Savonian Sanomat 2/2022

Pääkirjoitus

JUHLAA JA ARKEA

Savonia-ammattikorkeakoulu on viettänyt 30-juhlavuottaan monin eri tavoin. Olemme tuoneet esille Savonian osaamista ja vaikuttavuutta. Teemoina ovat olleet ilmastoturvallisuus ja aluevaikuttavuus.

1990-luvun alussa luodussa ammattikorkeakoulu-uudistuksessa synnytettiin Suomeen käytännönläheinen korkeakoulutus, joka on vertailukelpoinen eurooppalaisten koulutusrakenteiden kanssa. Nähtiin, että työelämässä tarvitaan vahvaa teoreettista osaamista käytännön taitojen rinnalla. Savonia ei ole unohtanut uudistuksen lähtökohtia.

Savonia tunnistetaan niin tutkintokoulutuksesta kuin myös työssä olevien osaajien kouluttajana. Aluekehittämistehtävä sisältää myös tutkimus- ja innovaatiotoiminnan, jolla tuetaan yritysten uudistumista, kasvua ja kansainvälisyyttä.

Soveltavalle ja nopeasti tuloksia tuottavalle tutkimus- tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnalle on tarve. Tällä hetkellä vihreä siirtymä ja digitalisaatio haastavat kaikkia toimialoja. Tätä työtä Savonia tukee erilaisissa verkostoissa niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Juhlavuoden gaala keräsi marraskuun alussa 180 yhteistyökumppania kampussydämeen. Savonialla on vahva tukijajoukko, joka kannus-

taa meitä yhä parempiin saavutuksiin. Savonia-ammattikorkeakoulun ensimmäinen rehtori Raimo Jääskeläinen on Savonian 20-vuotisjuhlajulkaisussa (2012) todennut, että ammattikorkeakoulun ensimmäiset toimintavuodet olivat haastavat, mutta onneksi rehtorin takaa löytyi järeää joukkoa, jotka pitivät ammattikorkeakoulun kehittymistä tärkeänä.

Kumppanuudet ovat tänä päivänäkin oleellisen tärkeitä. Juhlagaalaa olivat Savonian kanssa järjestämässä Itä-Suomen rakennusteollisuus, Itä-Suomen teknologiateollisuus, MTK Pohjois-Savo, Savon yrittäjät ja Kuopion alueen kauppakamari.

Juhlapuheessa kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen nosti esiin Savonian dynaamisuuden ja edelläkävijyyden. Pirhonen korosti Business Centersin toimintaa sekä Savonian Great Place to Work kehittämistyötä. Siinä sarjassa Savonia on ottanut mittaa eurooppalaisessa sarjassa. Hän kannustikin olemaan kunnianhimoinen ja ottamaan esimerkkiä Savoniasta.

Savonian gaalassa juhlavuoden vastuullisuustekona tarjoamme pohjoissavolaisille pk-yrityksille maksutonta vastuullisuussparrausta. Näin tuemme konkreettisesti vihreää siirtymää ja vastuullisemman maailman rakentamista.

SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2022

JULKAISIJA

Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi

PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA

Mervi Vidgrén Anne Heikkinen Jouni Vornanen

ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen

KANNEN KUVA TULOSSA

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi marraskuussa 2022. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

"Kumppanuudet ovat tänä päivänäkin oleellisen tärkeitä."

Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

SISÄLTÖ

4 Savonia katsoo tulevaisuuteen 5 Teflon Brothers Kuopion torilla 6 Vaikuttavuus on tekoja 8 Vihreä siirtymä 10 Konetekniikka 135 vuotta 12 Vetoa ja pitoa vanhustyöhön 15 Wellness Center Savonia 16 Digivisio - tulevaisuutta kehittämässä 18 Ainutlaatuinen restonomitutkinto 19 Ravintotietoutta ammattikuljettajille 20 Juhlagaala huipensi juhlavuoden 22 Tekstiilialan digitalisaation eturintamassa 24 EU rajoittaa tekoälyn käyttöä rekrytoinneissa 25 Kasvun-Kuikka palkinnot jaettu 27 Lastensuojelun jälkihuoltoa kehittämässä 28 Elina Siirola: Yksi asia kerrallaan 29 Eeva Mönkkönen: Kansainvälisyyttä 30 Verkoston näkymättömyys esiin 31 Tunteellinen evakkomatka 32 Savonia on euroopan parhaiden joukossa 33 Olympiakomitean kunniamaininnat 34 Ruokapalvelujen tulevaisuus 36 Virtech virtualisoi 38 Vihreän siirtymän agentit

SUOMI AREENA

TEFLON BROTHERS

SAVONIAN JUHLAGAALA

30-vuotias Savonia

irrottelee ja osaa katsoa tulevaisuuteen

TEKSTI SAARA KARKULAHTI | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Aloitin Savonian hallituksen puheenjohtajana huhtikuussa, kun yhtiökokous nimesi hallituksen. Aistin heti pääseväni hyppäämään vauhdikkaaseen juhlavuoteen ja niin on käynyt. 30-vuotias Savonia on näkynyt ja kuulunut juhlansa kunniaksi hauskalla, mutta tyylikkäällä ja jopa yllättävällä tavalla.

Vuosi alkoi sillä, kun Puijon torni värjättiin pinkiksi Savonian teemavärin mukaisesti – teko, jota on ihasteltu kuukausia jälkikäteen. Kesällä pääsin mukaan Poriin SuomiAreenaan todistamaan sitä, miten itäsuomalainen ammattikorkeakoulu valtaa keskusteluareenat Satakunnassa.

Tuosta juhlavuoden yhteistyökumppanuudesta olen saanut keskustella monessa yhteydessä kesän jälkeenkin. Syksyn alussa järjestettiin bileet opiskelijoille ja henkilöstölle Kuopion torilla Teflon Brothersin siivittämänä. Savonia on näkynyt erottuvasti myös Helsingin Sanomien kannessa ja näyttävästi paikallismediassa.

Olemme irrotelleet, mutta viestimme on ollut vahva: Tasa-arvoisella korkeakoulutuksella on tärkeä paikka suomalaisessa yhteiskunnassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö teki syksyllä kierroksen kaikkiin Suomen korkeakouluihin. Kyseessä oli korkeakoulujen sopimuskauden 2021–2024 välitarkastelu, jossa luotiin ministeriölle näkymää kunkin korkeakoulun kehityssuunnista, onnistumisista ja haasteista. Johdon kanssa käydyssä keskustelussa nostimme esille juhlavuoden toimintaa ja erityisesti kaiken linkittämistä Savonian strategiaan.

Savonian visio vuoteen 2030 on olla vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu. Olen nähnyt juhlavuoden toiminnassa ja viestissä vastuullisuutta ja vaikuttavuutta. Olen nähnyt arvojemme mukaista toimintaa rohkeassa otteessa ja yhteisöllisyyttä edistävässä tekemisessä. Olen nähnyt myös eteenpäin katsomista. Ylpeänä totesin ministeriön vieraille, kuinka hallitus näkee strategiamme kestäneen aikaa erinomaisesti.

Strategian valmistelussa vuonna 2019 ei ollut tietoa koronapandemiasta tai Venäjän hyökkäyssodasta. Oli tietoa,

että ilmastonmuutos on väistämätön, mutta ei ollut vielä tietoa dramaattisesta IPCC-raportista, jonka mukaan 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitetään todennäköisesti jo 2030-luvun alussa tai jopa aiemmin. Silti strategiaan on nostettu keskeisiksi asioiksi opiskelijoiden hyvinvointi, inhimillinen turvallisuus, kestävän kasvun kumppanuus.

Kuten moni 30-vuotias ihminen näkee elämänsä, myös Savonia osaa kolmekymppisenä irrotella, mutta myös nähdä sopivasti tulevaan.

Hallituksen puheenjohtaja Saara Karkulahti

Teflon Brothers keräsi

tuhatpäisen yleisön Kuopion

TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVAT MARKUS ASPEGREN

LLukuisista hiteistään tunnettu Teflon Brothers esiintyi Kuopion torilla tiistaina 20. syyskuuta. Ilmaiskonsertti järjestettiin Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilöstölle osana Savonian 30-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Korkeakouluyhteisö siirtyy torille näyttävänä kulkueena. Tapahtuma veti torille tuhatpäisen yleisön.

torille

Ammattikorkeakoulujen ja osallistumista yhteiskunnalliseen keskustelu u

Osaamista, tietoa, osallisuutta, yhteistyötä, verkostoja, hyvinvointia, elinvoimaa, vetovoimaa, pitovoimaa, iloa, intoa, mahdollisia tulevaisuuksia, sivistyksen huoltovarmuutta, inhimillistä turvallisuutta, innovaatioita – ammattikorkeakoulut ovat tulevaisuuden tutkimusmatkailijoita.

Karttanamme on vuosikymmenten – ja osalla koulutusaloistamme jopa yli vuosisadan – ajan karttunut tieto uusien osaajien kouluttamisesta.

Kompassinamme on tuorein tutkimuksen tuottama data. M atkaseuranamme alati kohti uutta kurkottava sukupolvi.

Repussamme tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan työkalut sekä elinkeinoelämän kanssa synnytettävä tieto ja ymmärrys.

ELOA JA ELINVOIMAA!

Tästä alati jatkuvasta tutkimusmatkasta haluamme kertoa myös muille. Kuluneen kesän aikana Savonian tulevaisuuden tutkimusmatkailijat rantautuivat Porin SuomiAreenalle, osaksi Suomen suurinta yhteiskunnallista festivaalia. SuomiAreena täytti seitsemän lavaa kaikkiaan 230 ohjelman voimin.

Savonia tuotti tapahtumaan kolme lavakeskustelua, esitteli Kansalaistorilla digitaalisen muodin tulevaisuutta ja jakoi tietoa yhteiskunnallisesta teostaan eli kaikille avoimesta Ilmastoturvallisuus ja terveys -verkko-opintojaksosta.

Tapahtumakontillamme Kansalaistorilla kävi reilusti yli tuhat ihmistä. Ojensimme yhteiskunnallisesta teostamme kertovan esitteen kädestä käteen noin viidellesadal-

TEKSTI ANNE HEIKKINEN

KUVAT JUHO PAPINNIEMI

Savonian Sanomat

vaikuttavuus on tekoja

u n – SuomiAreena tarjosi foorumin keskustelulle

le kansalaistorikävijälle ja täytimme penkit ääriään myöten kolmessa lavakeskustelussa.

Lisäksi vastasimme lukemattomia kertoja kysymykseen: miksi Savonia on SuomiAreenassa? Vastaus oli helppo muotoilla: haluamme olla mukana tuomassa yhteiskunnallista keskustelua kaikkien ulottuville. Haluamme olla osa ratkaisua. Haluamme nostaa esille ammattikorkeakoulujen roolia hyvinvoinnin, kasvun ja tasa-arvon edistäjinä sekä kuntien ja alueiden elinvoiman kehittäjinä.

SAVONIA TOI SUOMIAREENAAN TEKOJA JA RATKAISUJA

Myös SuomiAreenan kannalta Savonian pääyhteistyökumppanuus on historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa pääyhteistyökumppani on ammattikorkeakoulu.

– Olemme olleet todella ylpeitä uudenlaisesta pääyhteistyökumppanuudesta – saimme ensimmäistä kertaa kumppaniksemme korkeakoulun. Tavoitteet ja kokonaisuus ovat olleet Savonian puolelta todella hyvin mietitty alusta saakka ja kantava ajatuksemme siitä, että SuomiAreena on olemassa tekoja ja ratkaisuja varten. Tämä näkyi konkreettisesti Savonian kumppanuudessa ja SuomiAreena-viikon toteutuksessa, kertoo SuomiAreenan vastaava tuottaja Johanna Tonttila.

– Yhteistyötä on ollut ilo tehdä. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitsemme mukaan toimijoita eri puolelta yhteiskuntaa. Erittäin mielelläni näen muitakin korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia yhteiskunnallisen festivaalin pääyhteistyökumppaneina myös jatkossa.

Vihreä siirtymä ravitsemusja elintarvikealalla

Ongelma voidaan konkretisoida: miten paljon jokainen meistä hukkaa syömäkelpoista ruokaa päivittäin, puhutaan siis ruokahävikistä.

