Ruutiset 1/2024

Ruutiset

1/2024

Runosmäen, Aurinkolaakson, Kiikun ja Pallin asukaslehti

Ruutiset 47. vuosikerta 1/2024

JULKAISIJA

Runosmäkiseura ry

PÄÄTOIMITTAJA

Tiina Koski, pjrunosmakiseura@gmail.com

TAITTO JA TOIMITUS

Pihla Koski

JAKELUALUE

Runosmäki, Aurinkolaakso, Kiikku, Palli

PAINOSMÄÄRÄ

5500 kpl

PAINOPAIKKA

Keuruun Laatupaino KLP Oy

KANSIKUVA

Nate Mäkinen

MAINOSMYYNTI

Pihla Koski, ruutisetlehti@gmail.com

Mediakortin löydät runosmakiseura.fi

Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Palautetta lehdestä voi antaa osoitteeseen: ruutisetlehti@gmail.com

Puheenjohtajalta

Runosmäen alue on noin 5500 talouden mielestä se paras ja sopivin paikka asua.

Etuina ovat varmasti hyvät niin luonnon läheisyys ja asuntojen koot kuin hyvät liikenneyhteydet ja hyvä palvelutaso. Runosmäki ei ole kuitenkaan se sama lähiö, joka valmistui 70-luvulla talo talolta. Alue on muuttunut ja kehittynyt tarpeiden ja väestöpohjan mukaan ja palvelumme parantuvat entisestään, kun uusi monitoimitalo Riimi otetaan käyttöön toukokuussa. Runosmäkiseura on ollut aktiivisesti mukana keskusteluissa Riimiin liittyen, esimerkiksi käyttäjähinnoista. Toivottavasti Riimistä saadaan aidosti avoin kylätalo kaikille alueen asukkaille ja toimijoille.

Runosmäestä on ollut helppo lähteä ja toisaalta tänne on ollut helppo palata. Monen muistoissa Runosmäki elää lapsuuden ja nuoruuden kotina. Runosmäkeä ei nähdä pelkästään alueena, vaan myös kokemuksena. Sosiaalisessa mediassa on vahvoja yhteisöjä, esimerkiksi entisiä alueen nuoria, jotka vaihtavat päivittäin kuulumisia keskenään ja alueen uutisia. Se kertoo alueen vahvasta merkityksestä merkittävinä kasvun vuosina. Pois muuttaneet kokevat edelleen vahvasti olevansa runosmäkeläisiä, mikä kertoo vahvasta kotiseutuidentiteetistä. Tässä lehdessä nykyisin San Diegossa asuva Jaana kertoo muistojaan nuoruutensa Runosmäestä - Runosmäki on mielessä rapakon toisella puolellakin.

Kotiseututyön sisällöt ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana ja laajentuneet paljon. Kotiseututyö ylläpitää ja rakentaa sitä, mitä me olemme yhdessä. Sitä sanotaan identiteetiksi, osallisuudeksi, paikallisuudeksi tai yhteisöllisyydeksi. Runosmäkeläisyydeksi. Tätä identiteettiä me Runosmäkiseurassa haluamme osaltamme olla mukana ylläpitämässä ja kehittämässä. Toivottavasti meillä kaikilla on tahtoa ylläpitää ja tehdä Runosmäestä sellainen lähiö tulevaisuudessakin, jossa kaikilla on hyvää elää ja asua eri elämänvaiheissa.

Muistathan että voit osaltasi olla vaikuttamassa myös lähiömme kehittymiseen äänestämällä ja tekemällä ehdotuksia asukasbudjetin kohdentamiseen.

Mukavaa kevään odotusta toivottaen,

Tiina Koski

Runosmäkiseura ry:n puheenjohtaja

Runosmäkiseura järjestää 18.5. Eurovaalikekkerit sekä 15.6. perinteisen Runosmäkipäivän. Tule mukaan nauttimaan markkinatunnelmasta!

Ota seurantaan Runosmäkiseuran Facebook-sivu ja pysy ajantasalla tapahtumista ja uutisista!

Monitoimitalo Riimi valmistui

Teksti: Turun kaupunki, Pihla Koski

Kuvat: Heikki Räisänen

Monitoimitalo Riimi on rakennettu puretun Nunnavuoren koulun tilalle. Rakentaminen alkoi kevättalvella 2022. Rakennus on nyt valmistunut. Talo luovutettiin kiinteistöosakeyhtiö Runosmäen monitoimitalolle helmikuun lopussa, mutta ensimmäiset käyttäjät muuttavat taloon vasta huhti-toukokuussa. Ensimmäisenä taloon pääsevät muuttamaan päiväkotilapset.

Monitoimitalon tulevia käyttäjiä ovat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen sekä vapaa-ajan palvelukokonaisuudet sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Kaupungin ja seurakunnan tavoitteena on saada runosmäkeläisille helposti lähestyttävä ja avoin kylätalo.

Monitoimitaloon tulee päiväkoti, neuvola, perhekeskus, kirjasto ja nuorisotila. Seurakunnan tiloja ovat kirkkosali, seurakuntasalit, toimituskappeli, sakaristo, diakonian vastaanottotila ja kerhotilat. Monitoimitaloon tulee myös tiloja, jotka ovat asukkaiden ja alueen toimijoiden käytettävissä eri tilanteissa. Esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin monitoimisalia ja ruokailutilaa voi varata päiväkodin käyttöajan ulkopuolella. Erikokoisia neuvottelutiloja, kerhotiloja, yhteiskeittiötä sekä seurakuntasaleja voi varata. Tarkemmat varaustiedot ja -tilat esitellään tarkemmin, kun toiminta pääsee käynnistymään ja järjestelmä saadaan käyttöön.

Käyttäjien toiminta talossa käynnistyy kevään ja kesän aikana niin, että monitoimitalo olisi täydessä käytössä syksyllä. Juhlallisia avajaisia vietetään syyskuussa.

Turun kaupunki on toteuttanut viime vuosina isoja monitoimitaloja Yli-Maariaan ja Hirvensalon Syvälahteen. Näissä hankkeissa on luotu malli tilojen tehokkaalle yhteiskäytölle kaupungin eri toimintojen kesken. Runosmäen monitoimitalossa yhteiskäytön suunnittelu viedään kokonaan uudelle tasolle, kun saman katon alle yhdistetään laajasti kaupungin ja seurakunnan toimintoja.

