Issuu on Google+

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2014

Koomisia kohtauksia satumaailmassa SIVU 4

Konetekniikka läpäisi laatukriteeristön SIVU 6

InToa ja uskoa menestykseen SIVU 32


PÄÄKIRJOITUS

Selfie-elämää korkeakoulusektorilla TÄ N Ä PÄ I VÄ N Ä etenkin nuorison parissa puhutaan paljon selfie-kuvista. Wikipedia määrittelee selfien olevan omakuva, joka otetaan usein nopeasti ja joka saattaa olla joskus hieman epäselväkin. Kuvan laatu ei siis yksinomaan ratkaise, vaan tunne joka kuvaan saadaan ikuistettua. Pelkästä nuorison puuhasta ei silti kyse ole, sillä valtakuntamme johtohahmot aina ministeritasolle saakka näyttävät harrastavan näitä oman käden etäisyydeltä otettuja omakuvia. ALKANUT VUOSI ON ollut ammattikorkeakoulusektorillekin melkoista omakuvan hahmottamista. Jo viime vuoden lopulla ministeriöltä haettu toimilupa oli ponnistus, jossa ammattikorkeakoulujen piti asettua vähintäänkin käsivarsietäisyydelle analysoimaan ja kirjaamaan toimintaansa nyt ja jatkossa. SAVONIA ON HAKENUT etäisyyttä toimintansa arviointiin usein myös ulkopuolisista arvioijista. Kuten tästä lehdestä voit lukea, konetekniikan koulutuksemme arvioitiin ja se läpäisi Suomessa ensimmäisenä eurooppalaisen laatukriteeristön. Tämän osalta halusimme saada palautetta ulkopuolisilta asiantuntijoilta, ihan oman käden etäisyydeltä ei kaikkea arviointia ole varmastikaan syytä ryhtyä suorittamaan. MYÖS OPISKELIJAT ARVIOIVAT jatkuvasti toimintaamme. Toisaalta palautetta annetaan virallisten kyselyiden kautta, toisaalta myös hakukohteen valinta kertoo omalla tavallaan tekemisemme tasosta. Hakijoiden silmin katsottuna Savonian tekeminen on oikean suuntaista, sillä hakijoita oli tänä keväänä ennätyksellisen paljon. REHTORI VIDGRÉN kysyy tämän lehden kirjoituksessaan, mitä meille kuuluu? Toivottavasti tämä lehti osaltaan vastaa rehtorin kysymykseen, ja toimii käsivarsietäisyydeltä toteutettuna ajankohtaisannoksena, jolla pidämme sidosryhmämme tietoisina toiminnastamme.

PETTERI ALANKO PÄÄTOIMITTAJA

2  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

05/14 Tämä Savonian Sanomien numero ilmestyi toukokuussa 2014. Lehteen on koottu uutisia ja tarinoita Savoniasta reilun puolen vuoden ajalta.

SYKSY Seuraava Savonian Sanomien numero ilmestyy syksyllä 2014.

TÄRPIT SYKSYN 2014 HAKU

„„ hakuaika suomenkielisiin nuorten koulutuksiin on 8.–22.9.2014, koulutuksiin haetaan osoitteessa www.opintopolku.fi „„ Savonian koulutustarjonta: www.savonia.fi


SISÄLTÖ 1/2014

2 PÄÄKIRJOITUS 4

KOOMISIA KOHTAUKSIA SATUMAAILMASSA

6

SAVONIAN KONETEKNIIKAN INSINÖÖRIEN KOULUTUSOHJELMA LÄPÄISI SUOMESSA

ENSIMMÄISENÄ EUROOPPALAISEN LAATUKRITEERISTÖN

8 PUHEENVUORO SAVONIA UUDISTUU 9 REHTORILTA MITÄ MEILLE KUULUU? 10 TYKY-PÄIVÄNÄ KESKITYTÄÄN HYVINVOINTIIN JA YHDESSÄ TEKEMISEEN

10

11

NÄKEMIIN SAIRAALAKATU – YKSI HISTORIAN LEHTI KÄÄNTYY

14

TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN MÄÄRÄ JA TARVE KASVAA

16

SÄHKÖENDUROMOOTTORIPYÖRÄ KEHRÄÄ HILJAA KUIN KISSA

18

RYYPPY ILMAN PUHETTA ON JUOPOTTELUA

20

OIVALLA MESSUT

22

AASIAN MERKITYS KANSAINVÄLISESSÄ LIIKKUVUUDESSA KASVAA

29

HANKKEITA SAVONIASSA

30

LOHAS – NOUSEVA TRENDI MEILLÄ JA MAAILMALLA

36

UUTISKATSAUS 1/2014

14

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 1/2014 JULKAISIJA Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi

16

PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Petteri Alanko

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

TOIMITUSKUNTA Petteri Alanko, Jouni Vornanen, Minna Husso

KIRJAPAINO Offsetpaino L. Tuovinen Ky ISSN 1797-8939 (painettu) ISSN 1797-8947 (verkko) ISSN-L 1797-8939

ULKOASU JA TAITTO Minna Husso KANNEN KUVA Soile Nevalainen

Savonian Sanomat  1 /  2 0 1 4 3


Taikahuilu sopii myös ensimmäistä kertaa oopperaan saapuvalle

KOOMISIA KOHTAUKSIA SATUMAAILMASSA – Pian aamun airueena nousee taas päivä radallaan!, ilmoittavat Eveliina Modinos, Ella Pohjolainen ja Lotta Kiljunen kuorossa. Vieressä Salla Lehtinen kuitenkin heittäytyy kärsivän näköisenä polvilleen ja on menettää järkensä rakkauden tuskissaan. Eletään huhtikuun alkua, ja Kuopion Musiikkikeskuksen Kamarimusiikkisalissa on meneillään Taikahuilu-oopperan harjoitukset. Ensi iltaan on aikaa reilu kuukausi, joten kohtaukset rakentuvat repliikki, aaria ja ensemble-laulu kerrallaan. – Tulkaa sellaisella ajatuksella, että aurinko nousee ja haavat katoavat! Olette kuin eläin, jolla on yksi ruumis ja kolme päätä, eläytyy ohjaaja Marjatta Airas kohtaukseen. Mozartin Taikahuilu-ooppera on koko maailman tuntema ihastuttava satu, joka tulvii tunteikkaita melodioita ja hupaisia juonenkäänteitä. Kuopiossa esityksen toteuttavat yhteistyössä Savoniaammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikkö ja Kuopion konservatorio 9. ja 10. toukokuuta. – Esityksessä on mukana liuta lahjakkaita nuoria, jotka laulavat sielukkaasti ja sydämensä kyllyydestä. Opiskelijat ovat tehneet oopperaa innolla viime syksystä asti. Taikahuilu on täynnä ihanaa musiikkia ja oopperassa avautuu sellainen taikamaailma, joka avartaa mielikuvitusta ja tekee arjesta juhlan, kertoo Airas.

Suurimmassa osassa rooleja on kaksoismiehitys, joten produktio mahdollistaa solistiroolin yli 20 klassisen laulun opiskelijalle. Orkesterina kuullaan Savonian ja konservatorion yhteistä AmKosinfoniaa, jota johtaa Savonian lehtori ja kapellimestari Rauno Tikkanen. Taikahuilu tulkataan viittomakielellä Yksi Taikahuilun solisteista on Savonian musiikkipedagogiopiskelija Salla Lehtinen, joka laulaa toisessa esityksessä Paminan roolin ja toisessa esittää 1. naista. Hän on aiemmin laulanut muun muassa Puccinin Sisar Angelica -oopperassa, tehnyt kohtauksia Figaron häistä ja esiintynyt oratorioiden sekä messujen solistina. Pamina on kuitenkin Lehtiselle toistaiseksi suurin ja vaativin oopperarooli. – On ollut todella mukava saada tehdä kahta näin erilaista roolia. Naisena pääsee laulamaan moniäänisiä osuuksia, ja Paminalla puolestaan on vaativia aarioita ja duettoja. Myös hahmot ovat todella erilaisia. Pamina on Yönkuningattaren tytär ja siten saanut kovan äidin kasvatuksen. Oopperan alussa hän on muiden tahtoon alistuva pikkutyttö, joka kuitenkin itsenäistyy esityksen edetessä, Lehtinen kuvailee. – Oopperan naiset olen puolestaan mieltänyt juonitteleviksi ja itsetietoisiksi palvelijoiksi, jotka alistuvat vain Yön kuningattaren

edessä. Jokainen yrittää olla se paras nainen kolmesta. Koko perheelle suunnattu ooppera esitetään suomeksi, joten juonenkäänteitä on helppo seurata. – Taikahuilu on hyvä valinta myös sellaiselle katsojalle, joka ei ole ehkä koskaan aiemmin nähnyt oopperaa. Siinä sattuu ja tapahtuu koko ajan, joten esitys sopii lapsille ja aikuisille. Yleisö pääsee myös itse tulkitsemaan, mitä eri kohtaukset tarkoittavat, vinkkaa Salla Lehtinen. Esityspäivistä perjantaina on mahdollista kokea harvinainen elämys, kun ooppera tulkataan kokonaisuudessaan viittomakielellä. Tulkkauksesta vastaavat Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat Hely Kainulainen ja Annette Jäntti. W. A. Mozart: Taikahuilu Kuopion Musiikkikeskuksen Konserttisalissa pe 9.5.klo 19 ja la 10.5. klo 16. Lippuja myyvät Musiikkikeskuksen lippukassa ja Lippu. fi-palvelu. Teksti ANNA-MARIA PEKKINEN Kuva SOILE NEVALAINEN


Salla Lehtinen (oik.) esittää Taikahuilussa Paminan ja 1. naisen roolit. Helmikuussa hän lauloi oopperasta kohtauksia Kuopion Musiikkikeskuksen Avointen ovien päivässä.

Taikahuilu-oopperassa on mahdollista kokea miltä Taminon (Veli-Pekka Varpula, oik.) ja Papagenon (Risto Eskola) duetto näyttää viittomakielelle tulkattuna.

Savonian Sanomat  1 /  2 0 1 4 5


Lehtori Anssi Suhonen (vas.) ja koulutus- ja kehittämispäällikkö Timo Lipponen myhäilevät tyytyväisenä konetekniikan insinöörien hienosta onnistumisesta.

SAVONIAN KONETEKNIIKAN INSINÖÖRIEN KOULUTUSOHJELMA LÄPÄISI SUOMESSA ENSIMMÄISENÄ EUROOPPALAISEN LAATUKRITEERISTÖN 6  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat


Savonian Konetekniikan insinöörien koulutusohjelma on läpäissyt 25.3.2014 Suomessa ensimmäisenä ENAEE-järjestön ylläpitämän EUR-ACE arvioinnin. Kyseessä on eurooppalainen tekniikan alan järjestö, joka arvioi insinöörien koulutusohjelmia ja hyväksyy koulutusohjelmien pätevyyden. Osoituksena pätevyydestä myönnetään koulutusohjelmalle akkreditointileima kuudeksi vuodeksi. Akkreditointileima on samalla tunnustus laadukkaasta toiminnasta. KO N E T E K N I I K A N koulutusohjelman arviointi perustui itse laadittuun monipuoliseen toimintakuvaukseen sekä arviointiryhmän kaksipäiväiseen vierailuun, jonka aikana haastateltiin Konetekniikan henkilöstö- ja opiskelijaryhmiä. Arviointiryhmään kuuluivat Professori Paul Andersson Tampereen yliopistosta, Professori Dražan Kozak Josip Juraj Strossmayer University of Osijekista Kroatiasta, opiskelija Monika Simaškaite Kaunas University of Technologysta Liettuasta, Toimitusjohtaja Jyrki Virtanen Moventas Gears Oystä sekä Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoissuunnittelijat Matti Kajaste ja Touko Apajalahti. SAATU TUNNUSTUS on merkittävä osoitus työstä, jota Konetekniikan henkilöstö on tehnyt muun muassa teollisuuteen suuntautuneessa projektiopetuksessa sekä HitSavonia oppimisympäristön ja tuotepohjaisen opetussuunnitelman käyttöönotossa. Erityisen

merkittävää arviointiryhmän mielestä oli se, että Konetekniikan insinöörien koulutusohjelma on aidosti sitoutunut alueen yritysten kanssa yhteistyöhön ja niiden toiminnan kehittämiseen. Arviointiryhmän mielestä ”Opetushenkilökunta on kokenutta, pätevää ja sitoutunutta edistämään opiskelijoiden tekniikan oppimista. Opetustilat, laboratoriot, työpajat, kirjasto ja muut tilat ovat riittäviä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi ja osassa niistä käytettävissä oleva laitteisto edustaa jopa erinomaista laatua.” ”Savoniasta valmistuvien koneinsinöörien pätevyys näkyy korkeana työllistymisasteena, jonka myötä Savonia antaa panoksensa alueelliseen kehittämiseen. Myös tutkimus- ja kehittämistointa hyödyttää Itä-Suomen alueellista kehittämistä.”