Jokainen suomalainen heittää syötävää ruokaa menemään keskimäärin 20-25 kiloa eli noin 125 euron verran vuodessa. Yhteensä noin 500 miljoonan euron edestä. Maailman mittakaavassa puhutaan jopa 1000 miljardista dollarista, kun samaan aikaan lähes 700 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä.

Elintarvikeala on myös haasteiden edessä. Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Jyri Wuorisalo näkee vihreän siirtymän tarkoittavan ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi yhä enemmän sopeutumista ja varautumista ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.

– Ymmärryksemme luontokadon nopeuttamasta ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt. Se on pakottanut meidät

Savonia ja Suomen ympäristökeskus SYKE tekevät yhteistyössä kylätasoisia ilmastosuunnitelmia. Kuvassa vasemmalta Jyri Wuorisalo (Savonia), Mika Marttunen (SYKE) ja Miika Kajanus (Savonia) kenttätyössä.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT JYRI VUORISALO JA SHUTTERSTOCK

miettimään, miten ruoka- ja ravitsemusturvaa tulee kehittää varmistaaksemme hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa.

– Ravitsemus- ja elintarvikealan täytyy seurata tarkasti mitä tapahtuu alkutuotannon, elintarvikehuollon ja –jakelun sekä elintarvikkeiden kulutuksen saralla.

Wuorisalo muistuttaa, että muuttuvat kulutustottumukset johtavat myös viljelyn monipuolistumiseen. Esimerkiksi kestävien kasvislajikkeiden jalostus sekä eläintautiriskien ja elintarviketurvallisuusriskien hallinta tulee vaikuttamaan tuote- ja palvelukehitykseen yllättävän nopeasti.

– Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä voi tulla odottamattomiakin kehitystarpeita, joihin varautuminen edellyttää lisää panostusta yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Vihreä siirtymä kannattaa nähdä innovaatioympäristönä: siirtymässä ajoissa oleminen saattaa tuoda kilpailuetua.

Positiivinen tapa kasvattaa lapsia ja nuoria arvostamaan ruokaa on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen hävikkiviikko. Silloin muistutetaan, että ruoka on liian hyvää hukattavaksi. Esimerkiksi Kuopiossa järjestettiin Servican, Jätekukon, Savonian ja Kuopion kaupungin yhteistyönä koulukampanja.

Savonian niin sanotut hävikkilähettiläsopiskelijat järjestivät 5. – 6. luokkalaisille tapahtuman, jossa mietittiin yhdessä ruokahävikin pienentämistä. Mukana oli 12 koulua.

Koulujen keittiöissä seurattiin viikoittain ruokahävikin syntymistä ja toteutuneita määriä kirjattiin seuran-

tataulukoihin. Hävikkimittareita oli käytössä koulujen ruokaloiden seinällä. Mittari kertoi oppilaille päivittäin, kuinka paljon biojätettä oli syntynyt.

EU:ssa, Suomessa ja Kuopiossa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

135 vuotta konetekniikkaa ja kansainvälinen laatuleima

TEKSTI JOUNI VORNANEN

KUVA MIKKO LAPPALAINEN JA ADOBE

Ammattikorkeakoulujärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Aikoinaan opistoasteen oppilaitoksia Suomessa oli noin 500. Sirpaleinen koulutus koottiin maakunnittain hallinnollisesti yhteen. Mullistus oli melkoinen, koska monet yksiköt olivat paikkakunnillaan, jopa yli 100 vuotiaita brändejä. Savoniaammattikorkeakoulussakin juhlittiin konetekniikan 135-vuotista taivalta.

Samalla juhlistettiin myös konetekniikan EUR-ACE-laatusertifikaattia. Kyse on laatumerkinnästä, joka kertoo sen, että koulutus vastaa korkeaa eurooppalaista insinöörikoulutuksen laatutasoa.

Laatusertifikaation tavoitteena on tukea laadun kehittämistä tekniikan alan tutkinto-ohjelmissa: lisätä suomalaisen tekniikan alan tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja tunnustamista työelämässä.

Savonian yliopettajan Veli-Matti Tolpin mukaan akkreditointi on erinomainen väline opetuksen kehittämiseen, ja se on ammattikorkeakoulutasoisiin laatuauditointeihin verrattuna huomattavasti yksityiskohtaisempi ja rajatumpi. Menetelmä on työläs ja vaatii usean henkilön sitoutumista muun muassa itsearviontiraportin kirjoittamiseen.

– Käytettävä kieli oli englanti, kos-

|

Yliopettaja Veli-Matti Tolppi (vas.) ja tiiminvetäjä Mikko Nissinen iloitsevat akkreditointiryhmä palautteesta: konetekniikan tutkinto-ohjelman vahvuuksia ovat muun muassa hyvä yhteistyö alueen yritysten kanssa.

ka kyseessä oli kansainvälinen arviointi. Koronapandemia aiheutti myös sen, että arviointi tehtiin täysin etänä. Haastattelut etänä olivat helppo toteuttaa, mutta akkreditointiryhmälle piti järjestää virtuaalitutustuminen kampuksen tiloihin sekä konetekniikan laboratorioihin. Tästäkin selvisimme hienosti.

Vahvuus yritysyhteistyössä

Akkreditointiryhmä katsoo, että konetekniikan tutkinto-ohjelman vahvuuksia ovat muun muassa ajanmukaiset oppimisympäristöt sekä hyvä yhteistyö alueen yritysten kanssa. Tiiminvetäjä Mikko Nissinen avaa, mitä yritysyhteistyö on konkreettisesti.

– Opetuksen alueella ensimmäisenä tulee mieleen opetussuunnitelman kehitystyö. Lähetämme joka neljäs vuosi toiminta-alueemme yritysedustajille laajemman kyselyn koneinsinöörien nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista. Tulosta hyödynnetään uusittavassa opetussuunnitelmassa.

– Lisäksi uudistimme opetussuunnitelman tuotteen ympärille, jossa tutkimme sähköhydraulisen kaivinkoneen tekniikkaa ja valmistusta eri opiskeltavien asioiden näkökulmasta opintojaksoilla.

– Toisen esimerkin voisin ottaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-

toiminnasta (TKI). Olemme Savoniassa panostaneet paljon ainetta lisäävään valmistukseen, esimerkiksi muovien ja metallien 3D-tulostukseen. Kertynyttä osaamista ja tulostuslaitteita voimme käyttää yritysten teknologiaosaamisen kasvattamiseen.

Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi on kansainväliseen EUR-ACElaatuleimaan johtava tutkinto-ohjelmakohtainen arviointi. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta arviointipäätöksestä. Arvioinnin taustalla ovat ne tiedot, taidot ja kompetenssit, jotka tekniikan alan ohjelmissa opiskelevien tulisi saavuttaa pystyäkseen toimimaan menestyksekkäästi työelämässä.

Sivun kuvassa halkileikkaus modernista mäntämoottorista

Hanke toi veto- ja pitovoimaa vanhustyöhön

Vuoden 2019 hoivakriisin jälkimainingeissa syntynyt vanhustyön veto- ja pitovoiman kehittämiseen luotu Vetovoimainen vanhustyö -hanke tulee päätökseensä tämän vuoden lopussa.

Vuoden 2019 hoivakriisin jälkimainingeissa syntynyt vanhustyön veto- ja pitovoiman kehittämiseen luotu Vetovoimainen vanhustyö -hanke tulee päätökseensä tämän vuoden lopussa.

Kolmen vuoden aikana hankkeessa on keskitytty valmentamaan ja kouluttamaan vanhustyön työyhteisöjä sekä lisäämään osaamisen kautta vanhustyön veto- ja pitovoimaa. Sadan päivän kokeilu -nimellä kulkeneet kehittämiskokeilut pohjoissavolaisissa vanhustyön yksiköissä tuottivat arvokasta tietoa alan koulutustarpeista, joihin vastattiin kokeilujen myötä kehitettyjen valmennusten avulla.

Tapahtumista saadut palautteet ovat olleet positiivista luettavaa; yli 90 % palautteen antaneista arvioi hankkeen onnistuneen toiminnassaan joko

hyvin tai erittäin hyvin. Myös oppilaitoksiin tehtyjen esittelykäyntien ja niistä saatujen palautteiden mukaan hanke on onnistunut herättämään hoitoalan opiskelijoissa kiinnostuksen vanhustyötä kohtaan.

- Hanke on ollut meille oikeasti hyödyllinen. Keskittyminen viestinnän kehittämiseen toi meille päivitetyn viestintäsuunnitelman ja lisäsi sosiaalisen median kanavien käyttöä yhdistyksemme viestinnässä. Lisäksi parantunut digiosaaminen näkyy toiminnassamme muun muassa etänä järjestettävinä kuntouttavina tapahtumina. Iloksemme niihin tulee osallistujia runsaasti ja isolta alueelta, mikä kertoo, että nämä palvelut näkyvät hyvin. Meidät löydetään nyt myös työnantajana, sanoo PohjoisSavon Muisti ry:n toiminnanjohtaja Eija Rytkönen.

Digitaalinen työkalu työyhteisöjen tarpeeseen

Lähes koko hankkeen toiminta-ajan käynnissä olleet kokeilut toimivat paitsi työyhteisöjen sparraajina myös tietolähteinä hankkeessa kehitetylle vanhustyön vetovoimamallille. Vahvistusta mallin tietopohjaan ovat tuoneet lisäksi alan kirjallisuudesta ja tutkimuksesta saadut oivallukset.

- Malli sisältää vanhustyön työyhteisöille suunnatun itsearviointityökalun, jonka avulla ne voivat arvioida veto- ja pitovoimaisuuttaan yhdeksän eri teeman kautta. Lisäksi malli antaa vinkkejä työyhteisön toiminnan parantamiseen, sanoo hankkeen projektipäällikkö ja vanhustyön erityisasiantuntija Satu Pirskanen.

Arviointityökalu on pyritty raken-

TEKST JA KUVA MAIJU KORHONEN

"Tapahtumista saadut palautteet ovat olleet positiivista luettavaa"

Projektipäällikkö Satu Pirskanen sekä työyhteisövalmentajat Jaana Piippo ja Aija Hietanen kävivät marraskuun alussa vierailulla yhteisöohjautuvassa Keusotessa.

tamaan siten, että sen kysymyksiin vastaaminen olisi mahdollisimman helppo liittää osaksi työpäivää; sen voi toteuttaa esimerkiksi osissa yksi teema kerrallaan. Työkalu antaa palautteen jokaisesta yhdeksästä teemasta heti väittämiin vastaamisen jälkeen. Lopuksi arvioinnin tehnyt työyhteisö saa koontiraportin työyhteisönsä veto- ja pitovoimasta verkkopalvelulle annettujen vastausten pohjalta.

Valtakunnan ykkösnimet mukana muutoksessa

Valmennusten, kokeilujen ja vetovoimamallin lisäksi hankkeessa on tehty paljon työtä myös vanhustyön mediamielikuvan muuttumisen eteen. Matkan varrella on toteutettu 21 ammattitasoisen videon lisäksi useita yhteistyöprojekteja tunnettujen julkisuuden henkilöiden, kuten Satu Silvon, Seela Sellan ja Meeri Koutaniemen kanssa.

Lisää vaikuttavuutta ovat tuoneet hankkeen yhteistyökumppaneina alusta asti toimineet hoiva-alan vahvat vaikuttajat Tehy ja SuPer.

- Vanhustyön työpaikat ovat jo pidemmän aikaa kärsineet heikosta veto- ja pitovoimasta. Hanke, joka kiinnitti huomiota erityisesti tähän epäkohtaan, tuli enemmän kuin tarpeeseen. Olimme todella iloisia, kun meitä SuPerina pyydettiin mukaan, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kotihoidon asiantuntija Sari Ilonummi.

Ilonummen mukaan hanke on onnistunut hyvin sanoittamaan sitä, mitä hyvinvointi työpaikoilla tarkoittaa. Ja nyt siihen on kehitetty oma työkalunsakin.

