Savonian sanomat 1/2016

Page 1

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2016

Puolustusvoimat kokkisodassa SIVULLA 4

Ikea ja Savonia yhteistyössä SIVULLA 14

Yrittäjien mielipide koulutuksesta SIVULLA 28


Pääkirjoitus

SAVONIAN YDIN Savonian Sanomissa nostamme esille Savonian ydintoimintaa. Lehdessä näkyy talven aikana toteutunut työelämäläheinen toimintamme. Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana alueen työelämän kehittämisessä. TKI- ja liiketoiminnassa on vahvistettu toimijaverkostoja sekä suunniteltu ja toteutettu niin kansainvälisiä kuin alueellisiakin hankkeita. Genelecin perustaja Ilpo Martikainen totesi Ylen A-studion haastattelussa, että yritysten pitäisi menestyäkseen laittaa asiakas ja hänen ongelmiensa ratkaiseminen etusijalle. Hänen mielestään ei voi liikaa korostaa sitä, että ymmärtäisi asiakkaan tarpeita, elämää ja arvostuksia. Savoniassa olemme paljon keskustelleet siitä, että opiskelijat eivät ole asiakkaitamme vaan yhteisömme jäseniä. Näin ilman muuta on. Näen, että kaikessa koulutukseen liittyvässä toiminnassa meillä täytyy olla lähtökohtana opiskelija ja hänen osaamisensa kehittyminen. Henkilökuntamme osaaminen ratkaisee sen, millaisin toimenpitein tätä osaamisen kehittymistä tuetaan. Me savonialaiset olemme ylpeitä roolistamme toimia ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä. Sen toteuttamiseksi tarvitsemme työelämän vahvaa kumppanuutta sen useissa eri muodoissaan.

Opiskelijat eivät ole asiakkaitamme vaan yhteisömme jäseniä.

Vierailin jokin aika sitten ensimmäisen vuoden opiskelijoidemme toteuttamilla Oivallamessuilla. Aktiiviset opiskelijat toimivat sisäänheittäjinä messutilaan, näin huomasin myös itselleni käyvän. Käynti todellakin kannatti, sillä innostuneet opiskelijat virkistivät päiväni. Tunnelma messuilla oli aidosti innostunut. Oppiminenko ei muka ole kivaa? Meillä on kehitetty työelämäläheistä pedagogiikkaa eli OIS-toimintatapaamme. Meidän kannattaa vahvistaa Savonian syvintä olemusta ja mahdollistaa opiskelijoille eri muodoissaan työelämäläheinen oppiminen. Savonian visiona ensi vuodesta alkaen on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu. Tehdään siis näkyväksi monipuolinen tehtävämme ja työ jota meillä tehdään. Se antaa mielekkyyttä niin opiskeluun kuin savonialaisten työn tekemiseenkin. Mervi Vidgrén Rehtori, toimitusjohtaja

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1 / 2016 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen ULKOASU JA TAITTO Projectico Oy KANNEN KUVA Noora Saksa SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

2  1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

KIRJAPAINO Painomäki Oy ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939


19

Savo Design

Kuolema ammattilaisen silmin

04

Puolustusvoimat kokkisodassa

16

12

Uudet rakennusarkkitehtiopiskelijat tositoimiin

SISÄLLYS 2 PÄÄKIRJOITUS 4

PUOLUSTUSVOIMAT KOKKISODASSA

8

SUOMEN VAIKUTTAVIN AMMATTIKORKEAKOULU

9

SAVONIAN JA JAMK:N KUMPPANUUSSOPIMUS

10

SAVONIAN JA SAKKY:N STRATEGINEN KUMPPANUUS

11 DIGI-LOIKKA TULEE OLETKO VALMIS? 12

KUN SANAT LOPPUVAT

16

UUDET RAKENNUSARKKITEHTIOPISKELIJAT TOSITOIMIIN

18

KALPAN JUNIORIT RAVINTO-OPISSA

19

TURO JA SAVONIA CATWALKILLA

18

KALPAN JUNIORIT RAVINTO-OPISSA

20

SAVONIA VETÄÄ POHJOISTEN JA ARKTISTEN ALUEIDEN YHTEISHANKETTA

22

ME HENKI PITÄÄ VERKOSTOT TOIMINNASSA

24

PIRKKO KOURI KANSAINVÄLISEN TELELÄÄKETIETEEN JÄRJESTÖN VARAPUHEENJOHTAJAKSI

25 KORU- JA JALOMETALLIMUOTOILUSTA KOULUTUSVIENTIÄ? 26

MIESHOITAJILLE APUA ARKEEN

27

MYYNTIPUHE, UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

28

YRITTÄJÄT: KOULUTUKSEN ON OLTAVA LAADUKASTA

29

UP TO YOU: UNELMIA JA YRITTÄJYYTTÄ

30

UUSI TYÖKALU PESÄPALLON LEIRIJÄRJESTÄJILLE

32

MYYNNIN HARJOITTELUA KÄYTÄNNÖSSÄ OPPIYRITYSMESSUILLA

33

ASIAKASTYÖ ON HOITOALAN YRITTÄJÄN TYÖN SUOLA

34

AGROLOGIKOULUTUSTA IISALMESSA 30 VUOTTA

36

HANKKEITA SAVONIASSA

05/16 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa 2016. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

38 UUTISKATSAUS Savonian Sanomat  1 /  2 0 1 6  3


Puolustusvoimien kokkisodassa Kuopiossa paukkuivat kattilat ja kannet.

Puolustusvoimat kokkisodassa TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT JAAKKO LAUKKANEN

K

okkisodassa, lokakuun lopulla, ottivat mittaa toisistaan kaksihenkiset varusmiesjoukkueet: maa-, meri- ja ilmavoimista. Heidät haastoi maavoimien kantahenkilökunnan tiimi. Kukin kilpailujoukkue kokkasi lounasruoan ja sille sopivan jälkiruoan. Kilpailujoukkueet olivat suunnitelleet ja harjoitelleet kilpailuannoksensa ja niiden valmistuksen etukäteen. Aterian tuli soveltua myös varusmiesten lounaaksi. Kilpailu oli hegemoniataistelu eri joukko-osaston kesken. Nyt pääsivät varusmiehet haastamaan kantahenkilökunnan. Mielenkiintoista oli seurata, mitä raaka-aineita ja ruokatyyppejä kilpailujoukkueet valitsivat nyky­ varusmiehille sopiviksi ja maistuviksi. Kilpailun tuomariston ytimen muodostivat varusmiehet kustakin joukko-osastosta. Lisäksi tuomariston edustajat olivat pääesikunnasta, Leijona Catering Oy:stä sekä Savonia-ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksesta.

4  1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat


Puolustusvoimien kokkisota käytiin kuumissa tunnelmissa.

Savonian Sanomat  1 /  2 0 1 6  5


Yle haastattelemassa kokkisodan voittajia, luutnantteja Jaakko Nummelaa (vas.) ja Pasi Järvistä.

Kokkisodassa myös visuaalisuus oli huomioitu. Savonian vaate­ tusmuotoilun opiskelija Ella Suuronen suunnitteli ja valmisti kullekin joukkueelle joukko -osaston henkeä mukailevan keittiöessun sekä päähineen.

JÄNNITTÄVÄ KILPAILU

Järjestäjät maistelemassa kilpailuannoksia, koulutusvastuupäällikkö Jari Lindén (vas.), koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski ja tiedottaja Tarja Kiviluoto.

Savonian koulutusvastuupäällikkö Jari Lindén kuvailee kilpailupäivän tunnelmia jännittäväksi. Sitä oli havaittavissa jo joukkueiden saapuessa kisapaikalle. Olihan kyseessä varmasti myös joukko-osastojen välinen hegemoniataistelu. – Ennen kisan käynnistymistä tunnelmaa toivat kilpailujoukkueille jaetut joukko-osaston tyyliset keittiöasut sekä musiikin opiskelijoiden esittämä alku­fanfaari. Oli mukavaa, että kilpailijoiden joukossa oli sekä keittiöalan ammattilaisia että innokkaita harrastajia. Armeijan tyyliin kisa aloitettiin täsmällisesti. Lindén havaitsi, että ensimmäisen puolen tunnin jälkeen joukkueiden

6  1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

työskentely rentoutui ja lopputyöskentely sujui leppoisissa merkeissä. – Joukkueet kuitenkin työskentelivät tavoitteellisesti ja huolella kohti annosten valmistumista ja esille laittoa. Kaikkien annokset nousivat esille täsmällisesti määrätyllä hetkellä. Lindén luonnehti tunnelmaa käsin kosketeltavaksi, kun tuomarit kertoivat tulokset. Varusmiesten joukkueet tarjosivat erittäin tiukan ja tasaisen vastuksen kantahenkilökunnan joukkueelle, joka tällä kertaa nappasi niukan voiton. – Kaikki kilpailujoukkueet tekivät hienoa työtä ja kukin joukko-osasto voi olla ylpeä edustajistaan. Kantahenkilökunnan joukkueessa kokkasivat luutnantit Pasi Järvinen ja Jaakko Nummela. Voittaja-annoksessa oli juurespyreetä siskonmakkarakastikkeella. Kyytipoikana oli raikasta salaattia ja jälkiruokana marjakiisseliä.


Toiseksi tuli maavoimien parmesaanikana seuranaan sämpylöitä. Kolmanneksi selviytyi ilmavoimien nacho-pannu. Neljänneksi jäi merivoimien pasta-annos.

KILPAILUANNOKSIA VARUSKUNTARAVINTOLOIHIN Leijona Catering Oy:n tiedottaja Tarja Kiviluoto näkee tärkeäksi saada palautetta asiakkailta, jotta pystytään kehittämään toimintaa heille sopivaksi. Kokki­ kisa oli hauska tapa saada varusmiehiltä kehittämiseh­ dotuksia. Kiviluoto muistuttaa, että ruoan pitää maistua hyvältä, auttaa jaksamaan ja tuoda hyvää mieltä. Kilpailuannoksissa oli kaikki nämä edellytykset. Niissä oli sekä perinteisiä että uudempia makuyhdistelmiä. – Kotimaisia kasviksia oli hyödynnetty hienosti, mutta myös otettu mukaan kansainvälistä keittiötä. Keittiömestarimme tekee annoksista suurkeittiöön

soveltuvat versiot ja niitä tarjotaan varuskuntaravintoloissamme vielä tämän vuoden aikana. Koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski kokee mielekkäänä joukkoruokailun kehittämisen. Savonia oli muutama vuosi sitten kehittämässä koululaisten ruokailua. Tällä kertaa oli varusmiesruokailun vuoro. – Armeija on niitä viimeisiä joukkoruokailuja, joissa tavoitetaan hyvin suuri osa ikäluokasta. Joukkoruokailuihin keskittyminen on kansanterveydellisestikin tärkeä asia. Ruoan pitää olla terveellistä ja turvallista, ja sitä pitää olla riittävästi. Ruokailu on tärkeä osa myös tapakasvatusta.

Armeijan tyyliin kisa aloitettiin täsmällisesti.

Voittaja-annos, juurespyreetä siskonmakkarakastikkeella.

Puolustusvoimien kokkisota järjestettiin yhteistyössä Savonian matkailu- ja ravitsemisalan, Leijona Catering Oy:n ja puolustusvoiminen kanssa. Teemaan sopivat kokkisodan palkinnot lahjoitti Fiskars Sorsakoskelta.

Savonian Sanomat  1 /  2 0 1 6  7


Suomen vaikuttavin

AMMATTIKORKEAKOULU

TEKSTI PETTERI ALANKO

S

AVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN strategia vuosille 2017-2020 on hyväksytty. Osakeyhtiön hallitus käsitteli asiaa helmikuun kokouksessaan, ja piti strategiaa erittäin onnistuneena. Strategian työstämiseen osallistui laaja joukko savonialaisia, elinkeinoelämän edustajia ja opiskelijoita. UUDELLA STRATEGIAKAUDELLA 2017-2020 korkeakouluilta edellytetään suurempaa vaikuttavuutta. Savonia panostaa vaikuttavuuteen ja sen arviointiin. Savonian visio vuonna 2020 on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu. Savonia tunnetaan osaamisesta, aktiivisuudesta ja tuloksista. Henkilöstön yhteisöllistä tiimityötä johdetaan valmentavalla ja tavoiteohjatulla johtamisella. STRATEGIA VAHVISTAA Savonian roolia osana rakenteellisesti uudistuvaa korkeakoulujärjestelmää. Savonia syventää yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa turvatakseen laadukkaiden perustehtävien toteuttamisen. SAVONIAN KESKEISIN rakenteellinen toimenpide liittyy Savilahden Kampus 2020 -hankkeeseen, jossa tarkastellaan sekä tilojen että toimintojen synergiaa yhteistyötahojen kanssa. Kampus­ alueelle luodaan opiskelijoiden, tutkijoiden, oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kansainvälisesti verkostoitunut yrittäjyys- ja innovaatioympäristö.

SAVONIAN ARVOT ARVOSTAMME ja autamme toisiamme. Olemme positiivisia ja rakennamme myönteistä ilmapiiriä. Olemme ketteriä ja mahdollistamme valintoja.

OLEMME AKTIIVISIA vaikuttajia ja kannustamme osallistumaan. Tekemisen meininki tuottaa tuloksia ja tulosten todentaminen suuntaa ja mielekkyyttä työlle. Kasvatamme uutta luovaa asiantuntijuutta.

Vaikuttavuus

Yhteisöllisyys

Luotettavuus

Rohkeus

IISALMEN JA VARKAUDEN kampukset tiivistävät yhteistyötään korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, paikallisten toisen asteen kouluttajien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. STRATEGIAN PAINOALAVALINNAT vastaavat puhtaiden ratkaisujen, biotalouden ja digitalisaation haasteisiin. Painoalojamme ovat Soveltava hyvin­ vointiteknologia, Uudistuva kone- ja energia­ teollisuus, Vastuullinen ruokatuotanto ja Vesi­ turvallisuus. Digitaaliset ratkaisut ovat painoaloja yhdistävä teema. Nousevana painoalana on: Lisäarvoa uusista biotaloustuotteista.

8  1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

OLEMME ROHKEITA kokeilemaan uusia asioita ja tapoja toimia. TOIMINTAMME PERUSTUU vahvaan luottamukseen. Toimintamme on johdonmukaista ja avointa.

Emme ennusta tulevaisuutta, rakennamme sitä ennakkoluulottomasti kumppaniemme kanssa.

Pidämme lupauksemme ja saatamme tehtävämme loppuun saakka.

Kokeilukulttuuri ja kyseenalaistaminen luovat innovaatioita.