SAVONIA AMK konetekniikan osaaminen ja nykyaikainen tapa opettaa on osoitus pitkäjänteisestä kehitystyöstä, jota henkilöstö on tehnyt vuosikymmenen ajan. Vuonna 2009 Konetekniikan koulutusohjelma valittiin ensimmäisenä konetekniikan ohjelmana Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi 20102012. AKKREDITOINNIT ovat KeskiEuroopassa yleisesti käytössä oleva koulutusohjelmien arviointimuoto. Monessa Euroopan maassa ei voida toteuttaa koulutusta ilman akkreditointia. Siksi akkreditoinnit ovat kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna erityisen merkityksellisiä. Akkreditointi osoittaa kansainvälisille opiskelijoille Savonian konetekniikan koulutusohjelman täyttävän eurooppalaisen insinöörikoulutuksen laatuvaatimukset. Suomalaisilla opiskelijoilla puolestaan on

tämän akkreditoinnin myötä käytössään todistus konetekniikan saamasta eurooppalaisesta laatuleimasta, jota he voivat hyödyntää eurooppalaisilla työmarkkinoilla ja jatko-opiskeluissaan. SAVONIA JATKAA insinöörikoulutuksen akkreditointeja hyvän kokemuksen perusteella. Toteutunut arviointiprosessi on erinomainen tapa arvioida koulutusohjelman nykytilaa ja samalla saada ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiä koulutusohjelman laadusta ja kehitystarpeista. TIMO LIPPONEN KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, KONEALA RIITTA PAASIVUORI LAATUPÄÄLLIKKÖ Kuva KEIJO KORHONEN

Savonian Sanomat  1 /  2 0 1 4 7


PUHEENVUORO

Savonia uudistuu SAIN KÄYDÄ vähän aikaa sitten Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän tarkastuslautakunnan kokouksessa kuultavana arviointikertomuksen laadintaa varten. Hetki oli kuin puolivälin krouvin tarkistuspiste tynkäkauden luottamustehtävässä, jota on reilu vuosi takana ja todennäköisesti reilu vuosi vielä edessäpäin. Ajatukset kääntyivät arvioimaan edellistä vuotta sekä tulevaa. TEMPORA MUTANTUR ,

nos et mutamur in illis. Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Tällä latinankielisellä sananlaskulla aloitin puheeni uuden yhtymävaltuuston ensimmäisessä kokouksessa. Sananlasku kuvaa mielestäni hyvin elämää yleisesti, mutta erityisesti Savonian edellistä ja kuluvaa vuotta. S Y I TÄ M U U TO K S I L L E on tullut ulkoisista tekijöistä. Ammattikorkeakouluuudistus muuttaa toimintaamme määräävää lakia ja samaan aikaan valtion talousongelmista johtuen rahoituksemme leikkaantuu huomattavasti. Myös sisäinen tarve uudistumiselle on ollut vahva. MUUTOS TARKOITTAA epävarmuutta ja siten herkästi pelkoja sekä vastustusta. Kun emme kuitenkaan pysty juurikaan vaikuttamaan ajan muuttumiseen, näen itsemme muuttamisen enemmänkin mielenkiintoisena haasteena ja mahdollisuutena. Tämä ei ymmärrettävästi tule ensimmäisenä mieleen yt-neuvottelujen keskellä, mutta uskon positiivisen asennoitumisen kantavan ja tuovan paremman lopputuloksen. H Y VÄ N Ä E S I M E R K K I N Ä haasteesta ja mahdollisuudesta voisi toimia toimi-

8  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

tilastrategia eli tulevien kampusratkaisujen pohtiminen. Strategian työstö osoitti selkeästi, että jos haluamme säilyttää kiinteistökustannukset kohtuullisina rahoituksen pienentyessä, tulee Savonian tiivistää huomattavasti tilankäyttöä. Luopuminen tuottaa tuskaa ja näin on myös tilojen ja väljyyden osalta. Tiivistäminen edellyttää uusia toimintatapoja. K A N N AT TA A K U I T E N K I N muistaa, että tilojen taloudellisella käytöllä turvaamme riittävät resurssit varsinaiseen toimintaan, siis koulutukseen ja tki-työhön. Tilat eivät ole vain seiniä, vaan oleellinen osa oppimisympäristöä. Taloudellinen uudistaminen mahdollistaa oppimista ja työtä tukevat tilat. Oma kantani on, että kampusratkaisujen tarkasteleminen ”puhtaalta pöydältä” mahdollistaa parhaalla tavalla nykyaikaiset tilat sekä tiivistyvän yhteistyön muiden koulutustoimijoiden kanssa. K A M P U S A S I AT OVAT olleet runsaasti esillä ylläpitäjän päätöksenteossa. Viime vuonna saimme hallintovalituksen myötä solmussa ollutta asiaa aukaistua tekemällä päätöksen lyhyen aikavälin kahden kampuksen mallista. Savonia luopuu Kuopiossa Sairaalakadun ja Piispankadun toimipisteistä. Nyt toimitilastrategian myötä tulemme linjaamaan pidemmän aikavälin ratkaisuja. Kuopion lisäksi tiloja tulee tiivistää myös Varkaudessa ja Iisalmessa. KOKONAISUUTENA olen erittäin tyytyväinen Savonian viimeaikaisiin suorituksiin. Toiminta ja tulokset olivat viime vuonna hyvällä tasolla. Ylläpitäjän päätöksenteossa olemme kyenneet ratkaisuihin ja eteenpäin menoon. Hallin-

tovalitusten ja negatiivisten uutisten kierre on katkennut. RATKAISUISTA NOSTAN esiin kampusasioiden lisäksi uuden strategian hyväksymisen, hyvin menneen toimilupaprosessin, uuden rehtorin valinnan, johtamisjärjestelmän uudistamisen sekä osakeyhtiöittämisen valmistelun. Kun johdossa on henkilötasolla tapahtunut samaan aikaan merkittäviä muutoksia ja tapahtuu edelleen, on aikaansaannos nykyisillä valmisteluresursseilla maksimisuoritus. ISOJEN JA VAATIVIEN uudistusten valmistelu ripeässä aikataulussa on vaatinut kovaa työtä. Esitän tästä kiitokseni toimivalle johdolle sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajille, joiden kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Uudistamisella luomme vahvan pohjan Savonialle, jolla alkaa uusi aikakausi osakeyhtiönä ensi vuoden alusta lähtien. ALEKSI ESKELINEN SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA


REHTORILTA

Mitä meille kuuluu? OLEN OLLUT alkukevään aikana henkilöstön kanssa kampuskahveilla. Keskeinen kysymykseni on ollut: ”Mitä teille kuuluu?” Eri kampuksilla nousevat esille monet yhtäaikaiset muutokset kuten talouden sopeuttaminen, yhtiöittäminen, tila- ja organisaatiomuutokset. Osa muutoksista koskettavat koko korkeakoulukenttää. On selvää, että tällaisessa tilanteessa henkilöstö kokee epävarmuutta ja työssä jaksaminen kärsii. KAMPUSKAHVEILLA olemme arvioineet viime vuoden toimintaamme. Keskeistä on katsoa miten kukin koulutusala pärjää valtakunnallisesti oman alan keskuudessa. Onnistuimme vuonna 2013 oikein hyvin, mutta paljon on vielä tekemistä. KAMPUSKAHVEILLA strategian toteutusohjelma on ollut oiva apuväline. Toivomukseni on, että se ohjaisi henkilöstön toimintaa ja siten ikään kuin ”kuluisi käytössä”. Siinä on tiivistetysti koottu Savonian koulutuksen, TKI-toiminnan sekä talouden ja henkilöstön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Niihin olemme sitoutuneet. MIELESTÄNI Savonialla on selkä suunta ja tahtotila. Vanha sananlasku sanoo, että muutos alkaa silloin kun joku näkee seuraavan askeleen. Savoniassa yhteiset askeleet luotiin strategiaprosessin aikana. Siihen osallistui laaja joukko henkilöstöä, opiskelijoita sekä sidosryhmien toimijoita. K A M P U S K E S K U S T E L U I S S A tuli esiin, että Savoniassa on panostettu laajamittaiseen opetussuunnitelmien uudistamistyöhön, jossa tarkastellaan opetussisältöjä että oppimismenetelmiä. KO U L U T U K S E S S A ja korkeakoulupalveluissa on jatkossa kiinnitettävä huomio yhä enemmän verkko-opetukseen ja -palveluihin. Koulutuksen monimuotoistuminen muuttaa myös oppimisympäristöjä. Tulevaisuuden

tilatarvetta tuleekin tarkastella osaamislähtöisesti. Tässä suunnittelussa opiskelijoiden aktiivinen mukana oleminen on tärkeää. OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS tukee sekä opiskelijan joustavia opintopolkuja ja tehokasta opiskelua. Opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa opintojaan monialaisemmaksi ja samalla saada yhteisiä oppimiskokemuksia eri alojen opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. UUDISTUKSESSA huomioidaan entistä paremmin työelämän muuttavat tarpeet. Mielestäni tämäntyyppinen työelämäläheinen oppiminen on juuri sitä mitä opiskelija hakee ammattikorkeakoulusta. Se on jatkossakin kilpailuvalttimme. H Y VÄ E S I M E R K K I pitkäjänteisestä kehittämistyöstä on Savonian koneja tuotantotekniikan koulutusohjelma. Koulutusohjelma on jo aiemmin saanut korkeakoulutuksen laatuyksikkötunnustuksen. Viimeisin tunnustus koulutusohjelmalle tuli, kun se sai 25.3.2014 korkeakoulujen arviointineuvostolta EUR-ACE laatuleiman. KO U L U T U S O H J E L M A läpäisi tekniikan alan kansainvälisen akkreditoinnin ja täyttää kansainvälisen insinöörikoulutuksen laatuvaatimukset. Arviointi oli merkittävä asia Savonian kone- ja tuotantotekniikan toimijoille. Samalla se oli arvokas pilotti suomalaisen korkeakoulutuksen tekniikan alan arvioinnissa. A M M AT T I KO R K E A KO U L U L A I N S Ä Ä DÄ N TÖÄ on uudistettu kaksivaiheisesti. Parhaillaan toisen vaiheen lainsäädäntö on eduskunnassa. Keskeisinä sisältöinä ovat osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilöasema ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtyminen valtiolle. Uudistukset vahvistavat entisestään ammattikorkeakoulujen perustehtäviä, työelämälähtöistä koulutusta sekä työelämää ja aluekehi-

tystä uudistavaa tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa. E N TÄ PÄ millainen on tulevaisuuden korkeakoulumalli? On selvää, että ammattikorkeakoulujen työelämäläheiselle perustutkinnolle ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnoille on työ- ja elinkeinoelämässä tarve. VALMISTUNEET opiskelijat ovat osoittaneet osaamisellaan paikkansa yritysten avaintehtävissä. Ylempi ammattikorkeakoulun opinnot ovat joustava aikuiskoulutuksen muoto syventää tai laajentaa osaamista. Samalla opiskelijat opinnäytetöillä kehittävät alueen yrityksiä. ALUETTAAN palvelevalla korkeakoululla on oltava korkeakouluopetusta tukevaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka uudistaa koulutusta. Samalla ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on vahva kehittämisen voima. Tämä on myös ollut lähtökohtana Savonian strategiassa. AMMATTIKORKEAKOULUJEN rehtorineuvostossa (Arene) on käyty keskustelua siitä, että tulevaisuudessa korkeakouluista säädettäisiin yhdellä lainsäädännöllä. Yhden lainsäädännön selvittelyä ja valmistelun ajankohtaa tulisi huolellisesti valmistella ja selvittää. NYT JA MYÖS tulevaisuudessa korkeakoulukohtainen profiloituminen ja painoalavalinnat mahdollistavat laadun kehittämisen ja edistävät yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken. On oltava rohkeutta tarkastella tulevaisuuden korkeakoulutuksen tapoja. Luulen, että jo talouden niukkenevat resurssit ohjaavat meitä selkeästi siihen suuntaan. MERVI VIDGRÉN FT, REHTORI AMMATTIKORKEAKOULUJEN REHTORINEUVOSTON (ARENE) HALLITUKSEN JÄSEN

Savonian Sanomat  1 /  2 0 1 4 9


HANKKEET

TYKY-päivänä keskitytään hyvinvointiin ja yhdessä tekemiseen Terveysalan uudet TYKY-paketit ovat myynnissä yrityksille ja yhteisöille. Tarjolla on mm. ravitsemustietoutta ja terveellisiä herkkuja, liikettä, ergonomiaa ja rentoutumista yhdessä. SAVONIAN UUDET TYKY-paketit hyvinvointiin tuovat jotain uutta jo markkinoilla olemassa olevaan valikoimaan. Tarjonta ei ole ainoastaan viihteellistä vaan hyvinvointi ja jaksaminen on nostettu arvoiselleen paikalle, eli pääosaan. Tarjolla olevat sisällöt keskittyvät asiakkaan valitseman teeman mukaan ergonomiaan, ravitsemukseen sekä yhdessäoloon ja vievät näin päivän hyödyn suoraan työhön. TYKY-PAKETIT RÄÄTÄLÖIDÄÄN kullekin työyhteisölle sopivaksi. Pitkän ravitsemusluennon sijasta kokataan itse, testataan ja tuunataan terveellisiä ja perinteisiä reseptejä. Kaikki tapahtuu luonnollisestikin asiakkaan valitseman teeman mukaisesti kertoo ravitsemusterapeutti ja ravitsemustieteen lehtori Sari Aalto. Aamupäivä voidaan viettää terveellisiä välipaloja tehden tai teemoittain kokkaillen suomalaisen superruoan saloja, äijäruokaa ja kuitupläjäystä. Iltapäivällä istumisen haitat saavat ihmiset jaloilleen. WHO:N MUKAAN liikkumattomuus on 4. suurin riskitekijä elintapasairauksien aiheuttamiin kuolemiin maailmanlaajuisesti. Runsas istuminen aiheuttaa rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan, verenpaineeseen ja vyötärön ympärysmittaan epäedullisia muutoksia. Näiden muutosten seurauksena mm. 2. tyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riski nousee. Etsimme yhdessä ennalta ehkäisyyn toimivia menetelmiä.

10  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

TYKY-PÄIVÄSSÄ esimerkiksi toimistotyötä tekevät saavat vinkit oikeaan työasentoon ja toimivaan taukojumppaan sekä raksatyömiehet nappaavat ajantasaiset vinkit kunnollisiin nostotapoihin ja työasentoihin. PÄIVÄN TEEMAN pohjalle voidaan nostaa kysymys, voiko konttorirotasta kuoriutua kunnonkohottaja, mitä lipsahtaa kahvitauolla suuhun tai pitäisikö jo opetella rauhoittumaan. Rauhoittumisen jalo taito löydetään mm. erilaisten rentoutumismenetelmien kautta, kertoo liikuntatieteellisten aineiden lehtori Eija Partanen-Kivinen. H Y V I N S U U N N I T E L L U T ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet ovat taloudellisesti kannattavia. Saatu hyöty onkin usein paljon suurempi, kuin siitä koituvat kustannukset ja onnistuneet TYKY-päivät ovat yksi keino parantaa työhyvinvointia. Tavoitteena on kasvattaa työyhteisön ja sen jäsenten voimavaroja ja yhteishenkeä – tehden työyhteisöstä näin menestyksekkään. Kouluttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan lehtorit. Teksti SUVI HOLOPAINEN Kuva EEMELI PELTONEN


NÄKEMIIN SAIRAALAKATU – YKSI HISTORIAN LEHTI KÄÄNTYY K U O P I O N K E S K U S TA S S A , Valkeisenlammen rannalla oleva Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksikkö muutti uusiin tiloihin Microkadulle tammikuussa. Muutos on osa Savonian kampusuudistusta, jossa Kuopion toimintoja keskitetään Microkadun ja Opistotien kampuksille. S A I R A A L A K A D U N kampuksen 54 vuoteen mahtuu paljon niin koulutuksen sisällöllisiä kuin rakenteellisiakin muutoksia. Opiskelijamääräkin on vaihdellut muutamasta kymmenestä pariin tuhanteen. Ilmassa olikin suuri

määrä haikeutta, kun terveysalan opiskelijat järjestivät muuttojuhlan Sairaalakadun kampuksen henkilöstölle.