- Työ ei kehity, ellei sitä pysähdytä säännöllisesti miettimään. Vetovoimamalli on se, joka auttaa nostamaan asiat esiin, ja mielestäni siihen tulisi tutustua jokaisella työpaikalla.

Tämä on hyvä työkalu myös hyvinvointialueiden johdolle, koska velvoittamalla hyvinvointialueiden työyhteisöt tekemään vetovoimamallin itsearvioinnin, hyvinvointialueen johto saa tietoa siitä, kuinka työyhteisöt sen vastuualueella voivat, Ilonummi sanoo.

Vaikuttavuutta Helsingistä Utsjoelle saakka

Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista oli muuttaa vanhustyön hoivakohussa ryvettynyttä mediamielikuvaa. Vuosien 2020 ja 2021 taitteessa järjestetty Vinkkaa paras vanhustyö työyhteisö -kilpailu teki hankkeesta hetkessä tunnetun poikien kaikkiaan 282 vinkkausta aina Helsingistä Utsjoelle asti. Saadut viestit osoittivat, että uutisoinnista huolimatta vanhustyössä on paljon myös hyvää ja kiittämisen arvoista.

- Kaikista vinkkauksista paistoi aito tunne, ylpeys ja kiitollisuus työyhteisöä kohtaan. Hienointa oli, että vinkkaajina oli niin työntekijöitä, kuin omaisiakin, sanoo kilpailun koordinoinnista vastannut viestintäasiantuntija Tytti Mönkkönen.

Voittajien valinnassa painoarvoa saivat vinkkaajan antamat pisteet magneettisairaalamallin mukaisesta 14 eri kategoriasta. Ratkaisevinta olivat kuitenkin sanalliset perustelut, joissa tiivistyi osaaminen vanhustyön eri osa-alueilla. Parhaiksi työyhteisöiksi valikoituivat Hoitokoti Kultasirkku Iisalmesta, Kartanokoti Yläneeltä ja Voimatiimi Keuruulta.

Yhteisöohjautuvuus on vanhustyön seuraava kehitysaskel

Vaikka miljoonarahoituksen saanut Vetovoimainen vanhustyö -hanke onnistui hyvin, se ei ollut suinkaan itsestäänselvyys.

- Hankkeen kehittämiskokeiluja hi-

dastivat useat esimies- ja henkilöstövaihdokset yksiköissä, minkä myötä hyvin alkanut kokeilu saattoi kuivua pikkuhiljaa kokoon osallistujamäärän vähentyessä lähes olemattomiin. Resurssipula ja vaihtuvat tilanteet aiheuttivat myös sen, että välillä työ oli kirjaimellisesti vierellä kulkemista, sanoo työyhteisövalmentajana toiminut Jaana Piippo

Hankkeen kohtaamat haasteet yksiköissä koetaan ajan ilmiöksi; kun työtä on paljon ja hoitohenkilökuntaa vähän, menee esimiehen aika varahenkilöstön etsimiseen. Resurssipula on haaste, joka seisoo tukevasti kehittämistyön tiellä. Tämä sai tiimin miettimään, voisiko uudesta organisaatiomallista olla apua haastavaan tilanteeseen vanhustyön yksiköissä.

- Yhteisöohjautuvuudessa valtaa ja vastuuta siirretään esimieheltä tiimille, jolloin kaikki päätäntävastuu ei kaadu yhden ihmisen harteille. Hollantilaisessa hoivayhtiö Buurtzorgissa kyseinen toimintamalli on tuottanut lupaavia tuloksia, kun yrityksen asiakas- ja työtyytyväisyys ovat parantuneet, henkilöstövaihtuvuus ja sairauspoissaolot vähentyneet ja tuottavuus lisääntynyt. Sitä kannattaisi kokeilla meilläkin, Piippo sanoo.

Savonian Sanomat

Wellness Center tarjoaa muun muassa työergonomiakartoituksia, fyysisen suorituskyvyn ja kehonkoostumuksen mittaamista sekä ravitsemukseen, uneen ja palautumiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa.

Wellness Center Savonia –kokonaisvaltaista hyvinvointia

mukaan kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeää niin työssä kuin arjessa jaksamisessa. Wellness Center haluaa tukea työntekijöiden hyvinvointia. Tarjoamme myös yrityksen tarpeisiin vastaavia palveluita työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

– Tarjoamme muun muassa työergonomiakartoituksia, fyysisen suorituskyvyn ja kehonkoostumuksen mittaamista sekä ravitsemukseen, uneen ja palautumiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Yrityksille ja yhteisöille puolestaan toteutamme tyhy- ja virkistyspäiviä.

– Teemme tiivistä yhteistyöstä Kuopion kaupungin kanssa. Toimintaamme kuuluvat esimerkiksi perhevalmennukset, yhteistyö Urheiluakatemian kanssa, ikääntyneiden kotikäynnit sekä työhyvinvointia lisäävät toimet eri työyksiköiden kanssa

Kuopion Savilahden kampukselle reilun kolmen kilometrin päässä torilta sijaitsee oivallinen palvelukokonaisuus: terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen keskittyvä, Wellness Center Savonia. Palveluja tarjotaan niin yksilöille, yrityksille, järjestöille kuin yhdistyksillekin.

Hukkanen muistuttaa, että erilaiset yhteistyöt koulutusorganisaatioiden kanssa kuuluvat tiiviisti Wellness Center –oppimisympäristön toimintaan. Esimerkiksi Wellness Center toimii toimeksiantajana useissa ammattikorkeakoulun ja ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä.

Käytännönläheinen oppimisympäristö

Hukkanen avaa oppimisympäristöä. Wellness Center on tarkoitettu pääasiassa Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Lisäksi siellä toimii muun muassa tradenomiharjoittelijoita, jotka työskentelevät niin sanottuina arkiesimiehinä.

– Vuoden 2022 aikana yhteistyö yritysten kanssa on lisääntynyt. On hienoa, että hyvinvointiin liittyvät asiat kiinnostavat ja yritykset ovat valmiita panostamaan henkilöstön

hyvinvointiin.

– Wellness Center –oppimisympäristö on yrittäjämäinen, innovatiivinen ja työelämälähtöinen paikka harjoitella työelämätaitoja monipuolisilla palvelukokonaisuuksilla. Näitä palvelukokonaisuuksia toteutamme yhdessä laajan ja osaavan yhteistyöverkoston kanssa.

Hukkanen näkee, että oppimisympäristö on hieno paikka opiskelijoille päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan opintojen aikana monipuolisia hyvinvointipalveluja oikeille asiakkaille sekä pyörittämään vastaanottotoimintaa.

– Wellness Center on oppimisympäristö, missä opitaan ja opetellaan yhdessä.

Koordinaattori Sanna Hukkasen

TEKSTIT JOUNI VORNANEN | KUVAT ELIA HINTSALA JA SANNA HUKKANEN

Koordinaattori Sanna Hukkasen mukaan kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeää niin työssä kuin arjessa jaksamisessa.

SAVONIA ETUNENÄSSÄ

KEHITTÄMÄSSÄ KOULUTUKSEN TULEVAISUUTTA

Digivisio 2030 on kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteinen hanke, joka hyödyttää niin korkeakouluja, oppijoita kuin suomalaista yhteiskuntaa. Tavoitteena on luoda kansainvälisesti arvostettu avoin oppimisen ekosysteemi, joka perustuu ensi vaiheessa digitaalisille palveluille, korkeakoulujen yhteiselle opintotarjonnalle sekä vuorovaikutukselle yritysten ja yhteiskunnan kanssa.

Digivisio 2030 kehitystyön lähtökohtana on oppijakeskeisyys ja koulutuksen

joustava saavutettavuus. Digivisiossa puhutaan oppijoista, ja oppijoita ovat niin tutkinto-opiskelijat kuin osaamistaan täydentävät työelämässä jo olevat. Digivision myötä oppiminen on tulevaisuudessa joustavampaa ja aika- ja paikkariippumatonta kaikille niin haluaville.

Tavoitteena on, että korkeakoulujen tiiviimpi yhteistyö ja profiloituminen mahdollistavat nykyistä laajemman ja laadukkaamman opintotarjonnan, jota oppija voi hyödyntää tarpeensa mu-

kaan. Opintotarjonta löytyy helposti yhdestä paikasta ja oppijan osaamispolusta syntynyttä tietoa voidaan hyödyntää yli korkeakoulurajojen, mikä sujuvoittaa palvelujen käyttöä.

Digivisio 2030 kehittämistyön tueksi kaikki korkeakoulut valmistelevat 15.12.2022 mennessä muutossuunnitelman, jonka tarkoituksena on auttaa tunnistamaan keskeiset muutoskyvykkyydet ja Digivisio 2030 -tavoitteiden mukaiset osaamisen kehittämisen tarpeet omassa korkeakoulussa. Savoni-

TEKSTI ANNE PATRIKAINEN JA MARJA KOPELI | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Savonian pilottikoordinaattori Marja Kopeli ja muutoskoordinaattori Anne Patrikainen tekevät Digivisio-työtä työparina

alla muutossuunnitelman valmistelusta vastaa muutoskoordinaattori Anne Patrikainen yhdessä digivisio-ohjausryhmän ja pilottikoordinaattori Marja Kopelin kanssa.

Digivisio on yhdessä tekemistä korkeakoulujen kesken

Digivisiossa rakennetaan 2022–2024 kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteinen jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjotin. Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana yhteiskehittämässä ja pilotoimassa tarjotinta yhdessä viiden muun korkeakoulun kanssa - muut ovat Aalto-yliopisto ja ItäSuomen yliopisto sekä Karelia-, Humanistinen ja Kaakkois-Suomen

ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on lanseerata tarjotin loppuvuodesta 2024.

Tarjottimen rakentamisessa oppijakeskeisyys tarkoittaa sitä, että oppijat ovat mukana alusta pitäen. Palvelumuotoilun keinoin, mm. haastatteluin, on selvitetty oppijaymmärrystä eli sitä, millaisena tarjotin palvelisi erilaisia oppijoita parhaiten: millaisia koulutushakuja halutaan tehdä tai mitä toiminnallisuuksia ja palveluja tarjottimen olisi hyvä tarjota.

Tarjottimen Minun tietoni (My Data) mahdollistaa sen, että oppija saa personoitua palvelua. Lisäksi tekoälypohjaiset ohjauspalvelut, jotka muodostavat ns. suosittelumoottorin, voivat

auttaa löytämään itse kunkin elämänja työtilanteeseen

parhaiten sopivia koulutuksia. Kirjautuminen tarjottimelle sekä koulutuksiin ilmoittautuminen hoituvat korkeakoulujen yhteisenä palveluna.

Tarjottimen yhteiskehittäminen polkaistiin käyntiin lokakuun alussa. ”On tosi innostavaa olla mukana tässä, sillä se haastaa meitä miettimään sisäisiä prosessejamme. Pilotissa voimme olla eturivissä kehittämässä kaikille korkeakouluille käyviä ratkaisuja”, toteaa Savonian pilottikoordinaattori Marja Kopeli.

Ainutlaatuinen restonomin ylempi amk-tutkinto

Savonia-ammattikorkeakoulu on tällä hetkellä ainoa laaja-alaisesti Suomessa wellness-liiketoimintaan tähtäävä korkeakoulu. Restonomin YAMK ammattikorkeakoulututkinnossa Wellness –palveluliiketoiminnan johtamisessa opiskelija kehittää wellness-osaamista ja sen liiketoiminnallista hyödyntämistä.

Tutkinnosta valmistuu siis matkailu- ja ravitsemisalalle asiantuntijoita, esihenkilöitä ja kehittäjiä. Wellness – palveluliiketoiminnan monipuolisella osaamisella on kysyntää työmarkkinoilla.

Lehtori Ilkka Virolaisen mukaan vuonna 2020 aloitetussa wellness-palveluliiketoiminnan johtaminen ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa (YAMK) keskitytään muun muassa: työhyvinvoinnin, lähijohtajaosaamisen kehittämiseen, asiakkuuksien ja myynnin johtamiseen sekä hyvinvointiteknologian ja digitalisaation hyödyntämiseen liiketoiminnassa.