SAVONIAN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2020 TAVOITE 2

TAVOITE 3

Teemme lisäarvoa tuottavia tuloksia

Koulutamme monimuotoisesti, joustavasti ja käytännönläheisesti

Tulevaisuuden oppimis- ja tki-ympäristöt lisäävät vaikuttavuutta

TAVOITE 4

TAVOITE 5

Johtaminen ja vahva tiimityö tuottavat tuloksia ja hyvinvointia

Savonia on kansainvälinen korkeakoulu

TAVOITE 1

SAVONIA JA JAMK Uusivat strategisen kumppanuussopimuksen vuosille 2017–2020 Alueidensa vahvoina koulutus­organisaatioina JAMK ja Savonia ovat yhteisesti tunnistaneet strategisten tavoitteidensa samansuuntaisuuden ja tahtotilan edistää näiden kehittämistarpeiden saavuttamista yhteistyön kautta. Tavoitteena on kehittää JAMK:n ja Savonian yhteistyötä, joka •

tukee koulutuksen järjestämistä alueiden tarpeet huomioiden

• palvelee molempien ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämistä ja vertailua (benchmarking)

tukee ammattikorkeakoulujen painoalojen toimintaa

vahvistaa yhteistyötä ja työnjakoa keskeisten TKI-verkostojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti

ostaa sopijaosapuolten koulutuksen ja n TKI-toiminnan laatua ja sen vaikuttavuutta

lisää henkilöstön ja asiantuntijoiden vuorovaikutusta ja osaamista toiminnan kehittämisessä

• edistää entistä tehokkaammin kummankin sopijapuolen kansainvälisyyttä koulutuksessa ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä siihen liittyvää osaamista

Yhteistyösopimus on molempien korkeakoulujen strategioiden mukainen ja tukee ammattikorkeakoulujen kansainvälisyyden, koulutuksen ja TKI-toiminnan tavoitteita.

Savonian Sanomat  1 /  2 0 1 6  9


SAVONIA JA SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Sopivat strategisesta kumppanuudesta

S

avonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskunta­ yhtymä solmivat strategisen yhteistyösopimuksen. Savonian ja Savon koulutuskuntayhtymän yhteistyö mahdollistaa joustavat koulutusväylät opiskelijoille. Merkittävässä roolissa yhteistyötä on myös Savilahden tulevan kampuksen suunnittelu. Strategisen yhteistyön myötä Savonia ja Savon koulutuskuntayhtymä pystyvät palvelemaan paremmin maakunnan elinkeinoelämää osaavalla työvoimalla ja laadukkailla koulutus- ja kehittämispalveluilla. Yhteistyö kattaa joustavien koulutusväylien kehittämisen toiselta asteelta ammattikorkeakouluun, jolloin opiskelijan toisella asteella suoritettuja opintoja luetaan aiempaa laajemmin osaksi ammattikorkeakoulututkintoa, ja näin nopeutetaan opiskelijan ammattikorkeakoulun opintoja.

Sopimuksen tavoitteena on synnyttää tehokas malli ja tarvittavat tukitoimet opiskelijalähtöisen yrittäjyyden edistämiseksi. Lisäksi sopimus sisältää henkilöstön välisen yhteistyön, oppimisympäristöjen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämisen, liiketoiminnan sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön. Savilahden kampuksen osalta tarkastellaan yhteisiä toiminnallisia tarpeita ja tilakokonaisuuksia, sekä selvitetään vaihtoehtoja oppilaitosympäristön toteuttamismalleista. Tavoitteena on luoda kokonaisuus, joka tukee molempien osapuolten toimintaa tarkoituksenmukaisesti. Savilahden hankesuunnitteluun kytkeytyy myös Itä-Suomen yliopisto, jonka kanssa Savonialla on erillinen kumppanuussopimus.

Savonian luonnonvara-ala näkyvästi esillä Viikissä Suomen Maataloustieteellinen Seura järjestää joka toinen vuosi Maataloustieteen Päivät Helsingissä. Vuoden 2016 päivät järjestettiin Viikissä tammikuussa. Päivien ohjelmassa esiteltiin viimeisimpiä tutkimustuloksia maataloustieteiden eri aloilta. Tilaisuus on tarkoitettu tutkijoille, opettajille, yrittäjille ja asiantuntijoille hallinnossa, neuvonnassa ja yritysmaailmassa. Vuoden 2016 päivien teeman oli Työkaluja menestykseen. Ohjelmassa oli yli 130 esitelmää ja laaja posterinäyttely, kokonaisuudessaan

10   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

tapahtumaan osallistui yli 600 alan asiantuntijaa. S profiles and physical activity on psysiological parameters in laying hens.

AMK-agrologit Mikko Toivonen ja Henni Sirviö esittelivät posteriaan Verosuunnittelukeinot kehittyvällä maatilalla. (kuva Pirjo Suhonen)

AMK-agrologit Heikki Havukainen ja Pekka Murtorinne herättivät vilkasta keskustelua esityksellään Laiduntaminen lypsyrobottitilalla ja laiduntamisen kustannukset (kuva Hilkka Kämäräinen)


Puheenjohtajalta

Digi-loikka tulee

OLETKO VALMIS?

D

IGITAALITEKNOLOGIASTA ON tullut pysyvä osa jokapäiväistä elämäämme. Ainakin minun täytyy tunnustaa, etten ole kaikilta osin pysynyt kehityksen eturintamassa ja perheen nuoriso toimii arjessa allekirjoittaneen digi-tukihenkilöinä. Opetukseen ja ennen muuta oppimiseen digitalisaatio on tullut hiipimallä, epätasaisesti ja ennen muuta liian hitaasti.

Sari Raassina Savonia-ammattikorkeakoulu oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja

OLEMME USEIN – digitaalisista ratkaisuista puhuttaessa- keskittyneet välineisiin, tabletteihin, tietokoneisiin ja ohjelmien ja verkkojen toimivuuteen. Digitalisaatiossa on kuitenkin kyse jostain paljon syvällisemästä muutoksesta. Siinä on kyse ennen muuta oivalluksesta, kuinka tietotekniikkaa hyödyntäen voidaan kehittää vanhoja toimintatapoja ja luoda aivan uusia tapoja tuottaa tietoa, palveluita ja muita toimintoja.

Digitalisaatiossa on kyse oivalluksesta kuinka voimme kehittää toimintatapojamme. AMMATTIKORKEAKOULULLE DIGI-LOIKKA on valtava haaste, mutta ennen muuta se on välttämättömyys. Haaste kohdistuu sekä koulutuksen menetelmällisen uudistamiseen sekä sisältöjen päivittämiseen. Työelämässä vaaditaan työntekijöiltä valmiuksia hyödyntää sujuvasti uusinta teknologiaa. Siksi opiskelijoiden oikeuksiin kuuluu saada myös nuo valmiudet osana ammattikorkeakoulututkintoa opintoalasta riippumatta. Parhaiten se onnistuu, kun opetuksen peruspedagogiikka on rakentunut digitaalisen yhteiskunnan mallin mukaisesti. OPETUSHENKILÖKUNNAN OMA MOTIVAATIO ja sitoutuminen ovat keskeisimpiä tekijöitä koulutuksen digiloikan onnistumiselle. Digitaalisuus haastaa opettajia jatkuvaan osaamisen päivittämiseen. Digitalisaatio muuttaa myös perinteistä opettajan roolia kohti mentorin tai valmentajan toimintamalleja. VAIKKA OPETTAJAN JA TYÖYHTEISÖN oman roolimuutoksen sisäistäminen on keskiössä, koen, että työnantajan velvollisuus on antaa parhaat mahdolliset edellytykset muutoksen mahdollistamiseen. Koulutus, toimivat tekniset ratkaisut, tilat ja muutokseen kannustava ilmapiiri ovat tekijöitä, joihin voimme Savonian hallituksen kautta olla osaltamme vaikuttamassa. TOIVON SAVONIAN OLEVAN kärkijoukossa oppimisympäristöjen ja opetusmetodien modernisaatiossa. Siten turvaamme jatkossa myös rahoituksemme ja asemamme maan merkittävien ammattikorkeakoulujen joukossa. – Ja ennen muuta annamme opiskeli­ joillemme parhaat valmiudet uudelleen rakentaa suomalaista hyvinvointi­yhteiskuntaa.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   1 1


KUN SANAT LOPPUVAT Kuolema ammattilaisen silmin

M

arraskuun alussa Kuopiossa järjestettiin seminaari teemalla ”Kun sanat loppuvat. Tarinoita kuoleman kohtaamisesta”. Semi­ naarin järjestäjällä, Savoniaammattikorkeakoulun, ensihoidon lehtorilla Marko Tolosella on monipuolinen näkökulma aiheeseen. Onhan hän työskennellyt palomiehenä, ensihoitajana ja lääkintäesimiehenä. Tolonen näkee, että kuoleman kohtaaminen on aina yksilöllinen tapahtumasarja, joka vaatii valmistautumista etukäteen. Akuutissa tilanteessa kuolema on usein odottamaton ja juuri se asettaa haasteen ammattilaisille. – Elvytysprosessi harjoitellaan ensihoidon ja sairaanhoitajan koulutuksessa todella hyvin. Joskus tuntuu, että jopa liiankin hyvin, sillä usein potilaan sydän saadaan lopulta käyntiin, vaikka toivoa sekundaariselviytymisestä ei olisikaan. Työ kuitenkin tehdään sataprosenttisella laadulla. Kun elvytystoiminta lopetetaan lääkärin päätöksellä, siitä alkaa haasteellinen tehtävä. Omaisten kohtaaminen, perustelu elvytyksen päättämisestä ja tukeminen, jossa auttajan persoonallisella ominaisuuksilla on todella suuri merkitys. – Siksi tähän tehtävään pää­ puhujaksi pitäisi valita parhaimmat empaattisen vuorovaiku-

12   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

Kun elvytystoiminta lopetetaan lääkärin päätöksellä, siitä alkaa haasteellinen tehtävä. tuksen taidot omaava auttaja, riippumatta siitä onko hän tiimin johtaja vai ei. Tolonen painottaa sanojen merkitystä. Omaiset muistavat ihmeellisiä yksittäisiä asioita, joita he saattavat yhdistellä omassa mielessään. Kuten eräs lapsensa menettänyt äiti oli pohtinut vuosia. Hänen lapsensa menehtyi kun ”joku ei ollut sopiva”. – Hoitotilanteessa äiti oli kuullut ensihoitajan sanovan niin. Usein tilanteessa saatetaan vaihtaa esimerkiksi ventilaatiopalkeen naamariosa sopivampaan, joka ei sinänsä vaikuta hoitoon kuin pelkästään positiivisesti. Ihmisen supermuisti toimii edellä mainitulla tavalla.

SANATON VIESTINTÄ Tolonen muistuttaa sanattoman viestinnän merkityksestä. Jokaisen auttajan on syytä tiedostaa: suurin osa terveydenhuollon asiakasvalituksista tehdään asenteesta, joka näkyy eleinä, asentoina, sanoina ja kasvonilmeinä asiakkaalle. – Siksi aina kohtelias, empaat-

tinen ja sopivan hiljainen auttaja on parempi kuin selittävä asiantuntija tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä mitä sanoja pitäisi käyttää. Mitä sanoja tulisi käyttää? Tolosen mukaan tästä keskustellaan paljon asiantuntijoiden kesken. Monella auttajalla on itselleen sopivia sanoja työkalupakissaan, mutta ne eivät sovellu kaikille. Esimerkiksi osanotto on hankala sana siinä mielessä, että jonkun ajatuksissa se kuuluu omaiselle, eikä auttajalle. – Samalla osanotto voi olla kliseinen. Sillä sanalla pääsee helposti livahtamaan tilanteesta. Toisaalta moni omainen kuitenkin kokee sen oikeaksi ja hyväksi. Voisiko auttaja sanoa lopuksi esimerkiksi voimia suruunne? Sillä tuettaisiin paremmin suruprosessia aloittavaa ihmistä. Tolosen mielestä absoluuttista sanaa tai sanoja ei varmasti kukaan tiedä, ja siksi niiden käyttämistä on harjoiteltava. Surua ne eivät poista, eivätkä vähennä, mutta lisäävät ammatillisuutta ja tekevät tehtävästä kokonaisen.


TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT TIINA TOLONEN MARKO TOLONEN

– Eräs kuopiolainen vanhempi konstaapeli on pukenut hienosti sanoiksi ammatillisuuden läheisen menettäneelle: ”Silloin meillä ei ole kiire mihinkään.” Tämä on ehkä tärkein muistisääntö auttajalle, kun hän on kuolemankohtaamistehtävällä.

Ensihoitajat opiskelevat teknistä suoritusta.

Aktiivisesti ensihoitotyössä itsekin mukana

JÄLKIHOITOA Milloin ammattiauttaja tarvitsee jälkihoitoa? Tolonen kertoo tehtävän olevan joskus niin raskas tai epäinhimillinen, että psykologia pyydetään apuun. Silloin yleensä on kyse tehtävästä, jossa lapsi on kuollut väkivaltaisesti.

oleva lehtori Marko Tolonen saa voimaa lapsista, perheestään ja työkavereistaan.

– Tällaiset voivat muodostaa joskus haasteen jopa auttajan uralle. Työntekijä saattaa joutua tehtävään, jonka jälkeen hänen oma uransa voi olla vaarassa. Usein kokenut auttaja on valmiina seuraavaan hoitotilanteeseen heti edellisen päätyttyä. Tolonen muistattaa tunteiden hallinnasta. Auttajan omat tunteet on pidettävä kurissa, ettei toiminta­ kyky vaarannu. Tehtävässä on aina kyettävä toimimaan oikein, siksi harjoittelu ja valmistautuminen ovat avainasemassa. – Tunteita auttaja kuitenkin kokee, kuten kuka tahansa ihminen, mutta työuran aikana toleranssi kehittyy. Uran alkuvaiheessa jokainen muistaa ensimmäiset kuoleman kohtaamiset, vaikka ne olisivat vanhuksia ja luonnollisia kuolemia.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   1 3


Ikea ja Savonia

muotoiluyhteistyössä Ikea järjesti kaikilla tavaratalopaikkakunnillaan valoinstallaatio-suunnittelukilpailun. Kullakin paikkakunnalla muotoilun opiskelijat suunnittelivat Ikean led-valoista rakennetun teoksen.