Talosta ei lähdetty kuin torpasta ”Sun täytyy varoo mitä sä haluut, sillä sä voit saada sen”. Näillä Andy McCoyn sanoilla Sairaalakadun muuttojuhla potkaistiin käyntiin. M E I TÄ N E L J Ä Ä terveysalan opiskelijaa pyydettiin hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli järjestää juhlat terveysalan henkilöstölle. Toiveena oli jär-

jestää muuttojuhla kunnioituksena Sairaalakadun kampuksen pitkälle historialle. Nykyään opettajat ja opiskelijat työskentelevät Technopoliksen uusissa tiloissa Microkadun kampuksella. HANKKEEN aikataulutus oli tiukka, joten juhlan suunnittelu käynnistettiin mahdollisimman pikaisesti. Juhlia olivat suunnittelemassa meidän lisäksi työn tilaaja koulutusja kehittämispäällikkö Maritta Pitkänen, restonomiopiskelija Riikka Pitkänen sekä opettajista koostuva ohjelmaryhmä. Juhlaa ideoitiin yhdessä use-

ampaan otteeseen ja tapaamisissa sovittujen asioiden mukaisesti vastasimme käytännönjärjestelyistä. JUHLIA JÄRJESTÄESSÄ toimeksianto oli vielä keskeneräinen, joten tarkkaa käsitystä juhlien sisällöstä ei ollut. Kokemattomina juhlien järjestäjinä pyrimme olemaan joustavia ja mukautuvia vaikka tiedonkulku oli ajoittain puutteellista. Hyvällä ryhmähengellä, tiiviillä yhteistyöllä ja periksiantamattomuudella selvisimme juhlia uhkaavista tekijöistä, kuten juhlien teeman vaihtumisesta kesken

» Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  1 1


suunnittelutyön, live-musiikin puuttumisesta sekä tilojen ja kalusteiden käytettävyyden epävarmuudesta. Hyvällä ongelmanratkaisukyvyllä selvisimme näistä haasteista ja erityistä apua saimme matkailu- ja ravitsemisalan projektisihteeri Kirsi Vartiainen-Tissarilta, jolla on runsaasti kokemusta erilaisten juhlien järjestämisestä. J U H L I A E D E LTÄVÄ viikko kului juoksevia asioita hoitaen ja yhteistyökumppaneita tavaten. Juhlatilat laitettiin kuntoon juhlaa edeltävinä päivinä siivoten, koristellen ja teknisiä laitteita asennellen. Lopulta kaikki alkoi näyttää valmiilta. JUHLAPÄIVÄ KOITTI 10. tammikuuta. Juhlaa vietettiin muuton keskellä, jo lähes tyhjentyneissä Sairaalakadun kampuksen tiloissa. Teemana oli menneet vuosikymmenet, mikä näkyi koristeluissa, vieraiden pukeutumisessa sekä musiikissa. Iltaan sisältyi puheita, esityksiä, hyvää ruokaa ja juomaa sekä mukavaa yhdessäoloa. Vieraat olivat tyytyväisiä iltaan ja jättivät kampuksen hyvillä mielin taakseen. JUHLAN JÄLKEEN siivosimme juhlapaikan ja palautimme lainassa olleet astiat, koristeet sekä laitteiston. Illan aikana ikuistimme tärkeät hetket järjestelmäkameralla ja opettajien ohjelmanumerot kuvasimme videokameralla. Näistä kokosimme koostevideon, jonka tekemisen myötä saimme oppia videon käsittelyä sekä lyhytelokuvan tekemistä. TILAISUUS OLI HIENO kokemus myös meille opiskelijoille. Juhlan avulla kehityimme hallitsemaan laajempaa prosessikokonaisuutta aina projektisuunnittelun, toteutuksen ja seurannan kautta projektin päättämiseen asti. Saimme mahdollisuuden järjestää juhlan, jossa kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaisesti. Kuitenkin juhlasta tuli hieno ja arvokas kokonaisuus, jonka järjestämisestä saamme olla ylpeitä. Teksti ja kuvat KATJA SUHONEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJA MARI HYVÄRINEN SUUHYGIENISTIOPISKELIJA NIINA HUTTUNEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJA TIINA MIETTINEN KÄTILÖOPISKELIJA

12  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat


Upi teki kirjalahjoituksen Upi Heinonen ei paljon esittelyjä kaipaa yrittäjäpiireissä. Hänelle on kertynyt 20 vuoden konsulttiyrittäjä taipaleelta runsaasti ammattikirjoja, joita on harkiten hankittu. Jokainen kirja edustaa hyvää laatua ja tietoa. Joulun alla hän teki mittavan, jo toisen kirjalahjoituksen Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden alalle. – Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että tavalla tai toisella olisi hyvä saada siirretyksi osaamista nuorimmille ja yksi tapa on lahjoittaa kirjoja. HEINOSELLA ON selvä näkemys, miten pärjätä tulevaisuudessa. Uuden luominen on avainasia, joten innovaatiot ja tuotekehitys saisi olla opetuksessa vahvasti esillä. Ihmistieteitä kuten esimerkiksi sosiaalipsykologiaa, käyttäytymistieteitä tai ryhmätoimintaa voisi korostaa. – Samoja oppeja tarvitaan asiakkaiden ja kumppanien ymmärtämiseen. Olisi hienoa, ettemme kasvattaisi fakki-idiootteja, vaan myös yleissivistävät tiedot kulkisivat mukana koulutuksessa. H E I N O N E N M U I S T E L E E tapausta vuosikymmenien takaa eräästä yrittäjien koulutuksesta. Melkein kaikki aika meni numeroiden pyörittämiseen ja käppyröiden tutkimiseen, jotka lähinnä kuvasivat menneisyyttä tai antoivat teoreettisen arvauksen tulevaisuudesta. – Asiakasta ja asiakassuhdetta eli menestyksen kivijalkaa sivuttiin suhteellisen pintapuolisesti.

€ 0 € 0

.00

H E I N O N E N O N haluton kuvailemaan ihanne nuorta, joka valmistuu liiketalousalalta, sillä jokainen voi olla ”Teemu Selänne”. Kaikkia tarvitaan ja jokainen on laulun arvoinen. Muutamia ominaisuuksia hän kuitenkin listaa. – Hyvä yleissivistys, hyvä itsetunto ja itsetuntemus, nöyryys, empatia, pitkäjänteisyys, aktiivisuus ja yritteliäisyys, ennakkoluulottomuus sekä jonkin alan tai asian erikoisosaaminen. OPETUSOHJELMISSA olisi hyvä olla ulkomailla harjoittelujakso. Heinonen lukee parhaillaan Jorma Ollilan muistelmia. Ollilan uran tärkeä kivijalka oli nuoruudessa ulkomailla vietetty aika. – Vuorovaikutustaidot ja verkostoituminen alkavat jo olla must-asioita ja korostuvat jatkossa. Teksti JOUNI VORNANEN Kuva JOUNI JÄÄSKELÄINEN

Upi Heinonen sanoo, että tulevaisuuden menestystekijä on uuden luominen.

.00

0.00

€ 0.00

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  1 3

0.00


TEHOSTETUN palveluasumisen määrä ja tarve kasvaa Teksti JOUNI VORNANEN

KOTONA ASUMISEN tukemisella on tulevaisuudessa yhä kasvavampi merkitys ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien palvelujen kehittämisessä. Viime vuosina on rakennettu esimerkiksi senioritaloja, joihin on suunniteltu yhteisöllisiä asumisratkaisuja. Välimuotoisille asumisratkaisuille on siis tarvetta. ESR-RAHOITTEISESSA Juti-hankkeessa tehdään erilaisia tuotekehitysratkaisuja yrityksille ja yhteisöille. Yhtenä kohteena on Kuopiossa ikääntyville suunnattu Pienkoti Honkaranta: asukkaat ja henkilökunta. Honkaranta -osaprojektiin osallistui Savonia-ammattikorkeakoulun Muotoiluakatemian sisustusarkkitehtuurin, kalustemuotoilun ja terveysalan opiskelijoita sekä Kuopion kaupungin vammais- ja vanhuspalvelujen henkilöstöä. H A N K E PÄ Ä L L I K K Ö Raisa Leinonen kertoo, että muotoiluprosessi jaettiin kolmeen päävaiheeseen: käyttäjäymmärryksen muodostamiseen, uusien muotoilu- ja palveluratkaisujen konseptointiin sekä prototypointi- ja arviointivaiheeseen. – Päävaiheiden sisällä oli vielä eriasteisia osaprosesseja. Myös Honkarannan palveluprosesseja tarkasteltiin sekä muotoilutyön rinnalla että konseptimuotoilun jälkeen.

Modulaarinen tila ja kalusteajattelu Muotoilun opiskelijat jaettiin kuuteen ryhmään, joilla kaikilla oli oma pääteema: piha-alueet, yhteiset tilat, keittiöt, vessat, kylpyhuoneet ja parvekkeet. Terveysalan opiskelijat selvittivät taustatiedoiksi asukkaiden toivomukset ja näkökulmat. Suunnittelutyö eteni konseptivaiheeseen. Muotoilussa se tarkoittaa ehdotuksia ja ideoita mahdollisista uusista ratkaisuista. Opiskelijat tuottivat yksityiskohtaista kuva-aineistoa suunnittelukohteista. LEINONEN NÄKEE tärkeimmäksi Honkarannan kehittämiskohteiksi modulaarisen tila- ja kalusteajattelun, kos-

14  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat


ka iäkkäiden asumistarpeet vaihtelevat IIVARINEN tarkentaa, että konseptit kertoimintakyvyn ja terveydentilan muutovat ideatasolla kaikista niistä muotoitosten myötä. lun mahdollisuuksista, joilla voidaan – Opastuksen uusiminen äänimaaparantaa yhteisten tilojen viihtyvyyttä ilmaa hyödyntäen tai värikontrastien ja toimivuutta. rohkeampi käyttö olivat käytettävyyttä parantavia Lapsilähtöisyyttä mietittiin materiaaleilla, uusia oivalluksia. väreillä ja muodoilla. Visualisointi: – Uutta ajattelua oli myös turvalMerita Pesonen, Emma Karvonen, Nina lisuuteen liittyvä Räsänen, Elina Roininen, Laura Yli-Parkas ja idea, jossa parvekSaara Heikkinen. keet yhdistämällä suoritettaisiin useamman asunnon pelastustoimet parvekkeelta. Teknolo– Lähtökohtana ideoinnissa ja suungian käyttö asukastiedottamisessa nounittelussa oli se, että ne valmistettaisi myös hyvin tärkeäksi. siin lähes kaikki kierrätysmateriaaleista. Näin valmistuskustannukset JUTI-julkisten tilojen innovatiivisten pysyisivät alhaalla ja nuoret perheet sisäpintamateriaalien tuotteistaminen saisivat uusia ideoita omien kotien sisekä verkottuneen asiantuntijuuden sustamiseen. tuomat liiketoiminnan mahdollisuudet -hankkeen päärahoittaja on PohjoisLapsilähtöisyys Savon ELY-keskus ja päätoteuttaja on Kuopion Rouvasväenyhdistys ry, KuoPihla-projektissa yhdeksi tärkeimmäkpion Muotoiluakatemia. si tekijäksi muotoutui lapsilähtöisyys, sanoo tekstiiliopiskelija Merita PesoEnsikoti Pihla nen. Sitä mietittiin materiaaleilla, väreillä ja muodoilla. Erityistä huomiota ”Kaikilla on ikä-hankkeessa” kehitelkiinnitettiin helppoon huollettavuulään myös työympäristöjä ja asumisratteen ja valmiiden tuotteiden siirrelletkaisuja. Yksi mielenkiintoinen kohde tävyyteen. on Kuopion Vaajasalossa toimiva En– Tuotteet suunniteltiin niin, että esisikoti Pihla. Siellä opetellaan normaamerkiksi sohvan ja tyynyjen päälliset lia perhe-elämää syntyvän tai jo synovat irrotettavia ja näin helppo puhtyneen lapsen kanssa. Kodinomaisissa distaa. Materiaalien tuli olla myös pehtiloissa on sekä yhteisiä että perheiden meitä pintoja, mutta hyvin kulutusta huoneita. kestäviä. – Värimaailma luotiin yhdistelemällä TEKSTIILIOPISKELIJOIDEN tehtävänä oli pirteitä ja rauhallisia sävyjä. Kuvioaiideoida, suunnitella ja toteuttaa yhdesheisiin haettiin innostusta muun muassä tilan käyttäjien kanssa sisustustekssa eläinhahmoista ja luonnosta. tiilejä yhteisiin oleskelutiloihin. Lehtori Marke Iivarinen kuvailee luovaa MYÖS PESONEN korostaa vuorovaikutyöskentelyilmapiiriä välittömäksi, tusta asiakkaiden kanssa. Suunnitteavoimeksi ja luottavaiseksi. lussa heiteltiin lankakeriä toisille. Näin – Pihlan asukkaiden ja henkilökunsaatiin ajatukset samalla liikkeelle. nan itse valitsemat visuaaliset kuvaTyön lomassa heiteltiin ideoita ja toiaineistot aihemaailmasta, muodoista, veita lopputuloksesta sisustamiseen. väreistä ja materiaaleista innoittivat – Samalla työstä muodostui yhteisölsuunnittelemaan kolme erilaista konlisesti toteutettu vapaalankahuovutus. septia: juuret, kesäpäivä ja liplatus.