Rakennusta hallinnoi kiinteistöosakeyhtiö KKOY Runosmäen monitoimitalo. Kiinteistön huolto on järjestetty Turun Isännöintikeskuksen kautta.

Riimissä on taidetta, jota on nähtävissä sekä rakennuksen sisällä että piha-alueella.

Rakennuksen ulkopuolelle sijoittuvan Kerä-taideteoksen toteuttivat helsinkiläiset kuvataiteilijat Anssi Pulkkinen ja Taneli Rautiainen. Teos sijoittuu rakennuksen Piiparinpolun puoleisen pääsisäänkäynnin yhteyteen.

Riimin sisätilojen julkisen taiteen toteutuksesta ovat vastanneet Osuuskunta Canadantuijien taiteilijat Suvi Aarnio, Pia Bartsch, Sara Ilveskorpi, Johanna Sinkkonen ja Sanna Vainionpää. Yhteisötaiteellisen RunoUs-teoksen toteutus aloitettiin vuonna 2022 yhteisötaiteen työpajoilla, joiden pohjalta taiteilijat suunnittelevat yhteensä seitsemän teosta monitoimitalon sisätiloihin.

Riimi pähkinänkuoressa:

Koko: 5 385 k-m2 + piharakennukset 190,5 k-m2

Kaupungin osuus tiloista 75 % ja seurakunnan 25 %

Hankkeen tilaaja: Turun kaupungin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistama keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö KKOY Runosmäen monitoimitalo

Urakoitsija: NCC Suomi Oy

Kaupunginhallitus vahvisti 20.12.2021 tilaajan budjetiksi 19.993.440 euroa (alv 0 %)

Riimin urakan toteuttamisen mahdollisti Runosmäki yhdessä -niminen ryhmittymä.

Ryhmittymän urakoitsija: NCC Suomi Oy

Muut jäsenet: Bonava Suomi Oy, TVT Asunnot Oy ja Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy

Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Konkret Oy

Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Konkret Oy

Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy

Rakennusfysiikka; Sweco Rakennetekniikka Oy

LVI: Rejlers Finland Oy

Automaatio: Rejlers Finland Oy

Sähkö- ja telesuunnittelu: Rejlers Finland Oy

Pohjarakennesuunnittelu: SM Maanpää Oy

Akustiikkasuunnittelu: Promethor Oy

Tietomallikoordinaattori: Sweco Rakennetekniikka Oy

Riimissä seurakunta on lähellä ihmistä

Teksti: Eeva-Kaisa Ahlamo ja Karoliina Haapakoski

Kuvat: Karoliina Haapakoski ja Dan-Johan Eklund

Monitoimitalo Riimissä myös seurakunta tulee lähelle ihmistä. Näkyvimpänä osana siitä on komea kirkkosali, mutta tiloja ja erityisesti toimintaa on paljon muutakin. Talo sopii erinomaisesti myös perhejuhlien pitämiseen. Ristiäiset, häät, hautajaiset ja muistotilaisuudet – kaikki ovat osa ihmisen elämän kiertoa, ja kaikki voidaan järjestää Riimin seurakuntatiloissa. Varsinkin kirkkosali sekä kaksi seurakuntasalia palvelevat mainiosti runosmäkeläisiä perhejuhlien vietossa.

Riimissä on myös diakonian vastaanottotilat sekä tiloja nuorten toiminnalle, lapsiperheille, ryhmille, luennoille ja kokoontumisille. Suurempiakin tapahtumia varmasti riittää - keväälle onkin jo suunniteltu useita tilaisuuksia ja konsertteja.

Maarian seurakunta on jaettu alueisiin. Runosmäki kuuluu Lounais-Maarian alueeseen, ja toimintaa suunnittelee alueneuvosto. Sen puheenjohtajana toimii Marika Siika ja se järjestää toimintaa ja tapahtumia Runosmäessä ja Hepokullassa. Jos sinulla on kiinnostusta Lounais-Maarian aluetyöhön, otathan yhteyttä aluetyön pappiin Dan-Johan Eklundiin.

Toukokuussa on mahdollisuus tutustua Riimin kirkkotaiteeseen, kun sunnuntaina 19.5. klo 16 kirkkotaidetta Riimiin luoneet taiteilijat Santeri Tuori ja Anna-Mari Leppisaari kertovat töistään. Kirkkosalin ikkunoihin tulevat taideteokset ovat Tuorin ja kirkkotekstiilit ovat Leppisaaren käsialaa.

Musiikkia kuullaan jo 26.5. klo 16, kun vuorossa on Club for Five -yhtyeen konsertti. Messun 2.6. jälkeen klo 16 mietitään vielä kirkkotilan symboliikkaa. Tilaisuudet kuuluvat ADAMA-kulttuurisarjaan.

Riimin käyttö kirkollisissa tilaisuuksissa polkaistaan käyntiin

kesäkuun alussa, kun sunnuntaina 2.6. klo 15 kirkkosalissa pidetään ensimmäinen jumalanpalvelus. Messuja tullaan pitämään Riimissä siitä lähtien joka sunnuntai kolmelta iltapäivällä. Syksyn aikana kirkkosaliin rakennetaan urut, ja arkkipiispa Tapio Luoma vihkii valmiin kirkkosalin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina.

Maarian seurakunnan kappalainen, Karoliina Haapakoski.

Maarian seurakunnan seurakuntapastori, Dan-Johan Eklund.

Kirjasto muuttaa Riimiin

Teksti: Runosmäen kirjasto, Turun kaupunki

Pitkään odotettu Runosmäen uusi monitoimitalo Riimi valmistuu keväällä. Väistötiloissa nuorisotalolla viitisen vuotta toiminut Runosmäen kirjasto muuttaa sinne näillä näkymin huhti-toukokuun vaihteessa ja tavoitteena on saada kirjasto avattua uusissa tiloissa toukokuun puolivälin aikoihin.

Alustava aikataulu on seuraava:

Kirjasto on suljettu muuton vuoksi 23.4.-12.5.

Kirjasto menee kiinni maanantaina 22.4. kello 19. Illalla ei ole omatoimiaikaa.

Kirjasto aukeaa uusissa tiloissa monitoimitalo Riimissä maanantaina 13.5. kello 12. Aamulla tätä ennen ei ole omatoimiaikaa.