I

nstallaatiolla halutaan viestiä ihmisille valon merkityksestä ja järkevästä energia-ajattelusta jokapäiväisessä elämässä. Kuopion IKEA-tavaratalossa on nähtävillä Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toteuttama uniikki valoinstallaatio, jossa on hyödynnetty energiatehokkaita IKEA led-valoja. Kuopion IKEA-tavaratalon johtaja Vesa Haapalahti on innoissaan saadessaan todistaa luovaa ja taitavaa suunnittelua, minkä lähtökohtana on kestävä kehitys ja energiatietoisuus. IKEA on Savonian opiskelijoille myös mahdollinen tuleva työnantaja, ja Valaistuminen-yhteistyöllä IKEA pääsee kertomaan kestävän kehityksen arvoistaan. – Installaatio viestittää kuluttajalle, miten omat arkiset vallinnat voivat vaikuttaa ympäristöön. Yksi tällainen teko on kodin lamppujen vaihtaminen energia­ tehokkaisiin Led-lappuihin. Jokaisen ostetun led-tuotteen myötä valaisemme myös pakolaisleirien haastavia oloja Brighter Lives for Refugees -lahjoituksilla.

INSTALLAATIO LUONNONLÄHEISYYDESTÄ Savonian muotoilun opiskelijat lähtivät suunnittelussa liikkeelle luonnonläheisyydestä ja luonnosta. Installaation tuli kuvastaa valon merkitystä, kasvien kasvu on siitä konkreettinen esimerkki. Opiskelija, installaation rakentajiin kuulunut Noora Saksa kuvailee toimeksiantoa.

14   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

– Niitty on ympäristönä rauhoittava, ja valon merkityksen lisäksi se herättelee katsojaa pohtimaan omaa suhdettaan luontoon sekä kestävän kehityksen ja ympäristön säilymisen merkitystä. – Nimi ”Growth” syntyi koko rakennus­ tiimin yhteisen pohdiskelun tuloksena. Nimi onkin hyvin monimerkityksinen, kasvua kun on niin monenlaista. Saksa johdattelee installaatioon. Katsoja on öisellä niityllä pimeän hiljaisuuden ympäröimänä. Ainut ääni on kevyt tuulenvire, joka hellästi keinuttaa niityn kasvustoa puolelta toiselle. Niitty on täynnä nupuillaan olevia kukkia. – Kukat ovat varastoineet itseensä auringonsäteitä jatkaakseen kasvua läpi yön seuraavaan aamuun. Varastoitunut energia saa nuput hohtamaan pehmeää valoa. Valoinstallaation on suunnitellut Savonian ryhmä: Kirsti Sorsa, Anni Lehtinen, Jenni Åhman, Roosa Väänänen ja Sara Rasila.

HÄIJYJÄ ONGELMIA Savonian yliopettaja Ilkka Kettusen mukaan 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat olivat projektista innoissaan ja saivat yhteistyöstä hyödyllistä kokemusta. Projekti on hyvin lähellä ”tosielämän” toimeksiantoa: asiakas antaa selkeän muotoilutoimeksiannon, aikataulun ja budjetin. – Halutaan jotain uutta ja ennen näkemätöntä, joka istuu yrityksen

laajempaan markkinointiin. Teema – ympäristön ja ihmiset ongelmat ovat niin sanottuja ”häijyjä”, jotka koskettavat koko ihmiskuntaa. Kettusen mielestä prosessi muistuttaa aitoa työtehtävää tiukkoine aikatauluineen. Opiskelijat hoitivat projektin alusta loppuun, sopivat työnjaosta ja tehtävistä. Opettaja ja pajamestari seurasivat ja ohjasivat työskentelyä. Asiakas osallistui työhön hyvin kannus­t avalla otteella. – Mitä tuli tehtyä? Sisältö, valoinstal­ laatio täyttää odotuksen: tehtävä on suoritettu. Projektin debrieffauksessa pohditaan opiskelijoiden kanssa työn sisältöä, ja mitä prosessin aikana tapahtui ja opittiin. Työn sisällöllinen arviointi on tehtävä huomioiden kaikki muuttujat esimerkiksi opiskelijat, brief tai aikataulu. IKEA Suomi järjesti marraskuun lopussa kuudella tavaratalopaikkakunnalla Valaistuminen-yhteistyökampanjan: Kuopiossa, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Raisiossa ja Jyväskylässä. Jokaiselta paikkakunnalta oli kutsuttu mukaan muotoilu- ja suunnittelualan opiskelijoita suunnittelemaan paikalliseen tavarataloonsa valon merkitystä kuvastava valoinstallaatio. IKEA on sitoutunut investoimaan tänä vuonna miljardi euroa ilmaston muutoksen torjumiseen. Investointien lisäksi IKEA itse pyrkii globaalisti täysin energiaomavaraiseksi vuoteen 2020 mennessä. Pohjoismaiden tasolla IKEA on ollut energiaomavarainen jo toukokuusta 2015 alkaen, kun Ruotsiin avattiin Glötesvålenin tuulipuisto. Lisäksi IKEA oli mukana Pariisin ilmastokokouksessa marraskuussa yhteistyökumppanina ja sponsorina.


TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT NOORA SAKSA

Katso video projektin toteutuksesta Ikean Youtube-kanavalta tai käytä oheista oikotietä.

Öisellä niityllä installaation rakentajia Anni Lehtinen (vas.), Kirsti Sorsa ja Jenni Åhman.

Savonian muotoilun opiskelijat lähtivät suunnittelussa liikkeelle luonnonläheisyydestä ja luonnosta. Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   1 5


Uudet rakennusarkkitehtiopiskelijat

TOSITOIMIIN

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT MIKKO VEPSÄLÄINEN JA JOONA KOKKONEN

Kilpailuehdotus Savonia Galleria Sigma Kuopion Opistotien kampusalueella.

16   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

Läpikuultavat CLT-pinnat sisätiloissa ovat kontrastissa tumman julkisivun kanssa.


Pari vuotta sitten ammattikorkeakoulujen uusi rakennusarkkitehti­koulutus herätti runsaasti keskustelua. Kysymyksiä aiheutti muun muassa, miksei resursseja lisätty yliopistotason arkkitehtien koulutukseen.

V

uoden 2014 alusta rakennusarkkitehdin koulutuksen järjestämisen toimiluvan saivat Metropolia-, Savonia-ammattikorkea­ koulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Savonian yliopettaja Janne Repo on tyytyväinen koulutuksen aloitukseen. Opetussuunnitelma on yhteismital­ linen muiden rakennusarkkitehti­ koulujen kanssa. Kansainväliseen vaihtoon soveltuvien eurooppalaisten barchelor-degree oppilaitosten kanssa, Savonia on ollut yhteistyössä jo usean vuoden ajan. – Savoniasta valmistuu kansainväliset mitat täyttäviä rakennusarkki­tehtejä eli architectural engineering on hyvin heillä hanskassa, kuten siellä päin tutkintoa kutsutaan. Koulutusta on annettu puolentoista lukuvuoden verran ja Revon mielestä tilanne näyttää hyvälle. Opiskelijat valitaan tutkinto-ohjelmaan soveltuvuuskokeella. Kokeessa testataan hakijoiden kykyä hahmottaa ja esittää piirtäen kolmiulotteista maailmaa sekä luovaa ongelmanratkaisukykyä. – Nyt opiskelevien ammatillinen kasvu ja valmiudet oppia ovat lisääntyneet koko ajan. Opiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja innostuneita. Rakennusarkkitehtiopiskelija Joona Kokkonen on samoilla linjoilla. Hänen mielestään rakennusarkkitehdin on ymmärrettävä ja vaalittava rakennusten esteettisiä arvoja sekä toimintoja, joita rakennuksiin liittyy.

Kokkosen mielestä rakennusarkkitehdin tulee ymmärtää rakennustek­ niikkaa ja sitä kautta osata arvioida suunnitteluratkaisun vaikutuksia kustannuksiin. Hän valmistui Savoniasta insinööriksi vuonna 2012. Nyt hän on opiskellut lähes kaksi lukuvuotta rakennusarkkitehdin koulutusohjelmassa. – Kurssit ovat kehittyneet ja menneet hieman enemmän projektipohjaiseen oppimiseen. Työelämän toiminta­ tapoja yritetään simuloida entistä paremmin kursseilla tehtävissä projekteissa. Yhteistyötä tehdään muun muassa insinööri- ja muotoilija­ opiskelijoiden kanssa. Sanoista on menty tekoihin. Viime kesänä järjestettiin ensimmäinen arkkitehtuurikilpailu Savonian opiskelijoille. Tehtävänä oli suunnitella massiivirakenteinen Galleriarakennus. Voittajiksi selvisivät Mikko Vepsäläinen ja Joona Kokkonen.

GALLERIASUUNNITTELUKILPAILU Yliopettaja Janne Repo kertoo, että Suomessa on pitkät perinteet arkkitehtuurikilpailuille, ja kilpailujärjestelmä on kansainvälisestikin tunnustettu. Kilpailun avulla on moni suomalainen nuori arkkitehti ja arkkitehtiryhmä kohonnut maanmaineeseen, jopa maailmanmaineeseen. – Nuori sukupolvi on luonteeltaan kansainvälisempää kuin aiemmat sukupolvet, ja he ovat siten globaaleja kansalaisia syntyjään.

Revon näkemyksen mukaan arkkitehtuurikilpailuilla on mahdollista synnyttää laaja näkemys jostain järjestäjää askarruttavasta ongelmasta tai tehtävästä. Kilpailutehtävät voivat olla miltei mitä tahansa pientalosta kaupunginosiin. – Arkkitehtuurikilpailu on toiminut perinteisesti myös ammatinharjoittajien oman ammattitaidon kehittämisvälineenä, sillä näissä tehtävissä saa olla itsensä herra ja tehdä päätökset täysin kenenkään muun vaikutta­ matta niihin. Ensimmäisen Savonian arkkitehtuuri­ kilpailun voittajajoukkueen toinen jäsen, arkkitehtiopiskelija Mikko Vepsäläinen valottaa voittajatyötä. Kilpailulautakunnan mielestä voittaja­ehdotus, ”Galleria Sigma” oli selkeä ja kehityskelpoinen. – Vaikka ulkoasua tai yksityiskohtia hieman muutettaisiin, pysyisi idea samana. Meillä oli siis vahva idea. Halusimme tehdä Savonia Galleriasta helposti tunnistettavan ja muistettavan rakennuksen. Gallerian läpi voi nähdä ja kulkea. Vepsäläinen kuvailee Galleria Sigmaa: rakennus näyttää erilaiselta päivällä kuin yöllä, jolloin se on kauniisti valaistu. Käyttötarkoituksia Gallerialla on monia, esimerkiksi siinä voidaan esitellä Savonian opiskelijoiden tekemiä töitä. Itse galleriarakennus on myös näyttelyesine.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   1 7


KalPan juniorit ravinto-opissa Liikunta tukee nuorten kehitystä ja edistää terveyttä. Monipuolinen ruokavalio on tärkeimpiä tekijöitä liikunnan hyötyjen maksimoinnissa.

TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVAT MAIJA REPO

– Olemme valinneet ruokia, jotka ovat helppoja, nopeita, ravitsevia ja edullisia, jotka ovat helposti muokattavissa. Olemme ottaneet ruoka-aineita valitessa huomioon, että ne olisivat niin sanotusti perusraaka-aineita, joita jokaisen kotoa löytyy.

TANKKAAMINEN A JA O

Paljon energiaa tarvitsevan nuoren urheilijan on tärkeää syödä riittävästi, mutta myös säännöllisti. Ruokailujen on sovittava lisäksi päivä treeni- ja peliaikatauluihin. Näissä merkeissä Kalpan B-juniorien joukkueenjohtaja Marko Luostarinen lähestyi Savonia-ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalaa.

Opiskelijoiden koutsaajana toimii tki-asiantuntija Salla Willman. Hänellä itselläkin on vankka urheilija­ tausta. Kalpan naisissa Willman on pelannut SM-liigassa, myöhemmin kaukalopalloa ja salibandyä SM-tasolla. Näin ravitsemus ja ruokailu ovat olleet kiinnostuksen aiheita sekä teoriassa että käytännössä.

Tehtävän ottivat vastaan restonomiopiskelijat Elina Oinonen, Jenni Räsänen ja Tuija Lyytinen. Kyseinen keissi sattui sopivasti opiskelujen lomaan, projekti­ opintoihin, joita toteutetaan opiskelujen aikana.

Willman korostaa, että ravinnon merkitys kilpaurheilussa on merkittävässä roolissa. Ilman tarkkaan mietittyä ateriarytmiä, huomioiden treenit ja niiden palautukset, ei kisoissa pysty menestymään.

Jopa ammattilaisten tietämys ruokailun saloista on heikko

– Ateriarytmillä ja sillä mitä syö on erityisen paljon merkitystä, kun pelataan esimerkiksi turnausmuotoisia pelejä. Turnauksissa on monta peliä peräkkäin, urheilijan tuleekin huolehtia riittävästä nesteen määrästä, myös hiili­ hydraateista ja proteiineista. Eli Willmanin mielestä oikea-aikainen ja oikea tankkaaminen on kaiken a ja o. Parhaimpiin suorituksiin ja tuloksiin pääsee, kun lihakset palautuvat halutulla tavalla.

Opiskelijat opettavat nuoria jääkiekkoilijoita terveellisen ruoan ja säännöllisen ateriarytmin tärkeydestä. Ruokailun teoriaan ei paneuduta liian syvällisesti vaan keskitytään enemmän käytäntöön.

– Kun harrastuksesta tulee urheilua, ovat jo pelkästään treenimäärät viikossa suuret. Jos ei kiinnitetä huomiota ravitsemukseen, niin väsymys tulee väistämättä ja lihasten palautuminen hidastuu.

– Kerromme jääkiekkoilijoille myös vinkkejä arjen helpottamiseen ruokailun osalta, koska muutamat heistä asuvat jo omillaan. Annamme heille kaikki teoriapäivän aikana käytetyt materiaalit myös kotiin. Pyyntönä oli tehdä nuorille ruoka- ja kauppalistat.

Kokenut jääkiekkovalmentaja Ismo Lehikoinen arvostelee Ylen urheilun (1.12.2014) haastattelussa ravitsemustuntemusta. Parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta jopa ammattilaisten tietämys ruokailun saloista on heikko.

Opetus sisältää teoriaa, mutta myös käytännön ruoan laittoa. Joukkue on jaettu pienempiin ryhmiin, jotta jokainen pääsee osallistumaan ruoan valmistukseen käytännössä muun muassa pilkkomaan, kypsentämään erilaisia raakaaineita sekä leipomaan. Ohjaavat opiskelijat ovat miettineet kohderyhmän tarpeet huolella.

18   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

– Tämähän on yhteiskunnallinenkin ongelma. Ollaan liian välinpitämättömiä. Varsinkin joukkuelajeissa tämä on lähellä isoa ongelmaa. Joillekin se ruokavalion huonous saattaa olla jopa pahin uran este. Yksilölajeissa pelataan senteistä tai sadasosasekunneissa, joten siellä on selvää, ettei mistään voi antaa tasoitusta.