– Opinnoissa korostuu tutkitun tiedon hyödyntäminen oman osaamisen ja organisaatioiden kehittämisessä. Lisäksi koulutuksen aikana on mahdolli-

suus viedä eteenpäin omaa yritysideaa sekä vahvistaa verkostoja ja lisätä kansainvälisyysosaamista.

Virolainen näkee, että wellness liittyy yksilöiden ja organisaatioiden hyvinvointiin, painottaen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Keskeisenä elementtinä wellness-lähestymisessä on yksilön oma vastuunotto hyvinvoinnistaan. Wellness-markkinat ovatkin kasvaneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana.

– Global Wellness –instituutti on arvioinut maailman wellness-markkinoiden kooksi 4,4 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, alan kasvaessa nopeimmin kuin maailmantalous keskimäärin. Suurimpia wellness-aloja ovat: kauneudenhoito ja liikunta, minkä jälkeen tulevat painonhallinta ja ravitsemus sekä wellness-turismi.

Yliopettaja Markku Haapakoski on samoilla linjoilla. Wellnessiin liittyy paljon liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, kuluttajien ollessa kiinnostuneita useista erilaisista wellness-tuotteista ja palveluista, kuten mindfulnessiin, liikuntaan, ravitsemukseen, palautumiseen ja nukkumiseen liittyvistä tee-

moista.

– Yritykset ovatkin lisänneet wellnesselementtejä palveluihinsa. Esimerkiksi useissa hotelleissa on panostettu kuntosaliin ja huoneiden sisustuksessa on korostettu hyvää yöunta edistäviä tekijöitä. Monet matkailualan yrittäjät tarjoavat hyvinvointiteemaan liittyviä matkoja, joihin kuuluu esimerkiksi meditaatio ja jooga.

Haapakoski muistuttaa, että markkinoilla on kuitenkin tilausta uusille wellness-tuotteille ja –palveluille. Tärkeää on myös palveluiden ja tuotteiden onnistunut markkinointi ja toiminnan johtaminen, sekä ylipäätään wellness-alan kehittäminen.

Monimuoto-opinnot toteutetaan verkko-opintoina, mikä mahdollistaa joustavan opiskelun työn ohessa. Opinnot koostuvat verkkoympäristössä opiskelusta, lähiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta ja kehittämistehtävistä. Koulutuksen laajuus on 90 op ja kestää 2-3 vuotta. Aikaisemmin hankittu osaaminen ja sen hyväksi lukeminen voivat lyhentää opiskeluaikaa.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA ELIA HINTSALA

Yliopettaja Markku Haapakoski ja lehtori Ilkka Virolainen vakuuttavat, että Wellness –paleveluliiketoiminnan monipuolisella osaamisella on kysyntää työmarkkinoilla.

Kuljettajille: alkoholista, palautumisesta, rasvoista ja liikkuvuudesta

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVA MERJA ALA-KOTILA

Ammattikuljettajan työ on usein raskasta ja hektistä. Ajopiirturit ovat tuoneet työkalenteriin jotakin järkeä, mutta väsymys on alalla edelleen iso ongelma. Vireeksi-hankkeessa pureuduttu kuljettajien hyvinvointiin ja terveyteen.

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Merja Ala-Kotila on toiminut reilun kahden vuoden ajan projektin vetäjänä. Kun Ala-Kotila hyppäsi puikkoihin, hänellä vahvistui tunne, että pääsee auttamaan ihmisiä: vaikuttamaan heidän hyvinvointiinsa, terveyteensä ja työssä jaksamiseen.

– Emme tee vain kylmiä tilastoja tai tutkimusta, jonka tulokset jäävät pelkiksi toteamuksiksi. Teemme aitoa, konkreettista ja vaikuttavaa työtä noin 200 ammattikuljettajan hyväksi.

Ala-Kotila sanoo käärivänsä hihat tutkimustulosten edessä, sillä valitettavasti nuo tulokset kertovat ammattikuljettajien olevan yksi suurimmista ammattiryhmistä työkyvyttömyysriskiä tarkasteltaessa.

– Tieto huonosta tilanteesta ei riitä, tiedolla pitää osata tehdä jotain. Juuri tämä on tavoitteemme, pysyvä muutos parempaan kuljettajien hyvinvoinnissa.

Ala-Kotila huokaisee, kukaan ei voinut aavistaa, että muutama viikko hankkeen alkamisen jälkeen maailmaa kohtaisi vakava koronapandemia. Siitä huolimatta tiimi sai järjestettyä esimerkiksi lähipäiviä koronaturvallisesti, vaikka hanke joutui jättämään vaikkapa arvokkaita työ-

Ala-Kotila kysyy retorisesti, millä tavalla olemme edistäneet kuljettajien työkykyä? Liikumme yhdessä erilaisten lajikokeilujen parissa. Annamme mahdollisuuden erilaisten hyvinvointiteknologioiden käyttöön oman hyvinvoinnin seurannassa, järjestämme ruokakursseja tai asiantuntijaluentoja.

– Työpajoja järjestetään esimerkiksi alkoholista, palautumisesta, rasvoista ja liikkuvuudesta. Tiimin kanssa teemme mittauksia, ja järjestämme vertaistukea ja mahdollisuuksia kanssakulkemiseen.

Tiimi on pyrkinyt hankkeen aikana olemaan aidosti läsnä kuljettajien arjessa kuten soittokierroksilla. Kuljettajan työ on usein hyvin hektistä, jolloin kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia on vaikea järjestää.

– Pelkästään tarttumalla luuriin ja keskustelemalla olemme voineet antaa tukea. Näin on mahdollista pur-

kaa myös heidän omia tuntojaan pandemian aikana sekä antaa konkreettisia matalan kynnyksen neuvoja jaksamiseen.

Hanke on myös kysynyt aktiivisesti palautetta työstään. Ala-Kotilan mielestä on myöhäistä kysyä palautetta vasta projektin jälkeen. – Viime kevään aikana tehdyn soittokierroksen perusteella 89 prosenttia osallistujista koki yli vuoden mukana olleena saaneensa tarvitsemaansa apua ja tukea omaan työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Lisäksi hankkeen loppupuolella pureudutaan siihen, kuinka kohderyhmän työnantajat voivat omalla toiminnallaan tukea työtekijöidensä työkykyä ja jaksamista.

– Nämä teemat ovat varmasti nyt ajankohtaisempia kuin ikinä aiemmin, sillä kuljetusalalla kipuillaan myös kannattavuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden keskellä, korostaa Ala-Kotila.

paikkakohtaamisia välistä.

Projektipäällikkö Merja Ala-Kotila ja ravitsemusterapeutti Sari Aalto muistuttavat, ettei tieto huonosta tilanteesta riitä: tiedolla pitää osata tehdä jotain, pysyvää muutosta kuljettajien hyvinvointiin.

Juhlagaala huipensi juhlavuoden

TEKSTI JUHO PAPINNIEMI | KUVAT MARKUS ASPEGREN

Savonia-ammattikorkeakoulun 30-vuotisjuhlavuosi huipentui 2. marraskuuta juhlagaalaan, jossa oltiin tutkimusmatkalla osaavan ja inhimillisen tulevaisuuteen.

Gaalassa oli esillä Savonian laaja-alainen osaaminen. Juontajan yllä oli vaatetusmuotoilun opiskelijoiden Sanna Vainikaisen ja Emmi Koposen suunnittelema

asu, jossa Savonian rohkeasti pinkki -teema tuli mainiosti esille.

Illan visuaalisesta tunnelmasta vastasivat muotoilun opiskelijat Heta Hotakka ja Janna Rissanen. Tarjoilut olivat toisen vuoden restonomiopiskelijoiden käsialaa.

Myös illan musiikkiesitykset olivat Savonian omaa osaamista. Gaalassa esiintyivät laulutaiteilija, klassisen laulun lehtori Annastiina Tahkola ja pianotaiteilija, pianonsoiton lehtori Katariina Liimatainen sekä lehtori Pekka Toivasen Pekka Toivanen Quartet.

Puhujavieraana tapahtumassa oli kirjailija, toimittaja Kimmo Ohtonen. Hän puhui muuttuvasta maailmasta, kestävästä kehityksestä ja valoi uskoa siihen, että voimme olla aktiivisesti vaikuttamassa positiiviseen kehitykseen. Lavalla tervehdyksensä 30-vuotiaalle Savonialle toivat muun muassa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle, Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen ja Suomen yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen.

VASTUULLISUUSTEKONA MAKSUTON VASTUULLISUUSSPARRAUS

Gaalassa julkaistiin Savonian vastuullisuusteko, joka liittyy vihreään siirtymään ja vastuullisemman maailman rakentamiseen.

– Tarjoamme pohjoissavolaisille pk-yrityksille maksutonta vastuullisuussparrausta, joka perehdyttää uuteen vastuullisuusajatteluun ja antaa vastauksia kysymykseen, kuinka kytkeä ilmastotyö ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen osaksi liiketoiminnan kehittämistä, Savonian rehtori Mervi Vidgren kertoo.

Te k s t i i l i a l a Tekstiiliala e t u r i n t a m a s s a eturintamassa d i g i t a l i s a a t i o s s a digitalisaatiossa

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT MIKKO LAPPALAINEN JA ADOBE STOCK

Isot vaatetalot tekevät laatua halvalla ja synnyttävät runsaasti vaatehävikkiä. Suurin osa vaatteista päätyy lopulta kaatopaikalle. Vaatteiden nopea kierto tekee alasta yhden maailman saastuttavimmista. Ilmiölle on annettu myös nimi: pikamuoti.

Onko yksi ratkaisu digitalisaatiossa? Tekstiilimateriaalien digitalisaatio etenee vauhdilla. Tämä tukee tekstiilialan vihreää siirtymää ja kiertotaloutta: muun muassa materiaalien hävikin vähentämistä.

Tekstiilin digitoiminen on yhdistelmä mitattuja fyysisiä ominaisuuksia sekä skannattuja ja kuvattua pintatekstuuria. Tavoitteena on, että digitaalinen tekstiili käyttäytyy virtuaalimaailmassa aivan kuten se käyttäytyisi reaalimaailmassakin.

Savonia-ammattikorkeakoulussa on meneillään ”Digital & Circular Fashion House” –hanke (ESR), joka edistää muoti- ja tekstiilialan kiertotalousosaamista, missä digitaalisuus on vahvassa roolissa. Sen aikana

Studiossa

tutkitaan laitekokonaisuuksia, joiden avulla kokeillaan muoti- ja tekstiiliteollisuuden digitaalisia tuotekehitysprosesseja.

Savonian uusi materiaaliskanneri on kuin pieni studio. Sillä otetaan kuvia kankaasta ja luodaan algoritmien pohjalta tiedostokokonaisuuksia, jotka muodostavat digitoidusta tekstiilistä visuaalisia karttoja, kuten pintatekstuurin, läpinäkyvyyden tai kiiltävyyden. Vastaavaa skanneria ei ole tiettävästi muualla Pohjoismaissa ja Euroopassakin vähän.

Vähentää vaikutuksia luontoon Tekstiilien digitalisoinnissa tulee ym-

märtää myös materiaalien fysikaalisia ominaisuuksia. Tähän tarkoitukseen hankkeella on materiaalianalysaattori Browzwearin Fabric Analyzer, joka mittaa kankaan fyysisiä ominaisuuksia, kuten paksuuden, miten kangas joustaa tai laskeutuu.

Tämän jälkeen tekstiilien digitoidut tiedot siirretään vaatesuunnittelussa käytettäviin 3D-mallinnusohjelmiin. 3D-suunnittelu ja kankaan digitoiminen mahdollistavat esimerkiksi sen, että vaatteiden suunnittelijan ei tarvitse heti tehdä fyysistä prototyyppiä tuotteesta. Tämä säästää muun muassa materiaaleja, vähentää tuotekehityksen päästöjä ja vaikutuksia luontoon.

– Digitalisaatio tulee vaikuttamaan materiaaliseen maailmaan ja kuluttamiseen myös siten, että vaatteet voivat olla ainoastaan digitaalisen avataren (virtuaalinen hahmo) päälle suunniteltuja asuja, joita käytetään vain virtuaalisessa maailmassa. Tällöin vaatteista ei välttämättä tehdä ollenkaan fyysisiä tuotteita, selventää vaatesuunnittelun ja muotoilun lehtori Laura Pakarinen.

