autiotupien
käyttöön
Taukopaikkojen halkovajoihin tai sisälle tupiin varattu kuivakin polttopuu erityisesti tunturialueilla voi kostua talven vaihtelevissa olosuhteissa eivätkä halot syty helposti kamiinan pesässä tai taukopaikalla. Ota tarvittaessa mukaan sytykkeitä tai vuole kiehisiä tulen syttymisen varmistamiseksi. Talven kylmyydessä tupien seinät ja rakenteet keräävät kosteutta ja lämmityksessä on oltava maltillinen. Tupa ei lämpiä talvella hetkessä. Tutustu kamiinan toimintaan ja sen ominaisuuksiin ennen tulen sytyttämistä. Lataa kamiinaan kerrallaan kohtuullinen määrä polttopuuta.
Retkeillessä kostuneita tai sateessa kastuneita vaatteita tai varusteita ei saa kuivattaa suoraan kamiinan päällä tai liian lähellä sitä. Vaatteet voivat pudota kamiinan päälle ja sytyttää
tulipalon.
Polta kynttilää aina palamattomalla ja tasaisella alustalla, ja sammuta kynttilä ennen nukkumaanmenoa.
Jos aiot yöpyä tuvassa, ota retkelle mukaan oma yhdeksän voltin paristo palovaroitinta varten.
Autiotupia ei saa käyttää yritystoiminnan yöpymispaikkana.
Tuhka on turvallisuusuhka
Tupaturvallisuuteen liittyy myös puun poltosta syntyvän tuhkan käsittely. Metsähallituksen tupia huoltavat oma henkilöstö ja huoltoyrittäjät, jotka tyhjentävät kamiinoiden pesistä tuhkat huoltokäynneillään. Älä siis tyhjennä tuhkaa pesästä, ellei se ole aivan välttämätöntä. Tuhkaa saa käsitellä vain jäähtyneenä, ja se tyhjennetään asianmukaiseen astiaan, kuten metalliseen sankoon, ja viedään ulos tuvasta sille tarkoitettuun paikkaan. Tuhka voi kyteä jopa viikon ja leimahtaa tuleen äkkiarvaamatta.
Suurkuvatulostus & julisteet
Opasteet, taulut & kyltit
Banderollit
Tarrat, teipit & ikkunakalvot
Roll-upit & messutuotteet
Esitteet & kortit
Pieni täydenpalvelun tulostus- ja painopaja. Sinulle tehtynä!
Kaikki vaalien markkinointimateriaali paikallisesta painostasi!
Vaalihinnaston, määrät, ideat ym.: www.tunturilapinpaino.fi/vaalit
Julisteet, rakennuspiirustukset
Vihkot, lehdet, tarrat & etiketit
Tekstiilipaino
Suunnittelu, teippaus & asennus
Mukit ja muut kuvatuotteet!
Nyt saat paikallisesti sublimaatiopainettuna mukeja, termareita, palapelejä, tyynyliinoja, T-paitoja ja muita kuvatuotteeita!
www.tunturilapinpaino.fi
Tunturi-Lapin Paino, Peak Print Oy Jani Modig, yrittäjä. Myynti, tuotanto ja asennus p. 040 159 4226 | jani@tunturilapinpaino.fi
NYT KITTILÄSSÄ, Valtatie 26, luonasi tarvittaessa!
Katso myös vaihtolaitevalikoima www.konemuonio.fi
Monipuolinen valikoima KELKKAVARUSTEITA!
MYYNTI: +358 (0)40 580 7150 konemuonio@konemuonio.fi
HUOLTO: +358 (0)44 738 0039 huolto@konemuonio.fi
www konemuonio.fi
Savusta uutiset ja ajanviete matkailijalle ja paikalliselle.
T O IMI T U S
Päätoimittaja
SATU RENKO 050 301 7181 satu.renko@luovamedia.com
Taitto & mainokset
PIRITTA RISTIMELLA Hiutale Design ilmoitukset@savulehti.com
Toimituksen avustaja
KIMMO KAULANEN 050 410 7763
Tämän lehden toimittajat
HANNA-MARI LAHTINEN
TIINA PUPUTTI
ANETTE LUMME
asiakaspalvelu@luovamedia.com ti –to 9–16 040 350 3113
ILMOITUKSET ilmoitukset@savulehti.com 050 301 7181
Aineistot 7 vuorokautta ennen ilmestymispäivää
Vastuumme ilmoituksissa mahdollisesti esiintyvistä virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan
JULKAISIJA
Luova Media Oy Tunturintie 16 A 2 95970 Äkäslompolo
ISSN 0788-2688 Kaleva Group, Oulu
Mitä sinä haluaisit lukea seuraavasta Savusta? Onko mielessäsi loistava juttuaihe – pieni tai iso? Kerro meille! satu.renko@luovamedia.com
Haluatko näkyä seuraavassa printissä tai verkos sa? Varaa paikkasi ilmoitukset@savulehti.com / 050 301 7181
Verkkosivut ja näköislehti maksutta: www.savulehti.com www.arcticlaplandtimes.com