Avaamisaikataulun muuttuminen on mahdollista. Tiedotamme heti muutoksista, mikäli niitä tulee.

Kirjastopalveluun Runosmäessä tullee muuton ajaksi siis noin kolmen viikon tauko. Muutamia nostoja siihen liittyen:

• Toivomme, että alueen asukkaat käyvät ennen taukoa runsain joukoin lainaamassa luettavaa ja muuta materiaalia kattamaan sulkuajan tarpeitaan.

• Laina-ajat: Runosmäen kirjastosta lainattuihin materiaaleihin saa maaliskuun puolivälistä alkaen pidemmät laina-ajat niin, että eräpäiviä ja palautustarvetta ei synny sille ajalle, kun kirjasto on kiinni.

• Varaukset: Jos haluat noutaa varauksia myös sulkuaikana, vaihda varauksen noutopaikaksi jokin muu haluamasi kirjasto. Muutoksen voi tehdä itse verkkokirjastossa tai olla kirjastolle yhteydessä, jolloin voimme tehdä sen asiakkaan puolesta. Muista myös vaihtaa noutopaikka takaisin Runosmäen kirjastoksi sulkuajan loputtua. Jos et halua tai tarvitse varattua aineistoa muuttomme aikana, ei sinun tarvitse tehdä mitään.

Odotamme kirjastolla jo innoissamme uusia viihtyisiä tiloja, jotka toivon mukaan palvelevat kaikkien asiakkaidemme tarpeita nykyisiä tiloja paremmin. Näemme syveneviä yhteistyömahdollisuuksia uusien naapuriemme, muun muassa varhaiskasvatuksen ja seurakunnan kanssa ja jatkamme jo nykyäänkin hienosti toimivaa yhteistyötä nuorisopalvelujen ja kirjaston kesken. Uudet tilat varmasti mahdollistavat taas uudenlaisia avauksia.

Kaikki nykyinen tapahtumatoiminta ja yhteistyö tulee siirtymään uuteen taloon ja saanee astetta hienommat puitteet. Esimerkiksi Lukupiiri, Lukuretriitti, Äijäkerho, SPR:n terveyspiste ja digituki tulevat jatkumaan uusissa tiloissa vähintään samalla innolla kuin tähänkin saakka.

RUNOSMÄEN

MUNTERINKATU 15

02 2482464 / 0452673640

Eija,

Kirjaston uusi osoite tulee olemaan Piiparinpolku 19. Ajo parkkipaikalle Stoltinkadun kautta.

Nähdään kirjastolla!

Riimin käyttäjähinnat puhuttivat

Teksti: Pihla Koski

Turun kaupunki ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestivät 14.3. Runosmäen nuorisotalolla keskustelutilaisuuden uuden monitoimitalo Riimin tiloista ja niihin liittyvistä vuokrahinnastoista. Paikalla alustajina olivat Leevi Luoto, Turun kaupungin tilapalvelujohtaja, Minna Juselius, Turun kaupungin palveluverkkojohtaja, Laura Maria Latikka, Maarian seurakunnan kirkkoherra sekä Katri Arnivaara, Turun kaupungin aluetyöntekijä.

Monitoimitalon käyttöönottovaiheessa varattavien tilojen kokonaisuuteen tulevat kuulumaan viereisessä kuvassa näkyvät tilat. Tilojen varaaminen tapahtuu kolmiportaisen varauskäytännön kautta. Etusijalla ovat talon sisäiset käyttäjät, joihin lasketaan myös partio seurakunnan omana työmuotona. Seuraavalla sijalla ovat vakiovuorovaraukset, jotka haetaan toimikausiksi (kevät, kesä, syksy) kerrallaan. Vakiovuoroista päätöksen tekee kiinteistöyhtiön hallitus. Kolmannella sijalla ovat yksittäiset varaukset. Näitä varauksia voi tehdä joko Internet-pohjaisen varausjärjestelmän kautta tai käymällä paikan päällä monitoimitalolla, jossa talon aulapalveluhenkilöstö osaa auttaa varauksien kanssa. Varaukset maksetaan joko maksukortilla tai laskulla.

Kiinteistöyhtiön hallituksessa ei istu tällä hetkellä yhtäkään edustajaa suoraan Runosmäen alueelta. Tämä herätti keskustelua sen suhteen, miten alueen asukkaiden ja toimijoiden etuja tullaan valvomaan esimerkiksi vakiovuoroista päättäessä. Keskustelussa kuultiinkin kahta eri näkökulmaa: toisaalta oltiin iloisia siitä, että uusi monitoimitalo toivottavasti houkuttelee alueelle myös muualta tulevia vieraita, mutta kääntöpuolella alueen toimijat ovat huolissaan vuorojen riittävyydestä.

Käyttäjähinnoista keskusteltaessa puhutti erityisesti tasavertaisuusnäkökulma. Paikalla olleiden yhdistyksien edustajia huoletti se, tuleeko monitoimitalon käytäntönä olemaan niin sanottu ”rahalla saa ja hevosella pääsee”. Esitellyt käyttäjähinnat kuulostivat alueen toimijoiden korvaan suurilta, sillä Runosmäen alueen yhdistyksillä on usein tiukkaan allokoidut budjetit, joista suuri osa menee pelkkään perustoiminnan ylläpitoon ja toiminnan tarjoamiseen jäsenistölle. Osa edustajista totesikin suoraan, että jos käyttäjähinnat pysyvät ehdotetunlaisina, ei esimerkiksi yhdistysten hallitusten kokouksia ole kannattavaa pitää monitoimitalossa. Esimerkiksi neuvottelu- ja kerhotilojen sekä pienen srk-salin hinnat olivat ehdotetussa mallissa arkisin kertavarauksena klo 9-16 välisenä aikana 15€/h ja 16-20 välisenä aikana 30€/h. Kirkkosalin, monitoimi- ja ruokasalin sekä ison srk-salin hinnat olivat ehdotetussa mallissa arkisin klo 9-16 25€/h ja klo 16-20 50€/h. Viikonloppuisin hinta kohoaisi viimeksi mainittuiden osalta jo 100 euroon tunnilta. Aulagallerian ja tapahtumatorin saa varata maksutta.