– Me hankkeena ja korkeakouluna pystymme edistämään omalta osaltamme tämän alan osaamista, kasvua ja kehitystä Itä-Suomessa. Hankkeen loputtua laitteet jäävät Savonialle koulutus- ja tuotekehityskäyttöön.

Savonian uusi materiaaliskanneri on kuin pieni studio. Kuvassa työryhmä: tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen (vas.), projektisuunnittelija Mikko Vidgren, muotoilun opiskelija Taija Kokkonen ja projektipäällikkö Kasperi Vuorikari.

Euroopan komissio rajoittaa tekoälyn käyttöä rekrytoinneissa

Rekrytointialgoritmit, tuttavallisemmin tekoäly, seulovat työnhakijoita opituin perustein. Tästä on seurannut se, että tietyt ihmiset eivät pääse töihin.

Tästä on seurannut se, että tietyt ihmiset eivät pääse töihin.

Tekoälystä puhutaan paljon. Helpottaahan se ihmisen arkea mukavasti ja inhimillisten virheiden mahdollisuus poistuu. Vai poistuuko sittenkään? Vaikka ajatuksen tasolla algoritmi on reilu, se ei välttämättä käytännössä ole sitä.

- Tekoälyn opetusdatassa on aina tietynlaista ajatusvinoumaa, mikä johtuu siitä, että tekoälyn opetusdatana hyödynnetään ihmisten tekemiä rekrytointipäätöksiä, sanoo Inhimillinen rekrytointiympäristö -hankkeessa elokuussa aloittanut ohjelmistokehittäjä Miia Heiskanen

Esimerkkinä voidaan käyttää rekrytointitilannetta, missä johonkin tiettyyn tehtävään tulee usein valituiksi alle 30-vuotiaita valkoihoisia miehiä. Pian huomataan, että alati oppiva algoritmi alkaa suosia näitä ominaisuuksia omaavia hakijoita, koska tietty kaava ihmisen tekemissä valinnoissa toistuu. Tämä voi johtaa siihen, etteivät esimerkiksi täysin tehtävään soveltuvat vanhemmat ihmiset tule koskaan valituiksi.

- Tekoäly ei ymmärrä sitä, että ihonvärillä tai sukupuolella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä henkilö osaa. Se vain toistaa oppimaansa kaavaa tarjotakseen toivotun lopputuloksen.

KUIN KIRJALLINEN KAKKURESEPTEJÄ

Algoritmin erinomaisuus rekrytointeja helpottavana innovaationa perustuu tiettyyn kaavamaisuuteen. Lyhyesti ilmaistuna se on kuvaus siitä, miten joku prosessi suoritetaan.

- Algoritmille annettu kuvaus sisältää ohjeet, joita noudattamalla algoritmi pystyy ratkaisemaan jonkin tietyn ongelman. Esimerkiksi se kykenee kuvauksen perusteella löytämään parhaan reitin paikasta A paikkaan B.

Heiskanen vertaa algoritmia reseptiin ja tekoälyä reseptejä sisältävään keittokirjaan.

- Voidaan ajatella, että reseptejä sisältävä keittokirja on kokoelma algoritmeja, joita noudattamalla saadaan tehtyä ruokaa onnistuneesti.

SUURIRISKINEN TYÖKALU

Rekrytointipäätökset eivät voi ymmärrettävästi koskaan olla puhtaasti tekoälyn tekemiä päätöksiä, vaan viimeisen päätöksen työntekijän valinnasta tehtävään tekee aina ihminen. Tähän saadaan pian vahvistusta myös Euroopan komission tasolta, kun se ottaa käyttöön säädökset tekoälyn käytön rajoittamisesta rekrytoinneissa.

- Euroopan komission valkoisessa kirjassa ehdotetaan, että tekoälysovellusten käyttöä tulisi pitää työhönottoprosesseissa sekä tilanteissa, jotka

vaikuttavat työntekijöiden oikeuksiin, aina ”suuririskisenä”.

Tämä tulee vaikuttamaan luonnollisesti myös hankkeessa toteutettavan rekrytointialustan toimintoihin siten, että tekoälyn määrä tullaan pitämään ohjelmistossa maltillisena.

- Tekoäly on äärimmäisen tehokas työkalu; se vapauttaa runsaasti työaikaa tekemällä monenlaisia kaavamaisesti määriteltävissä olevia töitä ihmisten puolesta. Vaikka sen käyttöön rekrytoinnissa liittyy tietynlaisia haasteita, se voi kuitenkin auttaa ihmiskuntaa monissa muissa asioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi mainonta, digitaaliset avustajat ja kyberturvallisuus, Heiskanen sanoo.

Hanke: Inhimillinen resurssointiympäristö Hankeaika: 1.9.2021 – 31.8.2023 Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulu Rahoittajat: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Euroopan sosiaalirahasto

TEKSTI JA KUVA MAIJU KORHONEN

Ohjelmistokehittäjä Miia Heiskasella on vuosien kokemus algoritmien ja tekoälyn parissa työskentelystä.

Pohjois-Savon Kasvun Kuikka –palkinnot jaettu

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA ELIA HINTSALA

Business Center Pohjois-Savon Kasvun Kuikka -palkinnot on myönnetty lokakuun lopussa. Palkinto myönnetään esimerkiksi yrittäjälle, koululle tai opettajalle, jotka ovat tehneet omalta osaltaan ennakkoluulotonta yrittäjyyden edistämistyötä.

Työnsä ansiosta he ovat tukeneet luovan ja yrittelijäisyyden kehittymistä Pohjois-Savossa. Palkitsemalla kannustetaan maakunnan asukkaita uuden keksimiseen ja tuetaan yrittäjyyskasvatuksen merkitystä. Palkinnon saajia haettiin ilmiantoperiaatteella: ihmisillä oli mahdollisuus ilmiantaa osallistujia omasta lähikunnastaan ja työympäristöstään.

Palkintona oli tunnustus ja uniikki muotoilutuote, jonka Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistunut muotoilija Martta Holma on suunnitellut. Hopeisen kuikan silmä on aito timantti, johtaja Kaija Sääski avaa symboliikkaa.

– Kuikka tuo esiin Pohjois-Savon maakuntalinnun modernilla otteella. Se kuvaa maakunnan kulttuuria, jossa jo-

kaiselle annetaan mahdollisuus kulkea omaa tietään sekä kasvaa täyteen luovaan mittaansa.

Alla eri kategorioiden voittajat lyhyine perusteluineen.

Kategoria ”Oppilaitoksen opettaja tai opiskelija":Jari Ukkonen

Kallaveden lukion historian, yhteiskuntaopin ja yrittäjyyden lehtori Jari Ukkonen toimii NY ry:n (Nuori Yrittäjyys) Pohjois-Savon aluepäällikkönä edistäen nuorten yrittäjyyttä ja yrittäjyysosaamista. Osaltaan myös hänen merkittävän työnsä tuloksena Kallaveden lukio aloitti syksyllä 2022 Businesslinjan ensimmäisenä lukiona Itä-Suomessa.

Kategoria ”Yritys tai yrittäjä”: Jouni Ortju

Jouni Ortju on toiminut yrittäjänä pitkään ja vaikuttanut eri verkostoissa sekä yrittäjäjärjestöissä - Esimerkiksi Yrityskummit -verkostossa, jotka auttavat erityisesti PK- ja mikroyri-

tyksiä toiminnassaan. Ortju on aktiivinen yrittäjyyden edistäjä Pohjois-Savon alueella, hän on helposti lähestyttävä ja asiakaslähtöinen toimija - joka on ollut usean tapahtuman sekä yhteistyön taustalla rakentajana tai ideoitsijana.

Kategoria ”Järjestö tai kunta”: Varkaus Nyt -toimintaryhmä

Warkautelaiset ry:n Varkaus NYT-toimintaryhmä on kolmen vuoden ajan toiminut varkautelaisten yrittäjien esilletuojana, näkyvyyden lisääjänä, kannustajana ja tukijana. Ryhmä on järjestänyt muun muassa Osta paikalliselta-päivä tapahtumaa, missionaan saada paikalliset käyttämään paikallisia palveluita, esimerkiksi lisäämällä tietoutta millaisia yrittäjiä kaupungista löytyy, kannustaen ostamaan paikalliselta ja säilyttämään kattavat palvelut käytössä jatkossakin.

Kategoria ”Muu aktiivinen toimija”: Tiina Hartikainen

Tiina Hartikainen on ollut aktiivinen sekä luova yrittäjyyden, uusien yhteistyömuotojen kuten oppilaitosyhteistyön sekä alueen elinkeinoelämän edistäjä. Hän on vienyt eteenpäin Pohjois-Savonkin osalta merkittäviä tapahtumia sekä konsepteja, kuten Tahko Ski Lift pitch startup-tapahtumaa sekä Export2 -vientiohjelmaa.

Valitsijaraadissa oli yrittäjien, oppilaitosten ja maakunnan toimijoita: Tomi Tuovinen, innovaatioasiantuntija, ItäSuomen yliopisto, Mia Simpanen, asiakkuuspäällikkö, Savon Yrittäjät, Riikka Nissilä, äidinkielenopettaja, Savon ammattiopisto.

Business Center Pohjois-Savon Kasvun Kuikka -palkinnon saajat iloitsevat heidän yrittäjyyskasvatustyön huomioimisesta. Riikka Nissilä (vas.), Matti Laitinen, Kaija Sääski, Jari Ukkonen, Tiina Hartikainen, Sanna Runsala, Tomi Tuovinen.

Projektipäällikkö Johanna Lehtonen korostaa, että nuoria kutsutaan kehittämistyöhön läpi hankkeen järjestämällä muun muassa työpajoja.

Lastensuojelun jälkihuoltoa kehittämässä

LAPPALAINEN

Lastensuojelun palvelut kaipaavat kehittämistä. Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin –hanke tähtää Pohjois-Savon lastensuojelun jälkihuoltotyön kehittämiseen.

Tavoitteena on vahvistaa aikuistuvien nuorten osallisuutta ja ottaa heidät mukaan palvelujen kehittämistyöhön, huomioiden digitalisoituva yhteiskunta.

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Johanna Lehtosen mukaan tavoitteena on kehittää jälkihuollon työtapoja, kulttuuria ja palveluita. Samoin myös pilotoida yhteistyöverkoston kanssa jälkihuoltopalvelujen mallinnuksia ja rakentaa niihin laatukriteeristöä.

– Lisäksi analysoidaan palvelujen laatua pilottien pohjalta ja lisäämällä vaikuttavuusajattelua.

Tarve kehittää lastensuojelun jälkihuoltoa on havaittu myös valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti reilut pari vuotta sitten työryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää jälkihuollon uudistamistarpeita. Professori Juho Saaren työryhmä ehdotti: lastensuojelun jälkihuoltoa uudistetaan tavoitteelliseksi ja räätälöidyksi aikuistumisen ja itsenäistymisen tueksi.

Tämä edellyttää sektoreidenvälistä kokonaisvaltaista ja koordinoitua yh-

teistyötä irrallisten palvelujen sijaan. Jälkihuollon kehittäminen mainitaan myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa.

UUDENLAISIA TAPOJA JÄLKIHUOLTOON

Johanna Lehtonen korostaa, että nuoria kutsutaan kehittämistyöhön läpi hankkeen. Heille järjestetään työpajoja, joissa nuorille tarjotaan mahdollisuus tuoda esiin ajatuksia ja kokemuksia jälkihuollosta ja sen kehittämistarpeista. Syksyllä 2022 yhteistyöyritykset lähtevät pilotoimaan uudenlaisia tapoja tehdä jälkihuoltoa.

– Yritysten tukena pilottien luomistyössä on syksyllä aloittava palvelumuotoilija. Pilottien pohjalta luodaan jälkihuoltopalvelumalli sekä laatukriteeristö jälkihuollon palveluihin.

– Toimenpiteiden jalkauttamiseksi ja tulosten juurruttamiseksi hankkeen aikana luodaan jälkihuoltotyön asiantuntijaverkosto, jotka voivat jatkaa jälkihuollon kehittämistyötä hankkeen päätyttyä ja halutessaan kansallisesti.