KAIKILLA ON ikä- ikäjohtamisen mahdollisuudet työurien pidentämisessä ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Päärahoittaja Pohjois-Savon ELY-keskus ja päätoteuttaja on Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  1 5


16  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat


Teksti JOUNI VORNANEN

SÄHKÖENDUROMOOTTORIPYÖRÄ kehrää hiljaa kuin kissa Savonia-ammattikorkeakoulussa kehitetään sähköenduromoottoripyörää. Tähtäimenä on muun muassa

"Suurena etuna pitäisin myös huollon tarpeen merkittävää vähenemistä."

viranomaiskäyttö. Sähköisen vaihtoehdon yksi hienous on kulkupelin hiljaisuus. Nähtäväksi jää onko moottorin pärinä pian historiaa.

O P I S K E L I J A ja projektipäällikkö Heikki Meuronen kertoo, että sähköenduropyörä poikkeaa tavallisesta enduro-tyyppisestä pyörästä. Sähköenduropyörä ei käytä energian lähteenä fossiilisia polttoainetta vaan akustoa. –  Tämä tarkoittaa, että moottoripyörä ei itsessään muodosta päästöjä, vaan käyttäjä voi omalla sähkösopimuksellaan vaikuttaa minkälaista energiatuotantoa kannattaa, kuten vaikka ydinvoimaa tai tuulivoimaa. – Sähköisen enduropyörän uutena ominaisuutena on myös sen hiljaisuus, joka esimerkiksi puolustusvoimien käyttösovellutuksissa on erittäin tärkeää.

kuljetukset, kampusten väliset siirtymiset, poliisipartiot, pelastusjohtajat tai puolustusvoimien partiomiehet. – Kaikelle näille yhteisenä etuna ovat ekologisuus, hiljaisuus ja kustannussäästöt polttoaineissa.

POLTTOMOOTTORIT pitävät aina kovaa ääntä, eikä sitä voida koskaan täysin eliminoida, koska tekniikka perustuu bensan ja ilman väliseen räjähdysreaktioon. Hiljaisuuden lisäksi Meuronen näkee myös muita etuja sähköisessä pyörässä. – Suurena etuna pitäisin myös huollon tarpeen merkittävää vähenemistä. Toisin kuin polttomoottorit, harjattomat sähkömoottorit vaativat vain hyvin vähäisiä huoltotoimenpiteitä. Sähkömoottorissa kuluvien osien määrä on murtoosa polttomoottoriin verrattuna. Viranomaiskäytössä tulee suunnittelussa erityisesti huomioida runko. Rakenteen on oltava kestävä, yksinkertainen ja modulaarinen.

SAVONIA DRIVE toiminnan tavoitteena on saada konetekniikan teoreettinen opetus kytkettyä todelliseen tuotteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että eri kursseissa opetetusta teoriasta osoitetaan suora yhteys moottoripyörään tunnilla käsiteltävillä tehtävillä ja harjoitustöillä. Itse moottoripyörän suunnittelun lisäksi opiskelijat joutuvat ottamaan kantaa myös muun muassa tuotantoon ja sen ohjaukseen, huoltoon ja ylläpitoon, muotoiluun, myyntiin, markkinointiin sekä ympäristöasioihin. Tämä tapahtuu yhteistyössä muiden Savonian alojen kanssa.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN opiskelijat Nico Jussila, Sami Kettunen ja Janne Pohjonen hakivat sähköenduropyörään muotoilulla käytettävyyttä kenttäolosuhteissa. Pyörää suunniteltiin sotilaskäyttöä silmälläpitäen. – Katteiden massoittelussa tavoittelimme sellaista, mitä ennen ei olla vielä tehty. Pintoja yritimme saada rikotuksi. Matalanteknologian ratkaisut innostivat meitä. Opiskelijat tavoittelivat koko pyörässä modulaarisuutta. Akku ja katteet ovat kaikki helposti irrotettavissa ja vaihdettavissa.

Kuljetusala hyötyy sähköisestä tekniikasta Kansainvälisesti sähkömoottoripyörien suosio on perustunut muun muassa alhaisiin käyttökustannuksiin tai meluttomuuteen. Lisäksi väitetään, että kuljettajalla on parempi tuntuma tien pintaan kuin perinteisellä pärinämoottoripyörällä. Lehtori Anssi Suhosen mukaan kuljetusala voi hyödyntää sähkökäyttöisiä moottoripyöriä monella tapaa. Hän mainitsee muun muassa pienet tavarantoimitukset kuten pizzan

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  1 7


18  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat


VENÄLÄISET ARVOSTAVAT KAIKKIA LOHIKALOJA ENEMMÄN KUIN MUITA KALALAJEJA ELI LOHESTA VALMISTETTUA PITÄÄ OLLA TARJOLLA JA PALJON.

Hyvinvointimatkailulla on valtava potentiaali hyödynnettävänään, sillä maassamme vierailee noin 2,4 miljoonaa venäläistä vuodessa. Rajan läheisyys koukuttaa: 80 prosenttia saapuu Pietarista. S AV O N I A- A M M AT T I K O R K E A K O U L U N

opettaja Olga Ruotsalainen sanoo, että venäläiset asiakkaat haluavat palvelua mielellään nopeasti ja omalla kielellään. Noutopöytä on suhteellisen uusi tapa syödä ravintolassa, mikä näkyy epävarmuutena ja sähläämisenä ruokalinjojen jonoissa. – Suomalaisille erittäin tuttua periaatetta syödä lautanen tyhjäksi ei ole. Lautanen kerätään täyteen ruokaa ja osa jää syömättä. Koskee erityisesti juhlaruokailua. Kaikki ruokajuomat nautitaan huoneenlämpöisinä. Ei siis jääkuutioita vesikannuun, eikä alkoholijuomiin. Tomaattimehu on myös erittäin suosittu juoma. R U OT S A L A I N E N KO R O S TA A ravintolan

olevan tylsä ilman tanssilattiaa. Kaikki hoidetaan ruokailun yhteydessä myös tanssit. Lapset ovat mukana karkeloissa iltaisinkin. – Ja tietysti maljapuheet. Venäläisillä on tapana sanoa: ”Ryyppy ilman puhetta on juopottelua, malja puheen kera kulttuuritoimenpide.” S AVO N I A N R U O K AT U OTA N N O N lehtori Seija Mäki valottaa tarkemmin venäläisten ruokailutottumuksia. Moni venäläinen tulee tänne toivossa, että voisi maistaa maitoon keitettyä kalakeittoa ja kermalla parannettua, sillä tätä kombinaatiota pidetään venäläisessä ruuanlaitossa lähes mahdottomana. – Venäläiset arvostavat kaikkia lohikaloja enemmän kuin muita kalalajeja eli

lohesta valmistettua pitää olla tarjolla ja paljon. Myös kuha on arvostettu kala venäläisten keskuudessa. MÄKI MUISTUTTAA , ettei venäläisille kannata tarjota borssia ja suolakurkkuja. Suomalaisen lohikeiton lisäksi karjalanpiirakka on eksoottinen herkku myös Venäjän karjalaisille. – Venäläisten uuden vuoden juhlinnan onnistumiseen on tärkeää panostaa molempien maiden menuun. Suomalaisen jouluaterian elementit ja Venäjältä uuden vuoden tärkeimmät ovat salaatit kuten olivier ja piilosilli, shampanja, lohen mäti, hedelmistä appelsiinit, mandariinit ja viinirypäleet.

Ljumibij Kuopio Venäläisten matkailun kasvamiseen on herätty. Esimerkiksi Savon Sanomat toteutti venäläisille matkailijoille suunnatun markkinointipaketin. Siihen liittyi painettu lehti, verkkosivusto, sosiaalinen media sekä asiakaspalvelukoulutus. Markkinointipaketti kulkee nimellä Ljumibij Kuopio. S AVO N S A N O M I E N myyntijohtaja Mirja Vänttinen kertoo, että Savon Sanomat ja Savonia järjestivät yhdessä asiakastilaisuuden. Savonian osuudeksi jäi järjestää tila, tarjoilut ja oheisohjelmaa noin 50 osallistujalle. Tilaisuuteen osallistuivat ne Savon Sanomien asiakkaat ja yhteistyö-

kumppanit, jotka olivat markkinointiprojektissa mukana. – Opiskelijoilla oli valmiina suunnitelma illan kulusta, tarjoiluista ja tilan somistelusta. Menu yllätti jo tässä vaiheessa, sillä olin etukäteen kuvitellut sen paljon vaatimattomammaksi. Oheisohjelmana oli venäläistä musiikkia ja Venäjä-asiantuntijan tervehdys. – Tila oli luokkahuone, mutta se oli somistettu oikein viihtyisäksi. Illan menun esitteli vastuuopiskelija erittäin hyvin. Kaikki tarjottavat olivat onnistuneita ja niitä oli runsaasti, kiittelee Vänttinen. S AVO N I A PA N O S TA A monialaisesti Venäjä-osaamisen kehittämiseen, korostaa osaamisaluejohtaja Kaija Sääski. Tämä tarkoittaa sitä, että Savonia tarjoaa yrityksille toimivia kokonaisuuksia. Savon Sanomien illassa halusimme toteuttaa elämyksen, jossa yhdistimme somistuksen, kattauksen, ruuat, juomat, tarjoilun ja musiikin eli tarjosimme venäläiskonseptin. SÄÄSKI KOROSTAA opiskelijoiden roolia. Savonian ammattilaisten ohjauksessa he voivat suunnitella ja toteuttaa käytännössä omia ideoitaan ja näkemyksiään. – Tällaiset tehtävät motivoivat niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Silloin oppii parhaiten ja kaikki voittavat: win, win, win. Teksti JOUNI VORNANEN

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  1 9


OIVALLA- MESSUT Opistotien kampuksella vietettiin torstaina 27.3.2014 Savonian historian ensimmäisiä Oivalla-messuja. SAVONIAN liiketalouden linjalla otettiin syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa käyttöön sähköinen Oivalla -oppimisympäristö. Uudenlaisen oppimisympäristön tarkoituksena on ollut luoda opiskelijoille käytännönläheisempi tapa oppia liiketoiminnan ja yrittäjyyden saloja. S AVO N I A N L I I K E TA LO U D E N linjan ensimmäisen vuoden opiskelijoille arvottiin kaksitoista eri toimialaa, joiden ympärille opiskelijat saivat itse ryhmissä suunnitella ja luoda oman oppiyrityksensä. OIVALLA–PROJEKTIN edetessä opiskelijoille on muodostunut kattava kokonaiskuva siitä, mitä yrityksen pyörittäminen käytännössä on; hommat on hoidettu perustamisasiakirjoista ja rahoitusneuvotteluista myyntityöhön ja yrityksen talouden tarkkailuun.

Oivalla–vuosi sai arvoisensa päätöksen torstaina 27.3.2014, kun Opistotien kampuksella vietettiin Oivalla-messut, missä jokainen oppiyritys oli edustettuna omilla messuosastoillaan. Tapahtuma keräsi paikalle noin 500 messukävijää, jotka koostuivat muun muassa oppilaista, opettajista, yritysvieraista, median edustajista ja paikalle kutsutuista yhteistyökumppaneista. ENSIMMÄINEN

MESSUILLA oppiyritykset kävivät kuvitteellista kauppaa messuvieraiden kanssa ja saivat esitellä omia konseptejaan ja liikeideoitaan.

20  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

JOKAISELLA OPPIYRITYKSELLÄ oli messuja varten käytettävänään Savonian tarjoama sadan euron messubudjetti, minkä opiskelijat saivat käyttää osastonsa toteutukseen haluamallaan tavalla. Paikanpäällä nähtiinkin kaksitoista ammattimaisesti ja kunkin oppiyrityksen imagoon hienosti sopivaa messuosastoa, joissa ei ollut tingitty visuaalisesta toteutuksesta. VUODEN MITTAAN Oivalla työskentely on vaatinut myös ongelmanratkaisukykyä sekä oppilailta että opettajilta, koska uusi sähköinen oppimisympäristö on käytössä ensimmäistä kertaa. Erilaiset toimintaa koskevat seikat ja esille nousseet käytännöntoteutusta koskevat kysymykset ovat hioutuneet vielä uomiinsa tasaisesti lukuvuoden lähestyessä loppuaan. OPPILAIDEN tuntemukset Oivalla-projektista ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä; tekemällä oppiminen on eittämättä ollut hyvä juttu. OIVALLA-MESSUT tulevat jatkossa olemaan Savoniassa jokavuotinen tapahtuma. Sen lisäksi, että projekti on oppilaille loistava oppimiskokemus, on se myös Savonia ammattikorkeakoululle hyvä mahdollisuus lisätä näkyvyyttään. Teksti TERHI YLÖNEN Kuvat SIIRI NIIRANEN


Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  2 1


Aasian merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa kasvaa Kansainvälinen toiminta Savonia-ammattikorkeakoulussa on yhä enemmän suuntautumassa Aasiaan. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska globaalisesti vahvin kasvu on nimenomaan Aasiassa. Työelämään lähivuosina siirtyvien opiskelijoiden on syytä hankkia tietoa ja omakohtaista kokemusta Aasiasta. KIINA ON ollut erityisen mielenkiinnon kohteena. Kiinalaisia tutkinto-opiskelijoita meillähän on ollut jo kauan, mutta nyt meidän opiskelijat opiskelevat ja harjoittelevat erityisesti Shanghaissa. Shanghain Pudongin ja Kuopion kaupungin ystävyyskaupunkisopimus on merkittävästi auttanut yhteyksien solmimista Shanghaissa. Shanghain Second Polytechnic University (SSPU) on merkittävin kumppanimme Shanghaissa. Aloitimme yhteistoimintamme vuonna 2012. Savoniasta on ollut SSPU:ssa 40 vaihtoopiskelijaa ja 40 vaihto-opiskelijaa SSSPU:sta on ollut Savoniassa. Yhteistyötä on ollut matkailun, liiketalouden, tekniikan ja muotoilun koulutuksessa. Tänä keväänä SSPU:ssa on ollut 10 Savonia opiskelijaa. SSPU:N KANSSA on aloitettu myös opettajavaihdot matkailussa, liiketaloudessa, ympäristötekniikassa ja muotoilussa. Ympäristötekniikassa alkoi tänä keväänä yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa 2- vuotinen hanke, jossa suunnitellaan yhteisiä ympäristöalan opintoja. Savonian matkailuopettaja Pauli Verhelä on ollut SSPU:ssa jo kahtena keväänä useamman kuukauden ajan suunnittelemassa uusia kansainvälisiä opintojaksoja, jotka tulevat edistämään myös Savonia opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella pitempiä jaksoja SSPU:ssa. Verhelä on palkattu suunnittelutyöhön Shanghain opetuskomitean rahoituksella. SHANGHAISSA ON ollut myös mahdollisuus hotelliharjoitteluun Shanghain Intercontinental Ruijinin 5 tähden puistohotellissa. Viime kesänä Ruijinissa olivat Juho Hynninen, Noora Linnakoski ja Jonna Helli. Juho oli 5kk ja muut 3kk. Opiskelijat olivat hyvin