Tilaisuudessa saatiin aikaan hyvää vuoropuhelua alustajien sekä yleisön välillä. Alustajat ottivat yleisön kommentit hyvin vastaan ja hinnastoa luvattiin tarkastella ennen sen etenemistä kaupunginhallituksen sekä kirkkovaltuuston käsittelyyn. Tilojen varaus on suunniteltu avattavaksi huhtikuun loppuun mennessä.

Tervetuloa Omaishoitokeskukseen!

Teksti: Katja Havula

Omaishoitajuus voi koskettaa ketä tahansa jossakin elämänvaiheessa. Omaishoitotilanne voi syntyä äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena tai se voi syntyä vähitellen esimerkiksi läheisen ikääntymisen mukanaan tuomien sairauksien vuoksi. Joissain tilanteissa omaishoitaja ei välttämättä heti tunnista olevansa omaishoitaja. Esimerkiksi puolisoaan hoitava ei ehkä huomaa, missä vaiheessa parisuhde onkin muuttunut hoitosuhteeksi.

Omaishoitaja tarvitsee paljon tietoa ja tukea, ja siksi onkin tärkeää tunnistaa omaishoitotilanne ajoissa. Apua ja tukea on onneksi saatavilla, eikä kaikesta tarvitse selviytyä yksin. Heti, kun perheessä herää kysymys mahdollisesta omaishoitotilanteesta, kannattaa olla yhteydessä omaishoidon tuen ohjaajaan tai siitä vastaavaan sosiaalialan ammattilaiseen ja selvittää mahdollisuuksia saada apua. Omaishoitajan on mahdollista saada omaishoidon tukea, joka on harkinnanvarainen etuus. Omaishoidon tukea myönnetään siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella hoidettava asuu ja tuesta tehdään omaishoitosopimus hyvinvointialueen ja omaishoitajan välille. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluvat palvelut hoidettavalle, omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ja vapaa sekä omaishoitoa tukevat muut palvelut. Nämä määritellään omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Hoitopalkkion suuruus perustuu omaishoitotyön vaativuuteen ja sitovuuteen. Palkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa omaishoitajan eläkettä 68 ikävuoteen saakka. Omaishoitajaa suojaa tapaturmavakuutus, joka kattaa hoitotyössä tapahtuvat vahingot. Vapaapäiviä omaishoitajalle kertyy 2–3 vuorokautta kuukaudessa, riippuen hoitotyön sitovuudesta. Hyvinvointialueen tehtävänä on tarkoituksenmukaisen hoidon järjestäminen hoidettavalle hoitajan vapaiden aikana.

Omaishoitaja voi saada tarvittaessa erilaisia tukipalveluita omaishoidon tueksi. Omaishoidon tukeen sisältyviä tai sitä täydentäviä palveluja voivat olla esimerkiksi apuvälinepalvelut, kotipalvelut ja kotisairaanhoito, apuvälineet, turvapalvelu, kuljetuspalvelut, lyhytaikaiset hoitojaksot sekä päiväja lyhytaikaishoito. Tukipalveluja voi tiedustella oman alueen omaishoidon tuesta vastaavalta ammattilaiselta.

Omaishoitajaliiton ja paikallisyhdistysten tehtävänä on ajaa omaishoitajien aseman parantamista ja tukea omaishoitajia eri tavoin. Esimerkiksi meidän Turun Seudun Omaishoitajat ry ylläpitää avointa kohtaamispaikkaa, jossa omaishoitajat ja kaikki, joita omaishoitajuus koskettaa, voivat vapaasti osallistua yhdistyksemme toimintaan ja tulla keskustelemaan heitä askarruttavista asioista. Yhdistysten tarjoamissa tukitoiminnoissa omaishoitajat voivat kohdata toisiaan ja jakaa kokemuksiaan.

Tervetuloa tutustumaan toimintaamme!

Turun Seudun Omaishoitajat ry:n Omaishoitokeskus tarjoaa läheistään auttaville ohjausta ja neuvontaa, hakulomakkeita, vertaistukea, digitukea, kotiin annettavaa ohjausta sekä kaikille avoimia luentoja ja viihteellisiä tapahtumia.

Turun Seudun Omaishoitajat ry

Vanha Hämeentie 105

20540 Turku

puh. 040 681 4965

Avoinna arkisin klo 9-15 www.omaishoitokeskus.fi

Ti 7.5. klo 13–14.30 Omaishoidontuki ja tukipalvelut Varhassa -luento.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen omaishoidonohjaaja kertoo mm. palkkioluokista, kriteereistä ja omaishoitajan tukipalveluista. Myös etänä, kysy lisää p. 040 683 9595.

Vakkelainen Runosmäessä

Teksti ja kuva:

Tom Pesch

Olen työskennellyt toiminnanohjaajana Runosmäen Yhdessä-yhdistyksellä nyt puolen vuoden ajan. Olen saanut hieman tutustua Runosmäkeen ja runosmäkeläisiin, ja olen saanut yllättyä positiivisesti. En aiemmin tiennyt Runosmäestä juuri mitään, koska minulla ei ole tänne ollut asiaa. Nyt tiedän, että Runosmäen väestö on monipuolinen, monikulttuurinen ja monikielinen. Runosmäkeläiset pitävät kotiseudustaan, tuntevat siitä ylpeyttä ja haluavat kehittää sitä. Uskon ja toivon, että uuden monitoimitalon valmistuminen kerää runosmäkeläiset entistä paremmin yhteen ja synnyttää uudenlaisen yhteisöllisyyden tunteen, sekä synnyttää uusia palveluita alueelle.

Aluksi minua yllätti työssäni lapsiasiakkaiden suuri määrä. On käynyt selväksi, että runosmäkeläiset lapset kaipaisivat iltapäiviinsä tekemistä ja paikkaa, jossa olla ja puuhailla. Yhdessä-yhdistys on toivottavasti onnistunut luomaan tilan, jossa kaikki lapset saavat olla omia itsejään ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Järjestämme lapsille muun muassa retkiä, liikuntaa, piirtämistä, askartelua, sirkuskerhoa sekä leivontaa. Lapsille järjestettävä ”kerho” on arkisin klo 15-17 ja muuhun toimintaan alakouluikäiset lapset ovat tervetulleita aikuisen kanssa.