Savonia on hankkeen päätoteuttaja.

Yhteistyökumppaneina ovat julkisen sektorin edustus (Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö, Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta), sosiaalialan järjestöjä (SOS-lapsikylä, Pesäpuu RY, Hyvinvointiala RY) sekä yksityisiä yrityksiä (Familar OY, Kasvunpolku OY, Merikratos OY, Neljä Astetta OY, Sarander OY).

Lehtonen muistuttaa, että Lastensuojelun jälkihuollon sisältöjä kehitetään parhaillaan useassa hankkeessa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen YEE-hanke: Yhdessä aikuisuuteen

– Elämässä eteenpäin -hankkeessa lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden lisäksi kohderyhmänä ovat ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleet aikuistuvat nuoret.

– Savonialla toinen lastensuojelun jälkihuollon teemoja tarkasteleva hanke on Hyvää jälkeä -tutkimus- ja kehittämishanke, joka on Tampereen yliopiston, Savonian ja SOS-lapsikylän yhteinen hanke.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO

Elina Siirolan motto: Yksi asia kerrallaan

Olen kiitollinen ja onnellinen, että olen saanut toimia Savoniaammattikorkeakoulussa lehtorina sen alkutaipaleen alusta. Iisalmeen perustettiin oma ammattikorkeakoulun yksikkö, jonka vihkiäisissä jo sain olla mukana. Työni oli monipuolista, yhteisöllistä ja moniammatillista. Onnea juhliva Savonia!

LUOTTAMUSTOIMIA

Jäin eläkkeelle seitsemän vuotta sitten. Jo työn ohessa osallistuin aktiivisesti kunnallisiin luottamustoimiin. Eläkkeellä jäätyäni olin vapaa lukujärjestyksestä, joten pystyin antamaan aikaani moniin luottamustoimiin. Jatkoin Iisalmen kaupunginvaltuustossa ja kaksi kautta myös kaupunginhallituksessa. Omaa sosiaali- ja terveysalan kokemusta pystyin hyödyntämään myös Ylä-Savon Soten hallituksessa yhden kauden aikana. Lisäksi olen toiminut Iisalmen seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenenä ja kaksi vuosikymmentä seurakunnan valtuustossa. Näiden kahden vuosikymmenen aikana toimin kolme kautta Ylä-Savon seurakuntayhtymän valtuuston puheenjohtajana. Tämä matka kaikissa luottamustoimissa on ollut antoisaa. Työ viranhaltijoiden ja toisten luottamushenkilöiden kanssa on ollut tavoitteellista yhdessä tekemistä erilaisten ajan tuomien haasteiden edessä.

TEKSTI ELINA SIIROLA

Tämän vuoden kirkollisvaaleissa en ole enää ehdokkaana. Minulla on kuitenkin yhä mielenkiintoinen tehtävä kirkon luottamustoimissa toimiessani Kuopion tuomiokapitulin kolleegiossa maallikkojäsenenä. Se on näköalapaikka moniin haasteisiin laajassa hiippakunnassamme. Tämä tehtävä jatkuu vielä.

YRITTÄJYYTTÄ, KYLÄTOIMIKUNTAA JA JÄRJESTÖTOIMINTAA

Hankimme puolisoni Joukon kanssa Iisalmen Haapajärven rannalta satavuotiaan kyläkoulun vuoden 2000 alussa. Puolisoni jäi silloin eläkkeelle. Siirryimme virka-asunnosta, pappilasta, omaan kotiin. Kunnostimme kyläkoulusta kodin sekä kokous- ja juhlapaikan.

Olemmekin saaneet olla järjestämässä monenlaisia juhlia ja moni ihminen on ollut vieraana kodissamme. Vuokraan edelleen tiloja sekä niiden lisäksi pientä rantamökkiä. Yritystoimintaan tuovat monipuolisuutta niin työnohjauspalvelut, sillä olen koulutukseltani myös työnohjaaja, kuin asiantuntijaluennotkin. Molempia hoidan tilausten mukaan silloin tällöin edelleen. Minulla ja kodillamme on tiivis yhteys kylätoimikuntaan, sillä kotimme toimii kylän yhteisten tilaisuuksien kokoontumispaikkana. Tilaisuuksiin ovat lukeutuneet esimerkiksi Kauneimmat joululaulut, erilaiset kesätapahtumat sekä ikäihmisten virkistyspäivät, jonka toteutimme Savonian sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Järjestötoiminnassa viimeisin tehtäväni on ollut toimiminen Lottaperinne Iisalmi ry:n puheenjohtajana. Lupauduin tehtävään vuosi sitten. Tässä tehtävässä olen oppinut kuuntelemaan ja arvostamaan kokemuksia siitä, millaista oli olla lapsi ja nuori maamme historian vaikeina vuosina. Lähivuosina näköpiirissä onkin pyrkimys panostaa erityisesti pikkulottien kuntoutukseen.

LUOPUMISTA JA ILON AIHEITA

Puolisoni sairastui vaikeasti pian minun eläkkeelle siirtymiseni jälkeen. Toimin hänen omaishoitajanaan yli vuoden ajan. Saimme elää yhdessä 44 vuotta. Puolisoni elämäntaival päättyi syyskuussa 2016. Vuorollamme me jokainen olemme saattajia ja saateltavia.

Meidän yhteinen elämämme oli lasten kanssa yhdessä kasvamista, antoisia yhteisiä vuosia, pappilan elämää, monien ihmisten kohtaamista sekä toinen toistemme tukemista. Yhteinen historiamme kantaa minua arjessa edelleen. Meillä on kolme lasta ja neljä lastenlasta.

Olen kiitollinen heistä jokaisesta. Pidämme yhteyttä monin tavoin ja Villa Annasta on tullut rakas mummola. Koen lastenlasten kanssa leikkimisen ja puuhastelun antoisana. Mielestäni oli luovaa ja opettavaista toimia yhdessä eri-ikäisten teatterintekijöiden kanssa. Kulttuuria harrastan arjessani kuitenkin useimmiten kuuntelemalla musiikkia ja osallistumalla teatteriin ja konsertteihin kuulijana. Koska asun maalla luonnon keskellä, kodin lämmittäminen puilla, monta pönttöuunia, puutarhatyöt ja marjastaminen ovat arkisia tekijöitä, jotka auttavat pysymistäni kunnossa.

Toivonkin terveyttä itselleni ja kaikille lukijoille. Minulla on myös tapana seurata aktiivisesti niin yhteiskunnallisia kuin sosiaali- ja terveysalankin asioita. Rakastan myös hiljaisia päiviä, vaikka niitä ei vielä vuotta kohti montakaan ole ollut. Minusta on parasta, että olen oman kalenterini herra.

Mottoni on: “Yksi asia kerrallaan.” Sitä noudattamalla ehdin kaikkeen siihen, mistä olen vastuussa tai kiinnostunut.

Kansainvälisyyttä vuosikymmeniä

TEKSTI JOUNI VORNANEN

na. Tosin ensimmäisenä syksynä tuli huono-omatunto: hän koki vaan nautiskelevan vapaa-ajasta, kun muut kollegat olivat kaiken aloituskiireen ja –stressin kourissa.

– Tunne meni kyllä pian ohi ja nautin vapaasta, ulkoilin paljon Martta-koirani kanssa, oli aikaa lukea, tavata ystäviä ja matkustella. Kävin pari kertaa vuodessa ulkomailla, kaukaisin kohde oli Japani.

Melko pian eläkkeelle jäämisen jälkeen Mönkkönen sai yhteydenoton kollegalta, Kaija Sääskeltä. Hän kyseli halukkuutta tehdä käännöstöitä Savonialle. Näin syntyi sopimus Savonian kanssa.

Eeva Mönkkösellä oli mittava ura Savoniassa. Opettajana hän ehti työskennellä yhteensä 38 vuotta. Tie oli kulkenut Varkauden kauppaoppilaitoksesta Kuopioon paikalliseen kauppaoppilaitokseen. Mönkkönen on nähnyt myös ammattikorkeakoulun syntymän aivan alusta lähtien, vuodesta 1992.

Mönkkösen opetusala oli englannin kieli ja viestintä sekä ruotsin kieli. Kun ammattikorkeakoulussa alkoi englanninkielinen koulutus vuonna 1995, Mönkkönen oli koko lopun työuransa englanninkielisessä koulutuksessa.

– Noina vuosina opiskelin myös kulttuurienvälistä viestintää ja aloitimme sen opetuksen nimenomaan BBAohjelmassa. Opintoja oli tarjolla myös muille amk-opiskelijoille. Tuo aihepiiri oli kiehtova, haastava ja nautin niistä kursseista itsekin valtavasti.

Mönkkönen suoritti ammatillisen opo-koulutuksen Jyväskylässä. Työ opona painottui lopulta IBS/BBA- ja vaihto-opiskelijoiden opoiluun. Hän toimi tiiviisti kansainvälisessä vaihtotyössä tulevien vaihto-opiskelijoiden koordinaattorina ja niin sanotusti ”emona”. Vaihto-opettajavierailut tulivat myös tutuiksi, Pariisissa useimmiten.

– Pariisissa kohteemme kanssa onnistuin myös auttamaan maksullisen koulutusvaihdon syntymistä, aiheena kulttuurienvälinen viestintä. Kaiken kaikkiaan nautin työstäni suuresti. Oli ilo työskennellä monikulttuurisessa työympäristössä, jossa sekä opiskelijat että työkaverit olivat upeita.

ELÄKKEELLE SUJUVASTI

Eläkkeelle jääminen oli sujuva ”operaatio”, koska Mönkkönen oli ollut jo pari vuotta osa-aikaisena lehtori-

– Tein erilaisia käännöstöitä, muun muassa eri alojen koulutusohjelmakuvauksia lähes 3,5 vuotta. Se oli antoisaa ja haastavaa: opin itsekin paljon kääntäessäni muun muassa vedenpuhdistukseen, kemian laboratoriotyöhön, tanssinopetukseen ja sotealan opetukseen liittyviä tekstejä.

Mönkkönen sai tehdä taustatyötä melkoisesti, mutta hän nautti siitä. Lopulta käännöstyöt oli lopetettava terveyssyistä, rikkinäiset nivelet kiusasivat ja muutama vuosi sitten hän sai uuden polven ja lonkan. Kehut sai myös KYSin varaosapalvelut.

– Tärkeää on, ettei jää kotiin peukaloita pyörittelemään vaan kannattaa hakeutua ystävien ja harrastusten pariin: antaa aikaa itselle ja läheisille. Myös suhteet läheisiin työtovereihin kannattaa säilyttää. Itsekin tapaan usein sekä eläkkeellä olevia että vielä Savoniassa työskenteleviä kollegoita.

Ohjeita eläkkeelle jäämiseen Eeva Mönkkösen on vaikea antaa, koska jokaisella elämäntilanne on erilainen. Eläkkeelle jäämistä ei kannata ainakaan pelätä, koska aikatauluista voit itse päättää makunsa mukaan.

Verkoston näkymättömyys esiin

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO PIRINEN

Nykyisin on olemassa valtavasti tallennettua dataa, koodausosaamista ja tarvetta ymmärtää erilaisia ilmiöitä paremmin. On useita viitteitä siitä, että verkostomaiset rakenteet niin tekniikassa, biologiassa, taloudessa, sosiologiassa ovat 2000-luvun suurin ilmiö.

maanrakentajien verkostoitumista tilaajasuhteessa.

Otokseksi valittiin pienet ja keskisuuret yritykset, jotka suorittavat kokonaishintaista urakointia talonrakennuksen maatöissä. Puhelinhaastattelussa tavoitettiin 19 toimijaa, joiden suhtautumista tutkittiin: merkittävyyden, suhteen laadun ja yhteistyön jatkuvuuden perusteella.

Pirisen mukaan tutkimuksessa havaittiin, että jokaisella osallistuneella yrityksellä on vähintään yksi positiivinen tilaajakumppani.

Suomessa ei ollut aikaisemmin tehty sosiogrammia maanrakennusalan toimintaverkostosta. Jo tällaisella paikallisella suppealla otoksella luotiin kuva yleisesti verkostoissa tapahtuvasta keskittymisestä.