22  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

tyytyväisiä harjoitteluunsa tässä korkeatasoisessa hotellissa. Opiskelijat työskentelivät hotellin vastaanotossa ja erilaisissa tarjoilutehtävissä. Parasta oli kansainvälinen ilmapiiri, ja se että kielitaitoaan pääsi täysimääräisesti hyödyntämään ja parantamaan. Suurimpana erona Suomeen oli suuri auktoriteettikeskeisyys. Esimies ja johtaja päättävät asioista ja oma-aloitteisuus työntekijöillä ei ole kovin toivottavaa. Isossa hotellissa työtehtävät ovat myös tarkasti määrättyjä ja huomattavasti kapea-alaisempia kuin Suomessa. Opiskelijoiden mielestä tulevaisuuden työsaannin kannalta harjoittelulla ulkomailla korkeatasoisessa hotellissa on suuri merkitys. ENSI KESÄKSI Savonian opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakeutua tähän harjoitteluun. Opiskelijoita on ollut Fudanin lastensairaalassa, josta on oma juttunsa tässä lehdessä. Lisäksi Savonian opettajia ja opiskelijoita on ollut Shanghai Institute of Health Sciences-nimisessä korkeakoulussa. Syksyllä 2014 järjestetään kansainvälinen sairaanhoitajien taitokilpailu, johon Savonian opiskelijoita osallistuu. Uutena terveysalan kumppanina Kiinassa on Beihuassa, johon opiskelijoita lähtee opiskelemaan syksyllä 2014. Beihua sijaitsee Pohjois-Kiinassa. Kiinan lisäksi olemme aloittaneet yhteistyön myös Kirgisiaan. SAVONIA ON ollut yhteistyössä Kirgisiaan Tempus -hankkeissa IT- koulutuksen puitteissa ja nyt olemme mukana myös Itä-Suomen yliopiston vetämässä Kirgisia-hankkeessa. Kirgisian pääkaupungista Bishkekistä oli 2 opiskelijaa 3 kk intensiivijaksolla Iisalmessa. Kun opiskelijat toipuivat tammikuun pimeyden ja pakkasen aiheuttamista

alkuvaikeuksista, Kaliman ja Benazir viihtyivät Iisalmessa eritäin hyvin ja olivat tyytyväisiä opiskeluun. Savonian opiskelijoilla olisi nyt mahdollisuus mennä syksyllä 2014 Bishkekiin. Toivottavasti halukkaita lähtijöitä löytyy. Kirgisia on Suomen valtion kehitysavun pääkohde Keski-Aasiassa. KUTEN KIRGISIAN kohdalla myös Kazakstaniin on ollut yhteistyötä Tempus-hankkeiden kautta. Keväällä 2013 Savoniassa oli intensiivijaksolla 12 kazakstanilaista opiskelijaa Astanasta. Nyt meillä on uusi yhteistyösopimus Astanaan, Kazakstanin pääkaupunkiin. Sopimuskumppanimme on Kazakstanin parhaaksi rankattu yliopisto, L.N. Gumilyov Eurasian National University. Astanasta on tulossa matkailualan vaihto-opiskelijoita Savoniaan syksyllä 2014. Seuraava vaihe on lähettää Savonian opiskelijoita Astanaan ja ryhtyä suunnittelemaan kansainvälistä opetuksen kehittämishanketta Erasmus -rahoituksella yhdessä muiden aasialaisten kumppanien kanssa. SUURET KAASU- JA ÖLJYVARAT omaava Kazakstan ja muut Keski-Aasian maat ovat nopeasti kasvavia ja kehittyviä maita, joista on tulossa tärkeitä kauppakumppaneita myös Suomelle. Siksi on tärkeää antaa opiskelijoille mahdollisuudet tutustua ja solmia suhteita tulevaisuuden kannalta tärkeisiin alueisiin. Teksti, kuva ILKKA TOROI


Shanghain Second Polytechnic University (SSPU) on merkittävin kumppanimme Shanghaissa.

Savonian Sanomat  2 /  20 1 3  2 3


Opiskelijoiden harjoitteluun kuului keskosten sekä muiden teho-hoitoa vaativien vastasyntyneiden hoitoa.

HARJOITTELUA SHANGHAISSA OLEMME OPISKELIJAVAIHDOSSA Kiinassa, Shanghaissa. Vaihdon aikana suoritamme kouluun liittyviä käytännönharjoitteluja Fudanin yliopiston lastensairaalassa. Ensimmäiset viisi viikkoa harjoittelusta olimme kaikki vastasyntyneiden teho-osastolla. KÄTILÖOPISKELIJAT Monna Kurvinen ja Kaisa Vartiainen kävivät tutustumassa myös kolmen viikon ajan Shanghain naistensairaalassa. Tämän aikana kätilöopiskelijalla Essi Toivasella oli mahdollisuus vierailla lastensairaalan syöpäja veritaudeilla, lasten teho-osastolla sekä leikkaussalissa. H A R J O I T T E L U U M M E vastasyntyneiden teho-osastolla kuului keskosten sekä muiden teho-hoitoa vaativien vastasyntyneiden hoitoa. Huolehdimme vastasyntyneen perushoidosta ja teimme pieniä toimenpiteitä, kuten laitoimme nenämahaletkun. Hoitotyötä teimme tutorimme ohjauksessa. Harjoitteluun kuului myös lääkärin luentoja ja oman tutorimme opetusta. SUURIN ERO SUOMEEN oli osaston valtavat potilasmäärät. Jokaista hoitajaa kohden osastolla on noin kymmenen pientä potilasta hoidettavana. Suurten potilasmäärien vuoksi hoito saattoi välillä kärsiä kiireen ja hoitajien vähyyden vuoksi. PÄÄOSIN POTILAIDEN hoito oli mielestämme asianmukaista, aseptiikassa oli joissakin tilanteissa hieman parannettavaa. Erona Suomeen, Kiinassa sairaanhoitajat suorittavat enemmän vaativia toimenpiteitä, kuten vastasyntyneen kanylointia sekä keskuslaskimokatetrin asettamista. HARJOITTELUSSA VASTASYNTYNEIDEN teho-osastolla opimme keskosen käsittelyä sekä perushoitoa. Tutorimme teoriaopetuksista saimme paljon tietoa vastasyntyneiden yleisimmistä sairauksista ja niiden hoidosta. Kokonaisuudessaan harjoittelu onnistui hyvin ja kielimuurikaan ei ollut este oppimiselle. Henkilökunta sairaalassa on todella ystävällistä ja he ottivat meidät hyvin vastaan. ESSI TOIVANEN SAIRAANHOITAJAOPISKELIJA KAISA VARTIAINEN KÄTILÖOPISKELIJA MONNA KURVINEN KÄTILÖOPISKELIJA

24  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat


Kengurutoppi on vaate, jossa hoitaja ja vauva ovat ihokontaktissa toistensa kanssa usean tunnin ajan, joskus jopa koko päivän.

Kengurutoppi kenguruhoitoon Yrittäjä Katja Koivistoiselta ei luovuutta puutu. Hän työskenteli Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Kun sairaalasta puuttui hyvä vaate kenguruhoitoa varten, Koivistoinen suunnitteli sen itse, kengurutopin. KO I V I S TO I N E N kertoo, että kengurutoppi on kenguruhoitoa varten suunniteltu vaate, jossa hoitaja ja vauva ovat ihokontaktissa toistensa kanssa usean tunnin ajan, joskus jopa koko päivän. – Vaikka toppi on suunniteltu sairaalassa hoidettavia keskosia varten, niin toppi sopii muillekin vastasyntyneille. Y R I T TÄ J Ä Koivistoisesta tuli sattumalta. Kaikki sai alkunsa vuonna 2004, kun hän menetti pienen poikansa myöhäisessä keskenmenossa. Koivistoinen oli ollut siihen asti töissä vastasyntyneiden teholla sai-

raanhoitajana, ja muillakin lasten osastoilla. – Jäin pois KYS:stä. En pystynyt tukemaan vanhempia hädässään kun itsekin olin rikki. SAMAN VUODEN sisällä Koivistoinen tuli uudelleen raskaaksi, ja jouluaattona lahjana oli suloinen Venni-poika. Pojanviikarin synnyttyä Koivistoisessa heräsi kaikki se luovuus, mitä hän oli pantannut sen vuoden ajan. Vuonna 2006 syntyi kipinä yrittäjyyteen. – Halusin yhdistää työni sairaanhoitajana ja äidin opettamat kädentaidot ja luovuuden, jota piisasi vaik-

ka muille jakaa. Pistin pystyyn toiminimen ja tein kahta työtä yhtä aikaa. Y R I T TÄ M I N E N ei ole ollut aina helppoa. Koivistoinen on joutunut panemaan peliin liikaa omaa rahaa ja olemaan toisessa työssä, jotta hän pystyy etenemään kengurutopin kanssa. Markkinointi on yrittämisen yksi pullonkaula. Tähän Koivistoinen sai apua Savonia-ammattikorkeakoulun Plan C -hankkeelta. Wenja Wekkuli pääsi hankkeeseen mukaan, jossa yritykset saavat apua muun markkinointiin, myyntiin tai vaikkapa tuotekehitykseen.

KOIVISTOINEN sanoo yhden kuvan kertovan enemmän kuin sata sanaa. Kun kyseessä on video, kertomus vain kasvaa. – Kengurutoppia on vaikea markkinoida paperilla. Plan C:n kanssa tehty markkinointivideo sai muutkin näkemään mitä kengurutoppi tarkoittaa ja mihin sitä käytetään. Suurin hyöty oli kuitenkin tajuta, että kaltaisiani yksinäisiä puurtajia on muitakin: verkostoituminen kannattaa. Teksti JOUNI VORNANEN Kuva AIRI RÄSÄNEN

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  2 5


Uusi venemalli vastaa asiakasodotuksiin Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa on kehitetty uudentyyppinen, moduulirakenteinen vene. Projekti käynnistyi ajatuksesta tuottaa vene, jolla on klassisen puuveneen kauneusarvot ja imago yhdistettynä alumiiniveneen helppohoitoisuuteen. O P I S K E L I J A ja yrittäjä Arto Hämäläinen Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta kertoo, että uudella venetyypillä haettiin uutta ratkaisua: puuveneen ekologisuus ja kauneusarvot lähemmäksi nykypäivän veneilijää. Ovathan perinteisen puuveneen huoltotyöt keväisin ja syksyisin varsin raskaita. – Nyt rakentuva malli on uudentyyppinen ja vastaa tutkimusten mukaisiin asiakasodotuksiin. H Ä M Ä L Ä I N E N näkee veneessä innovatiivisia piirteitä. TE-keskuksen Tuoteväylän kanssa on tutkittu rakennustavan uutuusarvoja. Veneen rakennustavalle haetaan parhaillaan pikkupatenttia eli hyödyllisyysmallisuojaa. – Näin pitkälle vietyä moduuliajattelua ei veneteollisuudessa tunneta tai vähintään se on erittäin harvinaista. Pyrimme saamaan autoteollisuudesta tuttua massaräätälöintiä lähemmäksi omaa tuotantotapaamme. M O D U U L I T VO I DA A N valmistaa siellä, missä se parhaiten osataan laadullisesti ja samalla mahdollisimman taloudellisesti. Asiakkaan mahdollisuus valintoihin materiaalien osalta on myös poik-

26  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

keuksellista, muistuttaa Hämäläinen. – Pyrimme myös rakentamaan täysin kierrätettävän veneen, joten ekologisuus on korostunut suunnittelun alusta lähtien.

– Veneessä on myös lasikuiturakenteita, muun muassa keulaosa muodostaa kokonaisuuden, joka on samalla veneen etukansi, ohjauskonsoli ja kajuuttatila.

Sama perusrunko – useampi venetyyppi

VENE ON avovene, joskaan ei puhtaasti. Tavoitteena oli teolliseen sarjavalmistukseen soveltuva modulaarinen rakenne, joka mahdollistaa samaan perusrunkoon perustuen useamman erityyppisen veneen toteuttamisen. Itkonen mukaan vene sopii moneen käyttöön. – Vene sopii yhteysveneeksi, vesiurheiluun ja Day-Cruiser käyttöön. Veneprojekti oli monialainen rutistus, jonka tuloksena syntyi mahdollisesti uusi venetyyppi.

Veneen suunnitteluun etsittiin sellaista opinnäytetyöntekijää, jolla ei ollut sanottavampaa kokemusta veneistä. Näin haluttiin varmistua siitä, että suunnittelussa syntyy uusia ratkaisuja. Tarvittavaa rohkeutta löytyi Savoniaammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijalta Jari Ikoselta. IKONEN suunnitteli opinnäytetyönä uuteen veneeseen sisämoduulin, jossa on veneen toiminnalliset tilat. Annettuun tehtävään sisältyi myös kansirakenteiden suunnittelu. Työ toteutettiin kokonaan 3D-mallinnuksen menetelmillä. – Vene pyrkii yhdistämään puuveneen esteettisyyden ja alumiiniveneen helpomman ylläpidon. Vesilinjan alapuolinen osa ja rungon tukirakenne on alumiinia. Alumiinisen tukirangan varaan tuli puiset kyljet, myös sisämoduuli on puurakenteinen.