Erilaisuuden hyväksyminen on yksi Yhdessä-yhdistyksen keskeisistä arvoista. Haluamme vaalia ja arvostaa ihmisten moninaisuutta ja tuoda esille sekä juhlistaa Suomen monikulttuurisuutta. Järjestämme kahta erilaista suomen kielen kurssia ja yhtä englannin kielen kurssia. Lisäksi järjestämme neuvonta- ja ohjauspalvelua koulunkäyntiin ja digitaalisiin laitteisiin liittyvissä pulmissa. Erilaisten kielten, kulttuurien ja tapojen yhteensovittaminen johtaa joskus konflikteihin. Esimerkiksi Impivaaran uimahallin saunassa käydään usein ikuiselta tuntuvaa taistelua siitä, saako saunassa olla uima-asu päällä vai pitääkö se jättää pesutilaan. Suomalaisessa kulttuurissa alastomuuteen suhtaudutaan eri tavalla kuin useimmissa muissa maailman kulttuureissa, ja se joskus herättää muualta tulleissa hämmennystä. Sellaisessa tilanteessa paras ratkaisuvaihtoehto on selittää rauhallisesti syyt uima-asukiellolle ja ehdottaa pyyhkeen käyttöä heille, jotka eivät halua olla saunassa alasti. Kun sääntöjen perustelut ymmärtää, niiden noudattaminen ei tunnu enää vaikealta.

Yksi Yhdessä-yhdistyksen tavoitteista on vähentää yksinäisyyden tunnetta ja edistää luonnollista yhteisöllisyyttä. Se on myös minulle itselleni sydämen asia. Sosiaalinen media vääristää sosiaalisuutta ja tekee siitä kauppatavaraa. Yhteiskunnan automatisoituminen ja digitalisoituminen vähentää tilaisuuksia luonnolliselle vuorovaikutukselle muiden ihmisten kanssa. Yhdessä-yhdistykselle ovat kaikki tervetulleita. Järjestämme muun muassa tanssitunteja maanantai-iltaisin, lautapelaamista tiistai-iltaisin, taidekerhoa keskiviikkoiltaisin ja yhdessä kokkailua torstai-iltaisin. Perjantaipäivisin avaamme liikuntasalissamme pienimuotoisen kahvilan. Perjantaikahvilaan voi vain tulla juomaan kahvit, lukemaan päivän lehden tai turisemaan muiden kanssa. Kahvilaan on jo saatu hyvä ”kansankuppilatunnelma”.

Kaikki toimintamme on maksutonta, sekä poliittisesti ja uskonnollisesti riippumatonta. Ovemme on auki arkisin klo 12-20.

Turun Nappulaliigalla aktiivista jalkapallotoimintaa Runosmäessä

Teksti ja kuvat: Rauli Kolehmainen

Turun Nappulaliigan tavoitteena on tarjota jalkapallotoimintaa edullisesti ja lähellä kotia. Joukkueet ovat avoimia kaikille innokkaille jalkapalloilijoille ja heidän vanhemmilleen. Joukkueisiin on helppo ja mukava tulla. Kuten monia muitakin harrastuksia, voi myös jalkapalloa kokeilla muutaman kerran ja päättää sitten jatkaako harrastusta.

Säännöllinen harrastustoiminta antaa lapselle paljon eväitä tulevaisuutta ajatellen. Harjoittelu luo lapselle arkeen rutiinit, auttaa purkamaan ylimääräistä energiaa liikunnan muodossa, luo uusia kaverisuhteita sekä auttaa toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Pitkällä tähtäimellä lapsesta kasvaa harrastuksen parissa itsenäinen, terveet elämäntavat omaava nuori, joka kykenee itse huolehtimaan itsestään.

Meillä Runosmäen ja Kärsämäen alueella Nappulaliigan arvot ja tavoitteet toteutuvat hienosti. Meillä on aktiiviset joukkueet ikäluokille 2013-2017. Nuoremmille ikäluokille (2016 ja 2017) on omat joukkueensa, vanhemmissa ikäkausissa on muodostettu yhteisjoukkueet (2013-2015). Näin talvikaudella alueen joukkueet harjoittelevat Pallivahan koulun salissa. Keväästä syksyyn joukkueet ovat harjoitelleet Kärsämäen nurmikentällä ja alueiden hiekkakentillä. Nyt kevään tullen harjoitteluolosuhteet paranevat entisestään ja pääsemme ottamaan käyttöön Runosmäen uuden ja upean tekonurmikentän. Harjoitusten lisäksi pelaamme viikoittain muita joukkueita vastaan Nappulaliigan omassa sarjassa ja osallistumme jalkapalloturnauksiin useamman kerran vuodessa.

Uuden kentän innoittamana suunnittelemme innoissamme Runosmäkeen omaa jalkapalloturnausta. Turnauksen myötä pääsevät muutkin Nappulaliigan aluejoukkueet ihailemaan uutta kenttäämme ja upeaa monitoimitalon ympäristöä. Turnaus tuo Runosmäkeen 240 pelaajaa perheineen, joten se on iso ponnistus alueemme joukkueille. Mukaan järjestelyihin tarvitsemme tietysti joukkueemme pelaajat perheineen. Heidän lisäkseen pyrimme saamaan mukaan myös alueen yrityksiä tukemaan toimintaa. Turnauksen tukemisen lisäksi toivomme yrityksiltä myös pidempiaikaista yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on lisätä Runosmäen alueen yhteenkuuluvuutta, mahdollistaa harrastustoiminnan pitkäjänteinen suunnittelu sekä poistaa harrastamisen esteitä. Juuri tässä asiassa alueemme erilaiset yritykset voivat olla avuksi. Tuki voi olla joko taloudellista tai erilaisia hyödykkeitä. Tukemalla alueemme joukkueiden toimintaa yritykset saavat näkyvyyttä alueellamme sekä tapahtumissamme.

Haluaisitko sinä tai yrityksenne olla tukemassa näitä arvoja sekä alueemme nuorten harrastamista? Jos olet kiinnostunut vaikuttamaan alueemme nuorten harrastamiseen sekä elämänlaatuun, ota yhteyttä ja katsotaan miten juuri teidät saisi mukaan toimintaamme.