– Maanrakennusalan toimintoverkostoa hahmottava data kerättiin tässä tutkimuksessa varsin perinteisellä menetelmällä. Vastaavaa verkostotietoa voitaisiin kerätä esimerkiksi verottajan urakkarekisteristä automatisoidusti, ja saada lisää tietoa muun muassa rakennusalan aliurakoinnin keskittymisestä tietyille toimijoille.

Verkostoanalyysistä kumpuavat visualisoidut esitystavat tulevat olemaan arkipäivää lähitulevaisuudessa talouden, organisaatioiden ja logistiikan suunnittelussa ja raportoinnissa.

Yritykset tarvitset nykyisin ympärilleen arvoa tuottavaa yhteistyöverkostoa: alihankkijoita, kumppanuusyrityksiä ja tilaajia. Alihankkijoiden kanssa yhteistyö on usein suoraviivaista tavaran tai palvelun toimittamista, josta kumpikin hyötyy.

Mikko Pirinen tutki Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään (ylempi tutkinto) tätä teemaa: Maanrakennusalan konsultoinnin tuotteistaminen ja verkostoanalyysi. Syksyllä 2021 tehtiin Infra ry:n (infrarakentamisen ammattilaisten toimiala- ja työnantajaliitto) pohjoissavolaisille jäsenille tutkimus, jossa selvitettiin

– Kun tutkittiin merkittäviä positiivisia suhteita, nähtiin niiden keskittyvän viidelle Kuopiossa toimivalle suuremmalle rakennusliikkeelle. Näitä yrityksiä maanrakentajat kuvasivat mainiten reiluuden, hyvät työmaajärjestelyt ja sen että ”sanaan voi luottaa”.

Verkostoanalyysissa havaittiin, että varsinkin kasvavat yritykset haluavat suojella yritystään, eivätkä kerro luottamuksellisessakaan haastattelussa negatiivisista suhteistaan tilaajiin. Pirinen pohdiskelee ilmiötä.

– Tämä tieto voi olla sellaista mitä varjellaan, koska sillä voi olla arvoa. Voidaan olettaa tiedon kuitenkin vaihtuvan yrittäjien kesken luottamuksellisemmassa pitkäkestoisemmissa yrityssuhteissa kuin mitä haastattelussa voitiin luoda.

– Tässä olisi mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihio valmiina opiskelijalle, jota voin mentoroida tarvittaessa, Pirinen toteaa.

Pirisen mielestä Node XL -ohjelmiston opettaminen tulisi ottaa osaksi Savonian kaikkia opinto-ohjelmia, sillä puhumme niin merkittävästä keinosta visualisoida kompleksisia rakenteita.

Pirinen toimii opinnäytetyön aikana perustetussa Pirman Oy:ssä, jonne alkujaan kevytyrityksenä tehty elinkeinonharjoittaminen siirrettiin liiketoiminnaksi. Yritys tuottaa maanrakennusalan konsulttipalveluita ja dataa.

Tunteellinen evakkomatka

Savonia-ammattikorkeakoulun lehtorille Jari-Pekka Jääskeläiselle evakkoaihe on erityisen läheinen ja koskettava.

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVA SAVONIA

Jääskeläisen isä joutui jättämään oman kotiseutunsa, Jaakkiman pitäjän Iijärven kylän jo kymmenvuotiaana.

Jääskeläinen on vanhemmiten pohtinut, millainen kokemus evakkotielle lähtö on isälleni ollut. Varsinkin Väinö-ukki oli saanut käskyn ensin ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Sitten Kollaanjoen rintamalle, jossa hän haavoittui vakavasti, viikkoa ennen talvisodan päättymistä.

– Isäni kertoikin, että ennen evakkoa hän joutui lopettamaan kanat ja naapurin vanhempi poika määrättiin ampumaan lemmikkikoira. Isäni oli vienyt ennen lähtöään keinuhevosensa koulun katolle ja kirjoittanut siihen nimet: Stalin ja Molotov.

Evakkomatka oli raskas, sillä Jääskeläisen ukin uskottiin kaatuneen. Myös matkan määränpää oli epäselvä. Jääskeläisen mummin vanhemmat asuivat Leppävirralla, ja niinpä he jäivät-

kin pois junasta Varkauden asemalla. Sattumalla he saivat tiedon, että ukki oli tuotu Varkauden sairaalaan pahoin haavoittuneena, mutta kuitenkin elossa.

Jääskeläinen on toiminut yhteyshenkilönä sotien 1939-1945 Pohjois-Savon Perinneyhdistys ry:n ja Savonian yrittäjyystiimin (yTiimi) välillä.

YHTEISTYÖ YRITTÄJYYSTIIMIN KANSSA

Yrittäjyystiimiläiset, projektipäällikkö Daniel Tiitinen ja apulaisprojektipäällikkö Oskari Taskinen, saivat kuulla jo monta vuotta kestäneestä sotaveteraanikampanjasta Jääskeläisen pitämästä luennosta.

Opiskelijat alkoivat kartoittaa entisiä yhteistyöyrityksiä, jotka olivat aiempina vuosina olleet tukemassa sotaveteraaneja ja -leskiä. Yhteistyö lähti hyvin liikkeelle, sillä yritykset lähtivät todella mielellään tukemaan hanketta.

– Meidän osaltamme työ oli helppoa, koska tässä projektissa pelkät sanat ”sotaveteraanien tukeminen” riittivät keskustelun aiheeksi, jotta saimme yrityksen mukaan tulevaan lehteen.

Opiskelijoiden oma kunnioitus sotaveteraaneja kohtaan toi paljon apua projektin onnistumiseen, koska oli helppo löytää oikeita sanoja, joita yhteistyökumppanit arvostavat. Yrittäjyystiimiläisten mielestä oli myös hienoa päästä toimittamaan lehdet henkilökohtaisesti yrityksille ja kiittää heitä.

Projektipäällikkö Daniel Tiitisellä on myös omakohtaisia muistoja. Hänen isopappansa on ollut jatkosodassa vuosina 1941-1944 Syvärillä.

– Tarkkaa muistikuvaa ukilla ei ollut oman isänsä sota-ajoista. Ukki sanoi, että hänen metsissään Kerkonkoskella on kolme kappaletta juoksuhautoja, joiden ympärillä hän tekee lähes päivittäin puutöitä.

yTiimiläiset yhteiskuvassa Savonian kampussydämessä

Savonia listattu Euroopan parhaiden työpaikkojen joukkoon

TEKSTI ANNE HEIKKINEN

le pääseminen edellyttää sijoittumista ensin kansallisessa Parhaat Työpaikat -listauksessa, tässä listauksessa Savonia oli kuluvana vuonna upeasti sijalla neljä.

LUOTTAMUSTA, ARVOJA JA ARVOSTUSTA

- Savonia-ammattikorkeakoulussa työskentely on etuoikeus. Kaikki alkaen ensimmäisestä yhteydenotosta ja haastattelusta jatkuen työsuhteen solmimiseen ja uuden tulokkaan vastaanottamiseen on vahvistanut positiivista kuvaa organisaatiosta. Minut on otettu vastaan todella mukavasti ja yhteisöön sujahtaminen on tehty helpoksi, Hanna Kemppainen kertoo.

Listaus perustuu tutkimustietoon, joka edustaa 1,4 miljoonaa työntekijää yli 3 000 yrityksestä ja 37 Euroopan maasta. Tunnustus perustuu tutkimusdataan koskien työntekijäkokemusta luottamuksen, innovaatioiden, yrityksen arvojen ja johtajuuden osa-alueilla.

Millaista on työskennellä yhdessä Euroopan parhaista työpaikoista?

- Iloitsen vilpittömästi hyvän työkulttuurin näkymisestä jokapäiväisessä tekemisessä. On hienoa olla osa Great Place to Workia ja Great Place to Learnia ja vahvistaa niitä parhaan mukaan omalla panoksella, kertoo lehtori Hanna Kemppainen.

Savonia-ammattikorkeakoulu on sijoittunut jälleen loistavasti Euroopan parhaat työpaikat -listauksessa. Savonia on suurten yritysten sarjassa sijalla 35.

Listalla sijoittuminen pohjautuu Great Place to Work®henkilöstötutkimukseen. Suomalaisia yrityksiä listalla on tänä vuonna yhdeksän.

Euroopan Parhaat Työpaikat -listal-

- Olemme iloisia ja ylpeitä saavutuksestamme. Tämä on tunnustus jokaiselle savonialaiselle avoimesta ja läsnä olevasta yhteistyökulttuurista, jota yhdessä rakennamme. Johtamisessa tunnistamme inhimillisen ja positiivisen tunneilmaston merkityksen Savonian tulokselliselle toiminnalle, toteaa hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov

Vuonna 2022 suurimmat erottumistekijät Euroopan Parhaissa Työpaikoissa olivat työntekijöiden kokemus kunnioituksesta ja arvostuksesta työpaikalla. Arjessa ratkaisevimpia tekijöitä ovat työntekijän kuuleminen ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen.

Lehtori Hanna Kemppainen sanoo, että Savoniassa työskentely on etuoikeus.

Opinto-ohjaajille olympiakomitean kunniamaininnat

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA ESA VIKLUND

Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelma ja Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö ovat myöntäneet Savonia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajille Tarja Joonalle ja Pirjo Venhovaaralle kunniamaininnan urheilijoiden kaksoisuran edistämisestä. Esityksen teki Kuopion alueen urheiluakatemia.

Alla Kuopion alueen urheiluakatemian esityksessään lähettämät perustelut, joiden pohjalta päätös kunniamaininnan myöntämisestä tehtiin.

• Pirjo Venhovaara toimii SavoniaAMK:n urheiluakatemia toiminnan yhdyshenkilönä ja urheiluakatemian toiminnanjohtajan työparina Savonian osalta. Hän on tärkeä taustavoima

urheilijan kaksoisura- ja urheiluakatemia-asioiden edistäjänä ja viestin viejänä isossa organisaatiossa

• Tarja Joona on pitkän linjan ohjauksen ammattilainen, jolla on pitkä kokemus myös urheilijoiden ohjauksesta. Hänellä on opiskelijaurheilijalähtöinen ajattelutapa. Tarja on jämpti, mutta lempeä ammattilainen.

Kuopion alueen urheiluakatemia on alueellinen huippu-urheiluverkosto, joka sitoo yhteen urheilijoiden opintopolut, valmennuksen ja tukijärjestelmät. Yhteistyössä alueen oppilaitosten, urheiluseurojen sekä muiden asiantuntijatahojen kanssa urheiluakatemia mahdollistaa urheilun ja opiskelun yhdistämisen aina yläkou-

lusta korkeakouluihin. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelma ja Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiö (URA) palkitsevat vuosittain järjestettävän huippuvaiheen kaksoisuraseminaarin yhteydessä lukuvuoden opiskelijaurheilijan ja huomioivat kunniamaininnalla urheilijoiden kaksoisuraa erityisen ansiokkaalla tavalla edistäneitä henkilöitä tai tahoja.Suomen Olympiakomitea, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia ja Urheilijoiden ammattienedistämissäätiö järjestivät valtakunnallisen Huippuvaiheen kaksoisuraseminaarin Helsingissä torstaina (15.9.). Kunniamaininnat jaettiin tilaisuudessa. Seminaari oli samalla URA-säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari.

Kuopion alueen urheiluakatemian toiminnanjohtaja Johanna Tikkanen (vas.), palkitut opinto-ohjaajat Tarja Joona ja Pirjo Venhovaara.

Ruokapalveluiden tulevaisuuden ratkaisut

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA JENNI RISSANEN

FoodRobo-hankkeessa järjestettiin ”Ruokapalveluiden tulevaisuuden ratkaisut” –työpaja viime kevään lopulla. Minna Dammert Damico Oy:sta luennoi aiheesta Kurkistus kristallipalloon - Tulevaisuuden näkymiä ruoka- ja puhtauspalveluissa.

FoodRobo-hankkeen projektipäällikkö Henna Lehikoinen pohti työpajan antia Minna Dammertin luennon pohjalta. Jotta toiminnassa onnistuu viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, on syytä miettiä, millaisia ovat megatrendit, joita ei voi sivuuttaa tulevaisuuden skenaarioissa.