TURO JA SAVONIA CATWALKILLA TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT HETA HIRVONEN

Turo ja Savonia-ammattikorkeakoulun vaatetusmuotoilun opiskelijat järjestivät ensimmäisen yhteisen muotinäytöksen. Vaikka marraskuun luonto on harmaa, Matkuksessa nähtiin vaatteiden loistoa ja värien ilotulitusta. Lehtori Sirpa Ryynänen kertoo: aluksi sovittiin yhteistyön lanseeraamisesta muotitapahtumassa, jossa on mukana Turo Outlet ja vaatetusmuotoilun osaamista niin vaatteen suunnittelussa kuin näytöksen järjestämisessä. – Muotitapahtuman teemaksi muodostui tällä hetkellä vaikuttava makrotrendi ”Past Modern”, jossa otetaan oppia perinteistä, tuomalla ne tähän päivää modernisti. Teema sopii hyvin Turon brändiuudistukseen, jossa myös Turon juuret 1930-luvulta tulevat esille. Ryynäsen mukaan vaatetusmuotoilun opiskelijat pystyvät antamaan uusia raikkaita näkemyksiä Turolle ja suunnittelemaan, kehittämään, testaamaan ja toteuttamaan ideoita. Yhteistyön on tarkoitus jatkua pitkälle tulevaisuuteen

ja kehittyä erilaisilla kokeiluilla. – Turo antaa vankkaa osaamistaan vaatetusalan ammattilaisena. Lisäksi vaatetusmuotoilun opiskelijat pääsevät hyödyntämään ja kokeilemaan Turon huippumateriaaleja monissa erilaisissa projekteissa. Matkuksen muotinäytöksen asut oli valmistettu Turon ylijäämä villa- ja vuorikankaista. Lisäksi niissä hyödynnettiin Turon lisämateriaaleja.

PERINTEISESTÄ NYKYPÄIVÄÄN Turo Outlet -muotinäytöksen järjestämistä helpottivat opiskelijat, joilla oli aikaisempaa kokemusta tällaisista tilaisuuksista. Opiskelijat jakoivat kahdeksan ryhmän kahteen: show­ stoppereiden suunnittelijat ja tekijät sekä tapahtuman järjestäjät. Emilia Kärkkäinen, Fiia Huumonen, Mari-Milla Jaakkonen, Minna Salonen ja Laura Siekkinen suunnittelivat show-

stopperit Turo Outletin muotinäytökseen, joka sopii Turon imagoon. Suunnittelun lähtökohdaksi valittiin miesten pukujen yksityiskohtia ja klassisia piirteitä. – Niiden joukosta valikoitui trenssille ominainen muoto, miesten liivi ja sen ylikorostetut piirteet sekä tereet ja materiaalien yhdistely. Materiaaleina käytimme pääosin Turon kankaita. Jokaisessa asussa on inspiroiduttu perinteisistä elementeistä, ne on tuotu nykypäivään ja naisten pukeutumiseen.

JATKOA SEURAA Turo Outletin myymäläpäällikkö Marjut Hagman oli tyytyväinen yhteistyöhön. Opiskelijat olivat innolla mukana. Olivathan he suunnitelleet myös äänet, videot ja juonnot. Näytös toi näkyvyyttä ja tietoisuutta: vaatteita löytyy nuoreenkin makuun. – Nuorethan ovat tyylitietoisia ja arvostavat laatua ja vaatteen kestävyyttä. Myös kotimainen suunnittelu takaa vaatteiden sopivuuden monille vartalotyypeille. Lavalla nähdyt vaatteet herättivät kiinnostusta. Yleensä vaate on erilainen hengarissa kuin ihmisen päällä, joten näytöksestä oli siinäkin mielessä hyötyä. Lehtori Sirpa Ryynänen valaisee tulevaisuutta. Viime keväänä sovittiin myös konseptisuunnittelu-projektista, jossa opiskelijat suunnittelevat kokeilevimpia miesten ja naisten mallistoja Turo-tyylisesti. Projekti on meneillään ja tuotokset ovat esillä seuraavassa yhteisessä tapahtumassa. – Asiantuntijaosaamista turolaisilta saadaan suunnitteluun, materiaaliosaamiseen, markkinointiin ja tuotannollisuuteen. Turon huippuosaajat kuten räätäli Jukka Väätäinen ja palkittu suunnittelija Anssi Tuupainen ovat tietenkin mukana.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   1 9


SAVONIA V ETÄ Ä pohjoisten ja arktisten alueiden yhteishanketta Savonia-ammattikorkeakoulun hanke on hyväksytty EU:n Pohjoinen periferia ja arktinen-ohjelmaan.

K

ansainvälisessä WaterPro -hankeessa kehitetään harvaanasutuille pohjoisille seuduille sopivia ja edullisia käsittelymenetelmiä ravinteiden poistoon ja kierrätykseen valuma­vesistä. Pohjoinen periferia ja arktinen 2014-2020 on yhdeksän maan Interreg-yhteistyöohjelma. Siinä on mukana: Suomi, Irlanti, Ruotsi, Iso-Britannia (Skotlanti ja Pohjois-Irlanti), Färsaaret, Islanti, Grönlanti ja Norja. Projekti-insinööri Arja Ruokojärvi näkee yhteistyökumppaneilla olevan paljon yhteisiä piirteitä. – Tällä laajalla ohjelma-alueella on yhteisiä piirteinä, ja toisaalta haasteina muun muassa harvaanasutut seudut, heikko saavutettavuus, runsaat luonnonvarat ja ilmastomuutoksen suuri vaikutus alueeseen. Ohjelman tavoitteena on auttaa yhteistyöllä luomaan alueille elinvoimaisia, kilpailukykyisiä ja kestäviä yhteisöjä. WaterPro-hankkeessa kehite­ tään siis harvaanasutuille pohjoisille seuduille sopivia ja edullisia käsittelymenetelmiä ravinteiden poistoon ja kierrätykseen valumavesistä. Ruokojärvi kertoo, että WaterProssa kerätään aluksi tietopankki

20   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

aiemmin käytetyistä menetelmistä ja kokemuksista valumavesien ravinteiden käsittelyssä. – Menetelmien soveltuvuus erilaisiin kohteisiin määritellään neljän eri pääkriteeristön mukaan eli käsittelyn tehokkuus ja toimivuus, asennus- ja käyttö­kustannukset, helppokäyttöisyys ja huoltotarve sekä mahdollisuus kerättyjen ravinteiden hyödyntämiseen muun muassa lannoitteina. Eri maista on mukana yhteensä kymmenen pilottialuetta, joilla testataan näin valittuja, lupaavimpia menetelmiä. Ne perustuvat niin sanottuun passiiviseen veden käsittelyyn eli menetelmät hyödyntävät joko luonnollisia biologisia tai kemiallisia prosesseja. – Näihin kuuluvat esimerkiksi laskeutusaltaat, pajukkopuh­ distuskentät ja rakennetut kosteikot, joissa voidaan käyttää tehosteaineena erilaisia suodatusmateriaaleja, vaikkapa vermikuliittia tai biohiiltä.

VARAUDUTAAN ILMASTOMUUTOKSEEN WaterPro-hankkeessa varau­ dutaan ilmastomuutoksen aiheuttamiin sademäärän ja

lämpötilojen muutoksiin, niiden vaikutuksiin erityisesti maatalouden ja kaivannaistoiminnan valumavesissä. Arja Ruokojärven mukaan valumavesien määrä vaihtelee suuresti kausittain johtuen sademääristä. – Keväällä lumen sulamisvedet muodostaa suurimman piikin, mutta odotettavissa on voimakkaita lyhytaikaisia rankkasateita koko kasvukauden ajan, jopa talviaikaan. Tämä lisää haasteita vesimäärän hallinnassa: yli­ juoksutukset ovat usein tarpeen, ja varastoaltaiden mitoituksissa voi olla ajoittain riittämättömyyttä. Yhteensä 26 partnerin muodostamasta yhteistyökonsortiosta Ruokojärvi odottaa paljon. Konsortio muodostaa todella monipuolisen verkoston erilaista osaamista. Sekä maataloudessa että kaivosteollisuudessa on perinteisesti suosittu eri alueilla erilaisia menetelmiä vesien hallintaan. – Kokemuksia ennakkoluulottomasti yhdistämällä yli rajojen ja toimialojen päästään laajaan kokonaiskuvaan ja myös uusia, innovatiivisia toimintamalleja toivottavasti viriää yhteistyön myötä.

KAKSI KOHDETTA YLÄ-SAVOSTA Pilottikohteet on valittu niin, että hanke voi hyödyntää mahdollisimman paljon aiempia tutkimustietoja ja olemassa


TEKSTI JOUNI VORNANEN KUVA ARJA RUOKOJÄRVI

WaterPro-hankkeessa varaudutaan ilmaston­muutoksesta johtuviin sade­määrän ja lämpötilojen muutoksiin.

olevia mittausjärjestelyjä ja seurantadataa. Esimerkiksi Kirmanjärvellä on tehty aikaisimmassa hankkeissa (RAE ja Fokus) usean vuoden tutkimusta monella mittauspisteellä, joten sieltä on saatavilla paljon taustatietoja uusien sovellutusten testauksen pohjalle, Ruokojärvi valaiseekin taustoja. – Kirmanjärvellä tullaan alustavan suunnitelman mukaan tutkimaan maatalouden valumavesiä ja Paroc Oy:n louhoksella Lapinlahdella puolestaan kaivannaistoiminnan valumavesiä. – Vuodet eivät ole veljeksiä, joten pitkäaikainen useiden vuosien taustaseuranta on tärkeää, jotta voidaan luotettavammin myös mallintaa ja ennakoida muun muassa sääolojen vaikutuksia valumavesiin, pohdiskelee Ruokojärvi. Suomessa hankkeessa mukana ovat muun muassa Geologian tutkimuskeskus, Pohjois-Savon liitto, ProAgria Pohjois-Savo, Nanogeo Finland ja Tulikivi Oyj. WaterPron kokonaisbudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa ajalla 1.4.2016–31.3.2019.

V-pato virtaaman mittauksia Kirmanjärven valuma-alueella.

Katso video aiheesta kantti.net-sivustolta käytämällä oheista oikotietä.

Savonian Sanomat  1 /  201 6   2 1


Me henki pitää verkostot toiminnassa

We instead of me Reflections on 20 years of international cooperation.

LISE SANDERS OLESEN Senior lecturer and International Coordinator, University College Sjealland KALEVI PALDANIUS yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

In “social” media it is so easy just to “reject” people.

H

ELMIKUUSSA SAVONIAN Iisalmen kampuksella juhlistettiin 20 vuotta jatkunutta kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa oli juhlaseminaari luentoineen ja muisteloineen, osallistuminen kv. messuille, uusien yhteistyöhankkeiden ideointia ja suunnittelua. Tutustuminen Genelecin kaiutintuotantoon herätti vieraissa uteliaisuutta ja myönteistä yllättyneisyyttä. Teillä on tällaistakin! Kansainvälistä yhteistyötä koulutuksenkaan saralla ei ole tehty ”iliman aekojaan”. Pitkä yhteistyö on tuottanut opiskelija- ja opettajavaihdon lisäksi kahdeksan intensiivikurssia, joissa opiskelijoita on ollut mukana n. 300 ja opettajia n. 30. Lisäksi kv. hankkeita on tehty Venäjälle Jekaterinburgiin ja Tjumeniin sekä Mongoliaan. Verkostolla on tällä hetkellä rahoituskäsittelyssä kaksi Erasmus plus hanketta, joista toinen Euroopan sisäinen ja toinen Vietnamiin suuntautuva. Oheinen Lise Sanders-Olesenin kanssa työstetty artikkeli kertoo siitä mihin pitkäkestoinen yhteistyö on perustunut ja mikä jatkossakin on voimavaramme Euroopassa.

22   1   /   2 0 1 6

WHEN FINLAND joined the European Union in 1995, a delegation of teachers and leaders from Savonia University of applied science, Iisalmi made their way to different towns in Europe to start international cooperation. Some of the first visits took place at Leuphana University in Lüneburg, Germany and at Storsstroemseminariet (now University College Zealand) in Nykoebing Falster, Denmark. Both towns happened to be friendship towns of the municipality. This was the beginning of long lasting cooperation and friendships between the three universities OVER THE YEARS many ideas were discussed, in education different projects took form, but foremost teachers exchange was, at that stage, a vital part of the international cooperation because of the need to share knowledge and discuss new ideas on how to develop new ways of thinking in education. Sociology, pedagogy and science were merely a couple of topics, which were highly debated. The knowledge transfer from national projects to international projects saw the light of day. The benefit of sharing knowledge from different cultures, proved to be the way ahead but in our opinion, one of the most important thing was the trust and loyalty between the universities. Over the years different colleagues visited the respective universities and taught the students, who then benefitted by learning from teachers from another culture and with different understanding.