Mietitkö sopivaa joukkuetta? Ota yhteyttä tunlrunosmaki@gmail. com. Meidät löytää myös Instagramista: @tunl_runosmaki

Nuorten harrastamisen puolesta, Rauli Kolehmainen, Runosmäen Pantterit & Kärsämäen Ryminä -joukkueiden valmentaja kolehmainen.rauli@gmail.com / Puh. 044 53 96 912

Luolavuoren koulun Piiparinpolun pienyksikkö

Teksti: Tiina Koski

Kuvat: Luolavuoren koulun Piiparinpolun pienyksikkö

Luolavuoren koulun Piiparinpolun pienyksikkö sijaitsee Piiparinpolulla alkuperäisen, entisen Runosmäen alakoulun rakennuksessa. Koulussa on tällä hetkellä 36 turkulaista oppilasta, kuusi opettajaa ja 20 koulunkäynninohjaajaa. Opetusryhmiä on viisi. Opetusta tarjotaan vuosiluokille 1-6, jonka jälkeen oppilaat siirtyvät Luolavuoren koulun Ruiskadun yksikköön yläkouluun. Juttua varten on haastateltu yksikön vastuuopettajaa Anna Lainetta ja erityisopettaja Sanna Bölingiä.

Oppilailla on omat haasteensa, joita tuetaan yksilöllisesti hyvin resurssein. Jos oppilailla on yksilöllistetty oppimäärä, hänen henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa on määritelty yksilölliset tavoitteet ja lisäksi siinä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemistä, tarvittavat opetusjärjestelyt sekä oppilaan tarvitsema tuki.

Osalla oppilaista on pidennetty oppimäärä, osa on käynyt esimerkiksi esikoulua kaksi vuotta ja osa aloittaa normaalisti oman ikäluokkansa mukaisesti 7-vuotiaana koulun. Yksilöllistäminen tuo paljon vapautta miettiä oppilaan tarpeita, kun opetussuunnitelma ei luo tarvetta kiirehtimiselle.

HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tehdään kaikille erityisessä tuessa opiskeleville oppilaille. Siinä määritellään oppilaskohtaisesti yksilölliset pedagogiset periaatteet ja tavoitteet sekä tarvittaessa oppiaineitten oppimäärien yksilöllistämiset ja tarvittava tuki. Oppiaineet yksilöllistetään Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtaisista tavoitteista. Mikäli yksilöllistämistä ei tarvita, käytetään yleisiä oppimääriä.

Luolavuoren koulujen vahvuutena on moniammatillisuus. Luokanopettajat ja erityisluokanopettajat sekä koulunkäynninohjaajat työskentelevät jokaisen oppilaan parhaaksi. Koulu tukee monin keinoin oppilasta hänen kasvussaan ja oppimisessaan. Oppilas voi saada tukea yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tukimuotoina voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, pienluokka, maahanmuuttajan tukijärjestelyt ja oppilashuollon palvelut.

Oppilailla on henkilökohtaisia laitteita muun muassa liikkumisen ja kommunikaation tueksi. Piiparin yksikön puitteet eivät sovellu hyvin liikuntaesteisille oppilaille portaiden vuoksi. Koulun puitteet koetaan kuitenkin erittäin hyviksi. Koulussa on tehty perusteellinen peruskorjaus ja luokkia on jaettu kahtia pienryhmätiloiksi ja monille tuttu koulun ”keskitila” on jatkettu kattoon asti mahdollistaen varmasti paremman ääniergonomian tilojen käyttäjille. Kiitosta saa koulun oma liikuntasali ja lähiympäristön luonto ulkoilumahdollisuuksineen, julkinen liikenne ja Impivaaran harrastemahdollisuudet.

Piiparin yksikkö on tehnyt tutustumiskäyntejä myös alueen palveluihin. Tutuiksi ovat tulleet kampaamo, kauppa ja avoin päiväkoti. Erityiskiitosta saa alueen asukkaiden positiivisen lähestymisen ja suhtautumisen lisäksi alueemme oma kirjasto. Kirjasto on ottanut hienosti vastaan oppilaat ja tarjonnut myös erilaisia tapahtumia heille suunnattuna. Toiveena onkin hyvän yhteistyön jatkuminen alueen palveluntuottajien kanssa.

Mieluisia vieraita Piiparin yksikkö saa usein toisesta alueella toimivasta koulusta, Mylly-Antista.

Vasemmalla vastuuopettaja Anna Laine, oikealla erityisopettaja Sanna Böling.

Runosmäen apteekin kuulumisia

Teksti ja kuva: Lenita Jokinen

Miten nopeasti aika kuluukaan! Siitä on jo yli seitsemän vuotta, kun 18.1.2017 apteekkiluvista päättävä viranomainen Fimea myönsi Turkuun uuden apteekkiluvan. Sitä ennen Turussa oli vapautettu apteekkien sijaintialueet, mikä johti siihen, että apteekit muuttivat parempien asiakasvirtojen perässä isoihin kauppakeskuksiin. Niin kävi myös silloiselle Runosmäen apteekille ja Runosmäestä loppuivat parin vuoden ajaksi apteekkipalvelut kokonaan. Tämä oli iso menetys alueen asukkaille. Alueella asuu paljon iäkkäitä ja ilman autoa olevia ihmisiä, joiden apteekkireissut bussilla Turun keskustaan tekivät arjesta hankalaa.

Tuolloin olin itse jo jonkin aikaa pohtinut apteekkiyrittäjäksi lähtemistä. Olin työskennellyt yli 15 vuotta apteekkiproviisorina Tampereella ja tehnyt apteekkityön ohessa monipuolisen uran farmasian alalla. Turku ei valikoitunut minulle paikaksi sattuman kautta, vaan juureni ovat Varsinais-Suomessa. Puolisoni on vielä minuakin turkulaisempi, hän on Heidekenillä syntynyt ja viettänyt lapsuus- ja nuoruusvuotensa Turussa. Meidän molempien juuret saivat siis meidät tekemään päätöksen muutosta takaisin Turun seudulle.

Minulle oli alusta asti selvää, että jos Turkuun perustettavan apteekkiluvan saan, niin perustan apteekin Runosmäkeen. Kävin jo joulun aikaan vuonna 2016 katsomassa K-Market Runoksen yhteydessä olevaa tyhjää liiketilaa, jossa apteekki oli aikaisemmin sijainnut. Kyselimme myös muutamilta alueen asukkailta sekä Runosmäen terveysaseman asiakkailta, minne apteekkia eniten toivottaisiin. Vanha apteekin tila sai selvästi eniten kannatusta, joten sillä suunnitelmalla lähdimme etenemään.