– Esimerkiksi keskuskeittiöt ovat

Suomessa isoja. Niiden ruokatuotannossa käytetään paljon kypsiä raaka-aineita, jotka sekoitetaan valmiiksi ruokalajeiksi. Mikä lisäarvo on itse sekoitetulla massalla, jos ne voi tilata suoraan valmiiksi massaksi sekoitettuna elintarvikeyritykseltä?

Lehikoinen muistuttaa Dammertin luennosta. Dammert ei näe itse

sekoittamisessa lisäarvoa vaan pikemminkin tilanne on päinvastainen. Itse sekoitettu säilyy huonommin.

– Elintarvikeyrityksistä tilatun ruuan kilohinta säilyy vakiona sovitun hinnoittelujakson ajan, toisin kuin itse tehdyn ruuan, jonka kilohintaa ei useinkaan edes tiedetä. Itse tehdyn ruuan kilohinta vaihte-

lee vuosittain riippuen muun muassa sairauslomakustannuksista ja muista henkilöstökuluista, muotoilee Lehikoinen luennon antia.

Samoin kuin Keski-Eurooppaan ei ole rakennettu uusia keskuskeittiöitä 90-luvun jälkeen, koska ne ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää. Keskuskeittiöiden lämmitys- ja jäähdytyskustannukset ovat valtavia verrattuna niiden käyttöasteeseen. Niiden tarpeellisuutta pitäisikin miettiä myös ekologisuuden kannalta.

– Keskuskeittiöiden keittämä soppa ei ole sen kummallisempaa kuin elintarvikeyrityksen valmistama. Entä jos satsattaisiin itse keitetyn keiton sijaan runsaampaan kasvislisäkkäiden määrään, asiakasrajapinnassa toimimiseen ja tilojen viihtyvyyteen, miettii Lehikoinen Dammertin luennon pohjalta.

PERSONOITU RUOKA

Henna Lehikoinen nostaa esiin yhden tulevaisuuden trendeistä, joka lisää sairaalassa tai asiakkaan valinnanvaraa. Yhä useammat haluavat syödä oman tarpeensa tai mielihalunsa mukaisesti myös sairaalassa.

– Yksilöidyt tarpeet voidaan huomioida valmiita komponentteja ja aterianosia hyödyntämällä, jolloin esimerkiksi sairaalassa potilaalle voidaan tarjota hävikin tai henkilökustannusten kasvattamatta vaikka 10 eri ruokavaihtoehtoa päivässä.

– Asiakkaan valinnanvapautta lisääviä kokeiluja toteutetaan jo Suomessakin. Samanlainen laajempi vaihtoehtovalikoima on mahdollinen myös rakennemuutetuille ruuille. Ruokavaihtoehtojen lisääntyminen kasvattaa ruokahalua ja

ravitsemustilan ylläpitämistä, mikä edistää hoidon tehoa.

Lehikoinen pohtii myös ruuan pakkaamista. Niitä vaihtoehtoja kannattaa miettiä jatkossa keskuskeittiöissä. Kevyet pussi- ja rasiapakkaukset ovat jo tätä päivää. RST-astioista ollaan luopumassa niiden hygieniariskien, painon, tilatarpeen, työmäärän ja pesuun kuluvan energian vuoksi.

– Vaikka muovissa on omat huonot puolensa, sillä on hyviäkin ominaisuuksia. Muovipakkaus takaa ruuan elintarvikehygieenisen laadun vähentäen samalla ruokahävikkiä. Materiaalina se on kevyttä pienentäen kuljetusten, tiskin ja tiskaamisen käytettävän energian määrää.

FoodRobo-hankkeen työpajassa mallinnettiin legojen avulla ruokapalvelujen kehittämistä. Kuvassa Savonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijat (vas.) Johanna Kantala ja Henna Lehikoinen sekä Xamkin asiantuntijat Merja Ylönen ja Jenni Palosaari.

VIRTECH VIRTUALISOI

POHJOISSAVOLAISTA TYÖELÄMÄÄ

VirTech-hankkeessa kehitetään toimintamalleja, jotka mahdollistavat eri aloilla toimivien yritysten henkilöstön perehdyttämisen, etäpalvelujen tuottamisen, prosessien ohjauksen, jatkuvan oppimisen ja muun toiminnan jouhevan etenemisen erilaissa haastavissa olosuhteissa kustannustehokkaasti.

Näin luodaan virtuaaliteknologiaa ymmärtävien, osaavien ja sitä soveltavien pohjoissavolaisten yritysten joukko.

Meneillään olevan Etelä-Savon ELY -keskuksen rahoittaman (ESR) kaksivuotisen VirTech-hankkeen (Virtuaaliteknologia työelämän ja koulutuksen kehittämisessä) tarkoituksena on vastata yritysten toimintaa häiritsevän COVID-19 pandemian ja tulevien vastaavanlaisten poikkeustilanteiden haasteisiin hyödyntämällä virtuaali- ja XR-teknologian sovelluksia.

Savonian hanketiimi opastaa ja auttaa hankkeeseen osallistuvia yrityksiä teknologian käyttöönotossa ja soveltami-

sessa yritysten tarpeiden mukaisesti, kouluttaa yrityksiä sekä tuottaa koulutusmateriaalia. Lisäksi luodaan yhteistyömalli yritysten ja Savonian XRkeskuksen välille palvelemaan jatkossa yrityksiä virtuaaliteknologian sovellusten käyttöönottoon ja valintaan liittyvissä haasteissa.

Hanke tuottaa virtuaaliteknologiaa ymmärtävien, osaavien ja sitä soveltavien asiantuntijoiden joukon sekä erilaisia sovelluksia ja toimintamalleja vastaamaan yritysten kehittämis-

TEKSTI ANSSI MÄHÖNEN | KUVA KIMMO PAKARINEN

ATC Automation Ky:n toimitusjohtaja Pasi Mankki ja VirTechin projektipäällikkö Anssi Mähönen tutustuvat erilaisiin älylaseihin Savonian XR-keskuksessa.

haasteisiin. Sovellukset ja toimintamallit ovat siirrettävissä yrityksestä toiseen. Lisäksi hanke tuottaa virtuaaliteknologian käyttöön ja sen soveltamiseen liittyviä koulutuskokonaisuuksia ja -materiaalia.

Savonian XR-keskuksen ja hankkeen kohderyhmän toimijoiden välille luodut palvelukokonaisuudet edistävät ja helpottavat yritysten virtuaaliteknologiasovellutusten ja -teknologian valintaa, kohdentamista ja käyttöönottoa. XR-keskus tarjoaa testauspalveluita yrityksille eri XR-teknologioiden toimivuudesta, soveltuvuudesta ja käytettävyydestä kohdeympäristössä.

Teknologiatestauksia voidaan toteuttaa XR-keskuksen omissa tiloissa tai yrityksen omissa toimintaympäristöissä. Virtuaaliteknologioiden ja niiden

sovellusten hankintaprosessi on usein haastava ja myös tähän tarpeeseen XRkeskus tarjoaa palveluitaan.

Tällä hetkellä on mukana 12 aktiivista yritystä. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin osallistuu myös muita pohjoissavolaisia yrityksiä ja organisaatioita. Yritykset ovat eri elinkeinoelämän aloilta kuten teollisuuden, elintarvike-, bio- ja ravitsemusaloilta eri puolilta Pohjois-Savoa.

Hanketiimin ja yritysten yhteistyö konkretisoituu hankkeen aikana toteutettaviin koulutuksiin ja sitä kautta yritysten virtuaaliteknologioiden, niiden sovellutusten ymmärryksen ja osaamisen lisäämiseen. Lisäksi jokaiseen yritykseen tehdään useita vierailuja ja pohditaan yhdessä kehittämishaasteita, ja kuinka niihin voidaan

vastata virtuaaliteknologian avulla. Aktiivinen yritysyhteistyö ja koulutus on tuottanut jo tällä hetkellä kaikkien mukana olevien yritysten kiinnostuksen hankkia erilaista XR-teknologiaa ja niiden mahdollistamia sovelluksia osaksi oman toiminnan kehittämistä.

Jatkossa tarkoituksena on järjestää syksyllä 2022 laajempia koulutuksia, joissa pohjoissavolaisia yrityksiä haastetaan kiinnostumaan virtuaaliteknologian mahdollisuuksista vastata yrityksien kehittämistarpeisiin.

VIHREÄN SIIRTYMÄN AGENTIT

Savonia-ammattikorkeakouluun perustettiin syksyllä vihreän siirtymän ryhmä. Ryhmässä on edustajia jokaisesta tiimistä ja se on avoin, kaikki Savonian henkilökuntaan kuuluvat ovat tervetulleita mukaan.

Tavoitteena on tukea savonialaisten työtä vihreän siirtymän edistämiseksi kaikilla kuudella koulutusalalla sekä kuudella tki-toiminnan vahvuusalalla. Savonia ei toimi yksin vaan aina kumppaneidensa kanssa. Siksi vihreän siirtymän ryhmä on osa Savonian

kumppanuuksien kehittämistä.

EU ja jäsenvaltiot kuten Suomi ovat käynnistäneet vihreän siirtymän toimenpiteet, jotka tukevat talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

TEKSTI TUOMO ESKELINEN, MIIKA KAJANUS, JYRI WUORISALO | KUVA RAISA LEINONEN JA ADOBE STOCK

Se vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä.

Vihreä siirtymä tarkoittaa systeemistä muutosta ja kestävyysmurrosta. Uudet innovaatiot ja monenlaiset kokeilut käynnistävät kestävyysmurroksen. Innovaatiot kertautuvat, kun teknologia, säännöt, toimintatavat ja ammattikunnat muuttuvat. Lopulta kestävyysmurros etenee koko yhteiskunnassa.

Monialaisena korkeakouluna, jolla on osaamista muiden muassa energiaan, ruokaan, veteen ja terveyteen liittyen, Savonialla on erinomaiset edellytykset tukea kumppaneitaan vihreässä siirtymässä, mutta se edellyttää meiltä kaikilta uudenlaista ajattelua ja osaamista. Tähän satsaamme vih-

reän siirtymän ryhmässä.

Ryhmä käsittelee teemoja, kuten muutoskyky, vastuullisuus, keskinäisriippuvuudet, kiertotalous ja viestintä. Kehitämme ja otamme käyttöön uudenlaisia menetelmiä yhteiskehittämisen ja vuorovaikutuksen edistämiseen. Käytännön toimenpiteitä ovat esimerkiksi aineistot, keskustelut, työpajat, vierailevat luennot, tapahtumat ja mentorointi.

Esimerkki systeemiajattelusta. Perinteinen analyysiin perustuva ajattelutapa taklaa monimutkaisia ilmiöitä pilkkomalla ne pieniin osiin. Systeemiajattelu tarkastelee asioita suhteessa kokonaisuuteen, autoa esimerkiksi osana koko liikennejärjestelmää.

Jos tehtävämme olisi suunnitella uusi automalli, perinteisellä ajattelutavalla saatamme päätyä auton ilmanvastuksen minimointiin polttoainetehokkuuden parantamiseksi. Systeemi-

ajattelulla yritämme ymmärtää auton tarkoitusta sen käyttöympäristössä ja saatamme huomata, että saman tarkoituksen toteuttamiseksi ei tarvitakaan uutta autoa, vaan jokin uusi palvelu.

Useat hankkeet tukevat vihreän siirtymän ryhmää. Esimerkiksi Savonia koordinoima Innovation Laboratories for Climate Actions (ILCA) – hanke tarjoaa resursseja ryhmän toimintaan. Hankkeen tavoitteena on parantaa yrittäjyys- ja innovaatiokyvykkyyttä ilmastotoimissa haasteelliseksi osoittautuneeseen systeemiseen muutokseen, kun tarvitaan sektorirajat ylittäviä myös sosiaaliset näkökulmat huomioon ottavia lähestymistapoja.

Myös Ilmastoturvallisuuden liiketoiminaverkosto ja Universities for Sustainable Development (USD) – hankkeet edistävät ryhmän toimintaa.