WHY IS international cooperation and face-to-face meetings between colleagues and students so important in a world where the social media and the digital platform is so highly developed? Moreover, what do we/they gain from these IRL meetings, which “cannot” be replaced by meetings in cyberspace? SINCE THE NINETIES, the technological development has been immense. Especially computers and telephones have developed from being unhandy objects into streamlined smartphones, laptops and tablets and more so something that every person have. When our cooperation started in 1995, I believe that Kalevi Paldanius from Savonia University of applied Science was the only one owning a NOKIA mobile phone. Since we did not have these devices, we had to meet IRL, to be able to discuss educational development. Today we can meet on Skype, Adobe Connect, Scopio, Google and tons of other platforms. Our students and the teachers for that matter, are online almost 24/7 so you would think that meeting online in international cooperation would be the way to do it. It is cheaper and less time consuming. For the German sociologist Niklas Luhmann, trust is a mechanism to reduce social complexity. According to Luhmann, who states, that we live in a complex world, and to be able to navigate in that world we need a “something” to be able to make decisions. SAID IN ANOTHER way. If you have to make an application for a large project, you automatically turn towards partners you trust to do their part in the process of writing the application. LOOKING FOR NEW partners and the decision, of whom to choose

is complex since there are thousands of potential partners from whom you could choose. Due to technology, it is possible to do research on the internet for a potential partner, but who are they? Can we trust them? In your decisionmaking, you will turn towards the partner you trust to help you make the right decision. Luhmann sums up. The technological progress creates the greater need for trust. Which means when complexity grows the need for trust grows. WHAT HAS THIS to do with IRL international meetings between students and teachers from different countries and long cooperation? BETWEEN 2010 and 2012, Savonia University of applied science, Finland conducted three intensive programs (IP) in cooperation with University College Zealand, Denmark, University of Lüneburg, Germany, Novo Mesto and Nova Gorica, Slovenia, University of North Umbria, England, Zvole Technical University and Presov university. The topic was social welfare in various perspectives. The Project was cross professional. Social Education, Social Workers, Nurses and Social studies. THE OBSERVATIONS on the students communication and socialization, was worth a study. First in classes they preferred to work in national groups, which is a natural thing, as they trust each other and speak the same language, but as the weeks

passed, they became more and more social in the international groups. The cultural values, cultural understanding and the intercultural understanding was highly debated and there was a genuine mutual respect between the students and their teachers. That fact that they had the possibility to meet, made the students much wiser on what goes on in Europe and gave them an outlook of how international cooperation open doors to new innovation. THE VALUE of international interaction is great, because you become a part of something bigger. You learn to trust cultures different from your own, which makes it somewhat easier to understand the complex world we live in today. You sense it on your own body and not through a screen. You learn that your view is not the only one. Meeting face-toface will make you to think more in a WE sense of a way instead of a ME. In “social” media it is so easy just to “reject” people. Through interaction, you have to try to understand what the other people think and where they come from. Memoirs from 20 years of international work

LISE & KALEVI 1 /  20 1 6   2 3


PIRKKO KOURI Kansainvälisen telelääketieteen järjestön varapuheenjohtajaksi TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA KIRSI TIKKUNEN

S

avonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja, terveystieteen tohtori Pirkko Kouri on valittu International Society of Telemedicine and eHealth – järjestön (ISfTeH) varapuheenjohtajaksi. Kouri on ensimmäinen nainen ja ensimmäinen hoitotyön ammattilainen järjestön hallituksessa. ISfTeH on telelääketieteen ja eHealthalan kansainvälinen kattojärjestö, jonka jäseniä ovat vastaavat järjestöt eri maista: jäseniä 90 maasta ja alueesta. Suomea järjestössä edustaa Suomen telelääketieteen ja eHealth -seura (STeHS), joka on yksi ISfeHin perustajajäsenistä. Kouri on tehnyt pitkään työtä eHealth-alalla. Hän oli muun muassa sepelvaltimoiden ja sydänkaterisaatiotutkimukseen odottavien potilaiden hoitaja ja hänen työnsä avuksi kehitettiin atk-pohjainen sydänrekisteri. – Opettajankoulutuksen alussa ilmaisin kiinnostukseni tietotekniikan käyttöön. Vuonna 2000 kehitimme usean projektirahoituksen avulla Nettineuvolan, joka oli Elämisen alkuun hankkeen tuotos. Hanke voitti vuoden projektipalkinnon sekä Itä-Suomen läänin kunniapalkinnon uraauurtavasta, alueellisesta tieto­ yhteiskuntatyöstä. Hanke oli paljon aikaansa edellä, sillä vähitellen tämän tyyppiset palvelut alkoivat yleistymään. – Olen paljon kiertänyt maailmaa lukuisissa konferensseissa esittelemässä suomalaista eHealth- kehittämistyötä sekä tehnyt väitöskirjani englanninkielellä. Tämä on selvästi edistänyt minua urallani.

24   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

VALINTA KANSAINVÄLISEEN JÄRJESTÖÖN Pirkko Kouri on monivuotinen Suomen telelääketieteen ja eHhealth seuran (SteHS) hallituksen jäsen ja sen sihteeri. Samaan aikaan hänet kutsuttiin Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton ICN:n neuvoa-antavaan eHealthstrategia -asiantuntijaryhmään. Siinä ryhmässä käytiin läpi, mitä on eHealth kansainvälisessä hoitotyössä. Suomen jäsenseura esitti Kouria johto­ ryhmään nimenomaan ”maajäsenenä”. Olemalla kansallinen jäsen mahdollistui valinta ISfTeH:n johtoryhmään. Kaikki johtoryhmän jäsenet käyvät läpi vaalin. Jokainen ehdokas tekee itsestään manifestin. – Eli kertoo itsestään, osaamisestaan, ja mitä asioita haluaa ajaa johtoryhmässä. Itse edustan naisia, hoitotyön tekijöitä sekä kannatan vahvasti monialaista yhteistyötä ja koulutusta eHealth- alueella. Osaamisen lisääntymisen myötä kansalaisten odotukset kasvavat: halutaan parasta mahdollista hoitoa ja kaikille tasa-arvoisimmat mahdollisuudet käyttää hyvätasoisia terveydenhuoltopalveluja.

DIGITAALISUUS KÄYTÄNNÖSSÄ Pirkko Kouri valaisee, mitä digitaalisuus on käytännössä. Terveydenhuollossa tämä tarkoittaa toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palvelujen sähköistämistä. Kyse on myös siitä, miten muun muassa hoitotyön toimintaa muutetaan toisenlaiseksi teknologialla. Sähköisten palvelujen tavoitteena on parantaa sairauksien ehkäisyä, diag-

Nykyään ennustetaan, että sairaala on kohta kännykässä ja mukana taskussa. nosointia, hoitoa, seurantaa ja terveydenhuollon hallintoa. Kouri luettelee muutamia esimerkkejä. – Näitä ovat muun muassa terveysalan tietoverkot, sähköiset potilastietokannat, etälääketieteen palvelut, terveysalan verkkosivustot ja monet muut tieto- ja viestintätekniset välineet, joita käytetään apuna sairauksien ehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoidossa sekä terveydentilan seurannassa ja elämäntapojen hallinnassa. Kouri kuvailee, kuinka tavoitteena on poistaa esteet älykkäämmiltä, turvallisimmilta ja potilaskeskeisemmiltä terveyspalveluilta. Päämääränä on parantaa terveydenhuoltoa potilaiden eduksi. – Tarvitaan kannustimia, jotta kaikkien innovatiiviset ideat saadaan mukaan kehittämiseen. Lähitulevaisuudessa yhä useampi kansalainen asioi sähköisesti ja tuottaa tietoja sekä omaan että ammattilaisten käyttöön. Nykyään ennustetaan, että sairaala on kohta kännykässä ja mukana taskussa. Kouri muistuttaa vielä tämän hetkisestä tilanteesta. Vaikka digitalisointi on arjessa ja haastaa kaikki mukaan, silti on paljon asioita sen ulkopuolella: perhe, luonto, kosketus ja kaikkien aistien käyttäminen. Tärkeää on ”tyhjentää” pää tietoähkystä ja levätä.


Kolmen maan Triple Parade –tapahtuma keräsi yhteen korumuotoilijoita ja –taiteilijoita sekä alan opiskelijoita.

KORU- JA JALOMETALLIMUOTOILUSTA

koulutusvientiä? TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA RISTO NYLUND

S

uomen korkea koulutusjärjestelmä on brändi maailmalla. Koulutusosaaminen on monellakin mittarilla maailman huippua. Uutena käsitteenä korostuu koulutusvienti. Suomen koulutusosaamisesta ja hyvästä maineesta pitäisikin ottaa kaikki irti.

Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilussa järjestettiin lokakuussa opiskelijoiden workshop, jonka tuloksista luotiin koru- ja jalometallimuotoilun näyttely. Tk- ja liiketoiminnan suunnittelija Raisa Leinonen näkee tämän tyyppisessä toiminnassa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Yhteistyöllä voidaan kehittää omaa sekä muiden koulutusjärjestelmiä. Samalla luodaan talouskasvua, työtä ja osaamisvaihtoa Suomeen. Koulutusviennillä tavoitellaan myös kannattavaa liiketoimintaa.

– Workshopin ohjaajat olivat kiinalaisia ja belgialaisia korumuotoilijoita. Koulutusviennin näkökulmasta tapahtuma oli kiinnostava, koska sen aikana pohjustettiin vastavuoroista koulutustoimintaa Savonia-ammattikorkeakoulun vahvuuksista.

Kolmen maan Triple Parade -tapahtuma keräsi yhteen korumuotoilijoita ja -taiteilijoita sekä alan opiskelijoita. Tapahtuma muodostui yhteisistä näyttelyistä, koulutuksista ja seminaareista, jotka järjestettiin Kiinassa, Suomessa ja Belgiassa.

Leinonen valottaa muutenkin tulevaisuuden näkymiä. Uusia avauksia koru- ja jalometallimuotoilussa tähän suuntaan on ensi kesälle suunnitellut tietokenoavusteiset koulutukset, joita tarjotaan myös kansainvälisille yh-

teistyökumppaneille. Tavoitteena on kehittää ”Savonia Summer School” -kesäopintoja kansainvälisemmäksi. – Koulutusvienti on noussut tärkeää rooliin myös Taiteen edistämiskeskuksen (TAIKE) ja Kuopio Innovation Oy:n kanssa valmistellussa pienimuotoisen kaivostoiminnan kehittämishankkeessa Sambiaan. Koulutustarpeita on noussut esille sekä puolijalokiven käsittelyyn ja tuotesuunnitteluun että yrittäjyyteen liittyen. Viime vuosina yksityisen liiketoiminnan kehittäminen on kehitysyhteistyön keskiössä. Suomi on tehnyt yhteistyötä Sambian hallituksen kanssa: tarkoituksena tukea yksityissektoria, kasvattaa kilpailukykyä ja kehittää liiketoimintaympäristöä.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   2 5


Mieshoitajille apua arkeen TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA ANNUKKA HEISKANEN

K

ansakunta ikääntyy. Tämä tuo uudenlaisia haasteita perheisiin. Kun vaimo sairastuu, usein miehestä tulee omaishoitaja. Roolien muuttuminen aiheuttaa arjessa ongelmia: siivouksessa, pyykinpesussa, ruuanlaitossa kuin kaupassa käynnissäkin. Esimerkiksi monipuolinen syöminen on ikäihmisen hyvinvointia. Sami Myöhänen sai Kuopion omais­ hoitajat ry:ltä tehtäväksi tutkia miesomaishoitajien arkea, paino­ pisteenä ravitsemus. Tehtävään kuuluu järjestää kaksipäiväinen koulutus. Ensimmäisellä kerralla tutustutaan teoriaan ja toisella kerralla valmis­ tetaan ruokia. Myöhänen on restonomi ja opiskelee parhaillaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Savonia-ammatti­ korkeakoulussa. Hän on ollut 13 vuotta esimiestehtävissä Fazer Food Servicellä ja viimeiset viisi vuotta ryhmäpäällikkönä Pohjois-Karjalan alueella. Nyt Myöhänen on päätoiminen opiskelija. Sami Myöhänen on lähipiirissä seurannut omaishoitajien työtä ja huomannut samoja arkeen liittyviä haasteita, mitä annettu tehtävä käsittelee. Hän uskoo, että omalla työkokemuksella tuo koulutuksiin käytännönläheisyyttä. Näin hän pystyy tukemaan mieshoitajien arkea ravitsemuksellista asioissa. – Miesomaishoitajien määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana. Omaishoitajien kanssa työskentelevät ovat havainnoineet, että normaaleissa arjen askareissa on yllättävänkin paljon ongelmia: siivouksessa, pyykinpesussa, ruoanlaitossa ja vaikkapa kauppareissussa.

26   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

Vaimon sairastuttua miehestä tulee usein omaishoitaja. Roolien muuttuminen voi aiheuttaa isoja ongelmia arkeen. Ongelmat voivat johtua siitä, että puoliso on aikaisemmin hoitanut nämä arjen askareet. Nyt muuttuneen tilanteen myötä nämä ovatkin siirtyneet miehen (omaishoitaja) vastuulle, eikä miehellä välttämättä ole riittävästi tietoa eikä kokemusta hoitaa päivittäisiä kotitöitä.

ALIRAVITSEMUS ONGELMANA Myöhänen katsoo aliravitsemuksen suurimmaksi ongelmaksi. Se voi olla hoidettavalla, mutta myös omaishoitajalla. Hyvä ravitsemus pitää yllä terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Hyvällä ravitsemuksella nopeutetaan sairauksista toipumista, mutta myös kotona asumista. – Ikääntyneillä ihmisillä energian kulutus vähenee ja ruokahalut heikkenevät sen myötä. On tärkeää kiinnittää huomiota riittävän energian ja proteiinien saantiin sekä huomioida suolan käytön kohtuullisuus ja hyvänlaatuisten rasvojen käyttö. – Toimeksiantajalta on tullut viestiä nimenomaan aliravitsemuksesta sekä ihan perusruoanvalmistustaitojen rajallisuudesta. Myöhänen näkee, että varsinaisesta ravitsemuksellisesta teoriasta on vähän tietoa ylipäätään. Nämä lähtö­ kohdat huomioiden, koulutuksessa lähdetään liikkeelle perusasioista ravitsemuksen ja myös itse ruoan­ valmistuksen osalta.

JÄRKEVÄ RUOKALISTA Myöhänen muistuttaa yksinkertai­ sesta totuudesta: olennaisin arviointi­ keino on säännöllinen painon mittaa­ minen, jota suositellaan tehtäväksi vähintään kerran kuukaudessa. Käytettävissä on myös ruokailun seurantalomake, jolla voidaan tarkkailla ruokavalion laatua ja syödyn ruoan määrää. – Koulutuksessa tullaan perehtymään tällaisen taulukon täyttöön, ja jokainen pääsee tekemään ruokailun seurantaa myös käytännössä. Ruokalistan suunnittelussa on huomioitava asiakasryhmän tarpeet ja toiveet. Perinneruokia, kotiruokia ja muutenkin tuttuja ruokia tulisi suosia. Myöhänen painottaa monipuolista ja vaihtelevaa ruokalistaa. – Suosittuja ruokia ikääntyneiden ihmisten keskuudessa ovat muun muassa peruna- ja kastikeruoat, laatikot, keitot ja kalaruoat. Lisäksi on huomioitava riittävä proteiinin ja energian saanti. Myöhänen palaa vielä perusasioihin. Säännölliset ruoka-ajat ovat tärkeitä: samoin aamupalat, välipalat ja ilta­ palat ovat yhtä lailla tähdellisiä. Ruokalistan suunnittelussa on myös huomioitava mahdolliset erityis­ ruokavaliot ja sairaudet.