Apteekin perustaminen ei ole aivan yksinkertainen prosessi ja siihen liittyy paljon byrokratiaa. Tammikuussa myönnetty apteekkilupa tuli lainvoimaiseksi maaliskuussa ja sen jälkeen pääsimme vasta yrityksen perustamistyössä kunnolla käyntiin. Vietimme apteekin avajaisia 1.9.2017. Siihen väliin mahtui monta työntäyteistä kuukautta, että saimme tilat rakennettua ja kaikki apteekin vaatimat järjestelmät pystytettyä. Perheeseemme kuuluu puolisoni lisäksi tuolloin yksi- ja kahdeksanvuotiaat lapset. Muutimme kesän aikana lähelle apteekkia, jotta lapsiperheen ja yrittäjän arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Muistelen lämmöllä apteekin avajaisia ja runosmäkeläisten vastaanottoa: niin moni kävi meitä tervehtimässä, saimme kortteja ja kukkia Runosmäen asukkailta. Paikalliset ihmiset halusivat todella tukea meitä alkuun ja me halusimme lunastaa nämä odotukset. Rakensimme apteekin varaston alueen tarpeita vastaavaksi ja kuuntelimme tarkkaan asiakkaiden toiveita. Teemme sitä edelleen: jos tulee joku lääke, jota meiltä ei ennestään löydy, niin se tilataan seuraavaksi päiväksi ja otamme varastoon jatkossa. Meille on tärkeintä asiakas ja hyvä palvelu. Asioidessa käymme läpi reseptit ja jos joku menee tyhjäksi, niin tarvittaessa niistä lähetetään uusintapyyntö terveysasemalle.

Meiltä voi aina kysyä neuvoa lääkkeisiin ja terveyteen liittyvissä asioissa. Lääkeneuvonta ja oikean lääkkeenkäytön varmistaminen on meidän tärkein tehtävämme. Apteekki on ainut terveydenhuollon piste,

johon pääsee aina kysymään neuvoa aikaa varaamatta. Moni pikkuvaiva hoituu itsehoitolääkkeillä, mutta tarvittaessa ohjaamme myös lääkäriin.

Yksi merkittävä vaihe apteekin toiminnassa oli Turun kaupungin hoivakotien ja kotihoitojen lääkkeenjakelun kilpailutuksessa menestyminen vuonna 2021. Pääsimme tuolloin yhteistyöhön Runosmäen alueen kotihoidon ja vanhuskeskuksen kanssa. Vihdoin pääsimme siihen, että hoitopolku yksityisestä asiakkaasta kotihoitoon ja palveluasumiseen asti kulkee tutun lähiapteekin kautta. Yhteistyö on ollut mutkatonta monestakin syystä: asiakkaat lääkityksineen ovat tuttuja pitkältä ajalta ja lyhyet välimatkat ja hyvä yhteistyö hoitajien kanssa helpottaa arjen sujuvuutta.

Runosmäessä on haasteena palveluiden vähäisyys ja monet suuntaavatkin helposti isoihin marketteihin ostoksille. Olemassa olevia palveluita kannattaa muistaa käyttää, jotta ne pysyvät siellä jatkossakin. Jokaisen ihmisen valinnoilla on merkitystä. Jokainen asiakas on meille tärkeä. Saamme vielä tänäkin päivänä lähes viikoittain kiitosta paikallisilta ihmisiltä siitä, että olemme runosmäkeläisten lähiapteekki.

Mylly-Antin koulusta tukea

koulutielle

Teksti: Tiina Koski

Kuvat: Mylly-Antin koulu

Mylly-Antin koulu sijaitsee Runosmäen alueella Tiemestarinkadulla.

Mylly-Antin koulu tarjoaa esiopetusta sekä perusopetusta ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen asti sellaisille lapsille, joilla on esimerkiksi kehitysvammaisuutta, autismin kirjoa ja psykososiaalisen tuen tarvetta. Oppilaita on tällä hetkellä 37 ja he tulevat Varsinais-Suomen kunnista. Koulussa työskentelee rehtori, kuusi erityisluokanopettajaa ja 29 koulunkäynninohjaajaa, joista kuusi on lähihoitajia, sekä lisäksi yksi ohjaaja. Koulu tarjoaa myös aamu- ja iltapäivähoitoa koulun oppilaille.

Koulu kuuluu Elmeri-kouluverkostoon, johon kuuluu yhteensä 10 koulua ympäri Suomea. Mylly-Antti oli vuosia KTO:n eli Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän ylläpitämä peruskoulu, joka antaa vaativaa opetusta erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Koulu siirtyi Raision koulutoimen alle 1.1.2023 alkaen.

Tilat ovat kahdessa kerroksessa ja huonetilaa on paljon, mutta neliöitä ei tarpeeksi. Samoissa tiloissa järjestetään opetusta, ruokaillaan ja tehdään puutöitä. Käytävät ovat kapeita ja sosiaalitilat ovat puutteelliset. Tiloja on kiitettävästi muokattu toimintaan sopivaksi kiinteistön omistajan kanssa hyvässä yhteistyössä mahdollisuuksien mukaan. Tiloissa on hissi rappusten lisäksi, mikä mahdollistaa liikkumisen myös, jos fyysisen toimintakyvyn kohdalla on haasteita.

Ulkoilumahdollisuuksia kaivataan oppilaille enemmän. Rehtori Minna Viinamäki kiittelee seurakuntaa, joka on mahdollistanut piha-alueen käytön ja pitänyt alueellaan polkuja auki, jotta heidän olisi helpompaa liikkua lähiympäristössä. Koulu toivoo saavansa lähitulevaisuudessa uudet tilat.

Mylly-Antin koulun päivittäisessä toiminnassa korostuvat arvot oikeudesta osallisuuteen, jokaisen oikeuteen elää omannäköistä elämää, mahdollisuudesta saada tehdä valintoja ja päätöksiä omaan elämään liittyen ja ennen kaikkea, että jokainen elämä on arvokas ja tärkeä. Tärkeä rooli osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisessa on kommunikaation tukeminen ja osaaminen. Nämä voivat meistä monesta tuntua itsestäänselviltä asioilta ja voimme miettiä, kuuluvatko ne edes kovin korkealle oman elämämme tärkeiden asioiden listalla. Koulunkäynti kuuluu kaikille ja tarvittavat palvelut ja tuki tulee olla saatavilla helposti koulupolkua tukemaan kaikille oppilaille yksilöllisyys huomioiden.