KEHITYSTYÖTÄ on tehty yhteistyössä, Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen, Savon koulutuskuntayhtymän (Sakky), Kymen ja Savonian ammattikorkeakoulujen kanssa. Projektia hallinnoi ja koordinoi tätä varten perustettu Ankka veneet Oy. Teksti JOUNI VORNANEN


TALVIRIEMUA SAVILAHDELLA Savonian ja yliopiston opiskelijoiden ainejärjestöt järjestivät Winterfest tapahtuman Kuopion Savilahdella. Yli tuhat opiskelijaa vietti laskiaistiistain kisaillen ja ulkoillen. Ilman huolellista suunnittelua ei tapahtuma synny. Valmistelut aloitettiin hyvissä ajoin syksyllä. Oman haasteen järjestelyille toivat uuden tapahtumapaikan lisäksi leuto ja vähäluminen talvi ja Puolustusvoimien miinaraivaukset. Järjestelyihin osallistui opiskelijoita kaikista ainejärjestöistä ja tapahtumapäivänä eri rastipisteillä työskenteli lähes 100 opiskelijaa. Opiskelijatapahtumilla on iso merkitys, sillä ne muokkaavat mielikuvaa opiskelijaystävällisestä kaupungista ja tekevät omalta osaltaan Kuopiota houkuttelevammaksi opiskelijapaikaksi. – Opiskelu on tietenkin se tärkein asia, mutta hyvänä kakkosena tulevat yhteisöllisyys ja aktiivinen opiskelijaelämä opiskelupaikkaa valittaessa, toteaa tapahtuman pääjärjestelystä vastannut Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan, SAVOTTA ry:n työntekijä Jari Smolander. Tapahtuman liput myytiinkin loppuun kahdessa päivässä. Teksti MAIJA VÄLIJÄRVI Kuvat JANNE PÖNTINEN

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  2 7


HANKKEET

la

ial

n vo Sa Oletko huomannut erityistä sykettä savonialaisissa kevään aikana? Sykkeen aiheuttaja saattaa olla Kuopion korkeakoululiikunnan pilotointihanke ”Sykettä Savilahdella”, jonka myötä tarjotaan laaja liikuntapalveluiden kirjo savonialaisten hyödynnettäväksi. S Y K E T TÄ S AV I L A H D E L L A on Opetusja kulttuuriministeriön tukema hanke Savonian sekä Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampusten liikuntapalveluiden kehittämiseksi ja yhdistämiseksi. Päätavoitteena Savonian osalta on palveluiden käynnistäminen ja sitä kautta yhteisön liikunnallinen aktivointi, niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin osalta. Uusissa liikuntapalveluissa huomio keskittyy monipuoliseen liikuntatarjontaan ja matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksiin. SYKETTÄ -LIIKUNTAPALVELUT starttasivat tammikuussa Kuopion kampuksilla. Olennaisena osana kokonaisuutta on www.sykettä.fi -osoitteesta löytyvä liikuntakalenteri, jossa on palveluja joka lähtöön: Ryhmäliikuntatunteja, avoimia lajivuoroja, opiskelija- ja henkilöstöryhmien vakiovuoroja, liikuntakursseja ja lajikokeiluja. Molempien korkeakoulujen käytössä olevat liikuntasalit sekä kuntosalit ovat päivittäisen toiminnan areena.

HANKE: Sykettä Savilahdella –hanke Kuopion korkeakoululiikunnan yhdistämiseksi vuosina 2013-2014. LISÄTIETOJA: Saara Hanhela, korkeakoululiikunnan suunnittelija, saara.hanhela@savonia.fi, puh. 044 785 5087

www.sykettä.fi 28  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

MONIPUOLISUUTEEN on todella panostettu. Viikoittaisesta kalenterista löytyy ohjattuja tunteja jazztanssista zumban kautta Total Body Circuitiin, spinningiin ja lämpöjoogaan. Huhut kertovat, että tarjoamme ainoana korkeakoululiikuntana koko Suomessa tankotanssia viikkokalenterissamme! Kurssitarjonnalla pyritään esittelemään kiinnostavampia, hieman erilaisia liikuntamuotoja kuten sirkusta ja melontaa, unohtamatta tavallisempia lajeja kuten juoksua ja uintia.

SYKSYLLÄ OTAMME uudet opiskelijat innolla vastaan päivitetyn kalenterin myötä. Kevään aikana saamamme palautteen perusteella pyrimme kehittämään ja muokkaamaan konseptia. Haluamme luoda käyttäjien näköistä toimintaa, sillä liikuntapalvelut kuuluvat kaikille savonialaisille! Varkautta ja Iisalmea ei ole unohdettu, toteutamme kevään aikana liikuntakyselyn, jossa pyydetään toiveita liikuntapalveluiden sisällöstä ja järjestämisestä. Kyselyn tuloksista riippuen alamme koota palvelukokonaisuutta myös sivukampuksille. O P I S K E L U- J A T YÖTA H D I N kiristyminen sekä kasautuvat paineet pistävät miettimään hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden korostunutta merkitystä. Liikunnalla on todistetusti positiivinen yhteys fyysisen terveyden ja mielenterveyden ylläpitämisessä. Vapaaajalla toteutettu hauska liikuntahetki edistää parhaalla mahdollisella tavalla yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaventaa opiskelija- ja henkilöstöryhmien raja-aitoja. Pidemmällä tähtäimellä SYKETTÄ -konseptin voidaan nähdä edistävän korkeakouluyhteisön opiskelumotivaatiota ja työhyvinvointia.

Tervetuloa sykkimään!


HANKKEET

HANKKEITA

Savoniassa

Savonia toteuttaa useita kymmeniä monipuoliseen asiantuntijuuteen perustuvia projekteja sekä pitkäkestoisiakin TKI-hankkeita yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Alla on esitelty lyhyesti tänä vuonna alkaneita hankkeitamme. Hankkeisiin voi tutustua tarkemmin Savonian WWW-sivuilla. Myynnin malli Myymaster Myymaster eli myynnin mallit -hankkeessa kehitetään yrityksille toimintamalli, jolla saadaan aikaiseksi konkreettinen malli yrityksen myynnillisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kehittämiskohteet ovat kohdentuneet tuotekehitykseen, konseptointiin, myyntikanavien hakemiseen, myynnin materiaalien tekemiseen ja myös ammattimaisen myynnin aloittamiseen tilausten vastaanottamisen sijaan.

selvittämisellä ja tietojen päivittämisellä saadaan tietoa Pohjois-Savon matkailussa liikkuvista rahamääristä ja toimialan tuomasta liikevaihdosta ja merkityksestä myös muille kuin varsinaisille matkailutoimialoille.

Hankkeessa on mukana 12 alueen yritystä. Alkuvuoden aikana kehitämme kohdeyrityksiin toimivaa mallia, syksyllä mallia hiotaan toimivammaksi tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Hankkeen aluksi yrityksille on tehty analyysit strategian ja myynnin tunnuslukujen avulla, ja päätetty työpaketit, joita aletaan työstämään.

Toteutusaika 1.1.2014 – 31.12.2014

Savonian asiantuntijat toteuttavat analyysit strategian ja myynnin analyysilaskennan osalta. Valittujen työpakettien toteutuksessa myös opiskelijat ovat mukana keskeisinä toimijoina. Toteutusaika 1.1.2014 – 31.12.2014 Hitsauksen laadunhallinta ja kiinnitintekniikka Savonian tekniikan alalla hitsaukseen liittyvä pitkäjänteinen kehittämistyö on saanut taas jatkoa uuden laadunhallintaan ja kiinnitintekniikkaan liittyvän projektin muodossa. Projektin tavoitteena on kehittää ja parantaa pohjoissavolaisen hitsaavan teollisuuden osaamista hitsauskiinnittimistä sekä kehittää kilpailukykyisiä toimintatapoja tehostamalla kiinnitinsuunnittelua ja valmistusta. Projekti koostuu mm. erilaisista virtuaalimaailmassa tehtävistä tutkimuksista ja testauksista sekä laboratoriokokeista. Projektin tulokset palvelevat yrityksiä, joilla on asiakkaille toimitettava fyysinen tuote tai järjestelmä, jonka valmistukseen liittyy olennaisena osana hitsaus ja tarve sen tehostamiseen.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää matkailun vaikuttavuutta ja merkitystä arvioitaessa ja matkailun kehittämistyössä.

Matkailutuotteiden kehittämisen edellytykset Pohjois-Savossa Hankkeen tavoitteena on selvittää Pohjois-Savon matkailuyritysten tahtotila ja mahdollisuudet kehittää matkailupalveluja huomioiden matkailukysyntään vaikuttavat trendit ja kuluttajakäyttäytyminen. Lopputuloksena julkaistaan raportti Pohjois-Savon matkailuyritysten tahtotilasta ja mahdollisuuksista kehittää matkailupalveluja sekä mahdolliset tuotekokonaisuudet ja kehityslinjat, joihin yrityslähtöisesti on realistiset mahdollisuudet. Toteutusaika 1.3.2014-31.12.2014 Professional network of Master`s degree in Informatics as a second competence The creation of quality Master’s degrees in Central Asia will contribute to the constitution and consolidation of stable relations between academic and professional players. The academic quality of the Master’s degrees reinforced by the training at the European universities and universities in Central Asia will lead to a sustainable cooperation between the concerned universities. Results: for example creation of new ISC Master’s degrees in all Central Asian countries and developing quality courses in the ERAMIS network.

Toteutusaika 1.1.2014 – 31.12.2014 Execution period 1.3.2014 – 31.12.2016 Matkailijoiden ja vapaa-ajanasujien rahankäyttötutkimus Pohjois-Savon päämatkailualueilla Projektin tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa matkailijoiden rahankäytöstä ja sen jakautumisesta eri toimialoille Pohjois-Savossa. Matkailutulon eli matkailijoiden rahankäytön

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  2 9


LOHAS – Nouseva trendi meillä ja maailmalla Sinustakin LOHAS-kuluttaja? Teksti RESTONOMIAIKUISOPISKELIJAT (MAH3K) Kuvat OPETUSRAVINTOLA PAVILJONKI, SAVONLINNAMENU.

VIELÄ MONELLE EHKÄ tuntematon käsite LOHAS valloittaa maailmaa ja Suomea. LOHAS tulee englanninkielisistä sanoista Lifestyles of Health and Sustainability. Vaikka käsite voi olla vieras, aihe sinänsä ei ole; terveys, kestävyys ja laatu ovat LOHAS-kuluttajan tärkeimpiä arvoja. KYSEESSÄ ON SIIS kokonaisvaltainen kestävään kehitykseen perustuva elämäntyyli, jossa huomioit oman hyvinvointisi. LOHAS-kuluttajat yleensä jaotellaan kulutustottumuksiensa mukaan pienempiin ryhmiin, sen mukaisesti, kuinka aktiivisesti kukin huomioi valintansa jokapäiväisessä elämässään. LOHAS-kuluttajana kiinnität huomion niin ruoan tuotanto-olosuhteisiin kuin kierrätykseen, jätteiden lajitteluun sekä veden ja pakkausmateriaalien käyttöön. H I N TA E I Y L E E N S Ä ole pääasia vaan ruoan puhtaus ja terveellisyys. LOHAS-kuluttajana suosit lisäksi myös terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Kyseenalaistamalla kulutustottumuksesi, myös sinä voit kantaa vastuusi arjen valinnoillasi.

Luomu- ja lähiruokaa lautasella Suurin osa kuluttajista ymmärtää luomu- ja lähiruoan ekoloogisuuden ja niiden valinnan kestävänä kehityksenä. Luomuruoka voi tulla aivan mistä päin maapalloa tahansa, mutta on tuotettu tiettyjen kriteerien mukaisesti. Lähiruoalle ei ole olemassa mitään kriteereitä.

Enonkoskelaista nieriää, Puumalan kirjolohta ja Puruveden muikkuja.

30  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

L Ä H I R U O K A O N T U OT E T T U Suomessa mahdollisimman lyhyellä tuotantoketjulla. Se on korkealaatuista ja tuoretta huomioon ottaen ympäristön ja kestävän kehityksen. Lähiruoka tukee paikallista elinkeinoa ja kuljetusmatkojen tulisi olla lyhyitä.


HANKKEET

LÄHIRUOAN KANSSA KULKEE myös käsitys kausiruoasta. Syödään sitä, mitä on kulloinkin saatavana. Kesällä tuoreita ja talvella hyvin säilyviä esim. juureksia. Vastuulliset valinnat eivät ole mikään ohi menevä muoti-ilmiö. Luomuja lähiruoan valinta omalle lautaselle on vain pintaraapaisu vastuullisesta kuluttajasta.

Lempeä makumatka lähiruokaan ja luomujuomiin Teimme makumatkan lähiruokaan ja juomiin, juomina luomuviinit ja oluet. Tutustuimme opetusravintola Paviljongin lähiruoan ympärille rakennettuun Savonlinna-menuun. Maistelimme ja arvioimme ruokiin sopivimpia luomujuomia. Arvioinnin kriteereinä käytimme ruokiin yhteensopivien rypäleiden ja maltaiden ominaisuuksia, jossa tärkeimmäksi muodostui makujen raikkaus, pehmeys ja harmonia. Alkuun kalan kanssa luomuviini Alkuruoalle sopiva viini löytyi Argentiinasta; Santa Julia Organica Viognier, Mendozan viinialueelta. Viinin hedelmäisyys ja hapokkuus sekä kevyt mausteisuus sopivat hyvin kalojen makumaailmaan. Alkuruoan osatekijöiden etikkaisuus ei peitä viinin makua alleen, vaikka sitä hieman pelkäsimme. Pääruokana villisikaa Loistavaksi punaviiniksi pääruualle osoittautui 35 South Organic, San Pedro Cabernet Sauvingnon -CarmenereMerlot, Chile 2012 Organic. Viini, villisian selys ja haudutettu possunkylki sekä maltainen kastike täydentävät toisiaan. Cabernet Sauvingnon rypäle ei korostu liikaa, vaan muut

rypäleet tasoittavat viinin pääruualle sopivaksi makuelämykseksi eli ruuan maku ei jää viinin alle. Pyöreän pehmeä, mutta täyteläinen viini, jossa makunystyrät on herkillä ja ruuan ja viinin liitto ”soi kielen päällä”. Luomuviinin kaunis viininpunainen väri sointui lisäksi hyvin annoksen värimaailmaan. Viinin hilloinen ja mehevä maku installoituu lämpimästä maaperästä. Plussaa on vielä se, että rypäleet kyseiseen viiniin poimitaan käsin sekä viini käytetään luonnon hiivoilla. Rantasalmelainen villisian selys ja yön yli haudutettu possunkylki sekä mallaskastike & perunakakku 35 South: in kanssa on nautinnollinen liitto, josta jää hyvä mieli pitkäksi aikaa. Suosittelemme kokeilemaan. Jälkiruokajuomana luomuolut Poikkeuksellisesti valitsimme jälkiruoalle kumppaniksi luomuoluen, Saimaan juomatehtaan Marsalkka Luomuvehnän. Kinuskin ruskeana ja hedelmäisenä, hentoisella banaanimaisuudella sekä mausteisuudella leikittelevä vehnäolut on yllättävän hyvä valinta jälkiruoalle.