MYYNTIPUHE,

Uhka vai mahdollisuus? TEKSTI

ARTTURI VÄNTTINEN LAURI MANNINEN MIKKO KILPELÄINEN SAMI JÄNTTI

Myyt tietämättäsi. Me kaikki pidämme myyntipuheita päivittäin mitä erilaisimmissa tilanteissa. Yhteistä jokaiselle myyntipuheelle on se, että puhuja pyrkii vaikuttamaan kuulijan päätökseen haluamallaan tavalla. Myyntipuhe on ehdottomasti mahdollisuus, sillä siinä on tilaisuus tehdä vaikutus asiakkaisiin ja potentiaalisiin sijoittajiin. Valmistautuminen on yksi myyntipuheen tärkeimmistä vaiheista. Hyvän myyntipuheen pohja luodaan perusteellisella taustatyöllä. Tärkeää on sisäistää kenelle puhe pidetään. Tietämys myytävästä asiasta tuo varmuutta esiintymiseen ja vastaväitteiden käsittelyyn. Hyvä myyntipuhe on harjoiteltu etukäteen niin monta kertaa, että se sujuu täydellisesti paperiin katsomatta. Ensimmäisen kymmenen sekunnin aikana kuuntelija päättää, onko hän kiinnostunut puhuttavasta asiasta vai ei. Jotta saatu kiinnostus pysyy myös alun jälkeen, on ongelma ja siihen tarjottava ratkaisu esitettävä ripeästi. Puheesta tulee aina käydä ilmi hyöty, jonka kuuntelija saa. Ennen kaikkea myyntipuheen lopussa on uskallettava klousata eli ehdottaa kauppaa.

Ensimmäisen kymmenen sekunnin aikana kuuntelija päättää, onko hän kiinnostunut puhuttavasta asiasta vai ei. Pidimme kurssillamme Integroitu tuotekehitys myyntipuheen pitchaustilaisuudessa asiantuntijaraadille. Pitchaus on sijoittajille suunnattu esitys, jossa myydään ajatus ja tiimi sen takana. Haasteena on erottautua muista tiukassa aikataulussa. Myynti tapahtuu mielikuvilla. Harva tekee rationaalisia ostopäätöksiä, sillä niissä on aina tunnetta mukana. Hyvät oheismateriaalit tuovat tukea puheelle. Esimerkiksi täyteen ahdetut diat vievät huomion pois itse asiasta, sillä yleisö kiinnittää huomionsa pelkkään tekstiin.

Sami Myöhänen sai Kuopion omaishoitajat ry:ltä tehtäväksi tutkia miesomaishoitajien arkea, painopisteenä ravitsemus.

Tilaisuus oli mieleenpainuva ja opettavainen. Raadilta saatu palaute oli rakentavaa ja saimme eväitä tulevaan. Ennen kaikkea; pidä esitys napakkana, anna tilaisuus kysyä ja ole oma itsesi. Laita itsesi likoon ja ole asiantuntija, älä asian tunkija.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   2 7


Projektipäällikkö Mikko Laasanen, koulutussuunnittelija Sirpa Hietala ja tki-asiantuntija Asmo Jakorinne ovat pohtimassa korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötuloksia.

Yrittäjät:

KOULUTUKSEN ON OLTAVA LAADUKASTA TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO PÄÄKKÖNEN

Pohjois-Savossa korkeakoulujen ja niiden vaikutusalueella toimivien yritysten yhteistyön nykytilaa, yhteistyötä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia selvitettiin syksyn 2015 aikana. Yrityksen katsovat, että korkeakoulujen tärkein tehtävä jatkossakin on koulutus (60 %) ja koulutuksen on oltava laadukasta (72 %). Savonia-ammattikorkeakoulun tkiasiantuntija Asmo Jakorinteen mielestä koulutus on laadukasta, kun se tarjoaa hyvän perusosaamisen, jonka päälle työelämään siirtyvä opiskelija pystyy rakentamaan omaa osaamistaan. – Laadukkuuden tasoa voidaan mitata taidollisella osaamisella tai toisaalta eri osaamisalueiden määrällä. Molemmat näistä vaativat perusosaamistason

28   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

määrittämisen, joka on koulun vastuulla. Yrityksillä on kuitenkin voimakas mielenkiinto laajentaa yhteistyötä myös tutkimuspalveluiden hyödyntämiseen, asiantuntijavaihtoihin ja yhteistyöprojekteihin. Savonian koulutussuunnittelija Sirpa Hietala mainitsee, että tutkimuspalveluja on tehty muun muassa matkailu- ja ravitsemisalalla esimerkiksi matkailututkimuksia ja ravitsemuksen kuluttajatutkimuksia. – Näissäkin hyvin usein on mukana opiskelijoitamme tutkimusapulaisina. Liiketalouden opiskelijat puolestaan tekevät paljon markkinatutkimuksia, joista on jatkuvasti kysyntää. Tekniikan alalla tehdään paljon testauspalveluja Savonian eri laboratorioissa.

Vastaajien keskuudessa Savonia tunnetaan erityisesti insinöörikoulutuksesta. Noin puolet vastanneista katsoo, että työelämäosaamisen kouluttamisessa on onnistuttu hyvin. Lähes joka viidennen mielestä yrittäjyyden kouluttamisessa olisi kuitenkin parantamisen varaa. Savonia on onnistunut tutkimuspalveluiden tarjonnassa yliopistoa paremmin. Koulutustehtävässä ja tutkimustoiminnassa Itä-Suomen yliopiston ja Savonian nähdään onnistuneen lähes yhtä hyvin. Tutkimuksessa otettiin yhteyttä lähes 700 yritykseen, josta 70 prosenttiin otettiin yhteyttä puhelimella. Samalla varmistettiin sähköpostiosoite, johon sähköinen kysely lähetettiin. Vastauksia saatiin 140 yritykseltä.


UP TO YOU

Antti Lehtosen suunnittelema puhelinsuoja, jonka alle saa hienosti kortit talteen.

Unelmia ja yrittäjyyttä TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA STUDIO JAAKKO SUVALA

U

p to You – tapahtumassa maaliskuun puolivälissä Technopoliksella unelmoitiin itsensä voittamisesta ja yrittämisestä. Tapahtuman puhujat kertoivat omia kokemuksiaan yrittämisestä, mutta myös unelmistaan. Tilaisuudessa puhujina toimivat menestyjät: Jussi Heikkilä, Tatu Ahonen ja tv:stä tuttu Anne Kukkohovi, joka kertoi värikkäästi omasta yrittäjätaipaleestaan. Kukkohovi on työskennellyt lähes kymmenen vuotta ulkomailla mallina, sen jälkeen mainos­graafikkona mainostoimistossa ja nyt yrittäjänä. Tapahtumassa myönnettiin myös Nuori yrittäjä -palkinto. Savon Yrittäjien palkinnon nappasi Ville Husso, joka perusti Savon Suunta­ poraus – yhtiön vuonna 2012. Palkinto­ perusteissa Hussoa kehutaan ennakkoluulottomaksi, ahkeraksi ja palvelualttiiksi. Myös Savonian opiskelijoissa löytyy yrittäjähenkeä. Esimerkiksi ensimmäistä vuotta liiketaloutta opiskeleva Antti Lehtonen on samalla myös yrittäjä. Opiskelemaan hän hakeutui, jotta oppisi paremmin myymään ja markkinoimaan omia tuotteitaan. – Vaihdoin ammattia kun elämän­ tilanne muuttui perheen kasvun myötä. Olin saanut myös hyviä yritysideoita. Olin haaveillut yrittäjäksi ryhtymistä jo pitkään: aika tuntui oikealta, vaikka lama vaivasi Suomea.

Antti Lehtonen ja uudet patsasideat

Lehtosta yrittäjyyteen innosti myös se, että voi vaikuttaa omaan työnkuvaan ja ansaintaan, jotka eivät aina palkkatyössä ole mahdollisia. Opiskelijayrittäjä näkee itsessään myös keksijän vikaa. Yleensä Lehtoselle tulee ajatuksia uusista tuotteista ihan arkipäivän ongelmista ja muiden tuotteiden toimimattomuudesta. – Esimerkiksi tämä puhelinsuoja, johon saa kortit talteen kannen alle ja kaupan päälle vielä yrityksen logon 3D-tulostettuna kannen päälle, on mielestäni ratkaisu moneen pulmaan. Myöskin akkukäyttöisen mainos­ valotaulun olen kehitellyt, josta edelleen kehittyi valaistu keittiönvälitila ja taustavalaistu canvas-taulu. Yrittäjänä Lehtonen haluaa toteuttaa itseään ja nauttia omasta vapaudesta, myös vastuusta. Toki taloudellinen menestys on toivelistalla, naurahtaa Lehtonen.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   2 9


Oppilaitosyhteistyön tuloksena

UUSI TYÖKALU PESÄPALLON LEIRIJÄRJESTÄJILLE TEKSTI MARKO HEIKKINEN KUVA MIKKO VÄÄTÄINEN

Savonia-ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijoiden projektikurssin puitteissa kehitetty Talkoorekisteri testattiin käytännössä valtakunnallisella pesäpallon Tenavaleirillä Siilinjärvellä kesällä 2015. Nyt työkalua ollaan ottamassa käyttöön kaikilla vuoden 2016 neljällä valtakunnallisella pesisleirillä. 30   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

S

iilinjärven Tenavaleirin ensimmäisen johtoryhmän kokouksen jälkeen oli jo selvää, että järjestäjät haluavat projektin merkeissä kehittää koko pesä­ palloilun leirijärjestelmää. Pesäpalloliiton itäisen alueen johtaja Pirjo Mäkelä toi ilmi tarpeen työkalusta leirien talkootoiminnan organisointiin. Olemassa olevien työ­ kalujen ja palveluntarjoajien selvittämisen lisäksi leiri­ organisaatio alkoi kehittää omaa talkoorekisteriä oppilaitosyhteistyöllä. Savonia-ammattikorkeakoulun tietotekniikan lehtori Sami Lahti toimi leirin kilpailupäällikkönä ja alkoi työstää työkalun kehittämistä tietotekniikan koulutusohjelman CDIO-projekteissa toisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Muutamien palavereiden ja vaatimusmäärittelyjen pohjalta kuusi eri opiskelijaryhmää alkoi viedä projekteja eteenpäin. Projektien edistymistä seurattiin syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana ja lopulta johtoryhmä valitsi leirin tarkoituksia parhaiten palvelevan sovelluksen edelleen kehitettäväksi. ”Voittaneen” ohjelman suunnitelleen ryhmän jäsenille oli heti projektin alusta selvää, että juuri he tulisivat tekemään


Talkoorekisteri on merkittävä työkalu jonka tarkoitus on helpottaa leiriorganisaatioiden arkea. Maaliskuussa 2015 Tenavaleirin talkoovastaava Virpi Muhonen sai koulutuksen ohjelman käyttöön ja Tenavaleirin talkoorekrytointi pääsi alkamaan suunnitellusti maaliskuun lopussa. Käynnistysvaiheen aikana ohjelmasta löytyneitä virheitä saatiin korjattua nopeasti ilman, että ne haittasivat talkoorekisterin käyttöä.

parhaan ohjelman. Suuren motivaation ja innokkuuden lähtökohtana oli, että projektin tilaajalla oli aito tarve uudenlaiselle työkalulle ja se että hyvällä lopputuloksella oli mahdollisuus edetä aktiiviseen käyttöön suurelle toimijalle, Pesäpalloliitolle. - Lyhyestä aikataulusta johtuen emme ehtineet tekemään kaikkia haluamiamme ominaisuuksia ohjelman ensimmäiseen versioon keväällä 2015. Halusimme myös tehdä jo olemassa olevista toiminnoista mahdollisimman vakaita ja onneksemme tekemämme ohjelma oli asiakkaan mieleen, ja se valittiin otettavaksi käyttöön Siilinjärven Tenavaleirillä, Talkoorekisteriohjelmaa kehittäneet Henri Harjanne ja Miika Niemi kertaavat projektin etenemistä opiskelijan näkökulmasta.

- Ajatuksenamme oli luoda leirin­ järjestäjille uusi työkalu Exceltaulu­koiden kanssa pelaamisen tilalle ja Siilinjärvellä saamiemme kokemuksien mukaan sellainen on nyt todella syntymässä. Luonnollisesti ohjelman myötä ei sovi unohtaa, että riittävän henkilömäärän rekrytoinnissa tarvitaan vielä perinteistä kanssakäymistä ja aktiivista viestintää. Saimme todella positiivisia kokemuksia Tenavaleirin aikana ja uskomme vahvasti, että Talkoo­ rekisteristä kehittyy loistava työkalu pesäpalloyhteisön käyttöön valtakunnallisille ja alueellisille leireille ja miksei myös esimerkiksi ItäLänsi -tapahtuman järjestäjille, Tenavaleirin johtaja Marko Heikkinen pohtii Talkoorekisterin kehittymistä. – Liikunta ja urheilu on Suomen suurin kansanliike, jonka tärkeimpiä toimijoita ovat vapaaehtoiset. On tärkeää tarjota heille mahdollisimman laadukkaat välineet tapahtumien ja seuratyön toteuttamiseen. Talkoorekisteri on merkittävä työkalu helpottamaan leiriorganisaatioiden arkea, Pesäpalloliiton viestintäpäällikkö Antti Kallio iloitsee Talkoo­ rekisteriprojektin onnistumista. Tenavaleirillä saatujen onnistuneiden kokemuksien ja palautteen jälkeen Pesäpalloliitto ja ohjelman suunnitelleet opiskelijat valmistelivat sopimusta, jonka myötä Talkoorekisteri

saadaan ensi kesänä käyttöön kaikilla valtakunnallisilla pesisleireillä. Marraskuussa tuo sopimus saatiin allekirjoitettua ja projektia ohjannut Sami Lahti pääsi esittelemään Talkoo­ rekisteriä ensi kesän leirin järjestäjille Tampereella, missä vastaanotto oli todella myönteinen. – Suuri kiitos Pesäpalloliiton Itäiselle alueelle ja Pirjo Mäkelälle aloitteellisuudesta sekä Savonia-ammatti­ korkeakoululle, lehtori Sami Lahdelle ja nuorille itselleen projektin ensiluokkaisesta toteutuksesta. Näin upeaa jälkeä syntyy, kun tarpeet ja osaaminen kohtaavat. Nuorille kannattaa selvästi antaa vastuuta. Käyttöönotto Siilinjärven Tenava­ leirillä onnistui hienosti, joten tästä on hyvä jatkaa sovelluksen kehittämistä edelleen. Leirien lisäksi ohjelmasta voisi olla hyötyä myös seurojen ottelutapahtumissa ja laajemminkin vaikkapa Itä-Lännessä, Kallio kiittelee. Talkoorekisteriä olivat alkuvaiheessa kehittämässä nelihenkinen ryhmä, Haret Hadhood, Henri Harjanne, Mikko Koskinen ja Miika Niemi. Kesän 2015 jälkeen Henri ja Miika jäivät työskentelemään ohjelman parissa ja ovat projektin myötä saaneet selkeitä suunnitelmia tuleviin opintoihin. - Syksyn 2015 aikana saimme mahdollisuuden lisätä ensimmäisestä versiosta poisjääneitä toimintoja, jotka itse halusimme ohjelmaan. Kaiken projektikurssien eteen tehdyn työn ansioista kiinnostuimme yrittäjyydestä. Ottaaksemme selvää mahdollisuuksistamme, aloitimme syksyllä Savonia-ammattikorkeakoulun tarjoamat yPolku-opinnot, Henri ja Miika kertovat projektin myötä syntyneistä jatkosuunnitelmista.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   3 1


Myynnin harjoittelua käytännössä oppiyritysmessuilla TEKSTI JA KUVA MAIJU VALTONEN

A

amulla aikaisin koululle saapuneet opiskelijat viimeistelevät toinen toistaan hienompia messupisteitään. Kaikki ovat pukeutuneet siististi ja jännityksen tuntee ilmassa. Pian ensimmäisiä vierailijoita alkaa saapua tilaan ja myyjät kilpailevat asiakkaista. Hetken päästä koko messutila on täynnä ihmisiä ja iloiset myyjät esittelevät yritystensä tuotteita ja palveluita. Lavalla pyörivät yritysesittelyt ja kauppa käy. Savonia ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden tradenomi­ opiskelijat järjestivät kolmannet Oivalla-oppiyritysmessut 25.2. Microkadun kampuksella. Liike­ talouden ykkösluokkalaisten opiskelijoiden syksyllä perustamat oppiyritykset myivät tuotteitaan vierailijoille. Oppiyritysten toiminta perustuu asioiden harjoitteluun yrityksen kautta käytännössä, mukaillen oikeaa yritystoimintaa. Toimi­ aloista edustettuina olivat muun muassa turvallisuus-, IT- ja siivousala.