Piiparin pienyksikön tavoin myös Mylly-Antin oppilaat näkyvät mukavasti Runosmäen katukuvassa. Koulun väellä on pelkästään positiivisia kokemuksia kohtaamisista runosmäkeläisten kanssa. He käyttävät myös alueen palveluita, joista he mainitsevat muun muassa K-Runoksen ja erityisesti kirjaston tuottamat palvelut ja yhteistyön heidän kanssaan. Iloa arkeen tuo myös yhteistyö Piiparin yksikön kanssa ja vierailut sinne ilahduttavat molempien koulujen väkeä.

Mylly-Antin koulu pähkinänkuoressa

• Mylly-Antin koulu kuuluu Elmeri–kouluverkostoon. Kouluja on Suomessa 10.

• Mylly-Antin koulu kuuluu Raision kaupungin kouluverkostoon

• Oppilaita koko Varsinais-Suomen alueelta

• Opetus on kuntouttavaa perusopetusta

• Mylly-Antin koulu tarjoaa vaativaa konsultatiivista palvelua kuntiin.

Runosmäki mielessä myös San Diegossa

Teksti: Tiina Koski

Kuvat: Jaana Reising

Jaana Reising on alunperin runosmäkeläinen, nykyään San Diegossa asuva yrittäjä ja luomupuutarhuri.

Jaana Reising muutti perheensä kanssa Pohjois-Suomesta Turkuun ja asettui vappuna 1974 osoitteeseen Munterinkatu 7 C, Reisingin ollessa 8-vuotias. Uusi koulu löytyi Runosmäen “pikkukoulusta”, josta koulutaival jatkui Puolalan kouluun 4.-5. luokkien ajaksi. Nunnavuoren koulu oli tuolloin aivan uusi, ja sinne Reising jatkoi käymään kuudennen luokan. Yläasteen hän kävi Museomäen koulussa.

Reising kertoo, että hänellä on mahtavia muistoja Runosmäestä ja lapsuudesta lähiössä. Samanikäisiä lapsia oli paljon ja perheessä oli hänen lisäkseen vanhempi sisko ja veli. Alueella oli metsää ja mahdollisuus rämpiä siellä muiden lasten kanssa. Pyöräily kuului isona osana lapsuuden kesiin, samoin softball. Runosmäkeä rakennettiin ja oli mukavaa seurata alueen valmistumista. Rakennustyömaita oli paljon ja viikonloppuisin niihin käytiin tutustumassa. Alueella ei ollut vielä kauppoja ja kauppa-auto palveli perustarpeiden ostoa.

Kodin vieressä oli pikkukoulun kenttä, jolla talvisin luisteltiin ja pelattiin jääkiekkoa. Talvella tehtiin myös lumitunneleita ja igluja, joissa oli myös oikeita huoneita huonekaluineen, jotka olivat lumesta tehtyjä.

Nuorisotalon aukeaminen vuonna 1979 oli iso juttu. Siellä oltiin useasti ja talolta löytyi aina paljon tekemistä, kuten tanssia, teatteria ja tarpeen tullen tuulensuojaa. Jaanan mieleen on erityisesti jäänyt nuokkarin maraton-tanssikilpailu, jossa hänkin jaksoi pitkälle diskoilla.

Jaana Reising, omaa sukua Maunu, lähti Runosmäestä noin 15-vuotiaana kesätöihin peruskoulun päätyttyä. Tie vei Ruotsiin Väddöön hoitamaan serkun lapsia. Reising jäi sille tielle. Lukion Reising kävi Norrtäljessä. Kesällä 1984 Reising lähti au pairiksi Yhdysvaltoihin ja hänen nykyään Hepokullassa asuva äitinsä oli heti sanonut, että tyttö tulee jäämään sinne. Lentoliput olivat kalliit ja Reising työskenteli ahkerasti koko kesän saadakseen lentolippurahat kasaan lähteäkseen New Yorkiin elokuussa 1984.

Ensimmäisen miehensä Jaana tapasi melkein samantien New Yorkissa. Mies toimi dj:nä. Paljon tuli käytyä diskoissa, Reising kertoo. He muuttivat yhdessä Tukholmaan vuonna 1986, viettäen siellä pari vuotta. Siellä Reising työskenteli vammaisten henkilöiden kanssa. He palasivat myöhemmin New Yorkiin ja parin erottua Reising muutti Kaliforniaan vuonna 1990. Nykyään hän on asunut San Diegossa jo 20 vuotta. Hänellä on 16- ja 19-vuotiaat pojat.

Jaana seuraa edelleen Suomen asioita ja sosiaalisen median kautta myös Runosmäen tapahtumia, muun muassa 70-80-luvun nuorison omien Facebook-sivujen kautta. Yhteys moneen lapsuudenystävään on säilynyt.

Vuoden vaihteessa 2023-2024 Jaana toi nuoremman 16-vuotiaan poikansa ensi kertaa Suomeen. Miltä tuntuu nähdä ensi kertaa lunta, revontulia, kokea pakkasilma, uida avannossa? Ne kaikki poika sai kokea. Ihmetystä oli herättynyt se, että vettä pystyi juomaan suoraan hanasta, lapset liikkuivat turvallisesti yksin kaduilla, puhtaus, julkinen liikenne ja yleiset vessat. Myös perinteinen ”ruotsinristeily” oli kokemus.

Jaana tapasi pitkästä aikaa äitinsä, joka piti heitä hyvänä hyvällä ruualla paistaen silakoita ja tehden lohisoppaa. Koska perhe on kotoisin pohjoisesta, oli ihanaa saada maistella pitkästä aikaa pohjoisen makuja, kuten poroa ja rieskaa heidän käydessään pohjoisemmassa Suomessa matkan aluksi, Reising kertoo. Tuliaisiksi kotiin vietiin totta kai Fazerin sinistä, salmiakkia, karkkia ja mustaherukkaa.

Reising on toiminut Yhdysvalloissa muun muassa luonnontuotteiden välittäjänä. Nykyään hänellä on oma yritys. Hän on luomupuutarhuri ja hänen pääasiallisina asiakkainaan ovat vegaaniravintolat.

Jaana lähettää paljon terveisiä kaikille tutuille ja runosmäkeläisille!