Rantasalmelaista villisian selystä.

Makumatkamme lopputuloksena syntyi. Vinkkinä valintoihin suosittelemme rohkeasti tutustumaan aina laajeneviin luomuviini ja -olutvalikoimiin ja yhdistelemään niitä kokeilevalla otteella eri ruokalajeihin. www.luomu.fi www.lohas.com www.ekocentria.fi Tyrnileivos ja raparperisorbettia.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  3 1


InToa ja uskoa menestykseen Savonialaisia ei vaivaa uskon puute, ja huippuosaamista löytyy. YHDYSVALTAIN suurlähetystön Innovaatiokeskuksen liikkeenjohdon tilaisuudessa 19.3. lanseerattiin InTo-työkalu. Samalla julkistettiin OP3N-Tekes-hankkeen tulokset.

perustuva OP3N tulee sanoista: Open Project Pulp Paper Printing Network. Hankkeissa olivat mukana muun muassa Honeywell, Arjo Wiggins Ranskasta, Finnish Bioeconomy Cluster (FIBIC Oy), Stora Enso Varkaus ja 9Wood. AV O I M E E N I N N O VA AT I O O N

AINUTLAATUISEEN kutsuvierastilaisuuteen jenkkinäkemystä toivat Oregon State yliopiston metsäalan johtaja, professori Laurien Schimleck ja Alvar Aallon muotoilusta inspiroitunut toimitusjohtaja Charley Coury 9Wood Oy:stä, Springfieldistä. Juuri sieltä, mistä The Simpsons on kotoisin.

tilaisuuteen loivat suurlähettiläs Bruce J. Oreck ja hänen Deckard-koiransa, joka oli RENTOA ARVOVALTAISUUTTA

selvästi käynyt diplomaattien koirakoulun. Koiran nimi juontaa juurensa Harrison Fordin roolihahmon mukaan elokuvasta Blade Runner. P U U - J A PA P E R I A LO J E N toimijoiden (mm. Honeywell oyj, Stora Enso oyj, Honkarakenne oyj, Havuu, Paperi ja Puu) lisäksi avoimesti oli verkottumassa muun muassa Voimatel oy, VRYhtymä oy, Nokia oyj, Kirkon Ulkomaanapu, Amcham, Laatukeskus, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Aalto yliopisto. I N TO (Innovative Assessment Tool) on tuotekehitetty Savonian innovaatiohankkeissa. InTo on siis strategista päätöksentekoa helpottava ja tukeva arviointityökalu. INTO AUTTAA löytämään piilossa olevat innovaatiot systemaattisella analysoinnilla. Sitä on sovellettu esimerkiksi yritysryppäiden kehittämisessä ja päätök-

Savonian Liiketoiminta- ja kulttuurialan innovaatiotoiminnan iskuryhmä yhteistyökumppaneineen: Marko Jämsén (vas.), Miika Kajanus, suurlähettiläs Bruce J. Oreck, Mikko Heinonen, Kaija Sääski, Jarkko Pellikka. Edessä: Deckard.

32  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

senteossa, yritysten kehittämistoimien priorisoinnissa, seutustrategioissa, ja yksittäisissä päätöksissä, kuten toimitusjohtajan valinnassa. InTo soveltuu myös liiketoimintamallin muotoiluun. OP3N-HANKKEEN huippuosaajat ovat: Jarkko Pellikka (Nokia oyj), Savonian Miika Kajanus ja Tuomo Eskelinen, Mikko Heinonen (Voimatel oy). SAVONIAN PUOLELTA tilaisuuden järjestelyistä vastasivat osana opintojaan restonomiopiskelijat: Jenni Rautio ja Jade Haverinen, Kirsi Vartiainen-Tissarin ohjauksessa. Kiitos Yhdysvaltain suurlähetystölle ja erityisesti Honeywelltehotiimille Marko Jämsénille, Harri Hedmanille ja Mari Ossille. Ilman heitä tilaisuus ei olisi ollut edes mahdollinen Innovaatiokeskuksessa. Teksti KAIJA SÄÄSKI Kuva LEIF LINDBERG


KULTTUURIT KOHTAAVAT 29.3.2014 Iisalmen sosionomiopiskelijoiden SS13S1 ryhmä ja YläSavon ammattiopiston kotoutumiskoulutuksessa olevat opiskelijat järjestivät Kulttuurit kohtaavat -tapahtuman Iisalmen kulttuurikeskuksessa. Tapahtuma järjestettiin toista kertaa. KO KO O N N U I M M E maahanmuuttajien kanssa useita kertoja tapahtuman järjestämiseksi. Puhuimme suomea maahanmuuttajille, jotta he oppisivat kieltämme mahdollisimman hyvin. Jatkossa heidän on helpompi asioida Suomessa, kun osaavat paremmin maamme kieltä. Ylä-Savon ammattiopiston opiskelijat olivat taustoiltaan afganistanilaisia. Mukana oli myös pari thaimaalaista, yksi espanjalainen ja yksi ukrainalainen. SOSIONOMI-OPISKELIJAT sijoittuvat yhteiskunnassamme monille eri aloille ja maahanmuuttajat ovat yksi osa asiakkaista. Tapahtumassa ihmisillä oli mahdollisuus tutustua eri maiden kulttuureihin näyttelyissä, maistella kustakin kulttuurista tulevia ruokia ja viettää yhdessä aikaa. Tapahtumassa oli myös monipuolista ohjelmaa. Opiskelijat järjestivät tapahtumassa myös arpajaiset, joiden tuotto menee SPR Iisalmen osastolle käytettäväksi maahanmuuttaja lasten ja nuorten harrastusten tukemiseen.

Elena Tsvetkovskaya muutti Iisalmeen viisi vuotta sitten Venäjältä. Hänen mielestään tapahtuma on tärkeä ja sellaisia pitäisi olla enemmän. Elena kertoo, että Suomeen muuttaminen oli vaikeaa, koska ihmiset olivat ujoja ja oli vaikea löytää ystäviä. Suomen kielen oppiminen edesauttoi kotiutumista Iisalmeen.

PROJEKTIN JÄRJESTÄMINEN oli opettavainen kokemus. Tapahtuman järjestäminen oli intensiivistä, sillä aikaa oli vain reilu kuukausi. Porukka jaettiin vastaamaan eri toiminta-alueista: johtoryhmä, markkinointi, somistus, lasten ohjelma, järjestö/yhteistyö, arpajaiset, näyttely, musiikki, ruoka, tekniikka ja ohjelma. Ryhmissä työskentely opetti organisointi- ja yhteistyötaitoja. Ryhmissä oli mukana Ylä-Savon maahanmuuttajaopiskelijoita, joten monikulttuuriset kohtaamiset olivat todellisia ja aitoja. Haasteita toi esimerkiksi erilainen aikakäsitys, joten tapahtuman järjestäminen opetti myös selviytymään

kulttuurien erojen aiheuttamista ristiriitatilanteista. PROJEKTIN JOHTAJINA toimivat sosionomiopiskelija Tytti Nuolemo, sekä suomenkielen opiskelijat Diego Lopéz Navarro ja Farida Qasemi. Tytti Nuolemo kertoo, että hän oppi projektipäällikkönä johtamistaitoja ja kunnioittamaan eri kulttuureita ja kulttuureiden eroja. Projektipäälliköltä vaadittiin paljon paineensietokykyä, organisointitaitoja ja kärsivällisyyttä. Tytti kommentoi tapahtuman organisoinnin olleen hieno kokemus, jonka kautta hän pääsi tutustumaan uusiin, hienoihin ihmisiin. Opiskelijoiden mielestä Tytti Nuolemo onnistui tehtävässään esimerkillisesti ja hänen työpanoksensa oli korvaamaton. DIEGON MIELESTÄ tapahtuma oli hyvä keino saada ja välittää tietoa erilaisuudesta. Diegon mukaan tapahtuma myös onnistui tavoitteessaan. Lisäksi projektin aikana suomen kielen taidot paranivat. S AV O N I A- A M M AT T I K O R K E A K O U L U N

opettajat Hannele Tams ja Kristiina Kukkonen pitivät tapahtumaa onnistuneena. Tapahtuman järjestämisen tavoitteena oli monikulttuurisuuden oppiminen, muutenkin kuin teoriassa. Opiskelijat oppivat muun muassa tapahtuman järjestämistä ja organisointia sekä heidän ymmärrys monikulttuurisuudesta laajeni. Myös sopeutumiskyky ja ongelman ratkaisutaidot kehittyivät. Heidän mielestään opettaminen oli mukavaa ja he itsekin oppivat uutta. Teksti HANNE-LIISA KETTUNEN, IIDA NEVASALMI

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  3 3


Professori Hazelkornin arvioinnin keskeiset havainnot osoittivat, että ISATpainoalavalinnat ovat oikeaan osuvia ja aluevaikuttavuutta tukevia.

34  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat


ISAT-painoalojen ulkoinen arviointiraportti julkaistu ITÄSUOMALAISET Karelia- ja Savoniaammattikorkeakoulut ovat toimineet yhteisessä ISAT-kumppanuudessa jo usean vuoden ajan. Tämän kumppanuuden piirissä molemmat ammattikorkeakoulut ovat yhdessä kehittäneet Itä-Suomen hyvinvointia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä yhteistyössä alueen kaupunki- ja innovaatiokeskittymien kanssa.

onnistumisista, haasteista ja kehittämistarpeista sekä toiminnan suuntaamisesta.

TÄ L L Ä H E T K E L L Ä

ULKOISEN ARVIOINNIN toteuttajaksi valikoitui kokenut irlantilainen korkeakouluarvioitsija professori Ellen Hazelkorn. Arviointi toteutettiin syksyllä 2013 ja siinä hyödynnettiin mm. ISATkumppanuudessa syntyneitä strategioita, toimintasuunnitelmia ja raportteja. Lisäksi arviointi sisälsi mm. sidosryhmien ja opiskelijoiden haastatteluita.

KOSKA YHTEISET PAINOALAT ovat olleet olemassa jo ISAT-yhteistyön alkuajoista lähtien, on niiden ulkoinen arviointi katsottu ajankohtaiseksi. Ulkoisen arvioinnin tavoitteena on ollut tuottaa strategista näkemystä painoalojen

arvioinnin keskeiset havainnot osoittivat, että ISAT-painoalavalinnat ovat oikeaan osuvia ja aluevaikuttavuutta tukevia. Myös eroja löytyy ja esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sisältö ja tavoitteet vaihtelevat painoaloittain. Arviointi toi myös esille, että painoalojen tavoitteita on terävöitettävä sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sisältöä ja merki-

ISAT-yhteistyö painottuu kolmeen yhteiseen painoalaan – uusiutuva energia, ikäosaaminen ja Venäjä-osaaminen – sekä niiden kautta toteutettavaan koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

tystä selkiytettävä. Tutkimus- ja kehittämisosaamiseen on jatkossakin kiinnitettävä huomioita myös opiskelijoiden osaamisen kasvattamisena. Lisäksi jo tehtyä ISAT-painoalojen toimintaa ja tuloksia on tehtävä edelleen tunnetuksi. Onkin syytä jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että työn tulokset tulevat selkeämmin julki. Työtä ja kehitettävää siis riittää myös jatkossa. Lue raportti kokonaisuudessaan osoitteessa www.savonia.fi/isat-arviointi

PROFESSORI HAZELKORNIN

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  3 5


UUTISKATSAUS 1/2014

ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOITA KOULUTUKSIIN HUHTIKUUN alussa päättyneessä kevään yhteishaussa Savoniaan oli ennätysmäärä hakijoita. Hieman yli 1300 aloituspaikkaa tavoittelee lähes 4800 hakijaa. Viime kevään yhteishaussa hakijoita oli n. 4250, eli kasvua oli n. 12%. Koulutukset käynnistyvät syksyllä. Suosituimpia hakukohteita olivat sosiaali- ja terveysalan useat koulutukset sekä liiketalouden tradenomikoulutus. Myös useissa tekniikan alan koulutuksissa oli selvää kasvua viime vuoteen verrattuna. Mm. tietotekniikan koulutukseen oli yli 20% enemmän hakijoita viime vuoteen verrattuna.

MYÖS AIKAISEMMIN TALVELLA haussa ollut International Business -koulutus kiinnosti hakijoita. Tähän englanninkieliseen liiketalouden koulutusohjelmaan ensisijaisia hakijoita oli aiempaa enemmän. Ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 178, kun aloituspaikkoja opinnoissa on 40. Viime vuoteen verrattuna hakijamäärä kasvoi 16%, kun taas vuoteen 2012 verrattuna kasvu oli lähes 50%.

SAVONIA SAI TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN KEHITTÄMISEEN 750  000  € OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ jakoi lisätalousarviossaan 10 miljoona euroa ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten vahvistamiseen.

TÄ S S Ä H A N K K E E S S A testattu Coworking learning space (TKI 2.0) – toimintamalli kuvataan kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettäväksi.

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU sai erityisavusta 750 000 euroa hankkeelle Coworking learning space TKI 2.0.

HANKKEEN AVULLA on mahdollista saada jopa yli puolet opettajista antamaan osaamisensa ja asiantuntijuutensa työpaikkojen ja niiden toimintaympäristöjen käyttöön. Ensimmäiset kehittämisteemat liittyvät Savonian, JAMK:n ja TAMK:n valitsemiin strategisiin painoaloihin, ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusten profiileihin sekä alueen teollisuuden, palvelusektorin ja hyvinvointipalvelujen kehittämistarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään teemojen merkittävyyteen alueiden pk-yritysten ja uuden liiketoiminnan ja uusien palvelujen synnyttämiseen.

HANKKEESSA SAVONIA yhdessä Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen kanssa kehittää opetuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työelämäyhteyttä. Hanke toteutuu vuosina 2013-2015.