KAUPPAA KÄYTIIN VIRTUAALIRAHALLA Ensimmäisen vuoden tradenomiopiskelijat järjestivät kolmannet Oivalla-oppiyritysmessut.

32   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

Messuvieraille jaettiin virtuaali­ raha, jonka he pystyivät käyttämään haluamiensa oppiyritysten tuotteisiin. Ständeillä pystyi osallistumaan erilaisiin kilpai-

luihin ja arvontoihin. Samalla vieraat saivat seurata yritysten persoonallisia lavaesityksiä. Myyntipisteitä oli suunniteltu ja tehty joulukuusta asti, joten messut olivat huipennus useiden kuukausien työlle. Opiskelijat kilpailivat suurimmasta myynnistä, hienoimmasta ständistä sekä parhaasta yritysesittelystä. Palkinnon yritysesittelystä voitti A group ja parhaasta ständitoiminnasta palkittiin Mainostoimisto OI. Päivän suurimman myynnin saavutti Hyvinvoiva.

OPPIMISTA KÄYTÄNNÖN KAUTTA – Messuilla oppi uusia asioita ja asiakaspalvelutaitoja, turvalli­ suusalan yrityksessä OivaVahti Opy:ssä työskentelevä Noora Juppi kertoo. Messuja järjestettäessä huomasi, kuinka paljon asioita tulee oikeasti tehdä ja huomioida saadakseen tapahtuman onnistumaan, lisää Juppi. Messujen tavoitteena oli harjoitella asiakaspalvelua ja myyntiä käytännössä. Esimerkiksi tuotteet täytyi hinnoitella, markkinoida ja myydä. Lopuksi myynnit täytyi kirjata yrityksen kirjanpitoon. Messuilla nähtiin, mitä liiketalouden opiskelu parhaimmillaan on.


ASIAKASTYÖ ON HOITOALAN YRITTÄJÄN TYÖN SUOLA Sairaanhoitajaksi Savoniasta valmistuneen Päivi Airaksisen urapolku ei ollut sairaanhoitajalle tyypillisin. TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVAT HETA HIRVONEN

A

lina Hoivatiimin toimistossa Kuopion Puijonlaaksossa on rauhallista. Yrityksen reilut kaksikymmentä työntekijää ovat arkisessa aherruksessaan kotipalvelualan töissä ja yrittäjä Päivi Airaksinen hoitaa toimistotöitä. Kokonaan työpöydän ääressä ei yrittäjänkään päivä kulu.

päivittämään osaamistani sairaanhoitajaopinnoilla. Monimuoto-opiskelu mahdollisti työskentelyn opintojen ohessa. Kyllä opiskelu antoi hirveän paljon uusia eväitä työhön, Airaksinen summaa.

– Perheellisenä yritän olla viemättä hirveästi töitä kotiin ja pakko on huilata ja höllätä välillä. Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistäminen hakevat vielä uomaansa, mutta ruoka­ pöydässä kotona ei puida yrityksen asioita eikä yhtiökokouksia pidetä saunan lauteilla, Airaksinen naurahtaa.

PUTKIMIEHESTÄ PUUTARHURIIN – Kyllä asiakastyö on edelleen tämän työn suola. Ei minua kentältä saa pidettyä pois ei sitten millään, Airaksinen naurahtaa.

YRITTÄJÄKSI LIIKKUVAAN JUNAAN Airaksinen hyppäsi yrittäjän saappaisiin puolisonsa Markku Miettisen kanssa tammikuussa 2016. – Edellinen yrittäjä oli jäämässä ansaituille eläkepäiville ja koki, että me voisimme jatkaa tästä. Kyllä sitä piti miettiä, mutta etenkin kun puolisoni on yrittäjähenkinen ja kun kaikki näytti siltä, että tästä on hyvä jatkaa, niin miksi ei. Ihan pyöriviin rattaisiin hypättiin. Aivan uuden edessä yrittäjäpariskunta ei ollut, sillä Päivi Airaksisella on pitkä ura yrityksen palveluksessa. – Olen ollut täällä töissä kohta 12 vuotta, tämä on ollut kuin koti jo pitkän aikaa. Aluksi työskentelin lähihoitajana ja sittemmin lähdin

Alina Hoivatiimi on valtakunnallinen kotipalvelua tarjoava ketju. Päivi Airaksinen tuumaa, että yrityksen työntekijät tekevät kaikkea putkimiehen töistä puutarhurin hommiin. – Kaupungin kotihoitoon verrattuna yksityisellä palveluntuottajalla ei ole palvelurajausta. Teemme sitä, mitä asiakkaamme kaipaavat. Pääosin yritys tarjoaa kotipalvelu-, sairaanhoito- ja hoivapalveluita.

YRITTÄJYYS JA PERHE-ELÄMÄ MAHTUVAT SAMAAN YHTÄLÖÖN Työnkuvan vaihtuminen työntekijästä yrittäjäksi on Airaksisen mukaan vaatinut itsetutkiskelua ja oman paikan hakemista. – En ole tiukka johtaja, vaan mielelläni kuuntelen ja odotan avoimuutta myös työntekijöiltä. Yrittäjänä annan vielä anteeksi itselleni ja haen sitä roolia, että millainen yrittäjä ja esimies olen.

YRITTÄJÄKSI EI VALMISTUTA KOULUN PENKILTÄ – En ole kummajainen, mutta harvi­naisuus kyllä, Airaksinen tuumaa kun häneltä kysyy onko yrittäjyys sairaan­hoitajien yleinen uravalinta. Hän toteaa, että yrittäjiä ei koulun penkiltä valmistu, mutta hyviä eväitä sieltä voi yrittäjän­ taipaleelle saada. – Sairaanhoitajan tutkinto vastasi kokonaisuudessaan sitä, mitä lähdin hakemaan. Monimuoto-opinnoissa vastuu on kuulijalla eli oppijalla itsellään siitä mitä oppii. Yrittäjyyttä voisi kyllä käydä käytännön­ läheisemmin läpi, ettei se olisi monelle valmistuvalle niin iso mörkö. Tuoreen yrittäjäpariskunnan tulevaisuudenhaaveet ovat maltillisia. – Pieniä visioita maltillisesta laajenemisesta on, mutta suurta kasvua ei ole suunnitelmissa eivätkä dollarinkuvat pyöri silmissä. Jos näin mennään, niin hyvä on.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   3 3


AGROLOGIKOULUTUSTA

Iisalmessa 30 vuotta TEKSTI PIRJO SUHONEN KUVAT SAVONIAN ARKISTO

Agrologit tulevaisuuden tekijöinä” -juhlaseminaari ja sidosryhmämessut keräsivät alan ihmiset yhteen viime vuoden lopulla.

S

avonian Iisalmen kampuksella oli syytä juhlaan kun agrologi­ koulutus täytti 30 vuotta. ”Agrologit tulevaisuuden tekijöinä” -juhlaseminaari ja sidosryhmämessut keräsivät alan ihmiset yhteen viime vuoden lopulla. Juhlaseminaarissa juhlapuhujana on MTK:n koulutusjohtaja Susanna Tauriainen, ja valtiovallan tervehdyksen toi AMKagrologi, kansaedustaja Elsi Katainen. Koulutusvastaava Arja Aalto ja maaseutuyrittäjä Ahti Pussinen kertoivat omasta näkökulmastaan agrologikoulutuksen merkityksestä. Lisäksi AMK-opiskelija Otto Korhonen esitteli alustavia tuloksia opinnäytetyöstään Iisalmesta valmistuneiden työhön sijoittumisesta ja palautteesta koulutuksesta. Iisalmessa on 30 vuoden aikana valmistunut noin 1 200 agrologia opisto­ asteelta ja ammattikorkeakoulusta, lisäksi 30 on suorittanut agrologin ylemmän AMK-tutkinnon. Valmistuneista agrologista arviolta puolet toimii maatalousyrittäjinä, lisäksi agrologi työskentelevät mm. neuvonnan, maatalouskaupan, hallinnon, opetuksen ja tutkimuksen parissa. Jatko­koulutukseen hakeutuu vuosittain useita opiskelijoita ja osa on löytänyt paikkansa myös maatalouden ja Suomen rajojen ulkopuolelta.

34   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

MAALTA KAUPUNKIIN Agrologikoulutus käynnistyi vuonna 1985 Peltosalmella, jossa oli annettu maatalousopetusta jo 90 vuotta. Silloin rakennettiin uudet opetustilat ja asuntolarakennuksia agrologi­ opiskelijoille. Koulutusta järjestettiin Pemolla 20 vuotta, kunnes vuonna 2005 siirryttiin ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikköön Haukisaarentielle. Iisalmeen valmistui ammattikorkea­ koululle uusia tiloja agrologikoulutuksen myötä ja Ylä-Savon eläinklinikan toiminta käynnistyi ammattikorkeakoulun yhteydessä. Käytännön harjoitustöitä järjestetään edelleen Ylä-Savon ammattiopiston Peltosalmen ja hevostalouden osalta Hingunnimen yksiköissä.

OPISTOSTA YLEMPÄÄN KORKEAKOULUTUTKINTOON Opiston ensimmäiset vuosikurssit olivat peruskoulupohjaisia. Hakijoilta vaadittiin alan ammatillinen koulutus ja työkokemusta. 1990-luvun alussa aloitettiin ylioppilaspohjainen koulutus, alan teknikoiden täydennyskoulutus opistoasteelle ja lisä- ja täydennyskoulutuksia alan yrittäjille. AMK-opiskelijat aloittivat vuonna 1999, ja agrologin ylempään amk-

tutkintoon johtava koulutus lähti liikkeelle vuonna 2007. Vuonna 2015 agrologiopiskelijoita on Iisalmessa 232.

TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Niin opistossa kuin ammattikorkea­ koulussakin agrologikoulutus on pohjautunut teoriaopintoihin, joita sovelletaan käytäntöön harjoituksissa, harjoitteluissa, projektiopinnoissa ja opinnäytetyössä. Iisalmessa, karjatalousalueella opintojen keskiössä on aina ollut kotieläintuotanto ja kasvinviljely ja niitä tukevat yritystalouden ja teknologian opinnot. Maidontuotannon ohella hevostalous on ollut vaihtoehtoinen

Iisalmessa on 30 vuoden aikana valmistunut noin 1 200 agrologia opistoasteelta ja ammattikorkeakoulusta


Kuvia Iisalmesta kolmekymmentävuotisen agrologikoulutuksen varrelta.

suuntautumismahdollisuus. Harjoittelu ulkomailla on opisto­asteen ensimmäisestä vuodesta alkaen ollut opiskeli­joille avain kansainvälistymiseen. Noin 10 % Savonian agrologiopiskeli­ joista on ollut ulkomailla harjoittelussa, ja harjoitteli­joita onkin ollut Etelä-Amerikkaa lukuun ottamatta maailman kaikilla mantereilla.

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Yhteistyö Savonian, alueen elinkeino­ elämän ja alan toimijoiden kesken on ollut tiivistä koko 30 vuoden ajan. Agrologikoulutuksen tärkeimpiä kumppaneita ovat olleet neuvonta­ järjestö ProAgria, kunnat, tutkimuskeskukset sekä Helsingin ja ItäSuomen yliopistot ja muut alan oppi­ laitokset. Savonian agrologi­koulutus on mm. valittu ammattikorkeakoulu­ jen koulutuksen laatuyksiköksi vuonna 2008. Savonian laajassa haketoiminnassa paino­piste on ollut kotieläintuotannossa ja eläinterveydessä.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   3 5


Hankkeita

SAVONIASSA

Savonia toteuttaa useita kymmeniä monipuoliseen asiantuntijuuteen perustuvia projekteja sekä pitkäkestoisiakin TKI-hankkeita yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Alla on esitelty lyhyesti tänä vuonna alkaneita hankkeitamme. Näihin ja muihin hankkeisiimme voi tutustua tarkemmin Savonian WWW-sivuilla. MUITA VUODEN 2016 AIKANA ALKANEITA HANKKEITA: // ERDI - Empowering Regional Development and Innovations // Improving children culture and education by creating positive experience by using both technology and the real situation -hankevalmistelu // Materiaaliteknologian TKI-keskuksen konseptointi ja toiminnan käynnistäminen Pohjois-Savossa // Opportunities for biorefining of biowastes - valmistelu // Tehokkaasti työelämään // Toiminnallisten materiaalien teollisen valmistuksen ja testauksen pilot-ympäristön kehittämishanke // WaterPro - Northern Runoffs into Profits

Alueellista toimintaympäristöä tukeva biosignaalianturien kehitystyö ja testaus Hankkeen tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa ihmisille tai eläimille soveltuvien biosignaaliantureihin perustuvien mittaustekniikoiden kaupallisia sovelluksia yhdistämällä Itä-Suomen yliopiston, Savonian, yritysten ja KYS:n osaamista ja kehitystyöresursseja. Ihmisen ja eläinten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät erilaiset monipuoliset biosignaalien mittaustekniikat ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana sekä lääketieteellisessä diagnostiikassa että kuluttajatuotteissa. Onnistuneen ja luotettavan mittauksen lähtökohtana on hyvin toimiva, helppokäyttöinen ja edullinen anturiratkaisu. Tämä hanke pureutuukin erityyppisten anturiratkaisujen ja näytteenoton kehitystyöhön.

