Miten saada energiaa, kun sähkönjakelu pysähtyy?

TEKSTI JYRI JELKÄNEN | HAASTATTELU & KUVA JANITA RIEKKINEN

Valtakunnallisen sähkönjakelun katkeaminen useaksi tunniksi voi työllistää maatiloilla jopa päivien ajan sähköjen palattuakin. Vaihtoehtoja tähän kuitenkin löytyy.

Maatiloilla on paljon sähköisiä laitteita, joihin uppoaa useita kilowatteja. Useimmilla tiloilla sähkö tulee valtakunnallisesta verkosta ja sähkökatkon aikana on vaarana tuotannon pysähtyminen, hetkellisesti tai pidempiaikaisesti. Tällaisiin tilanteisiin on varauduttu useilla tiloilla aggregaateilla, joko itselle tai porukalla hankittuna. Aggregaatteja on mahdollista vuokrata liikkeistä, ja ne ovatkin sähköntuotannon katketessa hyvin kysyttyjä.

Autojen ja muiden pienempien laitteiden muuttuessa sähköisiksi alkavat myös isoimmat koneet muuttua sähköllä tai kaasulla kulkeviksi, ja se merkitsee riippuvaisuutta sähkön ja kaasun saannista. Polttoainelaskuihin ei voida paljon vaikuttaa, ja kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan jalostuslaitokseen, mutta sähköä ja kaasua voidaan tuottaa omavaraisesti hyvin usealla tilalla.

Oman energian tuottaminen

Erilaisia oman energiantuotannon vaihtoehtoja ovat biokaasu-, tuuli- ja aurinkovoimala. Omaa vesivoimalaa on hankala toteuttaa, sillä harvemmalla tilalla on juokseva puro tai joki, jolla saataisiin katettua maatilan energiantarve. Tiloilla mietitään sähköistymisen sekä jatkuvien kustannusten nousun vuoksi omaa energiaomavaraisuutta tuomaan säästöä sähkölaskuihin. Investointitukia on myös mahdollista saada energiantuotantoon. Biokaasuvoimalat ovat olleet monella harkinnassa ja jotkut tilat ovat investoineet niitä lannan hyödyn maksimoimiseksi. Tällöin ravintoarvot nousevat sekä saadaan hyötyä veden lämmitykseen, biokaasun tuottamiseen ja sähkön tuotantoon biokaasureaktoreiden avulla.

Tuulivoimaloita on myös käytetty tiloilla sähkön tuotantoon, mutta kokonaan omavaraiseksi siirtymiseen tarvitaan isomman kokoluokan tuulivoimala. Tuulivoimalat ovat hitaasti yleistyneet kotien ja maatilojen keskuudessa, mutta sähköyhtiöt ovat investoineet laajemmin tuulivoimapuistoilla. Aluekohtaisia eroja on paljon riippuen siitä, missä tuulta voidaan hyödyntää eniten. Voimala käynnistyy tavallisesti 3 m/s:n tuulessa, mutta auringon tavoin öisin on yleensä tyyntä, jolloin energiaa ei synny. Hyvin suurissa tuulenpuuskissa tuulivoimalaa ei voida pitää päällä, mutta

”Tiloilla mietitään sähköistymisen sekä jatkuvien kustannusten nousun vuoksi omaa energiaomavaraisuutta tuomaan säästöä sähkölaskuihin.

Heiskalan tilan aurinkopaneelit asennettuna kaakon suuntaan kallellaan. Oikealla näkyy aggregaattikoppi ja pihattonavetta.

”Heiskaset ovat olleet tyytyväisiä investointiin, sillä kesällä verkkosähkön tarve on aurinkopaneeleiden ansiosta alentunut 15–20 %.

siihen vaaditaan yleensä yli 20 m/s:n tuulen nopeutta. Tuulesta saadaan ympärivuotista hyötyä.

Aurinkovoimalat ovat tällä hetkellä yleistyneet niiden käytännöllisyyden ja hintojen laskun vuoksi. Aurinkovoimalat koostuvat paneeleista, ja niiden määrällä vaikutetaan oman tuotannon maksimoimiseen. Paneeleita voidaan sijoittaa seinille, katoille tai maahan telineiden varaan. Järjestelmä on myös mahdollista asentaa auringon seurantalaitteella, jolloin paneelit kääntyvät telineiden varassa parhaaseen mahdolliseen kulmaan aurinkoon nähden tuottaakseen suurimman hyödyn. Paneelien yhteydessä on myös mahdollista hyödyntää lämpöä eli paneeleihin kohdistuvaa auringon lämpöä saadaan talteen veden lämmitykseen. Luonnollisesti talviaikaan ei saada suurta energiahyötyä.

Akusto lisäämään hyötysuhdetta

vaessa muun muassa sähköautoissa lisääntyy myös kotiakkujen kysyntä. Oman tuotannon maksimoimiseksi tarvittaisiin paljon akkuvarausta, sillä aina ei tuule tai ole luonnonvaloa riittävästi tuottamaan paneeleista energiaa – tarvitaan siis puskurivarastoa. Akustolla saadaan myös sähkökatkon aikana tuotettua omaa sähköä, eli varsinaista aggregaattia ei tarvittaisi lyhyille sähkökatkoille riippuen akuston koosta. Kotiakkujen ja suurten sähköfirmojen rakentamien akkuvarastojen lisäksi tarvittaisiin myös laajempi valikoima yritysluokan akkuja järkevään hintaan.

Kokemuksia aurinkopaneelijärjestelmästä

Sonkajärvellä Heiskalan tilalle Jari ja Anna-Mari Heiskaselle asennettiin aurinkopaneelit hallin katolle tuottamaan maatilalle omavaraista sähköä. Heille tuli Suomi Solarilta 72 kappaletta 335-wattisia paneeleita, joiden teknillinen teho yhteensä on 24 kWh. Tuotanto alkoi vuonna 2020 kesäkuun puolivälissä ja korkeimmillaan hetkellistä tuottoa on saatu noin 20 kWh. Heiskasten ajatus omavaraisemmasta tuotannosta syntyi biokaasulaitoksesta, mutta pienen tilan koon vuoksi eivät sitä hankkineet. Aurinkopaneelijärjestelmä on suhteellisen edullinen ja huoltovapaa, ja siitä sai lisäksi avustusta 40 %. Tilalla on ennestään hakelämmitys ja automaattinen aggregaatti. Akkujärjestelmää ei asennettu, koska niitä ei saa vielä järkevään hintaan.

Heiskasilla on yhden robotin pihattonavetta, ja koko tilan hetkellinen kulutus kesällä on 6–7 kWh ja talvella 8–10 kWh. Kesällä aurinkoisena päivänä saadaan energiaa ylituotantoon. Ylituotannon osuutta on syntynyt kesäkuun 2020 ja syyskuun 2021 välillä 6 400 kWh, joka myydään sähköyhtiölle. Kokonaistuotosta on tähän mennessä tullut noin 30 000 kWh. Heiskaset ovat olleet tyytyväisiä investointiin, sillä kesällä verkkosähkön tarve on aurinkopaneeleiden ansiosta alentunut 15–20 %, jolloin sähkölaskut ovat laskeneet. Paneelit alkavat tuottamaan maaliskuun alussa lumien pudottua katolta, ja syyskuussa tuotanto alkaa laskea huomattavasti, eli varsinaista tehokasta tuottoa saadaan viiden kuukauden ajalta auringon paistaessa.