YHTEISTYÖTÄ JUKOLAN VIESTIN KANSSA S AV O N I A-A M M AT T I K O R K E A K O U L U ja Kuopio-Jukola ovat sopineet laajasta yhteistyöstä ensi kesän Jukolan viestin toteuttamiseksi. Jukolan viestissä toteutetaan laajasti monia asioita, joihin liittyvää osaamista koulutetaan ja opitaan Savonian eri aloilla. Tapahtuman kautta opittuja asioita päästään toteuttamaan todella suuressa mittakaavassa reaaliympäristöön. SAVONIAN REHTORI Mervi Vidgrén näkee Kuopio-Jukolan kanssa tehtävän yhteistyön erinomaisena esimerkkinä amk-koulutuksen työelämäläheisyydestä.

– Yhteinen suunnittelutyö aloitettiin jo yli vuosi sitten, ja projektiin liittyy opiskelijoita ja henkilöstöä useilta eri koulutusaloilta, Mervi Vidgrén kertoo,

36  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

– Oppimisen kannalta on erityisen suotuisaa, kun pääsee soveltamaan teoriassa opittuja asioita käytäntöön. MYÖS KUOPIO-JUKOLAN kilpailunjohtaja Jouko Kaihua on erittäin tyytyväinen Savonian kanssa tehtyyn sopimukseen.

– Kuopio on tasokas ja monipuolinen oppimiskeskus ja Kuopio-Jukolan kautta voimme tarjota monipuolisia mahdollisuuksia erilaisille harjoitus- ja oppimistehtäville, iloitsee Kaihua, – Molemmat osapuolet saavat optimaalista hyötyä tästä yhteistyöstä.


UUTISKATSAUS 1/2014

SAVONIAN KEVÄÄN NIMITYKSET

LYHYESTI

SAVONIAN HALLITUS NIMITTI 19.2. kokouksessaan uudet päälliköt vastaamaan koulutuksesta ja pedagogisesta kehittämisestä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Päälliköt haettiin Savonian sisäisellä haulla, ja heidät nimitettiin vuoden 2014 loppuun saakka. Muutoksen taustalla on vararehtori Riitta Rissasen jääminen virkavapaalle 1.3.2014 alkaen.

Koulutuksesta ja pedagogisesta kehittämisesta vastaavaksi koulutus- ja kehittämispäälliköksi valittiin HTM Esa Viklund. Viklund toimi aiemmin koulutus- ja kehittämispäällikkönä Savonian liiketalouden yksikössä.

VARKAUDEN ENERGIATEKNIIKAN TUTKIMUSHALLIPROJEKTI ETENEE Savonian Varkauden kampukselle rakentuvan energiatekniikan tutkimushallin rakentamisprojekti lähti konkretisoitumaan, kun Savonian yhtymähallitus huhtikuun kokouksessaan teki päätöksen urakoitsijoiden valinnasta. Energiatekniikan tutkimushallin rakentamisen aikataulu on touko–syyskuu 2014, jonka jälkeen käyttäjät voivat aloittaa tutkimushallin laitteiden asennuksen ja varustamisen. Tutkimushalli on osa Varkauden tekniikan koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) innovaatioympäristöä, ja sen on tarkoitus tarjota yrityksille energiatutkimuskeskuspalveluja. Palveluihin liittyy valmiudet tutkia, kehittää ja testata kierrätyspolttoaineiden, hakkeen, turpeen sekä pyrolyysiöljyn palamiseen, materiaalien korroosiokäyttäytymiseen sekä muodostuviin päästöihin ja niiden hallintaan liittyviä kohteita. Myös Savonian opiskelijat ovat mukana projektissa, ja halutessasi voitkin tutustua liiketalouden opiskelijan Roosan blogikirjoituksiin projektiin liittyen: aula.savonia.fi/roosa

Tutkimus- ja kehitystyöstä vastaavaksi tutkimus- ja kehittämispäälliköksi nimitettiin FT Mikko Laasanen. Laasanen toimi aiemmin tekniikan yksikössä projektisuunnittelijana.

SAVONIALAINEN ELÄINLÄÄKÄRISEURAN KUNNIAJÄSENEKSI SAVONIAN LUONNONVARA-ALALLA yliopettajana Iisalmen kampuksella työskentelevä Risto Kauppinen on nimitetty Savo-Karjalan eläinlääkäriseuran kunniajäseneksi. Nimitys on hyvin poikkeuksellinen. Vuonna 1933 perustettu Savo-Karjalan eläinlääkäriseura ei ole koskaan aikaisemmin hyväksynyt tai nimittänyt jäsenekseen henkilöä, joka ei ole toiminut eläinlääkärinä.

Nimityksen taustalla on yliopettaja Risto Kauppisen henkilökohtainen panos ja pitkäjänteinen työ eläinterveydenhuollon ja eläinlääkärityön kehittämisessä.

SAVONIALAINEN NIMITYS ISFTEH -JÄRJESTÖN HALLITUKSEEN S AVO N I A N T E RV E Y S A L A N yliopettaja Pirkko Kouri on valittu kansainvälisen International Society for Telemedicine & eHealth (ISfTeH) –järjestön hallitukseen. Nimitys on kolmivuotinen, kattaen vuodet 2014–2016. Järjestön tehtävänä on toimia kansainvälisenä katto-organisaationa, tukien ja koordinoiden kansallisten järjestöjen toimintaa.

KOURIN NIMITYS HALLITUKSEEN on merkittävä tunnustus suomalaiselle osaamiselle. Ennen kaikkea merkitykselliseksi nimityksen tekee se, että Kouri on ensimmäinen hallituksen jäsen, joka on hoitotyötaustainen. Hoitotyön tekijät ovat keskeinen ryhmä terveydenhuollossa, mutta näihin tehtäviin heitä ei ole aikaisemmin nimitetty.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  3 7


UUTISKATSAUS 1/2014

RESTO 2014 –TIETOTAITOKILPAILUN VOITTI JYVÄSKYLÄN AMK:N RESTONOMIOPISKELIJAT TÄMÄN VUODEN RESTO 2014 -tietotaitokilpailun voiton nappasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat. Voittajajoukkueessa kilpailivat Sara Kaijansinkko, Riku Pöljö, Aino Utti ja Joonas Hovi. Kilpailussa hopeaa sai Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat ja pronssi matkasi Karelia-ammattikorkeakouluun Joensuuhun. TÄMÄN VUODEN KILPAILUN järjesti Savonia-ammattikorkeakoulu. Yhteensä 13 joukkuetta 11 ammattikorkeakoulusta ottivat mittaa toisistaan matkailu- ja ravitsemisalaan liittyvissä kisatehtävissä. Tämän vuoden teemana oli vesi, joka erityisesti koskettaa Kuopion aluetta. LEHTORI KRISTINA LAITINEN sanoo, että Savonia halusi tarjota sekä kilpailijoille että kollegoille moniaistisen elämyksen, vaikka työelämälähtöiset kilpailutehtävät olivat kaiken perusta.

– Tapahtuman järjestämiseen osallistuivat kolmen eri koulutusalan opiskelijat, jotka loivat saumattoman kokonaisuuden. Upea tilaisuus ja osallistujille jäin varmasti positiivinen muistijälki.

KANSAINVÄLISTYMISEN PYÖRTEISSÄ KOTIMAISELLE RUUALLE JA RUOKAKULTTUURILLE KUNNIAA! SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijat perustivat teemaravintolan Riihi. Ravintola perustettiin Microkadun kampuksen tiloihin ja se oli avoinna 6.–8.5.2014.

– Halusimme korostaa suomalaisen ruokakulttuurin rikkautta, joka alueellisessa monipuolisuudessaan hakee vertaistaan. Otimme käsittelyyn Lapin, Itämeren saariston sekä Savo-Karjalan perinteisiä raaka-aineita ja ruokia, joista olemme tuunanneet moderneja ravintola-annoksia nykyasiakkaan makuun. Kotimaiseen ruokaan käyvät parhaiten kotimaiset raaka-aineet, joita olemme annoksissa hyödyntäneet lähituottajia myöten.

SUOMALAINEN PUHDAS , vaihteleva ja kaunis luonto on inspiroinut ravintola Riihen sisustusta. Savonian musiikin ja tanssin opiskelijat tuovat ravintolaelämykseen oman lisänsä lähestymällä suomalaisuutta modernisti oman ilmaisunsa keinoin. RAVINTOLAPROJEKTIN MYÖTÄ opiskelijat pääsivät harjoittelemaan käytännön taitojaan ja saivat kokemusta ja näkemystä ravintolan pyörittämisestä kokonaisuutena. Microkadun kampuksen restonomikoulutuksen opetustilat ja laitteisto mahdollistivat laadukkaan ruoanvalmistuksen sekä asiakaspalvelun teemaravintolassa.

ENSIMMÄINEN SAVONIA ELECTRIC MOPOTSHOW SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN kone- ja tuotantotekniikanosasto järjesti Savonian Kuopion Opistotien kampuksella 7.5.2014 tapahtuman, jossa oli mahdollista tutustua muun muassa Savonia Chopperiin, sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin, opiskelijoiden projekteihin ja muuhun Savonian toimintaan.

38  1   /   2 0 1 4  Savonian Sanomat

TA PA H T U M A S S A O L I N Ä H TÄV I S S Ä ja kokeiltavissa Savonian kalustoa muun muassa Savonia Chopper sekä sähkökäyttöisiä moottoripyöriä ja mopoautoja. Savonia Electric Mopotshow alueella oli myös mahdollisuus käydä saunassa tai vaikkapa pulahtamassa paljussa.


MUOTOILUAJATTELU-KIRJA ON ILMESTYNYT TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N julkaisusarjassa on ilmestynyt Muotoiluajattelu-kirja. Sen on toimittanut Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan professori Satu Miettinen. Hän on työskennellyt myös Savoniassa Teollisen muotoilun osaamiskeskittymän koordinaattorina. Kirja esittelee muotoiluajattelua konkreettisten esimerkkien ja puheenvuorojen avulla. KIRJA ON JAETTU kolmeen päälukuun: Mitä muotoiluajattelu on, muotoiluajattelu aluekehittämisen työkaluna ja kansainvälinen näkökulma muotoiluajatteluun. Kirja on suunnattu sekä yrityksille auttamaan muotoilun hyödyntämisessä, arvonluonnissa ja kilpailukyvyn lisäämisessä että koulutukseen peruslukemiseksi. KUOPION MUOTOILUAKATEMIAN Muotoilufoormi-toiminnasta kerrottiin aluekehittämisen osiossa. Esimerkkinä muun muassa Suupirssin muotoiluprosessi.

KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT SUUNNITTELEMASSA ITKONNIEMEN RANTA-ALUETTA ITKONNIEMEN RANTA-ALUE SAI uutta ilmettä, kun kansainvälinen opiskelijaryhmä päästi luovuutensa valloilleen. Kysymyksessä oli Savonia-ammattikorkeakoulun, tekniikan isännöimä NEPTUNE (Network for Environmental Projects in Technology, United in Europe) –projekti. KUOPIOON KOKOONTUI 30 eurooppalaista opiskelijaa rakennus-, ympäristö- ja kunnallistekniikan sekä arkkitehtuurin aloilta. Opiskelijoiden mukana tuli myös valvojat, jotka ovat alansa huippuja. Opiskelijat oli jaettu projektiviikon ajaksi viiteen kuuden henkilön ryhmään. Jokaisen ryhmän opiskelua ohjasi yksi opettaja.

S U U N N I T E LTAVA L L A A L U E E L L A oli muun muassa varastoja, moottoripyöräliike ja kirjanpitotoimistoja. Suunnittelun pääkohde oli kuitenkin suuri ovitehdas, joka sijaitsee Maljalahden rannalla. OPISKELIJAT VISIOIVAT , miltä alue tulevaisuudessa voisi näyttää, kuinka rikastuttaa aluetta tai mitä mahdollisuuksia alue tarjoaa aivan keskustan läheisyydessä. NEPTUNE ON AIDOSTI kansainvälinen projekti, jossa eri maiden opiskelijat kohtaavat ja vaihtavat luontevalla tavalla osaamistaan. Viikon aikana oppi paljon verrattuna perinteiseen luentoopetukseen.

KAMPUSMUUTOT JATKUVAT S AVO N I A N M I C RO K A D U N K A M P U K S E L L E keskittyminen koki konkreettisen hyppäyksen alkuvuonna, kun n. 1000 terveysalan opiskelijaa aloittivat opintonsa kyseisellä kampuksella. Sairaalakadulta siirtyneet opiskelijat ja henkilökunta toivat huomattavasti vilkkautta Microkadulle, jossa entuudestaan oli lähinnä restonomi- ja tekniikan alan opiskelijoita.

SAVONIAN SEURAAVAT tilamuutokset Kuopiossa tulevat kohdistumaan liiketalouden koulutuksen siirtymiseen Opistotieltä Microkadulle, kulttuurin ja muotoilun koulutuksen siirtymiseen Piispankadulta Opistotielle, sekä tietotekniikan koulutuksen siirtymiseen pääosin Microkadulta Opistotielle. Muutokset astuvat voimaan aloittain syksyllä ja vuodenvaihteessa.

Savonian Sanomat  1 /  20 1 4  3 9


T I E TOA S Y N N Y T Y S P E LO S TA J A S E N H O I D O S TA

PELOTTAAKO SYNNYTYS? KE 8.10.2014 KLO 8.30-16.00 Synnytyksen pelkääminen on luonnollista, jokainen äiti miettii tulevaa synnytystä ja jännittää sitä. Usein pelko ja jännitys saa liian suuren otteen ja ne vaikuttavat raskausajan kokemuksiin.

Kouluttajat: Leena Georgiadis, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, KYS, Piia Kokkonen, synnytyspelkopoliklinikan kätilö ja Päivi Hoffrén, TtM, lehtori, Savoniaamk, Terveysala.

Oletko kenties tuleva äiti tai vain kiinnostunut asiasta vai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen? Tule koulutukseen saamaan lisätietoa synnytyspeloista, ennaltaehkäisystä, hoidosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä positiivisesta synnytyskokemuksesta. Opi miten voit auttaa itseäsi tai asiakkaita synnytyspelon hallinnassa.

Hinta 110 € (sis. ALV 24 % ja sähköisen koulutusmateriaalin). Ilmoittautuminen 21.9. mennessä osoitteessa: www.savonia.fi/taydennys

S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U | P L 6 ( M I C R O K AT U 1 ) , 7 0 2 0 1 K U O P I O P U H . ( 0 1 7 ) 2 5 5 6 0 0 0 | S AVO N I A @ S AVO N I A . F I | W W W. S AVO N I A . F I


Savonian sanomat 1 2014