TOTEUTUSAIKA: 1.1.2016-31.12.2017

36   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

BigData- ja IoT-koulutusympäristö Hankkeen tavoitteena on parantaa Savonian koulutustarjonnan osuvuutta alueen tarpeisiin IoT:n ja BigDatan osalta. Hanke lisää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta: hankkeessa toteutetaan työelämälähtöisiä pilotteja osana uuden koulutusympäristön käyttöönottoa. Koulutusympäristössä käyttöönotettavat yhtenäiset toimintamallit ovat yritysten hyödynnettävissä omissa toiminnoissaan.

TOTEUTUSAIKA: 1.1.2016-31.12.2017


Minä valitsen ympäristö tukee Projektin tavoitteena on mm. mahdollistaa uudenlaisia elintarvike- ja koostamisratkaisuja liikkuvaan elämään. Hankkeessa pyritään myös kartuttamaan osaamista ja työkaluja, joita voidaan hyödyntää yksilön terveyskäyttäytymisen tukemisessa ja palvelujärjestelmien kehittämisessä. Projekti synnyttää uutta tietoa ja osaamista kuluttajatiedon keräämisessä, joukkoruokailukontekstin valintaympäristön muutosten vaikutuksen ymmärtämisessä, nuorten miesten terveyskäyttäytymisen ymmärtämisessä ja digitaalisiin menetelmiin perustuvan motivoinnin suunnittelemisessa, sekä kylmäketjuvapaiden tuotteiden testialustan hyödyntämisessä.

Tahkon tapahtumahanke Hankkeen tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti Tahkon tapahtumien järjestämiseen osallistuvien henkilöiden osaamista koulutusten ja työpajojen avulla niin, että sisältöön ja organisointiin saadaan lisää ammattiosaamista ja tapahtumien ympärille syntyy uutta liiketoimintaa. Samalla Tahkolle luodaan edellytykset kehittyä ympärivuotiseksi vetovoimaiseksi tapahtumien järjestämispaikaksi. Tätä hanketta edelsi Event Park-hanke, jonka avulla Tahkolle saatiin uusi, 10 000 henkilön yleisön vetämä tapahtumapuisto. Näin Tahkon alueen tapahtumainfra koheni merkittävästi ja nyt alueella on edellytykset kasvattaa tapahtumaliiketoimintaa merkittävästi.

TOTEUTUSAIKA: 1.1.2016-31.5.2017

TOTEUTUSAIKA: 1.1.2016-31.12.2017

Yritysten kansainvälistymisen aktivoiminen

Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä tutkimusavusteinen kehittämisprojekti

Projektilla haetaan ratkaisua yritysten kattavaan aktivointiin kansainvälisille markkinoille ja Team Finland

Hankkeen tavoitteena on tukea ja edistää siihen osallistuvien mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten tuottavuutta, työhyvinvointia ja niiden kautta syntyvää kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä.

toimenpiteisiin. Yrityksiltä on tullut vahva viesti tarpeesta kehittää alueellisesti yritysten ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja pyrkiä näin luomaan uusia palveluita ja tuotteita yrityksen kansainvälisen kilpailuedun kehittämiseksi. Yritysten aktivointi ja tunnistaminen tapahtuu alueen verkoston yhteistyöllä, Kv-tori -haastekampanjan avulla sekä ohjaamalla yritykset ja syntyneet verkostot Team Finland palveluiden piiriin. Tämän jälkeen järjestettävissä innovaatiotyöpajoissa yritykset ja yritysryhmät pääsevät sparraamaan yhteisiä palvelu- ja tuoteideoitaan kansainvälisten osaajien sekä muiden yritysten kanssa.

Hankkeella haetaan ratkaisuja siihen, miten pienten ja keskisuurten yritysten kiireisen arjen keskelle saadaan luotua pysyvää henkilöstön ja johdon yhteistoimintaa ja sitoutumista, koko henkilöstön työhyvinvointia sekä yritysten tuottavuutta parantavia kehittämisrakenteita, jotka hyödyntävät myös verkkoa ja digitaalisuutta. Yritykset tarvitsevat ulkopuolista tukea näiden rakenteiden luomiseen.

TOTEUTUSAIKA: 1.1.2016-31.12.2017

TOTEUTUSAIKA: 1.1.2016-30.6.2017

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   3 7


Arenen rake-raportti julkistettu Suomalaiset korkeakoulut ovat kokeneet viime vuosina voimakkaita muutoksia ja leikkauksia. Korkeakoulupoliittisessa keskustelussa on käynyt selväksi, että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen uudistamista on edelleen jatkettava. Samanaikaisesti on huolehdittava koulutuksen vaikuttavuu­ desta ja osaamisen tasosta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n rakenteellisen kehittämisen raportti Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta esittelee Suomen korkeakoululaitoksen nykytilaa ammattikorkeakoulujen silmin ja ottaa vahvasti kantaa määrätietoisen korkeakoulupoliittisen vision luomisen puolesta. Arene suosittelee visioksi maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittämistä Suomeen. Ammattikorkeakoulut ovat tämän korkeakoulu­ kokonaisuuden olennainen osa.

LUE LISÄÄ: www.arene.fi

Savonian Ilkka Toroi saanut tunnustuksen Venäjä-yhteistyöstä Savonian Ilkka Toroi on saanut kunniakirjan Pietarissa CIMOn Suomen ja Venäjän välisen koulutusyhteistyön 20-vuotis­ juhlaseminaarissa. Toroi oli ainoa ammattikorkeakoulun edustaja, joka tunnustuksen sai.

Tuplakultaa Savonian opiskelijalle Iisalmen kampuksella juhlistettiin tammikuussa Ringeten 2016 maailmanmestaruutta. Sairaanhoitaja­ opiskelija Anne Pohjola oli voittamassa opintojensa aikana jo toista maailmanmestaruutta Suomen joukkueessa. Kuvassa Annea onnittelee koulutusvastuujohtaja Salla Seppänen.

38   1   /   2 0 1 6   Savonian Sanomat

Savonia-ammattikorkeakouluun n. 3 200 ensisijaista hakijaa kevään yhteishaussa Kevään 2016 yhteishaussa Savonian reiluun 1 200 aloituspaikkaan oli hieman n. 3 200 ensisijaista hakijaa. Yhteensä hakijoita Savoniaan oli n. 6350. Koulutukset käynnistyvät syksyllä. Suosituimpia hakukohteita olivat sosiaali- ja terveysalan koulutukset sekä liiketalouden tradenomikoulutus päivätoteutuksena. Eniten hakijoita aloituspaikkaa kohden oli ensihoitajakoulutukseen, jossa ensisijaisia hakijoita oli lähes yhdeksän yhtä aloituspaikkaa kohden. Joustavammin esimerkiksi töiden ohessa suoritettavista monimuotokoulutuksista vetovoimaisin oli liiketalouden tradenomikoulutus, johon oli lähes viisi ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Eniten kasvua viime vuodesta oli tullut englanninkieliseen Mechanical Engineering –insinöörikoulutukseen, jossa 15 aloituspaikkaa tavoitteli 37 ensisijaista hakijaa. Aiemmin tänä vuonna toteutetussa kansainvälisessä haussa samaan koulutukseen haki 71 ulkomaalaista hakijaa.

Savonian alumni väitellyt tohtoriksi Aiheena löytää uusia tapoja varmistaa suurlujuusalumiinien hitsauksen liitosten kestävyys Savonian Varkauden kampukselta valmistunut Muyiwa Olabode väitteli LUT:llä tohtoriksi aiheesta Weldability of high strength aluminium alloys. Vastaväittelijänä toimi professori Leif Karlsson, University West Ruotsi ja kustoksena prof Jukka Martikainen LUT:ltä. Muyiwa on valmistunut Varkauden englanninkielisestä Mechanical Engineering koulutusohjelmasta. Väitöksessään hän on löytänyt uusia tapoja varmistaa suurlujuusalumiinien hitsauksen liitosten kestävyys jopa ilman pintojen oksidien etukäteispoistamista, mikä on tähän mennessä ollut ehdoton edellytys alumiinien hitsauksessa.


Laatuleima Savonialle Vahvasti mukana alueen kehittämisessä Savonia sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamassa auditoinnissa laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 14.4.2016 alkaen. Savonian laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia. Auditointiryhmän mukaan Savonian vahvuuksina korostuvat viime vuosina merkittävästi parantunut tiedontuotanto ja tiedon järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämiseksi. Strateginen johtaminen, toiminnanohjaus ja laatujärjestelmä sulautuvat onnistuneesti toisiinsa, ja laatujärjestelmän mukainen toiminta on osa savonialaisten arkipäivää.

Savonialle ja Sakkylle menestystä robotti­hitsauskilpailuista Savonian konealan opiskelijat Joonas Pyykönen ja Heikki Meuronen nappasivat toisen ja kolmannen sijan Tampereella Nordic Welding Expo -messuilla pidetyissä robottihitsauskilpailuissa. Kilpailun voiton vei Sakkyn Eetu Vartiainen, joka kuuluu samaan ”valmennusryhmään” Joonaksen ja Heikin kanssa. Pohjoismaiden suurimmilla hitsausalan messuilla pidetyissä kilpailuissa kisattiin kahdella lähes ident­tisellä hitsausrobotilla. Savonian laitteistossa oli käytössä PathMate -sovellus joka osaltaan vauhditti kärki kolmikon suorituksia.

Lue lisää!

— Savoniassa on toimiva laatu- ja palautekulttuuri, ja toimintaa kehitetään eri toimijoilta saatavan palautteen avulla. Ammattikorkeakoulu on myös vahvasti mukana alueen kehittämisessä, ja yhteydenpito työja elinkeinoelämän kanssa on aktiivista, toteaa auditointiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Heikki Malinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Savonian tutkintomäärä ja opintojen eteneminen voimakkaassa kasvussa LUE LISÄÄ: www.savonia.fi

Savonia-ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallituksen vahvistaessa vuoden 2015 tilinpäätöksen ja tasekirjan, ilon aiheita olivat etenkin koulutuksen tulokset jotka olivat kehittyneet voimakkaasti edellisestä vuodesta.

Itä-Suomen korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään Itä-Suomen yliopisto sekä Karelia- ja Savoniaammattikorkeakoulut ovat sopineet strategisesta kumppanuudesta vuosille 2017–2020. Kumppanuussopimuksella Itä-Suomen korkeakoulut syventävät jo vakiintunutta yhteistyötään. Uusia avauksia on tulossa ICT-koulutuksessa, lisäksi tavoitteena on luoda Itä-Suomeen korkeatasoinen ja kansainvälisesti vetovoimainen biotalouden koulu­ tuskokonaisuus. Korkeakoulut vastaavat yhdessä myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen haasteisiin. LUE LISÄÄ: www.savonia.fi

Ammattikorkeakoulututkintojen määrä vuonna 2015 Savoniassa oli 1 199 tutkintoa, jossa oli nousua edellisestä vuodesta 10 %. Koulutuksen jätti kesken vuoden 2015 aikana 18 % vähemmän opiskelijoita kuin edellisenä vuonna. Opetus- ja kulttuuriministeriön yhtensä tärkeimmistä mittareista ammattikorkeakoulujen koulutuksen tehokkuudesta on opintojen eteneminen, eli miten suuri osa opiskelijoista suorittaa lukuvuoden aikana 55 opintopistettä. Savoniassa 55 op suorittaneiden osuus oli kasvanut edellisvuodesta 17 %. Lisäksi avoimen ammattikorkeakoulun opintojen määrä kasvoi noin 40 %. Savonian rehtori Mervi Vidgrén kertoo tulosten kehittymisen syyksi opiskelijoiden ohjauksen pitkäjänteisen kehittämisen.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 6   3 9


www.savonia.fi/ensiapu

ENSIAPUKURSSIT (EA1, HÄTÄ JA KERTAUS) Tilaa yksilöllisesti suunniteltuja ensiapukursseja yhteisöllenne. Kurssien painotuksissa voidaan huomioida osallistujien ja kohderyhmän tarpeet, kuten lasten ensiapu, veneilijöiden ensiapu, sähkötyö jne. Kurssit voivat olla eripituisia ja -sisältöisiä. Kouluttajamme ovat terveysalan opettajia ja kokeneita ensiapukouluttajia ja ovat saaneet kiitosta käytännönläheisestä opetustavasta. Koulutukset voidaan järjestää tilaajan omissa tiloissa tai Savonia–ammattikorkeakoulun tiloissa Kuopiossa, Iisalmessa tai Varkaudessa EA 1 ensiavun peruskurssi (16 t) 16 oppitunnin (á 45 min) laajuinen koulutus, voidaan toteuttaa eri mittaisina päivinä. EA 1 koulutuksessa opetellaan perustiedot ja -taidot, jotka jokaisella kansalaisella on hyvä olla sekä opetellaan auttamista hätätilanteessa ja tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa. Hinta alk. 1295 € + ALV (100 km säteellä Kuopiosta, max 15 hlö). Ensiavun kertauskurssi (4 t) Kertauskurssin avulla ylläpidetään hätäensiaputaitoja. Kertauskurssit jatkavat Ensiapukurssi EA1 ja EA2 -kurssien voimassaoloa 3 vuodella, kumpikin kurssi voidaan päivittää suorittamalla kertauskurssi yhden kerran. Hinta alk. 435 € + ALV (100 km säteellä Kuopiosta, max 15 hlö). Hätäensiapukurssi (4 t) Hätäensiapukurssi 4 t on voimassa 3 vuotta ja se sopii myös kertauskurssiksi, jolla voit jatkaa voimassa olevaa Ensiapukurssi EA1- tai EA2 -todistuksen voimassaoloa 3 vuotta. Hätäensiapukursseja voidaan pitää myös laajempina kokonaisuuksina (4–8 t). Hinta alk. 435 € + ALV (100 km säteellä Kuopiosta, max 15 hlö).

L I S ÄT I E T O J A L I I K E T O I M I N TA S I H T E E R I M I R J A K O L E H M A I N E N , P. 0 4 4 7 8 5 6 4 2 0 , M I R J A . K O L E H M A I N E N @ S A V O N I A . F I S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U | P L 6 ( M I C R O K AT U 1 ) , 7 0 2 0 1 K U O P I O P U H . ( 0 1 7 ) 2 5 5 6 0 0 0 | S AVO N I A @ S AVO N I A . F I | W W W. S AVO N I A . F I


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.