Härkäpapupiilokas piiloutuu peltoon

TEKSTI SARA PASANEN | KUVA TOMASZ KLEJDYSZ

Härkäpapupiilokas on kasvituholainen, joka on levinnyt nyt myös Suomeen. Härkäpapupiilokkaan torjunta on hankalaa, joten tuholaisen laajempaa leviämistä tulisi ennaltaehkäistä jo tässä vaiheessa.

Ilmastonmuutoksen myötä monia kasveja pystytään Suomessa viljelemään yhä enemmän. Lisääntyvän lämmön sekä uusien viljelykasvien kasvavan määrän vuoksi kuitenkin myös kasvituholaisten esiintymisalueet laajenevat. Esimerkiksi härkäpapupiilokas on levinnyt nyt myös Suomeen.

Suomessa härkäpapupiilokkaista on tehty aiemmin satunnaisia havaintoja, mutta tuholaista on tavattu nyt suurempia määriä. Varsinais-Suomessa Paimiossa härkäpapupellolla tehtiin kesällä havaintoja sekä vioittuneista siemenistä että itse piilokkaista. Härkäpapupiilokkaan leviäminen Suomeen oli odotettavissa, sillä härkäpapujen viljely on kasvanut. Viime kesä oli myös erityisen lämmin ja kuiva, mikä on piilokkaalle suotuisa sää.

Härkäpapupiilokas on ruskeanmusta, noin 4–5 mm:n pituinen lehtikuoriaisiin kuuluva kovakuoriainen. Muninta tapahtuu lämpötilan ollessa yli +20 astetta, ja naaraat munivat kasvin palkoihin. Toukat tekevät siemeneen reiän päästäkseen sisälle koteloitumaan. Poistuessaan siemenestä aikuinen piilokas tekee toisen reiän. Nämä reiät erottuvat myös paljain silmin, minkä avulla voidaan havainnoida härkäpapupiilokkaan esiintymisiä.

Nämä tuholaiset vaikuttavat sekä sadon määrään että laatuun. Toukat vahingoittavat siemeniä, mikä vaikuttaa siemenien itämiseen. Myös härkäpapujen kasvitautiriski lisääntyy piilokkaiden vuoksi.

Kyseisen tuholaisen torjunta ei ole helppoa. Toukat pysyvät siementen sisällä, ja näin ne ovat suojassa torjuntaruiskutukselta. Tämän vuoksi kemiallinen torjunta tulisi suunnata muniviin aikuisiin. Aikuisten piilokkaiden torjuntaa kuitenkin hankaloittaa härkäpavun pitkään kukkiva kasvusto. Härkäpapupiilokkaiden seurantaan taas voidaan käyttää feromonipyydyksiä. Feromonipyydysten toiminta perustuu koiraita houkuttelevien feromonien vaikutukseen. Pyydyksiin jääneiden yksilöiden perusteella voidaan selvittää aikuisten esiintymisaika, tuholaisen levinneisyys sekä niiden runsaus.

Ruotsissa tuholaista on tavattu vuodesta 2008 lähtien. Tuholaistorjuntaan käytetään Ruotsissa tuholaistorjunta-ainetta Biscaya, mikä estää piilokkaiden munintaa.

”Uusien viljelykasvien ja -mahdollisuuksien myötä suomalaisten viljelijöiden on varauduttava myös uusiin haasteisiin.

Uusien viljelykasvien ja -mahdollisuuksien myötä suomalaisten viljelijöiden on varauduttava myös uusiin haasteisiin. Aluksi voidaan ainakin pyrkiä tarkkailemaan tuholaisen mahdollista leviämistä ja toimimaan tarvittaessa. Tarpeen tullen voitaisiin ehkäpä ottaa mallia tuholaistorjuntaan niistä maista, joissa härkäpapupiilokasta esiintyy.

MAATILOJEN

• Neuvo 2020 • Kirjanpito • Budjetointi • Viljelysuunnittelu • Maksuvalmiuslaskelmat • Tuki- ja veroneuvonta

P. 0400 906 724 | Heidi P. 0400 906 231 | Juho